Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Hallintoylihoitajat ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Johanna Aitamurto 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Johanna Aitamurto hallintoylihoitaja 0407500704 johanna.aitamurto@phsotey.fi 4. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 13.10.2014 5. Toimielimen nimi Nimi - Hallitus 6. Onko vastaaja kunta kuntayhtymä valtion viranomainen järjestö ei mikään edellä mainituista
7. Kunta numero tilastokeskuksen luokituksessa vastauksia. 8. 5 :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä palvelujen käyttäjiä, mutta säännöksen mukaisten edellytysten täyttyessä palveluja voidaan keskittää. Onko säännös tarkoituksenmukainen? Avoimet vastaukset: 9. 7 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako säännös asianmukaisesti palvelujen käyttäjien kielelliset oikeudet? Avoimet vastaukset: 10. 8 ja 9 :ssä säädetään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä kuuluu ensisijaisesti kunnille. Sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevan kunnan ja kuntayhtymän on otettava päätöksissään huomioon niiden vaikutukset väestön hyvinvointiin ja terveyteen sekä annettava kunnille asiantuntija-apua. Onko säännösten mukainen työnjako tarkoituksenmukainen?
Avoimet vastaukset: 11. Muita huomioita 1 luvun säännöksistä. - 4 pykälässä: Tuottamisvastuussa olevan tahon on myös huolehdittava, että sosiaali- ja terveyspalveluja toteutettaessa käytettävissä on riittävästi tarvittavan koulutuksen saanutta henkilöstöä. Esityksestä puuttuu maininta edellä mainitun henkilöstön johtamisesta. Uudistuvissa moniammatillisissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa myös tuottamisvastuussa olevalla organisaatiolla (kunta/kuntayhtymä) tulee olla riittävä määrä palvelujen sisällön, hoitotyön osalta hoitotyön sisällön tuntevia ja johtamistaitoisia hoitotyön johtajia.hoitotyön johtamisen rakenteella on suuri merkitys sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuuteen, tuottavuuteen ja tuloksellisuuteen, koska hoitotyön työpanos muodostaa ison osan sosiaali- ja terveydenhuollon tarvitsemista voimavaroista. Hoitotyön johtamisosaamisella voidaan vaikuttaa potilaiden laadukkaaseen ja turvalliseen hoitoon, näyttöön perustuvien vaikuttavien menetelmien käyttöön, hoitohenkilöstön osaamiseen ja osaamisen oikein kohdentamiseen, työhyvinvointiin sekä alan vetovoimaisuuteen. Tämä ei voi toteutua toisen ammattikunnan johtamana ja vain tätä kautta hoitotyön osalta voidaan saavuttaa taloudellinen tulos, joka on yhtenä ratkaisuna yhteiseen kestävyysvajeeseen. 12. 11 :ssä säädetään järjestämisvastuusta. Onko säännöksen mukainen järjestämisvastuun sisältö mielestänne tarkoituksenmukainen? Avoimet vastaukset:
13. 12 :ssä säädetään järjestämispäätöksestä. Järjestämispäätöksen tarkoituksena on määritellä, miten sote-alue huolehtii järjestämisvastuun toteuttamisesta. Sote-alue päättää järjestämispäätöksen sisällön sote-alueen sekä tuottamisvastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien välisten neuvottelujen perusteella. Onko järjestämispäätöksen laatimismenettely tarkoituksenmukainen? Avoimet vastaukset: 14. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että järjestämispäätöksessä määritellään kaikki säännöksen mukaiset asiat (kohdat 1 13)? Avoimet vastaukset:
15. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen ei, valitkaa listasta ne säännöksen kohdat, joita ei mielestänne tulisi määritellä järjestämispäätöksessä: vastauksia. 16. Pitäisikö järjestämispäätöksessä päättää jostain muusta kuin säännöksen mukaisista asioista? Avoimet vastaukset: 17. 13 :ssa säädetään sote-alueen muista kuin järjestämispäätöksen mukaisista tehtävistä, joiden tarkoituksena on erityisesti antaa sote-alueelle toimivalta säännöksessä mainittujen toimintojen suunnitteluun, yhteensovittamiseen ja kehittämiseen. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että sote-alueella on kaikki säännöksen mukaiset tehtävät? Avoimet vastaukset:
18. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen ei, valitkaa listasta ne säännöksen mukaiset tehtävät, joita sote-alueella ei mielestänne tulisi olla. vastauksia. 19. Muita huomioita luvusta 2. - 12 : säädetään järjestämispäätöksestä: Sosiaali- ja terveysalueen on laadittava joka neljäs vuosi tuottamisvastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien kanssa käytyjen neuvottelujen perusteella järjestämispäätös siitä, miten sosiaali- ja terveysalueen järjestämisvastuulle kuuluvat sosiaali- ja terveyspalvelut toteutetaan. Päätöksen tulee perustua alueen väestön hyvinvointi- ja terveysseurantatietoihin, palvelutarpeeseen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintaa ja taloutta koskeviin seurantatietoihin. Ehdotamme, että järjestämispäätöksessä huomioidaan vahvemmin väestön tulevaisuuteen tilanteeseen pohjaava ennakointitieto, mukaan lukien väestön ikärakenteen ja sen muutosten aiheuttamat palvelutarpeen muutokset. 13, 4-5 säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimatarpeen ennakoinnista sekä alueellisen koulutuksen suunnittelusta ja kehittämisestä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön tehtävärakenteen ja työnjaon periaatteiden sekä suunnittelun, kehittämisen ja seurannan käytäntöjen yhteensovittamisesta tuottamisvastuussa olevissa kunnissa ja kuntayhtymissä. Laissa tulisi soveltuvin osin mainita, että edellä mainittu suunnittelu-, kehittämis-, seuranta- ja yhteensovittamistyö tulee tehdä yhteistyössä edellä mainittujen organisaatioiden johtajien kanssa ja tämä edellyttää moniammatillista asiantuntemusta johtamisessa mukaan lukien hoitotyön johtajat niin sote-järjestämisorganisaatiossa kuin tuottamisvastuussa olevissa organisaatioissa. Opetuksen ja tutkimuksen asema Esityksestä puuttuu velvoite ylläpitää sosiaali- ja terveydenhuollon yliopistollista koulutusta ja tutkimusta. Myöskään järjestämispäätöksessä tai muissa sote-alueelle määritellyissä tehtävissä (12 ja 2 ) näitä asioita ei ole mainittu. Jotta Suomessa turvattaisiin myös tulevaisuudessa korkeatasoinen terveydenhuolto, lakiin on otettava säännökset yliopistollisten sairaaloiden, keskussairaaloiden ja terveyskeskusten opetus-, tutkimus- ja kehittämistoiminnan turvaamisesta osana järjestämispäätöstä sekä alueen ja tuottajien välistä neuvotteluprosessia. Suomalaisessa terveydenhuollossa kehitetään jatkuvasti työnjakoa, joka osaltaan lisää hoitotyön ammattihenkilöstön koulutustarvetta heidän tehtävänkuvien laajetessa. Hoitotyön ammattihenkilöstön ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen perustutkinnon jälkeen tulee taata riittävällä rahoituksella, jotta voidaan turvata yliopisto ja ammattikorkeakoulutasoiset lisäkoulutukset. Ehdotamme, että opetustoiminnan erityisvaltionosuuden kohdentaminen laajennetaan koskemaan myös muita sosiaali-ja terveysalan koulutuksia kuin lääkäri- ja hammaslääkärikoulutusta. Lakiesitykseen on soveltuvin osin otettava myös säännökset yliopiston viranhaltijoiden toimimisesta yliopistollisen sairaalan opetusviroissa - tai toimissa (nykyisen erikoissairaanhoitolain 28 ja 29 :t). Lisäksi tulisi laissa mainita, että yliopiston terveystieteellisen koulutusyksikön opettaja tai ammattikorkeakoulun terveysalan opettaja voi toimia suostumuksensa mukaisesti yliopistollisen keskussairaalan, keskussairaalan tai terveyskeskuksen sivutoimisessa virassa (nykyisen terveydenhuoltolain 37 ).
20. 14 :ssä säädetään kunnallisesta tuottamisvastuusta. Säännöksen mukaan sote-alue päättää tuottamisvastuun antamisesta kunnalle ja kuntayhtymälle, jolla on sosiaali- ja terveydenhuollon tuottamisvastuun edellyttämä oma henkilöstö ja muut voimavarat. Velvoite omasta henkilökunnasta ei kuitenkaan koske sitä osaa toiminnasta, joka toteutetaan esimerkiksi ostopalveluna. Onko tuottamisvastuusta säädetty tarkoituksenmukaisesti? Avoimet vastaukset: 21. 15 :ssä säädetään sote-alueen tuottamisvastuusta. Sote-alueella on tuottamisvastuu järjestämispäätöksessä määritellyistä tukipalveluista, joita voivat olla esimerkiksi tietohallintoon liittyvät tehtävät. Onko tarkoituksenmukaista, että sote-alue voi säännöksen mukaisesti päättää ottaa tukipalveluja koskevan tuottamisvastuun itselleen? Avoimet vastaukset:
22. Muita huomioita luvusta 3. - Tuottamisvastuu Lakiesityksen 14.1 : mukainen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tuottaminen yhtenäisenä kokonaisuutena: Tuottamisvastuun määrittelyn tulisi olla sellainen, että se johtaa tehokkaaseen ja vaikuttavaan alueellisen palvelujärjestelmän toteuttamiseen kaikissa olosuhteissa. Ehdotamme, että pykälässä säädetään, että SOTE alueen ei pidä sotkeutua tuotantovastuuseen. Vaan tuotantovastuussa oleva taho päättää miten palvelut tuotetaan (vaikuttavuuden ja tehokkuuden kannalta) tarkoituksenmukaisimmin. Pykälän 2 momentissa tarkoitettua suppeaa tuottamisvastuuta varten perustettavan kuntayhtymän tarve ja rooli integroidussa palvelutuotannossa on vielä epäselvä. Perustelutekstissä tulisi selkeästi ilmaista esimerkin omaisesti, että tuottajan tulisi olla yksi maakunnallinen kokonaisuus vrt Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän hyvä integraatio. Kehitysvammahuollon vaativa erityisosaaminen taataan parhaiten riittävän laajalla väestöpohjalla (maakunnallinen kokonaisuus) sijoittamalla palvelut yhteen erikoissairaanhoidon kanssa. Mahdollisuus suppeamman tuottamisvastuun kuntayhtymään saattaa aiheuttaa asiakkaiden eriarvoisuutta eri sosiaali- ja terveysalueiden välille. Tuottamista koskevissa pykälissä tulee erikseen säätää, että yliopistosairaaloita ylläpitämään nimetään määritellyt kuntayhtymät ja että näille sairaaloille voidaan valtakunnallisesti keskittää asetuksessa erikseen määritellyt vaativimmat, harvinaiset ja kustannuksia aiheuttavat toimet. 23. 19 :n mukaan sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymään ja sen hallintoon sovelletaan mitä kuntalain 10 luvussa säädetään kuntayhtymästä, jollei lailla toisin säädetä. Onko tämä tarkoituksenmukaista? Avoimet vastaukset: 24. 23 :ssä säädetään päätöksenteosta kuntayhtymän toimielimissä. Säännöksen mukaan kuntien äänimäärä perustuu kunnan asukaslukuun. Mikäli kunnat eivät ole toisin sopineet, käytössä on äänileikkuri, jonka perusteella mikään kunta ei voi saada yli puolta kuntayhtymän äänistä. Onko tämä hyväksyttävää?
Avoimet vastaukset: 25. Muita huomioita luvusta 4. - Uuden Kuntalain huomioiminen ja yliopiston edustus päätöksentekoelimissä Hallintoa koskevassa luvussa viitataan Kuntalain 10 lukuun. Koska samanaikaisesti on menossa Kuntalain uudistus, on pidettävä huolta siitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain viittaukset kuntalakiin ovat oikeita ja tarkoituksenmukaisia. Lakiin tulee kirjata säännökset siitä, että yliopistosairaalaa ylläpitävän tuottamisvastuussa olevan kuntayhtymän korkeimmissa päättävissä toimielimissä tulee olla myös yliopistoedustus ja ammattikorkeakouluedustus. 26. 28 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysministeriön sekä sote-alueen välisestä neuvottelumenettelystä. Neuvottelujen tarkoituksena on ohjata sosiaali- ja terveysalueen toimintaa palvelurakenteen kehittämisessä sekä edistää ministeriön ja sote-alueen välistä yhteistyötä. Pidättekö säännöksen mukaista neuvottelumenettelyä tarkoituksenmukaisena? Avoimet vastaukset:
27. 29 :ssä säädetään sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevan kunnan tai kuntayhtymän välisestä tulosohjauksesta. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että sote-alueen ja tuotantovastuussa olevan alueen välillä sovelletaan tulosohjausta? Avoimet vastaukset: 28. Turvaako 30 asianmukaisesti asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet palvelujen järjestämiseen liittyvään valmisteluun ja päätöksentekoon? Avoimet vastaukset:
29. Muita huomioita luvusta 5. - Valtion ja sosiaali- ja terveysalueen neuvottelumenettelyn ja tulosohjauksen toimivuuden kannalta on tärkeää, että STM:n yhteydessä toimivassa ohjausyksikössä on riittävällä tavalla edustettuna ja kuultavissa sotealueiden ja tuotantoyksiköiden keskeinen asiantuntemus. Lain toteutuminen edellyttää, että hoitotyön johtajia on kaikilla sosiaali- ja terveydenhuollon tasoilla; strategisella, operatiivisella ja lähijohtamisen tasoilla. 30. 33 :ssä säädetään sote-alueen rahoituksesta ja kustannusten jakautumisesta. Säännöksen mukaan kuntien maksuosuus perustuu asukasmäärään, jota on painotettu valtionosuuslaskennassa käytettävillä iällä ja sairastavuudella. Kunnat voivat sopia sote-alueen perustamissopimuksessa myös muiden valtionosuuslaskentaperusteiden huomioimisesta. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että kunnilla on säännöksen mukainen päätösvalta? Avoimet vastaukset: 31. 34 :ssä säädetään tuottamisvastuussa olevan kunnan ja kuntayhtymän rahoituksesta. Järjestämispäätöksessä määritellään kaikille tuottamisalueille yhdenmukaisista korvausperusteista. Tuotantoalueen rahoituksessa on kuitenkin huomioitava järjestämispäätöksessä määritellyt palveluntuotannon vaikuttavuus- ja tehokkuusvaatimukset jolloin korvausperusteet voivat vaihdella tuotantoalueittain. Pidättekö tätä tarkoituksenmukaisena? Avoimet vastaukset:
32. 36 :ssä säädetään hoidon ja kustannusten korvaamisesta eräissä tilanteissa. Onko säännöksen mukainen kustannusten korvaamisperiaate tarkoituksenmukainen? Avoimet vastaukset: 33. 37 39 :ssä säädetään valtion koulutuskorvauksista. Koulutuskorvausten maksuedellytykset säilyvät säännösten perusteella nykyisellään. Ovatko säännökset tarkoituksenmukaisia? Avoimet vastaukset: 34. 40 46 :ssä säädetään valtion korvauksista tutkimustoimintaan. Tutkimusrahoituksen kohdentamisperusteet säilyvät säännösten perusteella nykyisellään. Ovatko säännökset tarkoituksenmukaisia?
Avoimet vastaukset: 35. Muita huomioita luvusta 6. - Rahoitus 33 Lakiesitys ei sisällä kannustavia tai tehokkuudesta palkitsevia elementtejä ja esitetyssä muodossa johtaa käytännössä siihen, että tähän asti tehokkaiden tuotantoalueiden kustannustaso nousee voimakkaasti verrattuna tehottomampiin alueisiin. Tehokkuuteen kannustavien elementtien kehittäminen olisi erittäin tärkeää. Vaikuttavuusvaatimukset 34 ja 29 Tulosohjauksen ja tavoiteasettelun mukana olo on erinomaisen tärkeää ja pyrkimys vaikuttavuuteen on olennaista. On muistettava, että vaikuttavuuden mittaaminen on kuitenkin käytännössä useimmiten mahdotonta. Vaikuttavuus tuleekin ottaa huomioon vain silloin, kun sen kytkeminen sosiaali- ja terveyspalveluiden toiminnan tuloksiin on riidattomasti mahdollista ja mitattavissa luotettavasti. Vaikuttavuuden käsitettä ei tulisi laissa käyttää tulosohjauksessa ja rahoituksessa, jollei käsitettä pystytä tarkentamaan esimerkiksi erillisellä Asetuksella. Rahoituksen perusteet 34 ja 36 Kun rahoituksen yksityiskohdat, kuten tuotteistus jätetään Sote-alueen päätettäväksi, syntyy helposti viisi erilaista rahoitusmallia maassamme. Koulutuskorvaus 38 Koulutuskorvaus yliopistoille erikoislääkärikoulutuksesta ja erikoishammaslääkärikoulutuksesta saattaa olla perusteltu, jos niiden itsenäinen rooli koulutuksessa on merkittävä. Koulutusvastuun ollessa siirtymässä tuotantovastuussa olevalle palvelujärjestelmälle ei laskennallinen lukumääräperusteinen korvaus kuitenkaan välttämättä ole perusteltu, vaan korvauksen tulisi perustua työnjaon mukaisiin todellisiin kustannuksiin. Terveydenhuollon tutkimustoimikunta 40 Yliopistollisessa tutkimustoimikunnassa tulee olla myös korkeakoulujen ja maakunnallinen monitieteellinen (mukaan lukien hoitototiede ja sosiaalitiede) edustus. Se varmistaa korkeatasoisen tutkimuksen painopistealueiden monipuolista arvottamista ja on välttämätöntä myös, että 41 mukaisissa yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen painopistealueiden ja tavoitteiden määrittelyssä otetaan riittävästi huomioon kansallisesti ja kansainvälisesti korkeatasoisen tutkimuksen turvaaminen. Yliopistollisessa tutkimustoimikunnassa tulee olla korkeakoulujen, AMKn ja tuotantoalueiden edustus.
36. Huomioita 7 luvun säännöksistä. vastauksia. 37. Huomioita 8 luvun säännöksistä. vastauksia. 38. Kysymys vain kuntien valtuustoille: Voimaanpanolain 3 :ssä on tarkoitus säätää sote-alueen kuntayhtymiin kuuluvista kunnista. Jokaisen kunnan on kuuluttava yhteen viidestä sote-alueen kuntayhtymästä. Eduskuntapuolueiden puheenjohtajien 23.3.2014 tekemän sopimuksen perusteella muodostettavat sote-alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta. Mikäli sote-alue muodostetaan nykyiseen erityisvastuualueeseen kuuluvista kunnista, kuuluuko kuntanne palvelujen järjestämisen kannalta perusteltuun sote-alueeseen? (Liite: Erityisvastuualueisiin kuuluvat kunnat.) vastauksia. 39. Kysymys vain kuntien valtuustoille: Mikäli kuntanne ei katso perustelluksi kuulua nykyisen erityisvastuualueen perusteella muodostettavaan sote-alueeseen, minkä erityisvastuualueen pohjalta muodostettavaan sote-alueeseen kuntanne katsoo perustelluksi kuulua? vastauksia. 40. 8 :ssä säädetään henkilöstön asemasta. Pykälään ei sisälly kuntarakennelain mukaista viiden vuoden irtisanomissuojaa henkilöstölle. Onko henkilöstön asemasta säädetty asianmukaisesti? Avoimet vastaukset: 41. 9 :ssä säädetään omaisuusjärjestelyistä. Onko omaisuusjärjestelyistä säädetty asianmukaisesti?
Avoimet vastaukset: 42. 11 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueen rahoituksen siirtymäjärjestelystä. Säännökseen on säädetty kunnan rahoitusosuutta koskeva kolmen vuoden siirtymäaika, mikäli kunnan rahoitusosuus muuttuu nykyisestä. Onko rahoitusosuutta koskeva kolmen vuoden siirtymäaika riittävä? Avoimet vastaukset: 43. 12 :ssä säädetään kunnille ja kuntayhtymille myönnettävästä muutostuesta. Onko säännöksen mukainen muutostuki riittävä? Avoimet vastaukset:
44. Muita huomioita voimaanpanolaista. vastauksia. 45. Onko varainsiirtoverolain väliaikaisesta muuttamisesta säädetty mielestänne tarkoituksenmukaisesti? Avoimet vastaukset: 46. Mitä uudistuksen toimeenpanossa tulee erityisesti huomioida? - Henkilöstön kuuleminen on tärkeää. 47. Voitte lopuksi tuoda esiin yleisiä näkökulmia hallituksen esitysluonnokseen liittyen. Listatkaa alkuun mielestänne kolme tärkeintä näkökulmaa. - 1. Hoitotyön johtamisen rakenteella on suuri merkitys sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuuteen, tuottavuuteen ja tuloksellisuuteen, koska hoitotyön työpanos muodostaa ison osan sosiaali- ja terveydenhuollon tarvitsemista voimavaroista. Hoitotyön johtamisosaamisella voidaan vaikuttaa potilaiden laadukkaaseen ja turvalliseen hoitoon, näyttöön perustuvien vaikuttavien menetelmien käyttöön, hoitohenkilöstön osaamiseen ja osaamisen oikein kohdentamiseen, työhyvinvointiin sekä alan vetovoimaisuuteen. Tämä ei voi toteutua toisen ammattikunnan johtamana ja vain tätä kautta hoitotyön osalta voidaan saavuttaa taloudellinen tulos, joka on yhtenä ratkaisuna yhteiseen kestävyysvajeeseen. 2. 13, 4-5 säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimatarpeen ennakoinnista sekä alueellisen koulutuksen suunnittelusta ja kehittämisestä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön tehtävärakenteen ja työnjaon periaatteiden sekä suunnittelun, kehittämisen ja seurannan käytäntöjen yhteensovittamisesta tuottamisvastuussa olevissa kunnissa ja kuntayhtymissä. Laissa tulisi soveltuvin osin mainita, että edellä mainittu suunnittelu-, kehittämis-, seuranta- ja yhteensovittamistyö tulee tehdä yhteistyössä edellä mainittujen organisaatioiden johtajien kanssa ja tämä edellyttää moniammatillista asiantuntemusta johtamisessa mukaan lukien hoitotyön johtajat niin sote-järjestämisorganisaatiossa kuin tuottamisvastuussa olevissa organisaatioissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon potilaiden/asiakkaiden yhä kasvan moniongelmaisuuden takia ei ole perusteltua lähteä purkamaan/heikentämään koulutuksen kautta saatua osaamista. 3.Yliopistollisessa tutkimustoimikunnassa tulee olla myös korkeakoulujen ja maakunnallinen monitieteellinen (mukaan lukien hoitototiede ja sosiaalitiede) edustus. Se varmistaa korkeatasoisen tutkimuksen
painopistealueiden monipuolista arvottamista ja on välttämätöntä myös, että 41 mukaisissa yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen painopistealueiden ja tavoitteiden määrittelyssä otetaan riittävästi huomioon kansallisesti ja kansainvälisesti korkeatasoisen tutkimuksen turvaaminen. Yliopistollisessa tutkimustoimikunnassa tulee olla korkeakoulujen, AMKn ja tuotantoalueiden edustus sekä ammattiopistojen edustus.suomalaisessa terveydenhuollossa kehitetään jatkuvasti työnjakoa, joka osaltaan lisää hoitotyön ammattihenkilöstön koulutustarvetta heidän tehtävänkuvien laajetessa. Hoitotyön ammattihenkilöstön ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen perustutkinnon jälkeen tulee taata riittävällä rahoituksella, jotta voidaan turvata yliopisto ja ammattikorkeakoulutasoiset lisäkoulutukset. Ehdotamme, että opetustoiminnan erityisvaltionosuuden kohdentaminen laajennetaan koskemaan myös muita sosiaali-ja terveysalan koulutuksia kuin lääkäri- ja hammaslääkärikoulutusta.