Vakka. Kisällin taidokkaita käsitöitä esillä Pysäkkikahvilassa. Kauneimmilla joululauluilla on vihtiläinen kuvittaja s. 5

Vakka n Seurakunnan tervehdys vihtiläisiin koteihin 28.11.2008 Kisällin taidokkaita käsitöitä esillä Pysäkkikahvilassa s. 3 Enkeli sanoi heille: Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle. Teille on syntynyt Vapahtaja! Enkelin ympärillä oli suuri taivaallinen sotajoukko, joka ylisti Jumalaa sanoen: Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa. Luuk. 2 Kauneimmilla joululauluilla on vihtiläinen kuvittaja s. 5 Vauvaperheessä parisuhde tarvitsee aikaa s. 9 Kerhomummulle on kysyntää s. 12 Ulla Vehviläinen

Vakka n Tervehdys seurakunnasta n Vihdissä 28.11.2008 Herätys jouluun valmistautuva seurakunta! Olen kuullut sieltä ja täältä viestejä, että monet rukoilevat hengellistä herätystä ja uudistumista Vihdin seurakunnalle. Mitä tämä puhe hengellisestä herätyksestä oikein tarkoittaa? Sanan herätys merkityksen jokainen ymmärtää nukkuvan heräämiseksi uniltaan. Uskonnollisessa ja kirkollisessa merkityksessä herätyksellä tarkoitetaan synnin ja suruttomuuden unesta heräämistä. Herätyksen kokenut on uudella tavoin valveilla Jumalansa edessä ja suhteessa lähimmäisiinsä. Hän elää herkällä omallatunnolla katuen pahoja tekojaan ja ottaen vastaan Jumalan armollisen kosketuksen. Herätyksen kokenut etsiytyy sovintoon lähimmäistensä kanssa ja myös luonnon aarteet avautuvat hänelle Jumalan suurena ja pyhänä rikkautena. Herätys koskettaa parhaimmillaan koko yhteisöä tai laajaa maantieteellistä aluetta tervehdyttävällä tavalla. Näin tapahtui esimerkiksi suurten suomalaisten herätysliikkeiden syntyaikoihin 1800-luvulla. Pohjoisen herätyksen, lestadiolaisuuden, alkuvaiheissa kokonaiset kylät raitistuivat ja viinapullot kaadettiin maahan. Samoin herännäisyyden vaikutuksesta Savoon ja Pohjanmaalle syntyi laajoja alueita, joilla Jumala kosketti omiatuntoja. On sanottu, että mitään vastaavaa ei voi enää tapahtua nykymaailmassa. Ihmisten yhteisö on pirstaloitunut ja herätykset olivat aikanaan yhtenäiskulttuurin keskelle levinneitä jumalallisia vaikutuksia. Mutta, eikö sittenkin kannata uskoa, toivoa ja rukoilla, että Jumalan tuuli alkaisi puhaltaa. Jotkut Vihdin seurakunnan työntekijät ovat vierailleet kuluneen syksyn aikana St. Klaran seurakunnassa Tukholmassa. Tämä seurakunta oli muutama vuosi sitten hyvin huonossa jamassa. Sillä ei ollut juurikaan työntekijöitä, kirkossa ei käynyt kuin kourallinen ihmisiä ja taloudellinen tilanne oli sellainen, että kirkon myyntiä harkittiin. Sitten seurakunnan pastoriksi tuli lähetyskentillä vaikuttanut Carl-Erik Sahlberg. Hän mietti, rukoili ja teki työtä seurakunnan elpymiseksi. Tänä päivänä St. Klaran seurakunta on koko Ruotsin voimakkaimmin kasvava seurakunta. Millä lääkkeillä seurakunta saatiin kasvu-uralle? Avaintekijöitä on ollut useita. Seurakunnassa on rukoiltu paljon. Siellä on avauduttu maailman hädälle ja menty kaikkein vähäisimpien veljien ja sisarten luo. Seurakunnasta on muodostunut rakkauden yhteisö, joka viettää rikasta ja monimuotoista jumalanpalveluselämää pysyen uskollisena Kristukselle ja Pyhän Hengen toiminnalle seurakunnan keskellä. Adventtia ja joulua kohti käyvät sisaret ja veljet! Meillä on paljon opiksi otettavaa sisarkirkostamme lahden toisella puolella. Kaipaus on syttynyt sydämissämme, me rukoilemme ja toivomme, että meidänkin keskuudessamme syntyisi herätystä, uudistumista ja seurakunnan kasvua. Elävä Jumala kuulee rukouksemme. Uusi kirkkovuosi on meille mahdollisuuksien vuosi. Uskomme Hyvään! Uskomme Jumalaan, joka tulee läsnä olevaksi kaikkeen elämme kipuun, ahdistukseen ja syyllisyyteen. Jumala on ilon, sovinnon ja rauhan lähde, joka ehtymättömästi pulppuaa luomakunnan keskellä. Olkaa siunattuja te kaikki seurakuntalaiset! Pekka Valkeapää, kirkkoherra Auta antamalla Toisenlainen lahja Toisenlainen lahja on erilainen tapa muistaa ystäviä, läheisiä ja yhteistyökumppaneita. Tavanomaisen tavaran sijaan voit lahjoittaa ystäväsi puolesta esimerkiksi vuohen, puhdasta vettä, kalastusverkon tai miinavapaan koulutien, istuttaa puuntaimia, rakentaa käymälän tai antaa lukutaidon. Sen lisäksi että ilahdutat Yhteisvastuukeräys tekee hyvää Vuoden 2008 Yhteisvastuukeräyksen teemana oli Työ ja osallisuus. Teemalla tuettiin kehitysvammaisten työllistymistä kotimaassa ja ulkomaisena avustuskohteena oli Liberia. Keräyksen tuotto oli yli 4,7 miljoonaa euroa. Valmistautuminen vuoden 2009 Yhteisvastuukeräykseen on alkanut. Keräyksen teemana jatkuu Työ ja osallisuus, erityisaiheena on maahanmuuttajien työllistymisen tukeminen kotimaassa. Ulkomaan avustuskohteena on Bangladesh, missä vahvistetaan köyhimpien ihmisten toimeentuloa ja työllistymistä. ystävääsi, autat samalla kehitysmaiden köyhiä ihmisiä. Saat lahjoituksestasi sähköisen kortin tai postikortin, jonka voit antaa lahjan saajalle. Kortissa kerrotaan lahjasta ja sen merkityksestä kehitysmaissa. Kirkon Ulkomaanapu toimittaa lahjoitukset luotettavasti eniten apua tarvitseville. Lahjojen avulla ihmiset pystyvät itse parantamaan elinolojaan. Toisenlainen lahja tuo iloa monelle, ja on ekologinen sekä tarpeellinen lahja! Seurakunta tukee metsien säilyttämistä kehitysmaissa Vihdin seurakunta ei lähetä tänä vuonna yhteistyökumppaneilleen joulukortteja, vaan lahjoittaa sen sijaan kehitysmaihin 6 pientä metsää ja 8 puuta säästävää liettä. Tällä Toisenlaisella lahjalla seurakunta haluaa tukea sekä ihmisten että ympäristön hyvinvointia kehitysmaissa. Puut sitovat maata ja estävät eroosion vaikutuksia, ne myös tasapainottavat luontoa ja tarjoavat ihmisille elinkeinon. Puuta säästävillä liesillä on sekä ympäristö- että terveysvaikutuksia. Puuta säästävä liesi kuluttaa jopa puolet vähemmän puuta kuin perinteiset liedet, ja vähentää siten puiden hakkaamista ja maaperän eroosiota. Hormilla varustetut liedet vähentävät savumäärää ja siten lieden äärellä paljon aikaansa viettävät naiset ja lapset säästyvät savun aiheuttamilta silmäsairauksilta. Viime jouluna seurakunta lahjoitti Toisenlaisena lahjana kaivon. Lisätietoa: www.toisenlainenlahja.fi Vihdin seurakunnan toiminnan painopistealue on vuonna 2009 Vastuuta kantava seurakunta. Yhteisvastuukeräys saakin aivan erityisen aseman ensi vuoden toiminnassa. Yhteisvastuukeräys alkaa helmikuun alussa teemaviikolla, joka huipentuu valtakunnalliseen Yhteisvastuupäivään lauantaina 7.2.2009. Luvassa on paljon mielenkiintoista ohjelmaa. Ensi vuoden keräystavoitteeksi on asetettu 1 euro/ vihtiläinen, nyt on helppoa tehdä hyvää! Tule Sinäkin mukaan toteuttamaan Yhteisvastuukeräystä! Kaikille kiinnostuneille hiippakunnallinen Yhteisvastuu-koulutuspäivä Pusulan seurakuntatalolla lauantaina 17.1.2009. Tiedustelut ja ilmoittautuminen 31.12. mennessä toimistosihteeri Päivi Putkonen-Hegazi p. 09-3478 5048, paivi.putkonen-hegazi@evl.fi Seuraava Vakka ilmestyy 30.1.2009. Paino Salon Lehtitehdas Vakan toimitus Vihdintie 6, 03400 Vihti puh. (09) 3478 5018 faksi. (09) 3478 5011 Päätoimittaja Pekka Valkeapää puh. (09) 3478 5014 pekka.valkeapaa@evl.fi Toimitus: Heikki Nieminen puh. (09) 3478 5018 etunimi.sukunimi@evl.fi Kuvankäsittely ja taitto Ilmoitusmyynti Marita Lyyra marita.lyyra@kotimaa.fi p. (014) 641 481, 040 729 2119 Alfa-kurssi kristinuskon ydinasioista alkaa Nummelan srk-keskuksessa 28.1.2009. Keskiviikkoisin klo 18.30 20.30, kymmenen viikon ajan, kokoonnutaan yhteen ruokailun, laulun, luennon ja ryhmissä keskustelun merkeissä. Lisätiedot ja ilmoittautumiset 15.1.2009 mennessä Tuula Kiiski puh. 040-3564 514 tai Osmo Vapalahti puh. 040-5780 328. Te r v e t u l o a!

Vihdin seurakunta n Vakka Kisällin tekstiilinäyttely Pysäkki-kahvilassa Kädentaitojen työpaja Kisälli järjestää tekstiilinäyttelyn yhteistyössä seurakunnan kanssa 2.12.- 14.12. Nummelan seurakuntatalon Pysäkki-kahvilassa (Kappelitie 5). Näyttelyssä esitellään vihtiläisen taiteilijan Vuokko Kihlanki-Hirvonsalon Kisällille suunnittelemat matto-, laukku- ja kattaustekstiilit. Näyttelyn avajaisia vietetään tiistaina 2.12. klo 12. Kisälli on Vihdin kirkonkylällä toimiva kehitysvammaisten työpaja, jossa valmistetaan taidokkaita käsityötuotteita korkealuokkaisista luonnonmateriaaleista. Kisällin toiminnalle on ominaista tiivis yhteistyö taiteilijoiden ja ammattisuunnittelijoiden kanssa. Yhteistyö taiteilijoiden kanssa on hyvin hedelmällistä. He tuovat inspiraatiota ja tuoretta näkökulmaa tuotteiden suunnitteluun, kertoo Kisällin ohjaaja Annamari Pyöriä. Merkityksellistä on myös se, että Kisällin kehitysvammaiset työntekijät pääsevät työskentelemään yhdessä alan ammattilaisten kanssa. Se, että työntekijämme voivat toimia käsityöläisinä käsityöläisen joukossa, on ammatti-identiteetin kannalta hyvin tärkeää, jatkaa Pyöriä. Pysäkki-kahvilan näyttely on kertomus Kisällin luovasta toimintatavasta. Alun perin Vuokko Kihlanki-Hirvonsalo ja Kisälli lähtivät työstämään uutta mattosarjaa, mutta vähitellen idea laajeni kokonaiseksi tuoteperheeksi. Tässä suunnittelu- ja toteutusprosessissa jokaisella Kisällin työntekijällä on ollut mahdollisuus vaikuttaa sarjan syntyyn ja muotoon. Näyttely on ajankohtainen 1.- 7.12. vietettävän kehitysvammaisten viikon vuoksi, mutta myös sisältönsä ansiosta. Ensiluokkaisesti valmistetut tekstiilit kertovat omaa kieltään tekijöiden taidoista ja päämäärätietoisuudesta sekä siitä, miten korkealle voidaan yltää, kun oikea ohjaus on lähellä. Pysäkki-kahvila on avoinna ti, to ja pe klo 12-15. Kisällistä löytyy lisätietoja sivulta www.kisallipaja.fi Mauri Pajunen Kädentaitojen työpaja Kisällissä valmistetaan taidokkaita käsityötuotteita yhteistyössä taiteilijoiden ja ammattisuunnittelijoiden kanssa. Mikko Yli-Rosti Tero Maisala työllistyi Yhteisvastuukampanjan myötä kirkonkylän seurakuntatalolle. Kokiksi valmistunut nuorimies on viihtynyt hyvin keittiöhommissa. Arvokasta työkokemusta seurakunnan keittiöltä Tero Maisala on työskennellyt Vihdin kirkonkylän seurakuntatalon keittiöllä kesäkuusta asti. Hän on yksi vuoden 2008 Yhteisvastuukeräyksen teeman myötä työllistyneistä. Yhteisvastuukeräys kannusti yrityksiä palkkaamaan kehitysvammaisia työntekijöitä. Kampanjan aikana työllistyi yli 20 kehitysvammaista. Vihdin seurakunnan diakoniatiimi teki aloitteen kirkkoneuvostolle ja talousjohtaja Jarmo Kuosalle, ja ideaan suhtauduttiin myönteisesti. Nummelassa sijaitseva toimintakeskus ehdotti tehtävään kokiksi valmistunutta Tero Maisalaa. Tero oli juuri tehnyt lisäopintoja ja kaipasi harjoittelupaikkaa. Seurakuntatalon keittiö tarjosi sopivia työtehtäviä tähän. Ei tartte auttaa vai tartteeko? Kirkon diakoniapäivät pidettiin Seinäjoella 10.-12. lokakuuta. Paikalle oli saapunut lähes tuhat osanottajaa; seurakuntien diakoniatyöntekijöitä, diakonia- ja yhteiskuntatyön johtokuntien tai toimikuntien jäseniä sekä vapaaehtoistyöntekijöitä. Diakoniapäivien ohjelma oli monipuolinen ja innostava. Diakoniapäivien teema oli Ei tartte auttaa vai tartteeko?. Diakoniapäivien eri tilaisuuksissa pohdittiinkin ihmisten auttamista eri näkökulmista. Lapuan piispan Simo Peuran tervehdyksessä oli selkeä vastaus diakoniapäivien kysymykseen: Uskoa ja aitoa välittämistä toisesta ei voi erottaa. Sana ja teko ovat yhteydessä toisiinsa. On kyettävä pysähtymään toisen ihmisen rinnalle, oltava läsnä ja kuunneltava. Erityisesti hiljaiset, avun tarpeessa olevat ihmiset ovat suu- Vihdin seurakunnasta diakoniapäiville osallistuneet ryhmäkuvassa: vasemmalta Pekka Kankkunen, Juha Auvinen, Marja-Liisa Pakalen, Pirkko Orakoski, Juhani Ranta, Eija Vuorela, Päivi Tapaninen ja Mikko Yli-Rosti. Harjoittelujakson jälkeen seurakunta palkkasi Tero Maisalan jatkamaan tehtävissä. Aiemmin Maisala on työskennellyt Nummelan kehitysvammaisten toimintakeskuksen kahvilassa kokkina. Työpaikka seurakunnassa on antanut nuorelle kokille arvokasta työkokemusta ja koulutusta vastaava työ on ollut tärkeää. Työsopimus seurakunnassa kestää vuoden loppuun saakka. Kaikki hommat ovat mukavia Mukavaa on ollut, ja työkaverit on kivoja, tulen hyvin toimeen kaikkien kanssa, Tero Maisala toteaa. Tykkään kaikista hommista, esimerkiksi siivouksesta, ri haaste diakonialle, he eivät halua, eivät ehkä jaksa pyytää apua. Diakonian tehtävänä onkin tuoda yhteiseen tietoisuuteen niiden hätä, jotka uhkaavat jäädä huomaamatta syrjään. tiskauksesta, leipomisesta ja salaatin teosta, hän jatkaa. Työkaverit kertovat, että Terosta on ollut keittiöllä paljon apua. Hän on tunnollinen työntekijä, tulee aina ajoissa ja tekee mitä pyydetään. Nuorimies asuu Nummelassa omassa kodissa ja vierailee viikonloppuisin Kirkkonummella äitinsä, veljensä ja siskonsa luona. Käyn yleensä bussilla töissä, ja kesällä kävin skootterilla, Tero Maisala kertoo. Harrastuksina hänellä on skeittaus ja lumilautailu, sekä urheilun seuraaminen televisiosta: Tykkään eniten jalkapallosta ja jääkiekosta. Suosikkijoukkueeni on Jokerit. Toivo syntyy taakkoja kantamalla Perjantaina iltapäivällä oli tulevaisuusseminaari, jossa käydyissä keskusteluissa tuli esille seuraavia asioita: Toivo syntyy siitä, kun toivottomuuden keskelle tulee joku, joka kantaa taakkoja. Diakoniatyön tehtävänä on toivon herättäminen ja lähimmäisen tärkeyden korostaminen. Koko kirkon, samoin kuin diakonian erityisyys on evankeliumi. Lauantain ohjelman keskeisin sisältö oli pohoritahan yhyres -kanavatyöskentely. Osallistujat pohtivat avun tarpeessa olevien ihmisten kohtaamista arjessa sekä vapaaehtoistyön haasteita ja tulevaisuutta. Työskentelyssä pohdittiin myös kansainvälisyyttä osana seurakuntadiakoniaa, ihmisten valintojen vaikutusta ihmisten elämään kehitysmaissa sekä matkaa yhteiseen vastuuseen. Netti haastaa kirkon tavan kommunikoida Tarkasteltaessa arvojen ja median välistä suhdetta muuttuvassa yhteiskunnassa tuli monta mielenkiintoista näkökohtaa esille. Erityisesti internetin nopea kehitys ja laajeneminen puhuttivat. Tapa kommunikoida internetissä on täysin erilainen kuin kirkon tapa kommunikoida. Lauantai-iltana oli Seinäjoen seurakunnan ja Seinäjoen kaupungin järjestämä juhla Pohojalaaset iltamat. Juhlassa jaettiin diakoniatyön kultaiset ansiomerkit. Diakoniapäivät päättyivät sunnuntaina Lakeuden ristin kirkossa pidettyyn päätösmessuun, jonka päätteeksi piispa Simo Peura lähetti diakoniapäivien osanottajat arkeen omiin tehtäviinsä kotiseurakunnissa. Mikko Yli-Rosti

Vakka n Tervehdys seurakunnasta n Kirkkovuosi Joulun aikoja 2008 30.11. Ensimmäinen adventtisunnuntai on suosituimpia pyhiä kirkossamme. Keskiaikaisen perinteen mukaisesti adventtisunnuntain evankeliumitekstinä on palmusunnuntain aihepiiriin kuuluva kertomus siitä, kuinka Jeesus ratsasti aasilla Jerusalemiin. Näin adventti liittyy myös pääsiäisen tapahtumiin. Sana adventti tulee latinankielisestä sanonnasta adventus Domini, Herran tuleminen. Adventtiaika valmistaa meitä jouluun. Perinteeksi on muodostunut saksalaisen Voglerin 1700-luvun lopulla säveltämän Hoosianna-hymnin laulaminen. Hoosianna! -huudahdus on alun perin rukous Oi auta, pelasta! Adventti on ilon juhla ja liturginen väri on valkoinen. Ensimmäisestä adventtisunnuntaista alkaa uusi kirkkovuosi. Liturginen väri vaihtuu ensimmäisen adventtisunnuntain jälkeen violetiksi tai tumman siniseksi. Odotuksen, katumuksen ja valmistautumisen aika on alkanut. 6.12. Itsenäisyyspäivä on kansallinen juhlapäivä. Suomesta tuli itsenäinen maa 6.12.1917. Itsenäisyytemme alkuajoista lähtien on itsenäisyyspäivänä pidetty valtiovallan määräyksestä jumalanpalvelus. Itsenäisyyspäivän jumalanpalveluksessa kiitetään maamme vapaudesta ja itsenäisyydestä sekä rukoillaan isänmaan ja Suomen kansan puolesta. 7.12. Toisen adventtisunnuntain aiheena on Jeesuksen tuleminen takaisin maailmaan, Kristuksen tuleminen kunniassaan aikojen lopulla. Seurakunnan tulee kärsivällisesti kilvoitellen odottaa Kristuksen tuloa. Keskelle hätää ja syyllisyyttä seurakunta on saanut lupauksen pelastuksen ajasta, lupaus antaa elämään toivon ja ilon. 13.12. Lucian päivää on Suomessa vietetty perinteisesti ruotsinkielisillä alueilla, mutta nykyisin päivää vietetään yhä yleisemmin myös suomenkielisissä päiväkodeissa ja kouluissa. Lucia on ajateltu valon tuojana, mikä liittyy sekä pimeään vuodenaikaan että Lucia-pyhimyksestä kertoviin legendoihin. Tunnetuin pyhimystarina kertoo Lucian olleen sisilialainen kristitty neito, jonka sulhanen kavalsi roomalaisille, ja joka kuoli Diocletianuksen vainoissa vuoden 300 aikoihin. Luciaa on Sisiliassa pidetty pyhimyksenä jo 400-luvulla, Pohjoismaihin Lucia-kultti levisi keskiajalla. Suomessa varhaisen maininta Lucian päivästä on 1330-luvulta. Nykyinen Lucian päivä, jolloin Lucia-neidot kiertävät mm. päiväja vanhustenkodeissa hyväntekeväisyyskeräysten edustajana, on peräisin 1900-luvun alusta. 14.12. Kolmannen adventtisunnuntain raamatullinen keskushenkilö on Johannes Kastaja ja hänen kehotuksensa katumukseen ja parannukseen. Johannes oli merkki siitä, että profeettojen ennustukset olivat täyttymässä: Vapahtaja oli pian tulossa. Saamme tunnustaa syntimme luottaen Kristuksessa annettuun pelastukseen. 21.12. Neljäs adventtisunnuntai on kirkossamme useimpien muiden kirkkojen tavoin omistettu lasta odottavalle Marialle, Herran äidille. Vapahtajan äidin odotus ja Herran kansan joulun odotus kuuluvat yhteen, aika on valmistautumista suuren sanoman vastaanottamiseen. 24.12. Jouluaattona ollaan profeettojen lupausten toteutumisen ovella. Johannes Kastajan lisäksi Jeesuksen tulosta olivat ennustaneet jo monet Vanhan Testamentin profeetat. Jouluaaton aihe on pelastuksen kaipuu ja lupaus Vapahtajasta. 25.12. Joulun jumalanpalvelukset: Jouluyö on Kristuksen syntymisen yö. Seurakunta kuulee enkelin viestin: Tänään on teille syntynyt Vapahtaja. Jouluyön messu (enkelten messu) on suuressa osassa kristikuntaa joulunvieton päätapahtuma. Jouluaamun jumalanpalveluksessa (paimenten messu), lähdemme paimenten kanssa Betlehemiin. Siellä näemme sen, mitä on tapahtunut. Joulupäivän jumalanpalveluksessa (kansan messu) kiitämme Jumalaa siitä, että hän on antanut Poikansa tulla ihmiseksi, veljeksemme, jotta meistä tulisi Jumalan lapsia Jeesuksen syntymän tarkkaa ajankohtaa ei tiedetä, joten joulu on sijoitettu talvipäivänseisauksen tienoille. Jeesuksen syntymäjuhlaa alettiin viettää joulukuun 25. päivänä 300-luvun alkupuolella. Jouluajan liturginen väri on valkoinen. 26.12. Toinen joulupäivä eli Tapaninpäivä muodostaa vastakohdan ensimmäiselle joulupäivälle. Tapaninpäivä on ensimmäisen marttyyrin, Stefanoksen ja hänen myötään kaikkien marttyyrien muistopäivä. Marttyyriksi sanotaan henkilöä, joka kärsii kuoleman uskonsa tähden. Tapaninpäivän liturginen väri on punainen. 27.12. Kolmas joulupäivä on omistettu apostoli Johannekselle, joka kirkon perinteessä on yhdistetty neljännen evankeliumin kirjoittajaan. Johanneksen päivän sijoittaminen joulunaikaan johtunee siitä, että Johanneksen evankeliumin alku kuvaa Jumalan tuloa ihmiseksi, Jeesuksen syntymistä Vapahtajaksi: Alussa oli Sana, ja Sana tuli lihaksi. Johannes korostaa Jumalan rakkautta ihmisiä kohtaan. Tämä rakkaus on tullut ilmi Jeesuksen syntymässä. 28.12. Neljäntenä joulupäivänä eli viattomien lasten päivänä muistellaan Herodeksen lastenmurhan uhreja sekä Joosefin, Marian ja Jeesus-lapsen pakoa Egyptiin. Kolmas ja neljäs joulupäivä poistettiin kalenterista jo vuonna 1772, mutta ne säilyttivät pitkään puolivirallisen luonteensa. Päivä muistuttaa lisäksi Jeesus-lapsen ihmeellisestä pelastumisesta. Jumalan Poika säästyi Vapahtajan tehtävää varten. 31.12. Uudenvuodenaatto. Kun kalenterivuoden vaihde uuden ajan alkupuolella vakiintui tammikuun alkuun, joulukuun viimeisen illan aiheeksi tuli muistaa ajan kulumista. Meitä muistutetaan siitä, että elämämme on Jumalan kädessä. Meillä on paljon aihetta kiitokseen ja katumukseen. Uusi vuosi merkitsee myös sitä, että Jumala antaa meille mahdollisuuden aloittaa uudestaan. 1.1.2009 Uudenvuodenpäivä ei ole kenenkään ihmisen nimipäivä. Silloin muistetaan, miten Jeesus sai nimensä. Kirkossa kiitetään menneestä ja rukoillaan siunausta alkavalle vuodelle. Opettelemme muistamaan, että mennyt ja tuleva aika on Jumalan lahjaa. 6.1.2009 Loppiainen on kristikunnan vanhimpia juhlia. Sen viettoon on aikojen saatossa kytkeytynyt useita eri aiheita, varhaisella keskiajalla aiheeksi vakiintui kertomus idän tietäjistä, jotka tulivat osoittamaan kunnioitustaan juuri syntyneelle juutalaisten kuninkaalle. Tietäjät olivat vieraiden kansojen edustajia. Tämä osoittaa, että Kristus on valo kaikille maailman kansoille. Näin loppiainen muistuttaa kirkon lähetystehtävästä. Joulun sanoma kuuluu kaikille. Raamattu ei kerro tietäjien lukumäärää, mutta jo varhain kirkossa vakiintui tietäjien määräksi kolme. Tämä uskomus perustuu todennäköisesti evankeliumien mainitsemiin kolmeen lahjaan: kultaa, suitsuketta ja mirhaa. Myöhemmin vakiintui myös käsitys, että tietäjät olivat kuninkaita. Ruotsin valtakunnanvaakunan Tre kronor juuret löytyvät kolmen kuninkaan kruunuista. Loppiaisen suomenkielinen nimi on peräisin 1600-luvulta, ja se tarkoittaa joulun pyhien loppumista. Vaikka jouluaika päättyykin loppiaiseen, niin loppiaisen jälkeiset pyhät kuuluvat vielä joulujaksoon, joka päättyy vasta pääsiäisjakson alkaessa. Lisää tietoa kirkkovuoden pyhistä löytyy osoitteesta evl.fi/kirkkovuosi n Leipää ja suolaa Adventti on ihmettelyn ja tutkistelun aikaa Adventtiaika ja uusi kirkkovuosi alkavat sunnuntaina, marraskuun viimeisenä päivänä. Hoosianna-hymni, jota ensimmäisenä adventtina kirkoissa lauletaan, nostaa jälleen mielemme ja sielumme avaralle paikalle. Sana adventti tulee latinankielestä. Sanapari Adventus Domini on suomennettuna Herran tuleminen. Jumalan Vanhan testamentin aikaan antamat lupaukset ovat täyttymässä, Jumalan Messias on tulossa maailmaan. Adventtina me odotamme Herramme saapumista. Valmistaudumme Hänen syntymäjuhlaansa. Adventti on ihmettelyn ja tutkistelun aikaa! Mutta me seurakunnassa emme elä vain odotuksessa, vaan myös täyttymyksessä. Kristus on jo tullut! Tämä tietoisuus ei kuitenkaan merkitse sitä, että adventti olisi vain vanhan kertaamista. Adventti on Vapahtajan seuraan hakeutumista ja Jumalan suuruuden ja hyvyyden ihmettelyyn nöyrtymistä. Kristushan tulee jatkuvasti seurakunnan keskelle Raamatun sanassa ja pyhissä sakramenteissa. Seurakuntana me myös tunnustamme, että Jeesus tulee kerran aikojen lopulla takaisin. Tämä seurakunnan odotus kuuluu Raamatun lopussa olevassa rukouksessa: Tule Herra Jeesus. Nämä kolme odotuksen näkökulmaa ovat valmistamassa kristityn mieltä Joulun juhlaan. Antakaamme ilon vallata mielemme! Laulakaamme tänä adventtina Hoosianna-hymniä koko olemuksellamme! Laulaessamme Herralle saamme ylittää ajan rajat ja liittyä opetuslasten iloon ja innostukseen, kun he kaksi tuhatta vuotta sitten juhlivat Jeesuksen saapumista Jerusalemiin. Kuljemme toivorikkaina samaa ihmiselämän matkaa kuin hekin: Ihana on sielujen toiviotie! Meillä on iloon paljon syytä: Jumalan suurenmoiset lahjat ovat ympärillämme! Hänen armahtava rakkautensa ihmistä kohtaan ei muutu! Mutta entä kun lahjat murenevat käsiimme ja elämän rakenteet järkkyvät, kenen puoleen me silloin käännymme? Suuren avuttomuuden keskellä me tarvitsemme toisiamme ja lohdutusta, joka tulee Jumalalta! Juuri silloin on aika laulaa Hoosianna! Se merkitsee: Herra, anna meille apusi! Sopivin tervetulotoivotus Jeesus-kuninkaalle on juuri avun huuto! Avun huutaminenhan on jo uskoa. Se on parasta valmistautumista Vapahtajamme Jeesuksen tulemiseen. Adventin ilo ja hehku on siinä toivossa, jonka Jeesus tuo tullessaan! Siispä anteeksiantamuksen lämpö ja Taivaan kodin valot rohkaiskoot meitä elämään Jumalan lapsina tänäkin adventti- ja jouluaikana. Tuula Kiiski, lehtori

Vihdin seurakunta n Vakka Kauneimmilla joululauluilla on vihtiläinen kuvittaja Hiidenrannassa asuva Ulla Vehviläinen on kuvittanut tämän vuoden Kauneimpien joululaulujen lauluvihkon. Matka Beetlehemiin! Mitä profeetat ovat ammoin ennustaneet, on aikojen kuluessa kaikki toteutuneet. Myös tapahtuma josta alkoi ajanlaskumme alku, jolloin alkoi Marian ja Joosefin polku. Isämme siunauksella Maria alkoi odottaa lasta, vaikka Joosefin kanssa olivat kihloissa vasta. Keisari Augustukselta käsky verolle pantavaksi, niinpä Nasaretista Beetlehemiin lähti nämä kaksi. Yli vuorten kulkivat majataloa etsien, raskauden edetessä usein matkalla väsyen. Siellä Beetlehemissä majatalot oli täynnä niin, että viimeiseksi päätyivät eläinten talliin. Perillä sitten Marian aika tuli synnyttämisen, jonka lapsen laittoivat tallin seimehen. Samaan aikaan paimenet kedolla vartioivat lampaitaan, kun enkeli tuli ilmoittamaan taivaastaan. Teille on syntynyt tänään luvattu lapsonen, ja tähti ohjatkoon teitä luo poikamme sen. Näin hekin saivat todistaa tapahtumaa, joka kerran on ennustettu tulemaan. Sen muistoksi mekin vietämme syntymäjuhlaa, ja kaikki kansat laulaa riemulla Hoosiannaa. Kulkekaamme tämä vielä kerran hyvällä mielellä ehkä se kirkas tähti ohjaa sinuakin tiellä. Hyvää joulua kaikille! Tänä vuonna meillä vihtiläisillä on ainutlaatuinen tilanne, kun kokoonnumme laulamaan Kauneimpia joululauluja. Lauluvihkoon tarttuessamme saamme ihastella oman paikkakuntamme taiteilijan töitä. Vuoden 2008 Kauneimmat joululaulut on kuvittanut Hiidenrannassa asuva Ulla Vehviläinen. Vehviläinen muutti perheensä kanssa Vihtiin kuusi vuotta sitten. Vantaalta kotoisin oleva taiteilija on viihtynyt paikkakunnalla hyvin: Tykkäämme kovasti asua Hiidenrannassa. Rakensimme tänne oman kodin, täällä on rauhaa ja maalaismaisemaa. Vehviläisten perheeseen kuuluu vanhempien lisäksi kaksi ala-asteikäistä lasta ja Minni-kissa. Työjärjestelyillä lisää aikaa perheelle Ulla Vehviläinen teki kolmisen vuotta sitten päätöksen jäädä pois mainosalalta töistä, ja on tehnyt siitä lähtien kotona toiminimellä taitto- ja maalaustöitä. Se oli hyvä päätös. Olen saanut olla enemmän lasten kanssa yhdessä. Vehviläisen töitä on julkaistu mm. kirjoissa ja korteissa. Tuo- Tauno Kalevo rein hänen kuvittamansa kirja on Kirjapajan elokuussa julkaisema lapsiperheille suunnattu Hiljennytään yhdessä, kirjan on kirjoittanut Marjaana Kanerva. Postien ja kirjakauppojen valikoimista löytyy Putinki Oy:n painattamia Vehviläisen maalauksista tehtyjä joulukortteja. Kauneimmat joululaulut 2008 Kauneimpien kuvittaminen oli unelmien täyttymys Olen käynyt laulamassa Kauneimpia joululauluja joka vuosi. Mieleeni tuli, että omatkin kuvani voisivat sopia lauluvihkon kuvitukseksi. Lähetin työnäytteitä muutama vuosi sitten Lähetysseuralle ja se poiki tämän projektin, Ulla Vehviläinen kertoo. Helmikuussa sovimme yhteistyöstä, maaliskuussa oli ensimmäinen palaveri ja huhtikuussa tehtiin Kauneimpien vihkon lauluvalinnat. Siitä sitten lähti kuva-aiheiden pohtiminen liikkeelle, taiteilija toteaa. Kuuntelin toukokuussa joululauluja, etsin tunnelmaa ja mietin kuvia. Jotkut kuvat tulivat helpolla, osaa piti miettiä viikkokaupalla. Käytin kuvissa sekatekniikkaa, akvarellimaalausta ja rasvaliitua. Kesäkuussa sain kuvituksen valmiiksi, Vehviläinen muistelee työn etenemistä. Tämä on ollut tosi ihana projekti. On ollut unelmani kuvittaa Kauneimpien joululauluvihko. Vehviläinen on aina pitänyt talvikuvista, ja aloitti taiteen tekemisenkin talvimaisemien maalauksesta. Hän toteaa aina olleensa myös jouluihminen ja lapsuuden joulut tulevat usein hänen kuviinsa mukaan. Uudenlainen lähestymistapa joulukuviin Ulla Vehviläisen suosikki lauluvihkossa on Pieni liekki: Se on uudempi laulu, jota lapsetkin tykkäävät laulaa. Pienen liekin kuvitukseksi hän maalasi jäälyhdyn. Kauneimpien kuvituksessa koitin lähestyä joulun kuvia hieman eri tavalla. Esimerkiksi Jeesus-lapsi kuvataan usein seimessä, minä maalasin hänet enkelin syliin. Ilouutisen kuvassa enkeleiden jalkojen alla on kukkasia. Tänä vuonna Lähetysseura toivoi lauluvihkon kannen teemaksi kaupunkikuvan. He halusivat värikkään, ei harmaata kaupunkia. Muussakin kuvituksessa toiveena oli lämpimät värisävyt, talvikuvista tulee niin helposti sinisävyisiä. Esimerkiksi kynttilöillä saa kuviin lämpöä ja värejä. Idean lauluvihkon kannessa olevaan kaupunkimaisemaan Ulla Vehviläinen sai veljensä asuinalueesta Kartanokoskelta, jossa talot ovat lämpimän sävyisiä. Ulla Vehviläisen alkuperäisiin akvarellitöihin voi tutustua Nummelan seurakuntakeskuksen pääaulassa 1.12.2008-4.1.2009. 12.12. VIHTIJÄRVEN KAPPELI klo 19 Sanna Kuoppala, Vihtijärven kappelikuoro joht. Bernice Brummer, Sampo Luukkonen. 13.12. NUMMELAN KIRKKO klo 16 De vackraste julsångerna, Pirkko Kela, Anna-Maija Lakomaa. 14.12. VIHDIN KIRKKO klo 16 erityisesti lapsiperheille, Ulla Eho-Saario, Piritat, Timo Saario, Tuula Kiiski. klo 18 Ulla Eho-Saario, Timo Saario, Vihdin Viihdekuoro joht. Juha Suistola, Tuula Kiiski. klo 20 Ulla Eho-Saario, Timo Saario, Vihdin Miehet joht. Osmo Tuppurainen, Tuula Kiiski. NUMMELAN KIRKKO klo 17 erityisesti lapsiperheille, Pirkko Kela, Kirsti Suutari. 21.12. VIHDIN KIRKKO klo 16 erityisesti lapsiperheille, Ulla Eho-Saario, Pirjetat, Katariina Sorri. klo 18 Kirkkokuoro, Sanna Kuoppala, Pekka Kankkunen. klo 20 Kirkkokuoro, Sanna Kuoppala, Pekka Kankkunen. NUMMELAN KIRKKO klo 18 Ulla Eho-Saario, Veteraanikuoro, Matti Hanhisuanto. Kauneimmat joululaulut Suomen Lähetysseura aloitti Kauneimpien joululaulujen perinteen 35 vuotta sitten. Kauneimmat joululaulut ovat kasvattaneet suosiotaan vuosi vuodelta. Sadat joululaulutilaisuudet kokoavat ensimmäisen adventin ja loppiaisen välillä noin miljoona osallistujaa. Osallistumalla Kauneimpiin joululauluihin voi samalla tukea Suomen Lähetysseuran työtä eri puolilla maailmaa. Joululaulutilaisuuksissa kootaan kolehti joko seurakunnan omalle nimikkotyölle Suomen Lähetysseuran kautta tai Lähetysseuran joulukeräykselle, jolla tänä vuonna tuetaan aidstyötä Afrikassa ja Aasiassa. Kauneimpien joululauluvihkossa on 24 laulua. Mukana ovat ne kaikkein perinteisimmät ja suosituimmat laulut sekä muutama harvemmin kuultu kappale. Vihkon kuvitus on tänä vuonna Ulla Vehviläisen käsialaa. Wanted! Piritat 1990-luvulta Menneisyyden vangit Aloitin nuorena kanttorina Vihdissä syksyllä 1990. Tuolloin aloitti kuorossa suuri joukko laulajia. Piritoissa käynnistyi uusi aikakausi kuorokilpailujen, esiintymismatkojen ja levytysten merkeissä. Piritat-kuoro on edelleen voimissaan, sama valloittava ote jatkuu, mutta vuosien myötä olen alkanut ikävöidä teitä vanhoja, minulle alkuperäisiä Pirittoja. Unelmanani on koota teidät ensi keväänä vielä kerran laulamaan yhdessä nyky-pirittojen kanssa, mutta olisi muutenkin mukavaa saada meidät kaikki vielä kokoon kasvupaikkamme äärelle. Mikäli ajatus kiinnostaa, ota minuun yhteyttä sähköpostitse ulla.eho-saario@evl.fi ja sovitaan yhteisestä kokoontumisesta, samalla voimme päivittää, löytyisikö meiltä vielä yhteisiä musiikillisia unelmia. Ulla Eho-Saario

Vakka n Tervehdys seurakunnasta Osmo Vapalahti kantoi Vihdin vaakunalippua lokakuussa pidetyssä Kristus-päivässä Turussa. Retki valtakunnalliseen rukoustapahtumaan Tukholman keskustan monenlainen kirkkokansa Santa Klaran ystävät Vierailin syyskuussa Tukholmassa Santa Klaran kirkossa Tuomasyhteisön mukana. Kirkko sijaitsee aivan keskustan suosituimpien ostoskatujen läheisyydessä, keskellä todellisen suurkaupungin ihmisvilinää. Kirkon eteisessä meidät otettiin vastaan lämpimästi. Vaikka messun alkuun oli vielä aikaa, kirkossa tuntui tapahtuvan koko ajan ja ihmiset näyttivät viihtyvän. Mielessäni käväisi ajatus aivan kuin ihmiset oikeasti pitäisivät kirkkoa kotinaan. Lämpimän puheensorinan keskellä ryhmä pappeja, kuorolaisia ja muita messun toteutukseen osallistuvia istui ympyrässä ja rukoili ääneen siunausta alkavaan messuun. Messussa oli tilaa virsille ja ylistyslauluille, joita nuorten lauluryhmä johti. Messussa oli pidempi esirukousosa, johon olimme tottuneet. Rukoukselle oli aikaa ja vieläpä kahden kesken rukoilemiselle. Messu oli reilusti pidempi kuin olen tottunut, ajankulku katosi ja tunsin viihtyneeni kirkossa niin kuin muutkin messuvieraat. Messun jälkeen kirkon sivulaivassa tarjoiltiin kirk- Tukholmalaisessa St. Klaran seurakunnassa on tilaa kaikille ja kirkko tuntuu kodilta. kokahvia, kansa otti kuppinsa ja hajaantui ympäri kirkkoa seurustelemaan. Messun osallistujat olivat kaiken ikäisiä ja monista erilaisista kulttuureista ja maista tulleita. Uskon, että heidän joukossaan oli kansaa Tukholman keskustan prostituoitujen miesten ja naisten kaduilta, ja kaduilla asuvia kodittomia. Monella tavalla elämän kolhimat löysivät paikkansa kirkosta, joukossa alkoholisteja, narkomaaneja ja entisiä vankeja. Jokainen tuntui olevan tervetullut. Maallikot kantavana voimana Tukholmassa seurakunnat ovat eläneet suuressa murroksessa ja varsinkin keskustassa kirkot ovat olleet melkoisen tyhjiä. St. Klarassa oli tungosta. Kun seurakuntatyön johtajalta, pastori Carl-Erik Sahlbergilta kysyttiin, mikä on heidän salaisuutensa, hän kertoi heidän halunneen elää oikeasti Jeesuksen opetusten mukaisesti. He kyselevät koko ajan myös Pyhän Hengen johdatusta. He lähtivät ulos kaduille etsimään ihmisiä, joilla täyttää tyhjä kirkko. Tällä hetkellä seurakunta tekee työtä mm. Sergelin torilla kodittomien ja syrjäytyneiden keskuudessa, kaupungin keskustan prostituoitujen kaduilla, vankilassa jne. St. Klaran kirkon väki haluaa olla lähellä yritysmaailmaa (moni keskustan suurista yrityksistä tukee toimintaa taloudellisesti), poliitikkoja, tavallisia tukholmalaisia ja syrjäytyneitä. Jokaiselle mukaan tulevalle löytyy paikka pienryhmässä ja hänelle sopivassa tehtävässä. Seurakunta ei voisi toimia ilman lukuisaa maallikoiden joukkoa. St. Klaran tunnelmia kuvaili pastori Anna-Maija Lakomaa Vihdin seurakunnan aikuistyö järjesti bussiretken 18. lokakuuta Turussa järjestettyyn valtakunnalliseen rukoustapahtumaan, Kristus-päivään. Turkuun lähti yhteiskuljetuksella 21 henkilöä, mutta paikan päällä, Turkuhallissa, tapasimme myös monia muita vihtiläisiä rukouksen ystäviä. Kristus-päivän, tämän Kansan raamattuseuran ja Turun seurakuntien järjestämän tapahtuman tavoitteena oli, että kaikista kristillisistä kirkoista ja yhteisöistä kokoonnuttaisiin Turkuun rukoilemaan maamme ja erityisesti kaikkien kuntien puolesta. Tapahtuma huipentui siihen, että Suomen lipun lisäksi Turkuhallin areenalle kannettiin kaikkien Suomen 415 kunnan vaakunaliput. Myös saamelaisten ja romanien omat liput olivat areenalla, kun lähes 10 000 ihmistä hiljentyi rukoukseen yhteisten asioiden puolesta. Kiitos Diakoniatyöntekijät Pirkko ja Päivi sekä koko naisten saunaillan väki kiittävät Virtasen Ailaa hienosta nimikoidusta saunakiulusta ja löylykauhasta, jotka saatiin Riuttarannan saunaan. Vihdin lippua oli kantamassa Osmo Vapalahti ja hänen rukousparinaan toimi Virpi Nyman. Kolmenkymmenen eri kristillisen seurakunnan tai yhteisön johtajat johdattivat vuorollaan kokoontunutta seurakuntaa rukoukseen. Intensiivisen rukouksen lisäksi saimme liittyä sydämelliseen ylistykseen suuren, lasten ja nuorten muodostaman Jippii-kuoron ja bändin innostamina. Itselleni jäi tapahtumasta kaikkein vahvimmaksi muistoksi se, että mitään erottavia muureja ei kristittyjen välillä ollut, kun yhdessä rukoilimme ja ylistimme Jumalaa! Jumalan lapset ovat sisaria ja veljiä keskenään, sen me todella saimme kokea! Jatkukoon ja vahvistukoon tämä Turussa koettu kristittyjen rukousyhteys myös omalla paikkakunnallamme Vihdissä edelleen! Tuula Kiiski Tulkaa kaikki nyt laulamaan, tule sinäkin Uusi kirkkovuosi alkaa adventista. Sytytämme kynttilän ja alamme odottaa joulua. Lumiset joulukuut purevine pakkasineen näyttävät jääneen historiaan, mutta onneksi monet merkitykselliset traditiot ovat tallella ja näyttävät siirtyvän sukupolvelta toiselle. Adventin aikana Suomen kirkot täyttyvät ääriään myöten ihmisistä, jotka saapuvat kuulemaan ja laulamaan kauneimpia joululauluja. Noina hetkinä jaksaa aina uskoa, että suomalainenkin pystyy avaamaan suunsa sävelten kielin. Adventin ajan sävelet ja sanat ovat riemullisia. Avaja porttis ovesi, käy Herraas vastaan nöyrästi, kun itse taivaan kuningas sun tahtoo olla vierahas. Suo ilovirtes kaikua, on siitä riemu taivaassa. Nyt olkoon kiitos Jeesuksen, hän saapuu luokse syntisen. (Virsi 4, 1. säkeistö). Adventin ajan jumalanpalveluksissa kuultavat virret ovat melodioiltaan hyvin kauniita. Nykyajan hektisen elämänmenon keskellä on varsin mukavaa astella sunnuntaisin kirkkoon ja istahtaa penkkiin hetkeksi rauhoittumaan. Adventin ja joulun ajan sanoma on kaikille meille hiukankin rippikouluiän ohittaneille sangen tuttu. Varmasti kouluissakin on aina muistettu joulun sanoma, ja muistan vallan mainiosti myös omilta lapsuuteni ajoilta jouluevankeliumin kertomuksen sellaisena, että se herätti mielen jouluun. Jo alle kouluikäisenä sain usein kuulla, kuinka lähdemme kirkkoon kuulemaan sanaa. Se ehkä hie- Pirjo Nieminen Kauneimmat joululaulut Vihdin kirkossa vuonna 2007. man hämmensi pientä poikaa, koska muistan etenkin vanhan rovastimme puhuneen lapsen mielestä liiankin paljon sanoja. Tässä myöhemmällä iällä on selvinnyt, että Luther halusi uskonpuhdistuksen kautta tuoda Raamatun opetukset ihmisille ymmärrettävässä muodossa sitähän se sana tarkoitti lopulta. Onneksi Luther ymmärsi myös, että sanaa oli syytä julistaa myös musiikin avulla. Kuinka moni tietääkään, että rakas jouluvirtemme Enkeli taivaan lausui näin (Virsi 21) on nimenomaan Lutherin tekemä. Jouluna ja jo ennen joulun pyhiä ihmiset vaeltavat suurin joukoin kirkkoon. Perinteitä vaalitaan ja haetaan ehkä lapsuuden tuntemuksia. On kuitenkin hyvä muistaa, että iso kirkkomme seisoo vakaasti mäellä ja huolii laulajia ja sanan kuulijoita myös joulun jälkeen. Kun saat jouluna kipinän tulla laulamaan kirkkoon, niin miksipä et tulisi. Jos innostut oikein toden teolla, niin kirkkokuoroon saat myös vapaasti tulla eikä tarvitse jännittää. Ei väliä, jos et vielä osaa kuoron lauluja kokeneet laulajat auttavat sinut matkaan. Kirkkokuorolaisilla on sitä paitsi se etu puolellaan, että aina löytyy juhlapäivinäkin istumapaikka helposti. Tulkaa kaikki nyt laulamaan, on Poika syntynyt maailmaan, tulkaa laulamaan (Jaakko Löytty) Sakari Männikkö

Vihdin seurakunta n Vakka Marika Korva on lapsi- ja perhetyön monitaitaja Lastenohjaaja Marika Korva on lapsi- ja perhetyön moniottelija. Hän vetää päiväkerhoa Nummelassa, ip-kerhoa Otalammella ja perhekerhoja Vanjärvellä sekä Jokikunnalla. Marika Korva aloitti työt Vihdin seurakunnassa tekemällä sijaisuuksia tammikuusta 2008 alkaen. Elokuussa hän sai määräaikaisen toimen, joka sitten muutettiin vakituiseksi. Lastenohjaaja Marika Korva vetää päiväkerhoa Nummelassa, iltapäiväkerhoa Otalammella ja perhekerhoja Vanjärvellä sekä Jokikunnalla. Lastenohjaaja on viihtynyt seurakunnan töissä erittäin hyvin. Kivointa työssäni on lapset ja työkaverit, hän sanoo. Mukava haaste työssä on se, että jokainen lapsi on oma yksilönsä. Älä hättäile, keitämmä potut ensin! Marika Korva on asunut Nummelassa 10,5 vuotta. Hänen perheeseensä kuuluvat mies, kaksi poikaa ja tyttö. Sodankylästä kotoisin oleva lastenohjaaja kertoo koti-ikävän pohjoiseen vaivaavan usein talviaikaan: Kaipaan kunnon talvea, että on metri lunta ja pakkasta! Älä hättäile, keitämmä potut ensin! Tämän hyvän elämänohjeen Marika Korva kertoo oppineensa Torniosta kotoisin olevalta mieheltään. Kaiken ei tarvitse tapahtua aina heti, ja varsinkin isojen ratkaisujen edessä on keitetty monesti useammatkin potut, reipas lastenohjaaja toteaa. Olen lasten harrastusten kuski ja huoltaja. Tärkein oma harrastus on juoksulenkit, joilla pystyy hyvin nollaamaan ajatukset, hän kertoo vapaa-ajanvietostaan. Satu Tolonen vastaa seurakunnan päiväkotiyhteistyöstä Lastenohjaaja Satu Tolonen on seurakunnan lapsi- ja perhetyössä paluumuuttaja. Hän työskenteli lastenohjaajana keväällä 2003 mutta jäi sitten äitiyslomalle. Äitiysloman jälkeen hän palasi hetkeksi seurakuntatyöhön mutta siirtyi vuonna 2006 lastentarhanopettajan tehtäviin. Parin vuoden päiväkotityöskentelyn jälkeen hän palasi nyt syksyllä takaisin seurakunnan lapsi- ja perhetyön pariin. Pidän työstäni paljon. Hoidan kirkonkylässä päiväkotiyhteistyötä eli toimin yhteyshenkilönä seurakunnan ja päiväkotien välillä. Lisäksi pidän iltapäiväkerhoja kolmena päivänä viikossa ja hoidan seurakunnan postituksia lapsiperheille, Satu Tolonen kertoo. Yhteistyössä kuunteleminen on tärkeää Päiväkotiyhteyksien hoitamiseen kuuluvat mm. palaverit kunnan edustajien kanssa, lasten kirkkovartit, itsenäisyyspäivän tapahtumat ja vierailut, hartaudet sekä kauden aloitustapahtumat päiväkodeissa. Parhaillaan työn alla on lasten oikeuksien päivän yhteisprojekti Mummeli ja Mustikki -nukkenäytelmä. Etsimme erilaisia tapoja opettaa lapsille asioita, esim. laulujen ja näytelmien kautta on kiva opettaa lapsia, lastenohjaaja kertoo. Työskentelystä päiväkodissa on ollut Satu Toloselle hyötyä uudessa tehtävässä. Tunnen päiväkotien maailman paremmin ja tiedän mitä päiväkodeissa nykyään tehdään. Toiveiden kuunteleminen on tärkeää, seurakunta on päiväkodeille yksi yhteistyökumppani, muttei ollenkaan ainoa. Yhteistyössä on hyvä edetä päiväkotien ehdoilla, hän miettii. Lapsille yhdessäolo on parasta Satu Tolonen pitää työssään siitä, että päivät ovat aina erilaisia, saa olla paljon tekemisissä ihmisten kanssa ja lasten parissa työskentely on antoisaa. Mikä sitten on lasten kanssa toimiessa tärkeää? Lastenohjaaja Satu Tolonen toimii yhteyshenkilönä seurakunnan ja kirkonkylän päiväkotien välillä. Ajan antaminen ja läheisyys on lapsille tärkeintä. Aina ei tarvitse tehdä jotain ihmeellistä. Lapsille riittää tavallisten yhteisten juttujen tekeminen, ei tarvita mitään supersuunnitelmia. Yhdessäolo on olennaisinta, lastenohjaaja tuumailee. Satu Tolonen muutti Vihtiin vuonna 1992 ja asuu nykyisin perheensä kanssa Vääkilässä. Alun perin hän on kotoisin Nivalasta, Pohjanmaalta. Juuret ja koti ovat nyt Vihdissä. Pohjanmaan murre silti liikauttaa aina jotain sydänalassa., hän toteaa. Satun lisäksi perheeseen kuuluvat aviomies Mika, 11-vuotias Ahti-poika sekä 5-vuotias Olavi. Meillä on vahva miesvalta, onneksi on edes tyttökissa Fiona, hän naurahtaa. Nyt on tärkeää olla paljon lasten kanssa, omia asioita ehtii sitten harrastamaan myöhemmin. Tärkeää on myös se, että lapset saavat olla lapsia, heillä ei ole kiire kasvaa. Valo- ja värikylvyssä taideretkellä Rafael Wardin (1928-) Auringonportti, öljy 1985. Kuva: ArtPoint/Didrichsenin arkisto. Kirsti Suutarin ja Eija Vuorelan huolellisesti ja napakasti holhoama nelikymmenpäinen taideretkeläisten joukko tunkee sisään Didrichsenin taidemuseoon. On Rafael Wardin 60-vuotisjuhlanäyttelyn Värin sielu aika. Rupeavatkohan täällä onnellisuushormonini hyrräämään? Marraskuun ikuinen sade ja pimeys ovat ne lannistaneet, mietin upeaan taloon (Revelliä) sukeltaessani. Ja siinä se on! Valon ja värin säteilevä räjähdys, kookas, keltainen teos Auringonportti. Se sopisi suurenmoisen terapiahuoneen taustaseinäksi, jos minä saisin päättää. Sen edessä kylpisin, meditoisin ja rukoilisin. Aurinko joulukuussa on värikylläisempi ja raskaampi työ. Hennompi, kelta-vihreä Auringonkukka täydentää teemaa ja lumoaa. Wardi panee miettimään monenlaista. Esittelyvideolla hän suree sitä, ettei valmis teos vastaa väripaletin täydellisyyttä. Meidän elämämme suunnitelmat ja toteutukset! Rakastun hänen uskomattoman upeaan ja laajaan värienkäyttöönsä. Taiteilijalla on myös vahva sanoma ihmisen elämästä, vanhuudesta, kuolemasta ja sielusta. Hyvää iltaa, nimeni on -teoksen noin 20 tummat, runsaalla viivankäytöllä haperoitetut ihmisfiguurit, sielut, katselevat minua manan majoilta. Emmassa tutustumme suomalaisen abstraktisen taiteen uranuurtajan (1940-luvulla!) Ole Kandelinin (1920-1947) näyttelyyn Abstraktio, kukka ja kuolema. Taiteilija oli superlahjakas, kuumeisen tuottelias ja kuoli keuhkosairauteen. Lyhyen uransa aikana hän kerkesi kulkea nopean tien ekspressiivisestä, kubistisesta ja surrealistisesta tyylistä abstraktiseen. Viimeisen vaiheen ympyrä- ja kolmiotöistä en saa irti muuta kuin värikipinöitä. Kandelinkin on loistava koloristi. Mutta mikä taiteilijan sanoma on? Pidän hänen kolmesta Omakuvastaan ja eniten ekspressiivisestä viimeisestä, jossa silmistä paistaa eletty elämä ja kuoleman läheisyys. Hauras Sokeat -teos säväyttää. Ruumis ja astraaliruumis kuuluu mielenkiintoiseen teosofis-mystiseen kauteen. Uteliaat päämme kurkkaavat pikaisesti Hannu Väisäsen kokoamaan näyttelyyn Koiran ja suden välissä. Bussissa puramme kokemaamme. 9-vuotias Fanny Nevalainen pitää Wardin värejä kivoina. Hänen Hilkka-mummonsa iloitsee pimeän päivän valoisista töistä. Viena ja Timo Riukula ihailevat sairauden ja sota-ajan kriisien läpikäyneen Kandelinin lahjakkuutta. Kotiin tallustan sielu mukana, voimaantuneena, kiitellen seurakuntaamme, joka pitää henkisestäkin puolestamme huolen. Ritva Yli-Erkkilä

Vakka n Tervehdys seurakunnasta K20 nuorten aikuisten illat K20-illat on suunnattu yli 18-vuotiaille nuorille aikuisille. Illoissa voi tavata muita nuoria aikuisia ja hiljentyä Raamatun ääreen. Illat ovat lähteneet liikkeelle vajaa vuosi sitten, kun muutama nuori aikuinen pohtivat mahdollisuutta järjestää heille omia iltoja. Laitoimme pystyyn muutaman henkilön palaverin, jossa päätimme toiminnan nimeksi K20-illat ja kokoontumispäiväksi lauantait, koska emme halunneet toiminnan kilpailevan muiden seurakunnan toimintojen kanssa. Pääsääntöisesti olemme kokoontuneet kerran kuussa Pysäkkitalolla. Illat ovat aika vapaamuotoisia. Niissä ei ole välttämättä ohjattua toimintaa, mutta pyrimme joka kerta pitämään pienen Raamattuopetushetken. K20-illat etsivät omaa paikkaansa seurakunnan nuorten aikuisten parissa, joten toiminta on vielä aika pientä. Pyrimme järjestämään muutaman kerran vuodessa ret- Kuva Jaana Pikkarainen Kuvat K20-illat ovat yli 18-vuotiaiden nuorten aikuisten leppoisia kokoontumisia Nummelassa. Perheleirit tarjoavat yhdessäoloa ja virkistystä Syyslomaviikolla lokakuun puolivälissä oli Riuttarannassa mukavaa menoa perheleirin merkeissä. Aurinkoisella pihamaalla kävi iloinen vilske, kun lapset ja aikuiset leikkivät yhdessä ulkoleikkejä. Vihdin seurakunta järjestää perheleirejä kahdesti vuodessa, syyslomaviikolla ja juhannuksen jälkeen. Leirien tarkoituksena on tarjota lapsiperheille mahdollisuus yhdessäoloon, iloon ja virkistykseen. Vertaistuki ja yhteisöllisyys ovat tärkeitä elementtejä leirillä myös. Leirit ovat edullisia ja ilmoittautumislista täyttyy aina nopeasti. Perinteisesti perheleirien ohjelmaan kuuluu ulkoilua, askartelua ja hyvää ruokaa. Syyslomaviikon leirillä käytiin mm. luontopolulla, leikittiin pihaleikkejä, askarreltiin rukoushelmiä sekä painettiin kangaskasseja ja tyynyliinoja. Perheiden omaan vapaa-aikaan on varattu tilaa leiriohjelmassa sopivasti. Väkeä pikkuisista isovanhempiin Syyslomaviikon perheleirillä oli yhteensä 48 osallistujaa. Ikähaarukka oli 1-vuotiaista isovanhempiin. Kaikki Riuttarannan kuusi syöttötuolia olivat käytössä, mikä kertoo että pientä väkeä, alle Askartelutuokiossa jokainen sai tehdä itselleen rannekorun muotoiset rukoushelmet. 2-vuotiaita, oli leirillä paljon. Perheleireillä lapset ovat vanhempien vastuulla mutta seurakunnan työntekijät auttavat lasten hoidossa ja ohjaamisessa. Esimerkiksi saunojen aikana työntekijät hoitavat lapsia, jotta vanhemmat saavat omaa aikaa ja mahdollisuuden rentoutumiseen. Myös pukemisessa, syömisessä ja leikeissä seurakunnan työntekijät voivat olla vanhempien apuna. Aikaa lasten kanssa ja vapaus kotitöistä Perheleireillä olennaista on vanhemmille tarjottu mahdollisuus leppoisaan yhdessäoloon lasten kanssa. Kun pääsee valmiiseen ruokapöytään, eikä tarvitse huolehtia arkiaskareista, jää aikaa olla ja tehdä lasten kanssa asioita eri tavalla kuin kotona. Mikko ja Satu Hulsi olivat syyslomalla toista kertaa mukana seurakunnan perheleirillä. kiä ja reissuja. Nyt olemme käyneet kahdesti saunomassa. Meille tärkeitä arvoja toiminnassa ovat yhdessäolo, mahdollisuus tavata muita nuoria aikuisia ja mahdollisuus omaan hengelliseen kasvuun. Jaana Pikkarainen Lapset 3,5-vuotias Senja, 6-vuotias Mikael ja 8-vuotias Essi odottivat leiriä jo kovasti etukäteen. Täällä saa olla lasten kanssa eikä tarvitse huolehtia siivouksesta tai ruuanlaitosta. Lapsille on tarjolla mukavaa ohjelmaa. Kolmen päivän perheleiri sopii hyvin sekä kesä- että syyslomaan, Hulsit totesivat. Miia Kuisma oli leirillä tyttäriensä puolitoistavuotiaan Helmin ja kolmevuotiaan Saaran kanssa. Mari Malkki oli kolmevuotiaan Mintun ja 1 v 7 kk ikäisen Nuutin kanssa. Molemmat olivat tulleet leirille ensimmäistä kertaa. Henkilökunta on tosi avuliasta ja ystävällistä. On mukavaa, kun on valmis ruoka ja saa olla perheen kanssa ilman kotityöpaineita. Saa keskittyä lasten kanssa olemiseen ja lapset tykkäävät olla täällä, tuumivat äidit yhdessä. Lapset riemuitsivat ulkoleikeistä yhdessä aikuisten kanssa. Värikkään varjon alla kävi vilske osallistujien vaihtaessa vauhdikkaasti paikkoja. Kinkerit Mistä tulee sana kinkeri? Muinaisruotsissa on ollut sana gengärp, josta käytettiin myös muotoja gengiärdh ja gingerdh. Sanalla tarkoitettiin keskiajalla mm. kuninkaan ja hänen virkamiehensä tai piispan matkakestitystä varten kerättyjä ruokavaroja ja myöhemmin näistä kehittynyttä veroa. Ajan myötä sana gingerdh vääntyi muotoon kinkeri ja gengärp muotoon kenkä. Suomessa alettiin puhua piispankinkeristä eli piispalle kerättävästä verosta, mutta myös kinkeriverosta ja kenkäverosta. Kinkeriverosana jäi elämään, mutta kenkävero katosi täysin (muualta kuin Mikkelin Kenkäveronniemestä). Alun perin ruotsinkieliseen sanaan lisättiin tuo vero-sana, jotta suomenkielisetkin ymmärsivät, mistä on kysymys: kestitysverosta! Millaisia tilaisuuksia olivat entisajan kinkerit? Kinkerit, lukukinkerit tai lukuset ovat olleet alun perin kirkon pitämiä kristinopin ja lukutaidon kuulustelutilaisuuksia. Kinkerit kehittyivät aikoinaan keskiajan papiston ripitysmatkoista. Kansan lukutaidon opetus yleistyi Suomessa 1600-luvun lopulta lähtien, jolloin kinkerit ja kiertokoulu syntyivät. Kirkkolakiin lukukinkereiden pitäminen kirjattiin vuonna 1686: Vanhempain, isäntäin, palkollisten ja muun työväen sekä lukuiässä olevien lasten tuli lukupiireittäin kokoontua. Kirkko huolehti 1860-luvulle saakka ja osin vielä sen jälkeenkin siitä, että kansa oppi lukemaan. Kinkerit olivat erityisesti rippikoulua edeltävä opetustapahtuma maaseudulla. Kinkereillä luettiin ja kuulusteltiin Katekismusta ja Raamattua. Ehtoolliselle ja ripillepääsyn ehtona oli Katekismuksen tuntemus. Opettajana toimi pappi tai lukkari. Entisaikaan kinkerit järjestettiin useimmiten isoissa maataloissa, joiden kesken järjestämisvastuu vaihteli. Tilaisuuksissa oli uskonnollisen ohjelman lisäksi myös tarjoilua, jonka osalta esiintyi myös jonkinasteista kilpailua. Haluttiin näyttää mitä meidän tila pystyy tarjoamaan. Millaisia tilaisuuksia ovat Vihdin seurakunnan kinkerit vuonna 2009? Vihdin seurakunnan kinkerit toteutetaan kylillä. Voi sanoa, että kinkerit ovat Vihdissä seurakunnallisia kyläkokouksia! Vihdin seurakunnan kinkereille osallistujien ei tarvitse ulkoläksyjen kuulustelun pelossa turvautua rohkaisuryyppyihin tai pelätä että ovet lukitaan paon estämiseksi (niin kuin joskus ennen on jossain tapahtunut!) Näissä seurakunnallisissa kyläkokouksissa ei kuulustella Katekismuksen osaamista eikä lukutaitoa. eikä myöskään selata kirkonkirjoja rikkeitten selvittämiseksi. Vihdin seurakunnan vuoden 2009 kinkereiden aiheena on rukous. Kinkereillä puhutaan rukouksesta, tehdään rukouksia ja rukoillaan yhdessä. Kinkereillä myös lauletaan virsiä, puhutaan Yhteisvastuukeräyksestä ja sovitaan seurakunnan yhteyshenkilöstä tai -ryhmästä, kirkkolinkistä. Keskustelua käydään ja kuulumisia vaihdetaan myös kahvikupin ääressä. Kinkereiden teemaan liittyen kaikille kinkereiden osallistujille jaetaan Kotien rukouskirja! Tervetuloa mukaan! Kinkerit Vihdin seurakunnassa keväällä 2009 28.1.2009 klo 19.00 Vihtijärvi: Liisa Valtonen, Kulointie 10.2.2009 klo 18.00 Haimoo: Päivi ja Seppo Jussila, Kirteläntie 4 3.2.2009 klo 18.00 Irjala: Eeva ja Lauri Turku, Koikkalantie 71 11.2.2009 klo 19.00 Selki: Sinikka ja Esko Sahramaalla Hemmilässä, Nummenpääntie 1031 12.2.2009 klo 10.00 Palajarvi ja Huhmarnummi: Huhmarnummen koulu, Pihtisillantie 9 25.2.2009 klo 19.00 Herrakunta: Herrakunnan monitoimitalo, Kauppilantie 21 1.3.2009 klo 13.00 Vanjärvi: Vanjärven seurojentalo, Vanjärventie 480 5.3.2009 klo 19.00 Jokikunta: Sirkka ja Pertti Saario, Jokikunnantie 437 8.3.2009 klo 14.00 Ojakkala: Seurakunnan kerhohuoneisto, Kenttätie 2 12.3.2009 klo 18.30 Olkkala: Riuttarannan leirikeskus, Moksintie 365 15.3.2009 klo 14.00 Kirkonkylä: Maria-Liisa ja Olli Pakalén, Kanttorila, Vihdintie 6 D as 1 17.3.2009 klo 18.30 Suontaka: Urho Rantanen, Suontaan Hovi, Suontaka Tuula Kiiski

Vihdin seurakunta n Vakka Baby Shower tulee vauvaperheen arkea lähelle Perheterapeutti Sisko Karinen ohjeisti tulevia vanhempia vauvan tuomasta muutoksesta parisuhteeseen. Marraskuun alussa Nummelan seurakuntakeskuksella järjestettiin ensimmäistä kertaa lasta odottaville pareille ja vauvaperheille suunniteltu Baby Shower -ilta. Illan teemana oli kestävyys ja esillä oli mm. parisuhteeseen, kesto- vaippoihin, kantoliinoihin ja Reiluun kauppaan liittyviä asioita. Parisuhteesta ja vauvaperheen arjesta alustuksen piti perheterapeutti Sisko Karinen. Kestovaipoista oli kertomassa Reetta Lehtamo, kantoliinoista Elina Välimäki ja vauvahieronnasta Anne Laatikainen. Pastori Anna-Maija Lakomaa kertoi kastetilaisuuksista ja esillä oli myös kasvatukseen liittyvää kirjallisuutta sekä Reilun kaupan tuotteita. Äidit, isillä on omat konstit lastenhoidossa Perheterapeutti Sisko Karisen luento aiheesta Kun perheeseen tulee vauva oli mielenkiintoinen ja herätti paljon keskustelua. Karinen kertoi vauvan syntymän olevan haaste parisuhteelle: Rakkaussuhde muuttuu, kun kahdesta tulee kolme. Kolmantena oleminen on haasteellista, ja jokaisen on välillä suostuttava kolmannek- Baby Shower -illassa oli esillä kasteeseen liittyvää tietoa ja pastori Anna-Maija Lakomaalta oli mahdollisuus kysyä toimitukseen liittyvistä asioista. si. Äidillä on luontaisesti läheinen suhde vauvaan, mutta äidinkin on suostuttava kolmanneksi seuraamaan isän ja lapsen suhteen syntymistä, ja lapselle on aikanaan tärkeää ulkopuolisuuden kokeminen suhteessa vanhempien väliseen suhteeseen. Sisko Karinen totesi isien roolin ottamisen vaikeuden: Kuvissa esitetään usein vain äiti ja lapsi, isä puuttuu. Pikkuvauvavaiheessa äideille on haasteellista se miten ottaa isä mukaan vauvan hoitoon. Äidit luulevat usein tietävänsä ainoat oikeat tavat tehdä asioita, vaikka tarvitsisivat isän apua. Äitien olisi suostuttava siihen, että isät tekevät asioita eri tavalla. Isillä on omat tapansa olla vauvan kanssa. Usein toisen lapsen syntymän myötä isälle jää tärkeä rooli ensimmäisen lapsen hoidossa, kun äiti on kiinni pienessä vauvassa. Isät, hoivatkaa äitejä! Perheterapeutti muistutti osallistujia parisuhteen hoitamisen tärkeydestä: Lapsen koti on isän ja äidin parisuhde. Ulkoisilla puitteilla ei niinkään ole merkitystä. Hän kehotti pariskuntia varaamaan kalenteriin yhteistä aikaa. Oikeasti tärkeät asiat eivät maksa mitään!, Karinen muistutti. Lapsi pitää uskaltaa myös antaa toisille hoitoon, esimerkiksi ystävä voi tulla yhdeksi illaksi hoitamaan vauvaa. Hyvinvoivat vanhemmat ovat lapselle tärkeä asia. Sisko Karinen myös totesi, että seksielämä voi olla pulmallista vauvan syntymän jälkeen: Isien on hyvä suoda äidille aikaa, lapsen saaminen on iso muutos naiselle sekä fyysisesti että psyykkisesti. Äidin olo voi olla monenlai- Kuvat nen, ja roolin vaihto äidistä rakastajaksi ei käy helposti, varsinkaan kun äiti usein tuntee kehonsa olevan vauvan käytössä. Isien tulisi hemmotella äitejä, suostua hoivan, hellyyden ja lämmön antajan rooliin eikä turhautua, jos ei saa seksiä. Äidit tarvitsevat isiltä hoivaa, sillä he antavat itsestään vauvalle niin paljon. Vaikeuksien kanssa ei kannata jäädä yksin Perheterapeutti kertoi Perheasiain neuvottelukeskuksen olevan hyvä ja ilmainen palvelu, jonne kannattaa ottaa yhteyttä jos on jotain huolia. Kaikki pienten lasten vanhemmat ovat erityisen tervetulleita neuvottelukeskukseen. Vaikeiden asioiden kanssa ei tarvitse jäädä yksin, kannattaa hakea apua heti, jos jokin asia vaivaa. Isänä ja äitinä oleminen on myös raskasta, ja siitä on lupa puhua ja saada vanhemmuuteen tukea. Sisko Karinen totesi isovanhempien roolin olevan tärkeä lapsiperheiden elämässä. Voi vaikka muistella omaa lapsuutta ja kokemuksia isovanhemmuudesta, ja miettiä millaisia asioita toivoisi omalle lapselle isovanhemmilta. Suhde omiin vanhempiin on Karisen mukaan hyvä jäsennellä myös. Jos joku isovanhemmista koittaa vaikuttaa lasten kasvatukseen ja hoitoon liikaa, niin silloin puolison tuki on olennaisen tärkeää. Voi myös reippaasti todeta, että Minä olen aikuinen ja hoidan lastani näin. On silti tärkeää muistaa, että isovanhemmilla on ainutlaatuinen suhde lapseen, ja sitä tulee myös tukea ja vaalia. Seuraava Baby Shower -ilta pidetään 1.4.2009 klo 18 Nummelan seurakuntakeskuksessa. Kaikki odottavat pariskunnat ja vauvaperheet ovat tervetulleita mukaan! Anne Laatikainen kertoi illassa vauvahieronnasta. Vauvahieronta aktivoi lapsen kehitystä ja vaikuttaa positiivisesti lasten ja vanhempien suhteeseen. Joulun symboliikkaa ja askarteluja Joulun alusaika on kiireistä, mutta aina välillä pysähtyy miettimään joulun merkitystä. Joulun kynttilät: Kynttilän palava liekki on rukouksen vertauskuva. Se kuvaa myös elämää ja kuolemattomuutta. Joulun kynttilät kertovat erityisesti Jeesuksesta, joka syntyi valoksi niille, jotka asuvat kuoleman varjon maassa. (Luuk 1:79) Joulukuusi: Kuusen vihreys on vertauskuva paratiisin elämänpuusta, jonka hedelmän nauttiminen taas kuvaa iankaikkisen elämän saavuttamista. (Moos 3:22) Joulutähti: Tähti kuusen latvassa muistuttaa tietäjistä, jotka tähden johtamina tulivat vastasyntyneen Jeesus-lapsen luo. (Matt 2) Joululahjat: Lahjat muistuttavat meitä Jeesuksesta itsestään Jumalan lahjana koko ihmiskunnalle sekä itämaan tietäjistä, jotka toivat Jeesuksella lahjoja. Lahjojen antamisessa on alun perin ollut kyse köyhien ja vähäosaisten auttamisesta. (Tämä voisi vieläkin olla yksi lahjojen antamisen perusteista). Joulupukki: Nykyisen joulupukin esikuva on Pyhä Nikolaus. Poltettujen tuikkujen foliokuorista voi askarrella tähtikoristeita. Kuva Perimätiedon mukaan hän oli hyväntekijä ja lasten suojelija. Olkikoristeet: Olkitähdet, pukit ja himmeli kertovat Jeesuksen seimen oljista. Näitä asioita muistellen tulee mieleen mistä joulu meitä kaikkia muistuttaa. Jouluisia askarteluja Jouluun liittyy myös perheen yhdessä oloa ja yhdessä tekemistä, tässä muutama vinkki. Tuikkutähti (kierrätystä) Tarvitset: jo poltetun tuikun foliokuppi leikkurit tai huonot sakset Leikkaa folion reunat täyteen pieniä kolmioita (tähän tarvitaan aikuisen apua) ja taita ne sen jälkeen auki, yhteen sakaraan voi pujottaa langan ja sitten sen voi ripustaa vaikka ulkokuuseen. Popcorniketju Tarvitset: paahdettuja popcorneja neulan, lankaa ja koko perheen mukaan Laita lanka neulaan ja pujota popparit siihen, jätä kuitenkin poppareitten väliin pieni rako. Näitä voi ripustaa kuuseen tai ikkunaan. Mutta parasta on yhdessä tekeminen ja napostelu. Lapsi- ja perhetyön puolesta rauhallista joulun alusaikaa toivottavat lastenohjaajat Jaana Mäkinen ja Merja Ahonvala Eka erä -valmennusta vanhemmuuteen Helmi-maaliskuussa 2009 järjestetään seuraava Eka erä -ryhmä ensimmäistä lastaan odottaville pareille. Ryhmässä käsitellään parisuhteeseen, vanhemmuuteen ja vauvan tuloon liittyviä asioita. Ryhmä kokoontuu neljä kertaa ennen vauvan syntymää, ja kaksi kertaa lapsen syntymän jälkeen. Iltojen aiheet: Ykkösketju (Sukupolvien ketju ja vanhemmuus) Paritoiminta kentällä (Parisuhteen eri vaiheet) Huoltojoukot (Perheen verkostokartta ja seurakunta) Tiimityön prinsiipit (Vauvaperheen arki ja rakkaus) Ensimmäinen kokoontumiskerta on ke 11.2.2009. Muut päivämäärät sovitaan ryhmän kanssa. Ilmoittautumiset ja tiedustelut: Mirca Kukkasniemi p. 044-5055 330 tai mirca.kukkasniemi@evl.fi

Vakka n Tervehdys seurakunnasta n Vihdin seurakunnassa jouluna 2008 ADVENTIN JA JOULUNPYHIEN KIRKKOTILAISUUDET 1. ADVENTTINA SU 30.11. Messu Vihdin kirkossa klo 10 Messu & adventtimyyjäiset Vihtijärven kappelissa klo 10 HOOSIANNAKIRKKO koko perheelle Nummelan seurakuntakeskuksen kirkkosalissa klo 12. Messun jälkeen kirkkokahvit sekä ilmoittautuneiden siirtyminen alakertaan askartelemaan. Nummelan kirkon jouluseimen esillepano ja käyttöönotto messun yhteydessä. Seimiasetelman on suunnitellut ja valmistanut taiteen maisteri Elina Törmä. ITSENÄISYYSPÄIVÄNÄ 6.12. Messu klo 10 Vihdin kirkossa JOULUAATON HARTAUDET Svensk julbön i Vichtis kyrka kl. 13 Perheiden enkelikirkko Vihdin kirkossa klo 14 Siunauskappelissa klo 15 Vihtijärven kappelissa klo 15 Vihdin ja Nummelan kirkoissa aattohartaus klo 16, jouluyön messu klo 22 JOULUPÄIVÄNÄ 25.12. Messu Vihdin kirkossa klo 7 Messu Vihtijärven kappelissa klo 8 Messu Nummelan kirkossa klo 9 TAPANINPÄIVÄNÄ 26.12. Messu Vihdin kirkossa klo 10 Messu Nummelan kirkossa klo 12 UUDENVUODENAATTONA 31.12. Uudenvuodenyön vigilia Vihdin kirkossa klo 23 UUDENVUODENPÄIVÄNÄ 1.1.2009 Messu klo 10 Vihdin kirkossa Kaikille avoin kastekirkko Nummelan kirkossa klo 12, jumalanpalveluksen yhteydessä lapsen kaste. JOULUKONSERTTI Vihdin kirkossa joulupäivänä 25.12. klo 18 Mauri Laakso, laulu Timo Saario, laulu Tyttökuoro Pirjetat Ulla Eho-Saario, urut LAPSILLE JA PERHEILLE LASTEN ITSENÄISYYSPÄIVÄN KLASSISEN MUSIIKIN KONSERTIT to 4.12. Nummelassa klo 9.15 5-vuotiaille ja isommille sekä klo 10 alle 5-vuotiaille pe 5.12. kirkonkylässä klo 9.15 5-vuotiaille ja isommille sekä klo 10 alle 5-vuotiaille PERHERETKI VIVAMON RAAMATTUKYLÄÄN Lauantaina 13.12. Tule kokemaan Ihmeellinen Ilo - jouluvaellus Vivamon kauniissa raamattukylässä. Vaelluksen kesto n. 1 h. Vaellus toteutetaan ulkona, joten muistathan säänmukaisen varustuksen. Lähtö 15.00 Vihti kk. 15.15 Nummela srk-keskus. Paluu 18.00 Hinta: 10 / kaikki yli 3v., 3 / alle 3v. Hinta sis. matkat, glögit ja jouluvaelluksen. Ilmoittautumiset lapsi- ja perhetyön toimistoon puh. 34787761 ma-pe klo 9-13 LASTEN JOULUKIRKOT Nummelan kirkossa ke 17.12. klo 9.15 ja 10. Vihdin kirkossa to 18.12. klo 9.15 ja 10 PERHEIDEN ENKELIKIRKKO Vihdin kirkossa jouluaattona 24.12. klo 14 Toivomme mukaan paljon lapsia enkeleiksi pukeutuneina! PYHÄKOULUT Kevätkaudella pyhäkoulut aloittavat kokoontumisensa pääsääntöisesti 11.1.09. Tarkemmat tiedot löytyvät 10 lähempänä paikallislehtien kirkollisista tai seurakunnan kotisivulta www. vihdinseurakunta.fi >> toiminta >>lapset ja perheet >>pyhäkoulu NUORET JOULUASKARTELUPAJAT Saksitko jo kaiken paperin silpuksi? Tekisikö mielesi päästä testaamaan kädentaitojasi erilaisten materiaalien kimpussa? Ilmoittaudu vaan mukaan askartelemaan! Pajat ovat avoimia kaikille koululaisille sekä alle kouluikäisille oman aikuisen seurassa. Avoimet ovet, voit tulla ja mennä oman aikataulusi mukaan. Paja I: Su 30.11. klo 13.30-15.30 Nummelan seurakuntakeskuksen nuorisosalissa. Hinta 3 Paja II: Ti 2.12. klo 15-19 Nummelan seurakuntakeskuksen nuorisosalissa. Hinta 5 Paja III: To 4.12. klo 15-19 Vihdin seurakuntatalon kerhoaulassa. Hinta 5 Osallistumismaksu sisältää pienen välipalan sekä askartelut. Ota mukaasi pussukka valmiiden askarteluiden kotiin kantoa varten. Pikaiset ilmoittautumiset Eila Musikalle p. 040-4106 932 KERHOT Varhaisnuorten kerhot kokoontuvat viimeisen kerran ennen joulua viikolla 50, ja jatkuvat jälleen loppiaisen 6.1.2009 jälkeen. PROJEKTITYÖ SEIMIPOLKU liikkeiden ikkunoissa kirkonkylällä ja Nummelassa adventista loppiaiseen. Seurakunta on kutsunut liikkeitä rakentamaan ikkunoihin jouluseimiä. Polun karttaa voi tiedustella Kirsti Suutarilta p. 0500-861 843 tai kirsti. suutari@evl.fi LUCIA-KULKUE kirkonkylällä la 13.12. klo 12.30-13.30. Kokoontuminen Unicefin joulupuodilla (Vihdintie 19, ent. OP:n tila). Kulkue tulee Vihdintietä Hopearinteeseen. Mukana yhteistyössä Daghemmet Aleksandra Nummelasta. TAIDEKERHO 5-6-VUOTIAILLE alkaa kirkonkylän seurakuntatalossa 21.1.2009 klo 14.15-16. Kerho kokoontuu huhtikuun puoliväliin saakka. Opetellaan taiteen eri tekotapoja ja tutustutaan välineisiin. Lisäksi musiikin perusrytmin ja laululeikkien sekä hiljentymisen harjoittelua. Tarkempia tietoja ja ilmoittautumiset ohjaajalle 15.1. mennessä: projektityöntekijä Kirsti Suutari, kirsti. suutari@evl.fi p. 0500-861843 LÄHETYS Seurakunnan toimintapiirien ADVENTTIMYYJÄISET Nummelan seurakuntakeskuksessa la 29.11. klo 10-13 Jouluruokia, leivonnaisia, käsitöitä jne. JOULURUOKAMYYJÄISET kirkonkylän seurakuntatalossa la 20.12.2008 klo 10.00-12.30 Tervetuloa ostoksille! Järj. kirkonkylän lähetyspiiri DIAKONIATYÖ MIESTEN VAPAAILLAT Riuttarannassa klo 18 to 4.12. Joulujuhla to 18.12. Kuljetus iltoihin lähtee Nummelan srkkeskukselta klo 17.30, kirkonkylän srktalolta klo 17.40. NAISTEN SAUNAILTA Pikkujoulu Riuttarannassa ma 8.12. klo 18-21 Ilm. viim. 5.12. Päivi Tapaninen p. 040-3532241 tai Pirkko Orakoski p. 0400-362707 KULTAISEN IÄN KERHOJEN JOULURUOKAILUT Ke 10.12. klo 13 Kirkonkylän srk-talossa mukana Päivi Tapaninen Nummelan srk-keskuksessa mukana Eija Vuorela NÄKÖVAMMAISTEN KERHO Karkkilassa 11.12. klo 14-16. Kuljetusasioissa yhteys Eija Vuorelaan p. 040-5306452 KYLÄKERHOJEN JOULUJUHLAT Ojakkala: ma 15.12. klo 10-12 seurakunnan kerhohuoneistossa (Kenttätie 2) Mukana Maria-Liisa Pakalén Selki: to 18.12. klo 12 monitoimitalolla. Mukana Sampo Luukkonen KAIKEN KANSAN PUUROJUHLA Nummelan seurakuntakeskuksessa pe 19.12. klo 12-18 Puuron lomassa ohjelmaa, joululauluja ja mukavaa yhdessäoloa. Joulupukkikin vierailee juhlassa! YHTEISVASTUUKOULUTUS KERÄÄJILLE Nummella 17.1.2009. Seurakunta järjestää kyydin tarvitseville. Kaikki vapaaehtoiseksi haluavat, tervetuloa! Lisätietoja ja ilmoittautumiset 31.12. mennessä Päivi Putkonen-Hegazi p. 09-3478 5048 tai paivi.putkonenhegazi@evl.fi YLÖS JERUSALEMIIN ENSI PÄÄSIÄISENÄ Pääsiäisenä 2009 järjestetään jälleen Ylös Jerusalemiin -vaellus. Lisätietoja tulossa myöhemmin.vanhat ja uudet vapaaehtoiset, laittakaa tieto muistiin! PARI- TAI LÄHISUHDEVÄKIVALTAA KOKENUT ÄLÄ JÄÄ YKSIN Tammikuussa 2009 alkaa vertaistukiryhmä väkivaltaa kokeneiden voimaantumisen ja traumasta selviytymisen tueksi. Tiedustelut: diakoni Pirkko Orakoski 0400-362707 Sururyhmä Sinulle, joka olet menettänyt läheisesi Surun ja kuoleman kohtaaminen on tuskallinen ja voimia kuluttava kokemus. Suru herättää monenlaisia kysymyksiä ja tunteita. Sururyhmä on tarkoitettu niille, jotka kantavat surua läheisen ihmisen kuoleman vuoksi. Ryhmässä voi keskustella ja kuunnella, jakaa ajatuksiaan tai vain olla hiljaa. Vihdin seurakunnan sururyhmä kokoontuu keväällä 2009 kirkonkylän seurakuntatalolla, takkahuoneessa klo 18-19.30 seuraavasti: to 22.1., to 5.2., ke 11.2., ja to 26.2., to 19.3., to 26.3. ja to 16.4. Ryhmästä vastaavat pastori Sampo Luukkonen ja diakonissa Maria-Liisa Pakalén. Sururyhmään voi ilmoittautua ja asiasta kysellä 044-5393939/Sampo tai 040-5702705/Maria-Liisa. Nummelan Rukoushuone Osakeyhtiö perustettiin vuonna 1908 Tänä vuonna on tullut kuluneeksi sata vuotta siitä, kun Nummelaan perustettiin Nummelan Rukoushuone Osakeyhtiö, joka ylläpiti rukoushuonetta. Nummelan rukoushuoneena tunnettu rakennus sijaitsi Nummelasta Helsinkiin johtaneen tien varrella samalla paikalla, jossa nykyisin on As Oy Nummelan Portti Meritien ja Naaranpajuntien risteyksen maastossa. Nummelan Rukoushuone Osakeyhtiön hallituksen ensimmäisenä puheenjohtajana toimi kauppias Abraham Törmänen, jonka liiketalo oli naapurissa. Rukoushuoneella järjestetyissä hengellisissä tilaisuuksissa oli alkuvuosina keskeinen henkilö Olga Sjelfman-Salama, joka soitti ja lauloi lähes joka tilaisuudessa. Rukoushuoneella oli jumalanpalvelus kerran kuukaudessa. Jumalanpalveluksen jälkeen pappi vieraili Tuusalla, jossa vieraanvarainen isäntäväki tarjosi aterian. Talvella 1929 39 suoritettiin rukoushuoneen peruskorjaus, jolloin sinne rakennettiin saarnastuoli ja alttari, jotta rukoushuoneella voitaisiin pitää täydellisiä jumalanpalveluksia ja myös jakaa ehtoollista. Tampereen hiippakunnan piispa Jaakko Gummerus vihki Nummelan rukoushuoneen kirkoksi 16.2.1930. Kirkollisia toimituksia oli rukoushuoneella suoritettu jo aiemmin, mm. kastettu lapsia. Kuva: Annikki Pircklenin kokoelmat. Kuvalähde: Stock.XCHNG Nummelan rukoushuone Nummelasta Helsinkiin johtaneen tien oikealla puolella noin puolen vuosisadan takaisessa valokuvassa. Vasemmalla Taasolan talo, jossa toimi Vihdin moottori. Talojen paikalla on nykyisin As Oy Nummelan Portti. Talo toimi ensin kansakouluna Nummelan rukoushuoneen talo oli Nummelan ensimmäinen koulurakennus, jossa kansakoulu aloitti syksyllä 1898. Nummelan kansakoulun ensimmäinen johtokunta oli perustettu jo heinäkuussa 1898 ja johtokunta sopi Härköilän Hemmilän isännän Albert Sellgrenin kanssa koulun toimitilojen vuokraamisesta. Rakennus toimi kansakouluna, kunnes uusi kansakoulu valmistui 1907 Lohjantien varteen Ridalin tilasta lahjoitetulle tontille. Sen jälkeen talo siirtyi Nummelan Rukoushuone Osakeyhtiölle. Nummelan rukoushuone ehti palvella seurakuntalaisia hengellisten tilaisuuksien pitopaikkana yli kuuden vuosikymmenen ajan, kunnes Nummelan seurakuntakeskus valmistui vuonna 1969. Rukoushuone purettiin 1970-80- lukujen taitteessa. Mikko Yli-Rosti

Vihdin seurakunta n Vakka Saa joulun ihme koskettaa PETRI LAAKSOSEN JOULUKONSERTTI VIHDIN KIRKOSSA PE 5.12.2008 KLO 19 Konsertin tuotosta ohjataan 10 % Kirkon Ulkomaanavun kautta eri puolilla maailmaa tehtävään kehitysyhteistyöhön ja jälleenrakentamiseen. Saa joulun ihme koskettaa konsertissa kuullaan Petri Laaksosen sävellyksistä mm. Täällä pohjantähden alla, Tulkoon joulu, Riemuitkaa ja kaikkien tuntema ranskalaissävellys Heinillä Härkien. Petri Laaksonen laulu ja piano, Petri Hatakka koskettimet, Ville Nurmi kitara. Liput 13 Ennakkoliput www.menolippu.fi ja www.lippupalvelu.fi Lisätietoja: www.petrilaaksonen.net Seurakunnan yhteystietoja Kirkkoherranvirasto 09-3478 500 Kirkkoherra Pekka Valkeapää 09-3478 5014, 0400-647 552 Talousjohtaja Jarmo Kuosa 09-3478 5020, 040-5050 284 Kiinteistöpäällikkö Erja Koponen, 09-3478 5021, 040-3531928 Päivystävä pappi, 09-34785016 Johtava diakoniatyöntekijä Maria-Liisa Pakalén 040-5702705, 09-34785040 Johtava nuorisotyönohjaaja Johanna Jutila 0400-676 215 Johtava lapsityönohjaaja Mirca Kukkasniemi 09-34785038, 044-5055330 Kaikkien työntekijöiden yhteystiedot löytyvät www.vihdinseurakunta.fi >>Seurakunta >>Työntekijät Jouluniloa lahjaksi Suomen Pipliaseura Saatavana myös kirjakaupoista. Enkeli-mukit Heljä Liukko-Sundströmin enkeliaiheiset keräilymukit (Arabia). Valontuojat (joulu), Elämänvirran enkelit (joulukuu -08) ja Suojassa enkelien (tammikuu -09). 26 / kpl Käsinsidotut Raamatut Raamattu lahjansaajan nimipainatuksella on arvokas ja henkilökohtainen lahja. Useita kansivärejä. Seimi ja pyhä perhe -nukkekirjat Pakkaus aukeaa joulukertomuksen talliksi ja seimeksi. Marialla ja Joosefilla on selkärepuissaan kirjat, joissa on joulun kertomus kauniisti kuvitettuna. 15 Manga Messias, värikäs mangaevankeliumi tulossa alkuvuodesta 2009! Rakkautesi on ihmeeni lapsivangit.fi PAREMPI ELÄMÄ -joulukeräys puh. 0207 120 240 IRR-TV PL 54 00241 HELSINKI puh 010 838 6520 fax 010 838 6511 www.bible.fi Hyvää adventin ja joulun aikaa! RIIHITIE 4 03400 VIHTI J. MYRSKYLÄ Ilmoitusmarkkinointi Kotimaa-yhtiöt Rauhaisaa Joulun aikaa! Vihdin Kirja-Aitta Vihti kk Puh. 2247 345 Testaamme painolaatua JALKAHOITOLA TUULIKKI Tuusantie 1, Nummela p. 223 6686 Sinun jalkasi ovat osa sinua pidetään niistä yhdessä hyvää huolta. Kulttuuria, kokouksia ja perhejuhlia. Päivölän Virkistyskoti Taivaantie 41, 03100 Nummela puhelin (09) 2222 320, 050 548 2356 11

Vakka n Tervehdys seurakunnasta n Kirkon kirjoissa Mummo käy kerhossa Vihdin kirkonkylän perhekerholaisille on tullut jo yli kymmenen vuoden ajan tutuksi kerhomummo Irene Tikkanen. Kun lapset haluavat kalastaa, kerhomummo kaivaa kassistaan siihen sopivat välineet. Kalastus on ollut hyvä keino saada uudet, vähän aremmatkin lapset mukaan ja avautumaan, Irene kertoo. Perhekerhon apulaiseksi hän pestautui jo parikymmentä vuotta sitten silloisessa kotipaikassaan Vantaan Korsossa. Irene oli vastikään jäänyt leskeksi, ja tuttava kertoi, että heidän kerhostaan on mummo sairastunut. Aina lasten kanssa viihtynyt Irene ryhtyi hommaan pariksi vuodeksi. Muutettuaan Vihtiin vuonna 1996 hän lähti oitis mukaan seurakunnan perhekerhoihin apulaiseksi, koska halusi olla hyödyksi myös uudella kotiseudulla. Suomea ristiin rastiin Irene Tikkanen syntyi Karjalan kannaksella, Äyräpäässä. Talvisodan alettua perhe siirtyi Kuopioon, josta Irenen äiti oli kotoisin. Perheen isä työskenteli Karjalassa Ahlströmin tehtailla, ja Kuopiosta muutettiin Porin Pihlavaan isän työn perässä. Työntekijöistä pidettiin ennen hyvää huolta. Oli tehtaan asunnot, pyykkituvat ja saunat. Myös yhteisöllisyys oli vahvaa. 1950-luvulla Irene muutti Helsinkiin ja tapasi tulevan miehensä. Perustettiin perhe, ja oma koti rakennettiin Vantaalle. Työelämässä Irene toimi kassanhoitajana ja kirjanpitäjänä, mutta jäi kotiin toisen lapsen synnyttyä perheeseen. Katsoimme mieheni kanssa, että haluamme kasvattaa lapset kotona, enkä ole koskaan katunut ratkaisua. Vantaalla monet äidit olivat töissä, ja usein koulupäivän jälkeen oli oman jälkikasvun ohella myös naapurin lapsia välipalalla tai vaikka märkiä sukkia vaihtamassa. Vaivannäkö kasvattaa kärsivällisyyttä Hola! Fuengirola 8.11.2008 Kolme viikkoa olemme Aurinkorannikolla nyt asustaneet, ympäristöön perehtyneet ja ihmisiä tavanneet. Kaikki on ollut oikeastaan yllättävän helppoa. Suurin yllätys on ollut sää; niin pieniä kuin suuriakin sateita on ollut aika paljon, mutta tänään aurinko paistaa taas lähes pilvettömältä taivaalta ja lämpöä lienee 20 astetta. Läksiäisiä lämpimästi muistellen Sota-aikana ja sen jälkeisessä Suomessa kasvaneena Irene on oppinut arvostamaan ahkeruutta ja sinnikkyyttä. Lapsuudesta on jäänyt onnelliset muistot, ja sekä äidin että isoäidin tarmokkaan esimerkin pohjalta on ollut hyvä rakentaa omaa elämää. Nykyään valitetaan liian helposti pienistä asioista. Minä haluan mieluummin ajatella, että saan tehdä kuin että joudun tekemään. Kato isi, tuolla on mun kerhomummo! Irene muutti Vantaalta Vihtiin, koska halusi vähän etäisyyttä ruuhka-suomeen, ja päätti heti asunnon löydettyään, että koti on täällä. Kai siinä evakkoperinnölläkin on jotain tekemistä, että minun on ollut aina helppo asettua uuteen paikkaan, Irene sanoo. Muutettuaan Vihtiin hän ei tuntenut täältä ketään, mutta yksinäisyydestä ei ole tarvinnut kärsiä. Entiset ja nykyiset perhekerholaiset tervehtivät kylällä kerhomummoa, ja jäävät usein jutustelemaan. Välillä Irene toimii myös hätävaramummona. Auttaville käsille on tarvetta Useimmiten seurakunnan perhekerhoihin tulevat ovat Irenen näkemyksen mukaan hyvinvoivista perheistä. Hän pohtiikin, tulevatko kerhoihin mukaan juuri ne lapset ja perheet, jotka sitä eniten tarvitsisivat? Samalla hän haluaa patistaa myös muita lapsirakkaita mukaan avustajiksi kerhoihin. Pääasia on, että viihtyy lasten parissa ja tykkää puuhastella heidän kanssaan, Irene toteaa. Kerhomummona hän aikoo jatkaa niin kauan, kuin vain jaksaa kulkea ja virtaa riittää lapsia leikittämään. Mummeilla ja vaareilla on paljon elämänviisautta jaettavaksi, niin lapsille kuin vanhemmillekin. Heikki Nieminen Fuengirolan seurakuntakodin ilmoitustaululle oli laitettu sivuja Vihdin lehdistä läksiäisistämme. Se sai vielä muistelemaan niitä monia tilaisuuksia, joissa saimme kokea ylenpalttista ystävällisyyttä. Kiitos vielä kerran kaikille! Suurin tunnustus, jonka voin juhlia järjestäneille antaa, on toteamus; En itsekään olisi osannut järjestää hienompia läksiäisiä!. Tuntui turvalliselta aloittaa täällä hommat, kun pastori Timo Sainio käytti ensimmäisissä yhteisissä messuissamme sitä samaa roomalaiskirjeen kohtaa, johon minä viittasin kiitossanoissani: Tärkeintä ei siis ole se mitä ihminen aikoo tai ehtii, vaan että Jumala armahtaa. Kyllä suomalainen laulaa ainakin ulkomailla Messuja on ollut eri paikoissa ja erilaisissa kirkoissa. Kanttorin on kuljetettava mukanaan sähkösoitinta, joka on kohtalaisen painava, mutta vanhana kranaatinheitinmiehenä ei tunnu missään. Puheet suomalaisten hyvästä veisuusta ulkomailla pitävät täällä paikkansa. Virkaansiunaamisessani oli runsaasti väkeä ja veisuu sellaista, että vain suurimmissa juhlissa Vihdin kirkossakaan ylletään samaan. Aurinkorannikon kuoron kanssa lauletaan adventtina, 2.12. pidämme joulukonsertin, ja itsenäisyyspäivänä jumalanpalvelus ja itsenäisyysjuhla pidetään kaupungin Rauhan palatsissa. Yhden klarinetistin olen täällä tavannut, ja hänen kanssaan soitan huomennakin messussa. Martinpäivänä tulee kuluneeksi 50 vuotta siitä kun sain tenoritorven ja kaikki muuttui. Klarinetisti Aatos Pennanen saa edustaa kaikkia niitä soittajia, joiden kanssa olen saa- Kuvat: Heikki Nieminen nut toimia ja joita kiitollisena muistelen, kun syömme täällä juhlaillallisen. Hyvää syksyn jatkoa teille toivottaen Talvikanttori Masa ja apukanttori Tuula Lue terveiset kokonaisuudessaan sekä lisää Kilpeläisten kuulumisia blogissa: www.kilpelaisetespanjassa.blogspot.com/ Välillä opastetaan askartelussa. Mukaan mummoksi tai vaariksi? Jos haluat mukaan seurakunnan kerhotoimintaan avustajaksi, kerro siitä meille! Ilmoittautumisia ottaa vastaan johtava lapsityönohjaaja Mirca Kukkasniemi p. 044-5055330. Kalastaminen on monen lapsen suosikkipuuhaa. Kirkon ulkosuomalaistyötä tehdään 40 maassa Ensimmäisen ja toisen polven suomalaisia asuu ulkomailla yli miljoona. Eri puolilla maailmaa toimivissa ulkosuomalaisseurakunnissa pidetään jumalanpalveluksia ja toimitetaan kirkollisia toimituksia kuten kotimaassakin. Myös sielunhoito ja monenlainen tuki yllättävissä elämäntilanteissa kuuluvat pappien tehtäviin myös maailmalla. Kirkon ulkosuomalaistyötä tehdään aina yhteistyössä paikallisten kirkkojen kanssa. Suomalaisia ulkosuomalaisseurakuntia tai yhdyshenkilöitä on yli 40 maassa, Espanjan ohella esimerkiksi Alankomaissa, Papua-Uudessa-Guineassa ja Yhdysvalloissa. Lähde: www.evl.fi/ulkosuomalaiset 12 Vihdin kirkkoherranvirasto ja seurakuntatalo n Vihdintie 6, 03400 Vihti n p. (09) 3478 500 n Faksi (09) 3478 5011 n Nummelan seurakuntakeskus ja kirkko n Kappelitie 5, 03100 Nummela, n p. (09) 34787755 (vahtimestarit) www.vihdinseurakunta.fi n