JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY

JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY 1.11.2016 P30763

1 (17) Sisällysluettelo 1 Kohdetiedot, tilaaja, tutkimusryhmä... 2 1.1 Kohde... 2 1.2 Tilaaja... 2 1.3 Tutkimusryhmä... 2 1.4 Tutkimuspäivä... 2 2 Rakennustekniikka... 2 2.1 Kuntoarvion tavoitteet ja rajaukset... 2 2.2 Kuntoarvion teettämisen taustaa... 2 2.3 Käytettävissä olevat tietolähteet... 2 2.4 Suoritetut korjaukset... 2 2.5 Aikaisemmin tehdyt tarkastukset/ tutkimukset... 3 2.6 Kuntoluokka (RT18-11061) Rakennuksittain... 3 Taulukko 1: Kuntoluokat... 3 3 Kuntoarvion tulokset rakennetekniikka... 3 3.1 Alueen rakenteet... 4 3.1.1 Rakennuksen reuna-alueet... 4 3.1.2 Piha-alueet... 5 3.2 Talo- osat... 6 3.2.1 Perustukset... 6 3.2.2 Runko... 7 3.2.3 Yläpohja... 7 3.3 Julkisivut... 8 3.3.1 Ulkoseinät... 8 3.3.2 Räystäät... 8 3.3.3 Ikkunat... 8 3.3.4 Ulko-ovet... 9 3.3.5 Julkisivuvarusteet... 10 3.4 Vesikatot... 10 3.5 Salaojat... 10 3.6 Sisätilat... 10 3.6.1 Yleistä... 10 3.6.2 Keittiö... 11 3.6.3 Pesutilat... 12 3.6.4 Sauna... 13 4 Sähkö- ja LVIA-tekniikka... 15

2 (17) JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY 1 Kohdetiedot, tilaaja, tutkimusryhmä 1.1 Kohde 1.2 Tilaaja Hyrsyläntie 237 58940 Tuusmäki Järvi- Saimaan palvelut Oy Kiinteistöinsinööri Oiva Turunen 1.3 Tutkimusryhmä 1.4 Tutkimuspäivä Microkatu 1 70211 Kuopio Rak. ins. Jenni Ylikotila, Projektipäällikkö/ Kuntotutkija (Rakennustekniikka) Rak.ins. Heikki Saastamoinen, Kuntotutkija, korjaussuunnittelija, Projekti-insinööri (Rakennustekniikka) 20.9.2016 2 Rakennustekniikka 2.1 Kuntoarvion tavoitteet ja rajaukset Kuntoarvion tavoitteena on antaa tilaajalle kokonaisvaltainen käsitys kiinteistön tämänhetkisestä kunnosta, sisältäen rakennustekniikan, sekä LVIS-tekniikan. Kuntoarvio perustuu paikan päällä tehtyihin aistinvaraisiin havaintoihin, käytettävissä olleisiin piirustuksiin sekä kiinteistöinsinööri Oiva Turuselta saatuihin taustatietoihin. 2.2 Kuntoarvion teettämisen taustaa Kiinteistön mahdollisen korjaustarpeen selvittäminen myyntiä varten. 2.3 Käytettävissä olevat tietolähteet Kuntoarviota tehdessä tietolähteinä ovat olleet rakennuksen rakentamisen aikaiset piirustukset, sekä katselmuksilla mukana olleen kiinteistöinsinööri Oiva Turusen antamat tiedot. Katselmuksen aikana käytiin kahdessa asunnossa. 2.4 Suoritetut korjaukset Rakennuksessa on tehty asuntoihin pintaremonttia, mutta pääasiassa asunnot ovat alkuperäiskuntoisia. Ulkopuolella on tehty korjauksia ja huoltoa säännöllisemmin mm. ulkoverhouspanelien huoltomaalausta.

3 (17) Kohteeseen on tehty vesikattoremontti 2011, jolloin on uusittu peltikate, räystäät ja ruoteet, sekä asennettu aluskate. Samalla on yläpohjaan puhallettu lisälämmöneriste. 2.5 Aikaisemmin tehdyt tarkastukset/ tutkimukset Kohteen aikaisemmista tarkastuksista tai tutkimuksista ei ole tietoa 2.6 Kuntoluokka (RT18-11061) Rakennuksittain Taulukko 1: Kuntoluokat Kuntoluokka Kuvaus 5 uusi, ei toimenpiteitä seuraavan 10 vuoden kuluessa 4 hyvä, kevyt huoltokorjaus 6 10 vuoden kuluessa 3 tyydyttävä, kevyt huoltokorjaus 1 5 vuoden kuluessa tai peruskorjaus 6 10 vuoden kuluessa 2 välttävä, peruskorjaus 1 5 vuoden kuluessa tai uusiminen 6 10 vuoden kuluessa 1 heikko, uusitaan 1 5 vuoden kuluessa 3 Kuntoarvion tulokset rakennetekniikka Yleistä Rakennus on perustettu teräsbetonisten sokkelielementtien varaan. Maanpinnan alapuolisista rakenteista ei ole tietoa. Maanpinnan korkeusasema rungon alaosaan nähden vaihtelee 100-400 mm:n välillä. Minimiarvona tulisi pitää 300 mm: ä. Alapohja on kaikissa kohteissa maanvarainen teräsbetonilaatta. Ulkoseinän rakenne on rakennusfysikaalisesti ajateltuna toimiva, kunhan sisäpinnan höyrynsulku on tiivis. Julkisivuihin ei ole kohdistunut muuta huoltoa/ remontintarvetta, kuin normaalit huoltomaalaukset, jotka on kohteeseen tehty ajallaan. Vesikatteena kohteessa on käytetty muovipinnoitettua profiilipeltikatetta. Rakenteiden havaitut eristepaksuudet ovat tavanomaisia rakennusajankohdan määräysten mukaisia paksuuksia. Eristeenä on käytetty mineraalivillaa. Huoneistojen kuivissa sisätiloissa seinämateriaalina on käytetty lastulevyä, lattiassa pääasiassa muovimattoa ja laipiossa sisustuspaneelia. Märkätiloissa lattian ja seinän pintamateriaalina on käytetty muovimattoa ja muovitapettia.

4 (17) Pinnoiltaan huoneistot ovat pääasiallisesti alkuperäisiä. Huoltomaalausta ja osittaisia pintojen uusimisia on vuosien mittaan tehty, mutta pääsääntöisesti huoneistot ovat lähestulkoon alkuperäisessä kunnossa. Huoneistojen yleiskunto vaihteli suuresti, kuitenkin arviolta 80% asunnoista on laajan peruskorjauksen tarpeessa. Kiinteistön kuntoluokka, rakennusvuosi 1985, Kuntoluokka 2 3.1 Alueen rakenteet 3.1.1 Rakennuksen reuna-alueet Maanpinnan muotoilu rakennuksen reuna-alueilla on pääasiassa oikeaan suuntaan, eli rakennuksesta poispäin, toki parannettavaakin on. Rakennuksen vierustalla ei ole suurempia määriä kasvillisuutta, mikä on hyvä. Kasvillisuus sitoo rakennuksen viereen kosteutta ja juuret voi tukkia salaojajärjestelmän, sekä ulottua rakennuksen alle. Kuva 1, Vähäinen määrä kasvillisuutta ulkoseinän vieressä. Toimenpide-ehdotus: Tontin pintakerrosten muotoilu on tehtävä niin, että rakennuksen vierustoilta saadaan aikaan vähintään 15 cm/ 3 metrin matkalla olevat kallistukset. Ympäröivän maaston vuoksi, tontille voi joutua tekemään esim. niskaojia ja sisätaitteita. Kasvillisuuden raivaaminen rakennusten ulkoseinien vierestä.

5 (17) 3.1.2 Piha-alueet Kiinteistöjen piha-alueiden kunto on kohtalainen. Kulkuväylät ovat sorapintaisia ja piha-alueet pääsääntöisesti nurmikkoa. Piha-alueella on 2 ulkovalaisinta, lämmitystolpat (2kpl) autopaikoitusalueilla sekä pyykinkuivaus-/ maton tamppausteline. Kuva 2, Parkkipaikka Kiinteistöön kuuluu kylmä puurakenteinen ulkovarasto, jonka kunto on heikko. Kuva 3, Ulkovarasto

6 (17) Kuva 4, käyttövesikaivon suojakoppi. 3.2 Talo- osat 3.2.1 Perustukset Sokkelit ovat valettua teräsbetonia ja ovat todennäköisesti elementtirakenteisia. Alapohja on maanvarainen teräsbetonilaatta, eikä sen paksuutta, alapuolisia rakenteita tai kuntoa tutkittu tarkemmin, sillä rakenneavaukset eivät kuuluneet toimeksiantoon. Käytettävissä olevista lupapiirustuksissa oli tulkittavissa rakenteena olevan teräsbetonista valettu, niin sanottu roskavalu, jonka päällä on mahdollisesti puukoolaus ja eristevillaa n.100 mm + levylattia. Katselmuksella ei pystytty rakenteen tyyppiä todentamaan, sillä rakenneavaukset eivät kuuluneet toimeksiantoon. Valmiin lattiapinnan korko on n.150-180 mm sokkelin yläpintaa ylempänä. Rungon alaosan rakenteet ovat ympäröivää maanpintaa ylempänä n.100-400 mm. Suositus kosteusvaurioiden välttämiseksi olisi >300 mm. Toimenpide-ehdotukset: Maanpinnan muotoilu siten, että sokkelia olisi näkyvissä vähintään 300 mm. Maanpinta tulee muotoilla rakennuksesta poispäin viettäväksi ja poistaa kasvillisuus sokkeleiden vierestä.

7 (17) 3.2.2 Runko Kohde on puurunkoinen. Kantava pystyrunko on 50x100 k600. Katon kantavana rakenteena on käytetty tehdasrakenteisia naulalevyristikoita. Kuistit ja terassit ovat niin ikään kantavilta osiltaan puurakenteisia. Runko vaikuttaa päällisin puolin hyväkuntoiselta, eikä rakenteista ollut havaittavissa taipumia tai muita rakenteen lujuuteen vaikuttavia muodonmuutoksia. Toimivan salaojituksen puuttuminen sekä rungon riittämätön korkeusero ympäröivään maanpintaan aiheuttaa ulkoseinän alaosalle normaalia suurempaa kosteusrasitusta mikä voi aiheuttaa rakenteisiin mikrobivaurioita. Toimenpidesuositus: Koska rungon alaosa on kosteudenhallinnan puutteiden takia kosteudelle alttiina, tulisi rungon alaosan kunnosta varmistua riittävillä rakenneavauksilla ja mikrobinäytteillä. 3.2.3 Yläpohja Katselmuksella tarkistettiin aistinvaraisesti yläpohjatila päätykolmion tarkistusluukun kautta. Yläpohjassa ei havaittu suurempia puutteita. Eristettä on lisätty vuoden 2011 kattoremontin yhteydessä. Eristeen kokonaispaksuus on 400mm. Kuva 5. Yläpohjatila

8 (17) 3.3 Julkisivut 3.3.1 Ulkoseinät 3.3.2 Räystäät 3.3.3 Ikkunat Toimenpide-ehdotus: Yläpohjan tuuletuksen parantamiseksi suositellaan päätykolmioihin asennettavien tuuletusventtiilien asentamista. Suositellaan 2 kpl 200 mm x 200 mm venttiileitä / päätykolmio. Lisäksi ilmanvaihtokanavien läpivientien tiiveyden tarkastaminen (höyrynsulkumuovi/läpivienti) ja korjaaminen, sekä kanavien lämpöeristäminen vesikatteeseen saakka. Myös viemärintuuletusputkien eristeen kunto/olemassaolo yläpohjassa tulee tarkistaa, sekä varmistus siitä, että tuuletusputket on johdettu vesikatolle asti. Ulkoseinien rakenne on ulkoapäin lueteltuna seuraava: pystypanelointi n.20 mm, ristikoolaus 2x22x100, tuulensuojalevy 12 mm, koolaus 50x50 + eriste, runko 50x100 + eriste, koolaus 50x50 + eriste, höyrynsulkumuovi, lastulevy 9 mm. Ulkoseinien eristepaksuus on 200 mm, tämä on selkeästi enemmän, mitä rakentamisajankohdan määräykset ovat vaatineet. Vaikka -80 luvun mineraalivilla ei pääsääntöisesti vastaa nykyvaatimusten mukaista lämmöneristävyyttä, voidaan todeta ulkoseinien eristävyyden olevan hyvä. Rakennusfysikaalisesti tarkasteltuna rakenne on toimiva, kunhan sisäpuolinen höyrynsulku on riittävän tiivis ja ilmanvaihto on toimiva sisätiloissa. Ulkoseinän alaosan kosteusrasitus on hallinnassa kohtalaisesti. Rungon alaosan korkeusero ympäröivään maanpintaan on noin 200mm, suositus on >300mm. Kohteeseen on asennettu sadevesirännit ja syöksytorvet, mutta veden johtamisessa rakennuksen vierustoilta on parantamisen varaa. Seinän kosteusteknisestä kunnosta tulisi varmistua riittävillä mikrobinäytteillä alajuoksun päältä. Räystäiden kunto on hyvä, rakenteet on uusittu vuoden 2011 kattoremontin yhteydessä. Räystäiden pituus on rakennuksien korkeuteen nähden riittävä ja toimivan sadevesijärjestelmän kanssa olisi vältettävissä ulkoseinän alaosan kosteusvauriot. Rakennuksen ikkunat ovat rakentamisaikakauden mukaisesti kolmella erillislasilla varustetut ikkunat. Ikkunoiden yleiskunto on välttävä, maalaukset ovat hapristuneet ja puuosissa on halkeilua. Lisäksi pokien listoitukset repsottavat paikoitellen. Energiatalouden ja asumismukavuuden vuoksi, olisi suositeltavaa ikkunoiden uusiminen kauttaaltaan. Nykymääräysten mukaiset ikkunat ovat lähes puolta parempia lämmöneristävyydeltään ja ilmantiiveydeltään.

9 (17) Kuva 6, kolmilasinen, erillislaseilla varustettu ikkuna 3.3.4 Ulko-ovet Toimenpide-ehdotukset: Ikkunoiden uusiminen nykyiset vaatimukset täyttäviin (U-arvo 1.0W/m2K) ikkunoihin. Suositellaan asennettavaksi korvausilmaventtiileillä varustetut ikkunamallit tai erilliset raitisilmaventtiilit oleskelutilojen ikkunoihin asuntojen ilmanvaihdon parantamiseksi. Raitisilmaventtiiliä ei suositella asennettavaksi keittiön ikkunaan. Ulko-ovien kunto on huono. Erityisesti takapihan ovet ovat altistuneet roiskuvalle sadevedelle, joten niiden alaosat ovat kosteusvaurioituneita. Huoneistojen ulko-ovien suojana on sisäänkäyntikatos, mutta 30 vuoden käyttöikä on tehnyt tehtävänsä. Kuva 7, Ulko-ovessa näkyy runkopuut, lämpövuotoa

10 (17) Toimenpide-ehdotukset Suositellaan ulko-ovien uusimista. 3.3.5 Julkisivuvarusteet Kattotikkaat kohtalaisessa kunnossa. Kattoturvatuotteet asennettu kattoremontin yhteydessä Sadevesijärjestelmät asennettu kattoremontin yhteydessä. Toimenpide-ehdotuksia: Suositellaan sadeveden poisjohtamisen tehostamista. 3.4 Vesikatot 3.5 Salaojat Kohteen vesikate on uusittu vuonna 2011. Katteena on muovipinnoitettu profiilipeltikate. Tekninen käyttöikä profiilipeltikatteella on laskennallisesti 60 vuotta. Salaojitusjärjestelmän olemassaolosta ei saatu varmuutta. Todennäköisesti järjestelmää ei ole alun perin asennettu. Toimenpide-ehdotus: Rakennusten vierustojen kaivaminen niin syvälle, että saadaan uudet salaojaputket asennettua kaikilta osiltaan anturan (perustuksen alapinnan) alapinnan alapuolelle. Samassa yhteydessä tehdään sadevesijärjestelmät, ulkopuoliset veden- ja lämmöneristykset sekä routaeristykset. 3.6 Sisätilat 3.6.1 Yleistä Huoneistojen sisätilat ovat kohtalaisessa kunnossa. Osaa asunnoista on vuosien mittaan kunnosteltu, mutta pääasiassa asunnot ovat alkuperäisessä kunnossa. Lisäksi monenlaiset käyttötottumukset ovat jättäneet jälkensä asuntoihin. Täyden peruskorjauksen tarpeessa oli muutama katselmuksen aikana tutkituista asunnoista. Huoneistojen lattiamateriaalina on alun perin ollut muovimatto. Huoneistojen kuivien tilojen seinät ovat pääasiassa maalattua lastulevyä, paitsi huoneistojen väliset seinät on muurattu.

11 (17) Kuva 8, Alkuperäinen huoneisto Kuva 9, huoneiston 1 olohuoneen muovimatto 3.6.2 Keittiö Keittiökalusteet ovat pääasiassa alkuperäiset. Kunto vaihtelee kohtalaisen ja huonon välillä.

12 (17) Kuva 10, Suhteellisen siisti alkuperäinen keittiö Kuva 11, huonokuntoisempi keittiö 3.6.3 Pesutilat Pesuhuone- wc- tilat ovat pääosin alkuperäisiä. Lattioissa ja seinissä on muovimatto/ -tapetti. 30 vuoden käyttöikä alkaa olla kyseisille materiaaleille täynnä. Katselmuksella havaittiin useita kohtia, joissa pintamateriaalien kuluminen tai rikkoutuminen aiheuttaa kosteusvaurio riskin. Märkätilojen ilmanvaihto oli puutteellinen. Ilmanvaihto perustuu painovoimaiseen ilmanvaihtoon, jonka teho ei riitä tuulettamaan märkätilojen kosteutta riittävästi. Märkätilojen toimiva ilmanvaihto ennaltaehkäisee mahdollisia kosteuden aiheuttamia vaurioita koko huoneistossa poistamalla kosteaa ilmaa suihkun tai saunomisen jälkeen.

13 (17) Kuva 12, Kohtaisen kuntoinen, alkuperäinen kylpyhuone 3.6.4 Sauna Rivitalon jokaisessa asunnossa on sähkölämmitteinen sauna. Saunat ovat pääosin alkuperäiskuntoisia, joten peruskorjaus alkaisi käyttöiän ja kunnon perusteella olla ajankohtaista. Saunat on kauttaaltaan verhottu puupaneelilla. Lattiassa on muovimatto. Saunoissa on lattiassa ns. kuivakaivo veden poistoa varten. Ilmanvaihto painovoimainen ja saunoissa on avattava ikkuna tuuletusta varten. Kuva 13, Peruskuntoinen sauna

14 (17) Kuva 14, Saunan kiuas

15 (17) 4 Sähkö- ja LVIA-tekniikka Sähkö- ja LVI-tekniikan osuus perustuu pääosin paikanpäällä tehtyihin silmämääräisiin havaintoihin. Huoneistojen sähkökeskusten sulakekoko on 3 x 25 A. Kuva 15, huoneiston sähkökeskus Rakennuksen sähköasennukset sekä sähköpääkeskukset ovat alkuperäiset. Etäluettavat asuntokohtaiset sähkömittarit on asennettu. Kiinteistöissä on haravaantennijärjestelmä. Asennukset on tehty rakentamisajankohdan määräysten mukaisesti. Tarkempaa sähköalan ammattilaisen tekemää tarkastusta ei ole tehty, mikä suositellaan tarvittaessa tehtäväksi. Rakennuksissa on tehty normaalia huoltoa kuten rikkoutuneiden kalusteiden ja lamppujen vaihtoa. Mittavampia peruskorjauksia/uudistamista ei ole tehty. Tilojen lämmitys tapahtuu pääasiassa sähköpattereilla, märkätiloissa sähköinen lattialämmitys. Lämmityspattereiden tekninen käyttöikä on noin 40 60 vuotta. Patterien termostaattien tekninen käyttöikä on noin 20 vuotta, jonka jälkeen ne on toiminnallisuuden varmistamiseksi syytä uusia. Asunnoissa on patterikäyttöiset palovaroittimet. Vesi- ja viemärijärjestelmät ovat tavanomaisia. Käyttövesi asuntoihin tulee Tuusmäen Vesiosuuskunnalta ja jätevedet imeytetään maahan. Lämminvesivaraajat ovat pääosin alkuperäisiä ja sijaitsevat saunan lauteiden alla.

16 (17) Kuva 16, Lämminvesivaraaja saunan lauteiden alla. Kuva 17, Vesikaivon kansi vaatisi uusimista. Kiinteistöissä on painovoimainen ilmanvaihtojärjestelmä, tosin raitisilmaventtiileitä ei katselmuksella havaittu. Keittiössä on liesituuletin ja pesutiloissa on poistoilmaventtiilit. Liitteet Liite 1: Energiatodistus Heikki Saastamoinen Kuntotutkija/ Projekti-insinööri/ Ri AMK 050-5017644

17 (17)

LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT Päätiedot Rakennuskohde: Osoite 1: Hyrsyläntie 237 Osoite 2: 58940 Tuusmäki Todistustunnus: Kiinteistötunnus: 681-430-28-8 Rakennustunnus: Rakennusluvan hakemisvuosi: 1985 Valmistumisvuosi: 1985 Rakennuksen käyttötarkoitus: Rivi- ja ketjutalot Pääsuunnittelija: Laskelman tekijä: Saastamoinen Heikki Yritys: FCG Suunnittelu ja Tekniikka, Kuopio Tilaaja: Rantasalmen kunta Päiväys: 29.9.2016 Sijainti/paikkakunta: Rantasalmi=3 Rakennusluokka: 1 Rivi- ja ketjutalot Kerroslukumäärä: 1 Rakennustilavuus (m³): 475 Rakennuksen ilmatilavuus (m³): 340 Maanpäällinen kerrostasoala (m²): 153 Lämmitetty nettoala Anetto (m²): 137 Lämpökapasiteetti Crak omin (Wh/m²K): 70 Ulkopuolisen tilan lämpötila: 17.0 astetta Asuntojen lukumäärä: 3 Laskentamallin tila: Ei tiedossa Rakennuslupa hyväksytty (pvm): - Käyttöönottotarkastus suoritettu (pvm): - Rakenneosat rakenneosa: Pinta-ala: U-arvo: g-arvo: Fverho * m² W/m²K Fkehä: Ulkoseinä ulkoilmaa vasten 99 0.22 Yläpohja ulkoilmaa vasten 137 0.15 Alapohja (maanvastainen) 137 0.26 Ikkunat koilliseen 5.4 1.7 0.630 0.75 Ikkunat lounaaseen 15.66 1.7 0.630 0.75 Ulko-ovet 12 1.2 Kylmäsillat Kylmäsillat: Pituus: Lisäkonduktanssi: m W/mK US-US (ulkonurkka) 10 0.04 US-YP 53 0.05 US-AP 53 0.17 US-ikkunat 79 0.04 US-ovet 31 0.04 Ilmanvaihto Vaipan ilmanvuodot: Ilmanvuotoluku q50: 4 Ilmanvaihto: Kuvaus Painovoimainen ilmanvaihto LTO %: 0.0 Ominaissähköteho/SFP-luku (kw/m³/s): 0.0

LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT Muu ilmanvaihtojärjestelmän sähköteho (W): 0.0 Tuloilman lämpötilan asetusarvo: 17 astetta Jäteilman lämpötila mitoitustilanteessa: 3 astetta Poistoilmamäärän suunnitteluarvo (L/s): 47 Poistoilmamäärän suunnitteluarvo ilman LTO-vaatimusta (L/s): 0 Tuloilman suhde poistoilmavirtaan: 0.0 Lämpötilan nousu puhaltimessa: 0.0 astetta Esilämmityspiirin vuosituotto: 0 kwh IV-laitteessa automaattinen LTO:n poiskytkentä asetuslämpötilan ylittyessä: Ei LTO:n ja jälkilämmityspatterin kuukausipäälläolo: 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 x x x x x x x x x x Lämmitysjärjestelmä Käyttöveden lämmitys: Kuvaus Sähköinen varaaja saunan lauteiden alla Käyttöveden varaajahäviöt (kwh/vuosi): 2490 Käyttöveden kiertojohdon häviöt (kwh/vuosi): 0 Käyttöveden siirron hyötysuhde: 0.92 Käyttöveden mitoitusvirtaama (litra/s): 0.25 Käyttöveden kiertojohdon ominaisteho (W/m²): 0 Käyttöveden kiertojohdon pumpun ottoteho: 0 W Jäteveden LTO:stä hyödynnetty energia: 0 kwh/vuosi Sähkölämmityksen hyötysuhde (käyttövesi): 1 Tilojen lämmitys: Kuvaus Sähkölämmitys Lämmityksen varaajahäviöt (kwh/vuosi): 0 Häviöt lämmittämättömään tilaan (kwh/vuosi): 567 Lämmön jakelujärjestelmän hyötysuhde: 0.80 Lämmön jakelujärjestelmän apulaitteet (kwh/m²): 2.5 Varaavien tulisijojen lukumäärä: 0 Ilmalämpöpumppujen lukumäärä: 0 kpl (SPF-luku=2.8) Sähkölämmityksen hyötysuhde (tilojen lämmitys): 1 Märkätilojen sähköisen lattialämmityksen osuus tilojen lämmityksestä: 0 Laskenta ja tulokset Tilojen lämmitystapa: Huonekohtainen sähkölämmitys Käyttöveden lämmitystapa: Lämminvesivaraaja sähkövastuksilla Jälkilämmityspatteri: Ei jälkilämmityspatteria Oma sähköntuotanto (kwh/a): 0

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 137 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Sähkölämmitys / Sähköinen varaaja saunan lauteiden alla Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Painovoimainen ilmanvaihto Käytettävä energiamuoto Laskettu ostoenergia Energiamuodon kerroin kwh/vuosi kwh/(m 2 vuosi) - Energiamuodon kertoimella painotettu energia kwh E /(m 2 vuosi) sähkö 35 236 258 1,7 438 Sähkön kulutukseen sisältyvä 3 121 23 valaistus- ja kuluttajalaitesähkö Kokonaisenergiankulutus (E-luku) 438 Rakennuksen energiatehokkuusluokka Käytetty E-luvun luokitteluasteikko Rivi- ja ketjutalot Luokkien rajat asteikolla A:... 80 B: 81... 110 C: 111... 150 D: 151... 210 E: 211... 340 F: 341... 410 G: 411... Tämän rakennuksen energiatehokkuusluokka G E-luku perustuu rakennuksen laskennallisiin kulutuksiin ja energiamuotojen kertoimiin. Kulutus on laskettu standardikäytöllä lämmitettyä nettoalaa kohden, jolloin eri rakennusten E-luvut ovat keskenään vertailukelpoisia. E-lukuun sisältyy rakennuksen lämmitys-, ilmanvaihto-, jäähdytysjärjestelmien sekä kuluttajalaitteiden ja valaistuksen energiankulutus. Rakennuksen ulkopuoliset kulutukset kuten autolämmityspistokkeet, sulanapitolämmitykset ja ulkovalot eivät sisälly E-lukuun. ENERGIATEHOKKUUTTA PARANTAVAT TOIMENPITEET Keskeiset suositukset rakennuksen energiatehokkuutta parantaviksi toimenpiteiksi Tämä osio ei koske uudisrakennuksia Mikäli jäljenpänä lueteltuja toimenpiteitä ryhdytään toteuttamaa, tulee kaikki suunnitelmat teettää rakennusfysiikkaan perehtyneellä suunnittelijalla, sillä peruskorjauksissa piilee suunnitteluvirheen riski. Esimerkiksi rakennuksen ilmanpitävyydestä tulisi varmistua, etenkin ennen yläpohjan eristepaksuuden lisäämistä ja varsinkin koneellista ilmanvaihtokonetta suunniteltaessa. Suositukset on esitetty yksityiskohtaisemmin kohdassa "Toimenpide-ehdotukset energiatehokkuuden parantamiseksi".

E-LUVUN LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT Rakennuskohde Rakennuksen käyttötarkoitusluokka Rivi- ja ketjutalot Rakennuksen valmistumisvuosi 1985 Lämmitetty nettoala 137 Rakennusvaippa m 2 Ilmanvuotoluku q 50 4,0 A U U A Osuus lämpöhäviöistä m 2 W/(m 2 K) W/K % Ulkoseinät 99,0 0,22 21,8 15% Yläpohja 137,0 0,15 20,6 14% Alapohja 137,0 0,26 35,6 25% Ikkunat 21,1 1,70 35,9 25% Ulko-ovet 12,0 1,20 14,4 10% Kylmäsillat - - 16,5 11% Ikkunat ilmansuunnittain A U m 2 W/(m 2 K) Pohjoinen Koillinen 5,4 1,70 0,70 Itä Kaakko Etelä Lounas 15,7 1,70 0,70 Länsi Luode. Ilmanvaihtojärjestelmä Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus: Painovoimainen ilmanvaihto Ilmavirta Järjestelmän LTO:n Jäätymisenesto tulo/poisto SFP-luku lämpötilasuhde (m 3 /s) / (m 3 /s) kw / (m 3 /s) - C Pääilmanvaihtokoneet / Erillispoistot 0,00 / 0,06 0,00 - - Ilmanvaihtojärjestelmä 0,00 / 0,06 0,00 - - Rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmän LTO:n vuosihyötysuhde: 0% Lämmitysjärjestelmä Lämmitysjärjestelmän kuvaus: Sähkölämmitys / Sähköinen varaaja saunan lauteiden alla Tuoton Jaon ja luovutuksen Lämpökerroin 1 Apulaitteiden hyötysuhde hyötysuhde sähkönkäyttö 2 - - - kwh/(m 2 vuosi) Tilojen ja iv:n lämmitys 100 % 80% 2,5 Lämpimän käyttöveden valmistus 100 % 92% 0,0 1 vuoden keskimääräinen lämpökerroin lämpöpumpulle Varaava tulisija Ilmalämpöpumppu Jäähdytysjärjestelmä Jäähdytysjärjestelmä Lämmin käyttövesi Määrä kpl Tuotto kwh Jäähdytyskauden painotettu kylmäkerroin - Ominaiskulutus dm 3 /(m 2 vuosi) Lämmin käyttövesi 600 35 Sisäiset lämpökuormat eri käyttöasteilla m 3 /(h m 2 ) 2 lämpöpumppujärjestelmissä voi sisältyä lämpöpumpun vuoden keskimääräiseen lämpökertoimeen g kohtisuora -arvo Lämmitysenergian nettotarve kwh/(m 2 vuosi) Käyttöaste Henkilöt Kuluttajalaitteet Valaistus - W/m 2 W/m 2 W/m 2 Henkilöt ja kuluttajalaitteet 60% 2,0 3,0 Valaistus 10% 8,0 -

E-LUVUN LASKENNAN TULOKSET Rakennuskohde Rakennuksen käyttötarkoitusluokka Rakennuksen valmistumisvuosi 1985 Lämmitetty nettoala, m 2 137 E-luku, kwh E / (m 2 vuosi) 438 E-luvun erittely Rivi- ja ketjutalot Käytettävät energiamuodot Laskettu Energiamuodon Energiamuodon kertoimella ostoenergia kerroin painotettu energiankulutus kwh/vuosi - kwh E /vuosi kwh E /(m 2 vuosi) sähkö 35 236 1,7 59 902 438 YHTEENSÄ 35 236 59 902 438 Uusiutuva omavaraisenergia, hyödyksikäytetty osuus kwh/vuosi kwh/(m 2 vuosi) Rakennuksen teknisten järjestelmien energiankulutus Sähkö Lämpö Kaukojäähdytys kwh/(m 2 vuosi) kwh/(m 2 vuosi) kwh/(m 2 vuosi) Lämmitysjärjestelmä Tilojen lämmitys 1 2,5 175,7 - Tuloilman lämmitys 0,0 0,0 - Lämpimän käyttöveden valmistus 0,0 56,2 Ilmanvaihtojärjestelmän sähköenergiankulutus 0,0 - - Jäähdytysjärjestelmä 0,0 0,0 0,0 Kuluttajalaitteet ja valaistus 22,8 - - YHTEENSÄ 26,0 232,0 0,0 1 ilmanvaihdon tuloilman lämpeneminen tilassa ja korvausilman lämmitys kuuluu tilojen lämmitykseen Energian nettotarve kwh/vuosi kwh/(m 2 vuosi) Tilojen lämmitys 2 18 803 138 Ilmanvaihdon lämmitys 3 0 0 Lämpimän käyttöveden valmistus 4 795 35 Jäähdytys 0 0 2 sisältää vuotoilman, korvausilman ja tuloilman lämpenemisen tilassa 3 laskettu lämmöntalteenoton kanssa Lämpökuormat kwh/vuosi Aurinko 6 096 45 Henkilöt 1 440 11 Kuluttajalaitteet 2 160 16 Valaistus 960 8 Lämpimän käyttöveden kierrosta ja varastoinnin häviöistä 1 245 10 Laskentatyökalun nimi ja versionumero kwh/(m 2 vuosi) Laskentatyökalun nimi ja versionumero www.laskentapalvelut.fi, versio 1.4 (14.6.2016)

TOTEUTUNUT ENERGIANKULUTUS Saatavilla olevat ostoenergian määrät ilmoitetaan sellaisenaan ilman lämmöntarvelukukorjausta. Toteutunut ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 137 m² Ostettu energia kwh/vuosi kwh/(m 2 vuosi) Kaukolämpö Kokonaissähkö Kiinteistösähkö Käyttäjäsähkö Kaukojäähdytys Ostetut polttoaineet 1 polttoaineen määrä vuodessa yksikkö muunnoskerroin kwh:ksi kwh/vuosi kwh/(m 2 vuosi) Kevyt polttoöljy litra 10 Pilkkeet (havu- ja sekapuu) pino-m 3 1300 Pilkkeet (koivu) pino-m 3 1700 Puupelletit kg 4,7 1 Selostus ostettujen polttoaineiden määrän arvioinnista (yksikköä vuodessa) tulee esittää kohdassa "Lisämerkintöjä". Toteutunut ostoenergia yhteensä kwh/vuosi kwh/(m 2 vuosi) Sähkö yhteensä 0 0 Kaukolämpö yhteensä 0 0 Polttoaineet yhteensä 0 0 Kaukojäähdytys 0 0 YHTEENSÄ Toteutunut energiankulutus riippuu mm. rakennuksen käyttäjien lukumäärästä ja käyttötottumuksista, käyttöajoista, sisäisistä kuormista, rakennuksen sijainnista ja vuotuisista sääolosuhteista. Laskennallisessa tarkastelussa nämä asiat on vakioitu. Taulukossa ilmoitetut luvut saattavat sisältää kulutusta, joka ei sisälly laskennalliseen ostoenergiankulutukseen. Taulukosta voi myös puuttua energiankulutuksia, joiden kulutustietoja ei ollut saatavilla todistusta laadittaessa. Näiden syiden vuoksi toteutunut ostoenergiankulutus ei ole verrattavissa laskennalliseen ostoenergian kulutukseen.

TOIMENPIDE-EHDOTUKSET ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEKSI Tämä osio ei koske uudisrakennuksia Huomiot - ulkoseinät, ulko-ovet ja ikkunat Ulkoseinien eristepaksuus on hyvällä tasolla (200mm) joten sen lisäämisellä ei ole suurtakaan merkitystä energiankulutukseen. Ikkunoiden ja ovien osalta markkinoilla on puolta parempia eristävyydeltään, sekä ilmanpitävyydeltään, joten näiden uusimisella olisi suurin yksittäinen hyöty saatavissa. Toimenpide-ehdotukset ja arvioidut t 1 Ikkunoiden uusiminen U-arvoltaan 1.0W/m2k. 2 Ulko-ovien uusiminen U-arvoltaan 1.0W/m2k 3 Lämpö, ostoenergian E-luvun muutos kwh/vuosi kwh/vuosi kwh/vuosi kwh E /m 2 vuosi 1 2 692 0 0 20 2 383 0 0 3 3 Huomiot ylä- ja alapohja Sähkö, ostoenergian Jäähdytys, ostoenergian Yläpohjaan eristettä olisi helpoiten lisättävissä. Eristeen lisäämistä suunniteltaessa, kannattaisi tarkastaa yläpohjan höyrynsulun tiiveys, sillä mikäli höyrynsulku on tiivistämättä esim, läpivientien kohdalta, on eristettä lisättäessä helposti tulossa ongelmia kosteuden kanssa. Toimenpide-ehdotukset ja arvioidut t 1 Yläpohjaan lisää eristettä 100mm (Entuudestaan 400mm) 2 3 Lämpö, ostoenergian Sähkö, ostoenergian E-luvun muutos kwh/vuosi kwh/vuosi kwh/vuosi kwh E /m 2 vuosi 1 657 0 0 5 2 3 Huomiot - tilojen ja käyttöveden lämmitysjärjestelmät Jäähdytys, ostoenergian Ilmalämpöpumpun asentaminen jokaiseen asuntoon olisi kaikkein edullisen tapa pienentää ostoenergian kulutusta. Toimenpide-ehdotukset ja arvioidut t 1 Ilmalämpöpumpun asentaminen jokaiseen asuntoon 2 3 Lämpö, ostoenergian Sähkö, ostoenergian Jäähdytys, ostoenergian E-luvun muutos kwh/vuosi kwh/vuosi kwh/vuosi kwh E /m 2 vuosi 1 3 000 0 0 70 2 3

Huomiot - ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmät Suurin yksittäinen tekijä olisi asentaa koneellinen ilmanvaihto tehokkaalla lämmöntalteenotolla. Tosin ilmanvaihtoputkistojen vetäminen on suuri työ ja vaatii rakenteiden osittaista avaamista. Lisäksi asuntojen pieni koko ja koko rakennuksen pieni ilmatilavuus nostaa kustannukset saatavaan hyötyyn nähden melko pieneksi. Toimenpide-ehdotukset ja arvioidut t 1 LTO:lla varustetun IV-koneen asentaminen, vuosihyötysuhde 70% 2 3 Lämpö, ostoenergian Sähkö, ostoenergian Jäähdytys, ostoenergian E-luvun muutos kwh/vuosi kwh/vuosi kwh/vuosi kwh E /m 2 vuosi 1 12 464 0 0 90 2 3 Huomiot - valaistus, jäähdytysjärjestelmät, sähköiset erillislämmitykset ja muut järjestelmät Toimenpide-ehdotukset ja arvioidut t 1 2 3 1 2 3 Lämpö, ostoenergian Sähkö, ostoenergian kwh/vuosi kwh/vuosi kwh/vuosi Suosituksia rakennuksen käyttöön ja ylläpitoon Jäähdytys, ostoenergian E-luvun muutos kwh E /m 2 vuosi Lisätietoja energiatehokkuudesta Motiva Oy - Asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä, www.motiva.fi

LISÄMERKINTÖJÄ Katselmus suoritettu 20.9.2016