HELSINGIN KIELILUKION OPINTO-OPAS

1 HELSINGIN KIELILUKION OPINTO-OPAS... 3 Kotona maailmalla... 3 Helsingin kielilukion toiminta-ajatus... 3 Yhteystiedot... 3 LUKUVUODEN 2015 2016 AIKATAULUJA JA TAPAHTUMIA... 4 Huoltajille... 5 Jakson viimeinen viikko ja kurssien arviointi... 5 Uusintakokeet... 5 Uusintakoepäivät 2015 2016... 6 Abiuusinta ***... 6 Ohjeita kokeeseen ja uusintakokeeseen osallistuvalle... 6 Vilppi kokeessa tai kurssitehtävien tekemisessä... 6 OPISKELUOHJEITA... 7 Lukio-opinnoista... 7 Opiskelu Ykköskampuksella ja kaupunkitarjottimella... 7 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 7 Yhteenveto tärkeimmistä tietotekniikan käyttöympäristöistä ja tunnuksista... 8 Kielilinjan opinto-ohjelma... 8 Kielipassi... 9 Ohjeita vaihto-oppilaalle... 10 Opinnot muissa oppilaitoksissa ja ulkomailla... 10 Aktiivipolku eli APO-opinnot... 10 Aktiivipolkuopintojen kokonaisuus... 11 Kurssin suorittaminen itsenäisesti... 11 Siirtyminen kielen opiskelussa saman kielen alemmalle tai ylemmälle tasolle... 12 Matematiikan oppimäärän vaihtaminen... 12 Uskonnon ja elämänkatsomustiedon opiskelu... 12 Koulun uskonnolliset tilaisuudet... 13 Ruotsin kielen opetuksesta vapauttaminen lukiossa... 13 POISSAOLOT... 13 Poissaolo opetuksesta ja poissaolojen selvittäminen... 13 Etukäteen tiedossa olevat poissaolot... 14 Läsnäolo kurssin ensimmäisellä oppitunnilla... 14 Kurssiton opiskelujakso edellyttää luvan... 14 ARVIOINTI... 15 Todistusmerkinnät... 15 Kurssin arviointi... 15 Merkinnät O ja K... 15 Poissaolot ja kurssin arviointi... 16 Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden huomioiminen arvioinnissa... 16 Itsenäisesti suoritetun kurssin arviointi... 16 Opinnoissa eteneminen... 17 Hylätyn tai hyväksytyn kurssin uusiminen... 17 Oppiaineen oppimäärän arviointi... 17 Oppiaineen päättöarvosanan korottaminen... 18 Lukion suorittaminen... 18 Päättöarvioinnin uusiminen ja oikaisu... 18 OPISKELIJAN OHJAUS- JA TUKIPALVELUT... 19 Opinto-ohjaus... 19 Ryhmänohjaus... 19 Tukiopetus ja tukikurssit... 19 Oppimisen tuki lukiossa... 20 Yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä (Uusi opiskeluhuoltolaki 1.8.2014)... 21 Lukion kuraattori... 21 Lukion psykologi... 22 Opintotuki... 23 Koulumatkat... 23 Kaapit... 23

2 OPINTOJEN SUUNNITTELU JA SEURANTA... 24 Ohjauskansio... 24 Opintosuunnitelma ja kurssivalinnat... 24 HELSINGIN KIELILUKION TUNTIJAKO / OPINTOSUUNNITELMA 2015 2016... 25 Oppiaineiden lyhenteitä... 26 Laske kurssisi... 26 SUOSITUS KURSSIEN SUORITUSAIKATAULUSTA 2015 2016... 27 KIELILINJAN TAULUKKO kielilinjan kurssit on alleviivattu... 28 YLIOPPILASTUTKINNOSTA... 30 Yleistä... 30 Ylioppilastutkinnon kehittäminen ja sähköiset yo-kokeet... 30 Ylioppilastutkintosuunnitelma... 30 Ylioppilaskirjoituksissa tärkeät kurssit... 31 Abin muistilista... 31 Alustava yo-suunnitelmani... 32 Suomi toisena kielenä ylioppilastutkinnossa... 33 Vieraskieliset kokelaat... 33 Lukihäiriö ja ylioppilastutkinto... 33 JAKSOKALENTERIT... 34 YLIOPPILASKIRJOITUKSET 2015 2016... 42 YLIOPPILASTUTKINTOSANASTOA... 43 GAUDEAMUS IGITUR... 43 MUISTIINPANOJA... 43 OTTEITA HELSINGIN KIELILUKION JÄRJESTYSSÄÄNNÖISTÄ... 44 Suomen ympäristökasvatuksen seura ry on myöntänyt Helsingin kielilukiolle kestävän Vihreän lipun tunnustuksena hyvästä ympäristökasvatustyöstä. Vihreä lippu on kansainvälisen Eco-Schools -ohjelman arvostettu tunnus, ja se nostetaan lippusalkoomme liehumaan aina elokuussa. Oppilaitoksellemme on myönnetty myös OKKA-säätiön Kestävän kehityksen sertifikaatti ja koulumme on Unescokoulu. Koulussa toimii opiskelijoiden aktiivinen ympäristöraati, ja kestävän kehityksen ekologiset, sosiaaliset, taloudelliset ja kulttuuriset tavoitteet näkyvät monin tavoin. Kaikenlaista kivaa on keksitty mm.ystävällisyys-viikkoa, kukkasipulien istutusta, aineettomien joululahjojen ideointia, tavaranvaihtoa, karkinjakoa biojätteettömänä päivänä, roskien lajittelu-ohjeita, siivoustalkoita ja eri kulttuureihin tutustumista.

HELSINGIN KIELILUKION OPINTO-OPAS 3 Kotona maailmalla Tämä opas on tarkoitettu Sinulle avuksi suunnistaessasi lukiossa. Tutustu siihen hyvin. Oppaassa on paljon hyödyllistä tietoa, jonka avulla voit suunnitella opintojasi pitkäjänteisesti. Säilytä opas huolellisesti. Helsingin kielilukion toiminta-ajatus Helsingin kielilukio toimii yleislukiona ja kielipainotteisen koulutustehtävän saaneena erityislukiona, jossa opiskelijat saavat hyvän yleissivistyksen ja heillä on mahdollisuus hankkia monipuolinen kielitaito. Opiskelijat oppivat ymmärtämään kulttuurien välisiä eroja ja vahvistavat taitojaan elää globaalissa maailmassa. Valmistamme opiskelijoita jatko-opintoihin ja työelämän haasteisiin sekä yhteiskunnan aktiivisiksi jäseniksi. Kehitämme yhteistä osaamistamme ottaen huomioon tulevaisuudet haasteet. Yhteystiedot rehtori Sirpa Jalkanen... (09) 310 80702, 050 341 8907 apulaisrehtori Päivi Siltala-Keinänen... 040 861 0749 koulusihteeri Kirsi Saloranta... (09) 310 82184 fax... (09) 310 80701 opettajat... (09) 310 82777 opinto-ohjaaja Kaija Kumpukallio... (09) 310 72019, 050 401 3068 opinto-ohjaaja Milja Mantere... (09) 310 87518, 040 336 0172 erityisopettaja Maarit Tomisaho... (09) 310 72149, 050 547 4278 terveydenhoitaja Kiira Nieminen... 050 310 5629 kuraattori Michael Sjöblom.. 040 664 7057 psykologi Raija Salonen.. 050 402 5553 kouluisäntä Seppo Korhonen... 050 401 3828 kouluravintola... (09) 310 82782 Koulun käyntiosoite: Kajaaninlinnantie 10, 00900 Helsinki Koulun postiosoite: PL 3804, 00099 Helsingin kaupunki Koulun sähköpostiosoite: sirpa.jalkanen@hel.fi Koulun kotisivu: www.helsinginkielilukio.edu.hel.fi

LUKUVUODEN 2015 2016 AIKATAULUJA JA TAPAHTUMIA Päivänavaus pidetään ti, ke ja to kello 9.00 9.05 luokissa. Ryhmänohjaus on perjantaisin kello 13.00 13.25. Syyslukukausi ti 11.08. pe 18.12.2015 Kevätlukukausi to 07.01. la 04.06.2016 4 Jaksot 1. 11.08.2015 30.09.2015 37 työpäivää 2. 01.10.2015 30.11.2015 38 työpäivää 3. 01.12.2015 09.02.2016 38 työpäivää 4. 10.02.2016 12.04.2016 38 työpäivää 5. 13.04.2016 04.06.2016 38 työpäivää Yhteensä 189 työpäivää Jaksojen viimeiset viikot ti 22.09.2015 ke 30.09.2015 pe 20.11.2015 ma 30.11.2015 ma 01.02.2016 ti 09.02.2016 ma 04.04.2016 ti 12.04.2016 ke 25.05.2016 to 02.06.2016 Lomat Syysloma ma 12.10.2015 pe 16.10.2015 Joululoma la 19.12.2015 ke 06.01.2016 Talviloma ma 22.02.2016 pe 26.02.2016 Pääsiäisloma pe 25.03.2016 ma 28.03.2016 Lauantaityöpäivä 4.6.2016 ylioppilasjuhla Juhlia ja tapahtumia Ykkösten aamupäivä to 13.8.2015 Adventtipäivänavaus ti 1.12.2015 Lakkiaisharjoitus to 3.12.2015 kello 15.00 Itsenäisyysjuhla ja syksyn lakkiaiset perjantaina 4.12.2015 kello 13.00 Syyslukukauden päätöspäivän pe 18.12.2015, joulukirkko Matteuksenkirkossa tai vaihtoehtoinen tilaisuus Penkinpainajaiset to 18.2.2016 Vanhojen päivä pe 19.2.2016, illalla tanssitaan vanhemmille klo 17 ja klo 18.30 Jatko-opintoiltapäivä kakkosille to 21.4.2016 Lukiolaisten kevätjuhla pe 3.6.2016. Lakkiaisharjoitus pe 3.6. kello 15.00 Lakkiaiset lauantaina 4.6.2016 kello10.00 Vanhempainillat Ykkösten (15-ryhmien) vanhempainilta ti 25.8.2015 klo 18.00. Opettajia tavattavissa klo 17.30. Ykkösten (15-ryhmien) vanhempien ja ryhmänohjaajien tapaaminen ti 26.4.2016 klo 18.00 Kakkosten (14-ryhmien) vanhempainilta ti 19.4.2016 klo 18.00 Abien (13- ja 12-ryhmien) vanhempainilta to 19.11.2015 klo 18.00

5 Huoltajille Helsingin kielilukion johtokunta on tärkeä linkki kotien ja koulumme välillä. Puheenjohtaja on Tuula Jallow ja varapuheenjohtaja Gian-Luca Cioletti. Johtokuntaan kuuluvat lisäksi kaksi opettaja- ja opiskelijajäsentä sekä yksi henkilökunnan jäsen. Rehtori toimii esittelijänä ja sihteerinä. Johtokunta hyväksyy mm. koulun toimintasuunnitelman ja -kertomuksen ja valitsee vakituiset opettajat. Johtokunta hyväksyy myös talousarvion ja käyttösuunnitelman sekä osallistuu koulun toiminnan arviointiin. Koulun toimintasuunnitelma ja -kertomus ovat Wilmassa. Vanhempainilloissa käsitellään lukio-opintoihin ja ylioppilastutkintoon liittyviä ajankohtaisia asioita. Huoltajilla on mahdollisuus tavata ryhmänohjaajia ja opettajia. Ykkösten (15-ryhmät) vanhempainilta on ti 25.8..2015 ja ti 26.4.2015, kakkosten (14-ryhmät) ti 19.4.2016 ja abien (13- ja 12-ryhmät) to 19.11.2015. Vanhempainiltoihin tulee kirjallinen kutsu, ja ne alkavat yleensä kello 18.00. Ryhmänohjaaja on omien ryhmäläistensä lähiohjaaja. Hän tapaa opiskelijansa viikoittain ryhmänohjaustunnilla ja seuraa heidän opintojensa sujumista sekä hoitaa yhteyksiä huoltajiin. Huoltaja voi ottaa yhteyttä ryhmänohjaajan lisäksi myös opiskelijan omaan opinto-ohjaajaan sekä opiskelijahuoltoryhmän jäseniin. Opiskelijan asioita käsitellään luottamuksellisesti ja yhteistyössä nuoren kanssa. Huoltajat voivat seurata nuorensa koulunkäyntiä ja opintosuorituksia Wilmassa, kunnes hän täyttää 18 vuotta. Tämänkin jälkeen nuori voi halutessaan antaa vanhemmilleen Wilman käyttöoikeudet Wilmassa olevalla lomakkeella Omat tiedot. Poissaolojen selvittämisestä ja poissaoloanomuksista on ohjeet sivulla 13 alkaen. Kokeiden ja jaksotodistusten jakopäivät on merkitty opinto-oppaan kalenteriin. Koulun kotisivulla on mm. yhteystietoja, ajankohtaisia asioita sekä linkki Wilmaan. Jakson viimeinen viikko ja kurssien arviointi Opettaja esittelee kurssin oppimistavoitteet ja sen suorittamiseen liittyvät vaatimukset kurssin ensimmäisellä oppitunnilla. Jakson viimeisellä viikolla oppimista arvioidaan monin eri tavoin. Kursseilla järjestetään suppeampi tai laajempi koe tai muita osaamisen näyttöjä kurssista riippuen. Kokeet tulevat olemaan yhä enemmän sähköisiä. Monilla kursseilla järjestetään myös pienempiä välikokeita, sanakokeita jne. Arviointiin vaikuttaa myös kursseilla tehtävät projektityöt ja muu jatkuva näyttö. Jakson viimeisen viikon ohjelma toteutetaan niin, että saman palkin kurssien arviointipäivät ovat samana päivänä. Tarkista kurssiesi arviointipäivät kalenterista. Arviointipäivä on Helsingin kielilukiossa kokonainen työpäivä, joka alkaa yleensä kello 8.30 ja päättyy noin kello 13. Päivä voi sisältää kurssista riippuen esim. koetilanteeseen valmentautumista, eri tavoin toteutettavan kokeen ja kokeen selityksen sekä muita kurssiin päättymiseen liittyviä töitä. Kaikissa aineissa on arviointipäivänä täysipainoinen ohjelma. Jos joudut olemaan poissa kokeesta sairauden vuoksi, ota välittömästi opettajaan yhteyttä jo ennen koetilaisuutta opettajaan Wilma-viestillä. Poissaolo arviointipäivänä merkitsee kolmen tunnin poissaoloa aineen kurssilta. Poissaolo selvitetään Wilmassa. Kokeet ja muut kurssityöt palautetaan noin kahden viikon kuluttua (ks. kalenteri). Uusintakokeet Opiskelijalla on oikeus uusia hylättyä ja hyväksyttyä kurssisuoritustaan yhden kerran. Hyväksyttyjä kursseja voi uusia kahdessa uusintakoetilaisuudessa, maaliskuussa ja elokuussa. Kielten ja matemaattisten aineiden hyväksyttyjen kurssien uusimisella on aikaraja (ks. taulukko). Samassa uusintakokeessa voi suorittaa korkeintaan kaksi koetta. Uusintakokeisiin ilmoittaudutaan Wilmassa sähköisellä lomakkeella (kohdassa Kyselyt). Täytä lomake huolellisesti. Muista merkitä opettajan nimi!

6 Uusintakokeeseen ilmoittautuminen on sitova. Jos opiskelija jää pois ilmoittauduttuaan uusintakokeeseen, tulkitaan tämä suorituskerraksi, ellei rehtori perustellusta syystä toisin päätä. Saapumatta jäämiset kirjataan hallintoohjelmaan. Kokeilemme ensi vuonna uusintakokeiden vähentämistä. Alustavasti harkitsemme joulukuussa olevan toisen jakson uusintakokeen poistamista. Asia valmistellaan ja päätetään ensi syksynä yhdessä oppilaskunnan ja opettajien kesken. Uusintakoepäivät 2015 2016 Uusintakoepäivä Viimeinen ilmoittautuminen Uusittavat kurssit ma 24.8.2015 kello 15.00 ke 19.8.2015 hyväksytyt*, hylätyt ma 26.10.2015 kello 15.00 ke 21.10.2015 hylätyt ma 7.3.2016 kello 15.00 ke 2.3.2016 hyväksytyt**, hylätyt ma 25.4.2016 kello 15.00 ke 20.4.2016 hylätyt Elokuussa 2016 (ilm. myöhemmin) Koulun alkaessa elok. 2016 hyväksytyt**, hylätyt * = Kielissä ja matemaattisissa aineissa voi korottaa hyväksyttyjä arvosanoja vain lukuvuonna 2014 2015 suoritettuja kursseja. ** = Kielissä ja matemaattisissa aineissa voi korottaa hyväksyttyjä arvosanoja vain lukuvuonna 2015 2016 suoritettuja kursseja. Abiuusinta *** Keväällä 2016 valmistuville abeille järjestetään ylimääräinen uusintakoe, jonka ajankohta ilmoitetaan myöhemmin lukuvuoden aikana. Tässä ns. abiuusinnassa voi korottaa hylättyjä ja hyväksyttyjä arvosanoja. Tämä siksi, että uusintakoe 7.3.2016 on aikana, jolloin abin on hyvä keskittyä yo-kirjoituksiin valmistaviin tentteihin ja yo-kokeisiin. Ohjeita kokeeseen ja uusintakokeeseen osallistuvalle Uusintakoeluokat tiedotetaan lukion ilmoitustaululla noin tuntia ennen kokeen alkamista. Koetilanteessa pulpetilla saa olla vain kirjoitusvälineet (ei penaalia), matemaattisten aineiden kokeissa lisäksi laskin ja taulukkokirja. Matkapuhelin pidetään suljettuna laukussa. Luokissa istutaan valvovan opettajan määräämillä paikoilla. Laukut jätetään luokan etuosaan. Vilppi kokeessa tai kurssitehtävien tekemisessä Jos opiskelija lunttaa tai syyllistyy kokeessa muuhun vilppiin, kurssia ei voida arvioida ja koko kurssi on opiskeltava uudestaan. Jos opiskelija syyllistyy vilppiin arvioitavien kurssitehtävien osalta esimerkiksi niin, että hän kopioi suoraan toisen tekemää työtä tai laittaa toisen tekemän työn omiin nimiinsä, työ hylätään. Vilpistä tai vilpin yrityksestä opiskelija saa rehtorin kirjallisen huomautuksen, joka lähetetään huoltajalle tiedoksi.

7 OPISKELUOHJEITA Lukio-opinnoista Lukion oppimäärä on kolme vuotta. Opiskelu päivälukiossa on päätoimista ja siksi myös opintotuen piirissä. Jos saat opintotukea, huolehdi siitä, että kurssit kertyvät opintotukivaatimusten mukaan niin, että et joudu maksamaan tukea takaisin. Lukiolainen opiskelee keskimäärin kuusi kurssia jaksossa. Opiskelu sujuu hyvin, kun suunnittelet opintosi hyvin ja valmistaudut omalta osaltasi oppimiseen. Aktiivinen osallistuminen kursseilla ja tehtävien tekeminen kurssin aikana varmistavat menestymisen. Tee oma-aloitteisesti muistiinpanoja, kerää lisätietoja ja kysy rohkeasti, jos tarvitset neuvoa. Tee aikataulut kotitehtävien tekemiselle ja kokeisiin lukemiselle. Palauta tehtävät ajoissa kurssin aikana! Muista jättää aikaa myös levolle, liikunnalle ja harrastuksille. Lukion alkaessa pidettävällä OP1-kurssilla perehdytään lukio-opintojen suunnitteluun ja tehdään kurssivalinnat. Tarkennat suunnitelmaasi opintojen kuluessa yo-suunnitelmalla ja jatko-opintosuunnitelmalla. Ohjausta ja tietoa lukio-opinnoista saat OP1-tuntien lisäksi ryhmänohjaustunneilla, ja yo-kirjoitusten lähestyessä osallistut rehtorin yoinfoihin. Henkilökohtaista ohjausta lukio-opintojen ja ylioppilastutkinnon suunnittelussa saa opinto-ohjaajan vastaanotolla sekä ainekohtaisesti aineenopettajilta. Perustellusta syystä opiskelija voi anoa pidennystä lukion suorittamiseen. Tällöin hän ottaa yhteyttä opintoohjaajaan, joka selvittää opiskeluajan pidentämisen perusteet. Opiskelu Ykköskampuksella ja kaupunkitarjottimella Helsingin kielilukio muodostaa Alppilan lukion, Helsingin kuvataidelukion ja Kallion lukion kanssa yhden Helsingin kaupungin lukioiden kolmesta kampuksesta. Ykköskampus tarjoaa esimerkiksi ortodoksista uskontoa Kalliossa, matkailun kursseja Alppilassa ja Korkeammalle ja syvemmälle kurssin kuvataidelukiossa. Helsingin kielilukio tarjoaa mm. suomi toisena kielenä kursseja, A-venäjää, japania, kiinaa, latinaa, italiaa, Kiinan historiaa ja kulttuuria sekä Amerikan historiaa ja kulttuuria englanniksi. Kursseja on myös ns. kaupunki- eli Helsinki-tarjottimella. Tutustu esimerkiksi Helsinki-tarjottimen ilmiö-kursseihin. Kampuskursseille ilmoittaudutaan Wilmassa kampustarjottimille (tunnus omalla tarjottimella K) ja kaupunki- eli Helsinki-tarjottimelle (omalla tarjottimella tunnus H). Muista, että ilmoittautuminen on sitova. Moni haluaa suosituille kursseille, ja niille voi olla jonoa. Ota siis valintasi pois, jos et aio mennäkään kurssille. Uusintakokeisiin ilmoittaudutaan Wilma-viestillä kampus- tai kaupunkikurssin opettajalle, tarkempi ilmoittautumisaikataulu löytyy kalenterista. Kampus- ja kaupunkikursseilla noudatetaan kurssin tarjoavan kampuskoulun käytänteitä poissaolojen selvittämisen ym. suhteen. Kaupunkikursseista on ilmestynyt oma Ilmiö-esite, joka löytyy koulun kotisivulta ja Fronterista. Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa Opiskelijoita kannustetaan käyttämään aktiivisesti tieto- ja viestintätekniikkaa oppimisessa, koska jokainen tulee tarvitsemaan tietoteknologian käyttötaitoja niin jatko-opinnoissa kuin työelämässä. Sähköiset ylioppilaskirjoitukset alkavat vuonna 2016 asteittain siten, että kaikki aineet kirjoitetaan sähköisesti 2019. Tietotekniikkaan harjoitellaan eri oppiaineissa luonnollisesti jo opiskeluaikana ennen yo-kirjoituksia. Suosittelemme vahvasti, että ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijalla on käytössään oma kannettava tietokone. Myös vanhemmilla opiskelijoilla oman

kannettavan käyttö on erittäin suositeltavaa. Omalla kannettavalla erilaisten työohjelmien käyttö on sujuvaa. Lisätietoja sähköisestä yo-kokeesta ja laitevaatimuksista: http://digabi.fi/doku.php Opiskelija saa koulun alkaessa ryhmänohjaajaltaan koulun käyttäjätunnukset heti, kun hän on allekirjoituksellaan hyväksynyt Helsingin kielilukion tietotekniikan käyttösäännöt. Opiskelija saa myös edu.hel.fi -loppuisen sähköpostiosoitteen, johon hänelle lähetetään opiskeluun liittyviä viestejä. 8 Wilma-tunnukset jaetaan ensimmäisen vuoden opiskelijoille OP1-kurssilla. Tarvittaessa niitä voi myöhemmin kysyä opinto-ohjaajilta tai koulusihteeriltä. Huoltajille tunnukset lähetetään ensimmäisen vuoden vanhempainiltakutsun mukana. Tarvittaessa huoltaja saa apua koulusihteeriltä. Täysi-ikäinen lukiolainen voi halutessaan aktivoida huoltajansa Wilma-tunnukset Omat tiedot lehdellä Wilmassa. Linkit Wilmaan, o365-palveluun sekä Fronteriin koulun kotisivulla, ja sieltä pääset helposti myös lukiomme Facebookiin, Istagramiin ja Twitteriin. Yhteenveto tärkeimmistä tietotekniikan käyttöympäristöistä ja tunnuksista Käyttöympäristö Tunnukset Kuka antaa, milloin Tiedustelut Koulun tietokoneet Fronter eportfolio, ehops o365-sähköposti ja Onedrive Koulun käyttäjätunnus Ryhmänohjaaja heti, kun opiskelija palauttaa allekirjoittamansa käyttäjäsitoumuksen. Opiskelija pitää tunnuksen muistissa eikä luovuta sitä toiselle. Ryhmänohjaaja, SAL Wilma (opiskelijat) Wilma-tunnus Opinto-ohjaaja 1. jakson OP1-tunnilla Wilma (huoltajat) Wilma-tunnus Koulusihteeri 1. vanhempainiltakutsun mukana Opinto-ohjaaja, koulusihteeri Koulusihteeri Kielilinjan opinto-ohjelma Helsingin kielilukiolla on valtakunnallinen kielten erityistehtävä. Opiskelijan katsotaan suorittaneen erityistehtävän mukaisen kielilinjan opinto-ohjelman, mikäli hän on opiskellut lukion aikana vähintään 12 kielilinjan kurssia. Erityisen tehtävän mukaiset opinnot voivat muodostua koulukohtaisten kielten kurssien ohella osittain myös opiskelijalle valinnaisista valtakunnallisista kielten kursseista. Näitä kursseja voivat olla myös opiskelijan valinnaisen vieraan A-kielen pakolliset kurssit. Kielten tukikurssit eivät ole kielilinjan kursseja. Kielilinjan kurssit löydät taulukosta s. 28. Suosittelemme, että kielilinjan opiskelija valitsee pakollisen vieraan kielen ja toisen kotimaisen kielen (ruotsi) lisäksi kaksi valinnaista, ylioppilastutkintoon valmistavaa kieltä. Hän voi myöhemmin arvioida, miltä kieliohjelma tuntuu ja muuttaa tarvittaessa suunnitelmaansa. Muita ensimmäisen vuoden opiskelija kieliä voi opiskella sen mukaan kuin hänen opinto-ohjelmansa kannalta on tarkoituksenmukaista. Huomaa, että kielilinjan vähintään 12 kurssin joukkoon ei hyväksytä muualla kuin Helsingin kielilukiossa suoritettuja soveltavia kielikursseja, mutta ne luetaan kuitenkin opiskelijan kokonaiskurssimäärään (vähintään 75 kurssia). Muualla suoritetut valtakunnalliset syventävät kielikurssit sen sijaan luetaan kielilinjan ohjelmaan.

9 Opiskelija voi vähentää opinto-ohjelmastaan enintään kahdeksan (8) pakollista kurssia, mutta hänen tulee kuitenkin suorittaa vähintään puolet jokaisen pakollisen oppiaineen pakollisista kursseista. Pakollisten kurssien vähentämisestä on hyvä keskustella etukäteen opinto-ohjaajan kanssa. Harkitessaan jonkin pakollisen kurssin poisjättämistä opiskelijan on huomioitava kurssiesitteen ohjeet kurssien suorittamisesta, ylioppilaskirjoitussuunnitelmansa sekä seuraavat seikat: Oppiaineen opiskelu aloitetaan yleensä 1. kurssista. Sen jälkeen opiskelija voi valita suorittamansa kurssit huomioiden kuitenkin kursseille osallistumisen edellytykset (ks. kurssiesite). Kielissä ja pitkässä matematiikassa kurssit suoritetaan pääsääntöisesti numerojärjestyksessä. Liikunnan, kuvataiteen ja musiikin 2. kurssi voi olla opiskelijan ainoa pakollinen kurssi. Opiskelijalla on oikeus osallistua ylioppilastutkinnon kokeeseen, kun hän ennen kirjallista koetta on opiskellut vähintään asianomaisen oppiaineen pakolliset kurssit. Huomaa, että ylioppilaskirjoitukset perustuvat pakollisten kurssien lisäksi aineen valtakunnallisiin syventäviin kursseihin. Reaaliaineiden kokeissa on syytä huomioida myös ns. ainerajat ylittävät tehtävät. Lisätietoa antavat aineen opettajat. Lisätietoa kielilinjan opinnoista antavat opinto-ohjaajat ja rehtori sekä ainekohtaisesti kyseisen aineen opettajat. Yleislukiolainen voi anoa rehtorilta kielilinjalle siirtymistä viimeistään toisen opiskeluvuoden alkaessa. Kielipassi Helsingin kielilukion opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa koulun oma Kielipassi, jolla hän voi osoittaa kiinnostusta ja perehtyneisyyttä useampaan kieleen. Saadakseen päättötodistuksen liitteeksi tulevan Kielipassin opiskelijan tulee suorittaa hyvin arvosanoin (keskiarvo vähintään 8) ainakin seuraavat kurssit: - A-kielestä kahdeksan (8) valtakunnallista kurssia, - B1-kielestä seitsemän (7) valtakunnallista kurssia, - joko yhdestä B2/B3-kielestä kahdeksan (8) valtakunnallista kurssia tai kahdesta B2/B3-kielestä kummastakin neljä (4) valtakunnallista kurssia, - sekä viisi (5) muuta kielikurssia seuraavista aihealueista siten, että aihealueilta valitaan kustakin yksi (1) kurssi, paitsi suullisen kielitaidon kursseista kaksi (2). Toisen näistä on oltava A-kielen tasoinen. Huom. kaikki kurssit eivät toteudu joka vuosi. 1. Kansainvälisyyskurssit (vähintään 1) Kansainvälisiin hankkeisiin liittyvät kurssit, COM1, COM2, COM3, Global me -kurssi, Kulttuurimatkoja Eurooppaan (EUR), ruotsin kulttuurikurssi (RUA/RUB14), NET-kurssi ja Globetrotter-kurssi sekä vieraisiin kieliin liittyvät leirikoulut (esim. SA13) ja YH4 Eurooppa / Euroscola. Myös Maailmankansalaisen kypsyyskokeen suorittaminen vieraalla kielellä voidaan lukea kansainvälisyyskurssiksi. 2. Suullisen kielitaidon kurssit (vähintään 2, joista vähintään toinen A-tasoinen) Suullisen kielitaidon kurssit: Puhu ja ymmärrä paremmin (RUA7/RUB6, ENA8, SAA8, RAA8), saksan ja ranskan suulliset kurssit (SAA11, RAA11), Drama in English (ENA12), Venäjän puheparikurssi venäjä-suomi (VEB311) ja lyhyistä kielistä eri lukuvuosina järjestettäviä suullisia kursseja (RAB2/RAB311, SAB2/SB311, EAB311, IAB311). 3. Kirjallisen taidon kurssit (vähintään 1) RUA/RUB11, SAA/SB2/SB312, ENA11, ENA15, ENA16, ENA17, ENA18, SAA 9, RAA 9. 4. Työelämäkurssit (vähintään 1) Työelämän englanti (ENA 9), Opastyön kurssi (OPAS 1+2), Kielten kääntämisen kurssi (KIE). Kielipassiin vaadintaan yhteensä vähintään 28 kurssia. Lisätietoja antavat kielten opettajat.

10 Ohjeita vaihto-oppilaalle Vaihto-oppilaan on ennen lähtöään anottava rehtorilta kirjallisesti lupaa poissaoloon (Poissaoloanomus-lomakkeita on ilmoitustaulun lokerikossa, ja niitä voi tulostaa koulun kotisivulta) ja takaisin palattuaan tehtävä hänelle kirjallinen anomus suoritettujen kurssien hyväksi lukemisesta. Anomukseen liitetään todistukset opintosuorituksista ja mahdolliset lisäselvitykset opintojen laajuudesta. Kurssivalinnat tehdään hyvissä ajoin ennen opintojen alkamista, jota varten opinto-ohjaajalta varataan aika sähköpostilla tai Wilma-viestillä. Opinnot muissa oppilaitoksissa ja ulkomailla Opiskelijan muissa oppilaitoksissa tai ulkomailla suorittamat oman koulun kursseja vastaavat opinnot voidaan lukea osaksi hänen opinto-ohjelmaansa. Opiskelija anoo hyväksi lukemista esittämällä todistuksen kurssisuorituksestaan rehtorille, joka tekee päätöksen kuultuaan aineenopettajaa. Opiskelijalla on oikeus saada päätös kurssin hyväksi lukemisesta myös etukäteen. Autokoulun todistus toimitetaan koulusihteerille ja tietotekniikan ajokorttitodistus rehtorille. Toisen asteen yhteiseen kurssitarjontaan kuuluvat kurssit luetaan hyväksi ilman erillistä päätöstä. Opiskelijan muissa lukioissa suorittamat oman koulun pakollisia ja syventäviä kursseja vastaavat hyväksytysti suoritetut kurssit luetaan hyväksi sellaisinaan opiskelijan pakollisiksi tai syventäviksi kursseiksi. Pakollisista ja syventävistä kursseista annetaan aina numeroarvosana. Muiden, esimerkiksi ulkomailla suoritettujen opintojen osalta lukio voi edellyttää opiskelijalta lisäsuorituksia tai erillistä näyttöä kurssikokeessa. Myös nämä suoritukset voidaan lukea opiskelijan pakollisiksi, syventäviksi tai soveltaviksi kurssiksi. Kielilinjalainen, lue vielä kohta Kielilinjan opinto-ohjelma s. 8-9. Aktiivipolku eli APO-opinnot Aktiivipolku tarkoittaa opiskelijoiden osallistumista ja vaikuttamista eri tasoilla: oppilaitoksen toiminnassa ja työelämässä, lähiympäristössä ja Helsingissä. Lähtökohta on avoimet oppimisympäristöt ja vertaisoppiminen. Opiskelija toimii koulun viihtyvyyden ja yhteisöllisyyden rakentajana. Hän oppii tekemään aloitteita, toimimaan opiskelijoiden edunvalvojana ja yhteistyön rakentajana sekä ottamaan osaa päätöksentekoon. Opiskelija oppii toisten kanssa suunnittelemaan, markkinoimaan, järjestämään ja arvioimaan erilaisia tapahtumia, joiden avulla oppilaitoksen yhteisöllisyyttä ja viihtyvyyttä rakennetaan. Hän oppii arvostamaan omaa ja toisten panosta yhteisten asioiden hoitajana ja sisäistää tavan olla vertaistukena muille opiskelijoille. Aktiivipolku mahdollistaa työelämävalmiuksien hankkimisen sekä tavoitteellisen osallisuustoiminnan. Lukiotutkintoon luettavia osallisuuskursseja voivat olla esimerkiksi Opiskelijakuntakurssi, Tutor-toiminta, Ruuti-toiminta, Lukiolaisen turvakurssi sekä työelämäkursseina lukion aikana suoritettu leiri- ja kerhonohjaajakoulutus, kuten Nuisku, isoskoulutus, prometheusohjaajakoulutus, vartiojohtajakoulutus, urheiluseuroissa valmentajana ja erotuomarina toimiminen, säännöllinen järjestö- ja vapaaehtoistyö, yhteiskunnallisiin projekteihin osallistuminen, esim. SAFARIhanke. Kurssisuoritukset toimitetaan rehtorille, joka päättää kurssien hyväksymisestä. Huomioithan vielä, että lukioopinnoissasi sinulla tulee olla pakollisten kurssien lisäksi määrätty määrä valtakunnallisia syventäviä kursseja (vähintään 10).

11 Aktiivipolkuopintojen kokonaisuus SOVELTAVAT KURSSIT KURSSIMÄÄRÄ Tutor-toiminta 1-4 Opiskelijakunnan hallituksen toiminta 1-3 Ruuti-toiminta 1-3 Opiskelijakunnan projektit ja tapahtumat 1-3 Oppilaitoksen työryhmät 1-3 Oppilaitoksen ulkopuolella suoritettava toiminta 1-5 Työelämään valmentavat opinnot 1-5 Kurssin suorittaminen itsenäisesti Opiskelija voi anoa opettajalta oikeutta kurssin suorittamiseen itsenäisesti osallistumatta opetukseen silloin, kun opiskelija ei ole aikaisemmin osallistunut kurssille (jaksotodistuksessa ei kurssista ole arvosanaa eikä O- tai K- merkintää.) Kurssiesitteessä on mainittu, jos kurssia ei suositella suoritettavaksi itsenäisesti. Itsenäinen suorittaminen edellyttää ja samalla vahvistaa opiskelijan itsenäisen opiskelun taitoja. Opettaja selvittää, onko opiskelijalla edellytyksiä suoriutua kurssin itsenäisestä suorittamisesta. Kurssin voi suorittaa itsenäisesti joko kokonaan tai osittain. Osittainen itsenäinen suorittaminen tulee kyseeseen yleensä silloin, kun opiskelija on opiskellut kurssin sisältämiä asioita aikaisemmin muussa koulussa tai esimerkiksi vaihto-oppilaana ulkomailla. Itsenäisesti suoritettava kurssi vastaa työmäärältään kurssin normaalia suorittamista. Itsenäisestä suorittamisesta sovitaan kurssin pitäjän kanssa henkilökohtaisesti ennen kurssin alkua. Perustellusta syystä opettajan suostumuksella kurssin voi suorittaa myös sellaisella jaksolla, jolloin kurssia ei järjestetä. Opiskelija ja opettaja täyttävät yhdessä itsenäisen suorittamisen lomakkeen, joka jää opettajalle ja jonka opettaja palauttaa kansliaan, kun kurssi on suoritettu. Lomakkeen saa ilmoitustaulun lokerikosta tai koulun kotisivulta. Opiskelijalle annetaan lomakkeesta kopio. Samalla sovitaan mahdollisen kurssikokeen ajankohta. Opiskelijan tulee huolehtia siitä, että hän palauttaa annetut tehtävät sovittuna aikana. Jos itsenäisesti suoritettu kurssi jää kesken tai suoritusta ei voida hyväksyä, opiskelija saa kurssista todistukseen merkinnän "K". Tällöin kurssia ei enää voi suorittaa itsenäisesti. Lue itsenäisesti suoritetun kurssin arvioinnista sivulta 16. OHJEITA OPISKELIJALLE Harkitessasi kurssin itsenäistä suorittamista muista, että sen työmäärä vastaa kurssin normaalia suorittamista. Poikkeuksena on osittain itsenäisesti suoritettava kurssi. Täytä itsenäisen suorittamisen lomake huolella ja sovi opettajan kanssa kurssin suorittamiseen liittyvistä tehtävistä ja mahdollisesta kokeesta hyvissä ajoin. Pidä kiinni sopimuksista! Voit harkita kurssin itsenäistä suorittamista, jos et ole ollut kurssilla aiemmin (arvosana, O, K) jos olet menestynyt aineessa hyvin ja haluat oppia itsenäistä työskentelyä jos olet hankkinut kurssin edellyttämää osaamista muulla tavoin (esim. vaihto-oppilasvuosi) jos kurssi menee päällekkäin toisen kurssin kanssa jostakin muusta, perustellusta syystä (esimerkiksi sairaus tms.).

Siirtyminen kielen opiskelussa saman kielen alemmalle tai ylemmälle tasolle 12 Mikäli opiskelija siirtyy opiskelemassaan kielessä alemmalle tai ylemmälle tasolle, kirjataan päättötodistukseen kurssien määräksi se määrä kursseja, jonka hän on tässä kielessä kaikkiaan suorittanut. Hän saa arvosanan viimeksi opiskelemansa tason mukaan, mikäli hän on opiskellut vähintään kolme kurssia uuden valinnan mukaan. Opettaja arvioi kielen oppimäärän uuden tason mukaan ja hän voi arviointinsa tueksi järjestää kokeen opiskelijan ennen vaihdosta suorittamista kursseista. Kielen tason vaihtoa varten täytetään opinto-ohjaajalta saatava anomus, johon tulee aineenopettajan lausunto. Anomus jätetään rehtorille päätöstä varten. Matematiikan oppimäärän vaihtaminen Matematiikan oppimäärän vaihto edellyttää aina keskustelua opinto-ohjaajan ja aineenopettajan kanssa. Vaihdosta tulee tehdä opinto-ohjaajan vastaanotolla kirjallinen anomus, jonka opiskelija, opinto-ohjaaja ja aineenopettaja täyttävät. Lopuksi rehtori tekee päätöksen oppimäärän vaihtamisesta. Korvaavuudet ja puuttuvien kurssien suorittaminen merkitään lomakkeeseen. Kun oppimäärän vaihto on hyväksytty, jaksotodistuksesta poistuu vanhan oppimäärän rivi. Opiskelijalla on mahdollisuus siirtyä pitkästä matematiikasta lyhyeen tai päinvastoin missä opiskelunsa vaiheessa tahansa, mutta siirtyminen pitkästä matematiikasta lyhyeen olisi tarkoituksenmukaista suorittaa viimeistään pitkän matematiikan 4. kurssin (Analyyttinen geometria) jälkeen. Pitkän matematiikan hyväksytysti suoritetut kurssit korvaavat lyhyen oppimäärän kursseja seuraavasti: MAA1 tai MAA16 MAB1 (Lausekkeet ja yhtälöt) MAA3 MAB2 (Geometria) MAA8 MAB3 (Matemaattisia malleja I) MAA7 MAB4 (Matemaattinen analyysi) MAA6 MAB5 (Tilastot ja todennäköisyys) MAA15 MAB7 (Talousmatematiikka) Pitkän kurssin arvosana siirretään sellaisenaan vastaavaksi lyhyen kurssin arvosanaksi. Opiskelijalla on oikeus korottaa korvaavien kurssien arvosanoja osallistumalla kerran lyhyen matematiikan vastaavaan kokeeseen joko kurssikokeeseen tai uusintakuulusteluun. Kokeen suorittamisesta on sovittava aineenopettajan kanssa. Muu kuin yllämainittu pitkän matematiikan hyväksytysti suoritettu kurssi luetaan lyhyen matematiikan oppimäärään soveltavaksi kurssiksi, josta annetaan suoritusmerkintä (S). Jos opiskelija vaihtaa lyhyen oppimäärän pitkään, lyhyen matematiikan kurssit eivät sellaisinaan korvaa mitään pitkän kurssia, paitsi kurssi MAB7, joka korvaa kurssin MAA15. Opiskelijan on omatoimisesti täydennettävä tietojaan, jonka jälkeen hän voi osallistua vastaavaan kurssikokeeseen (vastaavuus kuten yllä) tai uusintakuulusteluun. Kokeen suorittamisesta on sovittava aineenopettajan kanssa. Uskonnon ja elämänkatsomustiedon opiskelu Koulussa järjestetään opiskelijoiden enemmistön uskonnon mukaista evankelisluterilaisen uskonnon opetusta. Ev.lut. kirkkoon ja ortodoksiseen kirkkoon kuuluvat osallistuvat oman uskontonsa opetukseen ja suorittavat pakolliset kurssit. Uskontokuntiin kuulumattomille järjestetään elämänkatsomustiedon opetusta, josta he suorittavat vähintään pakolliset kurssit. Uskonnon ja elämänkatsomustiedon syventävät ja soveltavat kurssit ovat kaikkien vapaasti valittavissa ja niiden arvosanat yhdistetään opiskelijan uskonnon tai elämänkatsomustiedon arvosanaan. Koulun yleiseen (ev.lut.) uskonnonopetukseen voivat halutessaan osallistua myös muihin uskontokuntiin kuuluvat sekä uskontokuntiin kuulumattomat opiskelijat.

13 Lukio-opiskelunsa aloittava muun uskonnollisen yhdyskunnan kuin ev.lut. tai ortodoksisen kirkon jäsen voi pyytää oman uskonnon opetusta tai olla pyytämättä sitä. Jos opiskelija ei osallistu oman uskonnon opetukseen, hänen tulee osallistua joko enemmistön uskonnon opetukseen (UE) tai elämänkatsomustiedon opetukseen (ET). Uskonnon tai elämänkatsomustiedon pakollisia kursseja on kolme. Helsingin kaupungin järjestämästä oman uskonnon opetuksesta tiedotetaan lukuvuoden alussa. Tietoa saa opintoohjaajilta, erityisesti Milja Mantereelta, sekä rehtorilta. Lukio-opiskelunsa aloittavalle muun uskonnollisen yhdyskunnan kuin ev.lut. tai ortodoksisen kirkon jäsenelle jaetaan lukuvuoden alkaessa lomake, jossa tiedustellaan osallistumisesta oman uskonnon opetukseen. Opiskelija voi pyytää oman uskonnon opetusta tai olla pyytämättä sitä. Jos opiskelija ei pyydä oman uskonnon opetusta, hän voi osallistua enemmistön uskonnon opetukseen (UE) tai elämänkatsomustiedon opetukseen (ET). Koulun uskonnolliset tilaisuudet Koulun uskonnollisiin tilaisuuksiin osallistumisesta tiedustellaan lukuvuoden alkaessa lomakkeella Opiskelijan osallistuminen koulun uskonnollisiin tilaisuuksiin. Ruotsin kielen opetuksesta vapauttaminen lukiossa Toinen kotimainen kieli (ruotsi) on pakollinen aine lukiossa. Jos opiskelija ei ole ennen lukio-opintojensa alkamista opiskellut ruotsia, hän voi saada lukion rehtorin päätöksellä vapautuksen ruotsin kielen opetuksesta. Lomakkeen anomusta varten ja ohjeita sen täyttämiseen saa rehtorilta. POISSAOLOT Lukiolain 25 :n mukaan opiskelijan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole siitä myönnetty vapautusta. Opiskelijan tulee osallistua opetukseen, ryhmänohjaukseen sekä koulun yhteisiin tilaisuuksiin. Poissaolo opetuksesta ja poissaolojen selvittäminen Opettajat merkitsevät poissaolot Wilmaan, josta opiskelijalla ja alle 18-vuotiaan opiskelijan huoltajalla on mahdollisuus seurata opintojen etenemistä ja mahdollisia poissaoloja. Kaikki poissaolot tulee selvittää välittömästi poissaolon jälkeen. Alle 18-vuotiaan huoltaja ja yli 18-vuotias itse selvittää poissaolot Wilmassa. Poissaolon syy merkitään Lisätietoja-kohtaan. Jos huoltaja ei voi käyttää Wilmaa, kaikki poissaolot selvitetään kansliasta saatavalla poissaolokirjalla. Poissaolosta huolimatta opiskelijan on selvitettävä ja suoritettava oppitunnilla annetut tehtävät. Poissaolot selvitetään henkilökohtaisesti apulaisrehtori Päivi Siltala-Keinäselle silloin, kun niitä on kertynyt viisi tai enemmän saman kurssin aikana. Tällöin poissaoloista on yleensä esitettävä lääkärin tai terveysaseman terveydenhoitajan todistus. Ainoastaan pitkään jatkunut yhtäjaksoinen flunssa tms. voidaan hyväksyä huoltajan todistuksella. Kyseessä oleviin poissaoloihin sisältyvät myös etukäteen hyväksytyt poissaolot. Mikäli poissaoloja on paljon tai niitä ei ole yllä mainitulla tavalla selvitetty, opettaja harkitsee, onko kurssin arviointiin olemassa edellytyksiä. (Poissaolot ja kurssin arviointi, s. 16.) Hyväksyttäviä poissaolon syitä sairauden lisäksi ovat esimerkiksi osallistuminen yo-kokeeseen tai koulun edustaminen erilaisissa tapahtumissa. Sen sijaan autokoulun ajotunnit, lääkäri- tms. ajat tulee sijoittaa oppituntien ulkopuolelle.

14 Myöhästyminen häiritsee oppituntia. Toistuva myöhästely katsotaan poissaolokerraksi. Opettajalla on oikeus harkita, päästääkö hän myöhästyneen opiskelijan oppitunnille. Poissaolo kurssikokeesta: katso ohje sivulla 5. Etukäteen tiedossa olevat poissaolot Mikäli opiskelija tarvitsee vapautusta koulutyöstä perustellun syyn takia, lupa tulee anoa erillisellä lomakkeella hyvissä ajoin etukäteen. Lomakkeen saa ilmoitustaulun lokerikosta tai koulun kotisivulta. Jos lupa myönnetään, opiskelijan on sovittava opettajan kanssa, miten koulutyö poissaoloaikana hoidetaan. Opettajalle tulee kertoa poissaolosta hyvissä ajoin. Vapautusta koulutyöstä ei myönnetä lukuvuoden alkuun. Luvan myöntää yhden oppitunnin poissaoloon kurssin opettaja, 1 3 päivän poissaoloon ryhmänohjaaja yli 3 päivän (enintään 5 päivän) poissaoloon rehtori. Keskellä päivää tapahtuvasta poissaolosta opiskelijan on keskusteltava etukäteen opettajan kanssa myös koulun omaan toimintaan liittyvistä poissaoloista! Yli viikon poissaoloihin saa luvan vain poikkeustapauksissa. Jos poissaolo kestää yli viikon, tarvitaan rehtorin luvan lisäksi opettajan suostumus kurssin osittaisesta itsenäisestä suorituksesta. Aina itsenäinen suorittaminen ei ole mahdollista. Myös kurssitonta opiskelujaksoa varten on pyydettävä rehtorin lupa. Läsnäolo kurssin ensimmäisellä oppitunnilla Läsnäolo kurssin ensimmäisellä tunnilla on välttämätön, koska silloin opiskelijoille annetaan kurssin suorittamista ja arviointia koskevat ohjeet ja vahvistetaan kurssin osallistujat. Jos joudut olemaan sairauden tai muun hyväksyttävän syyn takia poissa kurssin ensimmäiseltä tunnilta, ilmoita siitä etukäteen kurssin opettajalle. Kurssiton opiskelujakso edellyttää luvan Opiskelijan tulee käydä koulua säännöllisesti. Hän voi kuitenkin sairauden tai muun pätevän syyn takia (esimerkiksi opiskelu ulkomailla) anoa vapautusta opiskelusta yhden tai useamman jakson ajaksi. Kirjallinen anomus, jossa vapautuksen tarve perustellaan, jätetään rehtorille. Anomuksen allekirjoittaa huoltaja tai täysi-ikäinen opiskelija itse. Anomukseen liitetään tarvittavat todistukset (lääkärintodistus, hyväksyminen vaihto-oppilaaksi tms.). Vapautuksen saaneen opiskelijan tulee ottaa yhteyttä opinto-ohjaajaan opintosuunnitelman ja kurssivalintojen tekemistä varten hyvissä ajoin ennen opintojen uudelleen aloittamista. Täytettävän lomakkeen saa rehtorilta tai opinto-ohjaajalta.

15 ARVIOINTI Opiskelijan suorituksia arvioivat opettajat ja opiskelija itse. Arvioinnin tehtävänä on antaa palautetta opintojen edistymisestä ja oppimistuloksista. Jokaisen jakson jälkeen opiskelija saa jaksotodistuksen, jonka hän pyydettäessä näyttää ryhmänohjaajalle huoltajan allekirjoituksella varustettuna. Jaksotodistukset on hyvä säilyttää ohjauskansiossa, koska opiskelija voi tarvita niitä esimerkiksi ilmoittautuessaan kesälukiokursseille. Todistusmerkinnät Opiskelijoille jaettavissa jaksotodistuksissa käytetään numeroarvosanojen lisäksi seuraavia kirjainmerkintöjä: S = hyväksytysti suoritettu H = hylätty suoritus (vastaa arvosanaa 4). Ei ole käytössä Helsingin kielilukiossa. Jos suoritusmerkinnällä arvioitava kurssi on hylätty, siitä ei tule merkintää todistukseen. O = osallistunut opetukseen (mahdollisuus täydentää ja suorittaa kurssi loppuun) K = keskeyttänyt (mikäli opiskelija haluaa myöhemmin suorittaa kurssin, kurssi on aloitettava alusta) Kurssin arviointi Opettaja esittelee arviointiperusteet kurssin alkaessa ja arvioi opiskelijan opiskeleman kurssin sen päätyttyä. Arviointi perustuu mahdollisten kirjallisten kokeiden tai muiden näyttöjen lisäksi opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin. Opiskelijalta edellytetään aktiivista ja säännöllistä osallistumista opetukseen. Kurssin päättyessä opettajalla tulee olla opiskelijalta kurssin arvioimisen kannalta välttämätön näyttö, muussa tapauksessa hän ei voi arvioida kurssia, vaan jaksotodistukseen tulee merkintä O tai K. Pakollisista ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyistä valtakunnallisista syventävistä kursseista annetaan numeroarvosana. Koulukohtaisen syventävien ja soveltavien kurssien arviointitapa on ilmoitettu opiskelijan kurssiesitteessä. Koulukohtaisista syventävistä ja soveltavista kursseista voidaan lukea mukaan lukion oppimäärään vain hyväksytysti suoritetut kurssit. Kurssiarvosanoja ei saa valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden mukaan poistaa todistuksesta jälkikäteen. Merkinnät O ja K Jos opiskelija sairauden tai muun pätevän syyn takia on ollut poissa kurssikokeesta ja/tai häneltä on suorittamatta arvioinnin kannalta välttämättömiä tehtäviä, hän saa jaksotodistukseen merkinnän "O" (osallistunut opetukseen). Tällöin hänen velvollisuutensa on kurssiarvosanan saadakseen suorittaa puuttuva koe ensisijaisesti lähimmässä uusinnassa ja/tai puuttuvat tehtävät mahdollisimman pian kurssin opettaneelle opettajalle sovittuun määräaikaan mennessä. O-kirjaimet poistetaan syksyllä 2014 tai sitä aiemmin aloittaneilta 26.10.2015 pidettävän uusintakokeen jälkeen. Jaksotodistukseen merkitään K, jos opiskelija aloitettuaan kurssin keskeyttää sen tai hän on ollut poissa niin paljon, että opettaja ei voi arvioida kurssia, tai jos hän ei suorita sovittuun määräaikaan mennessä kurssin arvioinnin kannalta välttämättömiä kurssisuorituksia. Saatuaan K-merkinnän opiskelija ei saa enää osallistua uusintakuulusteluun eikä suorittaa kurssia itsenäisesti, vaan ainoa tapa suorittaa kurssi on osallistua sen opetukseen. Jos opiskelija ei suoriudu hyväksytysti itsenäisestä kurssisuorituksesta, hän saa nelosen sijaan todistukseensa K-merkinnän. Itsenäisesti suoritetun kurssin arviointi, s. 16.

16 Poissaolot ja kurssin arviointi Opiskelijan velvollisuus on selvittää poissaolonsa koulun antamien ohjeiden mukaan. Kurssin päätyttyä opettaja antaa kurssiarvosanan, jos hänellä on kurssin arvioimisen kannalta välttämätön näyttö opiskelijan osaamisesta. Jos opiskelija ei ole selvittänyt poissaolojaan opettajan kehotuksesta huolimatta, opettaja ottaa tämän huomioon kurssin arvioinnissa tai harkintansa mukaan edellyttää opiskelijalta korvaavien tehtävien tekemistä. Jos poissaoloja on niin paljon, että opettaja ei voi arvioida kurssia, opiskelija saa todistukseen K-merkinnän. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden huomioiminen arvioinnissa Opetussuunnitelmassa määritellyt oppiaineiden kurssien tavoitteet ja arvioinnin perusteet ovat samat kaikille opiskelijoille. Opiskelijalla on kuitenkin oikeus erityisjärjestelyihin osaamisen osoittamisessa, jos hänellä on vaikeuksia osoittaa osaamistaan tavanomaisin keinoin. Aineen opettaja voi ottaa kyseiset vaikeudet huomioon myös kurssiarvosanan antamisessa. Erityisopettaja osallistuu tarvittaessa erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan arvioinnin suunnitteluun. Mahdollisista erityisjärjestelyistä ja yksilöllisten arviointitapojen käytöstä sovitaan opiskelijakohtaisesti ja sovitut käytänteet kirjataan opiskelijan erityisen tuen suunnitelmaan. Erityisjärjestelyihin oikeuttavat esimerkiksi erilaiset diagnosoidut sairaudet ja vammat, jotka hidastavat työskentelyä, lukivaikeus (keskivaikea tai vaikea) tai maahanmuuttajan kielelliset vaikeudet. Opiskelija esittää erityisen tuen suunnitelman kurssin alussa niille opettajille, joiden aineissa tarvitsee erityisjärjestelyjä. Erityisen tuen suunnitelma on vuodesta 2013 alkaen kirjattu Wilmaan Lukion oppimisen tuen lomakkeelle. Tästä huolimatta on tärkeää, että opiskelija ottaa sovitut erityisjärjestelyt, kuten lisäajan kokeessa, rohkeasti puheeksi opettajiensa kanssa kurssin alkaessa. Itsenäisesti suoritetun kurssin arviointi Itsenäisesti opiskellun kurssin arviointiin sovelletaan kurssin arviointiperusteita soveltuvin osin. Sovittaessa itsenäisestä suorituksesta opettaja esittelee opiskelijalle kurssin arviointiperusteet. Itsenäisesti opiskellusta kurssista voidaan antaa kurssisuoritus vain silloin, kun kurssi on hyväksytysti suoritettu. Mikäli opiskelijan itsenäistä kurssisuoritusta ei voida hyväksyä, opiskelija ohjataan lähiopetukseen suorittamaan kurssi uudelleen. Hänellä ei ole enää oikeutta suorittaa kurssia itsenäisesti eikä osallistua kurssin uusintakuulusteluun. Hylätystä ja kesken jätetystä itsenäisestä kurssisuorituksesta merkitään jaksotodistukseen K. OHJEITA OPISKELIJALLE Suunnittele jaksosi sopivan työllistäviksi: ei liian raskaiksi tai kevyiksi. Osallistu säännöllisesi kurssin opetukseen ja selvitä mahdolliset poissaolosi heti. Jos kurssi uhkaa jäädä kesken, keskustele asiasta heti kurssin opettajan kanssa. Ennen kuin jätät kurssin kesken tarkista kurssilistasta tai opinto-ohjaajalta, miten ja milloin voit suorittaa kurssin uudelleen. Selvitä tilanne myös ryhmänohjaajalle. Pidä kiinni opettajan kanssa sovituista määräajoista!

17 Opinnoissa eteneminen Opiskelijaa ohjataan seuraamaan aktiivisesti oman henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa toteutumista ja hakemaan tukea opiskeluansa koskeviin ongelmiin. Opiskelijaa, jolle on kertynyt kaksi hylättyä arvosanaa saman oppiaineen pakollisista ja valtakunnallisista syventävistä kursseista, ohjataan korottamaan näitä kursseja, jotta aineen opiskelun edellytykset säilyisivät. Ainekohtaisesti on päätetty kursseille osallistumisen edellytykset, jotka on esitetty opiskelijan kurssiesitteessä. Tällä opintojen etenemisen määrittelyllä ei kuitenkaan tiukenneta oppiaineen oppimäärän suoritusvaatimusta ts. sitä, kuinka monta nelosta opiskelijan suorittaman oppiaineen oppimäärässä saa olla. Opiskelijaa ohjataan myös, jos oppiaineen oppimäärän hyväksytty suorittaminen on uhattuna yhdenkin nelosen takia. Henkilökohtaista ohjausta antaa kyseisen aineen opettaja yhteistyössä opinto-ohjaajan kanssa. Ryhmänohjaaja seuraa ryhmäläistensä opintojen etenemistä ja puuttuu ongelmiin. Ryhmänohjaaja tiedottaa huoltajalle kirjoittamalla asiasta jaksotodistukseen, jos aineen opiskelun eteneminen vaikeutuu. Hylätyn tai hyväksytyn kurssin uusiminen Hylätyn arvosanan voi korottaa osallistumalla yhden kerran uusintakuulusteluun tai opettajan kanssa sovittuun kurssikokeeseen. Mikäli opiskelija ei tällöinkään suoriudu hyväksytysti, hänen on hyväksytyn arvosanan saadakseen osallistuttava uudelleen kurssin opetukseen. Jos opiskelija haluaa korottaa hyväksyttyä kurssiarvosanaa, hän voi osallistua uudelleen kurssille tai yhden kerran uusintakuulusteluun. Hyväksytyn kurssin uusintakuulustelu tarjotaan vain kolmannen jakson jälkeisessä uusintakuulustelussa ja elokuun uusintakuulustelupäivänä. Kielissä ja matemaattisissa aineissa hyväksytyn kurssin korottaminen on kuitenkin tehtävä saman lukuvuoden uusintakuulustelussa tai välittömästi seuraavan lukuvuoden ensimmäisessä uusintakuulustelussa (elokuussa). Mikäli opiskelija haluaa korottaa arvosanaa näissä aineissa käymällä kurssin uudestaan, se on tehtävä vuoden kuluessa kurssin suorittamisesta. Jos opiskelija korottaa arvosanaansa, jää paras suoritus voimaan. Oppiaineen oppimäärän arviointi Opiskelijan oppiaineen oppimäärä muodostuu hänen henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa mukaisesti opiskelemistaan pakollisista ja syventävistä kursseista sekä niihin läheisesti liittyvistä soveltavista kursseista. Samassa oppiaineessa eri opiskelijoilla voi olla erilaiset oppimäärät. Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen valtakunnallisten syventävien kurssien kurssiarvosanojen aritmeettisena keskiarvona. Mainituista opinnoista opiskelijalla saa olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään seuraavasti: Opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskeltuja pakollisia ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä valtakunnallisia syventäviä kursseja, joista voi olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään 1 2 kurssia 0 3 5 kurssia 1 6 8 kurssia 2 9 kurssia tai enemmän 3

18 Pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien keskiarvon mukaista päättöarvosanaa ei voida alentaa. Koulukohtaista syventävää tai soveltava kurssia ei lasketa siihen keskiarvoon, jonka mukaan kyseisen oppiaineen päättöarvosana määräytyy. Koulukohtainen syventävä ja soveltava kurssi voi vaikuttaa korottavasti aineen päättöarvosanaan. Opiskelijan arvioinnista päättävät voivat myös harkintansa perusteella korottaa oppiaineen päättöarvosanaa, mikäli opiskelijan tiedot ja taidot ovat oppiaineen päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat. Päättöarvioinnista päättävät rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä. Lukioasetuksen määrittämin numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia. Oppiaineen päättöarvosanan korottaminen Lukioasetuksen mukaan opiskelijalle, joka ei ole tullut hyväksytyksi jossakin oppiaineessa tai joka haluaa korottaa saamaansa arvosanaa, on järjestettävä mahdollisuus erillisessä kokeessa arvosanan korottamiseen. Mikäli opiskelija osoittaa erillisessä kokeessa suurempaa kypsyyttä ja oppiaineen hallintaa kuin kurssien arvostelusta määräytyvä oppiaineen arvosana edellyttää, tulee arvosanaa korottaa. Oppimäärän arvosanan korottaminen tapahtuu useimmiten ns. suullisissa kuulusteluissa eli tenteissä. Arvosanan korottamisaikeesta on sovittava opettajan kanssa etukäteen. Opiskelijalla on mahdollisuus korottaa päättötodistukseen tulevaa koko oppimäärän arvosanaa osallistumalla koko oppimäärän korotustenttiin väliaikaisen päättötodistuksen (abitodistus) antamisen jälkeen. Väliaikainen päättötodistus annetaan keväällä 3. jakson ja syksyllä 1. jakson jälkeen. Lukion suorittaminen Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän silloin, kun hän on suorittanut oppiaineiden oppimäärät edellä esitetyllä tavalla hyväksytysti, lukion vähimmäiskurssimäärä 75 kurssia täyttyy ja pakollisia ja valtakunnallisia kursseja on säädetty vähimmäismäärä. Lukion oppimäärässä pakollisia kursseja on matematiikan valinnasta riippuen 47 tai 51, ja valtakunnallisia syventäviä kursseja vähintään 10. Kielilinjan opiskelijan pakollisten kurssien lukumäärä voi poiketa edellä mainitusta. Kielilinjan kursseja tulee opiskella lukion aikana vähintään 12. Koulukohtaisista syventävistä ja soveltavista kursseista voidaan lukea mukaan lukion oppimäärään vain opiskelijan hyväksytysti suorittamat kurssit. Lukion oppiaineen oppimäärään kuulumattoman kurssin tulee olla hyväksytysti suoritettu, jotta se voidaan laskea opiskelijan kurssikertymään. Päättöarvioinnin uusiminen ja oikaisu Päättöarviointia koskevan päätöksen uusimista on pyydettävä rehtorilta kahden kuukauden kuluessa tiedon saamisesta. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä. Jos opiskelija on tyytymätön vielä tämänkin jälkeen tehtyyn uuteen arviointiin, hän voi pyytää oikaisua aluehallintovirastolta.

OPISKELIJAN OHJAUS- JA TUKIPALVELUT 19 Opinto-ohjaus Opinto-ohjaajat Kaija Kumpukallio ja Milja Mantere ovat tavattavissa päivittäin opiskelijoiden asioita varten opintoohjaajien huoneissa. Poikkeuksista on lappu ovessa. Voit tulla ilman ajanvarausta lyhyissä asioissa kuten kurssimuutokset ja ylioppilastutkintoon ilmoittautuminen, pidempiä asioita varten kannattaa varata aika. Milja Mantereen vastuulla on Stadin ammattiopiston kahden tutkinnon opiskelijoiden asiat. Voit keskustella opinto-ohjaajan kanssa kaikenlaisista opiskelua sivuavista kysymyksistä ja ongelmista. Lukion opintosuunnitelman kokonaisuus, yo-suunnitelma ja jatko-opintojen suunnittelu vaativat opinto-ohjaajan asiantuntemusta. Jokainen opiskelija käy lukio-opintojensa aikana vähintään yhden henkilökohtaisen ohjauskeskustelun oman opinto-ohjaajan kanssa toisen vuoden keväällä tai kolmannen vuoden syksyllä. Keskustelussa pohditaan lukion jälkeisiä jatko-opintosuunnitelmia. Jatko-opintoja koskevaa neuvontaa ja ohjausta saat lisäksi uudenmaan työ- ja elinkeinotoimiston ammatinvalintapsykologilta. Hänen yhteystietonsa saat opoilta. Henkilökohtaisen ohjauksen lisäksi opinto-ohjaus muodostuu pakollisesta OP1-kurssista (oppitunnit, tehtävät, vierailukäynnit, jatko-opintoiltapäivä) ja valtakunnallisesta syventävästä OP2-kurssista, jolla syvennytään tulevaisuuden suunnitelmiin. Ryhmänohjaus Ryhmänohjaaja on opiskelijan lähiohjaaja, joka perehdyttää kouluun ja opiskeluun, seuraa ja kannustaa opintojen etenemistä, hoitaa yhteyksiä opiskelijoiden huoltajiin sekä toimii yhteyshenkilönä ryhmänsä ja muun kouluyhteisön välillä. Ryhmänohjaaja pitää perjaintaisin kello 13.00 13.25 ryhmänohjaustunnin (ROT), jossa käsitellään ajankohtaisia opiskeluun, opinto-ohjaukseen ja koulun tapahtumiin liittyviä asioita. Läsnäolo ryhmänohjaustunneilla on pakollista ja hyödyllistä. Jos joudut sairauden takia olemaan poissa RO-tunnilta, tarkista, mitä tietoja siellä on annettu. OP10-kurssin (Ryhmänohjaus) voi saada opintojensa päättyessä 15, 14 ja 13- ryhmien opiskelija, joka on osallistunut aktiivisesti ryhmänohjaustunneille ja muihin kurssiin liittyviin tapahtumiin, koulun juhliin sekä suorittaa kurssilla vaadittavat tehtävät. Tukiopetus ja tukikurssit Tukiopetus on oppituntien ulkopuolista lisäopetusta, jonka avulla opiskelija voi vahvistaa ja täydentää kurssin tietoja ja taitoja. Tukiopetuksessa voidaan antaa myös ohjausta aineen opiskelutaidoissa. Erityisopettajan antama ohjaus ei ole tukiopetusta. Tukiopetusta on mahdollista pyytää aineenopettajalta, jos 1. opiskelija on sairauden takia jäänyt jälkeen opinnoissaan 2. aktiivisesta kurssille osallistumisesta huolimatta osa kurssin asioista on jäänyt epäselväksi 3. aineenopettaja muusta, perustellusta syystä, katsoo tukiopetuksen tarpeelliseksi. Tukiopetuksesta sovitaan aineen opettajan kanssa tapauskohtaisesti. Tukiopetukseen pyritään saamaan samanaikaisesti useampia opiskelijoita. Tukiopetustunnit sijoitetaan yleensä työjärjestystuntien jälkeen.

20 Matematiikan tuki - Matematiikan opettajat pitävät viikoittain Matikka-klinikkaa, jonka tarkemmat ajat ovat info-tv:ssä. - Pitkän matematiikan kurssit MAA16.0 Matematiikan perusvalmiudet ensimmäisen vuoden pitkän matematiikan opiskelijoille ja MAA18.0 Matematiikan harjoittelukurssi abeille. - Lyhyen matematiikan kurssien MAB1 ja MAB2 tukikurssit MAB 10/11.0 Ruotsin tuki - Ruotsin opettajat järjestävät tukiopetusta seuraavasti: RUB1-kurssilla hylätyn arvosanan saaneita pyydetään ottamaan yhteyttä ruotsin opettajiin tukiopetusta varten viimeistään viikolla 9 (maaliskuun 1. viikko). Järjestämme 4. jakson aikana tukiopetuskertoja sekä mahdollisuuden erilliseen uusintasuoritukseen. Erityisopettaja pitää OP23.1 LUE Opiskelutaitojen kehittäminen kurssit 2. ja 4. jaksoissa. Kurssi sopii opiskelijalle, joka haluaa tehostaa omaa oppimistaan ja tutustua oppimistyyliinsä. Etusija on niillä opiskelijoilla, joilla on todettu tai epäilty lukivaikeus. PULMIA OPPIMISESSA? Tarkista, onko opinto-ohjelmasi itsellesi sopiva, ei liian kuormittava eikä liian kevyt. Keskustele asiasta opon kanssa. Keskustele rohkeasti opettajan, erityisopettajan ja opinto-ohjaajan kanssa. Lukion psykologi voi selvitellä oppimisvaikeuksien taustoja ja ohjata tarvittaessa eteenpäin. Oppimisen tukea voit saada tukiopetuksessa, Matikka-klinikalla ja matematiikan tukikursseilla, LUEkursseilla sekä erityisopettajan ohjauksessa. Erityisesti pakollisten yo-kirjoitusaineiden kurssien neloset on syytä korottaa mahdollisimman pian, jotta varmistat menestymisen yo-kokeessa. Jos saat oppiaineessa kaksi peräkkäistä nelosta, pyri korottamaan jompikumpi niistä mahdollisimman pian. Keskustele asiasta tarvittaessa aineen opettajan ja opinto-ohjaajan kanssa. Jos mietit, olisiko sinulla oppimisvaikeus, ota asiasta rohkeasti selvää. Esimerkiksi lukivaikeus voi tulla esille vasta lukiossa. Lähetä erityisopettajalle Wilma-viesti ja käy juttelemassa hänen kanssaan. Oppimisvaikeudet voidaan ottaa huomioon lukion kursseilla ja ylioppilaskirjoituksissa. Oppimisen tuki lukiossa Erityisopettajan antaman tuen tavoitteena on auttaa ensisijaisesti niitä opiskelijoita, joilla on oppimisvaikeuksia (esimerkiksi kielelliset vaikeudet kuten lukivaikeus). Kielelliset vaikeudet voivat näkyä äidinkielessä vaikkapa mekaanisen lukemisen vaikeutena, luetun ymmärtämisen vaikeutena, kirjoitusvirheinä tai lauserakenteen vaikeuksina. Vieraiden kielten opiskelua voi hankaloittaa lisäksi sanojen ja kielioppirakenteiden muistamisen vaikeus harjoittelusta huolimatta. Erityisopettaja pitää syksyn alussa lukion aloittaville opiskelijoille infon ja alkukartoituksen (ei siis lukitestaus), jossa hän kertoo oppimisvaikeuksista ja niihin tarjolla olevasta tuesta. Tarkoituksena on tavoittaa ne opiskelijat, jotka tarvitsevat erityisopettajan apua. Koska alkukartoituksen avulla ei löydetä kaikkia kielellistä erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita, opiskelijalla on vastuu ottaa yhteyttä erityisopettajaan saadakseen opetusta ja tukitoimia lukioaikana. Opiskelutaitoja kehittävällä kurssilla (LUE-kurssi) tutustutaan eri opiskelumenetelmien käyttöön. Kurssilla harjoitellaan opiskelussa tarvittavia lukemisen ja kirjoittamisen valmiuksia sekä kielten opiskelun strategioita. Kurssilla pohditaan myös motivaatiota ja keskittymistä. Pääpaino on omien voimavarojen ja vahvuuksien