KYL OPS 2012- Liite 3 Opintojen järjestelyistä Jaksollisuus... 1 Opinto-ohjelma... 1 Kurssi... 1 Kurssitarjotin ja työjärjestys... 1 Wilma mikä se onkaan?... 2 Kurssin suorittamisesta... 2 Kurssikoe... 3 Kurssin arvostelu... 3 Kokeen uusinta... 3 Poissa kurssikokeesta?... 3 Opinto-ohjelman muuttaminen... 4 Tukiopetus... 4 Opiskelu Kouvolan lukioissa... 4 Muut opinnot... 4 Arvostelu ja todistukset... 5
Jaksollisuus Lukion lukuvuosi jakaantuu 5 jaksoon. Yhden jakson pituus on n. 7 viikkoa. Opinto-ohjelma Lukion oppiaineita ovat kaikille yhteiset ja valinnaiset aineet. Yhteiset oppiaineet muodostuvat valtakunnallisista pakollisista ja syventävistä kursseista ja koulukohtaisista syventävistä ja soveltavista kursseista. Valinnaisissa vieraissa kielissä on vain syventäviä ja mahdollisesti koulukohtaisia syventäviä ja soveltavia kursseja. Muut valinnaisaineet muodostuvat koulukohtaisista kursseista. Opiskelijan lukio-opintoihin kuuluu pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia ja soveltavia kursseja, yhteensä vähintään 75 kurssia. Jokainen kouluun tuleva täyttää ainevalintalomakkeen jolla valitsee opinto-ohjelmansa. Tätä ohjelmaa opiskelija voi joutua muuttamaan kurssitarjonnan muutosten takia. Kurssi Lukion eri oppiaineet suoritetaan kursseina. Oppiaine voi sisältää valtakunnallisia pakollisia ja syventäviä kursseja, ja/tai koulukohtaisia syventäviä ja/tai soveltavia kursseja. Yksi kurssi kestää yhden jakson ajan n. 30-33 tuntia, ja opetusta kullakin kurssilla on 5 tuntia viikossa (paitsi kahdessa jaksossa opetettavilla KU, LI ja MU kursseilla 1 ja 2). Lisäksi kurssiin liittyy 3h kurssikoe. Eri oppiaineisiin sisältyvät kurssit löytyvät opetussuunnitelmasta (lukuvuosiopas, Wilma, kotisivut). Kurssitarjotin ja työjärjestys Koulussa opiskeltavat eri oppiaineisiin liittyvät kurssit löytyvät kurssitarjottimelta. Kurssit ovat tarjottimella ainelyhenteellä, jonka perässä on kurssinumero ja tarvittaessa ryhmänumero (MA1 = pitkä matematiikka, kurssi 1; PS3.2= psykologia, kurssi 3, ryhmä 2; MB1.2= lyhyt matematiikka, kurssi 1, ryhmä 2). Kun kurssissa on ryhmänumero, niin tarjottimelta löytyy useita ko. kurssin ryhmiä. Opiskelija on sijoitettu ryhmään A, B tai C. Ryhmällä on kurssitarjottimessa oma sarakkeensa, jota seuraamalla opiskelijalla on mahdollista suorittaa pakolliset opinnot ja osa syventävistä opinnoista kolmessa vuodessa. Opiskelijan on mahdollista valinta myös muille ryhmille varattuja pakollisia kursseja, mutta valinnan toteutumisen ehtona on aina ryhmäkoon säilyminen kohtuullisena. Olet saanut koulun alustavan kurssitarjottimen käyttöösi. Se saattaa muuttua lukuvuoden aikana. Saat siitä silloin ilmoituksen Wilmaan. Kurssitarjotinta on helppo käyttää: kullakin rivillä sinulla voi olla valittuna vain yksi kurssi, koska samalla rivillä opetettavat kurssit opetetaan yhtä aikaa. Tarjottimen oikeassa alanurkassa olevaa numeroruudukkoa kutsutaan tuntikaavioksi. Kurssitarjottimessa tietyllä rivillä (1-7) oleva kurssi on tarjottimen tuntikaaviossa vastaavan numeron paikalla. Tuntikaavion avulla voit myös rakentaa oman työjärjestyksesi. Valintasi teet Wilmassa, ja sieltä saat tulostettua myös valmiin työjärjestyksesi. Liikunnan, kuvataiteen ja musiikin pakolliset kurssit (1 ja 2) on hajautettu, ja ne opetetaan kahden jakson aikana 2-3 tuntia jaksossa. Valinnaisuuden takia opiskelijalle saattaa tulla työjärjestykseen vapaatunteja. Näiden paikalle kannattaa kurssitarjottimesta etsiä sopivia kursseja. 1
Wilma mikä se onkaan? Wilmassa ilmoittaudut kursseille, saat opettajilta viestejä, muutat kurssiohjelmaasi, tulostat jaksotodistuksesi ja näet reaaliaikaisesti suorituksesi. Jos opettaja sairastuu, niin saat viestin ohjelmastasi useimmiten Wilmaan. Huoltaja (opiskelija alle 18v) voi tarkastella opiskelijan opintosuorituksia, lähettää viestejä opettajille, ryhmänohjaajalle ja kuittaa opiskelijan poissaolot. Yli 18v opiskelija voi kuitata itse poissaolonsa Wilman kautta. Opiskelija voi suorittaa kursseja oman valintansa mukaan. Opiskelijat valitsevat ja samalla ilmoittautuvat seuraavan lukuvuoden kursseille edellisen lukuvuoden keväällä huhti-toukokuussa. Ilmoittautuminen kursseille tapahtuu Wilmassa, koulun hallinto-ohjelmassa, opiskelijan omalla tunnuksella. Opiskelija saa tunnuksensa ensimmäisen kouluvuoden alkaessa. Lukuvuoden aikana on kurssi-ilmoittautumiset varmistettava n. kaksi viikkoa ennen uuden jakson alkua Wilmaan. Samalla on mahdollisuus tarkastella opinto-ohjelmaa. Kursseille ilmoittautuminen on auki rajallisen ajan, ja mikäli ryhmään ei pysty ilmoittautumaan (täynnä tai ilmoittautumisaika on ohi), joutuu opiskelija vaihtamaan aikomaansa valintaa ota tällöin yhteyttä opinto-ohjaajaan tai rehtoriin. Kurssien ilmoittautumisajoista ilmoitetaan Wilmassa, kotisivuilla ja Info-tv:ssä. Kurssien valinnassa kannattaa huomioida englannin kielellä opiskeltavat kurssit (merkintä e kurssinimessä), joihin etuoikeus on Studies in English- linjan valinneilla opiskelijoilla. Wilma-tunnuksesi ovat voimassa koko lukioajan. PIDÄ OMAT TUNNUKSESI VAIN OMANA TIETONASI! VOIT KÄYTTÄÄ TUNNUKSIASI MILLOIN TAHANSA TARKISTAAKSESI OPINTOTILANTEESI. Kurssin suorittamisesta Oppiaineen kursseista, valtakunnallisista pakollisista ja syventävistä kursseista, on vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) suoritettava hyväksytysti (arvosana 5-10 tai S). Yleensä kurssien suoritusjärjestys on numerojärjestys. Ainekohtaisesta kurssien suoritusjärjestyksestä saat tietoa katsomalla tämän oppaan lukiokurssien tietoja. Jos haluat käydä kurssit eri järjestyksessä kuin ohjeeksi on annettu, niin ota yhteyttää kyseisen aineen opettajaan. Kukin kurssi voidaan suorittaa 1. opiskelemalla kurssi normaalisti ja osallistumalla kurssikokeeseen. 2. suorittamalla kurssi opetukseen osittain tai kokonaan osallistumatta (itsenäinen opiskelu). Oikeudesta kurssin itsenäiseen opiskeluun päättää opettaja ja sitä on anottava kirjallisesti (lomake koulun kotisivuilta). Opettaja laatii ohjelman, jonka opiskelija suorittaa. Kurssikoe suoritetaan normaalisti. 3. laatimalla tutkielma kurssin sisällöstä. Tästä on sovittava kirjallisesti opettajan kanssa. Opettaja määrittelee tutkielman laajuuden, aikataulun ja kokeen tarpeen. Kaksi kurssia on mahdollista suorittaa samanaikaisesti osallistumalla toiseen kursseista ja suorittamalla toinen kurssi kohtien 2. tai 3. mukaan. Pakollisista kursseista voidaan suorittaa yleensä korkeintaan puolet itsenäisesti opiskellen. Saman aineen peräkkäisiä kursseja ei kuitenkaan saa opiskella itsenäisesti ilman erityisperusteita. Itseopiskelijan tulee suunnitella ohjelmansa siten, että osallistuminen normaaliin kurssikokeeseen on mahdollista. 2
Kurssikoe Kurssikokeet järjestetään pääsääntöisesti kunkin jakson lopussa olevina koepäivinä. Koeviikkoon kuuluu 7 koepäivää, joista vähintään kahtena iltapäivänä opiskellaan myös työjärjestyksen mukaan. Koeaika on kolme tuntia. Sellaisten aineiden kokeet, joiden kurssi on jaettu kahdelle tai useammalle jaksolle tai jotka eivät kuulu koeviikkoon, järjestetään koepäivien ulkopuolella. Koeaikataulu on lukuvuositiedotteessa ja koulun kotisivuilla. Opiskelijan, joka ei aio osallistua kurssikokeeseen, on ilmoitettava tästä opettajalle kurssin alussa. Jos poissaolojen määrä kurssilta on yli 6 tuntia, on opiskelijan sovittava opettajan kanssa lisänäytöistä/ lisätöistä ennen kurssikokeeseen osallistumista. Jos poissaoloja kurssilta on yli 9 tuntia, on kurssi käytävä uudelleen. Pitkäaikaisen sairauden takia voidaan poissaolorajoja harkita uudelleen.. Tällöin sairaus on selvitettävä lääkärintodistuksella. Hyväksyttävästä syystä kurssikokeesta poissaollut, hylätyn kurssin uusija tai samaan aikaan kahta kurssia suorittava opiskelija voi suorittaa koepäivän aikana kaksi koetta. Toisen kokeista voi suorittaa myös uusintakuulustelussa. Suorittamisesta on ennakkoon sovittava opettajan kanssa. Kurssin arvostelu Kurssin arvosana voi olla numero 4-10 (4=hylätty) tai kirjainarvosana S= suoritettu, H= hylätty. Jos kurssimerkinnäksi on laitettu K, niin se tarkoittaa kesken olevaa tai keskeytynyttä kurssia. Kurssin arvosteluperusteet on selvitetty kyseisen oppiaineen opetussuunnitelmassa. Kokeen uusinta Hylätyn kurssin (arvosana 4tai H) arvosanaa opiskelija saa yrittää korottaa kerran. Tämä voi tapahtua vastaavan kurssin kurssikokeessa, jolloin opiskelija voi halutessaan osallistua kurssin opiskeluun, tai uusintakuulustelussa. Hylätty-arvosanan voi korottaa vain kerran kurssia seuraavassa uusintakokeessa. Mikäli opiskelijalle tulee useampia hylätty-arvosanoja, voidaan korotuksia siirtää seuraaviin uusintoihin päällekkäisyyksien välttämiseksi. Uusintakoe järjestetään kerran jaksossa (yleensä tiistaina) klo 17-19:30 auditoriossa niille jotka perustellusta syystä eivät voi osallistua kurssikokeeseen tai ovat kurssikokeessa saaneet hylätyn (4 tai H). Uusintakokeeseen ilmoittaudutaan Wilmassa suoraan opettajalle annettuun päivään mennessä. Ilmoittautuminen on sitova. Uusintakoepäivä on normaali koulupäivä eikä opiskelijalla ole oikeutta pitää vapaata ennen koetta. Hyväksytysti suoritetun kurssin arvosanaa ei voi korottaa osallistumalla vain kurssikokeeseen. Arvosanaa voi yrittää korottaa käymällä kurssi uudelleen ja osallistumalla kursiskokeeseen. Arvosanoista parempi jää voimaan. Poissa kurssikokeesta? Mikäli opiskelija ei sairauden tai muun syyn takia voi osallistua kurssikokeeseen on siitä ilmoitettava kurssin opettajalle. 3
Opinto-ohjelman muuttaminen Opintojen aikana opiskelija voi muuttaa opinto-ohjelmaansa sisältyviä aineita ja kursseja. Tietyissä tapauksissa ainemuutos edellyttää aina keskustelua aineopettajan ja opinto-ohjaajan kanssa. Erityisesti on oltava tarkkana matematiikan tason ja kielten tason vaihtamisessa Opiskelija voi vaihtaa valinnaisen kielen oppimäärää (A-B2 tai B2-B3). Muutos tehdään kirjallisesti lomakkeella opettajan ja opinto-ohjaajan kautta. Opiskelija voi vaihtaa pitkän matematiikan lyhyeen matematiikkaan. Matematiikan arvosana määräytyy tällöin lyhyen matematiikan kurssien perusteella. Pitkästä matematiikasta luopuneen opiskelijan kurssien välinen vastaavuus on mainittu opetussuunnitelmasta. Matematiikan tason muutos tehdään aina kirjallisesti opettajan, opinto-ohjaajan ja rehtorin kautta. Opinto-ohjelman muutoksissa paras apu löytyy opinto-ohjaajalta. Tukiopetus Tukiopetusta voidaan antaa kaikissa aineissa oppimisvaikeuksien tai pitkien poissaolojen takia. Opiskelija sopii tukiopetuksesta aineenopettajan kanssa. Opiskelu Kouvolan lukioissa Yhteiskoulun lukiolla ja Lyseon lukiolla on, lukuvuodesta riippuen, yhteisiä kursseja. Iltalukiossa järjestetään opetusta ET:ssa ja UO:ssa erillisen aikataulun mukaisesti. Jos aioit opiskella kursseja jossakin toisessa lukiossa, niin huomaa seuraavaa. Toisen lukioiden kursseille voi osallistua perustellusta syystä. Mikäli aiot opiskella kurssin jossakin muussa lukiossa, niin varmista kurssiin sopiminen toiselta lukiolta ja ota yhteyttä opintoohjaajaasi. Kouvolan Iltalukion kursseille voivat osallistua opintojaan nopeuttavat, ylioppilastutkintoon valmistautuvat sekä hylätyn kurssin uusijat. Iltalukio-opiskelu varmennetaan kansliasta saatavaan ilmoittautumislomakkeeseen opinto-ohjaajan allekirjoituksella. Muut opinnot Lukio-opinnoiksi hyväksytään muissa lukioissa suoritetut opinnot. Opiskelijoiden on mahdollisuus lukea hyväkseen 5 kurssia muualla kuin lukioissa suoritettuja opintoja 75 kurssin lukio-opintoihin seuraavasti: 1. Musiikkiopistossa lukio-aikana suoritetuista tutkinnoista enintään 5 (viisi) kurssia. 2. Liikenneopetuksen kurssi (1 kurssi) lukioaikana suoritetusta, vähintään henkilöauton kuljettamiseen oikeuttavasta ajokorttitutkinnosta. 3. Urheiluakatemiassa suoritettuja kursseja enintään 10 (kymmenen) kurssia lukioaikana. 4. Liikunnan valmennusohjemaan osallistumisesta lukioaikana enintään 5 (viisi) kurssia siten, että kursseja hyväksytään enintään yksi (1) lukukaudessa. Yliopiston arvosanasuorituksien, Kansalaisopistossa suoritettujen lukion oppimäärään liittyvien kurssien, erilaisten kielikurssien ja järjestöjen ohjaajakurssien soveltumisesta lukiokursseiksi on sovittava rehtorin kanssa tapauskohtaisesti. Kurssisuoritus edellyttää lukion kurssilta vaadittavaa tuntimäärää ja loppukoetta tai lopputyötä. 4
Opiskelija voi myös lukea hyväkseen soveltavina opintoina em. kursseja lukion 75 kurssin oppimäärän lisäksi. Kohtien 1 ja 4 opintojen hyväksymisestä lukiokursseiksi ja menettelytavoista on ennakkoon sovittava vastaavan oppiaineen opettajan kanssa. Muiden opintojen hyväksymisestä lukiokursseiksi on sovittava rehtorin kanssa. Nämä kurssit merkitään lukion päättötodistukseen otsakkeella Muut opinnot. Arvostelu ja todistukset Jaksotodistukseen merkitään kurssiarviointi opetussuunnitelman mukaisesti (joko numero tai suoritusmerkintä). Lukion päättötodistus annetaan opiskelijalle, joka on suorittanut lukion koko oppimäärän. Lukion oppimäärä on suoritettu, kun kaikki opinto-ohjelmaan kuuluvien oppiaineiden oppimäärät on hyväksytysti suoritettu. Arvioituja kursseja ei voi jälkikäteen poistaa. Opiskelijalle varataan ennen päättötodistuksen antamista mahdollisuus osallistua oppiaineen suulliseen kuulusteluun, johon voi kuulua myös kirjallisia tehtäviä. Kuulusteltavan oppimäärän laajuuden määrää opiskelijan opinto-ohjelma. Kuulustelun perusteella voidaan oppiaineen arvosanaa korottaa. Suullisia kuulusteluja voidaan hyödyntää myös ylioppilastutkintoon valmistauduttaessa. Kunkin oppiaineen päättöarvosana määräytyy opiskelijan opinto-ohjelmaan kuuluvien valtakunnallisten pakollisten ja syventävien kurssien keskiarvon perusteella. Opettajalla on mahdollisuus korottaa arvosanaa, mikäli opiskelijan näytöt ovat kurssiarvosanaa paremmat. Numeroarvosanoin arvostellaan päättötodistuksessa kaikki pakolliset oppiaineet ja valinnaiset vieraat kielet. Oppilaanohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Muut oppiaineet arvostellaan opetussuunnitelman mukaisesti. Suoritusmerkintä (S) Huomaa, että päättötodistukseen voidaan merkitä suoritusmerkintä liikunnassa ja sellaisissa oppiaineissa, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin, sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia. Suoritusmerkinnän opiskelija pyytää kirjallisesti noin kuukautta ennen päättötodistuksen antamista (lomake). Ilman eri pyyntöä nämä aineet arvioidaan numeroin. Todistus lukiossa suoritetuista opinnoista (erotodistus) annetaan opiskelijalle, joka eroaa lukiosta ennen lukion koko oppimäärän suorittamista. 5