Riippuu vähän et mitä lukee

Riippuu vähän et mitä lukee Urheilullisten poikien suhtautuminen lukemiseen Oulussa keväällä 2013 Kandidaatintutkielma Oulun yliopisto Kulttuuriantropologia 29.5.2013 Mirja Syrjälä

Sisällysluettelo 1 Johdanto...3 2 Tutkimusprosessi... 5 3 Poikien lukeminen... 10 4 Lukemiseen vaikuttavat tekijät...14 5 Lukemiseen kannustaminen... 18 6 Pohdinta...23 Lähteet... 25 Liitteet 2

1 Johdanto Tammikuun alussa sain sähköpostiini viestin juuri alkavasta Kiekkoja ja kirjoja-tutkimusprojektista. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman Lukuinto-ohjelman puitteissa oli käynnistymässä monitieteinen tutkimushanke, joka tutkisi ja kehittäisi poikien lukuharrastusta. Kiekkoja ja kirjoja -tutkimusprojektissa suunnitelmana olisi selvittää mobiililaitteiden vaikutuksia lukemiseen, mutta myös poikien lukutottumuksia yleisesti sekä keinoja lisätä lukuintoa. Varsinainen tutkimus Kiekkoja ja kirjoja-projektissa käynnistyisi syksyllä 2013, jolloin tutkimuskohteena olisi junioriikäinen jääkiekkojoukkue. Lopullinen projektin tavoite olisi jääkiekkokulttuurin muuttaminen lukuja kirjallisuusmyönteiseksi. Keväällä 2013 olisi kuitenkin mahdollista tehdä taustatutkimusta projektille ja itse innostuin tästä vaihtoehdosta kandidaatin tutkielmaani ajatellen. (Lukuinnosta lisää www.lukuinto.fi) Oma suhteeni lukemiseen on aina ollut aktiivinen ja myönteinen. Olen aina pitänyt lukemisesta ja erityisesti kirjojen lukeminen on ollut minulle eräänlainen intohimo. Lukemiseni ei kuitenkaan ole rajoittunut vain kirjojen ahmimiseen, sillä kaikki mahdolliset tekstit kuten maitopurkkien reunat, sarjakuvat, aikakausilehdet, mainokset ja verkkotekstit ovat käyneet minulle kaupaksi. Pikkuveljeni puolestaan on urheilua aktiivisesti harrastava nuori, jolle en ole saanut taottua päähän lukemisen ihanuutta lukuisista yrityksistäni huolimatta. Innostuinkin Kiekkoja ja kirjoja-tutkimusprojektista myös tämän vuoksi, sillä ehkä prosessin aikana voisin löytää myös itselleni hyvän työkalupakin lukemiseen innostamiseen. Päätin keskittyä kandidaatin tutkielmassani taustatiedon tuottamiseen Kiekkoja ja kirjoja-projektille. Halusin selvittää, miten urheilulliset pojat suhtautuvat lukemiseen ja mitä he itse kertovat lukemisestaan, mitkä tekijät vaikuttavat lukemiseen suhtautumiseen sekä millä keinoin poikien lukuintoa pystyisi vahvistamaan. Tutkimusaineiston keräsin Karjasillan koulun kahdeksannelta luokalta. Kertoessani tutkimuskohteestani lähipiirilleni olen törmännyt moniin toteamuksiin ja mielikuviin poikien, urheilun ja lukemisen välisestä suhteesta. Esimerkiksi jo eläkkeellä oleva luokanopettaja totesi, etteivät pojat lue ja että olen mahdottoman tehtävän edessä etsiessäni keinoja kannustaa poikia lukemaan ja innostumaan siitä. Poikien, urheilun ja lukemisen väliseen suhteeseen liitetään myös mielikuvia siitä, että pojat ovat joko nörttejä lukijoita tai huonon koulumenestyksen omaavia urheilijoita. Tutkielmassani halusin tarkastella, ovatko tällaiset mielikuvat totta. Sen sijaan, että uskoisin kuulemiani sanontoja pojat eivät lue sekä urheilu ja lukeminen ovat 3

mahdoton yhtälö, halusin selvittää tutkittavieni kautta, mikä on heidän tilanteensa suhteessa lukemiseen ja miten juuri heitä saataisiin innostettua lukemaan enemmän. Tutkimusaineiston olen kerännyt Karjasillan koulun kahdeksannelta luokalta. 4

2 Tutkimusprosessi 2.1 Aiempi tutkimus Suomalaisnuorilla on hyvä lukutaito kansainvälisellä mittapuulla tarkasteltaessa. OECD:n (Organisation for Economic Cooperation and Development) PISA-tutkimusohjelmassa (Programme for International Student Assessment) selvitetään kolmen vuoden välein 15-vuotiaiden nuorten tietoja ja taitoja erityisesti lukutaidon, matematiikan ja luonnontieteiden alueilla (Linnankylä ym. 2004: 2). Vuoden 2009 PISA-tutkimuksessa Suomi sijoittui 65 maasta kolmanneksi Shanghain ja Korean jälkeen. Huipputuloksista huolimatta sukupuolten väliset erot olivat suuret. Kaikissa PISAtutkimukseen osallistuneissa maissa tytöt lukivat poikia paremmin; OECD-maissa tyttöjen etumatka lukemisen osalla oli puolen suoritustason eli noin yhden kouluvuoden verran. Suomessa tyttöjen ja poikien välinen ero lukutaidossa oli OECD-maiden suurin eli 55 pistettä. (Sulkunen ym. 2010: 7,13 14,23 24,29) Lukutaidon lisäksi myös muita lukemiseen liittyviä tutkimuksia on tehty paljon. Esimerkiksi Jyväskylän soveltavan kielentutkimuksen laitos on julkaisut teokset nuorten mediankäytöstä sekä äidinkielen ja vieraiden kielten tekstikäytänteistä koulussa ja vapaa-ajalla (Luukka ym. 2001, 2008). Lauri Kaartokallion Pro gradu-tutkielmassa Yläkoululaisten tyttöjen ja poikien kunnon ja liikuntataitojen yhteydet koulumenestykseen, koululiikuntaan suhtautumiseen ja urheiluseurajäsenyyteen tarkastellaan liikunnan ja koulumenestyksen välistä suhdetta. Kaartokallion selvityksen mukaan liikunnan ja koulumenestyksen suhde on yleensä positiivinen tai niillä ei ole suurta yhteyttä toisiinsa. (Kaartokallio 2013: 22 24) Tom Palmerin artikkeli Reading the Game: Using Sport to Encourage Boys and Men to Read More kuvaa keinoja, jolla urheilua ja urheiluaiheisia tekstejä voidaan käyttää hyväksi ihmisten lukumotivoinnissa (Palmer 2008). Lähimpänä omaa tutkimuskohdettani, urheilullisten poikien suhtautumista lukemiseen, on Sanna Laaksosen Pro gradu-tutkielma (2010) "No ainahan siitä lukemisesta jottain hyötyä on": yhdeksäsluokkalaiset pojat lukijoina vapaa-ajalla ja koulussa. Laaksonen tarkastelee gradussaan yhdeksäsluokkalaisten poikien näkemyksiä siitä, mitä lukeminen heidän mielestään on, minkälaisia lukemisen käytänteitä pojilla on äidinkielen tunneilla ja vapaa-ajalla sekä mitä käsityksiä pojat liittävät lukemiseen (Laaksonen 2010: 5). Laaksosen haastattelemat pojat lukevat vapaa-ajalla monipuolisesti sekä painettuja tekstejä kuten sanomalehtiä, aikakausilehtiä ja kaunokirjallisuutta että uusmedian tekstejä kuten verkkolehtiä, foorumeja, Messenger-viestejä ja Internet pelejä 5

(Laaksonen 2010: 50 51). Tutkielmani käsittelee osittain samoja teemoja kuin Laaksosen Pro gradu-tutkielma, mutta selvitän omassa tutkielmassani aihetta urheilija-näkökulmasta; muuttuuko asetelma, kun kyseessä on urheileva nuori? 2.2 Tutkimuksen teoreettinen näkökulma ja tutkimuskysymykset Tutkielmassani tarkastelen lukemista literacy-tutkimuksen näkökulmasta. Literacy-tutkimuksessa lukeminen, kirjoittaminen ja puhuminen nähdään sosiaalisina taitoina ja käytänteinä (Barton & Hamilton 1998: 7). Literacy-termi voidaan suomentaa tekstitaidoksi, joka sisällyttää kaikki tekstiin liittyvät toiminnat. Barton ja Hamilton ovat tutkineet Lancasterissa, Englannissa, yhteisön kulttuurisia käytänteitä, jotka liittyvät tekstitaitoihin (Barton & Hamilton 1998: 4). Tutkimuksensa perusteella he määrittelevät tekstitaidot seuraavanlaisesti: Literacy is best understood as a set of social practices; these can be inferred from events which are mediated by written texts (Barton & Hamilton 1998: 8). Tekstitaidot (literacy) määritellään siis parhaiten sosiaalisten käytänteiden joukkona, jotka voidaan päätellä tilanteista, joissa kirjoitetut tekstit ovat keskeisessä asemassa. Tekstitaitoteoriassa olennaisia termejä ovat tekstikäytänteet ja tekstitilanteet. Tekstikäytänteet ovat sosiaalisesti ja kulttuurisesti opittuja käyttäytymismalleja siitä, mitä tekstillä tehdään. Käytänteisiin liittyvät arvot, asenteet, tunteet ja sosiaaliset suhteet. Tekstitilanteet ovat puolestaan tapahtumia, joissa teksti on keskeisessä roolissa. Lyhyesti sanottuna tekstitaidot ovat tekstikäytänteiden määrittelemiä tekstitilanteita. (Barton & Hamilton 1998: 6 8) Tekstitaitoihin kuuluvat kirjoitettu ja puhuttu kieli, mutta Bartonin ja Hamiltonin havaintojen perusteella tekstejä käytetään yhdessä muiden merkkioppien kuten matematiikan, nuotiston ja valokuvien kanssa. Tämän vuoksi tekstitaidot voidaan nähdä yhtenä kommunikoinnin osa-alueena. Tekstitaidot eivät ole samanlaisia kaikissa tilanteissa; käytänteet vaihtelevat esimerkiksi tietokoneisiin, elokuviin ja akateemisiin teksteihin liittyvissä konteksteissa. Elämän eri osa-alueille liitetään täten erilaisia tekstitaitoja. Ihminen kohtaa jatkuvasti tilanteita, joissa tekstit ovat keskeisessä roolissa. Näihin tilanteisiin liittyvät käytänteet ovat tarkoituksellisia ja kietoutuneet laajempaan sosiaalisten tavoitteiden ja kulttuuristen toimintojen verkkoon. Esimerkiksi piirakkaa leipoessa reseptin lukemisella tavoitellaan onnistunutta piirakkaa. Reseptin luku on osa laajempaa kotitalouteen liittyvien käytänteiden verkkoa kuten ruuan tuottamista. Tekstikäytänteet ovat 6

muodostuneet kulttuurisesti ja tämän vuoksi ne ovat historiallisesti paikantuneita. Tekstikäytänteet ovat kuitenkin jatkuvassa muutoksessa ja uudet käytänteet voivat korvata vanhoja. (Barton & Hamilton 1998: 9 12) Barton ja Hamilton jakavat lukemisen kahteen eri kategoriaan. Lukemista voidaan harjoittaa tietoisesti esimerkiksi kirjaa tai lehteä lukiessa. Tällöin lukeminen on tekemisen keskiössä ja usein yhteydessä vapaavalintaiseen päätökseen siitä, mitä haluaa lukea. Toisessa lukemisen kategoriassa lukeminen tapahtuu huomaamatta, lukemista erikseen tiedostamatta, sillä lukeminen on väline jonkin muun saavuttamiseksi. Tällaista lukemista ovat esimerkiksi kalenterin selaaminen, mainosten katsominen sekä laskujen maksaminen. (Barton & Hamilton 1998: 152 158) Omassa tutkielmassani ymmärrän tekstitaitojen rakentuneen sosiaalisesti ja täten tekstitaitoihin vaikuttavat useat eri tekijät. Tarkastelen aineistolähtöisesti, mitkä ovat urheilullisten poikien tekstitilanteet ja tekstikäytänteet ja mitkä tekijät vaikuttavat poikien suhtautumiseen lukemista kohtaan. Selvitän, mitä tarkoituksia pojat liittävät lukemiseen ja ovatko heidän lukutottumuksensa jaettavissa tiedostavaan lukemiseen ja välineelliseen lukemiseen. Näiden lisäksi laajennan tutkimustani tulevaisuuteen ja pohdin sitä, miten lukemiseen suhtautumiseen on mahdollista vaikuttaa. Tavoitteenani on löytää keinoja, joilla urheilullisia poikia voitaisiin kannustaa lukemaan vielä enemmän. Vastauksia tutkimusongelmaani urheilullisten poikien suhtautuminen lukemiseen pyrin löytämään tutkimuskysymyksieni kautta. Tutkimuskysymykset ohjaavat niin tutkimusprosessia kuin tutkielman rakennettakin. Tutkimuskysymykseni ovat: -Mitä urheilulliset pojat kertovat lukemisestaan? -Mitkä tekijät vaikuttavat urheilullisten poikien lukemiseen? -Millä tavoin urheilullisten poikien lukuintoa voisi lisätä? Keskeisiä termejä tutkielmassani ovat lukeminen, suhtautuminen ja urheilullisuus. Lukemisella tarkoitan kaikkien erilaisten tekstien lukemista. Tähän sisältyy esimerkiksi kirjat, lehdet, verkkotekstit, opasteet, mainokset, tv-tekstitykset ja tekstiviestit. Suhtautumisella puolestaan tarkoitan poikien asennetta lukemista kohtaan, asennoitumiseen vaikuttavia tekijöitä sekä lukemisen toteutumista käytännössä. Tutkimuksen informantit käyvät urheilupainotteista koulua ja harrastavat aktiivisesti urheilua. Tarkempaa kriteeriä urheilullisuudelle en ole määritellyt. 7

2.3 Tutkimusaineiston koonti Tutkimusaineiston kokosin Karjasillan koulun kahdeksannelta luokalta. Haastattelin seitsemää kahdeksatta luokkaa käyvää poikaa ja tämän lisäksi kyselylomakkeeseen vastasi koko luokka (14 poikaa, 8 tyttöä). Haastatellut pojat harrastivat jääkiekkoa, uintia, koripalloa, lentopalloa ja vesipalloa. Haastateltavien anonymiteettiä suojellakseni olen muuttanut heidän nimensä tutkielmassani. Tein parihaastattelut Janille ja Juholle sekä Joonakselle ja Henrillä. Kolmen hengen haastattelussa mukana olivat Elias, Antti ja Matias. Haastattelin myös oppilaiden äidinkielenopettajaa, josta puhun tutkielmassani Äidinkielenopettajana. Tutkimusmenetelmäni ovat teemahaastattelu sekä kyselylomaketutkimus. Puolistrukturoidussa teemahaastattelussa aiheet ovat ennalta määriteltyjä ja ne käydään läpi jokaisessa haastattelussa, mutta kysymysten muotoilua ja järjestystä voi vaihdella haastattelutilanteessa (Ruusuvuori & Tiittula 2009: 11). Pääaineistonani käytän haastatteluja ja kyselylomakeaineisto toimii täydentävänä lisämateriaalina. Haastattelut ovat nauhoitettu ja litteroitu. Koska haastateltavat oppilaat ovat alaikäisiä, huoltajien suostumus haastatteluun osallistumisesta on varmistettu lupalapulla (Liite 1). Valitsin aineistonkeruutavakseni haastattelun, sillä halusin kerätä laadullista aineistoa, jolla saan urheilullisten poikien äänet kuuluviin. Päätin haastatella oppilaita ryhmähaastatteluna kahden ja kolmen hengen ryhmissä, sillä näin saisin monen pojan äänen kuuluville ja mahdollisesti pojat pystyisivät saamaan ideoita ja ajatuksia toisiltaan haastattelun aikana (Liite 2). Äidinkielenopettajaa halusin haastatella ammattilaisen näkökulmasta, sillä hän viettää jatkuvasti aikaa urheilevien oppilaiden kanssa lukemisen parissa ja hänellä voisi olla sekä kokeiltuja että kokeilemattomia ideoita lukuinnon lisäämiseksi (Liite 3). Kyselylomakkeen lisäsin aineistonkeruumenetelmäksi kenttätöiden aikana syventääkseni ymmärrystä koko luokan lukutottumuksista (Liite 4). Halusin teetättää kyselylomakkeen myös luokan tytöillä, jotta pystyisin vertailemaan onko tyttöjen ja poikien vastauksissa eroavaisuuksia. Kenttätyöni sujuivat hyvin. Ottaessani yhteyttä Karjasillan koulun rehtoriin ja äidinkielenopettajiin sain innostuneen vastaanoton ja luvan kerätä tutkimusaineistoni Karjasillan koululla. Äidinkielenopettajan haastattelusta sain lukuisia hyviä ideoita lukuinnon vahvistamiselle ja samalla itsekin innostuin aiheesta aivan uudella tavalla. Myös oppilaat suostuivat haastateltaviksi ja täyttämään kyselylomakkeen ongelmitta. Kahdeksasluokkalaisen pojan vastaukset suhteestaan lukemiseen ovat niukkoja ja tiivistettyjä. Vastaus kysymykseen saattaa olla yhden sanan tai pään pudistuksen mittainen. Tiedostinkin jo etukäteen haasteen löytää yhteinen kieli poikien kanssa. 8

Vaikka lukeminen aiheena ei kiinnostanut kaikkia haastateltaviani, he jaksoivat vastata kaikkiin kysymyksiini ja jokainen haastattelu oli sekä hyödyllinen että lisätietoa antava. Mielestäni viimeisin poikien haastattelu sujui parhaiten, sillä edellisten haastattelujeni valossa osasin parhaiten hyödyntää teemarungon suomaa vapautta ja toisaalta esittää konkreettisia esimerkkejä ja jatkokysymyksiä. Äidinkielenopettajan haastattelu kesti noin 35 minuuttia ja oppilaiden haastattelut 15 20 minuuttia. 9

3 Poikien lukeminen 3.1 Mitä luetaan Haastattelujen ja kyselylomakkeiden mukaan pojat lukevat monipuolisesti vähän kaikkea. Kukaan haastateltavistani ei listannut kaikkia lukemiansa tekstejä vaan he mainitsivat joitakin itselleen olennaisia tekstilajeja. Usea haastateltavista kertoo lukevansa urheilu-uutisia päivittäin. Myös uutiset yleisesti, sarjakuvat, aikakausilehdet kuten Kori-lehti ja Jääkiekkolehti ja verkkosivut kuten NHL, Facebook ja Twitter mainitaan. Kaksi haastateltavista tuo esiin myös omaelämäkerrat, joita he ovat jo lukeneet sekä lukemista odottavat elämäkerrat. Joonas on suunnitellut lukevansa Steven Jobsin elämäkerran ja Henri on etsinyt Juhani Tammisen elämäkertaa tuloksetta. Kyselylomakkeen perusteella tutkimani luokan pojat lukevat eniten uutisia; kolmetoista poikaa neljästätoista lukee uutisia joka päivä. Seuraavaksi eniten mainitaan tv-tekstitykset (N=8) ja mainokset (N=7). Verkkokeskusteluja päivittäin lukee kuusi poikaa, tieto- ja koulukirjoja neljä poikaa ja sarjakuvia sekä kirjoja kaksi poikaa. Vain yksi oppilas käytti vapaavalintaista vastausvaihtoehtoa muu ja kertoi lukevansa tekstiviestejä päivittäin. Uskon kuitenkin myös muiden vastaajien lukevan tekstiviestejä, mutta he eivät kirjanneet sitä ylös vapaavalintaiseen vastauskohtaan. Yhden viikon aikana oppilaat lukevat erilaisia tekstejä paljon ja monipuolisesti. Neljäntoista pojan näytteitä tarkastellessa uutisten (N=13) rinnalle kirii tieto- ja koulukirjat (N=11), tv-tekstitykset (N=11), mainokset (N=10) sekä verkkokeskustelut (N=9). Kun päivittäin sarjakuvia mainitsee lukevansa kaksi poikaa, lukee viikoittain sarjakuvia jo seitsemän poikaa. Kukaan pojista ei lue aikakausilehtiä joka päivä, mutta viisi pojista kertoo lukevansa aikakausilehtiä joka viikko. Tekstilajit eivät juuri muutu jokaviikkoisia ja kuukausittaisia lukutottumuksia verratessa. Vuosittaisten lukutottumuksien tarkasteleminen on sen sijaan mielenkiintoista. Olisin uskonut kaikkien oppilaiden lukevan jokaista ehdottamaani tekstilajia vähintään kerran vuodessa, mutta ainoastaan uutiset saivat tämän tittelin itselleen. Pojista kaikki lukevat siis uutisia vähintään kerran vuodessa. Vähiten vastauksia saa vastausvaihtoehto luen joka vuosi verkkokeskusteluja (N=9). Tulos on sinänsä yllättävä, että ainakin kaikki seitsemän haastattelemaani poikaa kertoo käyttävänsä Facebookia ja erittäin suurella todennäköisyydellä myös lopuilla vastaajista on Facebook-profiili. 10

Ainakin Yle-Uutiset tiedotti maaliskuussa 2013 vuonna 1998-syntyneistä 89 % käyttävän Facebookia (Antti Hirvonen & Tuomo Tebest 6.3.2013). Verkkokeskustelu-terminä aiheutti todennäköisesti ristiriitoja. Ajattelin itse verkkokeskustelujen sisältävän sekä Internetin keskustelufoorumit kuin sosiaalisen mediankin, mutta ehkä jotkut oppilasta ymmärsivät verkkokeskustelujen tarkoittavan ainoastaan keskustelufoorumeja. Mielenkiintoisin huomio vuosittaisista lukutottumuksista on koulu- ja tietokirjojen vastausvaihtoehto. Yksitoista poikaa neljästätoista mainitsee lukevansa koulu- tai tietokirjoja joka vuosi. Tämä vastaus herättää kysymyksen siitä, voivatko jäljelle jääneet kolme poikaa todellakin selvitä koko kouluvuoden lukematta kertaakaan oppikirjojaan vai tarkoittavatko pojat vastauksellaan etteivät he lue oppikirjoja esimerkiksi koulun ulkopuolella. Kyselylomakkeen vastausten perustella tyttöjen ja poikien lukutottumukset ovat hyvin samankaltaisia. Tytöt ja pojat lukevat samoja tekstejä, mutta tytöt lukevat eri tekstilajeja useammin. Suhteutettuna vastauksien määrään, tutkimusluokan tytöt vastasivat poikia useammin lukevansa päivittäin kirjoja, aikakausilehtiä sekä tieto-/koulukirjoja. Muissa vastausosioissa tytöt ja pojat lukivat suurin piirtein yhtä paljon erilaisia tekstejä. Kysymykseen mitä et lue sain monia samankaltaisia vastauksia, mutta myös henkilökohtaiset mieltymykset nousivat pintaan. Kun osa haastateltavista kieltää lukevansa kirjoja, osalle se on miltei ainoa teksti, mitä he kertovat lukevansa. Esimerkiksi Joonas kertoo lukevansa kirjoja, joista osa on fantasiakirjoja ja osa on faktatietoa, kun Matias puolestaan kertoo, ettei hän lue paljoa kirjoja eikä hän tykkää lukea semmosia tosi paksuja fantasiakirjoja. Ehdottaessani runoja lukemiseksi kukaan pojista ei innostunut ajatuksesta. Kyselylomakkeessa erityisesti kirjat eivät löytäneet pojilta kannatusta avoimessa kysymyksessä Mitä tykkäät lukea? Mistä et pidä?. Kirjoja, tylsiä/huonoja kirjoja, pitkiä/paksuja kirjoja, vaikeaa tekstiä sekä runoja ei haluta lukea. 3.2 Muutokset lukutottumuksissa Haastattelemieni poikien lukutottumuksissa on tapahtunut muutoksia ajan kanssa. Jokaiselle haastatellulle on pienempänä luettu kotona iltasatuja ja kirjoja. Kaikki muut paitsi Joonas ovat lukeneet ala-asteella enemmän kuin nyt. Ala-asteella luetut tekstit ovat myös erilaisia kuin tällä hetkellä. Vaikuttaa siltä, että sadut, lasten- ja nuortenkirjat ja sarjakuvat ovat pääosin korvaantuneet uutisilla, aikakausilehdillä ja verkkoteksteillä. 11

Henri kertoo lukeneensa ala-asteella enemmän kuin nyt ylä-asteella. Ala-asteella hän luki semmosia oikeita kirjoja. Tällä hetkellä Henri kertoo pyrkivänsä lukemaan Kalevan ja Helsingin Sanomien urheilu-uutiset joka aamu. Joonas puolestaan kuvaa ettei hän lukenut ala-asteella kuin semmosia mitä oli pakko lukea, mutta tällä hetkellä hän lukee lähinnä vaan kirjoja. Kyllä mää pienenä luin enemmän mutta emmää ehkä nyt enää niin paljon kertoo Juho. Juho oli kuitenkin haastattelupäivänä lukenut Kalevan aamulla ja kertoi lukevansa varmaan kaikenlaista. Myös Antti kuvaa muutoksia lukutottumuksissa: Riippuu että pienempänä mää muistan joskus ykkösluokalla mää luin enemmän näitä kirjoja mutta nykyään tullu nuo just tuo nettijuttu niin korvannu. Antin kanssa samassa haastattelussa ollut Matias luki pienenä aika paljon sarjakuvia ja Elias luki pienenä paljon enemmän. Antti, Matias ja Elias kaikki kertovat nykyään lukevansa uutisia, aikakausilehtiä ja verkkotekstejä. Usea haastatelluista pojista uskoo muutoksia lukutottumuksissa tapahtuvan myös tulevaisuudessa. Haastatelluista seitsemästä pojasta kuusi aikoo lukioon yläkoulun jälkeen ja yksi ei ole vielä pohtinut asiaa. Suurin osa lukioon menijöistä uskoo lukevansa enemmän tulevaisuudessa. Esimerkiksi Henri kertoo lukemisen lisääntyvän sitte ku lukioon menee ja Joonas kuvailee, että lukiossahan sitä saa oikein kunnolla [lukea] ja toisaalla lukiossa on pakko lukea enemmän. Matias lukee lukiossa enemmän jos siellä pittää päntätä ja Elias ainakin kirjoituksiin. Toisaalta Matias ja Antti pohtivat etteivät he vielä voi tietää miten se muuttuu se lukeminen (Antti). Myös Jani, joka ei ole vielä varma tulevaisuuden suunnitelmistaan, kertoo: kyllä mää uskon, ainakin pyrin siihen että vois lukee enemmän. 3.3 Mitä lukemisesta ajatellaan Barton ja Hamilton jakavat lukemisen kahteen kategoriaan, jossa kysymykseen mitä teet vastataan joko luen tai jotain muuta kuten maksan laskuja, selaan kalenteria tai tarkistan pelitulokset (Barton & Hamilton 1998: 11, 152). Aineistoni pohjalta käy ilmi, että lukemiseksi mielletään helposti vain ensimmäisen kategorian tilanteet eli tapahtumat, joissa lukeminen on tekemisen keskiössä. Erityisesti kirjojen lukeminen mielletään lukemiseksi. Haastatteluni ensimmäinen kysymys pojille oli usein mitä luit viimeksi ja hetken mietittyään pojat yleensä vastasivat jonkin kirjan. Esimerkiksi Matias, Elias ja Antti pohtivat Oliko se se koulukirja se mikä se?, Juho vastasi Mää luin koulussa sen Vasen jalka-kirjan ja Jani kertoi lukeneensa kotona Dan Brownin kirjan Enkelit ja Demonit. Kuitenkin ennen haastattelutilannetta jokainen mainitsemistani pojista oli täyttänyt kyselylomakkeen, joka luonnollisesti edellytti lukemista. 12

Kyselylomakkeen täyttäminen vain edusti jälkimmäisen kategorian lukemista, sillä tekeminen oli kyselylomakkeen täyttö ja lukeminen toimi ainoastaan välineenä kyselylomakkeen täyttämiseksi. Myös kyselylomakkeessa oli havaittavissa samaa ilmiötä vain kirjojen mieltämisestä lukemiseksi. Erään oppilaan vastaus avoimeen kysymykseen Mitä tykkäät lukea? Mistä et pidä? oli En tykkää lukea, mutta urheilulehdet ovat mukavia (kyselylomake, poika). Tästä ja muutamasta muusta lukeminen on tylsää, mutta tykkään lukea urheilusta/uutisia -tyyppisestä vastauksesta tulkitsen oppilaiden herkästi ajattelevan lukemisen tarkoittavan pelkästään kirjojen lukua (kyselylomake, poika). Lukemisella voi olla monta tarkoitusta riippuu vähän et mitä lukee (Antti). Kun osalle haastateltavista koulukirjojen lukeminen tuntuu olevan aina yhtä pakkopullaa nähdään lukeminen kuitenkin hyödyllisenä ja tärkeänä välineenä tiedon saantiin ja uuden oppimiseen (Antti). Lukemista kuvataan myös mukavana ajanvietteenä erityisesti kirjojen ja aikakausilehtien parissa. Elias pohtii lukemisen käyttämistä rentoutumiskeinoja urheilun välissä ja Antti kertoo kuullensa että jotku smliigan pelaajat keskittyy pelliin lukemalla semmosia elämäkertoja tai vaikka ihan normaalikirjoja. Kyselylomakkeen yksi kysymys oli Lukemisessa tärkeää on ja vastausvaihtoehtoina olivat viihtyminen, oppiminen, rentoutuminen, yhteydenpito muihin sekä muu. Tärkeintä lukemisessa kyselylomakkeen mukaan oli rentoutuminen, jonka valitsi neljästätoista pojasta kaksitoista. Kymmenen pojista näki viihtymisen tärkeänä, kuusi oppimisen ja kolme yhteydenpidon muihin. Kukaan pojista ei käyttänyt vapaavalintaista vaihtoehtoa muu. Kyselylomake jäljittelee siis haastatteluaineistoa. Onkin huomionarvoista, että vain harva mieltää lukemisessa tärkeäksi yhteydenpidon muihin, vaikka nykyteknologian avulla lukeminen on keskeisessä osassa esimerkiksi puhelimen ja tietokoneen välityksellä tapahtuvassa kommunikoinnissa. 13

4 Lukemiseen vaikuttavat tekijät 4.1 "Ei oikein kerkee" Suurimmaksi lukemiseen vaikuttavaksi tekijäksi haastatellut mainitsevat ajan tai oikeastaan ajan puutteen. Elias, Matias ja Antti urheilevat päivittäin kahdesta tunnista kolmeen tuntiin. Joonas treenaa joka arkipäivä ja Henri neljä kertaa viikossa. Myös Juhon ja Janin aika kuluu urheillessa, sillä Juholla on harjoituksia kuusi kertaa viikossa ja Janilla saman verran. Tämän lisäksi Janilla on vielä partio kerran viikossa ja -- sitte viikonloppuja jonkin verran. Koska urheilemiseen menee suurin osa vapaa-ajasta, lukemiselle ei ole niin paljoa tilaa. Esimerkiksi Elias kertoo, ettei hän kerkeä lukea kirjoja vapaa-ajalla koulukirjojen lisäksi. Elias luki pienempänä paljon enemmän, mutta nyt ei oikein kerkee semmosia pitkiä aikoja lukia ku on reenit. Kyselylomakkeen perusteella luokan pojista kymmenen lukee päivittäin koulun ulkopuolella 0 30 minuuttia, kolme 30 60 minuuttia ja kaksi 1 2 tuntia. Ajallisesti 0 30 minuuttia lukemista päivittäin on lyhyt aika. Kyselylomakkeessa jää epäselväksi, mitkä kaikki tekstilanteet sisällytetään tähän puolituntiseen, mutta ymmärrettävää on, ettei viidessätoista minuutissa kovin helposti tartu kirjaan tai edes sarjakuvalehteen. Vähäinen ajankäyttö lienee myös syy miksi pitkiä ja paksuja kirjoja ei tykätä lukea. Kyselylomakkeeseen vastanneista pojista kuitenkin viisi lukee yli puoli tuntia päivässä. Puolessa tunnissa, kerkeää lukea jo useamman kappaleen pitempääkin tekstiä, mikäli puolituntinen lukeminen on yhtäjaksoista. Vaikka lukuaikaa ei haastattelujen tai kyselylomakkeiden perusteella ole paljoa, toivottomuuteen ei kannata langeta. Esimerkiksi Joonas kertoo, etteivät ne reenit koko iltaa kestä ja että lukemiselle löytyy välistä aikaa. Henri puolestaan kertoo lomilla olevan enemmän aikaa lukemiselle. Myös äidinkielenopettaja kertoo haastattelussaan urheilijoiden olevan ajankäyttäjinä aika mestareita että -- jos ne vaan päättää että nyt luen tämän kirjan ja keskityn siihen niin yleensä niin käy. 4.2 Kyllä meilläki lukkee ja "kaks niinku ihan eri juttua" Koti on haastatelluille pojille lukuharrastuksen ympäristö. Lukeminen tapahtuu pääasiallisesti kotona. Jokaisen haastatellun kotona on luettu pienenä iltasatuja ja kirjoja. Kaikille tulee kotia lehtiä 14

ja kirjoja on kotona näkyvillä. Keskustellessa vanhempien lukemisesta Henri kertoo: kyllä meilläki lukkee ; kaikkien vanhemmat lukevat erilaisia tekstejä. Henrin äiti käy joskus kirjastossa ja tuo sieltä luettavaa myös Henrille. Janin vanhemmat puolestaan ostavat joskus kaupasta sanomalehden, mutta eivät kirjastossa vieraile kovin useasti. Myös kirjalahjoja on saatu merkkipäivinä ja ne ovat olleet mieluisia lahjoja. Esimerkiksi Joonas kertoo saaneensa kummitädiltään lahjaksi kokonaisen kirjasarjan, joka on ehkä paras kirjasarja, mitä mää oon lukenu. Haastateltavien kodit vaikuttavat siis lukemiseen positiivisesti suhtautuvalta ja kannustavalta ympäristöltä. Myönteinen suhtautuminen lukemiseen heijastuu myös poikien näkemyksiin urheilun, sukupuolen ja lukemisen välisistä yhteyksistä. Esitin jokaiselle pojalle haastattelussa kysymyksen sopiiko urheilu ja lukeminen yhteen. Tällä kysymyksellä halusin selvittää, ovatko pojat kokeneet urheilun ja lukemisen esteiksi toisilleen. Haastateltavien mukaan lukeminen ja urheilu ovat kaksi eri asiaa ja eivät ole esteenä toisilleen. Joonas näkee urheilun ja lukemisen olevan kaks niinku ihan eri juttua, mutta ne on niinku ihan mukavaa vaihtelua sitte, Elias mainitsee lukemisen käyttämisenä rentoutumiskeinona ja ainoaksi haasteeksi Juho määrittelee ajankäytön. Urheilu kiinnostaa poikia lukuaiheena. Pojat eivät myöskään miellä lukemiseen liittyvää sukupuolijaottelua ainakaan siinä mielessä, että lukeminen olisi jotenkin tyttömäistä. 4.3 Kavereille ei ilmoiteta Kaikki haastatellut mainitsivat vapaa-ajan viettoon kuuluvan kavereiden kanssa olemisen. Osalla haastateltavista kaverit olivat selkeästi toisella sijalla ajanvietossa heti treenien jälkeen ja osa mainitsi kavereiden käyvän samoissa treeneissä. (Haastattelemani pojat käyttävät vapaa-aikansa urheilun ja kavereiden lisäksi läksyjen, tietokoneen, pelikonsolin ja television parissa. Kukaan pojista ei käy kirjastossa enää; nuorempana kirjastoa kertoo käyttäneensä ainakin Antti, Matias, Jani ja Henri.) En haastatellut poikia tarkemmin siitä, miten he viettävät aikaa yhdessä kavereidensa kanssa, mutta ainakaan lukemisella ei ole merkittävää jalansijaa tällä elämän osa-alueella. Kavereiden lukutottumuksista ei olla varmoja ja omista lukemisistakaan ei juuri kerrota. M.S.: No entä sitten teijän kaverit, lukkeeko teijän kaverit, mitä ne aattelee lukemisesta, tiiätteköte? Antti: No ei ne varmaan meijän ikäset lue M.S.: Ei varmaan paljon? 15

Antti: Ainakaan nuita kirjoja Matias: En mää usko että kovin paljoa Elias: No en kyllä tiiä että lukis kaverit paljoa Janilla ja Juholla on jonkinlainen käsitys kavereidensa lukutottumuksista, mutta keskustelutasolle kavereiden kanssa lukeminen ei yllä. M.S.: -- lukkeeko teijän kaverit? Tiiätteköte, juttelettekote ikinä lukemisesta? Jani: Kyllä jotkut lukee silleen niinku säännöllisesti Juho: Ei me yleensä kyl jutella siitä hirveenä mut suurin osa ei lue mut on sit ehkä joitaki jotka lukee -- M.S.: Mitä teijän kaverit aattelee teijän lukemisesta? Kerrottekote ikinä mitä te ootte lukenu? Jani: En mä ainakaan niinku ilmota niille Juho: En määkään M.S.: Onko se jotenki vähän noloa tai se ei oo semmonen puheenaihe mistä voi puhua? Juho: No ehkä se ei oo mikään puheenaihe ja ei se niinku hirveenä kiinnostakaan M.S.: Okei. Niin teitä ei kiinnosta lukeminen hirveenä vai siitä puhuminen? Jani: Eikö siitä puhuminen Juho: Siis siitä puhuminen ja muitakaan ei välttämättä kiinnosta M.S.: Niinniin. Onko se vähän semmonen henkilökohtainen asia muutenkin? Juho: Joo Lukeminen siis mielletään henkilökohtaiseksi valinnaksi ja tekemiseksi, josta ei puhuta tai ilmoiteta kavereille. Jotkut asiat kuitenkin ylittävät lukukynnyksen ja päätyvät kaveripiirin keskustelunaiheeksi. Esimerkiksi NHL-siirroista ja muista isoista urheilu-uutisista voidaan jutella kavereiden kesken. Ainakin Elias kertoo lukemastaan kavereille, jos välillä vaikka on joku uus uutinen ja sitte ei muut vielä tiiä siitä. Henri on samoilla linjoilla kertoessaan, että lukemastaan kirjasta ei sanota kavereille, mutta jos mää oon jonku mielenkiintoisen uutisen, jonku urheiluuutisen [lukenut] niin kyllä mää siitä [puhun] mutta ei sitä yleensä tuu. Myös Facebookpäivityksistä voidaan keskustella kavereiden kanssa. 16

4.4 Lukevat sen minimin Koulu on yksi merkittävimmistä tarttumapinnoista lukemiselle. Koulu voi innostaa lukemaan, mutta myös latistaa lukuintoa. Tutkimani kahdeksas luokka on Äidinkielenopettajan mukaan hieman keskivertoa lahjakkaampi luokka, mutta pojat lukevat vain suositellun minimin. Äidinkielenopettaja kertookin haastattelussaan tiedostavansa vastuun kirjanvalintatilanteessa. Äidinkielenopettaja: -- joskus tuntuu että mikä vastuu mulla on ku mää valitsen kirjoja että jos he eivät mitään muuta lue sen kolmen vuoden aikana kuin nämä mitkä äidinkielenopettaja on tänne ehdottanut niin se on aika suuri vastuu kyllä siinä kirjan valinnassa Äidinkielen tunneilla käsitellään laajasti erilaisia tekstejä ja kokonaisuuksia. Kahdeksas luokka on vaikuttamisen vuosi äidinkielessä ja tunneilla tutkitaan vaikuttamista lukemalla paljon mediatekstejä, lehtitekstejä, journalistisia tekstejä, blogeja, ihan myös nuita nettitekstejä ja sitten myös kirjallisuutta (Äidinkielenopettaja). Kahdeksannella luokalla oppilaat lukevat kolme tai neljä kirjaa, kirjan pohjalta kirjoitetaan lukupäiväkirja, kirjasta keskustellaan yhdessä ja kirjan käsittelemät ongelmat tuodaan nykypäivään ja arkeen ja lopulta kirjaa verrataan elokuvaan. Kirja on voittanut elokuvan joka kerta, sillä siinä saa itse kuvitella maisemat ja voi itse kuvitella miltä päähenkilö näyttää ja niin --- kukaan ei oo sanonu vielä, että elokuva oli parempi (Äidinkielenopettaja). Äidinkielen tunnilla luettavat tekstit vaihtelevat ja myös suhtautuminen niihin vaihtelee. Kysyttäessä ovatko luettavat tekstit mielenkiintoisia Elias huokaa ja kertoo: No välillä mutta välillä ne on sitte semmosia ihan että ei niinku yhtään oo. Joskus oppilaille sattuu mielenkiintoinen teksti, mutta ei-kiinnostavien tekstienkin kohdalla onneksi ne [tekstit] ei oo kovin pitkiä (Antti). Sanomalehtiviikko on kaikkien mielestä mukava ja vaihtelua tuova viikko. Äidinkielenopettaja kertoo järjestävänsä äidinkielentunneilla teemaviikkoja ja sanomalehtiviikon aikana luetaan pelkästään sanomalehtiä. Esimerkiksi Juho kertoo, että sanomalehtiviikko oli ihan kiva ku kotona ei kummiskaan ihan kaikkea lue ja Janin mukaan sanomalehtiviikko oli ihan kivaa vaihtelua siihen normiopiskeluun. 17

5 Lukemiseen kannustaminen 5.1 Tarttumapintoja et siihen niinku tulis niitä tarttumapintoja kotoa, valmennuksessa, koulussa ja kaveripiirissä (Äidinkielenopettaja) Tutkimusaineistoni perusteella lukemiseen suhtautuminen riippuu luettavasta tekstistä. Lukemiseen suhtaudutaan positiivisesti ainakin silloin, kun luettavan tekstin saa itse valita. Lukemisesta ymmärretään olevan hyötyä ja sitä käytetään rentoutumiseen ja viihtymiseen. Lukeminen on osa haastateltavieni arkea, mutta sen osuus arjesta suhteessa muihin elämän osa-alueisiin ei ole suuri suurin osa lukee koulun ulkopuolella päivittäin alle puoli tuntia. Mielestäni olisi tärkeää vahvistaa haastateltavieni lukutottumuksia. Sosiaalipsykologiassa Itsensä havaitsemisen teoria esittää, että henkilö arvioi omat mieltymyksensä ja asenteensa käyttäytymisensä perusteella (Helkama 2004: 200). Toisin sanoen lukeva ihminen mieltää suhtautumisensa lukemiseen positiiviseksi, sillä hänen käyttäytymisensä antaa olettaa näin. Lukeminen ymmärretään usein pelkästään kirjojen lukemiseksi ja haastateltavat eivät miellä itseään helposti lukijoiksi. Lukemisen käsitettä olisi kaikkien hyvä avata kirjojen lukua laajemmalle. Esimerkiksi koulu ja koti voisivat antaa tunnustusta pojille heidän monipuolisesta lukemisesta. Kun Barton ja Hamilton jakavat lukemisen kahteen eri kategoriaan lukeminen tekemisenä ja lukeminen välineenä puhuvat haastateltavat ensisijaisesti lukemisestaan tekemisenä (Barton & Hamilton 1998: 11,152). Lukemiseen kannustamisella tarkoitankin tässä osiossa erityisesti sellaiseen lukemiseen kannustamista, jossa lukeminen nähdään olevan tekemisen keskiössä eikä välineenä jonkin muun saavuttamiseksi. Lukukäytänteet ovat sosiaalisesti rakentuneita ja tämän vuoksi lukukäytänteihin on mahdollista vaikuttaa (Barton & Hamilton 1998: 6 8). Jotta lukeminen olisi pojille helpompaa, he tarvitsisivat sekä motivointia että tarttumapintoja. Kun lukemisen tärkeyttä korostettaisiin mielekkäästi useasta eri lähteestä ja samalla tarjottaisiin välineitä, jolla lukemiseen tarttuminen olisi vaivatonta, uskoisin poikien lukuinnon lisääntyvän. 5.2 Koulu 18

Mulla on pieni huoli siitä koko ajan että miten saada poikia aktivoitua lukemisen pariin (Äidinkielenopettaja) Koulussa kirjoittaminen ja lukeminen ovat suuressa roolissa. Äidinkielen tunneilla tutustutaan erilaisiin tekstilajeihin ja tekstimuotoihin. Haastattelemallani Äidinkielenopettajalla on käytössä useita keinoja lukemisen kannustamiseen, mutta Äidinkielenopettaja kertoo silti olevan hieman huolissaan poikien lukuinnosta. Käytössä olevia lukemisen kannustamiskeinoja ovat esimerkiksi luetun kirjan vertaaminen elokuvaan sekä kirjan teemojen tuominen arkeen ja tähän päivään kirjallisuuskeskusteluissa. Äidinkielen tunneilla pohditaan yhdessä kirjallisuuden lukemisen hyviä puolia ja mitä lukemisesta saa itselleen. Äidinkielen tunneilla on käytössä myös teemaviikkoja, jolloin tunneilla luetaan viikon ajan esimerkiksi pelkästään sanomalehtiä. Tällöin lukemaansa ei tarvitse käsitellä esimerkiksi lukupäiväkirjan kautta. Kotona luettavan kaunokirjallisen teoksen lukeminen vaatii Äidinkielenopettajan mukaan kannustusta ja kertausta ja usein Äidinkielenopettaja kirjoittaa myös Helmi-viestiä vanhemmille, että hekin pitävät huolta kirjan lukemisesta. Äidinkielentunnilla on osallistuttu myös Luekkonää-kampanjaan, jossa oppilaat osallistuivat novellianalyysi-kilpailuun. Aikoinaan Oulun koulujen välillä järjestettiin lukumaraton, jossa eniten lukenut koulu palkittiin. Tällaisia kilpailuja Äidinkielenopettaja kaipaisi lisää. (Äidinkielenopettaja) Äidinkielenopettaja toivottaa luokkaansa tervetulleiksi sekä kirjailijavierailut että kirjallisuuden laitoksen opiskelijoiden vierailut. Vierailijat olisivat ikään kuin kirjavinkkareita, ja ne pitäis vaikka semmosen kahdenkymmenen minuutin vinkkauksen -- ja sitten jättäis sen loppuratkaisun sanomatta että sitä ei paljastais vaan että ottakaa ite selvää (Äidinkielenopettaja). Myös keskusradion kautta esitettävät leikkimieliset uutiset olen lukenut tänään pitkästä aikaa uudelleen taas Grimmin sadun Punahilkka ja koulun oma kirjallisuusblogi ovat Äidinkielenopettajan ehdotuksia lukuinnon vahvistamiseksi. Äidinkielenopettaja pohtii myös kuukauden kirjaa yhdeksännellä luokalla sekä toivoisi lisää lukupaikkoja koulun käytäville. Poikien haastattelujen mukaan osa äidinkielentunneilla luettavista teksteistä on mielenkiintoisia, mutta osa teksteistä ei kiinnosta. Haastattelujen ja kyselylomakkeiden mukaan oppilaiden lukumieltymykset vaihtelevat, mutta erityisesti urheilusta kertovat tekstit kiinnostavat useimpia. Toinen huomionarvoinen seikka on mielestäni elämäkertojen kiinnostavuus. Mielekästä lukemista on kiinnostava teksti ja tutkimusaineistoni valossa erityisesti urheilun ja elämäkertojen osuutta äidinkielen tunneilla käsiteltävissä teksteissä voisi mahdollisuuksien mukaan lisätä. 19

5.3 Koti Ja sitten näkisin kodin roolin tärkeänä että kuinka koti arvostaa sitä lukemista ja kuinka paljon esimerkiksi kotona on kirjoja, onko kotona opetettu käymään kirjastossa, kaikki tämmönen vaikuttaa (Äidinkielenopettaja) Kaikkien haastattelemieni poikien kotona lukemiseen suhtaudutaan positiivisesti; pojille on luettu iltasatuja pienempänä, kirjoja ja lehtiä on saatavissa ja vanhemmat itsekin lukevat. Lukumyönteinen ympäristö jo itsessään on lukuintoa vahvistava tekijä, mutta vanhemmat voisivat kannustaa vielä enemmän lapsiansa lukemaan. Esimerkiksi Palmer kuvaa artikkelissaan Reading the Game: Using Sport to Encourage Boys and Men to Read More äitinsä roolia lukemiseen kannustamisessa. Palmerin äiti käytti Palmerin lempijalkapallojoukkue Leedsistä kertovia tekstejä hyväksensä opettaessaan poikaansa lukijaksi. Tie lukijaksi ja lopulta kirjailijaksi vei lyhyistä sanomalehtiartikkeleista aikakausilehtiin ja aikakausilehdistä kokonaisiin kirjoihin. (Palmer 2008: 79) Kaikki haastattelemani pojat lukivat tekstejä ja siinä mielessä heidän tilanteensa on eri kuin Palmerin, mutta Palmerin artikkeli muistuttaa kuitenkin siitä, miten innostava sisältö ja kannustavat vanhemmat voivat saada paljon aikaan. Vanhemmat ja miksei myös sisarukset, voivat kannustaa poikia lukemaan usealla eri tavalla. Kyselylomakkeessa eräs vastaajista kokee, että lukupalkinto motivoisi häntä lukemaan (kyselylomake, poika). Haastattelussa puolestaan Juho toteaa, että no ehkä jos löytyis joku hyvä kirja niin se vois ehkä innostaa. Myös kyselylomakkeessa kannustimeksi mainitaan hyvät ja urheiluun liittyvät kirjat. Kaikki haastatellut pojat kokevat lukulahjat myönteisenä asiana. Suurin osa haastateltavista on saanut kirja- tai lehtilahjoja ja on lukenut ne mielellään. Kukaan ei kerro jättäneensä lukulahjaansa lukematta ja lukulahjoihin liitetään positiivisia adjektiiveja kuten hyvä ja paras. Juho ei ole saanut lahjaksi lukemista, mutta hänkin kertoo, että lukulahja tuntuisi varmaan ihan kivalta. Myös helposti saavutettavat ja lyhyet tekstit ovat lukuintoa vahvistavia tekijöitä. Poikien ajasta suurin osa menee kouluun, urheiluun ja nukkumiseen, joten käden ulottuvissa olevat tekstit madaltavat lukemiseen tarttumisen kynnystä. Äidinkielenopettaja ehdottaa myös varustekassiin säännöllisesti pakattavaa lukemista. 5.4 Urheilu Sinne [urheilumaailmaan] se sopis ihan hyvin tuo lukeminen, koska sehän on fyysisesti raskasta ja 20