HELSINGIN RESERVIALIUPSEERIT ry:n RANNIKKOPUOLUSTUSOSASTON TOIMINNASTA

RANNIKON PUOLUSTAJA Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen ja Rannikon Puolustajain Killan julkaisema tiedotuslehti 5. Vuosikerta N :o 3/62 Marraskuu 1962 HELSINGIN RESERVIALIUPSEERIT ry:n RANNIKKOPUOLUSTUSOSASTON TOIMINNASTA Maanpuolustuksen tehtävänä on kansakunnan suojeleminen, valtakunnan koskemattomuuden turvaaminen ja kulttuurin puolustaminen. Olkoon kansa suuri tai pieni, alkeellisissa oloissa elävä tai korkeaa kulttuuria edustava, sen olemassaolo on riippuvainen tahdosta puolustaa ja suojella maata, sillä vain siten voidaan turvata kehityksen jatkuminen. Toisen maailmansodan jälkeen heräsi voimakas pyrkimys yleiseen maailmanrauhaan, jolloin armeijoita ei enää tarvittaisi ja jokaiselle kansalle turvattaisiin oikeus elää rauhassa. Tämä pyrkimys ei kuitenkaan jatkuvista neuvotteluista huolimatta ole toteutunut, vaan kilpavarustelu on jatkunut ja maailman kansat ovat joutuneet elämään jatkuvassa epävarmuuden ja turvattomuuden täyttämässä maailmassa. Tämä tilanne velvoittaa myöskin pieniä kansoja huolehtimaan vapautensa puolustamisesta. Nykyinen sodankäynti ei ole armeijoiden sotaa, vaan se koskee jokaista kansalaista. Siitä on osoituksena muunmuassa väestönsuojelujärjestelmän tarpeellisuus. Kukaan ei myöskään voi välttyä velvollisuudelta puolustaa maataan sodanvaaran uhatessa. Reservialiupseerien järjestöt pyrkivät muiden mukana kasvattamaan ja ylläpitämään jäseniensä keskuudessa rehtiä maanpuolustushenkeä. Kun Helsingin Reservialiupseerit ry:n Rannikkopuolustusosasto perustettiin, asetettiin juuri maanpuolustustahdon lujittaminen erääksi osaston tärkeimmistä tehtävistä. Me joudumme mahdollisen sodan syttyessä ottamaan osaltamme vastuun rannikkojemme puolustamisesta. Jotta voisimme tehtävämme täyttää, on meidän oltava tietoisia sen itsekullekin asettamista vaatimuksista, sillä muuten olemme voimattomia. Rannikkopuolustusosastomme on pieni rengas, mutta se pyrkii olemaan rengas, joka kestää. Osastomme toimintamuodot ovat vasta hahmottumassa, sillä sen perustamisesta on tuskin kulunut puolta vuotta. Toimintamme edellytyksenä on jäsenistö. Toivomme, että kaikki rannikkojoukoissa palvelleet aliupseerit liittyisivät osastoomme ja tulisivat toimintaamme mukaan. Meidän on aina muistettava, että yksilöinä olemme

TOIMINTA TEHOSTUU HANGON RANNIKKO- TURUN RANNIKKO- TYKISTORYKMENTTI Helsingin paikallisosasto perustettu. Killan Helsingin paikallisosaston perustava kokous oli Katajanokan Upseerikerhossa lokakuun 3 päivänä klo 19.00 alkaen. Kokouksen avasi Killan puheenjohtaja Eero Salovaara ja sen puheenjohtajana toimi osastopäällikkö, kapteeni Akseli Heimonen sekä sihteereinä kapteeni V Heinikainen ja vääpeli T Linna. Paikallisosaston puheenjohtajaksi valittiin markkinointijohtaja, vääpeli Sulo V är t ö ja johtokunnan jäseniksi toimitusjohtaja, majuri E B Liusvaar a, diplomi-insinööri, majuri Pentti Eskola, vänrikit Olli Kirjavainen ja Timo Putkonen, johtaja, ylikers. Tauno Virtanen, toimitusjohtaja, kersantti Helmut Hess, konemestari, alikers. Gunnar Tötterman ja vahtimestari, tykkimies Johan E. Sundström. Lisäksi päätettiin lähiaikoina kutsua kokoon Killan ja paikallisosaston johtokuntien yhteinen kokous, jossa suunnitellaan tarkemmin paikallisosaston toiminnan käytännöllisestä järjestelystä. nen oman Kiltansa jäseniksi. Innostusta asiaa kohtaan on ilmennyt monella tavalla ja monet ovat tehneet tiedusteluja, millä tavalla jäseneksi liittyminen käytännössä voi käydä päinsä. On niin ollen syytä antaa ohjeita tätä varten. Killan sääntöjen mukaan pääsee jäseneksi jokainen rannikkotykistössä tahi rannikko jalkaväessä taikka näille läheiseksi katsottavassa puolustusvoimain joukko-osastossa palvellut tahi palveleva henkilö. Erityisesti on syytä huomauttaa, että myös naishenkilöt pääsevät ns. naisjäseniksi. Vakinaista palvelusta suorittavat asevelvolliset voidaan hyväksyä jäseniksi kuitenkin vasta palveluksesta vapauduttuaan. Ei ole kuitenkaan estettä, että varusmiehet jo palvelusaikanaan ilmoittautuvat jäseniksi, vaikkakin heidän jäsenyytensä voi alkaa vasta kotiuttamispäivästä. Jäseneksi ilmoittautuminen tapahtuu siten, että asianomainen lähettää Killan taloudenhoitajalle, ekonomi Kai Rydmanille (osoite: Taivaanvuohentie 14, Helsinki) kirjallisen il- RvVmpn+ti oli mukana Saaristomerellä ja sekä miksi jäseneksi haluaa liittyä. Jäsenmaksun voi lähettää joko postitse tahi maksaa Killan postisiirtotilille n:o 124911 (tilin osoite sama kuin taloudenhoitajan). Ilmoittautua voi joko varsinaiseksi jäseneksi (jäsenmaksu 300 mk/vuodessa), ainaisjäseneksi (kertakaikkinen jäsenmaksu 3000 mk), kannattavaksi jäseneksi, jonka ei tarvitse olla aselajissa palvellut, (kertakaikkinen jäsenmaksu 6000 mk) taikka naisjäseneksi (300 mk/v.). Jäsenmaksuun sisältyy myös paikallisosaston jäsenmaksu, mikäli ao. paikallisosasto on olemassa. Jäsenmaksun perusteella tulevana etuutena on mm., että asianomainen saa Killan ja Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen yhteisesti toimittaman toistaiseksi 4 kertaa vuodessa ilmestyvän julkaisun "Rannikon Puolustaja" ilman eri tilausmaksua. Lehdessä ilmoitetaan mm. uudet jäsenet. Aselajissamme palvelleet! Liittykää joukolla Killan jäseniksi. Kehoittakaa myös aselajissamme palvelleita tuttavianne tekemään samoin. UUSIA JÄSENIÄ KILTAAN heikkoja, mutta yhdessä voimakkaita. Vastuustamme tietoisina aliupseereina vaalimme omalta osaltamme rannikkojemme koskemattomuutta. Mutta meidän txilee myös kehittää itseämme. Osastomme toiminnan rungon muodostavat joka kuukauden ensimmäisenä perjantaina pidettävät kuukausikokoukset, joissa esitelmöidään mielenkiintoisista jäsenistöä kiinnostavista aiheista. Myöskin erilaiset vierailut ja yhteistyö muiden osastojen ja järjestöjen kanssa ovat olleet osastomme eräitä toimintamuotoja. Toimintamme tulee jatkuvasti kehittymään, mutta siihen tarvitaan jokaisen rannikkoreservialiupseerin apua ja mukanaoloa. Toimintamme tavoitteena on maanpuolustushengen ja -kunnon ylläpitäminen ja kehittäminen jäseniemme keskuudessa, sillä me kaikki olemme vastuussa rannikkojemme vapaudesta. Puheenjohtaja, toimistoesimies Res ylikersantti Yrjö Heinonen Perustavan kokouksen jälkeen ovat Rannikon Puolustajain Kiltaan liittyneet: Aromaa, Voitto Terho Gillberg, Kalervo Juhani Heimonen, Sven Akseli Herrala, Hannes Hes, Helmut Aleksander Holma, Jaakko Caius Huotari, Matti Kalevi Hänninen, Risto Kalle Jääskeläinen, Erkki Ensio Karhuaho, Arvi Karttunen, Eino Hjalmar Kovero, Hjalmar Kultanen, Matti Juhani Laakso, Edvin Kalervo Laisola, Lauri Merikallio, Pauli Assar Pönkänen, Aarne Alfred Sundström, Johan Edvin Teromaa, Rudolf Tötterman, Johan Gunnar Wetterstrand, Veikko Virtanen, Tauno Olavi Vyyryläinen, Viljo Ilmari Värtö, Sulo 10 3

RANNIKON PUOLUSTAJAIN KILLAN TOIMINTA TEHOSTUU HANGON RANNIKKO- TURUN RANNIKKO- TYKISTÖRYKMENTTI V Helsinqin vai kallis n a? tn npnisfptf«1. Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen vuosikokous pidetään 25. 11. 1962 Turussa Turun Rannikkotykistörykmentin suojissa. Päivän ohjelma: klo 07.00 Lähtö Helsingin Eteläsatamasta linja-autolla Turkuun. Ajoreitti Arkadiankatu Mechelininkatu Munkkiniemi Tarvontie Turku 10.00 Saapuminen Turkuun Turunlinnan edustalle 10.15 Tutustuminen Turun linnaan 12.00 Lounas Linnan kasarmilla 13.00 Vuosikokous esitelmineen Turun kasarmin Upseerikerholla 17.00 Päivällinen Turun kasarmin Upseerikerholla 21.00 Lähtö Turusta Helsinkiin. 2. Autokuljetusten ja ruokailujärjestelyjen helpottamiseksi jäseniä pyydetään ilmoittamaan joukko-osastojen adjutanteille tai yhteysupseereille tai suoraan sihteerille (Kapt O Vehmas puh. H:ki 12 581/588 tai 668 394) 15. 11. 1962 mennessä osallistumisestaan kokoukseen ja mainitsemaan haluaako autokuljetuksen Helsingistä Turkuun ja osallistuuko lounaaseen ja päivälliseen (800: ). 3. Niitä jäseniä, jotka mahdollisesti matkustavat omilla autoillaan ja haluavat ottaa matkustajia pyydetään ilmoittamaan paikkojen lukumäärä sekä puhelinnumeronsa, johon voidaan ilmoittaa mahdollisten matkustajien mukaantulosta. Lähtö Eteläsatamasta em aikana. 4. Puku: palveluspuku 6. Jäseniä pyydetään runsaslukuisesti osallistumaan vuosikokoukseen. Turussa tavataan. SUOMENLINNAN RYKMENTTI RANNIKKOTYKISTÖ- Syysleiri, johon ottivat osaa myös Kotkan Rannikkopatteristo ja Vaasan Rannikkopatteristo sekä taktillisen vaiheen aikana myös Rannikkojääkäripataljoona sekä merivoimien yksiköitä, pidettiin nyt ensi kerran sodan jälkeen Porkkalan alueella. Koska työt tällä alueella ovat kesken, jouduttiin leirivalmisteluissa tavallista tiukemmalle. Tässä mielessä voidaankin todeta, että leiri vaikeine kalustosiirtoineen ja siihen liittyvine perustamiseen kuuluvine tehtävineen antoi kantahenkilökunnalle todellisuuteen perustuvia arvokkaita kokemuksia. Myös leirillä mukana olleet reservin upseerit ja aliupseerit saivat hyvää koulutusta ja he olivatkin innolla mukana kaikessa. Tyydytyksellä on myös todettava Vaasan Rannikkopatteriston mukanaolo ja yhteistoi- J minta kiinteän rannikkotykistön kanssa. Tässä suhteessa meillä on varmaan vielä paljon opittavaa. Rykmentti haluaa tämän lehden välityksellä tervehtiä leirillä mukana olleita reserviläisiä ja kiittää heitä vielä kerran heidän osoittamastaan innostuksesta yhteiseen asiaamme. Rykmentin henkilökunnassa ei ole tapahtunut suurempia muutoksia. Kuitenkin on todettava, että yliluutnantti Urho Siposen siirto Helsingin Ilmatorjuntarykmentistä rykmenttiiimme on hyväksytty. Yliluutnantti Siponen on käynyt upseerikurssin Merisotakoulussa ja sen jälkeen saanut viesti- ja ilmatorjuntakoulutuksen. Kesäkausi on patteristossa kulunut vilkkaan toiminnan merkeissä. Tuskinpa koskaan on kaistallamme käynyt niin runsaasti tarkastajia ja vierailijoita kuin tänä kesänä. 10. 6. Vieraili Lohjan Suomalainen kerho Hangossa. Vierailu päättyi yhteiseen viihtyisään illanviettoon upseerikerholla. 1. 8. vietettiin patteriston vuosipäivää upseeri- ja alipäällystökerhoilla. Samana päivänä oli alokkailla valatilaisuus örössä. 13. 25. 8. pidettiin merivalvontaupseereiksi koulutettavien reserviupseerien kertausharjoitukset. 18. 19. 9. suoritettiin örössä patteriston krh-ammunnat. 21. 26. 9. oli patteristolla yhdessä TurRtR:n kanssa syysleiri. Ilmat suosivat leirillä olijoita ja siitä saatiin paljon arvokkaita kokemuksia. Patteriston asemestari sotilasmestari B T a- kolander siirtyi 10. 10. eläkkeelle suoritettuaan pitkän ja ansiokkaan päivätyön rannikkotykistössä. Patteristo esittää tästä hänelle parhaat kiitoksensa. Yliluutnantti Yrjö Iivonen on 1. 8. siirretty Merisotakouluun ja kersantti Matti Pennala 2. 7. Pohjois-Uudenmaan sotilaspiirin esikuntaan. Vakinaisesta palveluksesta ovat eronneet: vänr Pekka Juhani Ahtola 31. 7. kers Vilho Eemeli Lappi 31. 7. kers Erkki Iisak Saarela 31. 8. kers Lasse Hurme 31. 8. Vakinaiseen palvelukseen ovat astuneet: Alik Pauli Juhani Vaittinen 1.8. ylennettynä kersantiksi korpr Kullervo Härkönen 11. 7. värvättynä sotamies Jukka Olavi Pirttilä 15. 6. värvättynä. Ylennettyjä: ylik Osmo Jalmari Jokela ylennettiin 23. 7. vääpeliksi ylik Eero Gabriel Soini ylennettiin 23. 7. vääpeliksi kers Taisto Kauko Johannes Kaunisto ylennettiin 23. 7. ylikersantiksi v-alik Vilho Tapani Haapoja ylennettiin 1. 8. kersantiksi. Rykmentti oli mukana Saaristomerellä ja Suomenlahdella elokuun loppupuolella pidetyssä harjoituksessa. Harjoitusta suosi Saaristomerellä niinkuin varmasti muuallakin harvinaisen kaunis sää viime kesän sääksi. Mielenkiintoisuutensa ja mainion sään ansiosta harjoitus muodostui monelle hyvin miellyttäväksi. Rauma Rihtniemi alueella pidettiin 22. 9. 29. 9. TurRtR:n ja HanRPston yhteinen syysleiri. Leirin päällikkönä toimi TurRtR:n komentaja ev V Hassinen ja harjpston komentajana kapt K Aronen. Leiriä olivat seuraamassa sekä 2.D:n komentaja kenrl A Ehrnrooth että tykistön tarkastaja kenrl E Roschier. Tätäkin harjoitusta suosi kaunis sää ja ammunnat pystyttiin suorittamaan suunnitelmien mukaisesti. Onni ei kuitenkaan ollut myötä rykmentille leirin loppuun saakka, sillä paluukuljetuksen yhteydessä rykmentin yhteysvene K-21 törmäsi Airistolla tankkialus Piccoloon, jolloin K-21 upposi välittömästi miehistön kuitenkin pelastuessa. Palveluksesta ovat eronneet seuraavat upseerit ja aliupseerit: EPtrin päällikkö kapt O Laine 15. 7.62 I Pston pstoupseeri kapt E Hilden 15. 10. 62 ylik L Nieminen kers U Antonen 30. 6. 62 31. 8. 62 Palvelukseen ovat astuneet seuraavat aliupseerit: alik K Lakio 12. 6. 62 alik R Sipponen 1. 9. 62 alik H Suominen 3. 9. 62 Linnankasarmilla toiminut rykmentin konemestari M Suojanen kuoli 28. 9. 62. Komennukset: Kanta-aliupseerien peruskurssilta ovat palanneet 1. 10. kurssin suorittaneina kersantit Erkki Toivo Jalmari Hautala ja Erkki Kuronen, joista jälkimmäinen oli kurssinsa priimus. Patteristo esittää kers Kuroselle parhaat onnittelunsa. Ylik P Sirviö on komennettu 1. 10. tutkamestarikurssille. Kersantit S Häiden, P Kärki, T Tissari ja A Österlund on 1. 10. komennettu kanta-aliupseerien peruskurssille. 10 4

VAASAN RANNIKKO- Syksyn, elokuun puolivälistä lokakuun puoliväliin, on patteristo tavallisesti ollut "reissussa" omalla sekä vierailla leireillä. Nyt kuitenkin syksyn sateet pistivät ohjelmamme täysin sekaisin ja niinpä varusmiehet ovatkin syys- lokakuussa purkaneet latautuneen leiriintonsa sadonkorjuutöihin Helsingin lähiympäristössä ja omilla pelloillaan, kun sekä 2. D:n että 1. D:n suuret sotaharjoitukset, joihin patteriston piti osallistua, peruutettiin. Sadonkorjuutöitä kertyi patteriston osalle kaikkiaan n. 1500 miestyöpäivää. Mutta ei syksy kuitenkaan kokonaan mennyt maataloustöihin, oma tykistöleiri sentään ehdittiin pitää Porkkalassa elokuun lopulla ja jatkui se syyskuun puolella yhteisleirinä SlRtR:n, KotRPston ja RannJP:n kanssa. Leiriaikana oli patteristossa myöskin reservin kertausharjoitusupseereita ja -aliupseereita. Leiri onnistui hyvin, vaikka sää olikin sateinen koko ajan. Yhteisleirillä nähtiin monta kaunista keskitysammuntaa. Vaasan Rannikkopatteristo viettää 1. 12. -62 kymmenettä vuosipäiväänsä. Patteristohan perustettiin Puolustusvoimain uudelleenjärjestelyn yhteydessä 1. 12. -52 samaan aikaan kuin Suomenlinnan Rannikkotykistörykmentissä sen II patteristo muutettiin Rannikkopatali oonaksi. Näin viime sotiemme alulle panema liikkuvan rannikkopuolustuksen kehittäminen sai konkreettisen ilmaisunsa. Onhan selvää, että meidän pieni maamme ei pysty koko pitkää rannikkoaan varustamaan tarpeeksi tehokkaalla kiinteällä rannikkotykistöllä, vaan riittää sitä ainoastaan tärkeimpien rannikon kohteiden suojaamiseen. Näin ollen välialueilla on käytettävä moottoroitua rannikkotykistöä samoinkuin painopisteen luomiseen uhanalaisiin suuntiin. Samoin tarvitaan rannikkosodankäyntiin erikoiskoulutettua iskuvoimaa, rannikko jalkaväkeä. Vaasan Rannikkopatteristo moottoroitu rannikkopatteristo on tänä 10-vuotisaikanaan osoittautunut monipuoliseksi tykistön edustajaksi, joka on ollut hyvin "suosittu" sotaharjoitusyksikkö ja on kiertänyt laajalti maamme rannikkoa ja sisämaatakin. Tämä on koulutuksellisesti ollut hyvin antoisaa, sillä patteristo on saanut runsaasti tottumusta nopeasta liikkeelle lähdöstä ja toiminnasta eri tilanteissa ja olosuhteissa. Nuori aselajin haara on näin saanut "tulikasteensa" ja lunastanut paikkansa tarpeellisena renkaana puolustuskokonaisuudessa. Se on yhdessä RannJP:n kanssa vakiinnuttanut käsitystä: Ilman liikkuvaa puolustusta ei KOTKAN RANNIKKO- KotRPstossa ovat kesä ja syksy kuluneet vierailujen, kiireiden ja siirtojen merkeissä. Kotkan meripäivien aikana ottivat pston ja vieraileva Merivoimien joukkue yhteen nahkakuulan potkinnassa. KotRPsto ei osoittanut isännän kohteliaisuutta, vaan peri voiton numeroin 15 0. 3. Divisioonan komentaja kenrl J Järventaus suoritti kesällä kaksi tarkastuskierrosta itäisellä Suomenlahdella ja elokuun lopulla tutustui puolustusvoimien huoltopäällikkö kenrm A Astola pston kohteisiin. Vielä mainittakoon pioneeripäällikön kenrm T Saukkosen suorittama tarkastus. Näkyvimmin sävyttivät pston elämää eloja syyskuun aikana res upseerien kertausharjoitukset ammuntoineen. Viimeisen koulutusvaiheen muodosti SlRtR:n kanssa vietetty yhteinen leiri Porkkalan vesillä. Kertausharjoitukset huipentuivat res upseereiden ja kouluttajien rattoisaan illanviettoon Kotkassa ravintola Ruotsinsalmessa. Kapt A Tukiainen on antautunut huoltotoupseerin uralle ja opiskelee Santahaminassa. Kurssin päätyttyä hän siirtyy VaaRPstoon. KotRPston esikuntaan kapt Tukiaisen tehtäviin on siirtynyt ltn U Tirronen Rankista ja hänen tilalleen ltn M Haapanen Kirkonmaasta. Marraskuussa siirtyy psto-upseeri maj P Elomaa Mikkelin Sotilaspiirin esikuntaan. Vielä kerrottakoon, että ylil P Väyrynen, joka kävi perheineen kääntymässä Suomenlinnassa, saapuu takaisin KotRPstoon vuoden lopulla. KotRPston henkilökunta toivottaa veljilleen lännessä rattoisaa jatkoa. ole myöskään kiinteää puolustusta. Patteriston huoltopäällikkö, kapteeni I O u- 1 a siirtyi siviilielämän palvelukseen elokuussa ja kapteeni A E Tukiainen on määrätty hänen tilalleen lopetettuaan ennen joulua huoltokapteenikurssinsa. Ylikersantti K Sinkko on siirretty patteristosta lokakuussa EUudSpE:aan ja kersantti P Vuorinen SKK:uun. MeriSK:sta tuli syyskuussa patteristoon 7 peruskoulutettua aliupseeria, kersantit A Hartikainen, M Huotari, O Jalkanen, O Jokinen, P Makkonen, E Tuomikoski ja V Töyli. UUSIA UPSEEREITA MERIPUOLUSTUKSEN RIVEIHIN 32. Merikadettikurssi päätti opiskelunsa Merisotakoulussa 26. 10. 62. Kurssilla oli 15 oppilasta, joista 10 laivasto- ja 5 rt-linjalla. Presidentin linnassa tapahtuneen nimitystilaisuuden jälkeen kurssi kokoontui opettajineen koulun juhlasaliin todistustenjakotilaisuuteen. Tilaisuutta kunnioittivat läsnäolollaan pääesikunnan tykistöosaston päällikkö, ev R Aaltonen, RtUY:n puheenjohtaja, ev Karvinen sekä Merivoimien Esikunnan, Merivartiolaitoksen, Meriupseeriyhdistyksen, Kadettikunnan, Sotilaskotiliiton ja Rannikkosotilaskotiyhdistyksen edustajat. Kurssin priimukseksi selviytyi kad pursim J Visa. Kunniamiekan sai kad pursim J Visa ja Meriupseeriyhdistyksen lahjoittaman "Reilun kadetin" kiikarin sai kurssin keskuudessa toimeenpannun äänestyksen perusteella kad alik K B ar c k. Kurssin paras merenkulkija, kad pursim Visa sai kad kers Hietalan muistolahjan. RtUY:n muistolahjana paras rannikkotykistökadetti, kad alik J Knuuttila sai laskutikun. Kadettikunnan edustajat toivottivat uudet upseerit tervetulleiksi kadettikuntaan ja jakoivat kadettikunnan merkit. Tilaisuus päättyi koulun kunniamarssiin, jonka jälkeen koulun ruokalassa tarjottiin juhlalounas. Uudet rt-upseerit sijoitettiin joukko-osastoihin seuraavasti SlRtR:iin Ltn J Knuutila, Ltn O Ström ja Ltn M Suominen HanRPsto:on Ltn A Kilpinen sekä VaaRPsto:on Ltn R Laakso RANNIKKOJAAKARI- PATALJOONA Pataljoona vietti toista vuosipäiväänsä 5. 7. 62. Tavanomaisen ohjelman lisäksi luovutettiin päivystäjän kilvet, jotka oli lahjoittanut Rannikkosotilaskotiyh disty s. Kulunut kesäkausi muodostui pataljoonan toiminnassa eräänlaiseksi "suurelle yleisölle" esittäytymiskaudeksi. Monien virallisten esittely- ja koulutustilaisuuksien lisäksi ovat monet reserviupseerikerhot vierailleet pataljoonassa ja samalla tutustuneet uuteen varuskuntaan. Käyntien muistoksi on saatu vastaanottaa kiertopalkintoja, jotka pitävät "tuntuman" jatkuvana. Vaikuttaa siltä, että reservin keskuudessa olisi maanpuolustushenki viime aikoina kovassa nousussa. Näiden esittely- ja tutustumistilaisuuksien avulla voivat joukot myötävaikuttaa hedelmällisesti vakinaisen väen ja reserviin siirtyneiden keskeisten siteiden ylläpitämiseksi. Rannikkotykistön ja RannJP:n yhteisessä sotaharjoituksessa syyskuun alkupuolella saivat rannikon puolustajien tykki- ja jalkaväkimiehet iskeä yhteen monipuolisessa saaristotaistelutoiminnassa. Moni tähystäjä alkoi jo pitää luodoille nousseita vesilintuja "sammakkomiehinä". 31. 10 oli RannJP:n lipun juhlallinen naulaustilaisuus, josta lähemmin seuraavassa numerossa. Täten on saatu päätökseen joukkoosaston ulkoisten tunnusten arvokkain merkki. Mainittakoon vielä, että pataljoonan joukkue voitti yllättäen puolustusvoimain sotilas- MERISOTAKOIILU Kesän toiminnalle on ollut luonteenomaista tiivis koulutus, jonka tuloksena on saatettu päätökseen kapt T Penttilän johtamana Kanta-aliupseerien 21. peruskurssin II jakson rt-linja, jolla oli priimuksena kers E Kuronen, 44. Reserviupseerikurssi, priimus upskok J Saviranta ja 32 Merikadettikurssi, jonka päättymisestä on kerrottu toisaalla tässä lehdessä. Koululla on pidetty myös sotapoliisien kertausharjoituskurssi. Tällä hetkellä on koulussa opiskelemassa 45. Reserviupseerikurssi, 33. Merikadettikurssi., joka on samalla viimeinen kurssi, jolla rt-kadetit koulutetaan Meri- SK:ssa sekä Kanta-aliupseerien 21. peruskurssin merivoimien linja. Merisotakoulun ampumaleiri pidettiin 25. 6 11. 7. Miessaari Rysäkari Kytöalueella. Taistelutilanteenmukaiset ammunnat onnistuivat hyvin. KauOs:n ammuntaleiri 13. 9 19. 9. Rysäkarilla onnistui niinikään maikolmiottelun joukkuemestaruuden kapt E Lohen johdolla. Tämä on sikäli vielä merkkitapaus, että näin pataljoona pääsi ensi kerran voittoon koko puolustusvoimia koskevissa kilpailuissa. 10 6

H JOHTORENGAS Kevätkauden huipputapaus oli tietenkin 25- vuotisjuhlat 11. 5. Niitä ennen ehdittiin kuitenkin pitää jokavuotinen ja kireä herrasmieskilpailu Suomenlinnassa 26. 4. Koska kaikki eivät ehkä tiedä sijoittumistaan, julkaistakoon tulokset vielä tässä: 1) kapt I Oula akt 3100 pist 2) vänr V Eravuo res 2900 pist 3) ltn J Valle res 2900 pist 4) ylil J Heino akt 2700 pist 5) ylil P Vähäkallio res 2600 pist 6) maj V Lappinen akt 2600 pist 7) kapt M Vähäjärvi akt 2600 pist 8) kapt V Aromaa res 1900 pist 9) vänr M Leino res 1900 pist 10) ylil T Lahti akt 1900 pist 11) kapt A Sariola res 1800 pist 12) kapt M Piensoho akt 1800 pist 13) vänr S Back res 1700 pist 14) vänr V Sirén res 1700 pist 15) ylil P Väyrynen akt 1600 pist 16) vänr P Rinne res 1500 pist 17) ylil O Nissinen res 1400 pist 18) vänr M Jäntti res 1300 pist 19) kapt A. Karhuaho akt 1100 pist 20) ylil J Karvinen akt 1100 pist. Toukokuussa käytiin tervehtimässä 44. Upseerikurssia Merisotakoulussa, saatiin toinen palkinto ampumaottelussa Kenttätykistökerho Kranaatinheitinosasto Johtorengas ja tehtiin retki Obbnäsiin Rannikkojääkäripataljoonan vieraina. Evl Knuuttilan ja kapt Keskisen opastuksella tutustuttiin siellä uusiin kasarmeihin, uima-altaaseen, tenniskenttään ja muihin hienouksiin. Retken kruunasi kovavauhtinen "sightseeing" syöksyveneillä. Kiitos vielä kerran isännille! Johtorenkaan piirissä toimii innokas joukko, ns. Meriporukka, joka aloitettuaan Merisotakoulu... jatk. niosti, joskin syksyn ensimmäinen myrsky toi oman lisävivahteensa toimintaan. Marraskuun alkupäivinä päättyi jo myöskin 45. Reserviupseerikurssin leiri- ja laivapalveluskausi. Rt-kadettien linnakepalvelus on toimeenpantu Miessaaressa ylil Väyrysen johdolla. Laivastokadetit ovat laivapalvelusta suorittaessaan osallistuneet laivastovierailuihin Tanskaan ja Puolaan Matti Kurjen mukana. Henkilökunnan kuntoa on kokeiltu suunnistusja ampumakilpailuissa. RuOs:n vääpeli sotmest T Osa sai pitkäaikaisista palvelusansioistaan vastaanottaa Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I lk mitalin kultaristein. Henkilönvaihdoksista mainittakoon kom T Mattilan, maj J Hannulan ja ltn T S a- r i o n siirtymiset muihin tehtäviin. Kouluun ovat tulleet kaptl A Veltheim, ylil Y Iivonen ja ltn P Uski sekä pursim P Kukkonen ja kers A Lindholm. RuOs:n johtajana toimii edelleen maj R Grönholm, KadOs:n kaptl V Palatsi ja KAuOs:n ylil P Vuorinen. harjoitukset jo talvella jatkoi niitä läpi kesän ja osallistui sitten syyskuun 1 2 p:nä RUL.:n koko maan käsittävään merikilpailuun Kotkassa ja sijoittui toiseksi. Veneen miehistön muodostivat vänr E r a v u o, vänr Pohjola, ltn Tiivola ja vänr Jäntti. Kerhollamme oli kilpailussa toinenkin joukkue, mutta se ei kokemattomana yltänyt vielä tänä vuonna kärkeen. Syystoiminta koko kerhon puitteissa aloitettiin 6. 9. käymällä Obbnäsissä. Tarkoitus oli seurata yöammuntoja, mutta rankkasade ei antanut siihen tilaisuutta ev Karvisen ja kapt Vähäjärven ankarista ponnisteluista huolimatta. 22. 9 ammuttiin ns. kirjeottelu pienoiskiväärillä tanskalaisia vastaan. Tulokset näyttivät siksi hyviltä, että elämme voiton toiveissa. 27. 9 käytiin jälleen tervehtimässä Merisotakoulun upseerikurssia, joka sattui olemaan leirillä Malmilla. 14. 10 tehtiin retki Hyrylään Helsingin It.rykmentin vieraina. Kenttätykistökerhon kokoukseen osallistuimme 24. 10. Tulevasta toiminnasta mainittakoon: kuntomarssi 11. 11 RtUY:n vuosikokoukseen marraskuun 25 pnä on tarkoitus osallistua joukolla illanvietto Suomenlinnan Upseerikerhossa joulukuussa. Rannikkosotilas! Joko sinulla on Rannikkotykistön Historiateos ja RtUY:n vuoden 1962 vuosikirja? Kirjoja saa joukko-osastojen yhteysupseereilta tai suoraan RtUY:n taloudenhoitajalta asettamalla maksun postisiirtotilille n:o 6514 (Historiakirjoista mk 1400: ja Vuosikirjoista mk 700: ) Molemmat teokset ovat myös sopivia lahjoja! RANNIKON PUOLUSTAJA RtUY:n ja Rannikon Puolusta jäin Killan tiedotuslehti nro 3/62 Päätoimittaja evl V Vuorela, Suomenlinna, VaaRPsto Toimittajat: kapt M Lappalainen, Helsinki PE Levikki: n 850 kpl ltn J Niska, Suomenlinna, MeriSK Helsinki 1958. Maalaiskuntien Liiton Kirjapaino.