SLlom~n Ji» ~jy,," 'w.t ~l~.i~ G",,~ ( N:o 1 TAMMI[{UU 1972 ") ~ ~ 8HAKKI LUOTETTAVIA SHAKKIKElLOJA Erittäin edullisesti suoraan maahantuojalta. Alan liikkeille myös tukuttain. Maahantuoja: Helsinki 25, Topeliuksenkatu 13 Puh. 440628 YHDY PANKKI Uudistakaa tilauksenne vuodelle 1972!
.~------------------ Täydellistä säästöpankki - palvelua HELSINGIN SUOMALAINEN Säästöpankki ~ yksilön pankki UNIFLO viritetty moouoriöljy uuteen..;j " '9 öljynvaihtoon uotji EN i-i A K K I N:o 1 Suomen Keskusshakkiliiton, Suomen Shakkiliiton, Työväen Shakkiliiton, Suomen Kirjeshakkiliiton ja Suomen Tehläväniekkain äänenkannattaja. PostisiirtotiIin n:o 413005-7 Pankki: Hei Suom Sp Pohjantalon konttori. ----.--------------------------------------------------- Päätoimittaja MATTI NUKARI Kasavuorentie 12 D 16 02700 Kauniainen puhelin 500025 Taloudenhoitaja JORMA VAHATUPA Kaarikuja 2 S 100 00940 Helsinki 94 puhelin 303457 Levikki ja markkinoiti ILMARI BRANDER Huvilakatu 27 A 26 00150 Helsinki 15 puhelin 637149 Piristystä kerhotoijnintaau: Ellei shakkikerholla ole muuta tarjottavaa jäsenilleen kuin heikosti johdettu ontuva kerhoturnaus ja rntiinimaiset kuukausipikapeliturnaukset, se on vaarassa näivettyä ja jopa kuolla. Kerhon menestymisen eli jäsenmäärän korkeana pysymisen takaa varmimmin monipuolinen ja kiinnostava ohjelma. Turnauksia voidaan piristää järjestämällä suurten joukkueiden seuraotteluita, pelaamalla syys- ja kevätturnauksia yhteisesti vhden tai useamman muun kerhon kanssa, l)elaamalla jokin luokka kutsuturnauksena. Erilaiset puolinopeat pelit, esim. 15-1- 15 minuutin kilpailut tuovat vaihtelua tavanomaiseen pikapeliin. Kerho voi jopa haastaa jonkin ulkomaalaisen kerhon kirjeotteluun. Rajoitun tässä esittämään, miten varsinaiset ja pikapeliturnaukset --- jotka muodostavat aina kerhotoiminnan rungon --- on järjestetty Helsingin Shakkiklubilla. Varsinkin turnauksista saadut monivuotiset kokemukset osoittavat, että olemme lähellä,)ainoata oikeata,) tapaa. Kerhoturnaukset Tärkein oivallus on ollut se, että peliaikoja on lyhennettävä ja kuoripeleistä on päästävä eroon. Olemme jo vuosia noudattaneet pelinopeutta 45 siirtoa 1 Y2 tunnissa (keskimääräinen nopeus siis siirto 2 minuutissa). Mahdollisesti kesken jäänyt peli pelataan välittömästi loppuun siten, että kmnmankin aikoihin lisätään 15 minuuttia, jossa ajassa on pelattava koko 10ppupc1i. Totuus Julkaisuloimikunla VISA KIVI MAUNO LAISAARI SIMO NUOTIO ALTTI SALOlLA MATTI UITTO on se, että jos kierrokset kestävät liian kauan, shakkimiehet jäävät mieluummin katsomaan televisiota. E.uoripelit aiheuttavat puolestaan vaaran, että niitä ei jatketa. Usean pelin kuoresscl olo muodostaa pelaajalle taakan joka saa helposti hänet keskeyttämään kilpailun. Tärkeätä kerhoturnauksissa on myös kilpailukuri.»kurilla» ei ta.rkoiteta uhkauksia ja rangaistuksia, vaan sitä, että kilpailut pelataan mahdollisimman säännöllisinä eikä pelien siirtoja yleensä sallita. Muuten kerhoturnaus menee pipariksi. Tämä edellyttää, että kerhoturnauksiin ei varata aikaa koko kevät- tai syys kautta, vaan ne pyritään pelaamaan lyhychkön ajan kuluessa. Voidaan käyttää jakoa alku- ja loppukilpailuihin. Näin kilpailu ei ole liian pitkäjännittcinen kärsimättömille pelaajille. Heikosti menestyneet - - turnausten normaalit keskcyttäjät -- voivat vahinkoa aiheuttamatta jäädä pois loppukilpailuista. Myös Monrad-järjcstelmän käyttö on suositeltavaa kerhotnrnauksissa. Pikapeliturnaukset Helsingin Shakkiklubin puheenjohtaja Erkki Aaltio toi syys kesällä 1971 Islannista (PM-kisoista) mukanaan erittäin mielenkiintoisen pikapelijärjestelmän. Sitä on käytetty kerhossamme kuluneen syyskauden ja pelaajien innostus on koko ajan vain kasvanut.
4 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKI 5 Eero E. Böök: Mestarin IDietteitä KAKSITERÄINEN KAMPPAILU Olin suunnitellut yhtä jos toistakin SelInlavaksi pakinan aiheeksi. I-Iarkitsin kuitenkin liian pitkään ja sitten tuli hongkongilainen väliin sotkien piirustukset. Niinpä minun ei auttanut muu kuin ottaa oma peli, jonka sisällön piti olla kutakuinkin tuttua. Valitsin lopuksi Erämetsä-cupin ratkaisupelin, joka oli askarruttanut minua melkoisesti, koskapa oli vaikea selvittää, mitä siinä oikeastaan tapahtui ja olisi voinut tapahtua. Sain tutkia Islantilaisen järjestelmän periaate on seuraava: Turnaus pelataan kahden pelin otteluina. Kumpaankin peliin käytettävä yhteisaika sijoitetaan kelloihin. Sillä ajalla, joka jää jäljelle ensimmäisen pelin jälkeen, pelataan toinen peli. Turnaukseen soveltuu Monrad-järjestelmä hyvin, koska otteluiden erilaiset tulokset (2-0, 1 Yz-Yz ja 1-1) pidentävät pistejonoja. Islannissa pystyi yksi mies hoitamaan 80 pelaajan(!) pikapeliturnauksen seuraavalla tavalla: Kullakin pelaajalla oli kortti, johon hän merkitsi ottelun tuloksen ja vei kortin järjestäjälle. Järjestäjä sijoitti kortit pisteasemien mukaiseen jonoon ja käveli pöydältä toiselle huutaen parien nimet ja sijoitti samalla kortit pöytiin. Kun pöytiin sijoittaminen suoritettiin pisteasemajärjestyksessä, tiesi jokainen suunnilleen asemansa ja pöytien ympärille ei syntynyt liiallista tungosta. Kierroksen jälkeen kukin pelaaja kirjoitti tuloksensa ja pistemääränsä omaan korttiinsa ja vei sen järjestäjälie jne. Parien määrääminen on helppoa, koska, esim. väreistä ei tarvitse välittää (koska 2 peliä ottelua kohti). Hukka-aika kierrosten välillä edellä mainitussa 80 miehen turnauksessa muodostui pieneksi. Shakkimestari Ilmari Brander on todennut islantilaisen järjestelmän vähentävän hosumista - hosuminen tuottaa varman tappion ensimmäisessä pelissä. Kummallista kyllä, pelin rauhoittuminen heijastuu myös melkoisesti itse pclin(lisäksi sekä Botvinnikin. dtä I,ask('l"i 11 kaksiteräistä pelinkäsittelyä, mikii. ei varmaall ollut itselleni vahingoksi. Mustan as"lll<\.'lll ( pii.v<lnnan avaus käsittelyn jälkeen sopii ilmcis("sti melko hyvin Laskerin sanonta siitä, että vielä kohtalaisen terveistä asemista useimmiten hetken tullen löytyy yllättäviä puolustusmahdollisuuksia, joiden pitkään etukäteen laskeminen ei ole inhimillisesti mahdollista. Minun on myönnettävä, että käsitykseni tämän pelin kulusta oli sen toiseen peliin, vaikka ajat ovat silloin usein jo melko vähissä. Aikojen jakaminen kummankin pelin varalle tarjoaa mahdollisuuden taktikoida, mikä merkitsee huomattavia lisävivahteita tavanomaiseen pikapeliin verrattuna. Helsingin Shakkiklubissa pelaajat jaetaan seuraaviin pikapeliluokkiin: Mestari, ekspertti (amerikkalainen shakkiarvo), A-, B- ja C-Iuokka sekä viimeisenä KaIpaveli. Kaipaveli on pelaaja, jolle yleensä käy kalpaten. Käytetään aikatasoituksia 10+10, 9+11, 8+12, 7+13, 6+14 minuuttia. Korotus- ja rangilistajärjestelmä on yksinkertainen. Jos turnauksessa on esim. 2 mestaria, 3 eksperttiä ja 4 kaipaveljeä, 2 ensimmäistä ovat tehneet»mestaritulokselll), 3 seuraavaa»eksperttituloksen» ja 4 viimeistä»kalpatuloksen.» Pelaaja, joka saavuttaa kahdesti omaa luokkaansa yhtä sijaa paremman tulokseen, korotetaan seuraavaan luokkaan. Jos hän saavuttaa yhdessä turnauksessa kaksi luokkaa paremman tuloksen, hänet korotetaan heti seuraavaan luokkaan. Luokkien sisäinen järjestys määräytyy viimeisen tuloksen perusteella. Asiaan liittyy eräitä muita yksityiskohtia, joihin jokainen järjestäjä päätynee ilman lisäsclostusta. Suosittelemme näitä ideoita! Allan Kiviaho Helsingin Shakkiklubi aikana ja vielä sen jälkeenkin jotenkin pessimistinen, sillä avaus vaiheen virheet vaikuttivat aluksi ei vain subjektiivisesti vaan ohjektiivisestikin ankaran arvostelun ansaitseviksi. 508. ESPANJALAINEN PELI Erämetsä-cup, Helsinki 26.11.1971 J. Saren - E. Böök 1. e2 -e4 e7 -e5 2. Rgl-f3 Rb8 -e6 3. UI-b5 Rg8-f6 Tämä ns. berliniläinen puolustus lienee paras niistä pelitavoista, joissa musta ei tee siirtoa a7 -a6. Se ei ole mitenkään kunnianhimoinen, mutta antaa mustalle aivan riittävät mahdollisuudet, ja mikäli valkea pyrkii terävästi voittoon, syntyy helposti tilanteita, joissa vaaka voi kallistua mustan eduksi. Niinpä sitä on nykyäänkin käytetty kansainvälisellä arenalla eikä suinkaan huonolla menestyksellä, koska harva pelaaja tulee sen ongelmiin yksityiskohtaisesti perehtyneeksi. Saren valitsee ilmeisesti harvinaisemman jatkon välttääkseen mustan teoriatietoutta. 4. Ddl-e2 Lf8-e7 Tämän ohella pidetään 4. - a6:tta suositeltavana jatkona. Snora siirtyminen Steinitzin pnolustuksen linjalle on myös mahdollista; esim. 4. - d6 5.d4 Ld7 (5. - e Xd4 6.e5! johtaa valkean ratkaisevaan etuun.) 6.L X c6 Lxc6 7.dxe5 Rxe4 S.Rd4 d5 9.Rxc6 bxc6 10.Da6 Dd7 11.Db7 Tc8 12.Le3! a5! 13.0-0! Le7 14.Da6 0-0 15.D xa5 TbS 16.b3 f6! ja mustalla on voimakas aloite k01' vauksena sotilaasta. ;:\fämä mielenkiintoiset mahdollisuudet ovat sukua tunnetulle pelille Nimzowitsch-Capablanca, Pietari 1914. 5. e2 -e3 d7 -d6 6.d2 -d4 Rf6 -d7 Musta voi tietenkin pelata 6. - Ld7, mutta pelisiirto johtaa terävämpään kamppailuun. Seuraavat vaihdot mustan sotilas aseman heikontamiseksi ovat houkuttelevat, mutta mustalle jää korvaukseksi lähettipari ja sangen hyvät dynaamiset mahdollisuudet. Eräässä pelissä V. Ljublinskij - M. Botvinnik, Moskova 1943 tultiin siirtojen l.e4 e5 2.Rf3 Rc6 3.Lb5 a6 4.La4 Rf6 5.L X c6 b X c6 6.Rc3 d6 7.d4 Rd7 8.d xe5 d xe5 9.0-0 Ld6 samantapaiseen asemaan kuin käsilläolevassa pelissä. Botvinnik lausui huomautuksissaan seuraavaa:»on syntynyt samanlaatuinen asema kuin useasti Tshigorinin puolustautuessa espanjalaisessa pelissä. Kuten hyvin tiedetään, avoin b-linja ja lähettipari täysin korvaavat mustan kuningatarsivustan sotilas aseman heikkouden. On mahdollista, että mustan näköaloja on pidettävä valoisampina». Tämä peli on esimerkkinä mm. äskettäin ilmestyneessä tri Euwen teoksessa»feldherrenkunst im Schach», jossa tekijä kiinnittää huomion nimenomaan syntyneen strategisen tilanteen kaksiteräisyyteen. Myöhemmässä vaiheessa Botvinnikin oli tehtävä»venäläinen laadunuhrausl) kuningatarsivustaansa kohdistuvien uhkausten torjumiseksi, mutta sen jälkeen hänellä oli luja aloite kuningassivustalla, mikä johti mielenkiintoisella tavalla voittoon. 7. Lh5 X e6 b7 X e6 8.d4 X e5 8.Dc4 voi saada joko siirtojen toisto on johtavan vastauksen 8. -Rb6 9. D xc6+ Ld7 10.Db7 Lc8 Il.Dc6+ Ld7 jne tai jännityksen säilyttäen 8. -c5. 8. - - d6xe5 9.0-0 0-0 10.Tfl-dl Le7-d6 11.Rbl-d2 Dd8-e7 12.Rd2-fl Rd7 -e5 13.Rfl-g3 Le8 -a6 Asemallisesti virheellinen siirto, jonka musta pian joutuu ottamaan takaisin. Oikein olisi heti g7 -g6 ja lähetin pelaaminen a6:een vasta sen jälkeen, kun musta siirrolla a7 -a5 olisi lisännyt vaikutusvaltaansa kuningatarsivustalla. 14. De2 -c2 g7 -g6 Tämä siirto tietenkin heikontaa kuningasasemaa, mutta sillä voi olla merkitystä vasta pitemmän ajan kuluttua. Valkean olisi nyt ollut syytä jatkaa rauhallisesti liikekannallepanoa. Molemmat seuraavat lähetinsiirrot, jotka provosoivat mustan sotilaan f7:stä f6:en hyödyttävän enemmän mustaa kuin valkeata, sillä ruudut f7 ja f8 vapautuvat mustan upseereille antaen niille joustavammat liikkumismahdollisuudet. 15.Lcl-h6 Tf8-e8 16.Lh6-g5 f7-f6 17.Lg5-e3 La6-c8 Lähetti ei ajanpitkään kuitenkaan voi pysytellä ag:ssa, joten sen on syytä peräytyä. Musta olisi voinut pelata ensin Df7, mutta silloin seuraa 18.b4 ReG 19.Da4 Lb7 20.Rd2! c5 21.Rc4 LfS (21. -cxb4 22.Txd6! cxd6 23.Rxd6 De7 24.Rxe8 bxc3 25.Tbl! ja valkea jää sotilaan voitolle.) 22.Ra5 ja vaikealla on luja ote. joka johtaa ainakin sotilaan voittoon. 18.Rf3-d2 De7-f7 19.b2-b4! Rc5-e6 20. Rd2 - b3 h7 -h5 Tämä sotilaan eteneminen on pelin myöhemmässä vaiheessa hyödyksi, mutta se on yhtä kaksiteräinen kuin mustan koko avauskäsittely. Rauhallisempi jatko 20. - Df821.Rfl a6 22.a4 Ld7 23.Ra5! Te-b8! 24.Rd2 Le8! 25.Rd -c4 Le7 olisi johtanut tilanteeseen, jossa musta lopuksi olisi päässyt tekemään vapauttavan siirron c6-c5. 21. f2-f3! Ld6-f8 22.Dc2-f2 a7-a6
6 SUOMEN SHAKKI kean sotilaat eheään rintamaan. Ei silti voida väittää, etteikö laadun ottaminen jossa.kin vaiheessa sekin ehkä olisi voittoon riittäyä. 28. - -Lf8-h6! 29. Td2-dl a6-a5 30. Df2-e2 Le6-d7 31.Rc6-d4 e5xd4 32. c3 xd4 PELIOSASTO Toimittaa: ILMARI BRANDER Huvilakatu 27 A 26, Helsinki IS, puh. 637149 SUOMEN SHAKKI 7 Mustan kuningatarsivusta on täysin jäykistynyt eikä kumpikaan vapauttavista sotilaansiirroista a6-as ja c6-cs näytä olevan mahdollisuuksien puitteissa. Valkean olisi pitänyt tyytyä toistaiseksi tähän ja pyrkiä toimettomalla kuningasratsullaan cs:een, esim. Rg3-e2-cl-d3-cS. Samanaikaisesti hänen olisi kuitenkin ollut myös varmistettava kuningasasemansa, sillä eteneminen f6 - fsf4 voisi olla alkuna vaaralliseen kuningashyökkäykseen. Valkean seuraava siirto perustuu ilmeisesti siihen, että hän luottaa liikaa asemansa mahdollisuuksiin. Eräänä syynä oli epäilemättä myös orastava aika pula, joka Erämetsä-cupin rajoitettu ajatusaika helposti johtaa. 23. Rb3-a5 c6-c5! 24. Le3xc5 24.b X cs antaa mustalle loistavan upseeripelin. Peli jatkuisi silloin seuraavaan tapaan: 24.bxcS fs! 2S.exfS gxfs 26.f4 exf4 27.Lxf4 LxcS 28.Lc3 Lxe3 29.Dxe3 f4 30.Df3 Tb8 31.Re4 (ei 32.R xhs TbS jne.) TbS 32.Rb3 Lb7 33.Dd3 RgS 34.R X gs T xgs 3S.Td2 f3 3S.g3 TdS ja mustalla on ilmeisesti voittoon riittävä aloite. 24. - - Re6 X c5 25.b4 X c5 Df7 -e7 26. Tdl-d5! Lc8-e6 27.Ra5-c6 De7-f7 28. Td5-d2 Valkea ei huomannut, että ratsu c6:ssa jää kiinni. Hän olisi sen sijaan voinut tarjota laadun uhrausta siirrolla 28.c4. J 08 musta ottaa sen vastaan, on vaikealla c6:ssa väkivahva ratsu, joka takaa ainakin tasamahdollisuudet. Musta voi kuitenkin jatkaa asemalliscsti 28.c4 Te-c8! 29.Ta-dl De8 30.RaS Da4 31.Rb3 Db4! jne. Hänellä on silloin ylivoimainen asema eikä valkean kuningatarsivustan sotilaiden poimiminen tuota paljoakaan vaivaa. Musta ei siis anna houkutella lyömään tornia ds:ssä, mikä palauttaisi val- VaIkealla on nyt kaunis sotilaskeskusta, joka tukkii niin tornien kuin lähettienkin linjat. Mustan on siis ryhdyttävä sotilasvaihdoin tekemään tilaa niiden toiminnalle. Valkea ei voi välttää näitä vaihtoja luopumatta sotilaiden falangirintamasta. 32. - -f6-f5! 33. De2-d3 h5-h4 34. Rg3-e2 Df7-e7 35.Re2-c3 c7-c6 36. Tdl-el Valkea ei tietenkään pelaa e4-es, koska musta lähetti silloin pääsee ds:een ja musta voi kaikessa rauhassa ryhtyä etenemään g sotilaalla valkea kuningasaseman murtamiseksi. 36. - - Ta8-b8 37. Rc3-a4 h4-h3! Jos valkea suostuu sotilaan vaihtoon, käy hänen kuningasasemansa kovin ilmavaksi. Pelijatkossa sen sijaan sotilas h:~:8sa tukee ma ttih yökkä ystä. 38. g2-g3 f5xe4 39.f3xe4 Ld7-g4 40. Ra4-b6 Te8-f8 41. Tel-fl H8 xfl + 42. TaI xfl Tb8-f8! 43. Tfl xf8+ De7 xf8 44. Rb6-c4 a5-a4 Ilmeisesti olisi 44. -Df:l johtanut helppoon voittoon. 45. Rc4-e5 Lg4-e6 46. a2-a3 Yhtä nopeasti johtaa hiiviiiiin 46.R xg6 Db8 47.Rf4 Lx f4 48.f X f4 1ll>2 'I9.Dg3 + Kf8 jne. 46. - -Df8-b8 47.Re5 xc6 Db8-b2 48. Db3-ft Lh6-e3+ 49.Kgl-hl Db2- f2! 50. Dfl X 12 Le3 X 1'2 51. d4-d5 Le6 -g4 52. Rc6-e5 Lg4-c2 53. Valkea antautui. 509. KUNINGASINTILAINEN PUOLUSTUS Svein Johannessen-H. Westerinen Oslo 23.10.1971 1.c2-c4 Rg8-f6 2.g2-g3 g7-g6 3.b2- b3 Lf8-g7 4.Lcl-b2 0-0 5.Lf1-g2 d7- d66.rgl-f3 Parempi lienee 6.d4, jonka jälkeen mustan sotilaansiirroista 6.-eS ja 6.-cS lienee jälkimmäinen varmempi. 6.- - e7-e5 7.0-0 Tf8-e8 8.d2-d3 Valkea aikoo jatkaa 9.e4:11ä. Mustan seuraava siirto estää sen ja johtaa asemien tasoittumiseen. 8.- - e5-e4 9.d3xe4 Rf6xe4 10.Dd1 -el a7-a5! 1l.Lb2xg7 Kg8xg7 12.Rb1- e3 Ke4 xe3 13.Dc1 xc3+ Dd8-f6 14. Dc3-d2 Tästä siirrosta voi päätellä, että valkea pelaa voittoa. Olimme molemmat tasoissa ennen tätä viimeisen kierroksen peliä, ja voittaja pääsisi toiseksi Ulf Anderssonin jälkeen. Täten on psykologisesti ymmärrettä vää, että Johannessen, varsinkin kun hänellä oli valkeat, katsoi velvollisuudekseen pelata voittoa. Muuten hän olisi epäilemättä jatkanut 14.D X f6 + K X f6 IS.Rd4. 14.- - a5-a4 15.Ta1-e1 Tässä ei IS.Rd4 enää käynyt taktillisista syistä: IS.-axb3 16.axb3 Txal17.Txal cs 18.Rc2 Db2 johtaa mustan ratkaisevaan etuun. 15.- - Rb8-c6 16.b3-b4 Lc8-g4 17. Tfl-el Esim. I7.bS ei käynyt jatkon 17.-LXf3 18.LXf3 Rd4 I9.Tc3 Txe2 vuoksi. Nyt lupaavalta näyttävä 17.Tfel LXf3 18.Lxf3 Dd4 ei johda mustan etuun vastauksen 19. Tedl Dxd2 20.Txd2 Rxb4 21.Tbl johdosta. 17.- - Te8-e4 18.b4-b5 Re6-a5 19. e4-c5 d6-d5! 20.Te1-d1 Valkea pelaa asemallisesti oikein ja suunnittelee ratsunsa istuttamista d4:ään. Huonompi oli 20.D XdS, sillä jatkossa 20.-Tb4 21.Tbl T xbl 22.T xbl Td8 23.DeS D xes 24.RxeS L X e2 musta saa selvästi paremman pelin. 20.- - Te4-c4! Ainoa siirto, jolla musta säilyttää pienen etunsa. Seuraava tornivaihto antaa mustalle vaarallisen vapaasotilaan. Huono on myös tässä 21.D X ds, sillä 21. - Td8! 22.DeS (22. D xd8? D Xd8 23.T xd8 T xci + 24.Lfl Lh3) 23.-DxeS 24.RxeS TxcI 2S.Txc1 Lx e2 johtanee mustan voittoon. Paras oli pelata yksinkertaisesti 21.Rd4, jolloin musta jatkaa 21. -c6 ja kiinnittää huomionsa heikkoon cs-sotilaaseen. 21.Te1 xc4? d5 xc4 22.Dd2-d4 Lg4-e6 23.Dd4xf6+ Hieman parempi oli 23.RgS. 23. - - Kg7 X f6 24.Rf3 -d4 Ta8 -d8! Tällä siirrolla alkaa loppupelisommitelma, joka on epäilemättä kaunein, mitä olen miesmuistiin saanut aikaan. On tärkeätä kiinnittää d4-ratsu ensiksi, sillä 24.-Rb3 2S. Rxe6 fxe6 (2S.-c3 26.Rxc7 c2 27.Tfl Td8 28.RdS+ KeS 29.axb3 axb3 30.Re3 26.Lxb7 Tb8 27.c6 c3 28.b6 johtaa valkean voittoon. 25.e2-e3 Ra5-b3! 26.Lg2 xb7 e4-c3 27.Lb7 - f3 Td8 X d4! 28.e3 X d4 c3 - c2 29. Td1-el c2-cld Erik Lundinin ehdottama 29.-RXd4 johtanee myös mustan voittoon, mutta parhaassa muunnelmassa tilanne jää melko täpäräksi: 30.Kg2 (30.Le4 LfS 31.LxfS Rf3+ tai 31.Lxc2 Lxc2) 30.-RXbS 31.Le4 Rd4 32.Tcl LfS 33.L xfs K xfs 34.f3 KeS 3S. Kf2 KdS 36.Ke3 KxcS 37.Kd3 KdS 38.f4 cs 30.Te1 xci Rb3xc1 31.b5-b6 Le6-c8! 32.a2-a3 Mustan tuli jättää vaihtamatta b6:ssa, sillä pelijatkon päämuunnelma ei ole voitettavissa ilman c-sotilaita. Tämä mahdollistaisi nyt sivumuunnelman 32.Lg4, joka sekin johtaa mustan voittoon kahden tarkan siirron jälkeen: 32.Lg4 La6 (32.-c X b6 33.L X c8 bxcs 34.dxcS johtaa tasapeliin) 33.bxc7 Ke7! (33.-R X a2 34.dS johtaa valkean voittoon) 34.c8D (34.a3 tai 34.dS niin 34.-fS}
8 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKI 9 34.-L x e8 35.L x e8 R x a2 26.d5 Rb4. 32.- - Rcl-b3 33.b6-b7 Tässäkään ei 33.Lg4 auttanut, sillä 33. -e X b6! 34.L xe8 b5! voittaa. 33. - - Lc8 X b7 34.Lf3 X b7 Rb3 X d4 35. Kgl-fl Rd4-b3 36.c5-c6 Kf6-e5 37. Lb7 -a6 Ke5-d4 38.Kfl-e2 Kd4-c3 39. La6-b5? Rb3-d4+ Valkea antautui. Huomautukset voittajan. (0-1) 510. SISILIALAINEN PUOLUSTUS Westerinen - Bobotsov Venetsia 27.10.71 1.e2-e4 c7-c5 2.Rgl-f3 Rb8-c6 3.d2 -d4 c5 xd4 5.Rf3 xd4 Dd8-c7 5.Rbl-c3 e7-e6 6.g2-g3 a7-a6 Tunnettuja virheitä ovat 6.-Rf6? 7.Rdb5 Db8 S.Lf4 Re5 9.Le2 (Fiseher-Tal) ja 6.-d6 7.Lg2 Ld7? 8.Rdb5 DbS 9.Lf4 Re5 1O.Dd4 (Romanishin-Hort). 7.Lfl-g2 Rg8-f6 8.0-0 d7 -d6 Viime aikojen turnauskokemus on osoittanut, että jatkossa 8. -R X d4 9.D X d4 LeS 1O.Lf4! d6 11.Dd3 Rd7 12.Ra4 e5 13.Ld2 b5 14.R X es (Huonompi on 14.Re3 Lb7 15. Rd5 L xd5 16.D Xd5 0-0, Hubner-Petrosjan, Wyk aan Zee 1971) R X e5 15.Da3 Lb7 16.La5 De6 17.Tad1! Valkea saa avausetua, Matulovic-Vasjukov, Skopje 70. 9.TH-e1 Lf8-e7 10.Rd4xc6 b7xc6 11. e4-e5 d6xe5 12.Tel xe5 Lc8-b7 13.Te5 -el! Pelissä Sehmid-Portiseh, Adelaide 71, johti 13.Lf4? mustan etuun seuraavasti 13.Lf4 Ld6 14.TgS Lxf4 ls.gxf4 TdS 16.De2 Dx f4 17.Txg7 Td2. Tornin karkoittaminen siirtoa aikaisemmin sensijaan johtaa valkean voittoon: 12.-Ld6 13.Df3! Ld7 14.Tg5! KfS ls.txg7! Kxg7 16.Lh6+ 13.- - c6-c5 Huonompi on 13.-RdS, sillä valkea vastaa 14.Re4 aikomuksenaan jatkaa e2-e4 ja Lc1-f4. 14.Lcl-f4 Dc7 -c8 15.Lg2 xb7 Dc8 xb7 16.b2-b3! Pelissä Browne-Langeweg, Amsterdam 1971, jatko 16.Ra4? e4! 17.De2 TeS IS.Le5 0-0 johti tasa-asemaan. 16.- - 0-0 17.Ddl-e2 c5-c4! 18. Rc3-e4 Tf8-c8 19.Re4-d6 Le7 xd6 20. Lf4 xd6 c4 xb3 Peli on edennyt teorian viitoittamia latuja harvinaisen pitkälle, sillä eroaminen tapahtuu vasta nyt. Pelissä Evans-Portiseh, Amsterdam 1971, onnistui musta säilyttämään tasa-aseman varmistamalla g7 -pisteen ratsulla f5:stä, 20. -De6 21.Le5 Rd5 22.Ld4 Re7 jne. 21.c2 xb3 Rf6-d5 22.Ld6-e5 Tc8-c6 23.Tal-dl Rd5-c3 Musta päättää vaihtaa keveät upseerit, mutta joutuu huonompaan torniloppupeliin valkean vahvan 25. siirron johdosta. Valkea uhkaili heikentää mustan sotilasasemaa 24. Dg4:llä, esim. 24.-g6 25.Dh4 uhaten 26. Td4. Kysymykseen tuli 23.-Re7. 24.Le5 X c3 Tc6 X c3 25.De2 -e4 Db7 X e4 Jos kuningatar väistyy tai 25.-Te6 niin seuraa 26.Td6. 26.Tel xe4 Tc3-c7 27.Te4-a4 Kg8-f8 28.Td1-d6 a6-a5 29.Td6-b6 Tc7 -a7 30. Tb6-b5 Kf8-e7 31.Kg1-fl Ke7-d6 32. Ta4-d4+ Kd6-e7 33.a2-a4 Ta8-c8 Mustan on nyt pyrittävä vapautumaan, sillä jos valkea ehtii pelata 34.Ke2 ja Td4-c4 -e5 ei hänellä enää ole mahdollisuutta siihen. 34.Td4-c4 Tc8-d8 Mustan paras puolustautumismahdollisuus piilee pelijatkon sotilaanuhrauksessa. Huonompi oli 34.-Txe4 3S.bxe4 Kd6 36.Ke2 ja Ke2-d3-d4 (tai -e4) sekä e4-e5. 35.Kfl-e2 Td8-d5 36.Tb5 xd5 e6 xd5 37.Tc4-c5 Ta7 -b7! 38.Tc5 xa5 Tb7 xb3 39.Ta5 X d5 Tb3 -a3 40.a4-a5 Ke7 -e6 41. Td5-b5 Ta3-a2+ 42.Ke2-e3 Ke6-d6 43.h2-h4 Ta2-a3+ 44.Ke3-e4 Ta3-a4+ 45.Ke4-f5 Kd6-c6 46.Tb5-e5 Kc6-d6 47.h4-h5 Siirtoa 47.f4 seuraisi vahvasti 47.-h5. 47.- - Ta4-a3! 48.Te5-b5? Valkean tuli pelata heti 48.f4, sillä nyt musta voisi saada tasapelin pelaamalla 48. - Tf3 + 49.Kg4 l' Xf2 50.Tf5 Ta2 51.1' xf7 Ta4+ I 48.- - Kd6-c6 49.Tb5-e5 Kc6-d6 50.f2-f4 Ta3xd3 51.h5-h6 g7xh6 52. Kf5-f6 Tg3-f3 53.f4-f5 h6-h5 54.Te5- e2 Tf3-a3 55.Te2-d2+ Kd6-c6 56.Kf6 X f7 Ta3xa5 57.f5-f6 Ta5-a3 Tämä oli mustan kuorisiirto. Analyyseissään valkea oli varautunut vain siirtoon 57. TaI, jolloin voittojatko olisi kuulunut 58. Kg7 (uhaten 59.Tf2) 58.-Tg3+ 59.K xh7 Tf3 60.Kg6 h4 61.Tf2 Tf4 62.f7. Nyt on tilanne toinen ja valkea jatkaa virheellisesti samalla tavalla. Niinkuin Bobotsov pelin jälkeen näytti 58.Td4!voittaisi nyt pakottavasti, esim. 58.-Ke5 59.Tf4! 58.Kf7-g7? Ta3-g3+ 59.Kg7xh7 Tg3 -f3 60.Kh7-g6 h5-h4 6l.f6-f7 h4-h3? Mustan häviöön johtava vastavirhe. Oikein Jatkuu sivulla 19 Ragnar K.rogiuksen valiiui pelii 511. SISILIALAINEN PUOLUSTUS Kansainväliset joukkuemestaruuskilpailut Hampurissa, heinä-elok. v. 1930 Valkea: A. R. Krogius Musta: C. Carls (Suomi) (Saksa) 1. e2-e4 e7-e5 2. Rg1-f3 d7 -d6 3. e2-e4!? Kenties menestyvä yritys sisilialaiseen peliin valmistuneen kuuluisan vastustajan häkellyttämiseksi, johon vastaus 3. -, e5 helpoimmin tasoittaisi asemat. - Etevämmyydestään tietoisena musta kuitenkin päätti pysyä alkuperäisessä aikomuksessaan. 3. Rb8-e6 4. d2-d4(!) e5xd4 5. Rf3 xd4 Rg8-f6 6. Rb1-e3 Re6xd4 7. Dd1 xd4 g7-g6 Huvittavana sattumana mainittakoon, että asema on sama kuin maailmanmestaruusottelun 18.4.1969 pelatussa pelissä Spasski-Petrosjan, valkean jatkaessa 8. Le3. 8. Lfl-e2 Lf8-g7 9. Dd4-d1 Pitkälle tähtäävä valmistussiirto, jonka perimmäisin tarkoitus ilmenee vasta yhdeksän siirtoa myöhemmin. 9. Le8-d7 10. Le1-e3 0-0 11. 0-0 Dd8-e8 Kysymys oli siis pisteen g4 hallinnasta. 12. Le3-d4! Osaltaan esillä olevan aseman saavuttamiseksi valkea peräännytti kuningattarensa d4:stä, lähinnä nyt uhaten siirrolla 13.RdS pakottaa musta epämieluisiin vaihtoihin. 12. - - Tf8-e8 13. Kg1-h1 Valkea, joka muun ohella suunnitteli sotilasrynnäkköä kuningassivustalla, vei kuninkaansa turvaan mahdollisilta shakkauksilta, samalla tehden tilaa tomille vastaista tarvetta silmälläpitäen. 13. 14. f2 -f3 15. Rc3-d5 b7-b6 Ld7-c6! Rf6-d7! Vaikeassa asemassa musta puolustautuu mainettaan vastaavalla taidolla. 16. Ld4xg7 Kg8xg7 17. Ddl-d4+ Kg7-g8 18. Rd5-e3 Valkea, saatuaan toteutetuksi strategisen suunnitelmasa, ryhtyy tällä siirrollaan näennäisesti lupaavaan hyökkäykseen, joka kuitenkin kilpistyy vastustajan taitavaan puolustukseen. J ohdonmukaisempi olisi epäilemättä ollut oman kehityksen loppuun suorittaminen jatkamalla esim. Tae1 jne. 18. Rd7 -f6! 19. g2 -g4(?) h7-h6 20. Tfl-g1 Kg8-g7! 21. Le2-d3? Katkerin mielin valkean oli todettava koko hankkeensa virheelliseksi, koska g linjan avaaminen kävisi päinsä ainoastaan luovuttamalla h-linja mustan käyttöön. - Pelisiirron sijasta olisi ollut parempi hetimiten palauttaa ratsu entiselle paikalleen. 21. Te8-h8 22. Tal-fl Dc8-e6 23. Re3 -d5 Le6 X d5! 24. e4xd5? Paljon parempi olisi teitenkin ollut 24. c X d5, sekä c-linjan miehittäminen, mutta valkea eleli edelleenkin»kuningashyökkäyksensä» lumoissa. 24. - - De6-e5! Johdattaa valkean loppu peliin, \ ossa ratsu on oleva lähettiä tehokkaampi. - Meisters Hand... 25. Dd4xe5 d6xe5 26. f3-f4 Rf6-d7! 27. f4 xe5 Taikka 27.f5, Rc5 jne. Des 27. - - Rd7 xe5 28. Ld3-e2 a7-a5! Pysyttääkseen valkean sotilaat lähetin väriä olevilla ruuduilla. 29. a2-a4 30. Tgl-g3 31. Tg3-e3 32. b2-b3 Ta8-d8 Td8-d6 f7-f6 Vaikeasti valloitettavan asemansa turvin uupunut valkea nyt rohkeni tarjota tasapelin - kuitenkaan vastausta saamatta. Mokomasta julkeudesta ilmeisesti närkästyneenä ja täydellisen shakkisokeuden valtaamana, lukuisassa kovassa ottelussa harmaantunut saksalainen mestari vihdoin siirsi... 32. - - Kg7-f7?? antautuakseen... Kuvio
10 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKI 11 33. Te3 X e5 jälkeen. Yhtä nolo kuin dramaattinenkin loppu! Huomatukset laatinut A. R. Krogius. 512. SISILIALAINEN PUOLUSTUS Kansainväliset joukkuemestaruuskilpailut Hampurissa 14.7.1930 Valkea: A. R. Krogius (Suomi) 1. e2-e4 2. Rgl-f3 3. d2-d4 4. Rf3xd4 5. Rbl-c3 6. Lfl-e2 7.0-0 8. Lc1-e3 9. Kgl-hl Musta: M. Feigin (Latvia) c7-cs Rb8-c6 cs xd4 Rg8-f6 d7-d6 g7-g6 Lf8-g7 0-0 Shakkiteoria pitää tätä siirtoa vähemmän tehokkaana ja suosittelee 9.Dd2 (Pachman). 9. - - d6-ds 10. Rd4 xc6 b7 xc6 11. e4-es Rf6-e4? Samainen teoria ehdottaa jatkoa 11. -, Rd7 12.f4, e6 jne. pitäen syystäkin mustan asemaa edullisena vahvan sotilaskeskustan ansiosta. Heikonpuoleinen pelisiirto suo valkealle tilaisuuden hajoittaa mustan sotilasketjun, siten luoden tervetulleita hyökkäyskohteita loppupeliä silmälläpitäen. 12. Rc3xe4 dsxe4 13. Ddl-d4! Dd8-c7 14. Le3-f4 Lc8-fS 15. TaI-dl Dc7-b6 Parempi olisi ollut heti 15. -, Tfd8, sillä nyt valkea voittaa tempon, joka varmistaa d-linjan valloittamisen. 16. Tdl-d2! Tf8-d8 17. Dd4 Xb6 a7 xb6 18. Tfl-dl Manööveri sisältää samalla yksinkertaisen ansan, johon musta suin päin l::mkeaakin. 18. - - Td8xd2 19. Tdl xd2 Ta8xa2? Johtaa suoraa päätä turmioon! - Joka tapauksessa ainoan avoimen linjan hallitseminen sekä edullisempi sotilasasema merkitsivät sinänsä jo huomattavaa etua. 20. Td2-d8+ Lg7-f8 Musta oli nyt ilmeisesti odottanut jatkoa 2 1. Lh6, Tal+ 22.Ldl, TXdl+! 23.TXdl, Lx h6 jne. mustan eduksi, joten valkean seuraava siirto varmaankin kohtasi hänet vavahduttavana järkytyksenä. 21. g2-g4! Voittaa upseerin ja pelin. - Luonteenomainen mieltymys kisailuun sinänsä lienee kuitenkin estänyt mustaa heti antautumasta... 21. - - 22. g4 xfs 23. Lf4-c1 24. Td8-dl Kg8-g7 g6xfs Ta2-al Uhaten 2S.Lh6+ sekä valmistellen näyttämönmuutosta viimeiselle kohtaukselle. 24. - - Kg7 -g6?? 2S. Tdl-gl + ja matti! Huomatukset laatinut A. R. Krogius 513. KUNINGATARGAMBIITTI (Gambridge--Springs puolustus) l:n ottelu peli HYSS:n klubimestaruudesta, Helsinki 28.8.1930 Valkea: J. Uggla 1. cl2 -d4 2. c2-c4 3. Lcl-gS 4. e2-e3 S. Rbl-c3 Musta: A. R. Krogius Rg8-f6 e7-e6 d7-ds c7-c6 Rb8-d7 ( I 6. Rgl-f3 7. LgSxf6 8. Rf3-d2 9. Ddl-c2 10. Lfl-d3 11. 0-0 Dd8-aS Rcl7 xf6 Lf8-b4 0-0 Tf8-e8 Mustan seuraavan siirron estämiseksi tuli kyseeseen 11.f4, jatkona ehkä 11.-, c5 12. 0-0, Ld7 jne. 11. - - e6-e5! 12. f2-f3? Parempi olisi ollut 12.d X e5, T X e5 13. c X d5, c X ds jne., kuten esim. pelissä Przepiorka-Vajcla, Kecskemet 1927, jolloin musta lähettiparistaan olisi joutunut suorittamaan lunnaan eristetyn sotilaan muodossa. - Tapahtuneen jälkeen syntyykin päinvastainen tilanne. 12. e5 xd4 13. e3xd4 dsxc4 14. Lcl3xc4 Jatko 14.R X c4, Dd8 15.Re2, Le6 16:R;;-S, La5 jne. olisi sittenkin suonut valkealle enemmän liikkumatilaa. 14. - - Lc8-e6 15. a2-a3 Myöskin ehdotetun IS.Tadl jälkeen musta säilyttäisi ilmeisen asemaedun jatkamalla 15. -, Tad8 16.Rb3, (eikä 16.Rce4?, LX d2! jne.) Dh5 orastavin kuningashyökkäyksin. IS. - - Lb4-d6 16. Rc3-e4? Viattomalta näyttävä vaihtotarjous, jonka musta osoittaakin ratkaisevak si virheeksi. - Kysymykseen tuli sen sijaan pelin yksinkertaistaminen siirroin 16.L X e6, T X e6 17.Rc4, Dc7 18.R Xd6, D Xd6 jne., joskin valkean edelleen olisi pysyttävä puolustuskannalla 16. - Ld6-f4! 17. TaI-dl Ymmärrettävästi valkea vieroksui jatkoa 17.Rxf6+, gxf6 18.Rb3, (18.Re4?, Le3 + ja Lx d4 jne.) Dh5 19.93, (I9.h3, LXh3! 20.gxh3, Kh8) Le3+ 20.Khl, Lh3 mustan voittaessa laadun. - Pelisiirto suojaa välillisesti d4:n, mutta heti ilmaantuu uusi uhkaus. 17. - - Rf6-dS! Pakottaa valkean luopumaan toisestakin Iähetistään, minkä jälkeen mustan teoreettinen voitto on varmistettu. 18. Lc4 X ds DaS X cls 19. Dc2-c3 Ta8-d8 20. g2-g3 Lf4-c7 21. Rd2-bI Muuta keinoa cl4:n varjelemiseksi kun ei ollut, mutta tämäkin auttaa vain hetken. Valkea on kerrassaan avuton kauaskantoisia lähettejä vastaan. 21. - - 22. Re4-cS 23. Tfl-el 24. d4 xcs Lc7-b6 Le6-h3 Lb6xc5 Aiheuttaa oikosulun, mutta myöskään 24.D X c5, D X f3 ei olisi muuttanut lopputulosta. 24. - - DdS xdl!! 2S. TeIXdI Td8xdl+ 26. KgI-f2 Tdl-fl matti. Huomautukset laatinut A. R. Krogius
t2 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKI 13 1. VaIkealla on selvästi mahdollisuuksia hyötyä mustan»rei'itetystä» K asemasta. Kuinkahan jatkaisitte?.1 16 6 _'6 1a.ll6 B m 6~B Ä. 16!116 1irf11i WAW lii '!6> 1i[i1ii6~!116~ iitf11i ~6@ iit~ W1W6. ~ U m6 ii%!l% - W1W6wA11 11'~ BO'ii.. 6~6Ä. 1tll6 ""!116 Ff R 'FI W"'ii.~..""d~ 4. Olisikohan valkean alkusiirto l.t xds hyvä, se jää nyt arvo lukijan pääteltäväksi. Tarkkuus on tarpeen, sillä shakki on yllätysrikas. 7. Valkean peli ei vielä ole kehitelty uhkaavaksi. Onko mustalla jotain pikaista, sillä on hänen siirtonsa? SOMMITELMIA 2. Tasaiselta vaikuttaa. Löytyisiköhän valkealle sittenkin jokin suora tie voittoon, sillä musta uhkaa jo vaihtoa L X c4 tasa-asemin? S. Mustan viime siirto oli D xsgs, joka todella näyttää uhkaavalta. Löytyyköhän valkealle tehokasta vastalääkettä? 8. Mustalla on sotilas enemmän, mutta olisihan valkean tosi noloa tyytyä vain sen takaisin valtaamiseen. Löytyykö jotain sommitelmallista? 3. Valkea pyrkii luonnollisesti etenemään e-sotilaallaan, mutta joitakin pikkuhienouksia tarvitaan. Miten siis hien ostella? 1. 6'61. 6.1l6161B1 161616 6 616 6 6 A ~ "Ä.6~ ~»..6~ ~ 1i[i1ii6- R. W'~ ml. ~ *~ ~~ JiI ;.0r6 ~"*. ~.. ~~ fu'i"iij t~!116",'ii'!ii6.o. i%~ 'FI ~u 6. Valkea alkaa aivan ällistyttävän sommitelman, jonka arvoa vielä lisää kovasti seikka, että se on pelattu pikapelissä. SVP..6~....6-.6wr~ ~... "m 6 6 6.1 1~~?%!m *'0 ~~!~ bklili WM _.6 ~~~ AÄ.!!II ~!ljlb!!ii Ä6 6Ä~gln..!116~ n d.6!!ii i%!;;j! ~!i 6~ ~.6-...,~.6 ~ 9. Ja tässä lopuksi todella vaikea kirjepelioivallus, jonka avulla valkea selviytyi tasapeliin. Entä oivallinen lukija? Ratkaisut sivulla 24 ( ) ~rv:uorten OSASTO SIIRTO SIIRROLTA Mottonamme taisi joki aika sitten olla &shakissa aina sattuu ja tapahtuu», ja seuraavat kaksoipelit vain yhä lujittavat tätä teemaa. Kunkin yksityisen pelin tapahtumathan ovat tunnetusti mahdollisuuksiltaan lähes rajattomat. Kuitenkin on joskus ällistyttävää, miten samat ideat ja niiden ilmenemismuodot voivat toistua joissakin peleissä aivan muutaman siirron kuluessa ja vaikka pelikuvallisesti. Kas tässä kahden lyhytpelin muodostama rykelmä, joissa molemmissa voittojen suolana on korottuva musta vaeltajasotilas vaihtoehtoisesti g ja b2:ssa. Kumpainenkin peli on turnattu shakin voimamaassa Neuvostoliitossa ja kummassakin valkea erehtyy jo avauksessa. 514. Englantilainen peli V. Doroshkevitsh-V. Tukmakov Riika 1970, NL mest.turnaus l.c2-c4 Tässä on jälleen eräs monista kutakuinkin erinomaisista avaussiirroista. Sen avulla valkea valtaa pisteen ds ja suo kuningattarelleen pääsyn pelitapahtumiin. Siirto johtaa melko usein muihin avauksiin jos musta antaa valkean valikoida vapaasti. 1. - - e7-e5 Näin musta vastaa heti aktiivisesti ja vie vaikealta ruudun d4 ja avaus saa heti itsenäistä merkitystä. Mustan lähetille ja D:lle on myös varattu mahdollisuus liikehdintään. 2.Rbl-c3 Panee ratsun liikekannalle ja vahvistaa pisteen ds hallintaa. 2. - - Rb8-c6 Myös musta kehittää upseereitaan, nyt ratsu vaikuttaa mustan vahvaan keskustapisteeseen es sekä pisteeseen d4. 3.Rgl-f3 Valkea päättää jatkaa liikekannallepanoaan mahdollisimman suoraviivaisesti ja valmistelee d -sotilaan kaksoisaskeleella keskustan valloittamista. Toinen vähintään yhtä hyvä vaihtoehto oli 3.g3. 3. - - f7-f5 Näin musta tähtäilee e4-ruudun hallintaan vastapainona valkean odotettavissa olevalle siirrolle d4. Peli terävöityy jo näin alussa. 4.d2-d4 Erittäin hyvä ja johdonmukainen siirto, joka lähestulkoon pakottaa mustan pelijatkoon. Valkean kuningattarelle ja lähetille tulee mahdollisuus osallistua peliin ja ruutu d4 jää valkealle. 4. - - e5-e4 Vaihto 4. -ed ei käy laatuun ollenkaan, sillä sen jälkeen mustan edellinen siirto 3. -fs osoittautuisi pelkäksi ajanhukaksi ja kerrassaan vakavaksi kuningassivustan heikennykseksi. Valkean olisi tällöin otollista keskittää suunnitelmansa näistä tekijöistä hyötymiseen. Selvä esimerkki suunnitelmallisuuden tärkeydestä shakissa, tulisi pyrkiä siihen, että kukin siirto mahdollisimman saumattomasti ja joustavasti nivoutuisi edelliseen siirtoon ja sopisi kokonaissuunnitelmaan. 5.Lcl-g5 Jonkin verran yliterävä siirto ja alkusyy valkean upseerin menettävään virheeseen pari siirtoa myöhemmin. Tässä on pelattu: S.Rd2, S.ReS ja S.dS. Viimemainittu jatko sopii pelimme tapahtumiin parhaiten, siis 5.d5 ef 6.dc fg 7.cd+ Dxd7 8.Dxd7+ L xd7 tasa-asemin. (Taimanov-Polugajevski, NL 29. mestaruusturnaus.) 5. - - Rg8-f6 Torjuu uhkauksen Lx d8 ja kehittää ratsun peräriviltä vaikuttamaan pelitapahtumiin sekä strategisesti, piste e4, että taktisesti, mustan viimeinen siirto pelissä, 8. - R X d7. 6.d4-d5 Siirto yhä lisää pelitilanteen jännitystä, nyt valkean Rf3 ja mustan Rc6 ovat lyötävissä. Muita mahdollisuuksia valkealle olivat 6.ReS ja 6.Rd2. 6. - - e4xf3 Musta laukaisee jännitystä, mikä oukin paikallaan, sillä Rc6:1!a ei ole hyviä väistöruutuja tarjolla. 7.d5 xc6 Valkean on vuorostaan pakko palauttaa materiaalitasapaino, mutta välisiirto 7.L X f6 olisi ensin ollut paikallaan, nyt valkea menettää ainakin sotilaan. 7. - - f3 xg2 Sotilas jatkaa menoaan, nyt ei käy 8.cb koska musta lyö sotilaallaan tornin hl:ssä ja tekee uuden kuningattaren, joka vuorostaan estää valkeaa tekemästä samoin Ta8:lle. 8.c6xd7+ Kas tässä on sitten valkean suuri virhesiirto, ja hyvä lukija voi koettaa arvata, mikä on mustan voittava vastaveto. Mutta musta jäisi muutoin joka tapauksessa jo sotilaan voitolle.
14 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKI 15 8. - - Rf6 xd71 Todella yllättävä vastaisku. Nyt, jos valkea lyö mustan kuningattaren, saa musta uuden D:n lyömällä tornin hl:stä ja jääden tornin voitolle. 9. valkea luopui. Hyvin perusteltu päätös, sillä jos 9.L X g2, musta lyö lähetin ruudusta gs kuningattarellaan jääden upseerin voitolle. Peli luonnollisesti olisi kestänyt vielä jonkin aikaa, mutta upseerin ylivoima on jo niin suuri etu, että sen edessä tulee luopua, ainakin mestaritasolla. Menee sitä vahvakin pelaaja vipuun, pelihän on pelattu maailman vahvimmassa kansallisessa turnauksessa, NL:n mestaruusturnauksessa. Katso lisäystä siv. 18! 515. Rusakov-VerIinski Moskova 1947 l.e2-e4 Valkea valtaa keskustaruudut e4 ja ds sekä mahdollistaa lähettinsä ja kuningattarensa osallistumisen peliin. Siirto johtaa yleensä ns. avopeleihin, joissa eri upseerien ja sotilaiden taistelukosketus syntyy nopeasti. 1. - - e7-e5 Musta toistaa valkean siirron lähes samoin eduin. Mutta valkea voi käyttää hyväkseen siirron etumatkaansa ensin uhkaamalla soti-.lasta es ja siten luomalla vaikeita tilanteita pakottaa musta luopumaan keskustasta, siis pisteen es hallinnasta. Tästä syystä esimerkiksi espanjalainen avaus on niin suosittu, valkean aloite säilyy pitkälle keskipeliin ennenkuin musta on edes toivoa vastapelistä. 2.c2-c3 Erittäin harvinainen siirto tässä. Se ei anna valkealle sanottavampaa etua. Valkean luonnollisin jatko on pyrkiä painostamaan mustan keskustaa ja es sotilasta joko siirrolla Rf3 tai d4. 2. - - Rb8-c6 Tämä tuo ratsun peliin ja vaikuttaa keskustapisteeseen es, johon valkea seuraavalla siirrollaan hyökkää. 3.d2-d4 Näin valkea alkaa painostaa pistettä es, mutta on jo hukannut aikaa siirtoon c2- c3, joten painostus ei tässä muodossaan ole laadultaan tehokkainta. 3. - - Rg8-f6»Hyökkäys on paras puolustus» periaatteen mukaisesti musta alkaa koota uhkauksia valkean suojatonta keskustapistettä e4 vastaan, myös toinen musta ratsu on jo pelissä. 4.Lcl-g5 Valkea kiinnittää mustan ratsun suojaten siten sotilaan e4. Valkean ratsut ovat kuitenkin vielä kehittämättä, eikä tämä lähetti yksin suinkaan ratkaise liikkuvuusongelmia. Musta pääsee nyt edelle kehityksessä. On hauska huomata tämän ja edellisen pelin lähettisiirtojen välinen yhtäläisyys. 4. - -h7-h6 On selvää, että musta pyrkii vapautumaan kiinnityksestä ja ajaa lähetin epäedullisemmille ruuduille. Painostus ruutua e4 vastaan jatkuu. 5.Lg5-h4 Nyt alkavat valkean todelliset vaikeudet, parempi oli S.L X f6 D X f6 6.dS. 5. - - g7-g5 Musta jatkaa pisteen e4 painostusta ja ajaa lähetin pois kiinnittämästä ratsua. 6.Lh4-g3 Lähes pakkosiirto, sillä lähetti tuli pelastaa. Jos 6.de, niin 6.-Rxe4. 6. - -e5xd4 Ja musta painostaa valkean keskustaa erittäin johdonmukaisesti. Kuten huomataan pääpelitapahtumat ovat keskittyneet keskustan valtaamiseen, kuten mestaripelissä kuuluukin. 7.e4-e5 Lähes pakkosiirto, sillä jos 7.cd, niin 7. -Rxe4. 7. - - d4xc3 Sotilas jatkaa marssiaan, mutta parempi olisi ollut pelata heti 7. -Re4. Pelisiirto asettaa kuitenkin kavalan ansan, johon valkea menee välittömästi. Mutta kukapa meistä olisi mustan loukun ajoissa havainnut. 8.e5 xf6 Parempi oli 8.R xc3, jolloin mustan Rf6:lla ei olisi kunnon paikkaa. Valkean asema olisi tällöin parempi. Kuitenkin musta totesi riskin ottamisen arvoiseksi, kuten valkea mustan Rf6:n. 8. - - c3 xb2!1 Vaeltajasotilaan matkan paa, ainakin vaikea on niin saattanut tuumia, ja miksei mustakin, mutta miten eri perustein. 9.Dbl-e2+ Sotilas b2 tuntuu menetetyltä, samoin kuin yksi mustan upseeri, sillä shakki on torjuttava. Mikähän on lukijan mieleinen mustan siirto kuvion asemassa? 9. - - Dd8-e7!! Uskomattomalta vaikuttava siirto, mutta tarkoituksenmukainen. Se torjuu shakin ja suojaa sotilaan b2. 10.f6 xe7 Eipä tainnut olla valinnan varaa. 10. - - Lf8-g7 L-siirto suojaa elintärkeän sotilaan b2 ja takaa tornin voiton al:stä. Verrattaessa edellisen pelin loppukuvioon tätä asemaa, voidaan havaita miten mustan ja valkean pitkälle edenneet sotilaat ovat peilikuvallisesti sijoittuneet, valkean lyhyemmäksi korreksi kummassakin tapauksessa. ll.valkea luopui sillä hän katsoi laadun ja kahden sotilaan vähemmyyden riittäväksi alistumisen syyksi. Shakki on taktisesti tosiaankin niin monisäikeistä, että näiden kahden pelin vaikeimmat siirrot (8.-RXd7 ja jälkimmäisen 9. De7) ovat vaikeita havaittaviksi kun ne tulevat kohdalle, saati sitten muutamia siirtoja etukäteen. Mutta hauskoja käänteitä ne edustavat! J. Brander TOTUUTTA ETSIMÄSSÄ Joskus on mielenkiintoista tutkistella shakkikirjoista miten eri kirjoittajat ovat esittäneet ja tulkinneet jonkin huomiota herättäneen pelin. Joku kiinnittää huomion pääasiassa avauksen tarkkaan analysointiin, toinen syventyy tarkemmin keskipelin sokkeloihin ja kolmas selvittelee loppupeliä loistavan tarkoin huomautuksin ja erittelyin. Tämä kaikkihan on tietysti paikallaan, ja aina parempi, jos kaikki tämä voidaan yhdistää saman pelin kohdalla. Toinen asia onkin sitten jo se, että pelin julkaisija erehtyy sekoittamaan varsinaisen pelin ja sen analyysien siirrot. Otan tähän erään sellaisen tapauksen. Saksalaissyntyinen kansainvälinen mestari, nyt jo»ikä-sellainen», Eduard Lasker vieraili aikoinaan v. 1912 Englannissa ja pistäytyi mm. City of London Chess Clubissa. Siellä hänet saatiin mukaan ns. viiden minuutin peliin, mikä merkitsi sitä, että kellot asetettiin tasan 12, ja peli alkoi. Sen kuluessa ei kumpikaan pelaaja saanut missään pelin vaiheessa olla miettimisajassaan enempää kuin viisi minuuttia toista edellä. Tällainen peli saattoi tietysti kestää kauankin, mutta nopea pelaaja saattoi siinä pakottaa toisenkin nopeihin siirtoihin. Kysymyksessä ei siis ollut mikään kaikille tuttu 5 +5 minuutin»blixti», kuten jotkut kirjoittajat ovat asian esittäneet. Tässä yhteydessä mainittakoon toinenkin virhe, joka on joissakin julkaisuissa esiintynyt: peli pelattiin siis v. 1912 eikä 1921. Vastustajaksi tähän Laskerin ensimmäiseen Lontoon peliin sattui tunnettu Sir George, sukunimeltään Thomas, yllämainitun shakkikeron esimies. Nyt moni lukija tuumii varmaan, että»aaha, sen vanha tuttu kuninkaanmarss1». Sepähän se. Mutta nyt etsitäänkin totuutta, eli yritetään selvittää mitä pelissä todella tapahtui. Siis: 516. HOLLANTILAINEN PUOLUSTUS Eduard Lasker-Sir George Thomas l.d4 e6 2.Rf3 f5 3.Rc3 Rf6 4.Lg5 Le7. Tuntuu siltä, että moni nykypolven pelaaja olisi siirtänyt 4. -Lb4. 5.Lxf6 Lxf6 6.e4 fxe4 7.Rxe4. Nyt on tultu eri siirtojärjestyksellä erääseen Staunton-gambiitin muunnokseen ja niinpä monet kirjat ja varsinkin avausteorian oppikirjat esittävät tämän pelin aloittaen l.d4 fs 2.e4 f X e4 3.Rc3 Rf6 4.LgS jne. (Euwe, Pachman, Taimanov, Schwarz ja Böök) 7. -b6? Liian hidasta pelin kehitystä. Vaara kasvaa aivan silmissä. oikein olisi ollut 7.-d5! 8.Rxf6+ gxf6! ja mustalla
16 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKI 17 olisi ollut mahdollisuus tasoitukseen. (mm. Euwe ja Pachmann). Seuraavat kaksi siirtoparia on eri kirjoissa esitetty eri järjestyksessä: 8.Re5 0-0 9.Ld3 Lb7? Tai päinvastoin 8.Ld3 Lb7? 9.ReS 0-0. Miksi ei ole esitetty 8.ReS Lb7 9.Ld3 O-O? Joka tapauksessa mustan olisi ollut parasta vaihtaa es:ssä. Mitä tulee vielä siihen kumpi siirtopari on tehty ensin, sitä ei kai itse Laskerkaan muista tarkalleen, sillä»schach»-lehden kertoman mukaan Lasker on sanonut, että Ld3 tapahtui ensin, kun taas»tidskrift för Schackin» mukaan Lasker on»zäta» Nilssonille kertonut päinvastaista. 10.Dh4 De7? Vieläkin olisi LxeS ollut paikallaan. Lähdekirjallisuutta : Assiac: Vergniigliches Schachbuch Brinckmann: Streifziige und Irrtiimer auf 64 Felder Böök: 120 lyhyttä loistopeliä Euwe: Theorie der Schaakopeningen, osa 6 Gutmayer: Der Weg zur Meisterschaft Pachman: Geschlossene Spiele Richter: 666 Kurzpartien Schwarz: Handbuch der Schach-Eröffnungen - Holländisch Taimanov: Damengambit bis Holländisch Shakkilehtiä: Schach 1962 n:o 12 Tidskrift för Schack 1967 n:o 10. Tässä tärkeimmät. Lisäksi peli löytyy useista kymmenistä kirjoista. Matti Nukari peli jatkui vaan. Pelaajat olivat jo ennen viimeisen kierroksen alkua pakanneet matkalaukkunsa lähteäkseen heti pelin päätyttyä. Toiset pelit päättyivätkin, mutta 63-vuotias Burn ja 38-vuotias Chajes jatkoivat yhä. Vanhempi ja kokeneempi englantilainen oli kasvattanut sotilasylivoimansa kolmeen, toiset kuningattaret vaihtuivat pois, mutta 109. siirrossa Burn sai vielä kuningattaren, kaikkiaan viidennen ja sen avulla hän sitten korjasi voiton kotiin l1s siirrossa yli 16 tunnin pelin jälkeen. Peli sai erikoispalkinnon turnauksen hauskimpana pelinä, mutta ennen kaikkea se annettiin molemmille tunnustukseksi sitkeydestä ja todellisesta urheiluhengestä. Palkinto jaettiin tasan voittajan ja häviäjän kesken. Seuraavassa tuo verraton peli: 1l.Dxh7+! Kxh7 12.Rexf6+ Kh6. Franz Gutmayer esittää kirjassaan»der Weg zur Meisterschafb>, että musta pelasi 12.-Kh8 ja valkea teki matin 13.Rg6=1=. Mitä jäikään Gutmayeriltä näkemättä! Sääli! 13.Reg4+ Kg5 14.h4+(?) Tehohäviö. 14.f4+ olisi tehnyt matin siirtoa aikaisemmin: 14.-KM (Kxf4 IS.g3+ KgS 16.M=I= tahi IS.-Kf3 16.0-0=1=) IS.g3+ Kh3 16. Lfl + Lg2 17.Rf2 =1=. Maailma olisi tällöin kuitenkin jäänyt vaille kaunistakin kauniimman lopun näkemistä. 14.-Kf4 15.g3+ Kf3 16.Le2+ Kg2 17. Th2+ Kg1 18.Kd2=1=. Viimeisen siirron kohdalla vielä maailman shakkikirjallisuus jakautuu kahtia. Toinen puoli kirjoittajista esittää valkean mattisiirroksi 0-0-0 =1=. Kaunista on sekin, mutta Lasker itse kirjoitti Tidskrift för Schackille, että»oikea jatko, jossa kuningas tekee matin, on kaunein loppu». ERIKOINEN PELI Karlsbad (oik. Karlovy Vary) on tullut vuosikymmenien kuluessa hyvin tunnetuksi turnauspaikkakunnaksi. Sehän sijaitsee miltei Euroopan keskipisteessä Tshekkoslovakiassa ja siellä on kuuluisia kylpylöitä. Siksi on ollut mahdollista järjestää siellä useita kansainvälisiä turnauksia. Ensimmäinen kansainvälinen suurturnaus oli siellä v. 1907 ja toinen v. 1911. Tähän jälkimmäiseen osallistui 26 aikansa kuuluisinta pelaajaa, Laskeria ja Tarraschia lukuunottamatta. Kierroksia tietysti pelattiin 2S ja pelejä niissä yhteensä 32S. Turnaukseen oli muuten kutsuttu 41 pelaajaa, mutta kaikki eivät päässeet lähtemään, joten >>vain>> 26 oli aloittamassa pelinsä 21.8.1911. Turnaus päättyi 24.9.1911, tai oikeastaan piti päättyä, mutta viimeisen kierroksen peli Amos Burn - Oscar Chajes pitkitti joltisestikin tilaisuutta. Turnauksen voitti Richard (»Viides») Teichmann melko selvästi, seuraavina olivat mm. Rubinstein ja Schlechter jne. Kilpailun hännillä olevat A. Burn ja O. Chajes joutuivat siis vastakkain viimeisellä kierroksella. Burn:ille voitto olisi merkinnyt mahdollisuutta päästä jakamaan kahta viimeistä palkintoa eli 17-18. sijaa, sillä niin paljon kilpailussa jaettiin tosiaankin palkintoja. Chajes:ille taas ei merkinnyt enää kilpailullisesti mitään voittiko vai hävisi tahi pelasiko tasan. Miettimisaika oli 30 s./2 h. sekä 15 s./l h. Yli kuuden tunnin pelin jälkeen oltiin melko vaikeassa kuningatarloppupelissä. Kymmenennellä pelitunnilla syntyi laudalle toiset kuningattaret entisten lisäksi. Mutta 517. SISILIALAINEN PUOLUSTUS A. Burn - O. Chajes Karlsbad 1911 l.e4 e5 2.Re3 Rc6 3.g3 Burn:in nnoruudessa paljon harrastettu sisilialaisen muunnelma. 3. - d6 4.Lg2 Rf6 5.h3 e5 6.d3 h6 7.Rge2 Le7 8.0-0 Ld7 9.14 De7 10.Rb5 Valkea haluaa pelata c4 ja senjälkeen Rb5-c3-dS. Musta estää aikeen. 10. - De8 11.Kh2 a6 12.Ra3 b5 13.e3 Tb8 14.Re2 b4 15.Re3 b X c3 16.b X e3 h5 17.f X e5 d xe5 18.Rf5 L xf5 19.T xf5 Dd7 Kunkuningassivusta on suurinpiirtein vakautettu, siirtyy toiminta kuningatarsivustalle. 20.Da4 0-0 21.Lf1 Passiivinen lähetti voi vallan hyvin olla vaikkapa d3-sotilaan suojana. 21. - Tb6 22.Dc2 Tfb8 23.Rg1 Ratsu alottaa pitkän matkan c4:ään. 23. - g6 24.Tf2 T8b7 25.Rf3 De7 26.Rd2 Ra5 27.Da4 Tb5 28.La3 Jos 28.d4, niin 28. - exd 29.LxbS axb sekä 30. - M ja musta saa vahvan hyökkäyksen. 28. - h4 29.g4 Dd6 Estää c3-c4:n, sillä nyt seuraisi Dd4. 30.Te1 Rd7 31.Re4 De7 32.Lel! Rb6 Musta on saattanut itsensä pieniin vaikeuksiin. Mustan K-asema on heikko, kuten piste f7. Nyt valkea sommittelee sotilaan voiton. 33.R xb6 D xb6 34.e4 Tb4 35.De8+ Lf8 36.Lh6! Ei heti D X es, sillä seuraisi Ld6. 36. - Dd6 37.L xf8 D xf8 38.D xe5 Re6 39.Df6 Rd4 Ratsun vahva asema kenties korvaa menetetyn sotilaan. 40.e5! Tb2 41.Lg2 T7b6 42.D xh4 Vaikka vaikealla on kaksi sotilasta enemmän, on hänellä myös heikkoja sotilaita. 42. - Db8 43.Kh1 T X f2 44.D X f2 Tb2 45.Df6 Suojaa epäsuorasti a-sotilaan, sillä T X a2:ta seuraisi LdS uhkauksin Dxf7+ ja D xg6+. 45. - Tb1 46.Dfl T X ei 47.D X ei Db2 48.Ld5 Re2 Suojaa heikon pisteen f7. 49.Df2 Del + 50.Kh2 Rf4 51.h4 Estää tärkeän siirron gs. 51. - a5 52.Kg3 Re6 53.Lxe6 fxe6 54.a4 Dd1 55.De3 Kh7 56.Kf4 Dfl + 57.Kg3 Ei Kg5, sillä Df8. 57. - Ddt 58.h5 g5 59.De4+ Kh8 60.De3 Kh7 61.De4+ Kh8 62.De3 Kh7 63.Kf2! D xa4 64.De4+ Kh8 65.Dg6 De2+ 66.Kg3 Dd2 67.Dh6+ Kg8 68.D xe6+ Kf8 69. D xf5+ Ke7 70.De4 Valkea h-sotilas on nyt vapaa nousemaan 8. riville, mutta mustalla on samanlainen sotilas a-rivillä. 70. - Det 71.Kf2 Dd2+ 72.De2 Df4+ 73.Kg2 a4 74.h6 a3 75.h7 a2 76.h8D alo
18 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKI 19 77.Dg7 + Ke8 78.Dg8 + Ke7 79.Dh7 + Ke8 80.Dg6+ Kd8 81.Dd6+ Ke8 82.D xe5 Del 83.De6 + Kd8 84.Kh3 Dgl 85.Dg2 Db6 86.Dd5+ Ke8 87.e6 Dgl Uhkaa mattia h8:sta. 88.d4 Da3 + 89.Df3 Dhl + 90.Kg3 Dd6 + 91.De5 Del + 92.Kh3 D x e5 93.d x e5 Ke7 94.Kg2 Del 95.Df7 + Ke8 96.Dd7 + Kb8 97.Dd4 De2+ 98.Kf3 Db3+ 99.Ke2 De2+ loo.ke3 Del + lo1.ke4 Dbl + l02.dd3 Dhl + l03.ke3 Dgl + l04.kd2 D xg4 10S.e7 Df4+ 106.De3 Df7 l07.db6+ Ka8 108.De6+ Ka7 l09.e8d Df2+ 110.Kd3 Dft + 111.Kd4 Dgl + 112.Kd5 Dhl + 113.Kd6 Dh6 + 114.Ke7 Dg7 + 115.Dd7 ja musta luovutti. Matti Nukari.)KAKSIPIIPPUINEN.) PELI Tänä vuonna on tullut kuluneeksi 72 vuotta Pariisin suurturnauksesta, joka päättyi silloisen maailmanmestarin tri Emanuel Laskerin ylivoimaiseen voittoon. Kilpailu oli myös Frank J. Marshallin ensimmäinen suuri koitos ja hänen pelikokoelmastaan olemme löytäneet seuraavan hauskan miniatyyrin, jossa piippu näyttelee ratkaisevaa osaa. 518. F. J. Marshall - A. Brun Pariisi 1900 Brittiläinen Amos Brun oli hyvin konservatiivinen pelaaja ja piti.)istumisesta.) suljetuissa puolustuspeleissä. Piipun poltto pelin aikana oli hänelle suorastaan välttämättömyys. Jo toisen siirron aikana Burn alkoi etsiä piippuaan ja tupakkakukkaroaan. 1.d2-d4 d7-d5 2.e2-c4 e7-e6 3.Rble3 Rg8-f6 4.Lel-g5 Lf8-e7 Näiden siirtojen tekemiseen ei paljoakaan ajattelua tarvittu, mutta Burnilla oli jo piippu esillä ja hän etsi piippurassia. 5.e2-e3 0-0 6.Rgl-f3 b7-b6 7.Lft-d3 Le8 - b7 8.e4 X d5 e6 X d5 Burn alkoi täyttää piippuaan ja Marshall siirsi yhä nopeammin. 9.Lg5 xf6 Le7 xf6 10.h2-h4 Tämä pani Burnin ajattelemaan, eikä hän vieläkään saanut piippuaan sytytetyksi. Uhkaus on luonnollisesti 11.L X h7 + K X h7 12.RgS+. 10. - - g7 -g6 11.h4-h5 Tf8-e8 12. Mxg6 h7 xg6 Nyt Burn etsi jo tulitikkuja. (- Ratkaiseva virhe. 12. -f X g6 oli parempi jatkuen Rb8 -d7-f8 sekä Te8-e7. M.N. -) 13.Ddl-e2 Lf6-g7 (Kuvio) 14.Le2 X g6 f7 X g6 Burn sytytti tulitikun ja näytti hermostuneelta. Tikku poltti hänen sormiaan ja sammui. 15.De2 xg6 Rb8-d7 Toinen tulitikku syttyi. 16.Rf3-g5 Dd8-f6 Lopultakin piippu paloi ja savupilvi pöllähti, liian myöhään. 17.Thl-h8 luopui. (1-0) Lopuksi Marshall vielä toteaa:.>burn parka, luulen tosiaankin saaneeni hänet lankaan. Jos hän vain olisi saanut piippunsa sytytetyksi, asiat olisivat voineet olla toisin. Hän otti tappion herrasmiehen tapaan ja kättelimme. Silloin hänen piippunsa sammui.) Jotkut pelit voivat olla näinkin kaksipiippuisia, varsinkin jos vain toisella piiputtaa. H. Westerinen ja I. Brander Lisäys peliin DOROSHKEVITSH - TUK MAKOV, Riika 1970 Saman vuoden helmikuussa oli N euvostoliiton akateemisessa mestaruusturnauksessa pelattu siirrosta siirtoon aivan samanlainen peli kuin tämä nyt esittelemämme. Sen pelasivat ylioppilaat J. Rasuvajev ja V. Kupreitshik. Tässä pelissä valkea kuitenkin jatkoi pari kolme siirtoa pitemmälle ennen kuin antautui. Shakin suurvallasta, Neuvostoliitosta, mainittakoon saman avauksen osalta vielä toinenkin ällistyttävä seikka: Jo v. 1963 mestaruusturnauksen välierissä pelissä B. Katalymov - L. Aronin pelattiin samoin aina 8.e6 X d7 +:ään asti, mutta nyt ei musta löytänyt oikeata jatkoa 8.Rf6 X d71, vaan pelasi heikommin 8. -Le8 xd7 ja peli jatkui 9.Lf! xg2 e7-c610.ddl-b3 valkean eduksi. Avausta käsitteli sittemmin tuleva suurmestari Aivar Gipslis latvialaisessa Shahs (Shahmaty) -lehdessä eikä hänkään huomannut mahdollisuutta 8. -R X d7! ja siltä näyttää, että nyt vasta löydettiin oikea jatko v. 1970. Matti Nukari KIRJESHAKKIOSASTO SUOMEN KIRJESHAKKILIITTO - FKF r.y. Toimittaa Olavi Halme, Nauristie 16, Järvenpää Kirjeshakkipala n:o 1 Tässä numerossa aloitamme moniosaisen kirjeshakkia käsittelevän sarjan. Tämä sarja tulee sisältämään mielenkiintoista kirjeshakkiin liittyvää sekä historiallista että käytännöllistä asiatietoa. Uskomme tästä olevan hyötyä paitsi jo kirjeshakkiin perehtyneille, myös niille shakinharrastajille, jotka eivät kirjeshakkia lähemmin tunne. KEHITTYVÄ KIRJESHAKKI 1 Kansainvälisen kirjeshakin alkutaipaleeita Varmoja tietoja shakkipelistä on jo n. vuodelta 450 j.kr., mutta todennäköisesti shakin historia ulottuu 5. vuosisadalle e.kr. Kirjeshakin historia ei ulotu läheskään näin kauaksi. Luonnollisia kehitystä viivyttäviä tekijöitä ovat olleet postinkulun hitaus ja epävarmuus. Vanhimmat tunnetut kirjepelit ovat Lontoon ja Edinburgin välillä v. 1824 alkanut ja v. 1828 päättynyt viiden pelin ottelu, tulos +2, -1, =2 Edinburgin hyväksi, sekä Amsterdamin ja Rotterdamin (2-0) välinen samoihin aikoihin alkanut ottelu. Vanhimmat tunnetut henkilökohtaiset pelit ovat vuosilta 1838-39 C. F. von Jänisch (Pietari) - L. Kieseritzky (Tartto) 1,5-0,5. Vielä vanhempi tieto on A. v. d. Linden kirjassa.>het Schaakspel»: ')V. 1804 pelasi haagilainen F. W. Mauvillon neljä peliä bredalaista tuntemattomaksi jäänyttä pelaajaa vastaan.') Kauimmin kestänyt kirjepeli lienee Mr. F. E. Brenzingerin (USA) ja tri K. Brenzingerin (Pforzheim) välillä vv. 1859-75 pelattu ensinmainitun voittoon päättynyt peli. Murray:»A History of Chess.) (Oxford 1913) mainitsee englantilaioli 61.-Tg3+. 62.Td2-d3! Tf3xd3 63.17-f8D Td3- g3+ 64.Kg6-h7 Ke6-d5 65.Df8-f5+ KdS-e6 66.Df5-e6+ Musta antautui. Avauksessa paljon teriaa, loppupelissä paljon virheitä sisältänyt peli. Huomautukset voittajan. (1-0) sen M. Cazen suunnitelleen Lontoon ja Pariisin välistä ottelua. Tämä mielenkiintoinen tieto on julkaistu v. 1706 Carl af Sunderlandin shakkikäsikirjoituksessa. Vaikkakaan tämä ottelu ei toteutunut, voidaan todeta kirjeshakin historian ulottuvan ainakin 18. vuosisadalle. Järjestäytynyt kansainvälinen kirjeshakkitoiminta alkoi varsinaisesti v. 1928. Silloin perustettiin 2.12. Berliinissä kansainvälinen kirjeshakkiliitto IFSB. Tämä perustaminen ei tosin ollut aivan.)synnyistä syvin.>, sillä jo vuoden 1927 marraskuussa perustivat E. Freienhagen (Berliini), J. W. Keemink (Hilversum) ja H.-W. v. Massow (Dresden) ICSB:n. Tämä elin ei kuitenkaan toiminut järjestäytyneenä, vaan sulautui perustettuun IFSB:hen, jonka ensimmäiseksi puheenjohtajaksi tuli tri R. Dfihrssen (Berliini) ja rahastonhoitajaksi valittiin H.-W. v. Massow, joka nykyisin johtaa kansainvälistä liittoa. Muut perustajajäsenet olivat E. Freienhagen, J. Keemink ja K. Laue (HaIle). Liiton toiminta keskeytyi sodan vuoksi v. 1939. Silloin siihen kuului 20 kansallista liittoa. Sotien jälkeen se syntyi uudelleen Erik Larssonin aloitteesta v. 1947. Tällöin liiton mml englannistui nykyiseen muotoonsa (ICCF). Toiminta levisi jatkuvasti niin, että 35 vuotta perustamisen jälkeen eli v. 1963 liittoon kuului 35 (!) kansallista liittoa. Nykyisin hyvin sujuva yhteistyö ICCF:n ja lähishakin maailmanjärjestön FIDE:n välillä juontaa sekin alkunsa jo vuodesta 1930. Kansainvälisen Kirjeshakkiliiton paaäänenkannattajana on jo vuodesta 1929 lähtien ollut FERNSCHACH. Ensimmäisen vuoden lehti muodosti osan julkaisusta Kagans Neueste Schaehnachrichten. Vuodesta 1930 lähtien FERNSCHACH jaettiin emo julkaisun ilmaisliitteenä. Vuodesta 1937 alkaen lehteä on voitu tilata itsenäisenä. Turnaustoiminta alkoi jo v. 1928 ns. 1. Propagandaturnauksella 26 (!) osanottajan