KONNEVEDEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

KONNEVEDEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Konneveden kunnanvaltuusto 13.11.2012 34 Voimaantulo 1.1.2013

2 Kannen kuva: Konnevesi 2011

3 Sisällysluettelo 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET... 4 1 Soveltamisala ja tavoite... 4 2 Ympäristönsuojelumääräysten antaminen, valvonta ja soveltaminen... 4 3 Määritelmiä... 4 2 LUKU JÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTOON LIITTYMÄTTÖMILLÄ KIINETEISTÖILLÄ... 6 4 Jätevesiä koskevien määräysten soveltamisala... 6 5 Talousjätevesien puhdistustaso... 6 5.1 Vähimmäisvaatimukset jätevesien puhdistukselle... 6 5.2 Puhdistustaso pilaantumiselle herkillä alueilla... 7 6 Jätevesien käsittely... 7 6.1 Yleiset käsittelyvaatimukset... 7 6.2 Erityiset käsittelyvaatimukset pohjavesialueilla... 7 6.3 Rantavyöhyke 50 metrin etäisyydelle saakka ja saaret... 8 6.4 Vähäisten vesien käsittely... 8 7 Jätevesien käsittelylaitteistojen ja puhdistettujen jätevesien purkupaikan sijoittaminen... 8 8 Kiinteistön haltijan huolehtimisvelvollisuudet jäteveden puhdistusjärjestelmien suhteen... 9 9 Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu... 9 10 Mattojen, tekstiilien ja muiden vastaavien pesu... 9 11 Hyötyeläinten lannan, virtsan ja puristinnesteiden levitys... 9 3 LUKU JÄTTEET... 10 12 Kuivakäymäläjäte... 10 13 Maatalousjäte... 10 4 LUKU KEMIKAALIT JA VAARALLISET JÄTTEET... 10 14 Yleiset määräykset kemikaalien sekä vaarallisten jätteiden varastoinnista.... 10 15 Kemikaalien, polttoaineiden ja vaarallisten jätteiden säiliövarastointi pohjavesialueilla... 11 16 Kemikaalisäiliötarkastukset... 11 17 Käytöstä poistetun säiliön käsittely... 11 5 LUKU ILMANSUOJELU... 12 18 Savukaasupäästöjen haitallisten vaikutusten ehkäisy... 12 6 LUKU MELUNTORJUNTA... 12 19 Äänenvahvistimen käyttö ulkotiloissa... 12 20 Erityisen häiritsevää melua aiheuttavien koneiden ja laitteiden ja työvaiheiden rajoittaminen... 13 21 Ympäristönsuojelulain 60 :n mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta poikkeaminen... 13 22 Melua aiheuttavasta toiminnasta tiedottaminen... 13 7 LUKU MUUT MÄÄRÄYKSET... 14 23 Yleinen velvollisuus antaa valvontaa varten tarpeellisia tietoja... 14 24 Poikkeaminen ympäristönsuojelumääräyksistä... 14 25 Seuraamukset ympäristönsuojelumääräysten rikkomisesta ja laiminlyönnistä... 14 8 LUKU VOIMAANTULOMÄÄRÄYKSET... 14 26 Voimaantulo... 14

4 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala ja tavoite Ympäristönsuojelulain (86/2000) säännösten ja määräysten täytäntöön panemiseksi on Konneveden kunnassa noudatettava näitä ympäristönsuojelumääräyksiä. Määräykset ovat voimassa koko kunnan alueella, jollei määräyksiä ole erikseen rajattu koskemaan vain osaa kunnan alueista. Määräykset koskevat muuta kuin ympäristönsuojelulain nojalla luvanvaraista tai ilmoitusvelvollista toimintaa taikka puolustusvoimien toimintaa. Ympäristösuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon ottaen ehkäistä ympäristön pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. 2 Ympäristönsuojelumääräysten antaminen, valvonta ja soveltaminen Konneveden kunnanvaltuusto on antanut määräykset ympäristösuojelulain (86/2000) 19 :n nojalla. Määräyksissä on myös huomioitu ympäristönsuojelulain 3 a luku (169/2011). Määräysten noudattamista valvoo kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, jona Konneveden kunnassa toimii ympäristölautakunnan lupajaosto. Ympäristölautakunnan lupajaosto voi siirtää sille tässä järjestyksessä kuuluvaa ratkaisuvaltaa alaiselleen viranhaltijalle siten, kuin laissa kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta (64/1986) säädetään. Haja-asutusalueiden talousvesien käsittelyjärjestelmien rakentamista valvoo rakennusvalvontaviranomainen, jona Konneveden kunnassa toimii ympäristölautakunnan lupajaosto. Ympäristönsuojelumääräyksiä noudatetaan muiden kunnallisten määräysten rinnalla ja tarvittaessa niiden kanssa samanaikaisesti. Tällaisia määräyksiä ovat mm. jätehuoltomääräykset, rakennusjärjestys sekä eräiltä osin kaavamääräykset. Mikäli asiasta on määrätty muussa kunnallisessa säännöstössä, tulee ympäristönsuojelumääräyksiä noudattaa aina silloin, kun sen voidaan katsoa johtavan parempaan ympäristönsuojelulliseen tasoon. 3 Määritelmiä Harmaalla vedellä tarkoitetaan peseytymisessä, ruuanlaitossa, astian- ja pyykinpesussa syntyviä jätevesiä. Jätevesien käsittelyjärjestelmällä tarkoitetaan talousjätevesien puhdistusta tai muuta käsittelyä varten tarvittavien laitteiden ja rakenteiden muodostamaa kokonaisuutta, joka voi koostua saostussäiliöstä, maahanimeyttämöstä, maasuodattamosta, umpisäiliöstä, pienpuhdistamosta tai muista laitteista taikka näiden laitteiden ja menetelmien yhdistelmästä. Jäteveden maahanimeyttämöllä tarkoitetaan sellaista maahan kaivettua tai pengerrettyä talousveden käsittelylaitteistoa, jossa vähintään saostussäiliössä esikäsitelty jätevesi imeytetään maaperään puhdistumaan ennen sen kulkeutumista pohjaveteen.

5 Jäteveden maaperäkäsittelyllä tarkoitetaan jätevesien käsittelymenetelmiä, joissa hyödynnetäänluonnollisen maaperän ominaisuuksia tai käytetään muuten maa-aineksia hyväksi jätevesien käsittelyssä. Maapuhdistamon perusratkaisut ovat maasuodattamo ja maahanimeyttämö. Jäteveden maasuodattamolla tarkoitetaan sellaista maahan kaivettua tai pengerrettyä talousjäteveden käsittelylaitteistoa, jossa vähintään saostussäiliössä esikäsitelty jätevesi puhdistautuu kulkeutuessaan rakennetun, pääasiassa hiekkaa tai muuta maa-ainesta olevan suodatinkerroksen läpi ja se kootaan putkistolla sekä johdetaan edelleen ympäristöön tai jatkokäsittelyyn. Jäteveden umpisäiliöllä (umpikaivo) tarkoitetaan vesitiivistä, talousjäteveden tai lietteen tilapäiseen varastoimiseen tarkoitettua säiliötä, josta ei ole jäteveden purkuputkea ympäristöön. Jätteellä tarkoitetaan ainetta tai esinettä, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä tai on velvollinen poistamaan käytöstä. Lietteellä tarkoitetaan jätevesistä saostussäiliössä, pienpuhdistamossa tai muussa käsittelyssä muodostuvaa laskeutuvaa tai kelluvaa ainesta, joka voidaan erottaa jätevedestä omana jakeenaan. Pienpuhdistamolla tarkoitetaan talousjäteveden käsittelylaitetta, jonka toimintaperiaate voi olla fysikaalinen, kemiallinen, biologinen tai niiden yhdistelmä. Ei kuitenkaan saostus- tai umpikaivo eikä maahanimeyttämö eikä maasuodattamo. Pilaantumiselle herkillä alueella tarkoitetaan taajaan rakennettuja alueita, jätevesikuormitukselle herkkiä luontokohteita sekä vesistöjen ranta-alueita. Pohjavesialueella tarkoitetaan Keski-Suomen ympäristökeskuksen määrittämiä Konneveden pohjavesialueita, jotka esitetään liitekartalla 1 (Kaivopuisto 0927501 I-luokka, Tankolampi 0927504 IIluokka, Soukkioniemi 0927502 I-luokka, lisäksi Äijälän pohjavesialue 0941052 III-luokka rajoittuu pohjoisosaltaan Konneveden kunnan puolelle). Pohjavesiluokat ovat: luokka I vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue, luokka II vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue ja luokka III muu pohjavesialue. Ranta-alueella tarkoitetaan vesistöön rajoittuvaa maa-aluetta, joka ulottuu enintään 200 metrin etäisyydelle keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Ranta-alueen määrittelyssä otetaan huomioon pinnanmuodot ja maaperä. Rantavyöhykkeellä tarkoitetaan ranta-alueen osaa, joka sijaitsee 0-50 metrin etäisyydellä keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Rantavyöhykkeen määrittelyssä otetaan huomioon pinnanmuodot ja maaperä. Saostussäiliöllä (saostuskaivo) tarkoitetaan jäteveden yksi- tai useampiosaista, vesitiivistä mekaanista esikäsittelylaitetta, jonka läpi jätevesi virtaa ja jonka pääasiallisena tarkoituksena on pidättää jätevedestä erottuvat laskeutuvat kiintoaineet ja vettä kevyemmät ainesosat. Taajaan rakennetulla alueella tarkoitetaan asemakaavoitettua Keskustaajama-aluetta ja asemakaavoittamattomia taajaan rakennettuja Pyhälahden, Istunmäen, Tankolammen, Hytölän ja Sirkkamäen kyläkeskittymiä ja keskeisiä kyläalueita. Talousjätevedellä tarkoitetaan asuntojen, toimistojen, liikerakennusten ja laitosten vesikäymälöistä, keittiöistä, pesutiloista ja niitä vastaavista tiloista ja laitteista peräisin olevaa jätevettä sekä ominai-

6 suuksiltaan ja koostumukseltaan vastaavaa karjatilojen maitohuoneista tai muusta elinkeinotoiminnasta peräisin olevaa jätevettä. Tankkauspaikalla tarkoitetaan muita kuin kauppa- ja teollisuusministeriön vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista jakeluasemilla antaman päätöksen (415/1998) mukaisia jakeluasemia. Vaarallisella jätteellä tarkoitetaan jätettä, joka on palo- tai räjähdysvaarallinen, tartuntavaarallinen, muu terveydelle vaarallinen, ympäristölle vaarallinen tai muu vastaava ominaisuus (vaaraominaisuus) Vesistöllä tarkoitetaan järveä, lampea, jokea, puroa ja muuta luonnollista vesialuetta sekä tekojärveä, kanavaa ja muuta vastaavaa keinotekoista vesialuetta; vesistönä ei kuitenkaan pidetä noroa, ojaa ja lähdettä. Vähäisellä vesien käytöllä tarkoitetaan, että jätevesien määrä on vähäinen, kun vesikäymälättömissä asunnoissa veden käyttö on vähäistä asukasvuorokausina ja talousvesi kannetaan tai johdetaan tilapäisellä vesijohdolla tai kiinteistö on muutoin veden käytön kannalta varustelultaan vaatimaton. Yleisellä alueella tarkoitetaan asemakaavassa katualueeksi, toriksi, liikennealueeksi, virkistysalueeksi tai näihin verrattaviksi alueeksi osoitettua kunnan, valtion tai muun julkisyhteisön toteutettavaksi tarkoitettua aluetta. 2 LUKU JÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOKSEN VIEMÄRIVERKOS- TOON LIITTYMÄTTÖMILLÄ KIINETEISTÖILLÄ 4 Jätevesiä koskevien määräysten soveltamisala Jätevesiin liittyvät ympäristönsuojelumääräykset koskevat vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella olevia viemäriverkostoon liittymättömiä kiinteistöjä, joilla ei ole ympäristölupaa sekä kiinteistöjä, joille on vesihuoltolain (119/2001) 11 perusteella myönnetty vapautus viemäriverkkoon liittymisvelvollisuudesta toiminta-alueella. Vesihuoltolain (119/2001) 10 :n mukaan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella kiinteistö tulee liittää vesihuoltolaitoksen verkostoon, ellei kiinteistö ole hakenut vapautusta vesihuoltolain 11 :n perusteella. 5 Talousjätevesien puhdistustaso 5.1 Vähimmäisvaatimukset jätevesien puhdistukselle Vähimmäisvaatimuksia sovelletaan muilla kuin pilaantumiselle herkillä alueilla. Alueilla, joilla sovelletaan vähimmäisvaatimuksia, jätevesien puhdistusjärjestelmä tulee suunnitella, mitoittaa ja toteuttaa siten, että järjestelmän puhdistusteho täyttää vähintään seuraavat vaatimukset (VNA 209/2011 3 ) verrattuna käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen:

7 Kuormitustekijä Puhdistusteho Orgaaninen aines (BHK 7 ) 80% Kokonaisfosfori (P) 70 % Kokonaistyppi (N) 30 % Ohje: Vähimmäisvaatimuksia sovellettavalla alueella myös WC-vesien imeyttäminen on mahdollista, mikäli maaperä on imeyttämiseen soveltuva. 5.2 Puhdistustaso pilaantumiselle herkillä alueilla Pilaantumiselle herkillä alueilla jätevesien puhdistusjärjestelmä tulee suunnitella, mitoittaa ja toteuttaa siten, että järjestelmän puhdistusteho täyttää vähintään seuraavat vaatimukset (VNA 209/2011 4 ): Kuormitustekijä Puhdistusteho Orgaaninen aines (BHK 7 ) 90% Kokonaisfosfori (P) 85 % Kokonaistyppi (N) 40 % Puhdistustehon täyttymistä arvioidaan vertaamalla jätevesijärjestelmästä lähtevää kuormitusta käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen. WC-vesien käsittelystä rantavyöhykkeellä on lisäohje kohdassa 6.3. Ohje: Pilaantumiselle herkillä alueilla jätevedet käsitellään joko maasuodattomossa tai pienpuhdistamossa. Myös muu puhdistusvaatimukset täyttävä käsittelyjärjestelmä on mahdollinen. Mikäli kiinteistöllä on pesu- ja WC-vesien erillisviemäröinti voidaan pesuvedet imeyttää jos WC-vedet johdetaan umpisäiliöön. Imeytyksen edellytyksenä on, että maaperä on siihen sopivaa. 6 Jätevesien käsittely 6.1 Yleiset käsittelyvaatimukset Jos kiinteistöä ei ole liitetty viemäriverkkoon, eikä toimintaan tarvita ympäristölupaa, ovat jätevedet johdettava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Kiinteistön vesikäymälävesiä ei saa johtaa käsittelemättömänä maahan. 6.2 Erityiset käsittelyvaatimukset pohjavesialueilla Pohjavesialueilla tulee liittyä vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon, jos se vain on mahdollista. Pohjavesialueilla talousjätevesien imeyttäminen maahan on kielletty. Poikkeuksen muodostavat vähäiset vedet, jotka eivät sisällä wc-vesiä. Ne voidaan imeyttää maaperään, mikäli maaperä soveltuu imeytykseen. Pohjavesialueilla vesikäymälä- ja pesuvesien yhteiskäsittelyn edellytyksenä on jätevesien käsittelyjärjestelmän tiivis pohjarakenne. Käsitelty jätevesi on johdettava pohjavesialueen ulkopuolelle. Vaihtoehto vesikäymäläjätevesien käsittelylle on erillisviemäröinti, jolloin vesikäymälä-jätevedet

8 johdetaan umpisäiliöön. Harmaiden vesien käsittelyjärjestelmän on oltava pohjarakenteeltaan tiivis ja puhdistettujen jätevesien purkupaikan sijoittelussa käytetään tapauskohtaista harkintaa. 6.3 Rantavyöhyke 50 metrin etäisyydelle saakka ja saaret WC vesien maaperäkäsittely on rantavyöhykkeellä kielletty. Mikäli WC-jätevesiä ei voida johtaa yleiseen viemäriverkkoon, tulee ne johtaa umpisäiliöön ja toimittaa hyväksyttyyn jatkokäsittelypaikkaan. Harmaat vedet tulee käsitellä niin, että puhdistusteho täyttää pilaantumiselle herkille alueille asetetut puhdistusvaatimukset. Vakituisesti asutuilla kiinteistöillä WC-vedet voidaan käsitellä myös pienpuhdistamossa, mikäli se täyttää pilaantumiselle herkille alueille asetetut puhdistusvaatimukset. Saareen vesikäymälän rakentaminen on kielletty. 6.4 Vähäisten vesien käsittely Muut kuin vesikäymälän jätevedet voidaan johtaa puhdistamatta maahan, jos niiden määrä on vähäinen eikä niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Imeytyksen edellytyksenä on, että maaperä on imeytykseen sopiva. Vähäiset rantasaunan pesuvedet voidaan imeyttää vähimmäissuojaetäisyyttä (20 m, 7 ) lähemmäksi rantaviivaa, ei kuitenkaan lähemmäksi rantaa kuin saunarakennus. 7 Jätevesien käsittelylaitteistojen ja puhdistettujen jätevesien purkupaikan sijoittaminen Jätevesien maaperäkäsittelylaitteistojen (imeytys- ja maasuodatuskenttä) sekä puhdistettujen jätevesien purkupaikan sijoittamisessa kiinteistöllä tulee noudattaa seuraavia vähimmäisetäisyyksiä: Kohde Vähimmäissuojaetäisyys Talousvesikaivo*, maalämpökaivo 30 50 m maastosta ja maaperästä riippuen Vesistö pesuvedet 20 m maastosta ja maaperästä riippuen puhdistetun jäteveden purkupaikkaa 30 40 m WC -jätevedet - ei maaperäkäsittelyä rantavyöhykkeellä Tie, tontin raja 5 m Suojakerros pohjavesitason yläpuolelle maasuodatus imeytys *myös lähteet, joista otetaan talousvettä 0,5 m 1 m Puhdistettujen jätevesien purkupaikka tulee sijoittaa siten, että vedet eivät päädy suoraan vesistöön. Lisäksi rantavyöhykkeellä jätevesien käsittelyjärjestelmät tulee toteuttaa ja sijoittaa siten, etteivät puhdistamattomat jätevedet pääse suoraan vesistöön kerran 50 vuodessa esiintyvän ylimmän tulvavedenkorkeuden (HW50) aikana.

9 Kiinteistöjen jätevedet on johdettava umpisäiliöön, mikäli jätevesien käsittelyssä ei voida noudattaa vähimmäissuojaetäisyyksiä tai jätevesien puhdistusvaatimukset täyttävä käsittely ei ole mahdollinen. 8 Kiinteistön haltijan huolehtimisvelvollisuudet jäteveden puhdistusjärjestelmien suhteen Kiinteistön haltijan tulee vastata siitä, että jätevesien puhdistuslaitteet ovat kaikissa olosuhteissa toimintakunnossa ja laitteiden puhdistusteho vastaa niille asetettuja vaatimuksia. Kiinteistön haltijan tulee pitää kirjaa järjestelmän kunnossapidosta. Kirjanpito sekä tositteet on pyydettäessä esitettävä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ohje: Jätevesijärjestelmän rakentaminen tai muuttaminen edellyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 126 :n mukaisen toimenpideluvan. 9 Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden ammattimainen tai muu laajamittainen pesu on pesuaineiden laadusta riippumatta sallittu ainoastaan tähän tarkoitukseen rakennetulla pesupaikalla, josta jätevedet johdetaan hiekan-, rasvan- ja öljynerotuskaivon kautta viemäriverkostoon. Viemäriverkoston ulkopuolisilla alueilla pesuvedet on hiekan-, rasvan- ja öljynerotuskaivojen kautta johdettava rakennusvalvontaviranomaisen hyväksymään jätevesien käsittelyjärjestelmään. Työkoneiden ja autojen pesu pelkällä vedellä on sallittu yksityisillä kiinteistöillä. Pesuvedet tulee imeyttää imeyttää maahan siten, että niistä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa tai haittaa naapureille eikä muutakaan terveyshaittaa. Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden satunnainen pesu muilla kuin liuottimia sisältävillä pesuaineilla on sallittu tavanomaisessa asuinkäytössä olevalla kiinteistöllä, mikäli pesuvedet voidaan johtaa yleiseen jätevesi- tai sadevesiviemäriverkostoon tai imeyttää maahan siten, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa tai haittaa naapureille eikä muutakaan terveyshaittaa. Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu yleisillä alueilla kuten puisto-, virkistys-, katu- ja tiealueilla sekä muilla yleisillä alueilla on kielletty. 10 Mattojen, tekstiilien ja muiden vastaavien pesu Mattojen ja muiden tekstiilien pesu kiinteistöllä tulee järjestää siten, etteivät puhdistamattomat pesuvedet missään olosuhteissa joudu suoraan vesistöön tai ettei niistä aiheudu pohjavesien pilaantumisen vaaraa. 11 Hyötyeläinten lannan, virtsan ja puristinnesteiden levitys Lietelantaa, kuivalantaa, virtsaa tai puristenesteitä ei saa levittää pohjavesialueilla sijaitseville pelloille. Kuivalantaa voi levittää pohjavesialueiden reunavyöhykkeelle, mikäli kasvien ravinnetarvetta ei ylitetä.

10 Ohje: Lannan ja virtsan kuljetuksessa on huomioitava se, että lanta tai virtsa ei saa vuotaa tai pudota tiestölle. 3 LUKU JÄTTEET 12 Kuivakäymäläjäte Kuivakäymälän alustan tulee olla tiivis. Käymäläjätteet tulee kompostoida asianmukaisesti ja riittävän kauan tai toimittaa hyväksyttyyn jatkokäsittelypaikkaan. Myös suotonesteet ja erottelevien käymälöiden virtsa tulee kerätä astiaan ja käsitellä asianmukaisesti. Kompostoitu käymäläjäte tulee hyödyntää maanparannusaineena. Ohje: Suotonesteet voidaan kompostoida ja virtsa käyttää laimennettuna kasvien kastelussa. Käymälää tulee hoitaa siten, että siitä ei aiheudu haju- eikä muuta haittaa ympäristölle tai terveydelle. 13 Maatalousjäte Ylijäämäjuurekset ja muu maatuva maatalousjäte, esim. olki, heinä, säilörehu ja naatit on joko asianmukaisesti poltettava, mädätettävä, kompostoitava tai toimitettava luvanvaraiseen jätteenkäsittely- tai hyödyntämispaikkaan. Ylijäämäjuureksia lukuun ottamatta muu maatuva maatalousjäte voidaan kyntää peltoon. Ylijäämäjuureksia ja -viljaa voidaan hyödyntää riistan ruokinnassa. 4 LUKU KEMIKAALIT JA VAARALLISET JÄTTEET 14 Yleiset määräykset kemikaalien sekä vaarallisten jätteiden varastoinnista. Kemikaalien kuten esimerkiksi öljyjen, maalien, liuottimien, torjunta-aineiden ja vaarallisten jätteiden varastointi ja säilytys kiinteistöllä tulee järjestää siten, etteivät kemikaalit pääse maaperään, viemäriin, pohjaveteen tai ympäristöön. Myös haihtuvien yhdisteiden pääsy ilmaan tulee estää. Polttonesteiden varastointiin vesistön läheisyydessä tulee kiinnittää erityistä huomiota. Polttonesteet tulee säilyttää vain tähän tarkoitukseen hyväksytyissä astioissa. Säiliöiden ja astioiden päällysmerkinnästä on käytävä ilmi, mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Kemikaalit on säilytettävä aidatussa, lukitussa tilassa tai ulkopuolisten pääsy varastoon on estettävä muulla tavoin. Määräys ei koske kotitalouksissa säilytettäviä vähäisiä määriä tavanomaisesti käytettäviä kemikaaleja, kuten pesu- ja puhdistusaineita. Nestemäisten kemikaalien käsittely- ja varastointipaikoilla sekä polttonesteiden tankkaus ja täyttöpaikoilla on oltava imeytysainetta ja kalustoa mahdollisten vuotojen keräämistä ja säilyttämistä varten.

11 Vaarallisten jätteiden ja vaarallisten kemikaalien käsittelyssä ja/tai varastoinnissa tapahtuneesta onnettomuudesta on ilmoitettava välittömästi hätäkeskukseen (112), Keski-Suomen pelastuslaitokselle, kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä kunnan terveydensuojeluviranomaiselle. Vaarallisten jätteiden keräyksestä ja merkitsemisestä on määrätty myös Konneveden kunnan jätehuoltomääräyksissä. 15 Kemikaalien, polttoaineiden ja vaarallisten jätteiden säiliövarastointi pohjavesialueilla Pohjavesialuilla käyttöön otettavien maan päälle sijoitettavien öljy-, polttoaine ja muiden nestemäisten kemikaalien säiliöiden on oltava kaksivaippaisia. Uusia säiliöitä ei saa sijoittaa maan alle. Säiliöt on varustettava ylitäytön estolaitteella sekä vuotojen ilmaisujärjestelmällä. Olemassa olevat maanpäälliset yksivaippaiset säiliöt on sijoitettava vähintään säiliön kokoa vastaavaan suoja-altaaseen. Säiliön suoja-allas on katettava ja säiliö on varustettava vuodonilmaisujärjestelmällä. 16 Kemikaalisäiliötarkastukset Kiinteistön haltijan, omistajan, alueen käyttäjän, toiminnanharjoittajan tai -järjestäjän on pyydettäessä annettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tiedot kiinteistöllä sijaitsevista öljysäiliöistä, niiden kunnosta ja tarkastuksista sekä uusien säiliöiden asentamisesta ja vanhojen säiliöiden poistosta. Kemikaalisäiliön omistajan tai haltijan on tarkastutettava maanalainen öljy-, polttoaine- tai muu käytössä oleva kemikaalisäiliö sekä muu kuin 4 momentissa tarkoitettu öljy-, polttoaine tai muu kemikaalisäiliö ensimmäisen kerran 15 vuoden kuluessa säiliön käyttöönotosta ja siitä eteenpäin 10 vuoden välein, ellei säiliön kuntoluokituksen vuoksi ole tarpeen tehdä tarkastusta useammin. Tarkastuksesta on laadittava tarkastuspöytäkirja, joka on säilytettävä ja jonka jäljennös on toimitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Keski-Suomen pelastuslaitokselle 14 päivän kuluessa tarkastuksesta. Tarkastuksen saa suorittaa vain Turvatekniikan keskuksen päteväksi arvioima tarkastaja. Maanalaiset säiliöt, jotka on otettu käyttöön vähintään 15 vuotta ennen näiden määräysten voimaantuloa, sekä säiliöt joiden käyttöönottoaikaa ei voida osoittaa, on tarkastettava ensimmäisen kerran 2 vuoden kuluessa määräysten voimaantulosta. Tärkeällä pohjavesialueella oleva maanalainen öljysäiliö on säiliön omistajan tai haltijan toimesta tarkastutettava siten, kuin kauppa- ja teollisuusministeriön maanalaisten öljysäiliöiden määräaikaistarkastuksia koskevissa päätöksissä (344/1983 ja 1199/1995) edellytetään. 17 Käytöstä poistetun säiliön käsittely Säiliön omistajan tai haltijan on poistettava maasta käytöstä poistettu öljy-, polttoaine-, tai muu kemikaalisäiliö putkistoineen. Ennen poistamista säiliö on puhdistettava. Puhdistuksen suorittajalla tulee olla tehtävän edellyttämä pätevyys. Todistus puhdistuksesta ja säiliön pois toimittamisesta on toimitettava Keski-Suomen pelastuslaitokselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

12 Säiliön noston yhteydessä tulee luotettavalla tavalla varmentaa maaperän puhtaus, esim. kenttäanalytiikalla. Mikäli maaperässä todetaan pilaantuneisuutta, tulee siitä ilmoittaa Keski-Suomen ELYkeskukseen, Keski-Suomen pelastuslaitokselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi yksittäistapauksissa kirjallisesta hakemuksesta myöntää poikkeuksen velvollisuudesta poistaa maaperästä öljy-, polttoaine tai muu kemikaalisäiliö, mikäli säiliön poistaminen maasta on teknisesti hyvin vaikeata tai kallista tai siitä aiheutuu vahinkoa muulle omaisuudelle. Poikkeuksen myöntäminen edellyttää, että Turvatekniikan keskuksen päteväksi arvioima tarkastaja ei ole suorittamassaan tarkastuksessa todennut säiliövuotoja eikä siitä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Säiliön täyttö- ja ilmaputket on kuitenkin poistettava ja säiliö on täytettävä hiekalla tai muulla hyväksyttävällä maa-aineksella. Ennen ympäristönsuojelumääräysten voimaantuloa käytöstä poistettua säiliötä ei tarvitse poistaa, mikäli se on todistettavasti asianmukaisesti puhdistettu ja tarkastettu sekä täytetty hiekalla tai muulla hyväksyttävällä aineksella. Säiliön täyttö- ja ilmaputket on kuitenkin poistettava. Kiinteistön haltijan vaihtuessa on nykyisen haltijan annettava tarkka tieto maaperään jätetystä säiliöstä uudelle haltijalle. 5 LUKU ILMANSUOJELU 18 Savukaasupäästöjen haitallisten vaikutusten ehkäisy Kiinteistökohtaisten lämmitysjärjestelmien polttolaitteita tulee säätää, käyttää ja huoltaa siten, ettei poltosta aiheudu haittaa terveydelle tai yleiselle viihtyvyydelle. Taajaan rakennetulla alueella rakennuksen savukaasupäästöjen tai muiden päästöjen päästökorkeus ja ilmanpoistolaitteiston sijoitus on toteutettava siten, että savu- ja poistokaasujen leviäminen ympäristöön normaaleissa sää- ja käyttöolosuhteissa ei aiheuta terveyshaittaa, vahinkoa tai haittaa lähikiinteistöille tai niiden käytölle eikä muutakaan ympäristön pilaantumista. Omatoimisesta jätteiden poltosta on määräykset Konneveden kunnan jätehuoltomääräyksissä. 6 LUKU MELUNTORJUNTA 19 Äänenvahvistimen käyttö ulkotiloissa Äänenvahvistimien ja äänentoistolaitteiden häiritsevä käyttö ulkotiloissa on kielletty yöaikaan klo 22 07 sekä päiväaikaan klo 07 22 sairaalan, vanhainkodin, päiväkodin tai vastaavan hoitolaitoksen ja muun erityisen häiriintyvän kohteen läheisyydessä. Kielto ei koske toimintaa, jota koskevassa ympäristönsuojelulain 60 :n mukaisen meluilmoituksen johdosta tehdyssä päätöksessä on määrätty toisin. Ohje: Yleisötilaisuuksien ja muiden tilapäisten tapahtumien järjestäjien tulee olla selvillä toimintansa aiheuttaman melun ympäristövaikutuksista ja riskeistä. Järjestäjien tulee huolehtia siitä, että äänentoistolaitteet on suunnattu ja äänentoistovahvistimet säädetty koko tilaisuuden ajan siten, että niiden käyttö häiritsee naapuristoa mahdollisimman vähän.

13 20 Erityisen häiritsevää melua aiheuttavien koneiden ja laitteiden ja työvaiheiden rajoittaminen Erityisen häiritsevää melua aiheuttavien koneiden ja laitteiden käyttäminen sekä muut erityisen häiritsevää melua aiheuttavat toiminnat on kielletty yöaikaan klo 22 07, ellei se ole tarpeen välttämättömien tilapäisten töiden suorittamiseksi. Määräyksen aikarajoitus ei koske liikenneväylien eikä yhdyskuntateknisten laitteiden kunnossapitotyötä, mikäli työn suorittamisesta on liikenneturvallisuuden, liikenteen sujuvuuden tai muusta perustellusta syystä pidettävän välttämättömänä. Määräys ei myöskään koske maa-, metsätalous- ja kalatalouselinkeinojen harjoittamisen vuoksi välttämätöntä tilapäistä ja lyhytaikaista häiritsevää melua aiheuttavaa toimintaa. Mikäli välttämätön yöaikaan tehtävä työ tai toimenpide on etukäteen tiedossa, on siitä ilmoitettava seitsemän vuorokautta ennen toimenpidettä melun vaikutuspiirissä oleville asukkaille, hoitolaitoksille sekä muille sellaisille kohteille, joille toimenpiteestä saattaa aiheutua häiriötä. 21 Ympäristönsuojelulain 60 :n mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta poikkeaminen Erityisen häiritsevää melua tai tärinää aiheuttavasta tilapäisestä toimenpiteestä tai tapahtumasta tulee tehdä ympäristönsuojelulain 60 :n mukainen ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vähintään 30 vuorokautta ennen toimenpiteeseen ryhtymistä tai toiminnan aloittamista. Ilmoitusta ei kuitenkaan tarvitse tehdä seuraavista toimista: arkisin maanantaista perjantaihin kello 07 18 tehtävästä rakennuslupaan liittyvästä louhinnasta, murskauksesta, räjäytystyöstä, lyöntipaalutuksesta tai vastaavasta erityisen häiritsevää melua aiheuttavasta työstä, kun työn kokonaiskesto on enintään 10 työpäivää, tavanomaisesta rakennus- ja purkutyöstä, korjauksesta tai kunnossapidosta, jota tehdään arkisin maanantaista perjantaihin klo 07 22, ilotulituksesta, äänentoistolaitteiden ja äänenvahvistimien tilapäisestä käytöstä yleisötilaisuuksissa ja muissa tilapäisissä tapahtumissa toreilla, urheilukentillä tai muulla yleisön käyttöön tarkoitetuilla tai soveltuvilla paikoilla klo 09 22 välisenä aikana, lukuun ottamatta ulkoilmakonsertteja, yksityistilaisuuksista kuten häistä tai muista vastaavista tilaisuuksista 22 Melua aiheuttavasta toiminnasta tiedottaminen Yleisötilaisuuksien ja muiden tilapäisten tapahtumien järjestävien on tiedotettava melun vaikutuspiirissä oleville asukkaille ja naapurikiinteistöjen haltijoille sekä kunnan ympäristönsuojelun toimipisteeseen melua aiheuttavan tapahtuman laadusta, ajankohdasta ja kestosta seitsemän vuorokautta ennen tapahtuman järjestämistä. Melua aiheuttavan työn suorittajan on tiedotettava työmaan vaikutuspiirissä oleville asukkaille ja naapurikiinteistöjen haltijoille sekä kunnan ympäristönsuojelun toimipisteeseen melua aiheuttavien töiden aloittamisesta, toteutustavasta ja töiden kestosta seitsemän vuorokautta ennen toiminnan aloittamista.

14 7 LUKU MUUT MÄÄRÄYKSET 23 Yleinen velvollisuus antaa valvontaa varten tarpeellisia tietoja Kiinteistön omistajan tai haltijan, alueen käyttäjän, toiminnanharjoittajan taikka tilaisuuden tai tapahtuman järjestäjän on pyydettäessä annettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle valvontaa varten tarpeelliset tiedot ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavasta toiminnasta sekä toimenpiteistä, rakennelmista, laitteista ja suunnitelmista, joiden tarkoituksena on ehkäistä päästöjä ja torjua ympäristön pilaantumisen vaaraa. 24 Poikkeaminen ympäristönsuojelumääräyksistä Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi antaa näitä ympäristönsuojelumääräyksiä täydentäviä ohjeita ja määräyksiä ja voi erityisestä syystä kirjallisesta hakemuksesta myöntää yksittäistapauksissa luvan poiketa näistä määräyksistä. 25 Seuraamukset ympäristönsuojelumääräysten rikkomisesta ja laiminlyönnistä Valvonnasta ja hallintopakosta ympäristönsuojelumääräysten rikkomisen tai laiminlyönnin oikaisemiseksi säädetään ympäristönsuojelulain 13 luvussa ja rangaistussäädöksistä ympäristönsuojelulain 116 :ssä 8 LUKU VOIMAANTULOMÄÄRÄYKSET 26 Voimaantulo Nämä ympäristönsuojelumääräykset tulevat voimaan 1.1.2013 Konneveden kunnanvaltuusto 13.11.2012 34 Konneveden kunnanhallitus 8.10.2012 99 Konneveden kunnan ympäristölautakunnan lupajaosto 27.9.2012 64 Konneveden kunnan ympäristölautakunnan lupajaosto 28.6.2012 41

15 Liitekartta 1 Konneveden pohjavesialueet Kaivopuisto 0927501 I luokka Soukkioniemi 0927502 I luokka Tankolampi 0927504 II luokka