SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2004 Julkaistu Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 2004 N:o 1215 1223 SISÄLLYS N:o Sivu 1215 Laki Athene-järjestelmälle myönnettävistä erioikeuksista ja vapauksista tehdyn neuvostossa kokoontuneiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätöksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta... 3267 1216 Laki kunnallisen eläkelain muuttamisesta... 3268 1217 Laki valtion eläkelain muuttamisesta... 3270 1218 Laki valtion eläkelain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta... 3273 1219 Laki valtion perhe-eläkelain 6 :n 2 momentin kumoamisesta... 3275 1220 Laki tavaramerkkilain muuttamisesta... 3276 1221 Laki lapsiasiavaltuutetusta... 3278 1222 Laki asuntojen korjaus- ja energia-avustuksista annetun lain muuttamisesta... 3280 1223 Valtioneuvoston asetus valtion virkamiesasetuksen 7 :n muuttamisesta... 3282 N:o 1215 Laki Athene-järjestelmälle myönnettävistä erioikeuksista ja vapauksista tehdyn neuvostossa kokoontuneiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätöksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Athene-järjestelmälle myönnettävistä erioikeuksista ja vapauksista Brysselissä 28 päivänä huhtikuuta 2004 tehdyn neuvostossa kokoontuneiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätöksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut. 2 Tämän lain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN HE 204/2004 UaVM 15/2004 EV 168/2004 Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja 180 2004 440201
3268 N:o 1216 Laki kunnallisen eläkelain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 13 päivänä kesäkuuta 2003 annetun kunnallisen eläkelain (549/2003) 100 ja 134, 143 :n 1 momentti ja 164 :n 1 momentti, sellaisena kuin niistä on 164 :n 1 momentti laissa 921/2003, ja lisätään 110 :ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 713/2004, uusi 3 momentti ja 120 :ään uusi 5 momentti seuraavasti: 100 Päätöksenteko ja päätöksen tiedoksiantaminen Eläkehakemus on ratkaistava viivytyksettä sen jälkeen, kun tarpeelliset selvitykset on saatu. Kunnallinen eläkelaitos antaa päätöksensä tiedoksi lähettämällä sen vastaanottajalle hänen ilmoittamaansa postiosoitteeseen kirjeellä. 110 Takautuva maksaminen ja eläkesaatavan vanhentuminen Tämän lain mukaisen etuuden saaminen vanhentuu kymmenen vuoden kuluttua siitä päivästä lukien, jona se olisi pitänyt maksaa, jollei vanhentumista ole sitä ennen katkaistu. Vanhentumisen katkaisemisesta alkaa kulua uusi viiden vuoden vanhentumisaika. Vanhentuminen katkeaa siten kuin velan vanhentumisesta annetun lain (728/2003) 10 tai 11 :ssä säädetään. 120 Liikaa maksetun eläkkeen takaisinperintä Aiheettomasti maksettu etuus on perittävä takaisin kymmenen vuoden kuluessa etuuden maksupäivästä lukien. Takaisinperintäpäätöksellä vahvistettu saatava vanhentuu viiden vuoden kuluttua päätöksen antamisesta, jollei vanhentumista ole sitä ennen katkaistu. Takaisinperintäpäätöksellä vahvistetun saatavan vanhentuminen katkeaa siten kuin velan vanhentumisesta annetun lain 10 tai 11 :ssä säädetään. Tämän vanhentumisajan katkaisemisesta alkaa kulua uusi viiden vuoden vanhentumisaika. HE 205/2004 StVM 37/2004 EV 196/2004
N:o 1216 3269 134 Maksun perintä ja maksusaatavan vanhentuminen Kunnallisen eläkelaitoksen on määrättävä tähän lakiin perustuva maksu kymmenen vuoden kuluessa saatavan syntymisestä lukien. Maksuosuussaatavan katsotaan syntyvän tämän lain mukaisen lopullisen maksun eräpäivänä. Tämän lain perusteella määrätty maksu sekä sille suorituksen viivästymisen ajalta korkolain 4 :n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukainen vuotuinen viivästyskorko saadaan ulosottaa ilman tuomiota tai päätöstä niin kuin verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetussa laissa (367/1961) säädetään. Aiheettomasti suoritetun maksun palautus vanhentuu kymmenen vuoden kuluttua maksun maksupäivästä lukien, jollei vanhentumista ole sitä ennen katkaistu. Vanhentumisen katkaisemisesta alkaa kulua uusi viiden vuoden vanhentumisaika. Vanhentuminen katkeaa siten kuin velan vanhentumisesta annetun lain 10 tai 11 :ssä säädetään. 143 Sijoitusneuvottelukunta Kunnallisessa eläkelaitoksessa on sijoitustoiminnan tueksi ja 2 momentissa mainittujen tahojen välisen tiedonkulun edistämiseksi sijoitusneuvottelukunta. Neuvottelukunta käsittelee neuvoa antavasti eläkelaitoksen sijoitustoiminnan kehittämissuuntia ja toimintalinjoja. 164 Hallintomenettelyä koskevien säännösten soveltaminen Kunnallisen eläkelaitoksen käsitellessä tässä laissa tarkoitettua hallintoasiaa sovelletaan hallintolakia (434/2003), kielilakia (423/2003) ja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia, jollei tässä laissa toisin säädetä. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2005. Lain 110 :n 3 momenttia, 120 :n 5 momenttia sekä 134 :ää sovelletaan myös ennen lain voimaantuloa aiheettomasti maksettuun etuuteen ja syntyneeseen saatavaan. Tällaisen saatavan vanhentumisaikaa laskettaessa otetaan huomioon myös ennen lain voimaantuloa kulunut aika. Kysymyksessä oleva saatava vanhentuu kuitenkin tämän lain nojalla aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua lain voimaantulosta, jollei se vanhentuisi myös 31 päivänä joulukuuta 2003 voimassa olleiden säännösten mukaan tätä ennen. Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen
3270 N:o 1217 Laki valtion eläkelain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 20 päivänä toukokuuta 1966 annetun valtion eläkelain (280/1966) 5 :n 6 momentti, sellaisena kuin se on laissa 939/1999, muutetaan 8 :n 4 momentti sekä 10 :n 3 ja 8 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 8 :n 4 momentti laeissa 1180/1996 ja 638/1994 ja mainitussa laissa 939/1999, 10 :n 3 momentti mainitussa laissa 638/1994 ja 10 :n 8 momentti laissa 1006/2002, sekä lisätään lakiin uusi 7 f seuraavasti: 7f Eläkkeen perusteena olevaa työansiota laskettaessa otetaan 8 :n 4 momentin 1 3 kohdan mukaisen edunsaajan kohdalla huomioon ainoastaan 10 :n 3 momentin 1 kohdan mukaiset ansiot enintään 10 eläketapahtumaa edeltävän vuoden ajalta tai vastaavasti palveluksen päättymistä edeltävältä ajalta. Eläkkeen perusteena oleva ansio lasketaan 7 b ja 7 c :n mukaisesti ja saatu summa jaetaan tarkasteluajan sotilaseläkkeeseen oikeuttavien päivien lukumäärällä. Kyseinen luku kerrotaan 30:llä. 8 Eläkeiän saavuttaminen ei kuitenkaan ole edellytyksenä vanhuuseläkkeen saamiseksi: 1) jos, milloin kysymyksessä on 1 :n 4 momentissa tarkoitettu uusi edunsaaja: a) sellaisessa upseerin tai opistoupseerin virassa, johon ehdottomana kelpoisuusvaatimuksena on upseerin tai opistoupseerin virkatutkinto, palveleva virkamies on palveluksen päättyessä täyttänyt 48 vuotta ja ennen eläkkeen alkamista 55 vuotta tai lentäjäntutkintoa edellyttävässä virassa palveleva virkamies on palveluksen päättyessä ja ennen eläkkeen alkamista täyttänyt 45 vuotta; ja b) edellä a alakohdassa tarkoitetulla virkamiehellä on sotilasarvo sekä a alakohdassa tarkoitetussa virassa tai yhteensä siinä ja muussa puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen sotilasvirassa ja värvätyn, rajavartijan ja merivartijan tehtävissä eläkeaikaa vähintään 30 vuotta vähennettynä muun kuin lentäjän tutkintoa edellyttävässä virassa palvelevan virkamiehen osalta niillä täysillä kuukausilla, jotka hänellä oli jäljellä 55 vuoden ikään, kun hän erosi palveluksesta ja jos tämän lain 10 :n 3 momentin 1 kohdassa säädetyt, eläkkeen perusteena olevia ansioita koskevat edellytykset täyttyvät; 2) jos puolustusvoimien erikoisupseerin, sotilaspapin tai sotilasammattihenkilön taikka rajavartiolaitoksen erikoisupseerin, rajavarti- HE 211/2004 StVM 38/2004 EV 203/2004
N:o 1217 3271 jan tai merivartijan virassa palveleva virkamies on palveluksen päättyessä täyttänyt 55 vuotta ja hänellä on tällaisessa virassa tai yhteensä siinä ja muussa puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen sotilasvirassa ja värvätyn, rajavartijan ja merivartijan tehtävissä eläkeaikaa vähintään 30 vuotta ja jos tämän lain 10 :n 3 momentin 1 kohdassa säädetyt, eläkkeen perusteena olevia ansioita koskevat edellytykset täyttyvät; 3) jos, milloin kysymyksessä on 1 :n 4 momentissa tarkoitettu vanha edunsaaja, sellaisessa upseerin tai opistoupseerin virassa, johon ehdottomana kelpoisuusvaatimuksena on upseerin tai opistoupseerin tutkinto, palvelevalla virkamiehellä on sotilasarvo ja tällaisessa virassa tai yhteensä siinä ja muussa puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen sotilasvirassa ja värvätyn, rajavartijan ja merivartijan tehtävissä eläkeaikaa vähintään seuraavan taulukon mukaisesti ja jos tämän lain 10 :n 3 momentin 1 kohdassa säädetyt, eläkkeen perusteena olevia ansioita koskevat edellytykset täyttyvät: Eläkeaikaa vuoden 1994 loppuun mennessä vähintään 16 vuotta vähintään 13 vuotta vähintään 10 vuotta vähintään 7 vuotta vähintään 3 vuotta alle 3 vuotta Eläkkeeseen vaadittava eläkeaika 25 vuotta 26 vuotta 27 vuotta 28 vuotta 29 vuotta 30 vuotta; 4) jos edunsaaja on saavuttanut eroamisikänsä. 10 Eläkettä karttuu kuitenkin 1 päivästä tammikuuta 2005 lukien jokaiselta eläkeajaksi luetulta päivältä 1/180 prosenttia eläkkeen perusteena olevista työansioista, jos kysymyksessä on sellaisen upseerin tai opistoupseerin viran haltija, johon ehdottomana kelpoisuusehtona on upseerin tai opistoupseerin virkatutkinto ja hänellä on sotilasarvo, taikka 8 :n 4 momentin 2 kohdassa tarkoitettu virkamies. Puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen lentäjän tutkintoa edellyttävän viranhaltijan eläkettä karttuu jokaiselta eläkeajaksi luetulta päivältä 1/120 prosenttia eläkkeen perusteena olevista työansioista. Tämän momentin kahdessa edellisessä virkkeessä tarkoitetun viranhaltijan tulevan ajan eläke karttuu kuten työstä siltä osin kuin eläkkeeseen luetaan tuleva aika 50 vuoden iän täyttämiskuukauden loppuun. Tätä momenttia sovelletaan vain: 1) jos edellä tarkoitetulla edunsaajalla on tällaisessa virassa eläkkeen perusteena olevia ansioita vähintään keskimäärin 12 000 euroa vuodessa ja hänellä säädetyn eläkeiän saavuttamista tai palveluksen päättymistä välittömästi edeltäneiden viiden kalenterivuoden kuluessa on vähintään kolmena kalenterivuotena tällaisessa virassa eläkkeen perusteena olevia ansioita edellä mainittu määrä; tai 2) jos työkyvyttömyys- tai työttömyyseläke myönnetään 5 a :ää soveltaen tai vanhuuseläke 8 :n 4 momentin 1 3 kohtaa soveltaen. Laskettaessa eläkkeiden enimmäismäärää 8 :n 4 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetulle edunsaajalle eläkkeiden enimmäismäärä saa olla enintään 60 prosenttia eläkkeen perusteena olevasta ansiosta. Laskettaessa eläkkeiden enimmäismäärää 8 :n 4 momentin 3 kohdassa tarkoitetulle edunsaajalle sekä sellaiselle puolustusvoimien sotilasammattihenkilön tai värvätyn taikka rajavartiolaitoksen erikoisupseerin, rajavartijan tai merivartijan viran haltijalle, joka on 1 :n 4 momentissa tarkoitettu vanha edunsaaja, sovelletaan kuitenkin seuraavaa taulukkoa: Eläkeaikaa vuoden 1994 loppuun mennessä vähintään 16 vuotta vähintään 13 vuotta vähintään 10 vuotta vähintään 7 vuotta vähintään 3 vuotta alle 3 vuotta Prosenttia 66 prosenttia 65 prosenttia 64 prosenttia 63 prosenttia 62 prosenttia 61 prosenttia Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2005. Tätä lakia sovelletaan kuitenkin eläkkei-
3272 N:o 1217 siin, joissa eläketapahtuma sattuu 31 päivän joulukuuta 2005 jälkeen. Sen estämättä, mitä tämän lain 7 f :ssä säädetään, sellaisessa upseerin tai opistoupseerin virassa, johon ehdottomana kelpoisuusvaatimuksena on upseerin tai opistoupseerin virkatutkinto, taikka erikoisupseerin, sotilaspapin, sotilasammattihenkilön, rajavartijan tai merivartijan tehtävissä palvelevan edunsaajan eläkkeen perusteena oleva työansio lasketaan enintään seitsemän kalenterivuoden työansioista, jos palvelus päättyy ennen vuotta 2008, enintään kahdeksan vuoden työansioista, jos palvelus päättyy vuonna 2008 ja enintään yhdeksän vuoden työansioista, jos palvelus päättyy vuonna 2009. Eläkkeen perusteena olevan ansion laskentaan vaikuttavien vuosien työansiot ajalta ennen 1 päivää tammikuuta 2005 korotetaan eläkettä laskettaessa kertoimella, jossa ansiotasoindeksin paino on 80 prosenttia ja kuluttajahintaindeksin paino 20 prosenttia vuoden 2004 tasolle ja siitä edelleen laskentavuoden tasolle sen vuoden palkkakertoimella. Tarkistettaessa vuosien 1998 2004 ansioita käytetään seuraavia pistelukuja: vuosi pisteluku 1998 0,819 1999 0,844 2000 0,863 2001 0,900 2002 0,940 2003 0,968 2004 1,000 Ennen 1 päivänä tammikuuta 2005 sotilaseläkejärjestelmän mukaisesta tehtävästä eläkkeelle siirtyneen ja vuonna 2005 eläkkeelle siirtyvän edunsaajan eläkettä korotetaan vuosittain indeksillä, jossa ansiotasoindeksin paino on 50 prosenttia ja kuluttajahintaindeksin paino 50 prosenttia, kunnes eläkkeensaaja täyttää 60 vuotta, kuitenkin enintään vuoteen 2011 saakka. Laskettaessa eläkettä 8 :n 4 momentin 1 3 kohdassa mainituille edunsaajille ei sovelleta, mitä valtion eläkelain muuttamisesta annetun lain (679/2004) voimaantulosäännöksen 4 momentissa säädetään. Muiden puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen palveluksessa olevien edunsaajien osalta sovelletaan, mitä edellä mainitun voimaantulosäännöksen 5 momentissa säädetään. Jos edunsaajan eroamisikä on alle 63 vuotta, rajaprosenttia korotetaan sen mukaisesti, mitä ammatillisen erityiseläkeiän valinneista edunsaajista viimeksi mainitussa momentissa säädetään. Sovellettaessa valtion eläkelain muuttamisesta annetun lain (638/1994) voimaantulosäännöstä lentäjän tutkintoa edellyttävässä virassa olevaan edunsaajaan, sovelletaan valtion eläkelain 5 :n 6 momenttia sellaisena kuin se on voimassa ennen tämän lain voimaantuloa. Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Toinen valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroos
3273 N:o 1218 Laki valtion eläkelain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään valtion eläkelain muuttamisesta 15 päivänä heinäkuuta 1994 annetun lain (638/1994) voimaantulosäännökseen, sellaisena kuin se on osaksi laissa 778/2001, uusi 9 12 momentti seuraavasti: Sen estämättä, mitä tämän lain 8 :n 4 momentin 2 ja 4 kohdassa säädetään, sellaisella sotilasammattihenkilön virassa palvelevalla virkamiehellä, joka on palvellut värvättynä 31 päivänä joulukuuta 1994, on oikeus saada valinnaisesti vanhuuseläke seuraavan taulukon mukaisesti: Eläkeaikaa 31.12.1994 vähintään 16 vuotta vähintään 13 vuotta vähintään 10 vuotta vähintään 7 vuotta vähintään 3 vuotta alle 3 vuotta Eläkkeeseenoikeuttava ikä 50 vuotta 51 vuotta 52 vuotta 53 vuotta 54 vuotta 55 vuotta Mikäli sellainen edunsaaja, jonka eroamisikä tässä virassa on 60 vuotta, ottaa eläkkeen ennen 55 vuoden iän täyttymistä, karttuneen eläkkeen määrää ajalta ennen 1 päivää tammikuuta 1994 vähennetään 0,27 prosenttia jokaiselta varhennetulta kuukaudelta. Vähennys lasketaan yhteensovitetusta eläkkeestä. Sen estämättä, mitä tämän lain 8 :n 4 momentin 2 ja 4 kohdassa säädetään, sellaisella puolustusvoimien siviilivirassa palvelevalla virkamiehellä, joka on palvellut värvättynä 31 päivänä joulukuuta 1994, on oikeus saada valinnaisesti vanhuuseläke seuraavan taulukon mukaisesti: Eläkeaikaa 31.12.1994 Eläkkeeseenoikeuttava ikä vähintään 16 vuotta 50 vuotta vähintään 13 vuotta 51 vuotta 6 kuukautta vähintään 10 vuotta 53 vuotta vähintään 7 vuotta 54 vuotta 6 kuukautta vähintään 3 vuotta 56 vuotta alle 3 vuotta 57 vuotta 6 kuukautta Mikäli sellainen edunsaaja, jonka eroamisikä tässä virassa on 60 vuotta tai yli sen, ottaa eläkkeen ennen 57 vuoden 6 HE 211/2004 StVM 38/2004 EV 203/2004
3274 N:o 1218 kuukauden iän täyttymistä, karttuneen eläkkeen määrää ajalta ennen 1 päivää tammikuuta 1994 vähennetään 0,33 prosenttia jokaiselta varhennetulta kuukaudelta. Vähennys lasketaan yhteensovitetusta eläkkeestä. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2005. Tätä lakia sovelletaan eläkkeisiin, joissa eläketapahtuma sattuu tämän lain tultua voimaan. Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Toinen valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroos
3275 N:o 1219 Laki valtion perhe-eläkelain 6 :n 2 momentin kumoamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Tällä lailla kumotaan 31 päivänä joulukuuta 1968 annetun valtion perhe-eläkelain (774/1968) 6 :n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 680/2004. 2 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2005. Tätä lakia sovelletaan eläkkeisiin, joissa eläketapahtuma sattuu tämän lain tultua voimaan. Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Toinen valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroos HE 211/2004 StVM 38/2004 EV 203/2004 2 440201/180
3276 N:o 1220 Laki tavaramerkkilain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 10 päivänä tammikuuta 1964 annetun tavaramerkkilain (7/1964) 14 :n 1 momentin 8 kohta sekä 54 ja 57 a, sellaisina kuin ne ovat, 14 :n 1 momentin 8 kohta ja 57 a laissa 56/2000 sekä 54 laissa 1715/1995, seuraavasti: 14 Tavaramerkkiä ei saa rekisteröidä: 8) jos se on sekoitettavissa Suomessa tai Euroopan yhteisössä voimassa olevaan kansainvälisen rekisteröinnin suojaamaan tavaramerkkiin, jolla tämän rekisteröinnin perusteella on aikaisempi oikeus Suomessa tai Euroopan yhteisössä; 54 Jos Suomen kansalainen tai se, jolla on Suomessa kotipaikka tai todellinen ja toimiva teollisuuslaitos tai kauppaliike, haluaa hakea Suomessa voimassa olevaan rekisteröintiin tai vireillä olevaan hakemukseen perustuvaa kansainvälistä rekisteröintiä, hänen tulee tehdä hakemus kansainvälisestä rekisteröinnistä Patentti- ja rekisterihallitukselle. Jos kansainvälistä rekisteröintiä koskevan hakemuksen perusteena on 57 :ssä tarkoitettu yhteisön tavaramerkki tai sitä koskeva hakemus, kansainvälistä rekisteröintiä haetaan yhteisön tavaramerkkivirastolta. 57a Pyyntö, joka koskee yhteisön tavaramerkin, yhteisön tavaramerkkiä koskevan hakemuksen tai Euroopan yhteisön nimeävän kansainvälisen rekisteröinnin muuntamista kansallista tavaramerkkiä koskevaksi hakemukseksi ja jonka yhteisön tavaramerkkivirasto on toimittanut virastolle, käsitellään kansallisena hakemuksena, jos hakija: 1) suorittaa säädetyt maksut; 2) antaa vieraskielisestä muuntamispyynnöstä ja siihen kuuluvasta liitteestä rekisteriviranomaiselle suomennoksen tai ruotsinnoksen; 3) ilmoittaa osoitteen, josta hakijan tavoittaa Suomessa; ja 4) toimittaa tavaramerkin kuvauksen. Hakemuksella, joka perustuu yhteisön tavaramerkin tai sitä koskevan hakemuksen muuntamiseen, katsotaan olevan sama hakemispäivä, etuoikeus ja aiemmuus Suomessa kuin yhteisön tavaramerkillä ja sitä koskevalla hakemuksella. Hakemuksella, joka perustuu Euroopan yhteisön nimeävän kansainvälisen rekisteröinnin muuntamiseen, on ha- HE 219/2004 TaVM 24/2004 EV 181/2004
N:o 1220 3277 kemispäivänä kansainvälisen rekisteröinnin tai sen Euroopan yhteisöön kohdistuvan myöhemmän nimeämisen päivä sekä kansainvälisen rekisteröinnin etuoikeudet ja aiemmuudet. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2005. Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Ministeri Paula Lehtomäki
3278 N:o 1221 Laki lapsiasiavaltuutetusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Toimiala Lasten aseman ja oikeuksien huomioon ottamisen varmistamiseksi lainsäädännössä ja yhteiskunnallisessa päätöksenteossa on sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä lapsiasiavaltuutettu. Lapsiasiavaltuutetun kelpoisuusvaatimuksista ja nimittämisestä säädetään valtioneuvoston asetuksella. 2 Tehtävät Lapsiasiavaltuutetun tehtävänä on yhteistyössä muiden viranomaisten sekä toimialansa järjestöjen ja vastaavien muiden toimijoiden kanssa edistää lapsen edun ja oikeuksien toteutumista. Tehtävässään lapsiasiavaltuutetun tulee: 1) arvioida lapsen edun ja oikeuksien toteutumista ja seurata lasten ja nuorten elinolosuhteita; 2) seurata lainsäädäntöä ja yhteiskunnallista päätöksentekoa sekä arvioida niiden vaikutuksia lasten hyvinvointiin; 3) aloittein, neuvoin ja ohjein kehittää yhteiskunnallista päätöksentekoa lasta koskevissa asioissa ja edistää lapsen edun toteutumista yhteiskunnassa; 4) pitää yhteyksiä lapsiin ja nuoriin ja välittää heiltä saamaansa tietoa päätöksentekoon; 5) kehittää yhteistyömuotoja eri toimijoiden välille; 6) välittää lapsia koskevaa tietoa lapsille, lasten parissa työskenteleville, viranomaisille sekä muulle väestölle; sekä 7) edistää eri tavoin Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen hyväksymän lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen (SopS 59 60/1991) toteutumista. 3 Toimintakertomus ja toimintasuunnitelma Lapsiasiavaltuutetun on vuosittain annettava valtioneuvostolle kertomus toimialaltaan sekä laadittava toimintasuunnitelma. Toimintakertomuksesta ja toimintasuunnitelmasta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. HE 163/2004 StVM 32/2004 EV 183/2004
N:o 1221 3279 4 Neuvottelukunta Lasten aseman ja oikeuksien sekä niitä koskevan viranomaisten yhteistyön edistämistä varten lapsiasiavaltuutetun apuna toimii neuvottelukunta, jonka asettamisesta ja kokoonpanosta, tehtävistä sekä työskentelystä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. 5 Toimisto Lapsiasiavaltuutetulla on toimisto. Toimistossa on talousarvion rajoissa tarpeellinen määrä esittelijöinä toimivia virkamiehiä ja muuta henkilökuntaa. 6 Oikeus saada tietoja Lapsiasiavaltuutetulla on oikeus saada muilta viranomaisilta maksutta tehtäviensä hoidon kannalta tarpeellisia tietoja, jollei salassapitosäännöksistä muuta johdu. 7 Tarkemmat säännökset Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta annetaan tarvittaessa valtioneuvoston asetuksella. 8 Voimaantulo Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2005. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä
3280 N:o 1222 Laki asuntojen korjaus- ja energia-avustuksista annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan asuntojen korjaus- ja energia-avustuksista 3 päivänä joulukuuta 2002 annetun lain (1021/2002) 1 :n 1 momentti, 2 :n 1 momentti, 3 :n 3 momentti, 4 :n 2 momentti, 5 :n 1 momentti ja 6 :n 1 momentti sekä lisätään lakiin uusi 2 a seuraavasti: 1 Soveltamisala ja suhde valtionavustuslakiin Valtion asuntorahaston varoista voidaan myöntää valtion talousarviossa vuosittain vahvistettavien myöntämisvaltuuksien rajoissa ympärivuotisessa asuinkäytössä olevien asuntojen tai asuinrakennusten korjauksiin avustusta siten kuin tässä laissa säädetään. 2 Avustusten käyttötarkoitus Avustuksilla voidaan tukea: 1) vanhusten ja vammaisten asuntojen korjaamista sosiaalisin perustein; 2) hissien asentamista olemassa oleviin kerrostaloihin ja korjauksia, joilla poistetaan liikkumisesteitä; 3) kiinteistökohtaisten talousjätevesijärjestelmien parantamista sosiaalisin perustein; 4) terveyshaittojen poistamista sosiaalisin perustein; 5) asuinrakennuskannan suunnitelmallisen korjaustoiminnan toteutumista; ja 6) asuntojen energiatalouden parantamista ja energiankäytöstä aiheutuvien päästöjen vähentämistä mukaan lukien uusiutuvien energiamuotojen käyttöönotto. 2a Käyttösuunnitelma Jos hakemusten määrä ylittää avustusvaltuuden määrän tai jos se on muutoin tarpeellista, valtioneuvosto voi tarkemmin päättää avustusten alueellisista käyttöperusteista sekä jakautumisesta eri käyttötarkoituksiin. 3 Myöntämisen edellytykset Avustusta myönnetään vain korjauskustannusten siihen osaan, johon ei ole saatu tai voitu saada korvausta tai muuta julkista tukea lukuun ottamatta Valtion asuntorahaston tai Maatilatalouden kehittämisrahaston varoista myönnettävää lainaa tai korkotukea taikka HE 171/2004 YmVM 15/2004 EV 162/2004
N:o 1222 3281 tukea, jota voidaan myöntää vesihuollon tukemisesta annetun lain (686/2004) nojalla valtion varoista. 4 Avustuksensaaja Kunnille, kuntayhtymille sekä yhteisöille, joissa kunnilla on määräysvalta, voidaan myöntää vain 2 :n 1 momentin 2, 5 ja 6 kohdassa tarkoitettuja avustuksia. 5 Valtionapuviranomaiset Valtion asuntorahasto on valtionapuviranomaisena 2 :n 1 momentin 2 ja 4 kohdassa tarkoitetuissa avustuksissa. Kunta on valtionapuviranomaisena momentin 1, 3, 5 ja 6 kohdassa tarkoitetuissa avustuksissa. Valtion asuntorahasto on kuitenkin valtionapuviranomainen myös näissä avustuksissa silloin, kun avustus myönnetään kunnalle tai kuntayhtymälle. 6 Käyttörajoitus Asuntoa tai asuinrakennusta, jonka korjaamiseen on myönnetty 2 :n 1 momentin 1, 3 tai 4 kohdassa mainittu avustus, on käytettävä avustuksensaajan ja hänen ruokakuntansa tai muun kyseisen korjausavustuksen saannin edellytykset täyttävän ruokakunnan asuntona viiden vuoden ajan avustuksen myöntämisestä. Erityisestä syystä valtionapuviranomainen voi myöntää vapautuksen edellä mainitusta käyttörajoituksesta. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2005. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Ministeri Hannes Manninen
3282 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o 1223 Valtioneuvoston asetus valtion virkamiesasetuksen 7 :n muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiovarainministeriön esittelystä, muutetaan 14 päivänä marraskuuta 1994 annetun valtion virkamiesasetuksen (971/1994) 7 :n 2 momentti, sellaisena kun se on asetuksessa 263/2003, seuraavasti: 7 Valtiosihteerin virka täytetään sitä haettavaksi julistamatta tai sen avoinna olemisesta ilmoittamatta. Samaa menettelyä noudattaen nimitetään ministerin erityisavustaja määräaikaiseen virkasuhteeseen. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2005. Toinen valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroos Hallitusneuvos Kirsi Äijälä JULKAISIJA: OIKEUSMINISTERIÖ N:o 1215 1223, 2 arkkia EDITA PRIMA OY, HELSINKI 2004 EDITA PUBLISHING OY, PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN 1455-8904