Lapin metsäbiotalous

Samankaltaiset tiedostot
Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Pohjois-Karjalan metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Kymenlaakson metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous

Pohjanmaan metsäbiotalous

Pirkanmaan metsäbiotalous

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous

Päijät-Hämeen metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous

Varsinais-Suomen metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous

Metsäbiotalous. Suomessa ja maakunnissa. Helsinki, Panu Kallio, Tapio Oy Jouko Lehtoviita, Tapio Oy

Metsäbiotalous Kymenlaaksossa

Aluetilinpito

Metsäbiotalouden arvoketjut - loppuraportti

Metsäbiotalouden arvoketjut - loppuraportti

Biotalous Suomen taloudessa rooli taantumassa ja piristymisessä Janne Huovari PTT-seminaari - Uutta arvoa biotaloudesta?

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta Marja Haverinen

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Pirkanmaalla

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Ruokaketjun merkitys kansantaloudelle ja alueille Suomessa

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Päijät-Hämeessä

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Uudellamaalla. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö

BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA?

Välittömät vaikutukset: Välittömät vaikutukset kuvaavat tarkasteltavan toimialan tuotosta, arvonlisää ja työllisten määrää.

Puurakentaminen osana metsäbiotaloutta

Sahojen merkitys metsäteollisuudelle

Kainuun biotalousstrategia Jouni Ponnikas, Kainuun liitto Kevät 2016

Biotalousstrategiabiotaloudella. kehittymään

Keskeiset käsitteet Teknologiateollisuus

Metsäbiotalouden näkymät Euroopassa

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Mistä kasvu tulee. Rautalankamalli Itä- ja Keski-Suomen talouteen. Marko Korhonen

Mitä tilastot kertovat cleantechistä? Elina Berghäll & Saara Tamminen Esitelmä CLEANBIO työpajassa, TEM

BIOTALOUDEN TYÖLLISYYS- JA KOULUTUSNÄKYMÄT

Postiosoite: TILASTOKESKUS puhelin: (09) telefax: (09)

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Puutuoteteollisuuden rooli biotaloudessa

MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

BIOTUOTETEHDAS Enemmän kuin sellutehdas Tutkimusjohtaja Niklas von Weymarn, Metsä Fibre

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja

Biotalouden alueidenkäytölliset haasteet

Biotaloudesta uutta osaamista ja yrittäjyyttä maaseudulle

METSÄSEKTORIN MERKITYS MAAKUNNISSA JA SEUTUKUNNISSA VUONNA 2002

TOIMIALAKATSAUS 2010

Suomen biotalous ja metsäala. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Metsäalan strateginen ohjelma Työ- ja elinkeinoministeriö

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi,

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja

Kaukokuljetustilasto 2005

ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA

Koko kansantalouden arvonlisäys* (BKT) maakunnittain vuonna 2016, %

Vastuullisesti kasvava Lappi

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

BIOFEM - naistoimijoiden roolin kasvattaminen Pohjois- Karjalan biotalousbisneksessä

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Pohjois-Karjalassa

Alueellinen panos-tuotos tutkimus Iltapäiväseminaari Helsinki

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

KAICELL FIBERS OY:N BIOJALOSTAMON ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET A R V I O I N T I R A P O R T I N T I I V I S T E L M Ä

MTT, Metla,RKTL ja Tike-tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

Kymenlaakso Aluetilinpito päivitetty

Biotalous luo työtä ja hyvinvointia: Esimerkkinä ruoantuotanto

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Hankintalakiuudistus Matti Mikkola

Metsien ja niihin liittyvän yritystoiminnan merkitys Suomessa 2000-luvulla

Osta Suomalaista Luo työtä

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

SATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari

Biotalouden sijoitusrahasto Uutta businesta ympäristöystävällisesti Risto Huhta-Koivisto

Metsähallitus Oy, vaikuttaako muutos puumarkkinatilanteeseen? Hannu Virranniemi

TOIMIALAKATSAUS 2010

Suomen elintarviketoimiala 2014

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa

Biotalouden mahdollisuudet Itä-Suomelle Meneekö homma puihin

Yhteistoimin kohti biotaloutta. ylijohtaja Juha Ojala MMM Luonnonvaraosasto

Metsäteollisuuden toimialakatsaus

UUDISTUVA METSÄTEOLLISUUS

Transkriptio:

Lapin metsäbiotalous

Lapissa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen osuus on 60 %. Kivijalkana on vahva massa- ja paperiteollisuus. Metsäbiotalouden tuotoksen, arvonlisän, työllisyyden ja investointien osuus suhteessa muihin toimialoihin on selvästi suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Esimerkiksi kokonaistuotoksesta metsäbiotalouden osuus on 12 %. Euromääräisesti metsäbiotalouden merkitys on maakuntien keskiarvojen tasolla. Investointeja tehtiin kolmanneksi eniten. Metsäbiotalouden osuus maakunnan työllisyydestä on 5 %. Eniten työllistävä metsäbiotalouden toimiala on puunkorjuu ja keruutuotteet. 12/5/2016 Tapio Oy 2

Metsäbiotalouden merkitys Lapissa, keskiarvo v. 2011 13 Tuotos 1 411 milj. ; 12 % 937 milj. ; 8 % Arvonlisäys 366 milj. ; 7 % 381 milj. ; 8 % Metsäbiotalous Muu biotalous Muu 9 403 milj. ; Investoinnit * 103 milj. ; 8 % 4 240 milj. ; 85 % Työllisyys 4 133 hlöä; 5 % 8 255 hlöä; 11 % Lähde: Tilastokeskus 1 149 milj. ; 92 % *Tietoa muun biotalouden osuudesta ei saatavilla 65 479 hlöä; 84 % Tapio Oy 5.12.2016 3

Metsäbiotalouden merkitys Lapissa, keskiarvo v. 2011 13 Maakunnat keskimäärin Tuotos Metsäbiotalous, milj. 1 411 1 355 Kaikki toimialat, milj. 11 751 21 323 Metsäbiotalouden osuus 12 % 6 % Arvonlisäys Metsäbiotalous, milj. 366 394 Kaikki toimialat, milj. 4 987 9 575 Metsäbiotalouden osuus 7 % 4 % Investoinnit Metsäbiotalous, milj. 103 64 Kaikki toimialat, milj. 1 251 2 363 Metsäbiotalouden osuus 8 % 3 % Työllisyys Metsäbiotalous, hlöä 4 133 4 513 Kaikki toimialat, hlöä 77 867 140 167 Metsäbiotalouden osuus 5 % 3 % Lähde: Tilastokeskus Tapio Oy 5.12.2016 4

Metsäbiotalouden toimialojen volyymit Lapissa, keskiarvo v. 2011 13 Tuotos, milj. Arvonlisä, milj. Investoinnit, milj. Työllisyys, hlöä Metsänhoito Puunkorjuu+ keruutuotteet Metsätalouden palvelut Puutuotteet Massa ja paperi Metsäbiotalous 108 69 35 383 120 85 14 1 525 17 0 1 268 175 39 4 886 991 172 49 1 071 1 411 366 103 4 133 Lähde: Tilastokeskus Tapio Oy 5.12.2016 5

Metsäbiotalouden toimialojen osuudet Lapissa ja maakunnissa keskimäärin, keskiarvo v. 2011 13 Massa ja paperi Puutuotteet Metsätalouden palvelut Puunkorjuu Metsänhoito Lähde: Tilastokeskus 100 % 60 % 40 % 20 % 0 % 100 % 60 % 40 % 20 % 0 % 70% 61% 1% 12% 23% 1% 9% 4% 8% 10% Tuotos 1 411 milj. 24 385 milj. 14% 34% Koko Suomi Investoinnit 48% 46% 4% 1% 15% 2% 12% 25% Koko Suomi 100 % 60 % 40 % 20 % 0 % 100 % 60 % 40 % 20 % 0 % 47% 49% 11% 0,1 % 16% 23% 9% 19% 26% 26% 21% 6% Arvonlisäys Työllisyys 103 milj. 1 147 milj. 4 133 hlöä 366 milj. 7 098 milj. Koko Suomi 40% 30% 37% 17% 9% 8% Koko Suomi 1% 81 233 hlöä 5% Tapio Oy 5.12.2016 6

Metsäbiotalouden toimialat Lapissa Massa- ja paperiteollisuus on merkittävin metsäbiotalouden toimiala tuotoksen, arvonlisän ja investointien osalta. Kuitenkin sen työllistävä vaikutus on pienempi maakuntien keskiarvoon verrattuna. Puutuotteiden osuus on keskimääräistä pienempi. Metsänhoidon ja metsätalouden palveluiden suhteellinen merkitys on lähellä valtakunnallista keskiarvoa. Puunkorjuussa mukana olevat keruutuotteet nostavat toimialan osuutta tuotoksessa ja arvonlisäyksessä. Puunkorjuu on myös merkittävin työllistäjä.

Metsäbiotalous Lapissa nyt Metsäteollisuus on pitkälti keskittynyt Kemin seudulle. Siellä toimivat Metsä Groupin massa- ja kartonkitehtaat ja Stora Enson Veitsiluodon massa- ja paperitehdas sekä saha. Yksityisiä sahoja on mm. Veljekset Vaara Tervolassa. Puusepänteollisuutta on mm. Rovaniemellä toimiva Lappset. Tarkasteluajanjakson jälkeen Keitele Group on vuonna 2015 käynnistänyt sahan ja liimapalkkitehtaan Kemijärvellä. Rovaniemi Lähde: Metsäteollisuus ry, Sahateollisuus ry

Raportin käsitteet Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen. Metsäbiotalouden lisäksi biotalouteen kuuluvat maatalous, elintarviketeollisuus, tekstiilit ja vaatteet, luontomatkailu, metsästys, kalastus sekä osa rakentamisesta, lääketeollisuudesta ja uusiutuvan energian tuotannosta. Metsäbiotaloudella tarkoitetaan sitä osaa biotaloudesta, joka käyttää metsäbiomassaa ja siihen perustuvia teollisia sivuvirtoja. Metsäbiomassaan luetaan kuuluviksi runkopuu, kannot, hakkuutähteet, puun kuori sekä marjat, kävyt ja metsäkasvit. Metsänhoidon luvuissa on otettu huomioon myös vuotuinen puun kasvun arvo. Bruttokansantuote (BKT) markkinahintaan on kotimaisten tuotantoyksiköiden tuotantotoiminnan lopputulos. Tuotos perushintaan koostuu tilinpitojakson aikana tuotetuista tuotteista. Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Investoinnit käsittävät aineellisen käyttöomaisuuden hankinnat ja perusparannukset, joista vähennetään käyttöomaisuuden myynnit ja luovutukset. Työllisyys kattaa kaikki ne henkilöt (sekä palkansaajat että itsenäiset yrittäjät), jotka toimivat tietyllä tuotantotoimialalla. Työllisyys ilmoitetaan työllisten lukumääränä. Tavaroiden ja palvelujen vienti koostuu tavaroiden ja palvelujen myynneistä kotimaisilta talousyksiköiltä ulkomaisille talousyksiköille. Yksityiskohtaisemmat käsitteiden kuvaukset löytyvät raportista (liite 1) Lehtoviita, J., Mäki, P. & Tenhola, T. 2016. Metsäbiotalouden arvoketjut - loppuraportti. Tapion raportteja nro 9. Tähän esitykseen on koottu Tilastokeskuksen aluetilinpidon tiedoista lasketut tunnusluvut, joiden perusteella voidaan osoittaa metsäbiotalouden merkittävyys kussakin maakunnassa tuotoksen, arvonlisän, investointien ja työllisyyden suhteen. Hankkeen on rahoittanut Suomen Metsäsäätiö.