Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös 1 (15) Annettu julkipanon Antopäivä jälkeen 21.5.2015 Päätösnumero 15/0182/1 Diaarinumero 10586/14/7203 Asia Valittaja Luvanhakija Malminetsintään myönnettyä lupaa koskeva valitus ja täytäntöönpanomääräyksen kumoamista koskeva vaatimus Lapin luonnonsuojelupiiri ry, Rovaniemi Valtakatu 22, 96200 ROVANIEMI Mawson Oy, Ylitornio Asiamiehenään asianajaja Petri Vesa Asianajotoimisto Petri Vesa Oy Fredrikinkatu 61 A 6 krs. 00100 HELSINKI Malminetsintään myönnetty päätös, josta valitetaan Viranomainen ja päätöksen päivämäärä Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes 26.6.2014 lupatunnus ML2013:0041 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (jäljempänä Tukes) on myöntänyt (kaivoslain 621/2011) nojalla Mawson Oy:lle (jäljempänä yhtiö) malminetsintäluvan nimellä Kairamaat 2-3 lupatunnuksella ML2013:0041. Luvassa tarkoitettu pinta-alaltaan 1 461,9 hehtaarin suuruinen alue sijaitsee Ylitorniolla Natura 2000 -verkostoon kuuluvalla alueella Mustiaapa-Kaattasjärvi (FI1301301). Luvalla jatketaan kokonaan tai osittain seuraavien valtausten (KaivNro): 8837/52 (Rompas 35), 8837/53 (Rompas 36), 8837/54 (Rompas 37), 8837/55 (Rompas 38), 8837/56 (Rompas 39), 8837/77 (Kaunismaa 14), 8837/78 (Kaunismaa 15), 8837/79 (Kaunismaa 16), 8837/89 (Kaunismaa 26), 8837/90 (Kaunismaa 27), 8837/91 (Kaunismaa 28), 8837/97 (Kaunismaa 34), 8837/98 / (Kaunismaa 35), 8837/99 (Kaunismaa 36), 8837/100 (Kaunismaa 37), 8837/103 (Kaunismaa 40), 8837/104 (Kaunismaa 41), 8837/105 (Kaunismaa 42), 8837/106 (Kaunismaa 43), 8837/107 (Kaunismaa 44), 8837/108 (Kaunismaa 45) ja 8837/109 (Kaunismaa 46) voimassaoloa niiltä osin kuin lupapäätökseen liitetty kartta osoittaa. Osoite Puhelinvaihde Telekopio Sähköposti Isokatu 4, PL 189 029 56 42800 029 56 42841 pohjois-suomi.hao@oikeus.fi 90101 OULU
Hakija otaksuu alueella olevan kultaa, uraania, kuparia, kobolttia ja hopeaa. Malminetsintälupa on voimassa kolme (3) vuotta päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. 2 (15) Hakijalle on myönnetty 31.10.2011 valtausoikeudet Karsikkovaara-, Rompasja Kaunismaa-nimisille alueille. Valtaukset ovat voimassa 31.10.2014 asti. Mainitun valtausoikeuden nojalla alueilla on suoritettu geokemiallista ja geologista näytteenottoa, geofysikaalisia mittauksia, vähäistä näytteenottoa ja kairauksia. Yleisten ja yksityisten etujen turvaamiseksi tarpeelliset lupamääräykset (velvoitteet ja rajoitukset) siltä osin kuin niihin on valituksessa viitattu 1. Määräys malminetsintätutkimusten sallituista ajankohdista ja menetelmistä sekä malminetsintään liittyvistä laitteista ja rakennelmista. Malminetsintäluvan nojalla on sallittua suorittaa seuraavia malminetsintätoimenpiteitä ja soveltaa seuraavia malminetsintämenetelmiä: 1. Geofysikaaliset ja geokemialliset tai vaikutuksiltaan niihin verrattavat tutkimusmenetelmät 1.2 Kivivasara 1.3 Ah-näytteenotto 1.4 Moreeni- ja raskasmineraalinäytteet 2. Koneellisesti tehtävät maaperä- ja kallioperänäytteenotto 2.1 MiniDrill, iskuvasara (Cobra) ja ura-näytteenotto - sallittua lintujen pesintäajan ulkopuolella 2.2 Kannettava minikairanäytteenotto - sallittua lintujen pesintäajan ulkopuolella 2.3 Syväkairaus - sallitaan Natura-alueella ainoastaan talviaikana, maan ollessa roudassa ja riittävän lumipeitteen suojaama (kairaukset on suoritettava lupamääräyksessä 9 mainituin vaikutuksia minimoivin toimin). Perustelujen mukaan lupamääräyksen kohdassa 1.2 mainitut tutkimusmenetelmät tulee suorittaa lintujen pesintäaikojen ulkopuolella. Mahdolliset petolintujen pesinnän tuomat rajoitteet tulee tarkistaa Metsähallituksen petolintuasiantuntijalta vuosittain hyvissä ajoin ennen tutkimusten aloittamista. Lintujen pesintäajan ulkopuolella mahdollinen kevyt näytteenotto ja talviaikainen syväkairaus on tehtävä Natura-alueen luonne ja suojeluperusteet huomioon ottaen. 2. Määräys tutkimustöitä ja -tuloksia koskevasta selvitysvelvollisuudesta. Malminetsintäluvan haltijan on vuosittain toimitettava kaivosviranomaiselle selvitys suoritetuista tutkimustöistä ja niiden tuloksista. Tutkimustöitä ja -tuloksia koskevaan vuosittaiseen selvitykseen on sisällytettävä: käytetyt tutkimus- ja työmenetelmät, yhteenveto tehdyistä tutkimuksista ja pääasialliset tulokset. Kaivosviranomainen voi ohjeistaa hakijoita tarkemmin raportoinnin muodosta ja ajankohdasta. Ohje löytyy Tukesin internet-sivuilta. Kunkin kalenterivuoden tutkimustöistä ja -tuloksista on raportoitava seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä, ellei toisin ohjeisteta.
3 (15) 4. Määräys kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmasta ja sen noudattamisesta. Malminetsinnästä tässä luvassa myönnetyillä menetelmillä ei synny kaivannaisjätettä. Uraanin osalta määräyksessä on todettu, että myös uraanin etsimiseksi tehtävä näytteidenotto on säteilyturvallisuuden ja ympäristön kannalta vastaavaa kuin minkä muun tahansa kaivoskivennäisesiintymän näytteenottotoiminta. Koska kairausnäytteissä voi esiintyä paikoitellen tavanomaista suurempia uraanipitoisuuksia, on kairausnäytteiden ja -soijan aiheuttamaa säteilytasoa seurattava säteilymittauksin ja huomioitava nämä tulokset siten, että mahdollinen säteilyaltistus niiden käsittelyssä pidetään mahdollisimman pienenä. 5. Määräys ilmoitusvelvollisuudesta koskien malminetsintäalueen maastotöitä ja rakennelmia. Määräyksen mukaan malminetsintäluvan haltijan on hyvissä ajoin tiedotettava maastotöistä toimialallaan yleistä etua valvoville Lapin ELY-keskuksen ympäristövastuualueelle ja Metsähallitukselle. 7. Määräys vakuuden asettamisesta. Malminetsintäluvan haltijan on asetettava 20 000 euron suuruinen pankkitalletusvakuus Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle kaivoslakiin perustuvasta toiminnasta mahdollisesti aiheutuneen vahingon ja haitan korvaamisesta sekä kaivoslain mukaisten jälkitoimenpiteiden suorittamista varten. Määräyksen perustelujen mukaan vakuus on yhtiökohtainen ja se asetetaan yhtiön voimassa olevan malminetsintäluvan/lupien ja myös mahdollisesti myöhemmin myönnettävien malminetsintälupien kokonaispinta-alan mukaan. Tukesin linjauksen mukaisesti 1 000-10 000 hehtaarin alueella vakuus on 20 000 euroa. 8. Määräykset malminetsintää ja malminetsintäalueen käyttöä koskevista seikoista sen varmistamiseksi, ettei toiminnasta aiheudu kaivoslaissa (621/2011) kiellettyä seurausta. Määräyksen mukaan malminetsintäluvan haltijan on tulpattava syväkairareiät, mikäli kairareiästä nousee pohjavettä maanpinnalle. Jos kairauksessa tarvittavan käytettävän veden määrä ylittää 100m 3 /vrk, on toimittava, kuten vesilain (587/2011) 15 :ssä todetaan. Perustelujen mukaan hakija on esittänyt kairareikien betonointia, mutta kaivosviranomainen ei näe siihen automaattisesti tarvetta. Mikäli jossakin kairareiässä esiintyy poikkeuksellista pohjaveden nousua eikä mekaaninen tulppaus pysäytä sitä, voidaan menettelyä tarkistaa tapauskohtaisesti. 9. Määräykset yleisen ja yksityisen edun kannalta välttämättömistä ja luvan edellytysten toteuttamiseen liittyvistä seikoista. Hakija on toimittanut 27.5.2014 Tukesille seurantasuunnitelman ja maastokartoituksia koskevan selvityssuunnitelman, jotka koskevat malminetsintälupahakemuksessa esitettyjä tutkimusmenetelmiä ja maastokartoituksia. Seurantaohjelmaa voidaan pitää perusteltuna, koska tutkimukset sijoittuvat Mustiaapa- Kaattasjärven Natura-alueelle, joka käsittää muun muassa vanhojen metsien suojeluohjelmaan kuuluvia alueita. Määräyksen mukaan hakijan tulee esittää
4 (15) väli- ja loppuraportit seurantaohjelman mukaisesti sekä selvityssuunnitelmat kaivosviranomaiselle ja toimittaa seurantaohjelman raportit ja selvityssuunnitelmat tiedoksi Lapin ELY-keskukselle ja Metsähallitukselle. Ennen tutkimustöiden aloittamista malminetsintäluvan haltijan tulee esittää aina tarkka tutkimussuunnitelma toimenpiteineen ja sijaintitietoineen Tukesille, jotta voidaan varmistaa mahdollisten uhanalaisten eliölajien turvaaminen. Mahdolliset luonnonsuojelulaissa mainittujen uhanalaisten lajien tiedossa olevat havaintopaikat tulee ottaa huomioon ja tarvittaessa poiketa tutkimus- ja reittisuunnitelmasta niin, että kohteelle jää riittävä suojavyöhyke turvamaan esiintymän. Tutkimustöiden ajoituksessa tulee huomioida Rajapalojen osa-alueella sijaitsevat petolinnun pesäpuut. Pesien suojavyöhykkeellä (1 100 metriä) ei saa suorittaa toimenpiteitä 15.2.-30.7, ellei siihen saada lupaa Metsähallitukselta sillä perusteella, että pesät eivät ole käytössä. Määräyksen mukaan tutkimuksien edellyttämä liikkuminen malminetsintäkohteella (muun muassa sulanmaan aikainen kevyt näytteenotto) on suoritettava pääsääntöisesti olemassa olevilla urilla ja luontaisia aukkopaikkoja mahdollisimman paljon hyväksi käyttäen. Liikkumista tulee välttää kosteikkoalueilla sekä rehevillä kohteilla. Tutkimuksissa tulee minimoida puustovauriot kiertämällä tiheämmän puuston alueet aina, kun se on mahdollista. Siirryttäessä tutkimusalueelta toiselle, liikkuminen tulee ensisijaisesti suunnitella Naturaalueen ulkopuolelle, mikäli se on mahdollista. Natura-arvioinnista saaduissa Lapin ELY-keskuksen ja Metsähallituksen lausunnoissa on edellytetty lieventämistoimia. Mainitut toimet on kirjattu määräyksiksi lupapäätökseen. Mainitussa kohdassa on lisäksi annettu määräyksiä kevyestä näytteenotosta ja maastoliikenteestä. Soijan osalta määräyksiä on annettu soijan tarkkailusta, talteenotosta ja poiskeräämisestä. Natura-alueella suoritettavien syväkairausten osalta on annettu 12 kairausten vaikutuksia lieventävää ohjetta. 12. Määräys poronhoidolle aiheutuvien haittojen vähentämiseksi poronhoitoalueella. Määräyksen mukaan malminetsintätutkimukset on sovitettava alueella toimivan paliskunnan kanssa siten, ettei niistä aiheudu kohtuutonta haittaa poronhoidolle. Malminetsintäluvan haltijan on ilmoitettava Palojärven paliskunnalle tutkimustöistä ja niiden aikataulusta sekä muusta alueiden käytöstä hyvissä ajoin ennen tutkimustöiden aloittamista. Malminetsintäluvan haltijan on otettava huomioon alueella mahdollisesti olevat poronhoidolle tärkeät rakenteet, kuten erotusaita, ja käytettävä valmiita veräjiä kulkemiseen. Täytäntöönpanomääräys, jonka kumoamista on vaadittu Viranomainen ja päätöksen päivämäärä Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes 3.10.2014 lupatunnus ML2013:0041 Tukes on antanut kaivoslain 169 :ssä tarkoitetun määräyksen lupatunnuksella ML2013:0041 malminetsintään oikeuttava päätöksen 26.6.2014 täytäntöönpanosta päätöksestä tarkemmin ilmenevin yksilöidyin tutkimusmenetelmin.
5 (15) Vaatimukset malminetsintään oikeuttavan päätöksen osalta Yhdistys on ensisijaisesti vaatinut Tukesin päätöksen kumoamista ja hakemuksen hylkäämistä kokonaisuudessaan. Toissijaisesti yhdistys on vaatinut asian palauttamista Tukesille uudelleen käsiteltäväksi siinä tarkoituksessa, että Tukes kuuluttaa hakemuksen uudestaan ja ottaa huomioon yhdistyksen asiakirjojen saantioikeuden sekä muuttaa lupamääräyksiä selkeämmiksi. Yhdistys on myös todennut hakevansa määräystä Tukesille siitä, että Tukes ei saa antaa täytäntöönpanomääräystä ennen kuin valitus on käsitelty. Ensisijaisen vaatimuksen osalta yhdistys on todennut, että kaivoslain 11 :n 2 momentin 3 kohdan mukaan malminetsintä ei saa aiheuttaa merkittäviä muutoksia luonnonolosuhteissa. Merkittävyyttä on tulkittu korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä 72:2008 seuraavasti: ei ollut ennalta arvioiden objektiivisesti pois suljettua. Päätöksessä todetaan myös, että luonnonolosuhteiden heikentymisen laadullinen ja määrällinen vaikuttavuus ovat yhtä tärkeitä. Yhdistys on viitannut luonnonsuojelulain 5 :n 2 ja 3 momentin, 65 :n 1 ja 2 momentin sekä 66 :n 1 momentin säännöksiin ja todennut, että Tukes ei ole noudattanut lupamääräyksissään Lapin ELY-keskuksen suosituksia haittojen lieventämisestä. Euroopan komission mukaan epäselvät tilanteet tulee ratkaista varovaisuusperiaatteen mukaisesti, jolloin luonnon arvoille ei koidu vahinkoa edes tulkinnanvaraisissa tilanteissa. Yhdistys on tältä osin viitannut Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen asiassa C-127/02 Landelijke Vereniging tot Behoud van de Waddenzee ym. antamaan tuomioon: Näin ollen näyttää siltä, että kyseessä oleva suunnitelma tai hanke voidaan hyväksyä vain sillä edellytyksellä, että toimivaltaiset kansalliset viranomaiset ovat varmoja siitä, ettei sillä ole haitallisia vaikutuksia kyseisen alueen koskemattomuuteen. Kun siis suunnitelmasta tai hankkeesta kyseisen alueen koskemattomuudelle aiheutuvien haitallisten vaikutusten puuttuminen on epävarmaa, toimivaltaisen viranomaisen on kieltäydyttävä hyväksymästä sitä. Kaivoslain 61 :n nojalla yhtiölle ei voida enää myöntää lupaa, koska se on rikkonut aikaisempia lupamääräyksiä ja syyllistynyt muun muassa luonnonsuojelurikokseen. Toissijaisen vaatimuksen osalta yhdistys on todennut, että asian käsittelyssä on tapahtunut menettelyvirhe, koska yhdistykselle ei ole annettu tarpeellisia asiaan liittyviä liitteitä, kuten Natura-arviointia. Hakemusta ei ole kuulutettu asian mukaisesti. Valituksessa on tältä osin viitattu sen liitteisiin 3 ja 4. Yhdistyksen saamien tietojen perusteella alueelta on tehty vain kasvillisuuskartoitus, mikä ei riitä, vaan alueelta on tehtävä lintu-, viitasammakko-, liito-orava- ja hyönteiskartoitukset. Yhdistyksen vaatimukset lupamääräysten osalta Lupamääräyksen 1 kohdat 2.1 ja 2.2. Kaikki koneellinen maaperä- ja kallioperänäytteenotto on tehtävä talviaikana, maan ollessa roudassa ja riittävän lumipeitteen suojaama, lintujen soidin- ja pesimäaikojen ulkopuolella. Lupamääräys 2. Vuosittaisissa raporteissa tulee kuvata kaikki tutkimuskohteet, ja yhtiö on velvoitettava seuraamaan muun muassa kairauspisteiden ympäristön pieneliöstön mahdollista vaurioitumista ja veden happamuutta sekä pintaja pohjavesien virtauksia.
Vaatimukset täytäntöönpanomääräyksen osalta Lausunnot ja selitykset 6 (15) Lupamääräys 4. Valituksessa on viitattu Viiankiaavan malminetsintäalueella tapahtuneeseen toimintaan ja todettu muun muassa, että tässä tapauksessa on käytettävä Viiankiaavalla käytössä ollutta kairaussoijan talteenottomenetelmää. Tukesin antamat määräykset eivät ota tarpeeksi huomioon alueen korkeita uraanipitoisuuksia. Lupamääräys 5. Ilmoitusvelvollisuus ei riitä, vaan yhtiön on toimittaessa suojelualueella neuvoteltava Metsähallituksen luontopalveluiden ja Lapin ELY- keskuksen luonnonsuojeluyksikön kanssa tarkemmasta suunnitelmasta. Lupamääräys 7. Vakuuden on oltava suurempi kuin 20 000 euroa. Lupamääräys 8. Kaikki kairausreiät on tulpattava. Lapin ELY-keskuksen ja Säteilyturvakeskuksen tulee neuvotella ja arvioida yhdessä, mikä ratkaisu (kairausreikien betonointi/tulppaaminen) on paras suojelemaan ihmisiä ja ekosysteemejä radioaktiiviselta säteilyltä. Viiankiaavan yhteydessä tehdyssä arvioinnissa todettiin betonointiin liittyvän suuria epävarmuustekijöitä. Kairaustoiminnassa käytettävä vesi on tuotava suojelualueen ulkopuolelta. Lupamääräys 9. Yhdenvertaisen kohtelun vuoksi yhtiöltä on vaadittava samantasoisia luontokartoituksia ja -selvityksiä kuin mitä AA Sakatti Mining Oy on tehnyt Viiankiaavalla. Malminetsintäluvan haltijan on esitettävä tarkka tutkimussuunnitelma Metsähallitukselle ja Lapin ELY-keskukselle. Tukesin määräämä maastotyöohje tulee tarkistuttaa ja kaivosyhtiön tulee raportoida aiheuttamistaan vahingoista mainituille viranomaisille. Lupamääräys 12. Määräyksessä ei ole annettu selviä määräyksiä Palojärven paliskunnan lausunnossa esitettyjen vaatimusten rauhoitusajoista ja muun muassa siimojen käytöstä osalta. Lisäksi yhtiö on viitannut Viiankiaavan aluetta koskevaan asiaan ja todennut, että lupamääräyksissä on syytä mainita, että malminetsintäalueen rajat luetaan pystysuoraan. Lupamääräyksissä ei ole otettu huomioon Lapin ELY-keskuksen suosituksia petolintujen osalta eikä muutoinkaan otettu tarpeeksi huomioon ELY-keskuksen lausuntoa Natura-arvioinnista. Yhdistys on toimittanut hallinto-oikeuteen 21.8.2014 valituksen täydennyksen. Sen lisäksi, mitä yhdistys on jo esittänyt edellä selostetussa valituksessaan ja sen täydennyksessä, yhdistys on täytäntöönpanomääräyksen kumoamista koskevassa vaatimuksessaan viitannut 4.9.2014 antamaansa mielipiteeseen täytäntöönpanomääräystä koskevasta hakemuksesta. Tukes on antanut yhteisen lausunnon valituksesta ja vaatimuksesta. Yhtiö on antanut yhteisen vastineen valituksesta ja vaatimuksesta. Vastineessaan yhtiö on muun muassa todennut, että esille tuodut luonnonsuojelurikosta koskevat syytteet liittyvät malminetsintään, jota on suoritettu muualla kuin Kairamaat 2-3 -alueella. Syytteessä tarkoitettu malminetsintä on suoritettu
7 (15) ennen 31.10.2011 myönnetyn valtauspäätöksen tekemistä, eikä syyte muutenkaan perustu aikaisempaan valtauspäätökseen sisältyneiden lupamääräysten rikkomiseen. ELY-keskuksen Natura-arvioinnista antamassa lausunnossa on käsitelty epävarmuustekijöitä, mutta lausunnossa on kutenkin arvioitu, että arviointi on riittävä, jotta vaikutuksia Natura-alueen luonnonarvoille voidaan arvioida. Yhdistys on vastaselityksessään muun muassa todennut, että rikosepäilystä ja lehtikirjoittelusta huolimatta Tukes kuulutti 11.3.2014 yhtiön jättämän jatkohakemuksen ja teki päätöksen 26.6.2014. Yhdistys on pyytänyt hallinto-oikeutta tutkimaan, onko Tukes noudattanut hallintolain 6 :ää. Kuulutus ei ole ollut verkkosivuilla 3.4.2014, vaan se lisättiin sinne vasta yhdistyksen huomautettua asiasta. Merkitään Hallinto-oikeuden ratkaisu Hallinto-oikeudella on ollut päätöstä tehdessään käytettävissä Tukesin päätös 31.10.2011 KaivNro 8837. Mainitulla päätöksellä Tukes on myöntänyt Mawson Energi AB:lle, nykyisin Mawson Oy, kaivoslain (503/1965) 12 :n mukaisen valtausoikeuden Ylitornion kunnan ja Rovaniemen kaupungin alueilla sijaitseville valtausalueille nimeltään Karsikkovaara 1-17, Rompas 1-46 ja Kaunismaa 1-47. Käytettävissä on ollut myös Rovaniemen hallinto-oikeuden 14.9.2012 antama päätös taltionumero 12/0359/1, jolla mainitusta Tukesin päätöksestä tehdyt valitukset on osin jätetty tutkimatta ja osin hylätty. Päätös on lainvoimainen. Hallinto-oikeus hylkää valituksen. Hallinto-oikeus hylkää myös täytäntöönpanomääräyksen kumoamista koskevan vaatimuksen. Ratkaisun perustelut väitettyjen menettelyvirheiden osalta Sovelletut oikeusohjeet Oikeudellinen arvio ja johtopäätökset Kaivoslain 40 :n 1 momentin mukaan lupaviranomaisen on tiedotettava malminetsintälupaa koskevasta hakemuksesta kuuluttamalla siitä vähintään 30 päivän ajan ilmoitustaulullaan sekä asianomaisten kuntien ilmoitustaululla. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettava ainakin yhdessä toiminnan vaikutusalueella yleisesti leviävässä sanomalehdessä, jollei asian merkitys ole vähäinen tai ilmoittaminen on muutoin ilmeisen tarpeetonta. Kuuluttamisesta säädetään muutoin julkisista kuulutuksista annetussa laissa (34/1925). Tieto lupahakemuksen vireilläolosta annetaan kuuluttamalla siitä kaivoslain 40 :n 1 momentin edellyttämällä tavalla. Myös julkisista kuulutuksista annetun lain säännökset on otettava asiassa huomioon. Kummankaan mainitun lain säännökset eivät edellytä kuulutuksen julkaisemista sähköisesti. Rikosepäilyillä tai lehtikirjoituksilla ei ole merkitystä kuuluttamismenettelyn laillisuuden arvioinnin kannalta. Yhdistyksen mukaan Tukes ei ole noudattanut hallintolain 6 :n mukaisia hallinnon yleisiä oikeusperiaatteita hakemusta käsitellessään.
8 (15) Yhdistyksen esittämillä perusteilla jää epäselväksi, millä tavalla Tukes olisi asiaa valmistellessaan laiminlyönyt mainitussa lainkohdassa tarkoitettujen oikeusperiaatteiden noudattamisen. Päätöksen kumoamiseen ja asian palauttamiseen Tukesille uudelleen käsiteltäväksi siinä tarkoituksessa, että hakemus kuulutettaisiin uudestaan, ei ole perusteita yhdistyksen mainitsemilla perusteilla. Siltä osin kuin yhdistys on tyytymätön siihen, että sille ei ole toimitettu Natura-arviota eikä muita asiakirjoa, joiden saantiin yhdistys arvelee olevansa oikeutettu, hallinto-oikeus toteaa, että asiassa on meneteltävä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 14 :n säännösten edellyttämällä tavalla eli asiakirjoja on pyydettävä siltä viranomaiselta, jonka hallussa asiakirjat ovat. Viranomaisen päätökseen, jolla asiakirjojen antamista koskeva pyyntö on hylätty, on mahdollisuus hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Kysymystä siitä, onko yhdistyksellä mahdollisesti oikeus saada tarkoittamansa asiakirjat, ei käsitellä eikä ratkaista tämän valitusasian käsittelyn yhteydessä. Tukesin päätöksen kumoamiseen ja asian palauttamiseen sille uudelleen käsiteltäväksi yhdistyksen näiltä osin esittämillä perusteilla ei siten ole oikeudellisia edellytyksiä. Ratkaisun perustelut malminetsintäluvan myöntämisen edellytysten ja lupamääräysten osalta siltä osin kuin niihin on valituksessa viitattu Sovelletut oikeusohjeet Kaivoslain (621/2011) 3 :n mukaan sen lisäksi, mitä kaivoslaissa säädetään, sovelletaan kaivoslain mukaista lupa-asiaa ratkaistaessa muun muassa luonnonsuojelulakia (1096/1996). Lain 11 :n 1 momentin mukaan malminetsintäluvan haltijan on rajoitettava malminetsintä ja muu malminetsintäalueen käyttö tutkimustyön kannalta välttämättömiin toimenpiteisiin. Toimenpiteet on suunniteltava siten, että niistä ei aiheudu kohtuudella vältettävissä olevaa yleisen tai yksityisen edun loukkausta. Lain 11 :n 2 momentin 3 kohdan mukaan malminetsintäluvan nojalla tapahtuvasta malminetsinnästä ja muusta malminetsintäalueen käytöstä ei saa aiheutua merkittäviä muutoksia luonnonolosuhteissa. Lain 34 :n 3 momentissa on säädetty lupahakemuksen liitteistä. Lupahakemukseen on liitettävä tarvittaessa muun muassa selvitys luonnonsuojelulain 65 :ssä tarkoitetusta arvioinnista. Lain 45 :n mukaan malminetsintälupa, kaivoslupa ja kullanhuuhdontalupa myönnetään, jos hakija osoittaa, että tässä laissa säädetyt edellytykset täyttyvät eikä luvan myöntämiselle ole tässä laissa säädettyä estettä. Lupa voidaan kuitenkin tässä laissa säädetystä esteestä huolimatta myöntää, jos este on mahdollista poistaa lupamääräyksillä tai pienentämällä alueen kokoa. Lain 51 :n 2 momentin mukaan malminetsintäluvassa on annettava yleisten ja yksityisten etujen turvaamiseksi tarpeelliset määräykset muun muassa: - malminetsintätutkimusten ajankohdista ja menetelmistä sekä malminetsintään liittyvistä laitteista ja rakennelmista;
9 (15) - poronhoidolle aiheutuvien haittojen vähentämiseksi erityisellä poronhoitoalueella; - tutkimustöitä ja -tuloksia koskevasta selvitysvelvollisuudesta; - kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmasta ja sen noudattamisesta; - velvollisuudesta ilmoittaa tutkimustöistä asianomaiselle toimialallaan yleistä etua valvovalle viranomaiselle; - vakuudesta 10 luvun mukaisesti; - muista malminetsintää ja malminetsintäalueen käyttöä koskevista seikoista sen varmistamiseksi, ettei toiminnasta aiheudu tässä kaivoslaissa kiellettyä seurausta; - muista yleisen ja yksityisen edun kannalta välttämättömistä ja luvan edellytysten toteuttamiseen liittyvistä seikoista. Lain 61 :n 2 momentin 3 kohdan mukaan malminetsintäluvan voimassaolon jatkamisen edellytyksenä on, että luvanhaltija on noudattanut tässä laissa säädettyjä velvollisuuksia samoin kuin lupamääräyksiä. Lain 109 :n mukaan lupaviranomainen määrää vakuuden lajin ja suuruuden asianomaisessa luvassa. Luonnonsuojelulain (1096/1996) 10 lukuun (Euroopan yhteisön Natura 2000 -verkostoa koskevat erityissäännökset) sisältyvillä lain 65 ja 66 :llä on pantu kansallisesti täytäntöön luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta annetun neuvoston direktiivin 92/43/ETY (luontodirektiivi) 6 artiklan 3 kohta. Lain 65 :n 1 momentin mukaan, jos hanke tai suunnitelma joko yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa todennäköisesti merkittävästi heikentää valtioneuvoston Natura 2000 -verkostoon ehdottaman tai verkostoon sisällytetyn alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura 2000 -verkostoon, hankkeen toteuttajan tai suunnitelman laatijan on asianmukaisella tavalla arvioitava nämä vaikutukset. Sama koskee sellaista hanketta tai suunnitelmaa alueen ulkopuolella, jolla todennäköisesti on alueelle ulottuvia merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Pykälän 2 momentin mukaan luvan myöntävän tai suunnitelman hyväksyvän viranomaisen on katsottava, että 1 momentissa tarkoitettu arviointi on tehty. Viranomaisen on sen jälkeen pyydettävä siitä lausunto elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta ja siltä, jonka hallinnassa luonnonsuojelualue on. Jos elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus itse on hankkeen toteuttaja, lausunnon antaa sen sijasta ympäristöministeriö. Lausunto on annettava viivytyksettä ja viimeistään kuuden kuukauden kuluessa. Lain 66 :n 1 momentin mukaan viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseen taikka hyväksyä tai vahvistaa suunnitelmaa, jos 65 :n 1 ja 2 momentissa tarkoitettu arviointi- ja lausuntomenettely osoittaa hankkeen tai suunnitelman merkittävästi heikentävän niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura 2000 -verkostoon.
10 (15) Luonnonsuojelulain mukaiset valitusperusteet Mustiaapa-Kaattasjärven (FI1301301) Natura-alue Alue sijaitsee Rovaniemen kaupungin ja Ylitornion kunnan alueella, ja se muodostuu Mustiaapa-Kaattasjärven soidensuojelualueesta sekä Palokkaan vanhojen metsien suojeluohjelmaan kuuluvasta alueesta. Alueen pinta-ala on 6 117 hehtaaria. Alueen suot kuuluvat Pohjanmaan aapasuovyöhykkeeseen, ja suurin osa suojelualueesta on luontodirektiivin priorisoituihin luontotyyppeihin kuuluvaa aapasuota. Alueella esiintyy myös muita luontodirektiivin mukaisia luontotyyppejä. Palokkaan alueen etelälaidassa kulkee kalkkikalliojakso, ja tämän alueen metsät ovat erittäin reheviä ja lehtipuustoisia. Alue on hyvä suoja metsäluonnon suojelukohde sekä tärkeä linnuston suojelualue. Alueella on luontodirektiivin II liitteen lajeja, lintudirektiivin I liitteen lintuja ja säännöllisesti esiintyviä muuttolintuja sekä muuta lajistoa. Natura-arvio 24.6.2013 Malminetsinnän vaikutuksia alueen suojeluperusteena oleviin luontotyyppeihin sekä sitä, heikentääkö malminetsintä mahdollisesti merkittävästi luontotyyppejä, on arvioitu 24.6.2013 päivätyssä natura-arviossa. Yhteenvetona ja johtopäätöksenä arviossa on todettu, että vaikutuksia kohdistuu kaikkiaan noin 5,4 hehtaarin alueelle, pääasiassa luontotyyppiin luonnonmetsät. Koska hanke ei pienennä luontotyyppien pinta-alaa eikä vaikuta luontotyyppien toiminnallisuuteen lyhyellä tai pitkällä aikavälillä, ei hankkeella ole luontotyyppejä merkittävästi heikentäviä vaikutuksia. Luontodirektiivin liitteen II lajien esiintymien läheisyydessä ei tehdä kairauksia tai uranäytteenottoa eikä koneiden kulku-uria sijoitu esiintymien läheisyyteen. Luontodirektiivin liitteen II lajeihin ei kohdistu niitä heikentäviä häiriöitä, jotka heikentäisivät lajien elinvoimaisuutta lyhyellä tai pitkällä aikavälillä. Lajeihin kohdistuvien vaikutusten estämiseksi on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää toteuttaa kairauksia edeltävänä kasvukautena kairauspisteiden inventointi sekä kulkureittien suunnittelu. Lintudirektiivin liitteen I lajeihin kairauksista aiheutuu tilapäistä, lyhytkestoista häiriötä paikkalinnustolle, joka talvehtii alueella. Kairauksia suoritetaan talvella lumipeitteisenä aikana, korkeintaan 15.2. asti. Paikallinen häiriö ei heikennä lajien ravinnon hankintaa, eikä elinympäristössä tapahdu muutoksia. Häiriöstä ei aiheudu lajien heikentymistä. Pesimäaikana alueella on tarkoitus ottaa Ah-näytteitä, jotka otetaan jalkaisin liikkumalla ja kaivamalla pieni kuoppa, joka peitetään näytteenoton jälkeen. Osa lajeista karkottuu tilapäisesti pesän ohi kuljettaessa. Liikkumisesta aiheutuvan lyhytkestoisen häiriön ei arvioida heikentävän pesimämenestystä. Muutoksia elinympäristössä ei tapahdu, eikä lajien elinvoimaisuus pitkällä aikavälillä heikkene. Uranäytteenottoa tehdään suunnitelmassa esitetyillä alueilla 30.7. jälkeen eli pesimäajan ulkopuolella. Näytteenotosta aiheutuvat häiriöt vastaavat kairauksien aiheuttamia häiriöitä, mutta ne ovat kestoltaan lyhytaikaisempia. Hankkeen ei arvioida aiheuttavan merkittäviä haitallisia vaikutuksia lintudirektiivin liitteen I lajeihin.
11 (15) Näytteenoton vaikutusarviointi 25.6.2013 Rompaksen malminetsintähankkeen osalta on suoritettu 25.6.2013 päivätty näytteenoton vaikutusarviointi. Tarkastelualueen osalta arvioinnissa on todettu, että se koskee vuosina 2010 ja 2011 suoritettuja käsikäyttöisellä ja kannettavalla kalustolla tehtyjä näytteenottoja. Yhteenvedossa on todettu, että näytteenotot eivät ole pysyvästi heikentäneet Mustiaapa-Kaattasjärven Natura-alueen suojeluarvoja. Pääosa näytteenottoalueista palautuu ennallistamisen jälkeen. Lapin ELY-keskuksen luonnonsuojelulain 65 :n mukainen lausunto asiasta ELY-keskus on lausunnossaan esittänyt vaikutuksia lieventävinä toimenpiteinä, että syväkairauksia saa tehdä ainoastaan talviaikana, kun routa ja riittävä lumikerros suojaavat maan pintaa. Lumen kantavuuden tulee olla hyvä. Kairauspisteet ja niille johtavat kulkureitit tulee suunnitella niin, että minimoidaan maaston kuluminen sekä puihin ja pensaisiin kohdistuvat haitalliset vaikutukset eikä uhanalaisille ja luontodirektiivin liitteen II ja IV lajien esiintymille aiheuteta häiriötä. Syväkairauksissa soijan talteenotosta tulee huolehtia kaikilla kairauspisteillä. Radioaktiivinen kiviaines on käsiteltävä ohjeiden mukaan ja varmistettava, ettei säteilytaso alueella nouse tutkimusten seurauksena. Kairanreiät tulee tulpata, jos niistä nousee maanpinnalle paineellista pohjavettä. JKS4Mlaitteistoa käytettäessä on selvitettävä etukäteen reittien ja näytteenottokohteiden kasvillisuus, jottei toiminnasta aiheudu haittaa luontodirektiivin liitteen II lajeille eikä muille huomionarvoisille lajeille. Vastaavasti kasvillisuuskartoitukset on tehtävä alueilla, joille kohdistuu uranäytteiden tai maaperänäytteiden ottoa. Lintujen pesinnän varoaikana (30.4.-31.7.) näytteenotossa ei saa käyttää koneellisia näytteenottomenetelmiä. Suuren petolinnun reviirillä ei saa tehdä kairauksia eikä muuta koneellista näytteenottoa 15.2.-31.7., ja alueella liikkumista tulee välttää Metsähallituksen asettamien rajoitusten mukaisesti. Maaperänäytteenotossa, uranäytteenotossa ja kaikessa muussa toiminnassa, jossa joudutaan avaamaan kunttakerros näytteen ottamiseksi, on huolehdittava siitä, että tilapäisesti siirretty maa ja kasvukerros laitetaan paikalleen heti näytteenoton jälkeen. Yhteenvetona lausunnossa on todettu, että hanke toteutettuna esitettyjen lieventävien toimenpiteiden kanssa ei merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden perusteella Mustiaapa-Kaattasjärvi on hyväksytty Natura 2000 -verkostoon. Oikeudellinen arvio ja johtopäätökset Luonnonsuojelulain 66 :n 1 momentin perusteella lupaa malminetsintään ei saa myöntää, jos lain 65 :n 1 ja 2 momentissa tarkoitettu arviointi- ja lausuntomenettely osoittaa hankkeen tai suunnitelman merkittävästi heikentävän niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura 2000 -verkostoon. Natura-arviossa on päädytty johtopäätöksenä siihen, että malminetsintä ei merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on otettu Natura -2000 verkostoon. Lapin ELY-keskus on luonnonsuojelulain 65 :n 2 momentissa tarkoitetussa lausunnossaan esittänyt useita malminetsinnän vaikutuksia lieventäviä toimenpiteitä ja katsonut, että malminetsintä toteutettuna vaikutuksia lieventävin toimenpitein ei merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden vuoksi alue on hyväksytty Natura 2000 -verkostoon. Kun verrataan Tukesin päätökseen sisältyviä määräyksiä ja Lapin ELY-keskuksen esittämiä lieventäviä toimenpiteitä, niin määräyksissä voi todeta otetun kattavasti huomioon esitetyt lieventävät toimenpiteet. Mitä tulee yhdistyksen valituksessaan mainitsemaan korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen
12 (15) (7.10.2008/2480 KHO 2008:72), hallinto-oikeus toteaa, että päätöksessä esitetyt johtopäätökset eivät ole sovellettavissa nyt valituksenalaisena olevaan asiaan, koska mainitussa päätöksessä on arvioitu sitä kysymystä, onko päätöksessä tarkoitetun tapauksen osalta syytä suorittaa luonnonsuojelulain 65 :n 1 momentin ja 66 :n 1 momentin mukainen arviointi- ja lausuntomenettely. Mustiaapa-Kaattasjärven Natura-alueen osalta arviointi- ja lausuntomenettely on suoritettu. Asian oikeudellisessa arvioinnissa hallinto-oikeus on ottanut huomioon sen, että alueella on jo tehty 31.10.2011 myönnetyllä luvalla malminetsintään liittyvinä toimenpiteinä näytteenottoa, mittauksia ja myös kairausta. Näin ollen alue ei ole enää kaikilta osiltaan koskematon. Valituksessa mainituilla perusteilla päätös ei ole luonnonsuojelulain eikä kaivoslain 11 :n 2 momentin 3 kohdan vastainen. Asian oikeudellinen arvio ja johtopäätös kaivoslain 61 :n 2 momentin 3 kohdan osalta Nyt valituksenalaisella päätöksellä on jatkettu Tukesin päätöksellä 31.10.2011 myönnettyjen 31.10.2014 päättyneiden valtausoikeuksien voimassaoloa valtausalueiden Rompas 1-46 ja Kaunismaa 1-47 osalta päätöksessä yksilöityjen ja sen liitteenä olevasta kartasta ilmenevien valtausalueiden osalta. Niiden selvitysten perusteella, joita hallinto-oikeudelle on esitetty, yhtiö ei ole rikkonut päätökseen 31.10.2011 liittyviä määräyksiä eikä myöskään jättänyt noudattamatta kaivoslaissa sen noudettavaksi säädettyjä velvollisuuksia. Päätöksen kumoamiseen yhdistyksen tältä osin esittämillä perusteilla ei ole siten aihetta. Asian oikeudellinen arviointi ja johtopäätös malminetsintäluvassa annettujen määräysten osalta Oikeudellista arviointia koskeva rajaus Yhdistys on lupamääräysten osalta esittämissään vaatimuksissa viitannut Viiankiaavan Natura-aluetta (FI 130 1706) koskevaan malminetsintälupaasiaan. (Tukesin päätös 6.6.2013 Nro ML2012:0036, jolla on myönnetty AA Sakatti Mining Oy:lle lupa malminetsintään Sodankylässä sijaitsevalla Sakatti 1-5 malminetsintäalueella). Yhdistys on katsonut, että Viiankiaavalta saadut kokemukset tulisi ottaa huomioon muun muassa syväkairausten osalta, kairaussoijan talteenoton osalta olisi käytettävä sama tekniikkaa kuin Viiankiaavalla ja Mawson Oy:ltä tulisi vaatia samantasoisia luontokartoituksia ja -selvityksiä kuin Viiankiaavalla. Tältä osin hallinto-oikeus toteaa, että malminetsintälupa myönnetään hakemuksesta ja luvan myöntämisen edellytykset arvioidaan tapauskohtaisesti. Hakemusten kohteena olevat alueet voivat poiketa toisistaan alueen käyttöä koskevien rajoitusten osalta silloinkin, kun kyse on Natura 2000 -verkostoon kuuluvista alueista. Näin ollen Viiankiaavan alueen osalta annetulla päätöksellä ja lupamääräyksillä ei ole välitöntä oikeudellista merkitystä valituksenalaisessa asiassa. Yksittäiset määräykset Määräyksessä 1.2 on rajoitettu koneellista maaperä- ja kallioperänäytteenottoa siten kuin määräyksestä käy tarkemmin ilmi. Määräys on kaivoslain 51 :n 2 momentin mukainen. Määräyksessä 2 yhtiölle annettuja tutkimustöitä ja -tuloksia koskevia selvityksenantovelvoitteita on pidettävä sisällöltään kaivoslain 14 :n ja 51 :n 2 momentin mukaisina.
13 (15) Määräyksessä 4 on käsitelty myös uraania. Säteilyturvakeskus (STUK) on lausunnossaan 8.4.2014 todennut, että kairausnäytteissä voi esiintyä paikoitellen tavanomaista suurempia uraanipitoisuuksia. Tämän vuoksi kairausnäytteiden ja -soijan aiheuttamaa säteilytasoa on seurattava sopivin säteilymittauksin ja huomioitava nämä tulokset siten, että mahdollinen säteilyaltistus niiden käsittelyssä pidetään mahdollisimman pienenä. Yleisesti malminetsinnästä ei ole perusteltua syytä epäillä aiheutuvan säteilyyn liittyvää vaaraa tai haittaa. Myös uraanin etsimiseksi tehtävä näytteidenotto on säteilyturvallisuuden ja ympäristön kannalta vastaavaa kuin minkä muun tahansa kaivoskivennäisesiintymän näytteenottotoiminta. Kun otetaan huomioon Säteilyturvakeskuksen lausunnosta ilmenevä, uraanin säteilytason seurannan ja sen tulosten huomioon ottamisen osalta annettua määräystä on pidettävä riittävänä yleisten ja yksityisten etujen turvaamiseksi. Määräys 5 on kaivoslain 12 :n ja 51 :n 2 momentin mukainen. Laissa ei edellytetä valituksessa edellytettyjä neuvotteluja. Määräyksen 7 mukaan yhtiön on asetettava 20 000 euron suuruinen pankkitalletusvakuus. Vakuuksia koskevassa kaivoslain 10 luvussa ei ole tarkempia säännöksiä siitä, miten vakuuden suuruus määräytyy. Hallituksen esityksessä kaivoslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (vp. 273/2009) on todettu yksityiskohtaisissa perusteluissa kaivoslain vakuuden asettamismenettelyä koskevan 109 :n osalta, että asiaan vaikuttavat toiminnan laajuus, luonne ja toimintaa varten annettavat lupamääräykset. Kun otetaan huomioon määräyksestä ilmenevät vakuuden määrän perustelut, asetettua vakuutta 20 000 euroa on pidettävä riittävänä. Määräyksen 8 mukaan syväkairareiät on tulpattava, mikäli kairareiästä nousee pohjavettä maanpinnalle. Määräys vastaa tältä osin Lapin ELY-keskuksen luonnonsuojelulain 65 :n 2 momentissa tarkoitetussa lausunnossa esitettyä vaikutuksia lieventävää toimenpidettä. Määräystä on pidettävä riittävänä yleisten ja yksityisten etujen turvaamiseksi. Määräyksen 9 osalta hallinto-oikeus toteaa, että luontokartoitusten ja -selvitysten laajuus ja niiden riittävyys on arvioitava tapauskohtaisesti. Lisäksi hallinto-oikeus viittaa edellä oikeudellisen arvioinnin rajauksesta kohdassa esitettyyn. Lupamääräyksen kohdassa 9 tarkoitettujen väli- ja loppuraporttien ja suunnitelmien esittämistä Tukesille ja niiden toimittamista tiedoksi Lapin ELYkeskukselle ja Metsähallitukselle on pidettävä riittävinä eikä vaadittujen lisämääräyksien antamiseen ole aihetta. Määräyksessä 12 on yhtiölle on asetettu useita velvoitteita ja rajoituksia malminetsinnästä poronhoidolle aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Palojärven paliskunta on hakemuksesta antamassaan lausunnossaan 8.4.2014 kiinnittänyt huomiota muun muassa siihen, että porojen turvallinen liikkuminen alueella on taattava kaikissa olosuhteissa. Lausunnossa on myös todettu, että tähän saakka yhtiön toiminnasta ei ole aiheutunut paliskunnalle suurempaa haittaa. Yhtiö on ilmoittanut etukäteen alueella tapahtuvasta toiminnasta, kuten lennoista ja kairauksista, ja pyrkinyt ajoittamaan toimintansa niin, etteivät vasominen ja poronhoitotyöt häiriinny. Paliskunta ei ole valittanut päätöksestä. Määräystä on pidettävä riittävänä poronhoidolle aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Päätöksen kumoamiseen yhdistyksen esittämillä yksittäisiin määräyksiin kohdistuvilla valitusperusteilla ei ole aihetta.
14 (15) Ratkaisun perustelut täytäntöönpanomääräyksen osalta Sovelletut oikeusohjeet Muutoksenhaku Kun otetaan huomioon hallinto-oikeuden pääasiaratkaisun lopputulos, Tukesin täytäntööpanomääräyksellä sallittujen tutkimustoimenpiteiden laatu ja laajuus ja niiden suorittamista koskevat tarkemmat määräykset, valituksenalaisen päätöksen täytäntöönpanomääräystä ei ole syytä muuttaa. Perusteluissa mainitut Kaivoslaki 10, 12, 13 ja 14 Valtioneuvoston asetus kaivostoiminnasta (391/2012) Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallintooikeuteen. Valituskirjelmä on toimitettava korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä (HaO 00.33 Y). Esittelevä jäsen Pirjo Jalonen Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Aino Oksala, Martti Raunio ja Pirjo Jalonen.
15 (15) Jakelu ja oikeudenkäyntimaksu Päätös Lapin luonnonsuojelupiiri ry Oikeudenkäyntimaksu 97 euroa Maksun peruste Maksun oikaiseminen Jäljennös maksutta Maksu perustuu tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annettuun lakiin. Maksuvelvollinen, joka katsoo, että maksun määräämisessä on tapahtunut virhe, voi vaatia siihen oikaisua maksun määränneeltä päätöksen esittelijältä kuuden kuukauden kuluessa maksun määräämisestä. Mawson Oy Turvallisuus- ja kemikaalivirasto, Tukes Ylitornion kunnanhallitus Ylitornion kunnanhallituksen on kaivoslain (621/2011) 166 :n 2 momentin mukaisesti julkaistava viipymättä tieto tästä päätöksestä siten kuin julkisista kuulutuksista annetussa laissa säädetään.
Valitusosoitus Liite hallinto-oikeuden päätökseen Hallinto-oikeuden päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta korkeimmalta hallintooikeudelta kirjallisella valituksella. Valitusaika Hallinto-oikeuden päätös on annettu julkipanon jälkeen. Päätöksen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon silloin, kun se on annettu. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa hallinto-oikeuden päätöksen antopäivästä, sitä päivää lukuunottamatta. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asian käsittelyä koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin ja mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Sähköisellä tiedonsiirtomenetelmällä toimitettavan valituskirjelmän osalta allekirjoitusvaatimuksen täyttää myös sähköisistä allekirjoituksista annetun lain 18 :ssä tarkoitettu sähköinen allekirjoitus. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka jos valituksen laatijana on muu henkilö, on valituskirjelmässä ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä hallinto-oikeuden päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai julkinen oikeusavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja. Valituskirjelmän toimittaminen Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Valituskirjelmän tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Valituskirjelmän ja muiden valitusasiakirjojen lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla. Korkeimman hallinto-oikeuden osoite HaO 00.33 Y Postiosoite: Käyntiosoite: Faksi: 029 56 40382 PL 180 Fabianinkatu 15 Sähköposti: korkein.hallinto-oikeus@oikeus.fi 00131 HELSINKI 00130 HELSINKI