AKAAN SEUDUN OSUUSPANKKI TASEKIRJA 2015
TASEKIRJAN SISÄLLYSLUETTELO sivu 1-20 Toimintakertomus 21-23 Osuuspankin konsernin tuloslaskelma ja tase 24-25 Osuuspankin tuloslaskelma ja tase 26-29 Rahoituslaskelma Osuuspankin ja konsernin tuloslaskelman ja taseen liitteenä annettavat tiedot 30-42 Osuuspankin tilinpäätöksen merkittävimmät laatimisperiaatteet 43-76 Liitetiedot 77-85 Luettelo kirjanpitokirjoista, tositteiden lajeista sekä selvitys niiden säilytystavoista 86 Hallituksen allekirjoitus 86 Hallintoneuvoston lausunto 86 Tilintarkastajien merkintä suoritetusta tilintarkastuksesta
1(20) 1 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Akaan Seudun Osuuspankin korkokate kasvoi ja pankkiliiketoimintojen liikevoitto oli suurempi kuin edellisvuonna. Muun liiketoiminnan tuotot olivat luovutusvoittojen pienenemisen johdosta selvästi vertailuvuotta alhaisemmalla tasolla, joten tilikauden liikevoitto muodostui edellisvuotta pienemmäksi. Tämän seurauksena myös kulu/tuottosuhde heikkeni 7,1%, vaikka kulujen suhde puhtaan pankkiliiketoiminnan tuottoihin parani. Korkokate ja palkkiotuotot kasvoivat vertailuvuodesta ja pankin kulurakenne keveni. Tilikaudella kirjattiin hieman vertailuvuotta enemmän arvonalentumistappioita luotoista ja muista sitoumuksista. Arvonalentumisten määrä suhteutettuna luotto- ja takauskantaan pysyi kuitenkin edelleen alhaisella tasolla. Luottokannan kasvu jatkui vahvana, mutta talletuskanta supistui hivenen edellisvuodesta. CET 1 vakavaraisuussuhde oli hivenen edellisvuotta heikompi. Tilikauden tulosta ei ole vielä vuodenvaihteen vakavaraisuutta laskettaessa luettu omiin varoihin, joten vakavaraisuussuhde tulee parantumaan alkuvuodesta 2016. Jäsenmäärä kasvoi vahvasti koko vuoden, saatu asiakaspalaute oli voittopuolisesti positiivista ja etenkin sosiaalisen median eri sovellusten käyttöönotto sai asiakkailta runsaasti positiivista palautetta. Avainlukuja OP Ryhmä Avainlukuja 2015 2014 Muutos Liikevoitto, 1000 euroa 2 214 3 441-35,7 Kulujen suhde tuottoihin, % 49 41,9 7,1 Oman pääoman tuotto (ROE), % 6,2 10,4-4,2 Ydinpääoman (CET1) 71,1 71,2-0,1 vakavaraisuussuhde Henkilöstö keskimäärin 17 18-1 Jäsenet 4 644 4 450 194 Akaan Seudun Osuuspankki on jäsentensä omistama osuuskuntamuotoinen talletuspankki, joka harjoittaa toimialueellaan paikallista vähittäispankkitoimintaa. Osuuspankki kuuluu OP Ryhmään, joka on johtava suomalainen finanssiryhmä. Se koostuu itsenäisistä osuuspankeista ja niiden keskusyhteisöstä OP Osuuskunnasta (aik. OP-Pohjola osk) tytäryhtiöineen. OP Ryhmän ja sen jäsenpankkien keskitettyjen palveluiden kehittämisestä ja tuottamisesta vastaavat OP Osuuskunta sekä sen tytäryhtiöt OP-Palvelut Oy ja OP- Prosessipalvelut Oy. OP Osuuskunta toimii koko OP Ryhmän strategisena omistusyhteisönä ja ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. Akaan Seudun Osuuspankki on OP Osuuskunnan jäsenluottolaitos. OP Osuuskunta ja sen jäsenluottolaitokset yhdessä niiden konsolidointiryhmiin kuuluvien yhteisöjen kanssa muodostavat osuuspankkien yhteenliittymän, josta säädetään laissa osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista ja laissa talletuspankkien yhteenliittymästä. Lakien mukaan keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat toistensa veloista ja sitoumuksista ja niiden vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan yhteenliittymän tasolla. OP Ryhmän vakuutusyhtiöt eivät kuulu keskinäisen vastuun piiriin.
2 2 Toimintaympäristö Maailmantalouden kasvu jäi vuonna 2015 vaisuksi kehittyvien markkinoiden kasvun kangertelun seurauksena. Raaka-aineiden hinnat laskivat ja inflaatio hidastui maailmanlaajuisesti. Euroalueella kasvu piristyi kohtuulliseen vauhtiin. Neuvottelut Kreikan uudesta tukipaketista olivat vaikeita ja maa oli kesällä lähellä erota eurosta. EKP lisäsi rahapoliittista elvytystä inflaatio hidastuttua. Keskuspankki aloitti valtionlainojen ostot maaliskuussa, minkä seurauksena lyhyimmät markkinakorot painuivat negatiivisiksi. EKP kertoi joulukuussa uusista toimista. Talletuskorkoa laskettiin ja arvopaperien osto-ohjelmaa pidennettiin maaliskuuhun 2017 asti. Markkinakorot alenivat edelleen hieman. Suomen talouskuva pysyi heikkona. Kokonaistuotanto polki paikallaan ja työttömyys nousi. Investoinnit laskivat ja vienti väheni edelleen. Myönteistä oli kotitalouksien kulutuksen kasvu. Vuoden loppua kohden rakentamisen aktiviteetti piristyi. Asuntokauppa vilkastui hieman, mutta asuntojen hinnat laskivat vajaan prosentin. Kotitalousluottokannan kasvu vahvistui viime vuoden aikana runsaaseen kahteen prosenttiin. Yritys- ja asuntoyhteisöluottokanta kasvoi noin seitsemän prosenttia. Luotonkysynnän hienoisen positiivisen vireen odotetaan jatkuvan. Talletuskannan myönteinen kehitys jatkui läpi vuoden yritys- ja julkisyhteisöjen talletusten kasvun siivittämänä. Rahasto- ja vakuutussäästöt nousivat viime vuonna selvästi hyvän markkinakehityksen sekä nettomerkintöjen lisääntymisen ansiosta. Akaan elinvoimaisuus on pitkittyneestä matalan kasvun vaiheesta huolimatta säilynyt tyydyttävällä tasolla. Kaupungin väkiluku kääntyi vuonna 2015 muutaman laskuvuoden jälkeen jälleen pienoiseen nousuun, ollen Väestörekisterikeskuksen marraskuun 2015 ennakkoväkilukutiedon mukaan 17 074 asukasta, kun se vuoden 2014 lopussa oli 17 052 asukasta. Akaassa tehtiin Kiinteistönvälitysalan keskusliitto ry:n hintaseurantapalvelun tietojen mukaan 189 välittäjäavusteista kerros-, rivi- ja omakotitalokauppaa vuonna 2015. Kauppamäärä ylittää selvästi vuoden 2014 vastaavien asuntokauppojen 164 kappaleen tason, jääden kuitenkin hivenen vuoden 2013 tasojen alapuolelle. Vaikka otanta ei katakaan kaikkia tehtyjä asuntokauppoja, voidaan sen perusteella todeta asuntokaupan piristyneen selvästi vuoden 2015 aikana. Myös Akaan Seudun Osuuspankin luottokysyntä oli koko vuoden tasaista ja luottokannan kasvu vahvaa. Kaupunki myi tai muuten luovutti edelleen enemmän tontteja kuin vuonna 2014. Vuonna 2015 Akaan kaupunki myi kymmenen pientalo-, viisi yritys- ja yhden rivitalotontin. Vastaavat luvut vuonna 2014 olivat 8, 1 ja 0. Rakennus- ja toimenpidelupia myönnettiin 2015 vuonna 174 kappaletta, kun niitä vertailuvuonna myönnettiin 192 kappaletta. Myös kaikkien lupien yhteismäärä pieneni vuoden 2014 noin 300 kappaleesta 254 kappaleeseen. Liike- ja toimitilarakentamisen rakennuslupia myönnettiin kuitenkin edellisvuotta enemmän. Akaan kaupungin alijäämä vuoden 2015 jälkeen on lähes 10,1 miljoonaa euroa. Kaupunginvaltuusto on 17.6.2015 hyväksynyt tasapainottamisohjelman, jonka henkilöstövaikutukset tulevat olemaan 58,5 henkilötyövuotta. Kaupunki on pankin toimialueen suurin työllistäjä, joten sen toimenpiteet vaikuttavat merkittävästi alueen yleiseen työllisyyskehitykseen. Akaassa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta on muun Pirkanmaan tavoin ollut jo pitkään koko maan keskiarvon (13%) yläpuolella. Pirkanmaan keskiarvo oli 11/2015 työllisyyskatsauksen mukaan 14,9% ja Akaan 14,2%. Työttömänä Akaan 8070 henkeä käsittävästä työvoimasta oli 1147. Alle 25 -vuotiaita työttömiä Akaassa oli marraskuun 2015 lopussa 239 henkeä.
3 3 Olennaiset tapahtumat tilikaudella Akaan Seudun Osuuspankki myi Tuotto-osuuksia vuoden aikana lähes 1 659 tuhannella eurolla (1 658 900). Tuotto-osuus on asiakasomistajan vapaaehtoinen sijoitus osuuspankin omaan pääomaan. Tuotto-osuudet voidaan lukea pankin ydinvakavaraisuuteen. Tuotto-osuuden tuottotavoite vuodelle 2015 oli 3,25 prosenttia. OP Ryhmän hallintoneuvosto on vahvistanut myös vuodelle 2016 tuottotavoitteeksi 3,25 prosenttia. Osuuspankki on sijoittanut osan Tuottoosuuksista saamastaan pääomasta OP Osuuskunnan osuuspääomaan. Kesäkuussa osuuspankki myi osuutensa OP Ryhmään kuuluvista OP-Henkivakuutus Oy:n ja OP Korttiyhtiö Oyj:n osakkeista OP Osuuskunnalle. Kauppahinnat perustuivat ulkopuolisen tekemiin arvioihin. Myynneistä pankki sai yhteensä 465 tuhannen euron suuruisen myyntivoiton. Syyskuussa osuuspankki sai OP Ryhmän sisäiseltä vakuutusyhtiöltä OVY Vakuutus Oy:ltä 446 tuhatta euroa lisäosinkoa. Näiden yhteensä 911 tuhannen euron kertaluonteisten erien merkitys pankin tulokseen on sangen merkittävä. OP ryhmän Suomi Nousuun- teemalla keväällä 2015 käyttöön ottama maksuton lyhennysvapaa kiinnosti Akaan Seudun Osuuspankin asiakkaita, joten lyhennysvapaita myönnettiin tavallista vuotta enemmän. Digitalisaatio ja sen mukanaan tuomat muutokset ja parannukset finanssipalveluiden tarjoamisessa puhuttivat vahvasti koko vuoden. Loppuvuodesta 2015 pankki julkaisi omat Facebook sivut ja otti käyttöön mobiilityöskentelyä tukevat tablet- laitteet. Pankilla ei ollut muita olennaisia tapahtumia tilikaudella. rakenne ja siinä tapahtuneet muutokset tilikauden aikana Osuuspankin konserniin kuuluivat pankin lisäksi tytäryrityksinä Toijalan Kassatalo Oy, Toijalan Kauppakiinteistö Oy, Kiinteistö Oy Haittilankulma, Kiinteistö Oy Haittilanpelto ja Akaan Seudun OP-Kiinteistökeskus Oy. on laatinut konsernitilinpäätöksen, johon on yhdistelty emopankin tilinpäätöksen lisäksi Toijalan Kauppakiinteistö Oy:n tilinpäätös Finanssivalvonnan Määräykset ja ohjeet 1/2013 Rahoitussektorin kirjanpito, tilinpäätös ja toimintakertomus edellyttämässä laajuudessa. Koska konsernitilinpäätöksen luvut eivät poikkea olennaisesti emo-osuuspankin tilinpäätöksestä, tässä toimintakertomuksessa käsitellään osuuspankin ja sen konsernin toimintaa emo-osuuspankin tilinpäätöksen lukujen perusteella. Merkittävimmät konsernin erät on kerrottu jäljempänä kappaleessa Osuuspankin konserni. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Akaan Seudun Osuuspankilla ei ole ollut olennaisia tapahtumia tilikauden päättymisen jälkeen.
4 4 Osuuspankin tulos Liikevoittoon vaikuttaneiden keskeisimpien tuotto- ja kuluerien kehitys kolmelta viimeiseltä vuodelta sekä vuoden 2015 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Tulosanalyysi 1000 euroa 2015 2014 Muutos, % 2013 Tuotot Korkokate 1 971 1 908 3,3 1 631 Muut tuotot Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 1 008 345 192,5 347 Palkkiotuotot, netto 647 647-0,1 583 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 60-49 224,6 91 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 464 2 795-83,4 300 Suojauslaskennan nettotulos - - - Sijoituskiinteistöjen nettotuotot 46 232-80,1 127 Liiketoiminnan muut tuotot 37 38-3,4 43 Yhteensä 2 262 4 007-43,6 1 490 Tuotot yhteensä 4 233 5 915-28,4 3 121 Kulut Henkilöstökulut 878 1 164-24,6 922 Muut hallintokulut 726 791-8,2 708 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 168 162 3,6 207 Liiketoiminnan muut kulut 302 363-16,8 360 Kulut yhteensä 2 074 2 480-16,4 2 197 Arvonalentumiset luotoista ja muista sitoumuksista -55-7 726,9 1 Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot - - - Liikevoitto (-tappio) 2 214 3 441-35,7 923 liiketoiminnan liikevoitto kasvoi hieman vertailukaudesta. Korkokate kasvoi 3,3 % matalasta korkotilanteesta huolimatta pitkälti luottokannan kasvun sekä talletusvarainhankinnan kustannusten laskun ansiosta. Henkilöstökuluihin sisältyi vuonna 2014 kertaluonteisia eriä, joten luku ei ole suoraan vertailukelpoinen vuoden 2015 tasoon. Toiminnan tehostamisen seurauksena myös vertailukelpoiset henkilöstökulut supistuivat hieman vuodesta 2014 jääden selvästi vuoden 2013 tason alapuolelle. Arvonalentumiset saamisista pysyivät lähes vertailukauden tasolla ja ovat edelleen suhteutettuna luotto- ja takauskantaan matalalla tasolla. Vuoden aikana ei kirjattu sijoituskiinteistöistä myyntivoittoja tai arvonnousuja, lisäksi yksittäiset huoneistoremontit rasittivat sijoituskiinteistöjen nettotuottoja, jotka jäivät selvästi alle vuosien 2014 ja 2013 tasojen. Tuottoja oman pääoman ehtoisista sijoituksista kasvatti OVY Vakuutus Oy:ltä saatu lisäosinko. Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuottoja kasvatti OP-Henkivakuutus Oy:n ja OP Korttiyhtiö Oyj:n osakkeiden myynti OP Osuuskunnalle. Vertailukaudella myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuottoja kasvatti Pohjola Oyj:n osakkeiden myynti OP Osuuskunnalle. Nettopalkkiotuotot säilyivät vertailuvuoden tasolla. Liiketoiminnan muut kulut laskivat lähinnä viranomaismaksujen vähennyksen johdosta. Vuoden 2014 muut hallintokulut sisälsivät toimitusjohtajan vaihdokseen liittyneitä kertaeriä. Hallintokulut jäivät vuonna 2015 myös vertailuvuotta 2013 alhaisemmalle tasolle pitkälti hallinnon koulutustilaisuuksien vuodelle 2016 siirtymisen johdosta.
5 5 Vaikka nettopalkkiotuotot jäivät vuoden 2014 tasolle, kasvoivat osuuspankin palkkiotuotot 3,4% vertailuvuodesta. Palkkiot luotonannosta ja talletuksista säilyivät lähes ennallaan, mutta maksuliikkeestä ja arvopapereiden välityksestä saadut palkkiot kasvoivat selvästi. Sen sijaan omaisuudenhoidosta ja lainopillisista tehtävistä kertyi selvästi edellisvuotta vähemmän palkkioita. Palkkiotuottoihin sisältyy vähennyksenä omistajajäsenille myönnetyt OP-bonukset. Palkkiokulut kasvoivat lähes 21%. Merkittävän osan kasvusta selittävät kohonneet omaisuudenhoidon, rahahuollon ja maksuliikkeen palkkiokulut. Palkkiotuottoja kertyi seuraavasti: Palkkiotuotot 1000 euroa 2015 2014 Muutos, % Talletuksista 13 13-2,2 Luotonannosta 281 280 0,5 Maksuliikkeestä 453 421 7,6 Arvopapereiden välityksestä ja liikkeeseen laskusta 83 61 35,9 Omaisuudenhoidosta ja lainopillisista tehtävistä 108 141-23,3 Takauksista 2 4-46,8 Vakuutusten välityksestä 154 153 1 Muut 133 124 6,8 Yhteensä 1 227 1 197 2,5 OP-bonukset -421-418 0,7 Palkkiotuotot yhteensä 805 778 3,4 Palkkiokulut 159 131 20,9 Palkkiotuotot, netto 647 647-0,1 Luottojen nettomääräiset arvonalentumistappiot kasvoivat edellisvuodesta, jääden kuitenkin luottokantaan suhteutettuna alhaiselle tasolle. Luotoista ja takaussaamisista kirjattiin arvonalentumistappioita seuraavasti: Luottojen ja takaussaamisten arvonalentumistappiot 1000 euroa 2015 2014 Muutos, % Arvonalentumisten bruttomäärä 1 11-92 Vähennykset -56-17 225,4 Arvonalentumisten nettomäärä -55-7 726,9 Arvonalentumiset luotto- ja takauskannasta % 0 0 0 Tase ja taseen ulkopuoliset sitoumukset Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä Keskeisimpien tase- ja sitoumuserien kehitys kolmelta vuodelta ja vuoden 2015 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä 1000 euroa 31.12.2015 31.12.2014 Muutos, % 31.12.2013 Tase 152 693 143 269 6,6 128 677 Luotot 127 247 122 707 3,7 116 853 Saamistodistukset 248 1 291-80,8 244 Osakkeet ja osuudet 17 054 14 794 15,3 8 620 Talletukset 104 691 105 601-0,9 101 030 Oma pääoma 29 222 26 216 11,5 20 912 Taseen ulkopuoliset sitoumukset 5 422 4 388 23,6 4 372 Omat pääomat vahvistuivat merkittävästi myös vuoden 2015 kuluessa.
6 6 Antolainauksen kehitys Uusia luottoja myönnettiin vuoden aikana 28 859 tuhatta euroa eli 2 784 tuhatta euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Omasta taseesta myönnetty luottokanta yhteensä vuoden lopussa oli 124 408 tuhatta euroa (119 931 1 ). Luottokannan kasvu jatkui edelleen vahvana. Koko luottokanta kasvoi vuoden aikana 3,7 % ja etenkin asuntoluottojen 4,8 % kasvuvauhti oli jopa vertailuvuotta nopeampaa. Osuuspankki välittää asiakkaille myös OP Ryhmän kiinnitysluottopankin, OP- Asuntoluottopankki Oyj:n (OPA) myöntämiä asuntoluottoja. OP Ryhmän strategian mukaisesti osuuspankki siirsi myöntämiään asuntoluottoja OPAlle tilikauden aikana 5 025 tuhatta euroa. Yli 90 pv erääntyneet saamiset tilikauden aikana kehittyivät seuraavasti: Yli 90 pv erääntyneet saamiset 1000 euroa 31.12.2015 31.12.2014 Muutos, % Yli 90 pv erääntyneet saamiset 1 079 707 52,5 3 5-45,3 1 082 712 51,8 Prosenttia luotto- ja takauskannasta 0,8 0,6 0,3 Yli 90 päivää erääntyneisiin saamisiin on luettu kaikki sellaiset antolainaussaamiset, joiden pääoma tai korko on ollut kokonaan tai osittain erääntyneenä ja maksamattomana yli 90 päivää. Kiinteistöomistukset Osuuspankin kiinteistöomistukset muodostuvat omassa käytössä olevista kiinteistöistä ja sijoituskiinteistöistä. Kiinteistöomistukset 1000 euroa 31.12.2015 31.12.2014 Omassa käytössä olevat kiinteistöt Sitoutunut pääoma 752 940 Prosenttia taseesta 0,5 0,7 Sijoituskiinteistöt Sitoutunut pääoma 1085 1105 Prosenttia taseesta 0,7 0,8 Käypä arvo 2000 2016 Nettotuotto, % 6,5 7,4 Kiinteistöihin sitoutunut pääoma yhteensä 1837 2045 Prosenttia taseesta 1,2 1,4 Kiinteistöyhteisöjen sitoutunut pääoma muodostuu osakehuoneiston kirjanpitoarvosta ja osakehuoneistoon kohdistuvasta lainaosuudesta. Omassa käytössä olevat kiinteistöt Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu kiinteistöt, jotka ovat pankin omassa käytössä konttori-, varasto- tai muina sellaisina tiloina taikka henkilökunnan asumis-, virkistys- tai muussa sellaisessa käytössä, sekä kiinteistöyhteisöjen osakkeet, jotka oikeuttavat tällaisten tilojen hallintaan. Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu myös sellaiset suorassa omistuksessa olevat kiinteistöt, joista osa on vuokrattu, mutta vuokrattujen tilojen osuutta ei voida myydä erikseen, ja oman käytön osuus tällaisissa tiloissa on ollut yli viisi prosenttia pinta-alasta. 1 Suluissa vertailuluku 31.12.2014.
7 7 Omassa käytössä olevien kiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden tasearvoa määritettäessä on otettu lähtökohdaksi hyödykkeen arvo suhteessa liiketoiminnan tulonodotuksiin. Omassa käytössä olevista kiinteistöistä ei kirjattu arvonalennuksia tai peruutettu arvonkorotuksia tilikauden aikana. Oman käytön kiinteistöhankintoja ei tilikauden aikana tehty. Sijoituskiinteistöt Sijoituskiinteistöjä omistetaan vuokratuottojen ja omaisuuden arvonnousujen hankkimiseksi. Jos suorassa omistuksessa olevasta kiinteistöstä osa on vuokrattu ja oman käytön osuus on ollut vähäinen (alle viisi prosenttia), kiinteistö on luokiteltu sijoituskiinteistöksi. Sijoituskäytössä olevia liike-, toimisto- ja teollisuuskiinteistöjä arvostettaessa kiinteistökohtaisena vähimmäistuottovaatimuksena tasearvoa määritettäessä on käytetty 5,5 prosenttia. Sijoituskiinteistöistä ei kirjattu arvonalennuksia tai peruutettu arvonkorotuksia tilikauden aikana. Sijoituskiinteistöhankintoja ei tilikauden aikana tehty. Muun sijoitustoiminnan kehitys Saamiset luottolaitoksilta, joista valtaosan muodostavat saamiset Pohjola Oyj:ltä, olivat 6 130 tuhatta euroa (2 339). Lisäksi osuuspankki on tehnyt sijoituksia OP Osuuskunnan liikkeeseen laskemaan joukkovelkakirjalainaan yhteensä 2 999 tuhatta euroa (2 999). Sijoitus sisältyy tase-erään saamiset yleisöltä. Vuoden lopussa osuuspankilla oli sijoituksia keskusyhteisön osuuspääomaan yhteensä 16 375 tuhatta euroa (13 851). Muiden aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden kuin kiinteistöjen ja kiinteistöosakkeiden kirjanpitoarvo 80 tuhatta euroa oli 11 tuhatta euroa pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Suunnitelman mukaiset koneiden ja kaluston vuosipoistot ovat 16,5 tuhatta euroa, eikä vuoden 2015 aikana suoritettu merkittäviä tasevaikutteisia asiakaspalvelussa käytettävien työasemalaitteiden ja asiakaspalvelutilojen kalustojen uusimisia. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Yleisön talletusten ja muiden velkojen kehitys on kuvattu alla olevassa taulukossa. Muut velat muodostuvat markkinarahaveloista ja valtion varoista välitetyistä lainoista. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 1000 euroa 31.12.2015 31.12.2014 Muutos, % Talletukset Maksuliiketilit 47 921 46 194 3,7 Säästämistilit 15 367 16 482-6,8 Sijoittamistilit 41 302 42 801-3,5 Valuuttatalletukset 99 125-20,7 Yhteensä 104 691 105 601-0,9 Muut velat 39 72-44,9 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille yhteensä 104 731 105 673-0,9
8 8 Muun vieraan pääoman ja sitoumusten kehitys Velat luottolaitoksille muodostuvat veloista Pohjola Oyj:lle kasvoivat 12 508 tuhanteen euroon (5 501). Osuuspankilla ei ole liikkeeseen laskettuja joukkovelkakirjalainoja tai pääomalainoja. Muut vieraan pääoman erät muodostuvat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja varaukset Osuuspääoma Akaan Seudun Osuuspankin koko oman pääoman määrä kasvoi 11,5 prosenttia 29 222 tuhanteen euroon (26 216). Osuuspääoma kasvoi 19,5 prosenttia 8 267 tuhanteen euroon (6 920). Omistajajäsenillä oli vuoden lopussa sijoituksia jäsenosuuksiin 479 tuhatta euroa (462), lisäosuuksiin 112 tuhatta euroa (377) ja Tuotto-osuuksiin 7 677 tuhatta euroa (6 082). Tuotto-osuuksien liikkeeseen laskuista uusien merkintöjen osuus oli 1 595 tuhatta euroa ja irtisanottujen osuus 311 tuhatta euroa. Vanhoja lisäosuuksia muunnettiin Tuotto-osuuksiksi 145 tuhatta euroa. Irtisanotut lisäosuudet 120 tuhatta euroa (107) esitetään taseessa velkana. Osuuspankki maksoi korkoja jäsen- ja lisäosuuspääomalle vuodelta 2014 yhteensä 103 053 euroa. Osuuspankilla voi osuuskuntalain ja osuuspankin sääntöjensä mukaan olla jäsenen oikeudet tuottavia jäsenosuuksia ja vapaaehtoisina osuuksina Tuotto-osuuksia sekä lisäosuuksia. Osuuspankin osuuspääomassa on jäsenosuuksia 4787 kpl. Jokaisella jäsenellä on velvollisuus ottaa yksi osuuspankin jäsenosuus ja maksaa siitä merkintähintana 100 euron suuruinen jäsenosuusmaksu. Tuotto-osuuksia on osuuspankin osuuspääomassa 76 770 kpl. Tuotto-osuuksia voivat merkitä vain osuuspankin jäsenet ja niiden antamisesta päättää osuuspankin hallitus. Tuotto-osuuden nimellisarvo ja siitä osuuspankille merkintähintana maksettava tuotto-osuusmaksu on 100 euroa. Jäsenosuudet ja Tuotto-osuudet ovat osuuspankin purkautuessa huonommalla etusijalla kuin lisäosuudet. Osuuspankin osuuspääomassa on lisäosuuksia 2314 kpl. Lisäosuuksia koskevat määräykset sisältyvät nykyistä edeltävän osuuskuntalain (1488/2001) 11 lukuun sekä soveltuvin osin voimassa olevaan osuuskuntalakiin. Osuuspankki ei voi enää antaa uusia lisäosuuksia. Olemassa olevat lisäosuudet voidaan omistajan hakemuksesta muuntaa Tuottoosuuksiksi. Osuusmaksut, tuotto-osuusmaksut ja lisäosuusmaksut palautetaan osuuspankin sääntöjen, osuuskuntalain ja osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annetun lain mukaisesti ja sanotuissa laeissa mainituin edellytyksin jäsenyyden päätyttyä tai irtisanottaessa lisäosuus tai Tuotto-osuus. Jäsenosuusmaksu ja tuotto-osuusmaksu voidaan palauttaa 12 kuukauden kuluttua sen tilikauden päättymisestä, jonka aikana jäsenyys on päättynyt tai Tuottoosuuden omistaja on irtisanonut osuuden. Osuuspankilla on kuitenkin oikeus kieltäytyä jäsenosuusmaksujen ja tuotto-osuusmaksujen palauttamisesta osuuspankin toiminnan aikana. Osuuspankki voi myöhemmin päättää edellä mainitun kiellon kumoamisesta. Palauttamista koskevasta kiellosta ja sen kumoamisesta päättää tarvittaessa pankin hallitus. Ellei palautusta voida jonakin vuonna maksaa täysimääräisesti, maksamatta jäänyt osa maksetaan seuraavien tilinpäätösten perusteella käytettävissä olevista omista pääomista. Edellä määrätty oikeus maksamatta jääneen osan jälkipalautukseen päättyy kuitenkin viidennen seuraavan tilinpäätöksen jälkeen. Maksamatta jääneelle osalle ei makseta korkoa. Lisäosuusmaksut palautetaan kuuden kuukauden kuluttua sen tilikauden päättymisestä, jonka perusteella palautus ensimmäisen kerran voidaan suorittaa. Jos irtisanottua lisäosuusmaksua ei ole voitu palauttaa kokonaisuudessaan, voi palautus tapahtua jälkipalautuksena, jos se on kolmen seuraavan tilinpäätöksen perusteella mahdollista. Lisäosuudelle maksetaan korkoa siihen asti, kun se on osuuskuntalain mukaan nostettavissa.
9 9 Muut oman pääoman erät Vapaaehtoiset varaukset Osuuspankilla on oikeus lunastaa kaikki Tuotto-osuudet. Lunastusoikeuden käyttämisestä päättää osuuspankin hallitus. Lunastukseen vaaditaan keskusyhteisön lupa sekä valvovan viranomaisen lupa, mikäli sääntely sitä edellyttää. Vuoden 2015 aikana ei muissa oman pääoman erissä tapahtunut merkittäviä muutoksia. Poistoeroa kasvatettiin 21 tuhatta euroa tekemällä suunnitelman mukaisia poistoja suuremmat elinkeinoverolain sallimat enimmäispoistot. Luottotappiovarausta kasvatettiin 235 tuhatta euroa. Omat varat ja vakavaraisuus Osuuspankin vakavaraisuus lasketaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 mukaisesti. Osuuspankin luottoriskin pääomavaateen laskennassa käytetään sisäisten luokitusten menetelmää. Markkinariskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. Myös operatiivisten riskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. OP Ryhmä julkistaa ns. Pilari III:n mukaiset tarkemmat vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. OP Ryhmän tilinpäätös on luettavissa www.op.fi verkkopalvelussa. Osuuspankin omat varat muodostuivat seuraavasti: Omat varat 1000 euroa 31.12.2015 31.12.2014 Ydinpääoma (CET1) Oma pääoma* 29 111 25 839 Lisäosuuspääoman omiin varoihin luettava määrä 231 483 Tilinpäätössiirrot vähennettynä laskennallisella verovelalla 3 962 3 758 Osuus tuloksesta, jota ei ole tarkastettu - 1 764 - Suunniteltu voitonjako - - 103 Käyvän arvon rahasto rahavirran suojauksesta - - Aineettomat hyödykkeet - - Laskennalliset verosaamiset, jotka ylittävät 10 % ydinpääomasta - - Käyvän arvon arvostusten siirtymäsäännös - - 7 Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen alijäämä - 341-529 Ydinpääoma (CET1) yhteensä 31 199 29 441 Ensisijainen lisäpääoma (AT1) Pääomalainoista omiin varoihin luettava määrä - - Ensisijainen pääoma (T1) yhteensä 31 199 29 441 Toissijainen pääoma (T2) Perpetuaalilainat - - Debentuurilainat - - Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen ylijäämä - - Käyvän arvon arvostusten siirtymäsäännös - 7 Omat varat yhteensä 31 199 29 448 * pl. lisäosuuspääoma ja arvonkorotusrahastoon liittyvä laskennallinen verovelka
10 10 Osuuspankin lisäosuuspääomasta on luettavissa ydinpääomiin korkeintaan 70 prosenttia 31.12.2012 liikkeeseen lasketusta määrästä siirtymäsäännöksen puitteissa. Realisoitumattomat arvostukset on luettu ydinpääomaan. Vertailuvuonna negatiiviset realisoitumattomat arvostukset luettiin ydinpääomaan (CET1) ja positiiviset toissijaiseen pääomaan (T2). Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen alijäämä vähennetään kokonaisuudessaan ydinpääomasta (CET1). Riskipainotetut erät 1000 euroa 31.12.2015 31.12.2014 Luottoriski Standardimenetelmä (SA) Yritysvastuut 974 1 025 Vähittäisvastuut 0 0 Luottolaitos- ja sijoituspalveluvastuut 0 0 Muut vastuut 49 70 Sisäisen luottoluokituksen menetelmä (IRB) Yritysvastuut 1) 8 912 8 338 Yritysvastuut pk-yritykset 8 890 8 196 Yritysvastuut - Muut 22 142 Vähittäisvastuut 2) 10 253 10 335 Kiinteistövakuudelliset 8 205 8 074 Muut vähittäisvastuut 2 048 2 261 Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuut 1) 0 0 Oman pääoman ehtoiset sijoitukset 17 718 15 465 Muut erät 1 365 1 661 Luottoriski yhteensä 39 271 36 894 Selvitysriski 0 0 Markkinariski 3) 0 0 Operatiivinen riski 4 592 4 471 Yhteensä 43 863 41 366 1) Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuisiin sekä yritysvastuisiin sovelletaan nk. IRBAn perusmenetelmää (FIRB), eli pankki soveltaa näiden vastuiden riskipainojen laskennassa omia maksukyvyttömyyden todennäköisyyden (PD) estimaatteja. 2) Vähittäisvastuiden riskipainoja laskettaessa pankki soveltaa omia estimaatteja maksukyvyttömyyden todennäköisyydelle (PD), tappio-osuudelle (LGD) ja luottovasta-arvokertoimelle (CF). 3) Valuuttakurssiriski Vakavaraisuussuhdeluvut (%) 31.12.2015 31.12.2014 Ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhde 71,13 71,17 Ensisijaisen pääoman (T1) vakavaraisuussuhde 71,13 71,17 Vakavaraisuussuhde 71,13 71,19 Osuuspankkien yhteenliittymän ydinpääoman vakavaraisuussuhde (CET1) *18,6 15,1 *syyskuussa 2015 Tilikauden tulosta ei ole luettu omiin varoihin, eikä suunniteltua voitonjakoa ole näin ollen myöskään huomioitu. Omien varojen vähimmäismäärä yhteensä oli 3 506 tuhatta euroa (3 309). Omien varojen vähimmäismäärä on 8 prosenttia riskipainotetuista eristä. Lakisääteinen alaraja vakavaraisuussuhteelle on 8 prosenttia ja ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhteelle 4,5 prosenttia. Luottolaitoslain mukainen 2,5 prosentin kiinteä lisäpääomavaatimus nostaa käytännössä alarajan ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhteelle 7 prosenttiin ja vakavaraisuussuhteelle 10,5 prosenttiin, jolloin omien varojen vähimmäismäärä on 4 606 tuhatta euroa. Pankin vakavaraisuus on erinomaisella tasolla, vahvistuen entisestään, kun voitonjaon ylittävät osat vuoden 2015 tuloksesta huomioidaan osana pankin omia varoja.
11 11 Tunnuslukujen laskentakaavat: Ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhde, % Ydinpääoma (CET1) yhteensä x 100 Riskipainotetut erät yhteensä Ensisijaisen pääoman (T1) vakavaraisuussuhde, % Ensisijainen pääoma (T1) yhteensä x 100 Riskipainotetut erät yhteensä Vakavaraisuussuhde, % Omat varat yhteensä x 100 Riskipainotetut erät yhteensä Osuuspankin konserni Osuuspankin konsernin liikevoitto jäi 36,6 prosenttia edellisvuodesta ollen 2 201 tuhatta euroa (3 417). n tase oli vuoden lopussa 152 911 tuhatta euroa (143 500). n ydinpääoman vakavaraisuussuhde (CET 1) oli 70,06 prosenttia (70,55). n ensisijaisen pääoman vakavaraisuussuhde oli 70,06 prosenttia (70,55) ja vakavaraisuussuhde 70,06 prosenttia (70,57). Ydinpääoma (CET 1) oli yhteensä 30 892 tuhatta euroa (29 338), ensisijainen pääoma (T1) yhteensä 30 892 tuhatta euroa (29 338) ja omat varat yhteensä 30 892 tuhatta euroa (29 345). n riskipainotetut erät olivat yhteensä 44 094 tuhatta euroa (41 584) ja omien varojen vähimmäismäärä 4 633 tuhatta euroa (3 327). n oman pääoman tuotto (ROE) tilikaudelta (suluissa kaksi edellistä tilikautta) oli 6,2 prosenttia (10.2 ja 3,8), koko pääoman tuotto (ROA) 1,3 prosenttia (2,0 ja 0,7), omavaraisuusaste 21,7 prosenttia (21,1 ja 19,1) ja kulujen suhde tuottoihin 49,0 prosenttia (42,1 ja 71,2). Tunnuslukujen laskukaavat on esitetty Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut -kappaleen yhteydessä. Keskinäinen vastuu Yhteenliittymälainsäädännön mukaisesti osuuspankkien yhteenliittymän muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisö OP Osuuskunta, osuuspankkien keskusrahalaitoksena toimiva liikepankki Pohjola Oyj, keskusyhteisön muut jäsenluottolaitokset, keskusyhteisön ja jäsenluottolaitoksen konsolidointiryhmiin kuuluvat yhteisöt sekä sellaiset luottolaitokset, rahoituslaitokset ja palveluyritykset, joista edellä mainitut yhteisöt yksin tai yhdessä omistavat yli puolet. OP Osuuskunnan jäseniä olivat vuoden lopussa 180 osuuspankkia sekä Pohjola Oyj, Helsingin OP Oy, OP-Asuntoluottopankki Oyj, OP-Korttiyhtiö Oyj ja OP- Prosessipalvelut Oy. Talletuspankkien yhteenliittymää valvotaan konsolidoidusti, ja keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista. Keskusyhteisö on velvollinen antamaan jäsenluottolaitoksilleen ohjeita niiden sisäisestä valvonnasta sekä riskienhallinnasta, niiden toiminnasta maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi sekä yhtenäisten tilinpäätösperiaatteiden noudattamisesta yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen laatimisessa. Keskusyhteisö ja jäsenluottolaitokset ovat keskinäisessä vastuussa niistä selvitystilassa tai konkurssissa olevan keskusyhteisön tai jäsenluottolaitoksen veloista, joita ei saada suoritetuksi sen varoista. Vastuu jakautuu keskusyhteisön ja jäsenluottolaitosten kesken viimeksi vahvistettujen taseiden loppusumman mukaisessa suhteessa.
12 12 Jos jäsenluottolaitoksen omat varat vähenevät tappioiden vuoksi niin alhaisiksi, että yhteenliittymälaissa säädetyn selvitystilan edellytykset täyttyvät, keskusyhteisöllä on oikeus periä jäsenluottolaitoksiltaan keskusyhteisön säännöissä mainituin perustein ylimääräisiä maksuja tilikauden aikana enintään viisi tuhannesosaa jäsenluottolaitosten viimeksi vahvistettujen taseiden yhteenlasketusta loppusummasta käytettäväksi jäsenluottolaitoksen selvitystilan ehkäisemiseksi tarvittaviin tukitoimiin. Talletussuoja ja sijoittajien turva Rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain mukaan talletuspankin on kuuluttava talletussuojarahastoon. OP Ryhmään kuuluvia talletuspankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä pankkina. Talletussuojarahastosta korvataan tallettajien saamiset OP Ryhmän talletuspankeilta enintään 100 tuhanteen euroon asti. OP Ryhmässä talletuspankkeja ovat osuuspankit, Pohjola Oyj ja Helsingin OP Oy. Suomen talletussuojajärjestelmää ja sitä koskevaa lainsäädäntöä on muutettu 1.1.2015 alkaen. OP Ryhmälle tulevia uuden järjestelmän mukaisia maksuja on kuvattu tilinpäätöksen laatimisperiaatteissa kohdassa 1.18 Viranomaismaksut. Sijoittajien korvausrahasto maksaa korvauksia ei-ammattimaisille sijoittajille silloin, kun sijoituspalveluyritys tai luottolaitos ei pysty suorittamaan muun kuin tilapäisen maksukyvyttömyyden vuoksi suojan piirissä olevia sijoittajien selviä ja riidattomia saamisia sopimuksen mukaisesti. Korvauksen määrä on 90 prosenttia saamisen määrästä, enintään 20 tuhatta euroa. Sijoittajien korvausrahastoa koskevan lainsäädännön mukaan OP Ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään korvaussuojan osalta yhtenä pankkina. Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut Tunnusluku 2015 2014 2013 Oman pääoman tuotto (ROE), % 6,2 10,4 3,2 Koko pääoman tuotto (ROA), % 1,3 2,1 0,6 Omavaraisuusaste, % 21,7 20,9 18,8 Kulu-tuotto-suhde, % 49 41,9 70,4 Tunnuslukujen laskukaavat Oman pääoman tuotto (ROE), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Koko pääoman tuotto (ROA), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste, % Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä x 100 Taseen loppusumma
13 13 Kulu-tuotto suhde, % Hallintokulut + Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + Liiketoiminnan muut kulut x 100 Korkokate + Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + Nettopalkkiotuotot + Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + Suojauslaskennan nettotulos + Sijoituskiinteistöjen nettotuotot + Liiketoiminnan muut tuotot + Osuus osakkuusyritysten tuloksista (netto) * Tilinpäätössiirtoihin sisältyvä verovaikutus huomioitu Riskienhallinta Riskienhallinnan periaatteet ja organisointi sekä pankin riskiasema Riskienhallinta perustuu liiketoimintapäätöksiä tekevien henkilöiden ammattitaitoon ja varovaisuuteen sekä systemaattiseen riskien mittaamiseen, arviointiin ja rajoittamiseen. Riskienhallinnan tärkein tavoite on turvata pankin riskinkantokyky ja varmistaa, ettei toiminnassa oteta niin suurta riskiä, että se vaarantaisi pankin kannattavuuden, vakavaraisuuden, maksuvalmiuden tai toiminnan jatkuvuuden. Riskinkantokyky muodostuu toiminnan laajuuteen ja vaativuuteen suhteutetusta laadukkaasta riskienhallinnasta sekä kannattavaan liiketoimintaan perustuvasta riittävästä vakavaraisuudesta. Osuuspankin riskienhallinta on järjestetty OP Osuuskunnan jäsenpankeilleen antamien yleisten ohjeiden mukaisesti. Osuuspankin hallintoneuvosto vahvistaa ryhmätasoiset sisäisen valvonnan sekä riskien- ja vakavaraisuuden hallinnan periaatteet sekä valvoo niiden toteuttamista. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta avustaa hallintoneuvostoa sen valvontavelvollisuuden toteuttamisessa. Lisäksi se arvioi osaltaan pankin riskiasemaa ja riskienhallinnan riittävyyttä. Hallitus vahvistaa riskienhallintaa koskevat sisäiset menettelytavat ja toimintaohjeet sekä vastaa riskienhallintajärjestelmien riittävyydestä. Lisäksi hallitus vahvistaa liiketoiminnan tavoitteet sekä vakavaraisuutta ja eri riskilajeja koskevat limiitit sekä valvoo ja seuraa säännöllisesti pankin liiketoimintaa, riskinkantokykyä ja riskiasemaa. Toimitusjohtaja vastaa riskien- ja vakavaraisuuden hallinnan toteutuksesta ja siihen liittyvien tehtävien organisoinnista. Toimitusjohtaja raportoi säännöllisesti hallitukselle, hallintoneuvostolle ja OP Osuuskunnalle pankin liiketoiminnasta, riskinkantokyvystä ja riskiasemasta. Osuuspankin suhtautuminen riskinottoon on maltillinen. Riskinkantokyvyn riittävyyttä suhteessa pankin riskeihin arvioidaan riskimittareiden ja taloudellisen pääomavaateen avulla. Pääomasuunnittelulla varmistetaan, että pankilla on riittävä riskiperusteinen vakavaraisuus nykyisiin ja ennakoituihin riskeihin nähden. Lisäksi sen avulla varmistetaan, että pankin kasvu-, kannattavuus- ja vakavaraisuustavoitteet ovat tarkoituksenmukaisia ja keskenään johdonmukaisesti asetettu. Pääomasuunnitelma sisältää mm. tavoitteet pääomatasolle sekä varautumissuunnitelman vakavaraisuuteen vaikuttavien odottamattomien tilanteiden varalle. Omien varojen riittävyys turvataan ensisijaisesti pitämällä pankin kannattavuus kohtuullisella tasolla. Lisäksi pankki tarjoaa omistaja-asiakkaille merkittäväksi tuotto-osuuksia, jotka luetaan ydinpääomaan. Pankin riskinkantokyky on riittävä ja riskiasema on vakaa.
14 14 Luottoriskit Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että asiakas ei mahdollisesti täytä luottosuhteesta syntyviä velvoitteitaan eikä asetettu vakuus ole riittävä kattamaan pankin saamista. Luottoriskien hallinnan tarkoituksena on vähentää luottotappioiden todennäköisyyttä jo ennen luottopäätöstä sekä toisaalta rajoittaa ja estää jo tehtyihin luottopäätöksiin liittyvien riskien toteutuminen. Luottoriskiä hallitaan asiakassuhteen aktiivisella hoidolla, asiakasvalinnalla ja vakuuksin. Likviditeettiriski Markkinariskit Osuuspankin luottoriskejä limitoidaan ja rahoitusprosessia valvotaan OP Ryhmän riskienhallintajärjestelmän puitteissa. Luotonanto tapahtuu ensisijaisesti asiakkaan riittävän ja todennetun velanhoitokyvyn perusteella. Luottopäätökset perustuvat päätöksenteko-ohjeisiin, asiakkaan luottokelpoisuusluokkaan, maksukykyyn ja vakuuksiin, joiden tulee yleensä olla turvaavat. Vakuudeton luotonanto on mahdollista vain poikkeustapauksissa riskienhallintaa koskevien ohjeiden määrittelemällä tavalla. Seurannassa kiinnitetään huomiota erityisesti luottosalkun laatuun sekä asiakas- ja toimialakohtaisiin keskittymiin. Pankin asiakasriskejä kattavat omat varat olivat joulukuussa 2015 yhteensä 31 199 tuhatta euroa. Pankin luottosalkku on suhteellisen vähäriskinen. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden asiakasriski (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) ylittäisi EU:n vakavaraisuusasetuksessa säädetyn 25 prosentin rajan asiakasriskejä kattavista omista varoista. Pankilla ei ole sellaisiakaan asiakaskokonaisuuksia, joiden asiakasriskien yhteismäärä ylittäisi 10 prosenttia asiakasriskejä kattavista omista varoista. Viiden suurimmankin asiakaskokonaisuuden (pl. seuraavat asiakaskokonaisuudet OP-Pohjola osk., Pohjola pankki Oyj ja Suomen valtio) asiakasriskien (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) yhteismäärät syyskuun 2015 lopun tilanteessa olivat yhteensä vain 19,25 prosenttia asiakasriskejä tuolloin kattaneista pankin omista varoista (30 552 tuhatta euroa). toiminnan likviditeettiriski koostuu rakenteellisesta rahoitusriskistä ja maksuvalmiusriskistä. Rakenteellisella rahoitusriskillä tarkoitetaan pitkän aikavälin luotonantoon liittyvää epävarmuutta, joka johtuu rahoituksen rakenteesta aiheutuvasta jälleenrahoitusriskistä. Maksuvalmiusriski on riski siitä, että pankki ei suoriudu odotetuista ja odottamattomista, olemassa olevista ja tulevista maksuista ilman vaikutusta liiketoiminnan jatkuvuuteen, kannattavuuteen tai vakavaraisuuteen. Rakenteellista rahoitusriskiä seurataan sijoitusten ja luotonannon sekä niiden rahoituksen maturiteettirakenteen erolla. Maksuvalmiusriskiä seurataan pankin tulo- ja menokassavirtojen erona ja maksuvalmius hoidetaan Pohjola Oyj:n sekkitilin kautta. Rakenteellista rahoitusriskiä hallitaan OP Ryhmän likviditeetin hallintaa koskevien linjausten ja ohjeiden sekä OP Osuuskunnan johtokunnan osuuspankeille vahvistamien valvontarajojen avulla. Pankin rahoitusvarojen ja -velkojen jakauma on kuvattu liitetiedoissa. Markkinariskillä tarkoitetaan riskiä tappiosta tai tuoton menetyksestä, kun markkinahinta tai markkinahinnan volatiliteetti muuttuvat epäedulliseen suuntaan. Markkinariskeihin sisällytetään kaikkien taseen ja taseen ulkopuolisten erien korkoriskit, hintariskit ja kiinteistöriskit sekä sijoitustoiminnan luottosprediriski ja markkinoiden likviditeettiriski. Markkinariskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa, mitata, rajoittaa, seurata ja valvoa pankin markkinariskejä siten, että pankin kannattavuus tai vakavaraisuus ei vaarannu. toiminnan merkittävin markkinariski on korkotason muutoksen vaikutus korkokatteeseen. Korkoriski aiheutuu luotonannon ja talletusvarainhankinnan toisistaan poikkeavista korkosidonnaisuuksista tai korontarkistusajankohdista, joten korkotason muutokset realisoituvat korkokatteeseen. Osuuspankin korkoriskiä hallitaan ensisijaisesti otto- ja antolainauksen tuotevalikoimalla ja -ehdoilla. Toissijaisesti pankki voi suojata taseensa korkoriskiä korkojohdannaisilla OP Ryhmässä käytössä olevien suojauksen toimintamallien mukaisesti. Johdannaissuojaus voidaan toteuttaa joko nimettyihin sopimuksiin kohdistettuna, rahavirran suojauksena tai ns. taloudellisena suojauksena.
15 15 Operatiiviset riskit Strategiset riskit liiketoiminnassa valuuttariskillä tarkoitetaan valuuttakurssimuutosten pankille aiheuttamaa tulosriskiä tai markkina-arvon muutosriskiä. Avoin valuuttapositio syntyy, kun samassa valuutassa olevien saamisten ja velkojen määrät poikkeavat toisistaan. OP Ryhmässä valuuttariski keskitetään Pohjola in, ja yksittäisen osuuspankin valuuttapositio rajoittuu käytännössä matkavaluuttakassaan. Osakeriskillä tarkoitetaan osakkeiden ja muiden vastaavien instrumenttien markkinakurssimuutosten aiheuttamaa tulosriskiä ja markkina-arvojen muutosriskiä. Osakesijoitukset ovat pääosin OP Ryhmän sisäisiä sijoituksia. Muu osakesijoitustoiminta on vähäistä. Kiinteistöriskillä tarkoitetaan osuuspankin ja sen konserniyhtiöiden omistuksessa oleviin kiinteistöihin tai kiinteistöyhteisöjen osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvaa arvonalenemis-, tuotto- ja vahingoittumisriskiä. Kiinteistöt on vakuutettu käyvästä arvostaan. Pankin hallitus käsittelee kiinteistöomistukset ja niihin liittyvät riskit sekä investointi-, korjaus- ja muut toimenpiteet säännöllisesti. Seurannassa kiinnitetään huomiota muun muassa kiinteistöihin sitoutuneen pääoman määrään suhteessa pankin taseeseen ja sijoituskiinteistöjen sitoutuneelle pääomalle saatavaan nettotuottoon sekä käypiin arvoihin. Osuuspankki ei harjoita varsinaista kiinteistöliiketoimintaa, vaan kiinteistöomistukset muodostuvat pääasiallisesti omassa käytössä olevista toimitilakiinteistöistä. Vuoden 2015 lopussa kiinteistösijoituksiin (ml. omistukset kiinteistösijoitusyhtiöissä) sitoutuneen pääoman määrä oli 1,2 prosenttia taseen loppusummasta. Vuokrattavissa olevista tiloista oli yli 95 prosenttia vuokrattuna. Sijoituskiinteistöihin sitoutuneen pääoman tuotto oli 6,5 prosenttia jääden yksittäisten korjaus- ja muutostyökulujen, sekä korjauksesta aiheutuneiden vuokranmenetysten seurauksena hieman edellisvuotista alhaisemmaksi. Operatiivisella riskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että riittämättömistä tai epäonnistuneista prosesseista tai virheellisistä menettelytavoista, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä aiheutuu taloudellista tappiota tai muita haitallisia seuraamuksia. Compliance-riski on osa operatiivista riskiä. Compliance-riskillä tarkoitetaan ulkoisen sääntelyn, sisäisten menettelytapojen ja asiakassuhteessa asianmukaisten menettelytapojen ja eettisten periaatteiden noudattamatta jättämisestä aiheutuvaa riskiä. Sekä operatiivinen että compliance riski voi ilmetä myös maineen tai luottamuksen heikkenemisenä tai menettämisenä. Operatiivisten riskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa ja arvioida mahdollisia ja toteutuneita operatiivisia riskejä sekä kehittää riskejä ennaltaehkäiseviä toimintatapoja ja yrityskulttuuria. Operatiiviset riskit arvioidaan ja riskitilanne raportoidaan säännöllisesti hallitukselle. Complianceriskiä hallitaan mm. seuraamalla lainsäädännön muutoksia sekä ohjeistamalla ja kouluttamalla organisaatiota. Vuonna 2015 operatiivisista riskeistä osuuspankille aiheutuneet tappiot olivat vähäisiä. Strateginen riski syntyy väärän strategian valinnasta tai siitä, että valitulla strategialla ei saavuteta asetettuja tavoitteita. Strategista riskiä vähennetään jatkuvalla suunnittelulla, joka perustuu analyyseihin ja ennusteisiin asiakkaiden tulevista tarpeista, eri toimialojen ja markkina-alueiden kehityksestä sekä kilpailutilanteesta.
16 16 Palveluverkko Jäsenistö Palveluverkosto koostuu monikanavaisesti verkko- ja mobiilipalveluista, puhelinpalveluista sekä konttorikanavasta. Akaan Seudun Osuuspankilla on yksi konttori, yksi rahan nostoon tarkoitettu Otto. automaatti ja yksi rahan tallettamiseen ja nostoon tarkoitettu Talletus- ja Otto- automaatti. Pankin oman konttorin ohella asiakkailla on käytettävissään OP Ryhmän maan kattavin konttoriverkosto ja uudenaikaiset mobiili-, puhelin- ja verkkopalvelut. OP Ryhmä on investoinut mobiili- ja verkkopalveluiden kehittämiseen merkittävästi. Erityisesti suorien henkilökohtaisesti räätälöitävien mobiilipalveluiden merkitys kasvaa niin henkilö- kuin yritysasiakkaidenkin asioinnissa. palveluiden lisäksi Akaan Seudun Osuuspankki tarjoaa Pohjola Vakuutus Oy:n vakuutuspalveluita oman henkilökunnan, asiamiehen ja myyntipäällikön kautta. Pankin jäsenmäärä kasvoi vuoden aikana 194 jäsenellä ja oli vuoden lopussa 4644. Jäsenmäärän lisäys johtui onnistuneesta markkinoinnista toimialueella, toimihenkilöiden toteuttamasta aktiivisesta jäsenhankinnasta ja lisääntyneestä kiinnostuksesta paikallisia osuustoiminnallisia pankkeja kohtaan. Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät OP Ryhmän muuttuva palkitseminen jakautuu yrityskohtaiseen lyhyen aikavälin palkitsemiseen sekä ryhmätasoiseen pitkän aikavälin palkitsemiseen. Osuuspankin palkka- ja palkkiopolitiikasta sekä palkkioiden maksamisesta päättää hallitus. OP Ryhmän ryhmätasoinen pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmä muodostuu johdolle tarkoitetusta kannustinjärjestelmästä sekä muulle henkilöstölle tarkoitetusta henkilöstörahastosta. Palkitsemisjärjestelmiä on selostettu tilinpäätöksen liitetiedossa 42. Henkilöstö Osuuspankin palveluksessa on tilikaudella ollut keskimäärin 17 henkilöä. Tilikaudelle osui useampia vuorotteluvapaajaksoja, joihin liittyen palkattiin vuorotteluvapaan sijaisia määräaikaisiin työsuhteisiin. Osuuspankin hallinnointijärjestelmä Osuuskunnan kokous Akaan Seudun Osuuspankin omistaja-asiakkaat käyttävät osuuskuntalain mukaista päätösvaltaansa osuuskunnan kokouksessa. Vuosittain ennen toukokuun loppua pidettävän varsinaisen osuuskunnan kokouksen käsiteltäväksi kuuluvat muun muassa seuraavat asiat: osuuspankin tuloslaskelman ja taseen vahvistaminen vastuuvapauden myöntäminen hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle, ylijäämän käytöstä päättäminen, hallintoneuvoston jäsenten lukumäärästä, valinnasta ja palkkioista päättäminen tilintarkastajien valinnasta ja palkkioista päättäminen. Lisäksi osuuskunnan kokous päättää tarvittaessa osuuspankin sääntöjen muutoksista. Varsinaisen osuuskunnan kokouksen lisäksi voidaan pitää asioiden niin vaatiessa ylimääräisiä kokouksia. Osuuskunnan kokouksen koollekutsumisesta päättää pankin hallitus.
17 17 Hallintoneuvosto Jokaisella jäsenellä on osuuskunnan kokouksessa yksi ääni. Osuuskunnan kokous pidettiin 3.3.2015. Kokoukseen osallistui 18 osuuspankin jäsentä. Osuuspankilla on hallintoneuvosto, jonka tehtävänä on valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa pankin hallintoa. Hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet ja toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen. Lisäksi se vahvistaa osuuspankin ohjesäännön ja pankin riskienhallintaa koskevat periaatteet. Hallintoneuvosto antaa varsinaiselle osuuskunnan kokoukselle lausunnon edellisen vuoden tilinpäätöksestä. Se voi myös antaa hallitukselle ohjeita asioissa, jotka ovat laajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä. Hallintoneuvostoon kuuluu pankin sääntöjen mukaan vähintään 12 ja enintään 24 jäsentä. Jäsenmäärän vahvistaa osuuskunnan kokous ja se on tällä hetkellä 16. Jäsenet valitaan osuuspankin jäsenistä ja heidän tulee edustaa monipuolisesti jäsenkuntaa. Kunkin jäsenen toimikausi kestää kolme vuotta. Vuosittain jäsenistä on erovuorossa kolmannes. Hallintoneuvoston jäsenen eroamisikä on 68 vuotta, kuitenkin siten että tämän iän täyttänyt henkilö saa toimia tehtävässään seuraavan valintakokouksen päättymiseen saakka. Hallintoneuvosto kokoontui vuonna 2015 yhteensä kaksi (2) kertaa. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta Hallintoneuvostoa avustaa sen valvontatehtävässä hallintoneuvoston keskuudestaan valitsema 3 -jäseninen tarkastusvaliokunta. Tarkastusvaliokunnan on kiinnitettävä huomiota erityisesti siihen, että osuuspankkia ja sen konsernia johdetaan ammattitaitoisesti terveitä ja varovaisia liikeperiaatteita noudattaen lain, sääntöjen, viranomaismääräysten ja annettujen ohjeiden sekä hallintoneuvoston vahvistamien vakavaraisuuden hallinnan periaatteiden mukaisesti. Tarkastusvaliokunnalle on toimitettava viranomaisten, keskusyhteisön ja tilintarkastajan laatimat pankkia koskevat tarkastuskertomukset. Tarkastusvaliokunnan on esitettävä havaintonsa tarkastuskertomuksista ja muusta pankin hallinnosta ainakin kerran vuodessa hallintoneuvostolle. Hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta Hallitus Osuuspankilla on hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta, johon kuuluu 9 jäsentä. Toimikunnan tarkoituksena on avustaa osuuspankin eri toimielimiä henkilövalintojen tekemisessä ja varmistaa valintaprosessin tehokas valmistelu. Toimikunta tekee osuuskunnan kokoukselle sekä hallintoneuvostolle esitykset niiden päätösvaltaan kuuluvista asioista. Valmisteleva toimikunta voi myös tehdä esitykset muista kokouksissa esille tulevista asioista, joita hallintoneuvosto tai hallitus on esittänyt sen valmisteltaviksi. Lisäksi toimikunta valmistelee esitykset eri hallintoelinten jäsenten vuosi-, kuukausi- ja kokouspalkkioista sekä kulukorvausten perusteista. Hallitus johtaa osuuspankin toimintaa. Pankin sääntöjen mukaan hallituksen on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava sen asioita lakien ja pankin sääntöjen sekä hallintoneuvoston vahvistaman ohjesäännön mukaan. Hallituksella on yleinen toimivalta päättää kaikista pankin hallintoon ja muihin asioihin liittyvistä kysymyksistä, jotka lain tai sääntöjen mukaan eivät kuulu osuuskunnan kokoukselle, hallintoneuvostolle tai toimitusjohtajalle. Hallitus vastaa pankin strategisesta johtamisesta sekä ohjaa ja valvoo pankin toimivaa johtoa. Hallituksen lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia siitä, että osuuspankin kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Osuuspankin sääntöjen mukaan hallituksen muodostavat toimitusjohtaja toimiaikanaan sekä hallintoneuvoston valitsemat 4-8 muuta jäsentä, joiden tulee olla osuuspankin jäseniä. Hallituksen jäsenmäärä on tällä hetkellä 5. Hallituksen jäsenen toimikausi on yksi vuosi.