LUPAPÄÄTÖS Nro 10/2013/2 Dnro PSAVI/86/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 1.2.2013 1 ASIA LUVAN HAKIJA Sorsajoen putkisillan rakentaminen Uksema-ahon metsätiellä, Salla Suomen Metsäkeskus, Metsäpalvelut Lappi Kuusamontie 32 98900 SALLA
2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS... 3 HANKKEEN KUVAUS... 3 Yleiskuvaus hankkeesta... 3 Suunnitellut työt... 3 ALUEEN OMISTUSSUHTEET... 5 YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA... 6 HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN... 6 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 7 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 7 Lausunnot... 7 MERKINTÄ... 8 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U... 8 PÄÄASIARATKAISU... 8 LUPAMÄÄRÄYKSET... 8 OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN EDUNMENETYKSEN VARALTA... 9 RATKAISUN PERUSTELUT... 9 Pääasiaratkaisun perustelut... 9 Lupamääräysten perustelut... 10 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 10 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 10 KÄSITTELYMAKSU... 10 Ratkaisu... 10 Perustelut... 10 Oikeusohje... 10 MUUTOKSENHAKU... 11
3 HAKEMUS Lapin Metsäkeskuksen Sallan toimisto on perustettavan Uksema-ahon tiekunnan lukuun 26.11.2012 aluehallintovirastoon saapuneessa hakemuksessa pyytänyt lupaa putkisillan rakentamiseen Sorsajoen ylitse Uksemaahon metsätiellä Sallan kunnassa hakemuksen liitteenä olevan suunnitelman mukaisesti. HANKKEEN KUVAUS Yleiskuvaus hankkeesta Hankkeen tarkoituksena on rakentaa uusi silta uudelle Uksema-ahon metsätielle Sorsajoen kohdalle. Uksema-ahon metsätie liittyy Sorsaojan metsätien ja Kultasen yksityistien kautta yleiseen Niitselyksen tiehen, joka liittyy Salla Kuusamo tiehen nro 950 Hautajärven kylän keskellä. Alueellisesti tien hyötyalue kuuluu Niitselyksen kairaan, jota rajoittaa lännessä Savinajoki ja pohjoisessa Kieskisjoki, minkä vuoksi ulostulo joudutaan tekemään Sorsaojan metsätien kautta. Uksema-ahon metsätie on uusi, sillä alueella ei ole aikaisempia metsäteitä vaan puuta on korjattu pois talviteitä pitkin. Pituudeltaan tie tulee olemaan 6,98 km ja tiehen on tarkoitus liittää kevyitä kesäajokelpoisia huoltoteitä 2,86 km. Tieluokaksi on valittu VT/3 siten, että raskas liikenne tapahtuu pääasiassa jäätyneen maan aikana ja huoltoliikenne sulan kauden aikana, ei kuitenkaan roudan sulamisen tai syyssateiden aikana. Tien alustava kustannusarvio on 140 000. Hanke on tarkoitus toteuttaa vuosien 2013 2017 aikana. Siltapaikka sijaitsee Sallan kunnassa, Hautajärven kylästä noin viisi kilometriä pohjoiseen. Suunnitellut työt Lapin ELY-keskuksen lausunto Hakija on pyytänyt 18.9.2012 Lapin ELY-keskukselta siltaaukkolausunnon. Lausuntopyynnössä hakija on esittänyt rakennettavaksi teräsputkisillan (kaksi teräsputkea, d = 3 000 mm). ELY-keskus on 16.10.2012 lausunnossaan todennut, että kohteeseen voidaan rakentaa teräsputkisilta kaksoisrummuilla, joiden halkaisija on vähintään 3 200 mm ja jotka upotetaan 0,6 metrin syvyyteen. Rakennettava teräsputkisilta ei muodosta nousuestettä kaloille. Eri siltatyyppien vertailu Metsäteille soveltuvia siltatyyppejä ovat: liimapuinen palkkisilta va = 10 m monilevyrakenteinen teräsholvisilta (Super Cor) va = 6 m
4 teräsholvikaarisilta betonianturoilla 2 kpl va = 6 m useita teräsputkisiltayhdistelmiä teräsbetoninen elementtirakenteinen laattasilta BLE II va = 6 m. Eri siltatyyppien kustannusarviot perustuvat Itä-Lapin alueella toteutuneisiin rakennuskustannuksiin. Hintaan vaikuttaa huomattavasti kohteen syrjäinen sijainti, jolloin siltapaikalla tehtävät työkustannukset ja kuljetuskustannukset ovat suuret. Elementtisilta kootaan työmaalla betonielementeistä valmiiksi rakenteeksi, kun taas pyöreät teräsputket ovat asennusvalmiita heti ja ne voidaan nostaa suoraan kuljetusvälineestä rakennuskohteeseen. Elliptiset putket kootaan usein teräslevyosista työmaalla, mikä lisää rakennuskustannuksia. Elementtisiltarakenteet vaativat usein lisäksi muita rakennusteknisiä töitä, kuten betonointia ja hitsausta. Elementeistä tehdään myös teräsholvikaarisilta ja monilevyrakenteinen teräsholvisilta. Eri siltatyyppien rakennuskustannukset ovat (alv 0 %): Monilevyrakenteinen teräsholvisilta 100 000 Teräsholvikaarisilta betonianturoilla 2 kpl 120 000 Liimapuinen palkkisilta 140 000 BLE II va = 6 m 65 000 Teräsputkisilta 2 kpl d = 3 200 mm 40 000 Elliptinen teräsputkisilta 6 m x 4,5 m 65 000 Sillan kohdalla ajoradan leveys on 4 500 mm. Kustannuksiltaan edullisin vaihtoehto on rakentaa silta kahdesta teräsputkesta. Rummun tehollisen alan parantamiseksi rummut upotetaan noin 60 cm uoman nykyisen tason alapuolelle. Rummun sisäpuolen annetaan täyttyä kiviaineksilla uoman nykyiseen tasoon, mikä parantaa uoman luonnonmukaisuutta ja edesauttaa kalojen elinolosuhteita. Esitys uuden sillan rakentamiseksi Hakija on esittänyt, että siltapaikalle rakennetaan kahdesta rummusta muodostuva teräsputkisilta. Tyyppiesimerkki rummusta on RUMTEC T-PR3270/3200 C3, T = 3,0 mm, L = 10 m. Putkisillan kokonaisala on noin 16,0 m 2 ja virtausala (HW) noin 12,0 m 2. Putket sinkitään (Zn1200) ja putkien sisäpintaan laitetaan puoleen putkeen lisäsuojaus (EH-100 my). Ulkopintaan asennetaan jo tehtaalla suodatinkangas (N3). Silta mitoitetaan Siltojen kuormat ja suunnitteluperusteet - NCCI 1/11 - kuormitusohjeen mukaan. Hankkeessa voidaan käyttää sovituskertoimena 0,8. Hakijan mukaan yhden putken (d = 7 400 mm) rakentaminen ei ole mahdollista ja elliptisen putken (6050 x 4560 mm) rakentaminen puolestaan johtaisi tiepenkereen tarpeettomaan korottamiseen. Rakentaminen suoritetaan ns. kuivatyönä, jossa ensimmäinen rumpuputki rakennetaan kuivalle maalle uoman jäädessä sen ulkopuolelle. Tämän jälkeen vedet johdetaan rakennettuun putkeen ja rakennetaan toinen putki. Teräsputkisiltojen sisäpuoli täytetään molemmista päistä luonnon soralla tai hiekalla ja keskiosan annetaan liettyä uoman pohjan luonnolliseen tasoon. Uoman reunat verhoillaan suodatinkankaalla ja kiviverhouksella eroosion ehkäisemiseksi.
Tie sillan kohdalla varustetaan kaiteella tai reunapaaluilla 20 metrin matkalta sillan molemmin puolin. Siltapenkereen luiskat verhoillaan suodatinkankaalla N4 ja kiviverhouksella, jonka kokonaispaksuus on h = 50 cm. Rakennustyöt tehdään ympäristöön soveltuvasti säästämällä mahdollisimman paljon kasvillisuutta. Massat läjitetään ympäristöön soveltuvasti tiepenkereen luiskiin tai tarvittaessa kuljetetaan läjitysalueelle. Rakentamisessa noudatetaan muun muassa tiehallinnon Teräsputkisillat, rakentamisen laatuvaatimukset, TIEH 2200050-v-07 -ohjetta. Siltapaikka on kartoitettu maastossa. Korkeusjärjestelmä perustuu kiintopisteeseen 86M8619E, jonka korkeus on 250,49 m. Koordinaatisto on KKJ ja korkeusjärjestelmä N 60. Rakennuspaikalle on rakennettu työn suoritusta varten suunnitelman mukaisessa koordinaatistossa olevat kiintopisteet. 5 Perustelut valitulle siltatyypille Kyseessä on metsätie, jota käytetään pääasiallisesti metsätalouskäyttöön. Muita mahdollisia tien käyttäjiä ovat muun muassa porotalouden harjoittajat, marjastajat, metsästäjät sekä retkeilijät, matkailijat ja luonnossa liikkujat. Tie voidaan tarvittaessa sulkea kelirikkoaikana eli mitoitusvirtaaman (tulvan) aikana. Sorsajoessa ei harjoiteta vesiliikennettä, koska virtaama on liian pieni. Kustannuksiltaan esitetty kaksoisrumpuratkaisu on kohtuullinen, kun otetaan huomioon tien käyttötarkoitus ja liikennemäärät. Betonielementtisilta on kallis ja rakentamisesta saatava hyöty vähäinen, koska vesiliikennettä ei ole. Tien luonteesta johtuen maalla liikkuvat nisäkkäät voivat kulkea sillan kohdalla tien penkereen ylitse. Vesieläimet voivat kulkea uomassa kahden soralla pohjaltaan täytetyn teräsputken kautta. Rumpuputkien aiheuttama padotus tulvan aikana (noin 12 cm) ei aiheuta haittaa vesistölle, metsätaloudelle tai muulle luonnolle. Vaikutus kalojen elinolosuhteisiin Hakija on todennut, ettei sen tiedossa ole sellaisia tutkimuksia, joissa on osoitettu teräsputkisiltojen aiheuttavan merkittävää haittaa kalastolle ja kalojen kululle. Ennakkoluulot ovat ehkä saaneet alkunsa väärin rakennetuista rumpuputkista, joilla on muodostettu uomaan porras. Rakennettava teräsputkisilta ei muodosta nousuestettä taimenelle tai muille kaloille. Rummun upottaminen noin 60 cm uoman alapuolelle ei muuta uoman virtausominaisuuksia. Taimenen kutuaika on syys marraskuussa, joten tulvanaikainen virtausnopeus ei aiheuta estettä kaloille. ALUEEN OMISTUSSUHTEET Siltapaikan maa-alueet kuuluvat tiloihin Suonperä (732-404-2-5) ja Erola (732-411-5-15). Siltapaikan vesialue on Suomen valtion omistama tila Sallan valtionmaa (732-893-14-1). Tilojen Erola ja Sallan valtionmaa omistajat ovat antaneet suostumuksensa hankkeelle. Tilan Suonperä osalta hakija on saanut yhden osakkaan suostumuksen. Suostumusasiakirjojen mukaan korvaukset käyttöoikeusalueista käsitellään tietoimituksessa.
Uksema-ahon tiekunta järjestäytyy tietoimituksessa alkuvuodesta 2013. Maanomistajat tulevat olemaan tiekunnan osakkaita. 6 YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA Sorsajoen valuma-alue saa alkunsa idässä valtakunnan rajan lähellä sijaitsevan Saarijärven ympäristöstä. Saaijärvestä laskee alavirtaan Saarioja aina Pahtojärvelle, josta alaspäin virtaa Pahto-oja. Pahto-oja laskee Sorsaaavan kautta Sorsajärveen. Sorsajoki laskee Sorsajärvestä Majavasaaren kohdalla Porolampeen. Siltapaikalta on noin yksi kilometri Porolampeen. Alueen suurimpia vesistöjä ovat Saarijärvi, Pahtojärvi, Sorsajärvi ja Kuikkajärvi. Suurimpia vaaroja alueella ovat Tuore Sammakkovaara, Pahtovaara sekä Sorsavaara. Alueella on paljon aapoja ja soita, joista suurimmat ovat Kuikka-aapa, Sorsa-aapa, Vesikkojänkä ja Niska-aapa. Sorsajoen valuma-alue on noin 56,38 km 2 ja järvisyys noin 1 %. Uoman keskikaltevuus siltapaikalla on noin 0,3 %. Sorsajoen keskivirtaama on 0,62 m 3 /s. Sorsajoki laskee Porolampeen noin yhden kilometrin päässä. Siltapaikan yläpuolella on suvanto, jonka vesisyvyys on noin 1,5 metriä. Siltapaikan vesisyvyys on noin 0,6 metriä ja uoman leveys noin 5 metriä. Siltapaikan alapuolella on avoin suora uoma, jonka vesisyvyys on noin 1,3 metriä. Siltapaikan kohdalta on kuljettu vesistön yli traktorilla ja paikalla on kulku-ura. Lapin ELY-keskuksen lausunnon 16.10.2012 mukaan mitoitusvirtaaman (HQ 1/20 16,81 m 3 /s) perusteella luonnollinen vedenkorkeus Sorsajoen uomassa on 1,52 m, virtausnopeus 1,47 m/s ja virtausala 11,44 m 2. Sorsajoen vesistötietoja: Valuma-alueen pinta-ala 56,38 km 2 Nykyisen uoman kaltevuus 0,003 Lumen vesiarvon vuosimaksimi 190 mm Keskivaluma Mq 11 l/s km 2 Sallittu padotus 12 cm Ylivaluma 195 l/s km 2 Toistumisaika 20 vuotta 365 l/s km 2 Järvisyys 1 % Peltoa valuma-alueesta 0 % Metsäojia valuma-alueesta 0 % Vuoden keskivirtaama MQ 0,620 m 3 /s Mitoitusvirtaama 20,60 m 3 /s Maastossa arvioitu HW uoman pohjan yläpuolella 238,15 m Uoman vesisyvyys arvioidulla HW:lla 1,85 m Vesistössä ei harjoiteta vesiliikennettä eikä uittoa. Uoma on paikoin niin kivinen ja koskinen, ettei vesistössä kulku ole mahdollista kuin teoriassa tulvan aikana. HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN Sillan vapaa-aukon leveys on noin 3 m, alikulkukorkeus noin 1,8 m, kokonaisaukon pinta-ala noin 16 m 2 ja virtausala (HW) noin 12 m 2. Tulvan aikana sillan kohdalla sallitaan noin 12 cm:n padotus. Rakentaminen aiheuttaa rakentamisaikaista veden samenemista, mutta sen vaikutukset jäävät lyhytaikaisiksi ja paikallisiksi eikä samenemisen
tarkkailu ole hakijan mukaan tarpeen. Rakentaminen suoritetaan ns. kuivatyönä, mikä vähentää merkittävästi veden samenemista rakentamisaikana. Uoman reunat verhoillaan suodatinkankaalla ja kiviverhouksella eroosion estämiseksi. Rakentamisella ei ole merkittävää vaikutusta kalastoon tai kalastukseen eikä silta vaikeuta kalojen kulkua tai lisääntymistä. Vaikutuksia kalojen elinolosuhteisiin on esitetty edellä valitun siltatyypin perusteluissa. Rakentamisella ei ole vaikutusta vesiliikenteeseen tai uittoon. 7 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Aluehallintovirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla Sallan kunnassa ja Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa 17.12.2012 16.1.2013 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausuntoa Lapin ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Lapin ELY-keskuksen kalatalouden ryhmältä, Sallan kunnalta ja Sallan kunnan ympäristönsuojelu- ja kaavoitusviranomaisilta. Lausunnot 1. Lapin ELY-keskus, Ympäristö ja luonnon-varat -vastuualue ELY-keskus on todennut, että sillan kohdalla ja sen lähiympäristössä ei ole uhanalaisten lajien tiedossa olevia havaintopaikkoja Hertta-rekisterin Eliöt -tietokannan mukaan eikä suurten petolintujen pesäreviirejä Petolintujen pesät 2011 -rekisterin (Metsähallitus) ja Pesä Sääkset 2009 -rekisterin mukaan. ELY-keskuksen arvion mukaan sillan rakentamisesta aiheutuva veden samentuminen on lyhytaikaista, paikallista ja vähäistä, joten erillistä töiden aikaista samentumistarkkailuohjelmaa ei tarvita. 2. Lapin ELY-keskus, Kalatalous 3. Sallan kunta ELY-keskus on todennut, että hankkeella ei hakemuksen mukaisesti toteutettuna ole ennalta arvioiden rakennusaikaista tilapäistä veden samentumista lukuun ottamatta kalataloudellisesti haitallisia vaikutuksia. Käyttöaikana silta ei suunnitelman mukaisesti upotettuna muuta oleellisesti uoman virtausta eikä aiheuta nousuestettä vesistössä esiintyvälle taimenelle tai muille kaloille. Kunnalla ei ole ollut huomautettavaa hankkeesta.
8 MERKINTÄ Hakija on 25.1.2013 ilmoittanut aluehallintovirastolle, että Lapin Metsäkeskus on lakkautettu ja tilalle on perustettu. Suomen Metsäkeskus. Hakijana lupa-asiassa on Suomen Metsäkeskus, Metsäpalvelut Lappi. A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U PÄÄASIARATKAISU Aluehallintovirasto myöntää Suomen Metsäkeskuksen Metsäpalvelut Lapille luvan teräsputkisillan rakentamiseen Sorsajoen ylitse Uksema-ahon metsätiellä Sallan kunnassa. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa edunmenetystä. Ennakoimattoman edunmenetyksen varalta annetaan jäljempää ilmenevä ohjaus. Luvan saajan on noudatettava jäljempää ilmeneviä lupamääräyksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET Rakenteita koskevat määräykset Rakentamisaika Työnaikaisten haittojen minimointi 1. Silta on rakennettava hakemussuunnitelman liitteenä olevan kartan "Salla, Hautajärvi. Putkisillan rakentaminen. Sorsajoen silta, Uksema-ahon metsätie. Rakennussuunnitelma. Suunnitelmakartta. Yleiskartta. Työnumero 0950/12. Piir. NR:o 1" MK 1:500 ja 1:50 000 osoittamassa paikassa sekä piirustuksen " Salla. Putkisillan rakentaminen. Sorsajoen silta, Uksemaahon metsätie. Rakennussuunnitelma. Suunnitelmakartta. Tien pituus- ja poikkileikkaus. Uoman pituus- ja poikkileikkaus. Työnumero 0950/12. Piir. NR:o 2" MK 1:100 ja 1:1 000 osoittamalla ja hakemussuunnitelmasta muutoin ilmenevällä tavalla. Suunnitelmaan saadaan Lapin ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia vähäisiä muutoksia, joilla ei ole haitallista vaikutusta yleiseen tai yksityiseen etuun. 2. Rakennustyöt on tehtävä neljän (4) vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta uhalla, että lupa on muutoin katsottava rauenneeksi. 3. Rakennustyö on suoritettava niin, ettei siitä aiheudu sellaista veden samentumista tai muuta haitallista seurausta, joka kohtuullisin kustannuksin on vältettävissä. Työt on tehtävä samentumista mahdollisimman vähän aiheuttavin työmenetelmin. Luvan saajan on huolehdittava siitä, ettei työn aikana vesistön käyttöä vaikeuteta enempää, kuin tarkoitetun tuloksen saavuttamiseksi on välttämätöntä.
Viimeistely- ja maisemointityöt Kunnossapitomääräys Aloittamis- ja valmistumisilmoitus Luvan saajan on töitä suorittaessaan huolehdittava siitä, ettei työalueella olevia toisten omistamia rakenteita tai laitteita vahingoiteta. Työstä aiheutuvat välittömästi ilmenevät edunmenetykset on viipymättä korvattava vahingonkärsijälle. 4. Luvan saajan on poistettava vesistöstä ja sen rannoilta rakennusjätteet ja huolehdittava rakennustyön muidenkin jälkien poistamisesta. Rakennuspaikat ja niiden ympäristöt on työn jäljiltä siistittävä ympäristöön sopeutuviksi. 5. Luvan saajan on huolehdittava sillan ja siihen liittyvien rakenteiden kunnossapidosta. 6. Luvan saajan on ennakolta ilmoitettava työn aloittamisesta Lapin ELYkeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Sallan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Työn valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti aluehallintovirastolle, ELYkeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Sallan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle 60 päivän kuluessa työn päättymisestä lukien. 9 OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN EDUNMENETYKSEN VARALTA Mikäli tässä päätöksessä tarkoitetusta rakentamisesta aiheutuu sellainen edunmenetys, jota lupapäätöstä annettaessa ei ole ennakoitu ja josta luvanhaltija on vesilain säännösten nojalla vastuussa, voidaan korvausta tai toimenpiteitä edunmenetysten poistamiseksi aiemman ratkaisun estämättä vaatia aluehallintovirastoon toimitettavalla hakemuksella. RATKAISUN PERUSTELUT Pääasiaratkaisun perustelut Sillan rakentaminen on tarpeen rakennettavan Uksema-ahon metsätien käytön turvaamiseksi. Sorsajoessa ei ole vesiliikennettä, joten sillan rakentaminen ei aiheuta häiriötä sille. Rakentamispaikan alapuolisessa uomassa voi aiheutua tilapäistä, ennalta arvioiden vähäistä vesistön samentumista. Samentumisesta ei kuitenkaan aiheudu haittaa vedenlaadulle tai kalastolle. Sillan rakenteet huomioon ottaen hankkeesta ei aiheudu haittaa kalankululle eikä lisääntymiselle. Alueella ei ole uhanalaisia eliölajeja. Hankkeelle on maa- ja vesialueiden omistajien suostumukset. Lupamääräysten mukaisesti toimittaessa hakemuksessa tarkoitetun sillan rakentaminen ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Näin ollen vesilain mukaisen luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät.
10 Lupamääräysten perustelut Luvan saajan noudatettavaksi on annettu tavanomaiset määräykset työn huolellisesta suorittamisesta sekä yleisten ja yksityisten etujen turvaamisesta. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Vesilaki (587/2011) 2 luku 7, 9 1 momentti, 3 luku 3, 4 1 momentti 1) kohta, 5, 8, 10 1 momentti sekä 18 KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Lupa-asian käsittelymaksu on 2 190 euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Perustelut Alla olevan asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan siltaa koskevan asian käsittelystä perittävä maksu on 2 190 euroa. Oikeusohje Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista vuosina 2012 ja 2013 (1572/2011)
11 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Hannu Puranen Anna-Maria Juntunen Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Hannu Puranen ja esitellyt ympäristölakimies Anna-Maria Juntunen. Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 0295 017 647 tai 0295 017 500. A-MJ/hh Liite Päätös Tiedoksi Valitusosoitus Hakija Lapin ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat Lapin ELY-keskus / Kalatalous Sallan kunta Sallan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ELY-keskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy 4.3.2012, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - aluehallintoviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin aluehallintoviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia aluehallintoviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen aluehallintoviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Linnankatu 1 3 postiosoite: PL 293, 90101 Oulu puhelin: vaihde 0295 017 500 telekopio: 08-3140 110 sähköposti: kirjaamo.pohjois@avi.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.