Lausunto 1 (7) Maa- ja metsätalousministeriö PL 30 00230 VALTIONEUVOSTO Viite: lausuntopyyntönne 7.11.2016, MMM004:00/2016 (91/01.01/2016) Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi Suomen metsäkeskuksen metsätietojärjestelmästä annetun lain muuttamisesta Suomen metsäkeskus (jäljempänä Metsäkeskus) tukee esitysluonnosta ja odottaa sen toteutuessaan lisäävän metsätietojen käyttöä ja hyödyttävän koko metsäalaa. Pyydettynä lausuntona Metsäkeskus toteaa luonnoksesta seuraavaa: Yleistä Kansallinen Metsästrategia 2025:n tavoitteena on metsätietojen käytön tehostaminen. Metsiin liittyvän tiedon laajaa hyödyntämistä tukevat strategian mukaan tiedon ja tilastoinnin avoimuus, kattavuus ja ajantasaisuus. Julkisesti kerätyn tiedon avoimuus ja parempi hyödyntäminen on myös yksi hallitusohjelman keskeistä tavoitteista. Metsäkeskuksen näkemyksen mukaan ehdotettu Metsäkeskuksen metsätietojärjestelmästä annetun lain (jäljempänä metsätietolaki) muutos ja siihen liittyvä jo nykyiselläänkin julkisten - ympäristötietojen avaaminen laajentaa tietojen käyttöä ja mahdollistaa lisäarvon tuottamisen tietoja edelleen jalostamalla. Esitysluonnoksen keskeisenä tarkoituksena on panna kansallisesti toimeen ympäristötiedon julkisesta saatavuudesta annetun direktiivin 2003/4/EY (jäljempänä ympäristötietodirektiivi) velvoitteet. Direktiivin tavoitteena on turvata yleisen edun toteutuminen ympäristötietojen julkista saatavuutta parantamalla. Tämän vuoksi viranomaiset velvoitetaan muun muassa pyrkimään kaikin kohtuullisin keinoin siihen, että ympäristötieto säilytetään sellaisessa muodossa tai formaatissa, että se on helposti jäljennettävissä ja käytettävissä tietoverkoissa tai muissa sähköisissä välineissä. Lisäksi direktiivissä edellytetään, että kaikki viranomaisen keräämät tai sen puolesta kerätyt ympäristötiedot ovat ajankohtaisia, täsmällisiä ja vertailukelpoisia. Esitysluonnoksen perusteella ympäristötietodirektiivin velvoitteet koskevat käytännössä poikkeuksetta Metsäkeskuksen metsävaratietoja, sillä luonnoksen yleisperustelujen (s. 14) mukaan kasvupaikkaa, puustoa ja monimuotoisuutta sekä erilaisia toimenpide-esityksiä koskevat tiedot ovat direktiivissä tarkoitettuja ympäristötietoja. Luonnoksessa esitetään kuitenkin maanomistajalle oikeus rajoittaa tietojen saatavuutta kieltämällä kuviomuodossa esitettävien ympäristötietojen tuottaminen ja niiden säilyttäminen Metsäkeskuksen tietojärjestelmässä. Sitä, miksi Metsäkeskuksen tietojärjestelmään sisältyvää julkista ympäristötietoa kohdeltaisiin tiedon tuottamisen ja saatavuuden suhteen eri tavoin tiedon esitystavasta riippuen, arvioidaan esitysluonnoksessa niukasti. Metsäkeskuksen nykyinen kaukokartoitusperusteinen inventointi perustuu harvapulssiseen laseraineistoon ja aluepohjaisiin tulkintamenetelmiin. Laserkeilainten tekninen kehitys on ollut nopeaa ja on sitä todennäköisesti myös lähitulevaisuudessa, jolloin samalla kustannuksella pystytään hankkimaan entistä laadukkaampaa ja tiheämpipulssista laseraineistoa. Kun siirrytään nykyisestä harvapulssisesta (0,5-1,0 laserpistettä/m 2 ) tiheäpulssiseen (n. 10 pistettä/m 2 ) aineistoon, voidaan ottaa käyttöön myös tulkintamenetelmiä, jotka mahdollistavat yksittäisten puiden erottamisen. Tällöin
Lausunto 2 (7) esitysluonnoksen perusteluissa kuvattu hilaruutu voi olla epäsopiva metsien kaukokartoituksen inventointiyksikkö. Metsävaratiedon keruuta ja ajantasaistusta ei pitäisikään sitoa mihinkään menetelmään tai yksikköön, sillä ne kehittyvät jatkuvasti ja myös tietotarpeet muuttuvat. Menetelmäsidonnaiset säännökset johtavat miltei väistämättä tulkintaongelmiin ja pahimmassa tapauksessa estävät kustannustehokkuutta parantavat kehittämistoimenpiteet. Säännösten ei tule rajoittaa metsätietojen keruun ja tietosisällön järkevää kehittämistä. Inventointimenetelmien ja eri muodossa esitettävien tietojen määrittelyyn liittyvät ongelmat ovat nähtävissä esitysluonnoksessakin, jossa hila-tiedon sisältö esitellään nykytilan kuvauksen (s. 3) yhteydessä virheellisesti. Kuvauksessa mainittujen kasvupaikkaa ja puustoa kuvaavien tietojen lisäksi hila-tieto sisältää myös suoratulkittuja taimikonhoito- ja ensiharvennusehdotuksia. Nämä hakkuuja metsänhoitotoimenpiteitä koskevat ehdotukset ovat johdettavissa puusto- ja kasvupaikkatunnuksista. Metsävaratietoa on myös mahdollista konvertoida esitysmuodosta toiseen ja tulkita esitysluonnoksessakin (s. 11) mainituilla summaavilla työkaluilla. Näistä syistä jako kuviotietoon ja hila-tietoon on jo nykyisellään jossain määrin suhteellinen ja muuttuu epäselvemmäksi tulkintavälineiden ja tietosisältöjen kehittyessä. Vaikutusarviointi Esitysluonnoksen yhteiskunnallisten ja yritysvaikutusten arviointi keskittyy puunmyyjän ja -ostajan hyötyjen tarkasteluun, kun esityksen muut yhteiskunnalliset vaikutukset enimmäkseen ohitetaan. Ympäristötiedon paremmalla saatavuudella on vaikutusta paitsi metsätalouden myös muiden metsiin perustuvien elinkeinojen toimintaedellytyksiin. Ympäristötiedon saatavuuden vaikutusta ympäristön tilan, tietoisuuden lisääntymisen, vapaan keskustelun ja yleisön aktiivisemman osallistumisen kannalta ei luonnoksessa arvioida lainkaan, vaikka nimenomaan näitä tekijöitä pyritään direktiivin johdanto-osan mukaan edistämään ympäristötiedon julkisen saatavuuden lisäämisellä. Tiedon vapaa saatavuus parantaa mahdollisuuksia kehittää ympäristön tilan seurantaa sekä uusia toimintamalleja ja palveluja, joilla on myönteinen vaikutus ympäristön tilan ja metsätalouden kestävyyden kehittymiseen. Kaikki tämä on omiaan parantamaan metsätalouden yleistä hyväksyttävyyttä. Esityksen hallinnollisia vaikutuksia arvioitaessa (s. 20) todetaan vuonna 2015 Metsäkeskuksen kohdennetun maastoinventoinnin työmäärän olleen 24 henkilötyövuotta. Luku on virheellinen ja jäänyt valitettavasti epähuomiossa Metsäkeskukselta korjaamatta. Todellinen työmäärä oli 43 henkilötyövuotta. Lisäksi on huomattava, että vuonna 2015 kohdennetun maastoinventoinnin työmäärä jäi suunniteltua pienemmäksi, kun metsäneuvojat jouduttiin siirtämään tukihakemusten ruuhkien vuoksi tallennustyöhön. Metsäkeskus tallentaa ja käyttää metsätietoja lakisääteisten julkisten hallintotehtäviensä hoitamiseksi. Näiden tehtävien tarkoituksenmukainen ja kustannustehokas hoitaminen edellyttää, että Metsäkeskuksella on käytössään kattavat, ajantasaiset ja sisällöllisesti riittävät tiedot sekä mahdollisuus tallentaa tietojärjestelmään tehtävien hoitamisen kannalta tarpeellisia tietoja. Kuviomuotoisia tietoja koskevan kielto-oikeuden laajamittainen käyttäminen voi johtaa tilanteeseen, jossa Metsäkeskuksen tehtävien hoitamiseksi tarvittavat tiedot on poistettu tai niiden tallentaminen tietojärjestelmiin ei ole mahdollista.
Lausunto 3 (7) Ehdotetulla kuviotietojen poistamismahdollisuudella olisi muun ohella vaikutusta Metsäkeskuksen tuottamiin metsävaratietoyhteenvetoihin ja tilastoihin. Tähän saakka tilastoja on tehty pelkästään kuviotietojen pohjalta. Jos osa kuviotiedoista ei enää olisi käytettävissä, tietopohja poikkeaisi aiemmasta ja tilastojen vertailtavuus kärsisi. Ympäristötietojen luovuttaminen Metsäkeskus näkee tärkeänä, että puunkäytön lisääntyessä ympäristötietojen jakelua ja käyttöä helpotetaan. Tällä lisätään metsätalouden avoimuutta ja metsien käytön läpinäkyvyyttä yhteiskunnassa sekä luodaan mahdollisuuksia metsätalouden kannattavuuden ja kestävyyden parantamiselle. Ehdotettu julkisten ympäristötietojen luovuttamismenettelyjen helpottaminen edistää näitä tavoitteita. Esitysluonnoksen perustelujen mukaan tarkoituksena on, että metsävaratiedot olisivat tiedon muodosta riippumatta saatavilla sähköisen rajapinnan kautta. Hilamuotoinen metsävaratieto sekä metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä ja Metsäkeskuksen hoitamia hallintoasioita koskeva kuviomuotoinen metsävaratieto olisivat internetissä kenen tahansa katseltavissa. Muu kuviomuotoinen tieto olisi saatavissa yksilöivien hakujen avulla silloin, kun maanomistaja ei ole käyttänyt kielto-oikeuttaan, mutta selattavaa karttaikkunaa tai muuta käyttöliittymää, jossa kuviotieto olisi vapaasti katseltavissa, ei voitaisi toteuttaa. Erottelun käytännön merkitys saattaa jäädä vähäiseksi, sillä todennäköistä on, että kuviomuotoisten tietojen selausikkuna toteutetaan ennemmin tai myöhemmin yksityisenä palveluna, vaikka Metsäkeskus ei sitä voisikaan esitysluonnoksen perustelujen mukaan tarjota. Ehdotetun 13d :n yksityiskohtaisten perustelujen mukaan tarkoituksena olisi, että Metsäkeskus ei keräisi tietoja siitä, mitkä tahot ympäristötietoja hyödyntävät. Sen sijaan Metsäkeskuksen tulisi kerätä tilastotietoja siitä, mitä tietoja yleisö lataa. Se, että tietoja ei kerättäisi metsätietoja hyödyntävistä tahoista, tarkoittaisi ilmeisesti, että myöskään tietoja IP-osoitteista, joista hakuja sähköiseen rajapintaan tehtäisiin, ei tallennettaisi lokiin. IP-osoitteisiin perustuvat analyysit mahdollistaisivat kuitenkin metsävaratietojen käytön seuraamisen sähköisen palvelun kehittämiseksi. Tieto voisi olla hyödyllistä myös metsäpolitiikan keinovalikoimaa kehitettäessä. Metsäkeskus ei käytännössä kykenisi yhdistämään IP-osoitteita hakuja tekeviin henkilöihin. Tietojen luovuttaminen teknisen käyttöyhteyden kautta Esitysluonnokseen sisältyvän 13d :n mukaan ympäristötiedot voitaisiin luovuttaa teknisen käyttöyhteyden avulla, mikä mahdollistaisi tietojen antamisen sähköisen rajapinnan kautta. Koska tarkoituksena on luonnoksen yksityiskohtaisten perustelujen mukaan säätää poikkeus henkilötietojen luovuttamista viranomaisen henkilörekisteristä koskevaan julkisuuslain 16 :n 3 momenttiin, tämä tarkoittaa, että luonnollisiin henkilöihin liittyvien ympäristötietojen katsottaisiin edelleen voivan olla henkilötietoja. Henkilötietoja luovutettaessa noudatettavasta teknisen käyttöyhteyden avaamismenettelystä säädetään metsätietolain 13 :ssä, jonka mukaan tietojen luovuttamista haetaan kirjallisesti Metsäkeskukselta ja rekisterinpitäjä ratkaisee asian esittelystä. Koska ympäristötietojen on esitysluonnoksen perustelujen mukaan tarkoitus olla vapaasti saatavilla sähköisen rajapinnan kautta, lain 13 :ssä säädettyä menettelyä ei selvästikään ole tarkoitus soveltaa tässä yhteydessä, vaikka ympäristötiedot olisivatkin joltakin osin henkilötietoja. Jos katsotaan, että sähköisessä raja-
Lausunto 4 (7) pinnassa muodostuu tekninen käyttöyhteys Metsäkeskuksen tietojärjestelmään, esitystä tulisi täydentää niin, että 13 :ssä säädettyä menettelyä ei sovellettaisi ympäristötietojen luovuttamiseen. Luovutettaessa maanomistajien nimi- ja yhteystietoja tulisi luovutuksensaajan edelleen esittää selvitys edellytyksestä, jolla hän voi käsitellä pyytämiään henkilötietoja. Teknisen käyttöyhteyden käyttömahdollisuutta tässä yhteydessä laajennettaisiin niin, että tekninen käyttöyhteys voitaisiin uuden 13a :n 2 momentin mukaan avata paitsi rekisteröidyn suostumuksen myös muun laissa säädetyn henkilötietojen käsittelyedellytyksen perusteella. Metsätietolain 13b :ssä säädettävä teknisen käyttöyhteyden avaamismenettely, jossa yhteys voitaisiin avata maanomistajan sähköisessä palvelussa antaman suostumuksen perusteella, koskisi kuitenkin edelleen vain suostumusta. Teknisen käyttöyhteyden avaaminen muun henkilötietojen käsittelyedellytyksen perusteella vaatisi lain 13 :ssä säädetyn kirjallisen hakemuksen esittämistä ja esittelystä tehtävää päätöstä. Menettely johtaisi todennäköisesti siihen, että muiden käyttöyhteyden avaamisperusteiden kuin suostumuksen merkitys jäisi vähäiseksi. Se myös vaikeuttaisi metsätietoja hyödyntävien sovellusten käyttöönottoa silloin, kun sovellukset käyttävät vapaasti saatavissa olevien ympäristötietojen lisäksi myös maanomistajien nimi- ja yhteystietoja. Sitä, olisiko ainakin yksittäisten henkilötietojen luovuttaminen mahdollista tässä yhteydessä ilman hakemusta ja siinä esitettyihin tietoihin perustuvaa harkintaa, olisi Metsäkeskuksen mielestä syytä vielä arvioida. Esitysluonnoksen 13d :n 2 momentissa ehdotetaan säädettäväksi, että henkilöllä, jolle on avattu tekninen käyttöyhteys metsätietojärjestelmään maanomistajan suostumuksen perusteella, on oikeus luovuttaa ympäristötietoja teknisen käyttöyhteyden kautta edelleen sivulliselle. Maanomistajan nimi- ja yhteystietojen luovuttaminen edelleen sivullistaholle teknisen käyttöyhteyden kautta ei sen sijaan olisi mahdollista. Tämä tarkoittaisi käytännössä esimerkiksi sitä, että maanomistajalta suostumuksen saanut henkilö voisi avata mahdollisia hakkuu- ja hoitotyökohteita koskevia kuviotietoja sähköistä palvelua käyttävien toimijoiden nähtäväksi, mutta maanomistajan nimi- ja yhteystietojen avaaminen samalla kertaa ei olisi mahdollista. Yksityiskohta hankaloittaa osaltaan sähköisten palvelujen käyttöä silloinkin, kun maanomistajan aikomuksista ei ole mitään epäselvyyttä. Mahdollisuutta siihen, että maanomistajan suostumuksella tämän tietoja teknisen käyttöyhteyden kautta käsittelevä henkilö voisi luovuttaa edelleen sivulliselle paitsi ympäristötietoja myös maanomistajan nimi- ja yhteystiedot, tulisi vielä harkita. Kielto-oikeus Maanomistajalle ehdotettavaa oikeutta kieltää omia kiinteistöjään koskevien kuviomuotoisten metsävaratietojen tallentaminen Metsäkeskuksen tietojärjestelmään perustellaan esitysluonnoksessa (s. 34) seuraavasti: Syynä maanomistajalle annettavaan oikeuteen vaatia kuviomuotoisten metsävaratietojen poistamista on se, että maanomistajat kokevat kuviomuotoiset metsävaratiedot yksityistä liiketoimintaa kuvaavaksi tiedoksi muun muassa siksi, että niiden perusteella on mahdollista arvioida tietyn metsäpalstan sisältämän puuston taloudellinen arvo vaivatta. Kuitenkin olemassa olevilla tulkintavälineillä kiinteistön puuston arvo ja muut samantyyppiset yhteenvetotiedot pystytään jo tuottamaan kohtalaisella tarkkuudella myös julkisista hila-muotoisista tiedoista. Esimerkki tällaisesta maksutta kenen tahansa käytettävissä olevasta tulkintavälineestä on
Lausunto 5 (7) UPM Oyj:n markkinoima Metsäni -sovellus (http://www.upmmetsani.fi/?utm_source=ajankohtaista&utm_medium=linkki&utm_campaign= linkki2). Jossain määrin epäselväksi jääkin, mitkä ovat ne tekijät, joilla ympäristötiedon esitystapojen erottelua esitysluonnoksessa perustellaan. Kielto-oikeuden ei pitäisi koskea sellaista kuviomuotoista tietoa, jonka Metsäkeskus saa viranomaisilta tai julkisia hallintotehtäviä hoitavilta organisaatioilta. Esimerkiksi eliölajeja, kaavamerkintöjä, arvokkaita luontokohteita yms. koskeva aluemainen tieto saattaa koskea kasvupaikkaa, puustoa ja kohteen käsittelytarvetta sillä tavalla, että on kysymys metsätietolain 2 :ssä tarkoitetusta kuviosta. Tämän tyyppiset tiedot, jotka Metsäkeskus voisi joka tapauksessa saada viranomaisilta tietopyynnön perusteella esimerkiksi hallintoasian käsittelyn yhteydessä, tulisi rajata kielto-oikeuden käyttämisen ulkopuolelle. Ehdotetun 13e :n 3 momentin mukaan maanomistajan kielto-oikeus ei ulottuisi niihin kuviomuotoisiin metsävaratietoihin, jotka maanomistaja tai hänen valtuuttamansa kielto-oikeuden käyttämisen jälkeen toimittaa Metsäkeskukselle hallintoasian hoitamista varten. Kielto-oikeutta olisi siis rajattu Metsäkeskukselle toimitettavien metsävaratietojen osalta, mutta se näyttäisi koskevan niitä selvityksiä, jotka hallintoasiaa käsiteltäessä hankitaan Metsäkeskuksen aloitteesta. Esimerkiksi Metsäkeskuksen suorittamassa tarkastuksessa koottuja kuviotietoja ei lakitekstin sanamuodon perusteella voitaisi säilyttää tietojärjestelmässä hallintoasian käsittelyn jälkeen, jos maanomistaja olisi käyttänyt kielto-oikeuttaan. Säännöstä tulisi muuttaa niin, että poikkeus kielto-oikeudesta koskisi kaikkia Metsäkeskuksen hallintoasian käsittelyn yhteydessä saamia metsävaratietoja siitä riippumatta, onko tiedot toimitettu Metsäkeskukseen vai onko Metsäkeskus hankkinut kyseisen selvityksen omasta aloitteestaan. Ehdotetun 13e :n 4 momentin mukaan Metsäkeskuksen tulisi ensin ratkaista kuviomuotoisia tietoja koskevan kielto-oikeuden käyttämistä koskeva hakemusasia, jos tietojen luovutuspyyntö ja hakemusasia olisivat vireillä yhtä aikaa. Metsäkeskus ei käytännössä pystyisi toimimaan ehdotetun säännöksen mukaisesti, jos kuviotiedot olisivat esitysluonnoksen perustelujen mukaisesti sähköisessä rajapinnassa vapaasti ladattavissa. Kuviotietoja ei todennäköisesti pystyttäisi poistamaan rajapinnasta välittömästi niin, että tietojen saaminen ei olisi mahdollista kieltoa koskevan hakemuksen vireilletulon jälkeen, ellei kielto-oikeuden käyttämistä pystyttäisi ohjaamaan kokonaan sähköiseen palveluun, joka estäisi kuviotietojen saamisen samalla, kun hakemus tehtäisiin. Ehdotettua 13e :n 4 momentin säännöstä olisikin harkittava muutettavaksi niin, että Metsäkeskuksen tulisi ratkaista kielto-oikeuden käyttämistä koskeva asia ja poistaa tiedot tietyn määräajan, esimerkiksi kahden viikon, kuluessa hakemuksen saapumisesta. Kyseisenä aikana kuviotiedot voisivat olla edelleen yleisesti saatavissa. Uuden 13f :n 1 momentin mukaan Metsäkeskuksen tulisi hyvissä ajoin ennen uusien metsävaratietojen keräämistä ilmoittaa maanomistajille kielto-oikeudesta. Pykälän yksityiskohtaisten perustelujen mukaan Metsäkeskus informoi nykyisin maanomistajia kirjeellä siitä, että Metsäkeskus on käynnistämässä metsävaratietojen keruun. Ehdotuksen mukaan tarkoituksena on, että maanomistajat jatkossakin saisivat henkilökohtaisen kirjeen asiassa. Perustelut ovat tältä osin virheelliset, sillä viime vuosina tiedonkeruusta on tiedotettu pääasiassa vain yleisesti alueellisissa tiedotusvälineissä ja Metsäkeskuksen verkkosivuilla. Metsäkeskus katsoo, että tämän tyyppisen tiedottamisen tulisi olla riittävää vastedeskin. Esitysluonnoksen perusteluja tulisi muuttaa niin, että metsävaratietojen keräämisestä ilmoitettaessa ei edellytettäisi henkilökohtaista tiedottamista tietyllä välineellä. Riittävää tulisi olla vastaavanlaisen riittävän tehokkaan yleisen tiedottamisen, jota ehdotetun voi-
Lausunto 6 (7) maantulosäännöksen mukaan käytettäisiin huolehdittaessa siitä, että maanomistajat saisivat lainmuutoksen voimaantulon yhteydessä tiedon kielto-oikeudesta ja sen käyttämiseen liittyvistä rajoituksista. Kuviotietojen tuottaminen uudelleen kielto-oikeuden käyttämisen jälkeen voi olla työlästä erityisesti, jos kuviotietoja jouduttaisiin tuottamaan yksittäisille kiinteistöille. Tuotettaessa kuviotiedot pelkästä hila-tiedosta joudutaan tekemään uudelleen kuviointi, hila-yleistys, laskenta ja toimenpidesimulointi. Kertaalleen maastossa arvioituja esimerkiksi taimikoita koskevia tietoja ei pystytä palauttamaan elleivät ne sisälly hila-tietoihin. Olisikin syytä harkita pidennettäväksi aikaa, jonka jälkeen kuviomuotoisten tietojen tuottamista voidaan vaatia. Tietojen tuottamisesta perittävän maksun tulisi vastata toimenpiteen todellisia kustannuksia. Yhteystietojen luovuttaminen suoramarkkinointia varten Maanomistajien yhteystietoja voidaan luovuttaa metsätalouteen liittyvää suoramarkkinointia varten metsätietolain 9 :n mukaisesti. Pykälän 1 momentissa säädettyihin yhteystietojen valintaperusteisiin ehdotetaan lisättäväksi uusia metsävaroihin liittyviä tunnuksia. Ehdotettu muutos on perusteltu. Luonnostekstin mukaan osa valintaperusteista kuitenkin koskisi tilaa ja osa tilaa tai muuta aluetta. Yhteystietojen valintaperusteena voitaisiin käyttää esimerkiksi tilan pinta-alaa, mutta ei saman maanomistajan kaikkien tilojen (metsälön) yhteenlaskettua pinta-alaa eikä tietynlaisten toimenpide-ehdotusten pinta-alaa. Markkinoinnin kohdistaminen ja halutunlaisten kohteiden löytäminen olisi helpompaa, jos kaikki valintaperusteet voisivat koskea tilan ohella myös muuta aluetta. Metsäkeskus esittää, että ehdotettua 9 :n 1 momentin 3. virkettä muutettaisiin seuraavasti: Lisäksi yhteystietojen valintaperusteena voidaan käyttää tilan pinta-alaa tai muun alueen pinta-alaa, sijaintia, pääpuulajia tai keskitilavuutta taikka tilan metsänhoitotöitä ja hakkuita koskevia toimenpide-ehdotuksia ja näiden toimenpiteiden ajoitusta. Muutosten voimaantulo ja siirtymäsäännökset Ehdotettujen voimaantulo- ja siirtymäsäännösten aikataulu on ympäristötietojen sähköisen saatavuuden parantamista, tarvittavia hallinnon tietojärjestelmämuutoksia ja kielto-oikeuden käytön toteuttamista ajatellen tiukka. Muutosten voimaantulosta selviytyminen edellyttää, että tarvittavat muutokset Metsäkeskuksen tietojärjestelmiin saadaan toteutettua suunnitellusti ja että muutostöihin pystytään varaamaan riittävät resurssit. Metsäkeskuksen palveluiden ja tietojärjestelmien uudistukset on alustavasti suunniteltu esitysluonnoksen pohjalta niin, että esitetyt muutokset tulisivat voimaan kuviomuotoisten tietojen luovuttamista koskevia säännöksiä lukuun ottamatta aikaisintaan syksyllä 2017 ja että kuviotietojen avaaminen tapahtuisi noin puolen vuoden kuluttua tästä, maaliskuun alussa 2018. Jos lain sisältöön tehdään jatkovalmistelussa tai eduskuntakäsittelyn aikana olennaisia tietojärjestelmäuudistuksiin vaikuttavia muutoksia, tulee mahdollisten muutosten toteuttamiseen tarvittava lisäaika ottaa huomioon voimaantulo- ja siirtymäsäännöksissä.
Lausunto 7 (7) Lainmuutoksen voimaantulon ei tulisi tapahtua ennen kuin kielto-oikeuden käyttämisen ja ympäristötiedon saataville asettamisen edellyttämät muutokset tietojärjestelmissä ovat valmiit. Tietojen luovuttamista ja kielto-oikeuteen liittyviä hallinnollisia menettelyjä ei ole mahdollista hoitaa pelkästään manuaalisesti. Metsätietojen hyödyntämisen näkökulmasta on ensiarvoisen tärkeää, että tiedot ovat saatavissa sähköisessä rajapinnassa heti säädösmuutosten tullessa voimaan. Ari Eini johtaja Suomen metsäkeskus Anna Rakemaa metsäjohtaja Suomen metsäkeskus