HISTORIAN AIKAKAUDET
2 AJANLASKU eli kronologia ihmisen tapa mitata tapahtumien etäisyyttä menneisyydessä käytettävä järjestelmä on kalenteri vasta maanviljelyyn siirtyminen ja pysyvät kyläyhteisöt (noin 9000 vuotta sitten) loivat tarpeen ajan laskemiselle aluksi aikaa laskettiin kasvukauden mukaan kaikissa kulttuureissa on jonkinlainen tapa mitata aikaa ajanlaskun nollahetki on eri kulttuureissa yleensä määritelty jonkin kyseisen yhteiskunnan merkittävän historiallisen tapahtuman mukaan
3 Erilaisia ajanlaskuja juutalainen ajanlasku alkaa Talmudin mukaisesta maailman luomisen ajankohdasta islamilainen kalenteri alkaa siitä päivästä, kun profeetta Muhammed pakeni Mekasta Medinaan kristillinen ajanlasku alkaa oletetusta Jeesuksen Kristuksen syntymävuodesta kutsutaan nykyään länsimaiseksi ajanlaskuksi 1900-luvulla käyttöön laajalti myös muualla maailmassa tämä päivä kalentereissa ja laskuri: Convert a date
4 AIKAVYÖHYKKEET jokaisella paikkakunnalla aluksi oma aikansa ja saman kaupunginkin kellot saattoivat lyödä eri tahtiin säännöllinen ja nopea rautatieliikenne tarvitsi aikataulun: ajat piti yhdenmukaistaa samoin syntyivät aikavyöhykkeet: ensin USA 1883, laajennettiin koko maailman kattavaksi 1884 nykyinen yleisaika, Greenwichin keskiaurinkoaika, on ollut maailmanlaajuisessa käytössä vuodesta 1928 aikavyöhykekartta
5 Historian aikakausijako historia on tapana jakaa aikakausiin, periodeihin juuret 1500-luvun humanismin ja reformaation ajassa vuosiluvut ovat aina suuntaa antavia tärkein jakolinja erottaa esihistoriallisen ja historiallisen ajan toisistaan aikakausilla on myös alaperiodeja on tapahtunut niin suuria poliittisia tai henkisiä murroksia, että voidaan puhua kahdesta eri aikakaudesta
6 Esihistoriallinen aika aika ennen kirjoitustaidon käyttöönottoa yli 99 % ihmiskunnan olemassaolon ajasta tutkitaan arkeologian avulla: tutkii ihmisen toiminnan jättämiä jälkiä rakennuksia, esineitä, hautoja
7 Historiallinen aika aika kirjoitustaidon käyttöönoton jälkeen ensimmäinen historialliseen aikaan siirtynyt kulttuuri syntyi noin 3 500 3 000 ekr. Eufratin ja Tigrisin suistoon, kun sumerit kehittivät ensimmäisen toimivan kirjoitusjärjestelmän siirtyminen historialliseen aikaan tapahtui pitkän ajan kuluessa: Välimeren alue n. 1 000 ekr. (= ennen Kristusta) Länsi-Eurooppa n. 500 ekr. Keski-Eurooppa n. 300 jkr. (= jälkeen Kristuksen) Pohjois- ja Itä-Eurooppa n. 1 000 jkr.
8 Esinelöytöjen ajoittaminen - kolmiperiodijärjestelmä kehittäjä tanskalainen Christian Jűrgensen Thomsen vuonna 1816 esineen muoto, käyttötapa ja valmistusmateriaali kivikausi pronssikausi rautakausi
9 Kivikausi pisin ihmisen kulttuurikehityksen ajanjakso alkaa seitsemän miljoonaa vuotta sitten kivestä valmistetut työkalut elinkeinoina keräily, metsästys ja kalastus kaikkialla vielä esihistoriallista aikaa jaetaan paleoliittiseen mesoliittiseen ja neoliittiseen kivikauteen
10 Uusi elinkeino - maanviljely aloitettiin eri puolilla Lähi-itää noin 10 000 vuotta sitten siirtymävaihe kesti tuhansia vuosia yksi ihmisen historian merkittävimpiä tapahtumia nimitys neoliittinen vallankumous 1. alkoi syntyä ravinnon ylijäämää 2. syntyi yhteiskunnallinen työnjako 3. syntyi pysyvä asutus: kylät, kaupungit, valtiot
11 Pronssikausi pronssi on tinan ja kuparin seos pronssin valmistus keksittiin Lähi-idässä noin 3 500 ekr. Mesopotamiassa ja Egyptissä jo historiallista aikaa pronssi ei ollut koko kansan metalli vaan melko harvinainen edelleen käytettiin myös kivestä valmistettuja työkaluja
12 Rautakausi raudan merkittävä käyttö alkoi nykyisen Turkin alueella noin 1 200 ekr. raudan käyttö oli yleisempää kuin pronssin käyttö, sillä rautamalmia esiintyy luonnossa yleisesti, ja raudan valmistus on helpompaa kuin pronssin Pohjois- ja Keski-Euroopassa vielä esihistoriallista aikaa, muualla kirjoitustaito oli jo keksitty
HISTORIALLINEN AIKA
14 Vanha aika 3 000 ekr. 400 / 500 jkr. n. 3 000 ekr. Kaksoisvirtainmaan (Mesopotamian) korkeakulttuuri syntyy n. 2600 ekr. alkaen Egypti antiikki: Välimeren piirissä noin vuosien 800 ekr. ja 400 jkr. välisenä aikana vaikuttaneet kreikan- ja latinankieliset kulttuurit kreikkalainen kulttuuri hellenistinen kulttuuri roomalainen kulttuuri
15 Antiikin ja keskiajan taiteilmiöt kristinuskosta Rooman imperiumin valtionuskonto vuonna 380 Rooman imperiumi jakaantui kahtia vuonna 395: Länsi-Rooma ja Itä-Rooma eli Bysantti kansainvaellukset 380 470 hunnien hyökkäys länteen vuonna 375 germaanien ja slaavien liikehdintä kohti Rooman valtakuntaa Länsi-Rooman viimeinen keisari syrjäytetään vuonna 476: valtiollinen yhtenäisyys Länsi-Euroopasta häviää
16 KESKIAIKA noin 400 / 500 1400 / 1500 uuden ajan alun oppineiden antama nimitys: halusivat korostaa oman aikakautensa ja ihailemansa antiikin merkitystä varhaiskeskiaika 400 / 500 1000 sydänkeskiaika 1000 1300 myöhäiskeskiaika 1300 1500
17 Varhaiskeskiaika 400 / 500-1000 Länsi-Rooman tilalle syntyneet uudet germaanivaltakunnat heikkoja ja lyhytikäisiä kristinusko yhdisti kulttuuri ja talous taantuivat feodalismi (läänityslaitos) syntyy 800-luvulla samoin syntyy sääty-yhteiskunta: aatelisto, papisto ja talonpojat, 1100-luvulla vielä porvaristo islamin synty 600-luvun alussa taiteessa romaaninen tyyli 900-luvulta 1200-luvun alkuun
18 Sydänkeskiaika 1000-1300 olot alkoivat rauhoittua, kauppa ja kaupungit elpyivät kristillinen kirkko jakaantui lopullisesti kahtia: lännen katolinen ja idän ortodoksinen kirkko ristiretket: paavin tukemia sotaretkiä aluksi tavoitteena vallata Jerusalem takaisin kristityille myöhemmin myös ei-kristillisten alueiden liittämiseksi kirkkoon Länsi-Euroopassa katolinen yhtenäiskulttuuri ja kirkko auktoriteettina taiteessa goottilainen tyyli, gotiikka 1100-luvun puolivälistä 1500-luvun alkuun
19 Myöhäiskeskiaika 1300-1500 katolisen kirkon luoma yhtenäisyys alkaa rakoilla kansallisvaltiokehitys alkaa taustalla kuninkaiden vallan kasvu valtiolle pysyvät rajat ja hallinto ruttoepidemia musta surma 1348 1351 turkkilaiset valtaavat Konstantinopolin 1453: Itä- Rooman (Bysantin) historia päättyy
20 Keskiajan ja uuden ajan murros: 1400 1500-luvut ehkä tunnetuin aikakausien välinen taitekohta keskiajan maailmankuvan murtuminen ihminen alkoi ajatella uudella tavalla humanismi renessanssi löytöretket reformaatio
21 Humanismi antiikin kirjallisuutta alettiin tutkia laajasti ohjelma ad fontes, takaisin alkuperäisiin lähteisiin yksityiset kirjastot kirkon ylläpitämien rinnalle ihminen uudella tavalla mielenkiinnon kohteeksi yksilöllisyys, luovuus auktoriteettiusko alkoi horjua juuri keksitty kirjapainotaito auttoi uusien ajatusten leviämistä
22 Renessanssi kaksi merkitystä: 1. aikakausi: keski- ja uuden ajan taite kokonaisuutena 2. aikakauden taidetyyli taiteessa esikuvat saatiin antiikista maalaustaiteessa käyttöön keskeisperspektiivi ja öljyvärit
23 Löytöretket eurooppalaiset löytöretkeilijät purjehtivat ympäri maapalloa kartoittaen Euroopalle aiemmin tuntemattomia alueita taustalla karttojen, navigaatiomenetelmien ja laivanrakennustaidon kehittyminen meritie Intiaan, Amerikan ja Australian löytäminen
24 Reformaatio (uskonpuhdistus) läntinen Eurooppa jakautui kulttuurillisesti kahtia, kun katolinen yhtenäiskulttuuri ja katolisen kirkon valtaasema murtui roomalaiskatolisen kirkon alue protestanttisten kirkkojen alue: luterilainen, reformoitu ja anglikaaninen kirkko
25 UUSI AIKA 1500-1789 itsevaltiuden aika 1500-luvun lopulta Ranskan suureen vallankumoukseen 1789 valistus 1700-luvun aatesuuntana teollinen vallankumous alkaa Englannissa 1750- ja 1760- luvuilla Ranskan suuri vallankumous 1789
26 Itsevaltiuden eli absolutismin aika (1500-luvun loppu 1789) hallitsijoiden valta alkoi kasvaa niin, että heistä tuli yksinvaltiaita taustalla kirkon vallan väheneminen ( reformaatio) aateliston vallan väheneminen ( feodalismin loppu) kuninkaan vallan tukipilarit: 1. keskitetty hallinto ja paljon virkamiehiä 2. vakituinen palkka-armeija 3. säännölliset verotulot
27 itsevaltiuden mallimaa oli Ranska ja siellä erityisesti aurinkokuningas Ludvig XIV:n (1643 1715) hovi aikakauden taidetyylit barokki (1580 1760-l.) rokokoo (1700 1770-l.)
28 Valistus eurooppalainen aatevirtaus 1700-luvulla korosti järkeä ja tietoa vaati perusteellisia uudistuksia yhteiskuntaan ja kulttuuriin esitti kritiikkiä yksinvaltiutta, säätyjärjestelmää ja katolista kirkkoa kohtaan vaatimukset: sananvapaus, uskonnonvapaus, vapaa markkinatalous
29 Teollinen vallankumous alkoi Englannissa 1750- ja 1760-luvuilla miksi alkoi juuri Englannissa? 1. raaka-aineita: rautaa ja kivihiiltä, siirtomaista esim. puuvillaa 2. teknologiaa: tekninen kehitys 3. pääomia: ulkomaankauppa suurta, siirtomaakauppaa 4. energiaa: kivihiili 5. suotuisa lainsäädäntö: joustavuus, taloudellinen vapaus 6. työvoimaa: voimakas väestönkasvu, maatalouden kehitys 7. hyvät kuljetusyhteydet: pitkä rantaviiva, joet, kanavat, tiet 8. markkinoita: paljon kaupunkiväestöä, kysyntää ulkomailla
30 1. vaihe: raudan ja hiilen aika (1760 1820) kutomateollisuuden synty raudanvalmistuksen tehostuminen höyrykoneen kehitys Iso-Britannia 2. vaihe: terästä ja sähköä (n. 1865 1900) teräksen massatuotanto, sähkö-, kemian- ja öljyteollisuus teollistuminen levisi koko Eurooppaan Saksa ja Yhdysvallat johtaviksi teollisuusmaiksi
31 Ranskan suuri vallankumous 1789 taustalla valistuksen aatteet ja vaatimukset tunnuslause vapaus, veljeys ja tasa-arvo aateliston ja papiston erioikeudet poistettiin naapurimaat arvostelivat vallankumousta sota 1792 Ranska julistettiin tasavallaksi tappiot sodassa ja puolueriidat: terrorin aika v:teen 1794
32 Ranskassa vallankumous söi niin sanotusti omat lapsensa: vallanpitäjät vaihtuivat, mutta lupauksista huolimatta monet yhteiskunnan epäkohdat säilyivät vallankumousaika päättyi 1799, kun Napoleon Bonaparte otti vallan käsiinsä Ranskan tapahtumat jättivät Euroopalla pysyvän perinnön: v:n 1789 ihmisoikeuksien julistusta pidetään demokratiaan kuuluvien kansalaisoikeuksien esikuvana
33 UUSIN AIKA 1789-1800-luku: aatteiden, tekniikan ja porvariston vuosisata imperialismi 1878 1914 ensimmäinen maailmansota 1914 1919 toinen maailmansota 1939 1945 kylmä sota 1947 1991
34 1800-luku: aatteiden vuosisata nykyiset Euroopan poliittisen keskustelun ainekset hahmottuvat taustalla Ranskan suuri vallankumous ja alkava teollistuminen konservatismi vanhoillisuus, taantumus korostaa perinteisiä yhteiskunnallisia arvoja vastustaa kumouksellista toimintaa
35 liberalismi vapaamielisyys sekä poliittinen että taloudellinen aatesuunta vapauksia yksilöille nationalismi kansallisuusaate jokaiselle kansalle oma valtio korostaa oman kansan ja valtion paremmuutta muihin verrattuna
36 sosialismi työläisten aseman parantaminen esim. tehtaat työläisten omistukseen kommunismi: tavoitteet saavutetaan vallankumouksen avulla sosiaalidemokratia: tavoitteet saavutetaan parlamentin säätämien lakien avulla, hylkää vallankumouksen
37 1800-luku: tekniikan ja porvariston vuosisata porvari: ihminen, joka ei tehnyt ruumiillista työtä yhteiskunnallinen kehitys vahvisti porvariston asemaa: teollistuminen, kaupungistuminen, imperialismi, aateliston ja papiston vallan väheneminen tieteen ja tekniikan nopea kehitys aikakauden taidetyylit: uusklassismi, empire (1750 1840) romantiikka (1790 1840) realismi (1840 1870) impressionismi (1860 1900)
38 Imperialismin aika (1878 1914) imperialismi: poliittisen, sotilaallisen ja taloudellisen vallan vahvistaminen toisia kansoja alistamalla ja riistämällä Afrikka: jäi kaksi itsenäistä valtiota, Abessinia ja Liberia Aasia: myös kaksi itsenäistä valtiota, Siam ja Japani, Kiinan talous ulkomaalaisten hallussa eurooppalaisten hallitsemien alueiden määrä moninkertaistui: ennen ensimmäistä maailmansotaa 2/3:a maapallon pinta-alasta
39 Ensimmäinen maailmansota (1914 1919) eurooppalainen sisällissota, joka levisi Euroopan ulkopuolelle, sillä osa sotaan osallistuvista maista oli siirtomaavaltoja vastakkain: keskusvallat: Saksa, Itävalta-Unkari, Italia (erosi 1915), Turkki 1914, Bulgaria 1915 ympärysvallat: mm. Ranska, Iso-Britannia, Venäjä (erillisrauha Saksan kanssa 1918), Italia 1915, Yhdysvallat 1917
40 sota päättyi keskusvaltojen tappioon, kun Saksa myöntyi aselepoon marraskuussa 1918 jokaisen keskusvallan kanssa solmittiin oma rauhansopimus sodan tärkein rauhansopimus on Saksan kanssa kesäkuussa 1919 solmittu Versailles n rauha
41 Toinen maailmansota (1939 1945) käytännössä ensimmäinen maailmansota jatkui vastakkain akselivallat: Saksa, Italia, Japani liittoutuneet: Yhdysvallat, Iso-Britannia, Neuvostoliitto yhteensä noin 50 valtiota Suomessa talvisota ja jatkosota Neuvostoliittoa vastaan
42 oli totaalinen sota koski kokonaisia kansakuntia, ei vain sotivia armeijoita mukana olleet maat joutuivat käyttämään kaikkia voimavarojaan sodankäyntiin naiset työskentelivät tehtaissa tiedemiehet kehittivät uusia aseita, kuten atomipommin kansalaiset joutuivat tinkimään elintasostaan tiedotusvälineet työskentelivät oman maan sotapäämäärien hyväksi sotatoimet kohdistuivat myös siviileihin ja sodassa kuoli lähes yhtä paljon siviileitä kuin sotilaita
43 Kylmä sota (1947 1991) kahden ideologian, länsimaisen demokratian ja kommunismin, vastakkainasettelu Yhdysvallat ja Neuvostoliitto eivät joutuneet keskenään sotaan, mutta niiden johtamien blokkien välille syntyi kilpailu monilla aloilla asevarustelu, erityisesti ydinasekilpailu avaruuskilpailu talouskilpailu propaganda: taide, kulttuuri, elokuva, urheilu
44 Kylmän sodan kriisejä Berliinin saarto 1948 1949 Korean sota 1950 1953 Unkarin kansannousun kukistaminen 1956 Berliinin jakaminen muurilla 1961 Kuuban kriisi 1962 Vietnamin sota 1964 1973 Tšekkoslovakian Prahan kevään kukistaminen 1968 Afganistanin sota 1979 1989
45 Kylmän sodan päättyminen Neuvostoliiton talouden romahtaminen Itä-Euroopan maiden siirtyminen demokraattiseen järjestelmään edelläkävijänä Puola kesällä 1989 Saksojen yhdistyminen 3.10.1990 Neuvostoliitto lakkasi olemasta 25.12.1991