Kuvaa kännykällä TEKSTI: NICLAS STORÅS KUVAT: NICLAS STORÅS JA TIMO PYLVÄNÄINEN 32 MikroPC 4/2013 WWW.MIKROPC.NET
Ota parempia kännykkäkuvia Paras kamera on se, joka on mukana. Nykyisin sellainen löytyy useimpien taskusta. Kamera näkee maailman hyvin eri tavoin kuin ihmissilmä. Eron ymmärtäminen on valokuvauksen ydinkysymyksiä ja kännykällä kuvattaessa seikka korostuu entisestään. Nykyisin monien älypuhelimien kamerat pystyvät kokoonsa nähden huippuhyviin kuviin. Esimerkiksi Time-lehti julkaisi iphonella otetun kansikuvan Sandy-hirmumyrskystä viime syksynä. Ja mikä parasta, älypuhelinhan kulkee lähes aina mukana. Sen kameraa kannattaa siis opetella käyttämään. Ymmärtämällä älypuhelimen kameran heikkoudet ja tekniset ominaisuudet kännykkäkuvista saa kaiken irti. Parhaimmillaan lopputulosta on vaikea erottaa järjestelmäkameran otoksesta Laitteiston rajoitukset Puhelinkameroissa objektiivi ja kuvakenno ovat huomattavasti pienempiä kuin järjestelmäkameroissa, eivätkä kännykkäkameroiden megapikselimäärät ole siksi suoraan verrannollisia isompien kameroiden kanssa. Pienen kennon rajat huomaa hämärässä. Koska yksittäiset pikselit ovat pienempiä kuin isoissa digikameroissa, lankeaa niihin myös vähemmän valoa ja kuviin tulee enemmän häiriöitä eli kohinaa. Älypuhelimien salamavalot ovat useimmiten äärimmäisen huonoja. Led-salamat valaisevat kohteen usein luonnottoman näköiseksi, eikä valoa voi heijastaa epäsuorasti esimerkiksi katon kautta. Puhelimen salamaa voikin pitää lähinnä hätävarana. Älypuhelimien kennot ovat siis parhaimmillaan hyvässä valossa mikä ei välttämättä tarkoita kirkasta keskipäivän aurinkoa. Etsi tasaista valoa Pienen kennon ongelma on kapea dynamiikka-alue. Kännykkäkamera ei erota valoisuuseroja lähimainkaan yhtä hyvin ihmissilmä. Siksi keskipäivän auringonpaisteessa kuvattaessa valoisista kohdista tulee helposti liian kirkkaita ja varjoista pikimustia. Hyvä kuvaaja osaa kuvaa sommitellessaan arvioida, miten valot ja varjot tallentuvat kuvaan. Kirkkaina päivinä tasainen valo löytyy usein varjoisista paikoista, kuten talojen välistä. Usein seinän tai ikkunapinnan kautta peilaava auringonvalo voi olla erityisen hyvä ihmisten kuvaamiseen. Kännykkäkameran heikkoudet voi kääntää vahvuuksiksi. Auringonlasku on tyypillinen tilanne, jossa kännykkäkamera aiheuttaa pettymyksen. Silmä näkee upean ja värikkään taivaan, josta lankeava valo maalaa myös ympäristön kauniiksi. Kännykkäkuvassa taivas voi näyttää hyvältä, mutta ympäristö jää tummaksi. Tai sitten kamera mittaa valon määrän ympäristöstä, jolloin taivaan väriräiske haalenee lähes valkoiseksi. Tämä ei silti tarkoita, etteikö auringonlaskusta voisi saada hyvää kuvaa kännykälläkin. Kannattaa kokeilla! Kännykkäkamera on parhaimmillaan, kun valo on tasaista. Silloin se näkee maailman suunnilleen samalla tavoin kuin ihmissilmä. Hyödynnä varjoja Kapeaa dynamiikka-aluetta voi käyttää myös hyödyksi. Terävän valon piirtämien varjojen avulla kuvaan on mahdollista sommitella graafisia muotoja. Lisäksi valossa olevat kohteet pomppaavat helposti esiin. Esimerkiksi ikkunasta sisään lankeavassa valossa seisovan henkilön saa hienosti ikään kuin valokeilaan. Ja juuri tätähän ammattivalokuvaajat tekevät. He tarkkailevat millaisia varjoja ympäristöön muodostuu, ja miten varjot piirtyvät ihmisen kasvoille. Kirkkaassa ja terävässä valossa kuvan valotus kannattaa mitata kuvauskohteesta. Useimmilla nykyaikaisilla älypuhelimien kameroilla se onnistuu tökkäämällä kohdetta näytöllä. Automaattiasetuksilla kuvatessa valon voi mitata myös kuvan kirkkaimmasta kohdasta. Tällöin ympäristö jää tummaksi tai jopa lähes mustaksi. Kuva siis alivalottuu muualta kuin kirkkaimmasta kohdasta. Samaa kikkaa tosin järjestelmäkameralla käytti valokuvaaja Hannes Heikura kuuluisassa Dark Zone -kuvasarjassaan. WWW.MIKROPC.NET MikroPC 4/2013 33
Kuvaa kännykällä Laaja kuvakulma Älypuhelin sopii makrokuvaukseen paremmin kuin perusobjektiivilla varustettu järkkäri. Kännyköiden kamerat eroavat ihmissilmästä myös polttovälin osalta. Silmän näkökenttä on huomattavasti kameroiden objektiiveja laajempi ja syvyysvaikutelma hyvin erilainen kuin kameroilla. Ihmissilmän syvyysvaikutelma vastaa suunnilleen kinokoon kameroiden 50 millimetrin objektiivia, kun vastaava polttoväli kännykkäkameroissa on noin 30 millimetriä. Kännykkäkameroiden lyhyt polttoväli sopii lähellä olevien henkilöiden, ruuan, kasvien ja maisemien kuvaamiseen. Laaja kuvakulma puolestaan toimii loistavasti pitkänomaisissa näkymissä, kuten kujissa, käytävissä ja pitkissä silloissa, koska syvyysvaikutelma korostuu hieman siitä, miten silmä näkee todellisuuden. Etäällä olevat kohteet vaikuttavat olevan kauempana kuin todellisuudessa ovat. Läheltä otetut kasvokuvat voivat näyttää huvittavilta, kun laaja kuvakulma venyttää mittasuhteita. Henkilöitä kuvattaessa on hyvä pitää pieni välimatka kohteeseen, ellei kyseinen efekti ole tavoitteena. Hankalampia laajalle kuvakulmalle ovat suhteellisen kaukana olevat kohteet, jotka haluttaisiin kuvan pääosaan. Esimerkiksi eläinten kuvaus luonnossa on hyvin hankalaa. Digitaalinen pikimusta on luonnottoman mustaa. Kapeaa dynamiikkaa voi hyödyntää kohteiden korostamiseen. Liike karkaa Puhelinkamerat ovat yleensä liian hitaita nopean toiminnan kuvaamiseen. Erityisen hankalaksi tilanne tulee, jos kohde on kauempana. Jalkapallo ei erotu stadionin katsomosta tai karkaa kuvan ulkopuolelle. Kännyköiden zoomia ei kannata käyttää, koska se on yleensä digitaalinen. Saman asian voi tarvittaessa tehdä kuvaa jälkikäteen rajaamalla. (Vain Nokian PureView 808:n digizoomauksessa on järkeä, koska kameran kennossa on niin valtava määrä pikseleitä.) Jos kohde on liian kaukana, kannattaa ottaa jalat alle tai käskeä kohdetta lähemmäksi. Jos zoomi tuntuu välttämättömältä, kannattaa vaihtaa kamera oikeaan tai hankkia kännykään liitettävä telelisäke. Lisäkkeet ovat kuitenkin aina kompromissiratkaisuja, jotka heikentävät kuvanlaatua. Schneider Opticsin ipro Lens -telejatke kiinnitetään iphoneen ohuen kotelon avulla. Pienen kennon hyödyt Hyvät älypuhelinkamerat, esimerkiksi Nokian parhaimmat Lumiat ja iphone pesevät helposti perusobjektiivilla varustetun järjestelmäkameran yhdessä asiassa. Makrokuvausominaisuudet ovat älypuhelimissa erinomaiset. Pieni kenno ja objektiivi tarkentavat jopa muutaman sentin päähän kohteesta. Esimerkiksi järjestelmäkameroiden tavalliset 50 millimetrin perusobjektiivit on pidettävä vähintään puolen metrin päässä kuvauskohteesta. Älypuhelimet sopivat siis hyvin kastepisaroiden, ötököiden, kukkien tai vaikkapa jääkiteiden kuvallisiin tutkielmiin. Eikä myöskään ole ihme, että nykyisin ruoka-annosten kuvaamisesta on tullut suorastaan muotia. Parhaimpien kännyköiden kamerat on kuin tehty ruokakuvien ottamiseen. Varsinkin iphonen ja Lumian erityisen hyvä automaattinen valkotasapainon säätö saa annokset näyttämään luonnollisilta ja värit oikeilta. Ruokakuvissa on syytä välttää kameran salaman käyttöä. Se saa usein annokset näyttämään vastenmielisiltä. Huoleton tarkennus Pieni kuvakenno myös aiheuttaa sen, että suurella aukolla kuvattaessa kohteen tausta on huomattavasti vaikeampi sumentaa epäteräväksi kuin isokennoisilla kameroilla. Kapeaa syväterävyysaluetta on siis vaikea saavuttaa, vaikka esimerkiksi uusimmassa iphonessa suurin aukko on f/2,0. Tässä mielessä älypuhelimella kuvaaminen voi olla paljon huolettomampaa kuin järjestelmäkameralla, koska tarkennuksen ei tarvitse olla täysin kohdillaan. Yleensä lähes koko kuva-alue on joka tapauksessa terävä, kunhan vain valo riittää tarpeeksi nopeaan suljinaikaan eikä kohde ole aivan lähellä. Laaja syväterävyysalue myös antaa kännykkäkameroille anteeksi niiden hitautta. Esimerkiksi vilkkaiden lasten kuvaamiseen kännykkäkamera soveltuu yllättävän hyvin, kunhan tilassa on riittävästi valoa. Kuvassa valotus on mitattu kirkkaimmasta kohdasta, istuvan miehen etualalta. Todellisuudessa kuvan tummat alueet olivat hyvin nähtävissä silmin. Kameralle valoisuuseroa oli kuitenkin liikaa, ja tätä on käytetty hyväksi. 34 MikroPC 4/2013 WWW.MIKROPC.NET
Käsittele kuva kamerassa Suurin osa valokuvista otetaan ja katsellaan kännykällä, joten yleensä ne kannattaa myös käsitellä puhelimessa. KUVIEN KÄSITTELYTARVE on aina jossain määrin makuasia. Muutama sääntö kannattaa silti pitää mielessä. Teknisesti onnistunut kuva ei välttämättä kaipaa jälkikäsittelyä kuin nimeksi, jos lainkaan. Yleensä pärjää laittamalla perussäädöt kuntoon. Puhelimen pienellä näytöllä ei ole mielekästä käsitellä kuvia samaan tapaan kuin tietokoneella. Siksi valmiit suotimet ovat yleensä paras ratkaisu. Valmiilla suotimilla on kuitenkin helppo myös käsitellä kuvaa liian voimakkaasti. Kaikkein hienostuneimpia kuvankäsittelytoimia katsoja ei edes huomaa. Tunnelmaa suotimella Filmikuvia imitoivat suotimet toimivat joskus, mutta usein käytettyinä kuviin lisätyt roskat, naarmut ja valovuodot alkavat vain ärsyttää. Kuviin lisättävät kehykset, jotka esimerkiksi imitoivat filmiä tai polaroid-kuvaa ovat lähes aina täysin hyödyttömiä. Hieno kehys ei tee kuvasta hyvää. Osa suotimista on kuitenkin varsin toimivia eikä suotimien kokeilua ylipäätään kannata pelätä. Käsittelyllä on mahdollista vaikuttaa ennen kaikkea kuvan tunnelmaan. Lämpimät keltaiset sävyt tuovat kotoisan, aurinkoisen ja lempeän vaikutelman. Sinertävät ja viileät sävyt tekevät taas kuvista kylmiä, kovia ja vakavia. Jo ennen käsittelyä kannattaakin miettiä mitä kuvalta hakee, ja vasta sen jälkeen kokeilla, miltä eri suotimet kuvassa näyttävät. Mustavalkoinen peittää virheitä Kuten pukeutumisessa, mustavalkoiset suotimet ovat helppoja valintoja. Ne poistavat keskenään riitelevät värit ja pelkistävät kuvaa. Toisaalta mustavalkoisuus tuo dramaattisuutta ja ajattomuutta kuviin. Usein mustavalkoisuudella on myös helppo peitellä kuvan teknisiä puutteita. Hyvin sommiteltu, mutta väreiltään pieleen mennyt kuva saattaa toimia loistavasti mustavalkoisena. Mustavalkosuotimien käyttöä myös helpottaa se, että niillä kuvaa on vaikeampi pilata kuin värillisillä suotimilla. Taivuta perspektiiviä Koska kännykkäkameroilla on vaikea saavuttaa kapeaa syväterävyysaluetta, kohteiden taustaa voi yrittää häivyttää tilt-shift-suotimilla, jotka imitoivat perspektiiviä ja tarkennustasoa muuttavia objektiiveja. Tilt-shift-suotimilla kuvan saa esimerkiksi näyttämään siltä, kuin siinä olisi äärimmäisen lyhyt terävyysalue. Vaikkapa kaupunkimaisema saadaan näyttämään siltä, kuin se olisi kuvattu pienoismallista makro-objektiivilla. Tilt-shift suotimilla ei pääse aivan samalle tasolle kuin oikeilla kallistuvilla objektiiveilla. Silti esimerkiksi Snapseed-sovellus tarjoaa erinomaisen tilt-shift-työkalun, josta löytyy paljon säätömahdollisuuksia. Perussäädöt Snapseedillä Snapseed on sovellus, jonka kehittäjät ovat oivaltaneet miten kuvien käsittely pitää tehdä kosketusnäytöllä. Kontrastia, valkotasapainoa ja muita vastaavia ominaisuuksia säädetään kuvaa pyyhkäisemällä ilman erillisiä säätimiä. Käyttöliittymä tekee kuvien muokkaamisesta nopeaa, ja ennen kaikkea se säästää tilaa pieneltä näytöltä. Snapseedin erinomaisuudesta kertoo se, että siitä on kehitetty myös tietokoneella toimivia versioita. Vaikka sovelluksen toimintalogiikka on syntynyt selkeästi kosketusnäyttöpuhelimet mielessä, istuu se yllättävän hyvin myös hiirellä käytettäväksi. Google osti äskettäin Snapseediä kehittävän yrityksen, joten it-jätin omista palveluista saattaa kohta löytyä Snapseedistä tuttuja toimintoja. Toisaalta Google ilmoitti juuri lopettavansa tuen Snapseedin pc-versioille. Silmänruokaa kännykän pureskeltavaksi. Hyvien lähikuvausominaisuuksien ansiosta kännykkäkamerat soveltuvat mainiosti ruokakuvaukseen. Vsco Cam Taidemaalarit eivät käytä oikeastaan koskaan täysin mustaa väriainetta. Yleensä musta maalataan hyvin tummansinisenä. Sama idea toistuu nykyisin myös valokuvauksessa. Digitaalinen pikimusta on luonnottoman mustaa, ja monet ammattilaiset säätävätkin kuvien mustat sävyt aavistuksen verran tumman harmaiksi. Tähän varsin toimiva sovellus on Vsco Cam. Sen kehittäjä Vsco tunnetaan etenkin kuvankäsittelyohjelma Lightroomiin tarkoitetuista suosituista suodinpaketeistaan, jotka lähentelevät hienovaraisesti filmikuvien tunnelmaa. Toistaiseksi Vsco Cam on saatavilla ainoastaan iphonelle. Tarjolla on kymmenen Applen puhelimelle optimoitua kuvasuodinta, joista kolme on mustavalkoisia. Dollarin hintaisen sovelluksen suotimet ovat niin hyviä, että niitä kannattaa kokeilla, vaikka sovelluksen käyttöliittymä onkin hieman kankea. WWW.MIKROPC.NET MikroPC 4/2013 35
Kuvaa kännykällä Tuliko parempi? SYKSYINEN PUISTO 1. Automaattiasetuksilla otettu kuva. 2. Snapseedissä on valittu Tune Image -asetus, jossa kirkkautta (brightness) on nostettu, sävykkyyttä (ambiance) laskettu ja valkotasapainoa (white balance) käännetty aavistuksen lämpimämmäksi. 3. Lopuksi kuvaan on valittu Instagramissa Amaro-suodin, joka tummentaa kuvan reuna-alueita, muuttaa tummia kohtia hieman sinertäviksi, nostaa kuvan keskialueen kirkkautta ja muuttaa kirkkaita alueita kellertäviksi. 1 2 3 1 2 LÄHIKUVA JÄLKIRUUASTA 1. Ruoka-annos on kuvattu aurinkoisena päivänä ulkona, mutta varjossa. 2. Kuvaan on lisätty Vsco Camilla suodatin 09, joka tekee vaaleista alueista kirkkaita, nostaa hieman kontrastia, tekee hyvin tummista kohdista hieman siniharmaita ja muuntaa kuvaa lämpimän sävyiseksi. 1 1 2 2 PITKÄ NÄKYMÄ 1. Laajakulmaobjektiivi korostaa näkymän syvyyttä. Kuva on otettu sumuisella säällä ja kameran automatiikka on arvioinut valkotasapainon aavistuksen liian viileäksi eli sinertäväksi. 2. Kuvaan valitaan Instagramissa Valencia-suodin, joka muuttaa valkotasapainoa lämpimämpään suuntaan ja kirkastaa hieman kuvaa. Instagramin neliskulmainen kuvasuhde toimii hyvin kuvan keskeissommittelussa. LÄHIKUVA KUULOKKEISTA 1. Kuva otettiin MikroPC:n verkkojuttua varten. Taustalla on työpöytä ja vieressä on ikkuna, josta heijastui tasainen valo kädelle. 2. Kuvaa on säädetty Snapseedissä Tune imagella eli perussäädöillä. Kirkkautta on lisätty, värikylläisyyttä laskettu ja kontrastia lisätty hieman. Lisäksi valkotasapainoa on käännetty aavistuksen verran lämpöiseen. Lopuksi kuva on rajattu. 36 MikroPC 4/2013 WWW.MIKROPC.NET
AAMUINEN AURINKO 1. Kuva on otettu aamuauringossa. Muuten hyvin onnistuneessa otoksessa aamuisen taivaan ja talojen värit toistuvat värikylläisempinä kuin miltä ne silmin näyttivät. Kuvaajan makuun värikylläisyys on liian voimakas. 2. Kuvaa on säädetty Vsco Camillä. Suotimeksi on valittu 05. Lisäksi kuvan kirkkaiden alueiden sävyjä on käännetty hieman keltaiseen Highlights-työkalulla. 1 2 Jaettu kuva on tuhatkertainen ilo Kuvia jakamalla voi kehittyä kuvaajana. KÄNNYKKÄKAMERAT OVAT tietyssä mielessä kuin Polaroid-pikakamerat. Kuvan saa näytille ilman työlästä kehittämisprosessia. Tosin edes Polaroideilla kuva ei valmistunut yhtä nopeasti eikä sitä varsinkaan saanut yhtä helposti yhtä monen nähtäväksi. Instagram-sovelluksella kuvan voi saada välittömästi satojen tuhansien katsottavaksi. Sen suosituimmilla valokuvaajilla on useita satoja tuhansia seuraajia, vaikka he eivät ole julkisuuden henkilöitä tai ammattikuvaajia. Tuhannet palvelun käyttäjät ovat tilanneet kuvat omaan uutisvirtaansa vain siksi, että ne ovat hienoja tai hauskoja. Kuvanhuononnussovellus. Instagramista kuulee usein puhuttavan ennakkoluuloiseen sävyyn. Kommentit tulevat yleensä sellaisen suusta, joka ei ole palvelua kokeillut. Instagram on yksinkertainen mutta hyödyllinen sovellus, jolla voi ottaa ja käsitellä kuvia sekä jakaa niitä. Kannattaa kokeilla ennen kuin tyrmää sata miljoonaa käyttäjää ei kovin huonoa palvelua käyttäisi! Instagramin suotimilla voi tehdä kuville samoja temppuja kuin kuvankäsittelyohjelmilla. Käyttäjän ei kuitenkaan tarvitse opetella monia työvaiheita ja aikaa vaativia kikkoja, sillä suotimen saa käyttöön yhdellä klikkauksella. Instagram on oikeasti hyvä Instagramin kirjoittamattomiin sääntöihin kuuluu lähettää kuvat tuoreeltaan tai sitten merkitä ne #lategram-hashtagilla. Kaikkein vakaumuksellisimmat Instagram-harrastajat voivat jopa närkästyä, jos palveluun lähetetään muulla kuin kännykkäkameralla tallennettuja otoksia. Instagram avasi viime vuoden loppupuolella mahdollisuuden katsella palvelun kuvia myös verkkoselaimella. Kuvia ei kuitenkaan voi ladata palveluun tietokoneelta. Pysytteleminen mahdollisimman tiukasti Instagramista puhutaan usein ennakkoluuloiseen sävyyn. kännykkäpalveluna onkin yksi Instagramin menestyksen salaisuuksista. Älypuhelimissa on nykyisin erittäin tarkat näytöt, varsikin jos vertaa tavallisiin tietokoneisiin. Puhelimien värintoisto on hyvä ja pikselit tiheässä. Niinpä Instagram-kuvat näyttävät puhelimen näytöltä katsottaessa värikkäiltä ja teräviltä. Kuvien koko on 600 600 pikseliä, joten virheet eivät erotu eikä kohina paljastu yhtä selvästi kuin isolta näytöltä. Kaikki Instagramkuvat ovat neliön muotoisia. Rajoituksen voi tosin osittain kiertää asettamalla valkoiset palkit reunoihin. Kuviin kannattaa lisätä sisältöä kuvaavia asiasanoja eli hashtageja. Esimerkiksi hashtag #vappu ikään kuin lisää kuvan ryhmään, jonne myös muut palvelun käyttäjät lisäävät vappukuviaan. Kommentointi tapahtuu samantyyppisesti kuin Twitterissä. Keskusteluissa viestin eteen lisätään @-merkki ja keskustelukumppanin nimi, esimerkiksi Mitä pidät kuvastani @maijampclukija?. Ilman @-merkkiä henkilö ei saa tietoa kommentistasi. @-merkeillä voi myös merkitä kuviin henkilöitä. Muita jakopalveluita Hieman erityyppisiä kuvienjakomahdollisuuksia tarjoavat Flickr ja Facebook. Facebookin kännykkäsovelluksella voi rajata kuvia sekä käyttää suotimia. Myös kännyköiden omista kamerasovelluksista pystyy lähettämään kuvan Facebookiin. Flickr on pitkään ollut yksi maailman suosituimmista valokuvapalveluista. Palvelu on myös varsin käytetty älypuhelimilla. Toisin kuin Instagram, Flickr on saatavilla myös Windows Phonelle. Älypuhelinversio Flickristä tarjoaa myös suotimia, mutta ne eivät ole yhtä käyttökelpoisia kuin Instagramin vastaavat. Flickrin filtterit ovat väreiltään räväköitä ja useat niistä muuttavat kuvan kontrastin hyvin voimakkaaksi. Valokuvaajien suosima verkkopalvelu 500px on myös saatavilla älypuhelimille, mutta toistaiseksi palvelu on tehty enemmän kuvien selaamiseen kuin niiden lähettämiseen puhelimesta. WWW.MIKROPC.NET MikroPC 4/2013 37