Suomen 36 vuotta ~~I_~ (N:O 6 MARRASKUU 1960) SHAKKI ALKUKILPAILU LEIPZIG 1960 A.-ryhmä 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Pisto I. Bulgaria 2 2 3 31J2 2 1 /2 3 31J2 4 3 1 h 27 2. Jugoslavia 2 2 2 3 2 3 4 4 4 26 3. Itä-Sa'ksa 2 2 21J2 31J2 3 2 3 4 3 25 4. Norja........... 1 2 1% - 1 2 2 4 3 4 20% 5. Suomi 1J2 1 1/2 3-2% 2% 3 21J2 4 19% 6. Israel. l1h 2 1 2 11/2 - Ph 21J2 3 4 19 7. Indonesia 1 1 2 2 11/2 2% ~ 1% 3 4 18% 8. Ranslka... lh 0 1 0 1 11J2 21h - 1 31J2 11 9. Albania 0 0 0 1 llh 1 1 3 3 101J2 10. Malta. 1h 0 0 0 0 0 lh 1 3 B.-ryhmä 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Pisto 1.,SSSR. 31h 3 3 1 h 3% 4 31h 3 4 4 32 2. Argentiina 1J2 2% 3 1% 2 31h 3 4 4 25 3. Hollanti 1 1h - 1% 31J2 21J2 3% 3% 31J2 4 23% 4. Puola. 1/2 1 21J2 ~ 21h 3% 3 3 2 31J2 21% 5. Itävalta 1J2 21J2 1h 11/2-3 1 /2 2 1 3% 4 19 6. Intia 0 2 11J2 % 1J2-2 1 h 2% 2 4 15 1 /2 7. Portugali 1h 1J2 % 1 2 1% - 3 2 31J2 141J2 ~ 8. Filippinit 1 1 % 1 3 11/2 1 2 1 h 2 13% 9. Italia 0 0 1J2 2 % 2 2 1% - 31J2 12 10. Monaco.. 0 0 0 % 0 0 % 2 1J2-31J2
C. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1Ö 1.!Englanti 2% 1% 2 3% 3% 3 4 4 4 28 I 2. Tshelk'koslovalkia 1V2 2 4 3% 3% 2% 3% 3% 4 28 II 3. Untkari 2V22 3 2V2 3% 3 3 3% 4 27 II! 4. Ruotsi 2 0 1 2 3% 3% 4 3 4 23 4. 5. Tanslka V2 V2 1% 2 1% 3% 0 3 4 16% 5. 6. Islanti. V2 Y2 V2 % 2% 2 1 h 3 3 3 16 6. 7. Mongolia 1 1V2 1 % % 1% 3 3% 3 15V2 7. 8. Tunisia 0 1/2 1 0 4 1 1 2 1 /2 4 14 8. 9. tkreikka. 0 1h % 1 1 1 1/2 llh 1 7 9. 10. Bolivia. 0 0 0 0 0 1 1 0 3 5 10. D. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 1. USA 2Y2 3 21,1, 4 3 3% 2% 4 4 29 I 2. Länsi-Salksa 1% llh 2 3 3 2% 4 4 4 25% I 3. Romania 1 2% 2 1 3 2V2 4 4 4 24 III 4. Espanja 1V2 2 2 2 3 2 4 3% 3V2 23% 4 5. Chile 0 1 3 2 2% 2Y2 3 1 h 3V2 4 22 5 6. Kuuba 1 1 11/2 3 2% 4 4 19 6. 7. Belgia % 11/2 1% 2 1V2 1 2 3 4 17 7. 8. Ecuador 11/2 0 0 0 Y2 1% 2 3V2 3 12 8. 9. Idanti 0 0 0 V2 % 0 1 V2 3% 6 9. 10. Libanon.. 0 0 0 % 0 0 0 1 1,1, 2 18. Seuraava Suomen Shakin numero ilmestyy heti tämän jd~keen Leipzigin s,hakkiollympialaisten merkeissä. Tähän numeroon olemme sisällyttäneet aiku,kilpailujen taulukot ja eräitä sensaatiopelejä. Pääpaino on tässä numerossa sha:kkiaiheisiha,kirjoitelmi1la, joista on mi'elenkiinnoll:a todettava dipl.ins. H. Hindströminkongressikatsaus ja shakkimestari A. Kiviahon 'käännöstyö. Runsassisä),töinen peliosasto tarjoaa tutkijalle aiherikkaita pele:jä. Kirjepeliosasto -on entisestään laajentunut. Tämä johtuu lisääntyneestä toiminnasta. Kirjepeli -on saanut viime vuosina laajan kannattajajoukon. suot/len 1-1 A,{,{, Suomen Keskusshakkiliiton, Suomen Shakkiliiton, Työväen Shakkiliiton ja Suomen Tehtäväniekkojen äänenkannattaja N:o 6 { Päätoimittaja PENTTI SIMONEN SUOMEN.SHAKKI TILAUSMAKSU 1960 POSTISIIRTOTILIT Humalistonkatu 15 A 1 7 1/1 vsk. 750 mk Suomen Sh.kkl 5149 Hei s I n k I Ulkomaille 900 mk Pentti Simonen 9582 Ilmestyy 8 numeroa Osoite HELSINKI MAAILMAN SHAKKILIITON kongressi Leipzigissä 9.-14. 10. 1960 Juuri päättyneellä Maai'lman Shakkiliiton kongressilla Leipzigissä oli tavallista suurempi merkitys Suomelle. Kokouksessa päätettiin lopul,usesti, että ensi vuoden,kansainottelut ylioppilaiden maailmanmestaruudesta 'su-oritetaan Helsingissä htinäkuun 9.-24. pnä 1%1. Kilpai'lut pelataan ai'kaisempaan tapaan nehmiehjsin joubkuein, mutta jokainen maa voi sen lisäksi lähettää kaksi varamiestä. Uutta on, että jo'kainen maa voi lä:hettää myös yhden naisyhoppilaan. Naiset pelaa'vat 'kuitenkin kilpaillun ulkopuoleha ja ainakin toistaiseksi ilman arvonimeä. Mutta on i1ahduttavaa, että naisylioppilaa+k:insaadaan mukaan. Ylituomari'ksi nimitettiin kansainvälisen shabkituomari Osmo Kaila ja turnausjohtaja1ksi ahekirjoittanul. Kysymyksessä on vastuunal:ainen kansginvälinen tehtävä, jonka Suomi on saanut nyt hoidettav:a:kseen. Erityisen jännihäväksi muodostuu kamppailu,tämänvuotisen maailmanmestarin Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton välihä. Mm. suurmestari' "Boby" Fischer on luvannut puolustaa' tähtilipun värejä. Ki'lpailujen järjestelyistä vastaavat Suomen Kes'kussha'k'kiliiton hallitu'ksen l,isäksi Aikateemisen Shakkiliiton hallitus kokonaisuudessaan sekä tlisaksi jou'bko entisiä akateemisia pela'ajia. Täpkeitä päätöksiä tehtiin myös y,leisen naisten shakin suhteen. Päätettiin järjestää naisten shabkiolympia'laiset joka neljäs vuosi. Kutakin maata edustaa -kaksi nais,ta, joilla saa olla. varapelaaja mukana. Useilta tahoilta esitettiin pe1aajien 1ukumäärän lisäämistä, mutta sitä kos,keva mahdollinen päätös ly1<:ä!tiin tulevaisuuteen. Ensi vuonna pelatta'vat naisten olympialaiset suorite'taa.n todennäköisesi,i Holllannissa. Muuten jäivät alueturnauksia,koskeva.! mafuäy,kset ~G maai'lmanmestaruuskilpailuja. koske'vat ehdot ennalleen. Eräitä aloitteita hylättiin. Näin ikä vi ehdotu>ksen, että miesten kansain sha'k'kakisat pelatlai'siin vain joka neljäs vuosi _ se torjuttiin suurena ääntenenemmistöllä.
1318 SUOMEN SHAKKI Samoin hylättiin ehdotus, että suurmestari Paul Keres saisi pelata ottelun maailmanmestaruudesta tämän arvonimen ny,kyisen haltijan Mihai;! Talin kanssa. Tämä oli suoranainen seuraus siitä, että entinen maailmanmestari MihaiI Botvinnik on haastanut Talin uusintaotteluun, joka alkaa ensi maaliskuussa. Keresin erinomaisille saavutuksille viime ehdo'kasturnauksissa annettiin kuitenkin kaikki tunnustus. Belgian ehdotus, että järj'estettäisiinerityisiä työjä.isihe tarkoitettuja shakkiolympialaisia, vedettiin sen esittäjien taholta takaisin,!kun hav-aittiin, ettei se saanut kannatusta. Kaikki viittasivat siihen, että työläisiä osaillisluu j'o nykyisin tavahisiin slha'kbolympialaisiin ja ettei Maailman Shakikiliittoa voida rasittaa enää enempien eri'koisb'lpailujen järjestämisehä. Neljä uutta suurmestaria Neljä uutta suurmestaria sai nimity'ksen: H. D. Rossetto ja C. E. Guimard Argentiinasta, W. Lombardy Yhdysvalloista ja R. Holmov Neuvostoliitosta. Kaksi bulgarialaista, nimittäin M. G. Bobotsoff,ja N. N. Mineff, nimitettiin kansainvälisiksi mestareiksi. Tämän arvonimen saivat myös chile,läinen R. L. Martner ja sveitsi.jäinen E. Bhend, se'kä naisista romanialainen Alexandra Nicolau. EdeHeen nimitettiin KoJhdeksan uutta kansainvälistä tuomaria. Pohjoismaa.. laisista sai vain tans'kalainen jens Enevoldsen -tämän kunnian. KansainväIisiksi tehtävämestareibi nimitettiin V. P.achman Tshe,kkoslovahasta sekä L. Losins,ki ja G. Kasparjan Neuvostoliitosta. Mainita,kannattaa, että kongres'si hyvä'ksyi yksityiskohtaise't määräykset siitä, min'kälaiset tulokset\elhtävänlaahjan on saavutettav'a tullakseen nimitetyksi tämän alan kansainvälise'ksi mestari ksi. Nimitys riippuu siitä määrästä tehtäviä, joka on juj'kai.stu Maailman Shabkiliiton tehtäväalbumissa. Sho:kkiolympialaisia koskevia määräyksiä hiottiin. Erityisesti selvennettiin valvojien ja ryhmänljohtajien tehtäviä. Berman-pokaaIi Ensi vounna kilpaillaan uudesta komeasta pokaalista. Lahjoitta.jina olivat belgiaj.ainen Dierman, kongressin nestor ja Maailman Shatbkiliiton ainoa kunnia'jäsen, Maailman 'Sha:kikiliiton presidentti Folke RO'gard sekä Saksan Demokraattinen Tasavalta ja Sa,ksan Liittotasavalta. Pokaalin jalustaan kaiverretaan nimi "Berman" shakkilaudan ruutuihin niin, että kutakin kirjainta varten on yksi ruutu. Joka.inen ruutu muodostaa kabisiirtoisen tehtävän. Kirjaime t jaettiin lahjoittajien ja varapresidentti en maiden väellä. Suomi sai <kirjaimen M ja tulee näin ollen mukaan pokaaliin. Malja on Ikantava edesmenneen varapresidentin Marce'l Bermanin nimeä ja siitä tulee miesten maahmanmes-taruuden kiertopalkinto. Edelleen voitaneen mainita, että suuri A'Gsian alue jaettiin kahtia. Aasia muodostaa 9. ja 10.. alueen. Johtavat maat ov-at Intia ja Austraa:lia. Näiden maiden shakkiliittojen puheenjohtajis ta tehtiin varapresident\eljä. Seuraava kongressi pidetään Sofiassa Kongressissa oli edustettuna 28 maata. Kokou'kset pidettiin Uuden neuvostotaion istuntosalissa. Allekirjoittanut edusti Suomea ja Austraa.Ji-aa. Seuraava kongrsesi pidetään syyskuun 12.-23. pnä 1961 Sofia'ssa. Kongressin päätyttyä osanottajat oli kutsuttu ensimmäisen kansainvähsen shakkinäyttelyn 'Shakki,kautta aikojen" avajaisiin. Näyttely ylitti kaik<ki odotukset. 1 3 5 museota oli läjhettänyt erila-isi-a arvoesineitä., shak'kina:ppuloita ja kirjoj-a eri vuosisadoilta. Näyttelyllä on oleva pysyvä arvonsa kai,kelle shak'kia,kosikevahe,tutkimu'kseue. SUOMEN SHAKKI 139,Shabkinäyttelyn avajaisten jäl-keisenä päivänä oli jälleen huomattava tilaisuus - XIV shak'kiolympialaisten 'avajaiset Leipzigin Schauspielhausissa se,kä suuri vastaanotto 'kaupungintalolla. Jättiläismäisiin hlpailuihin osa!.listui peräti 4-0 maata, joiden 'kamppailut kestivät marras'kuun 9. päivään asti. Suomen jou.kkue puolusti kunni'akkaasti värejämme. Järjeste,ly O'li moitteetonta. Kokonaista 7.00,0: neliömetriä oli pelaajien käytet tävissä j-a taukojen ai,kana heihä oli tilaisuus tutus'tua s!ha'kkinäyttelyyn. Sha'kkiparatiisi. Maailman Shak'kiliiton varapresidentti Helge Hindström Kurt Richter 60-yuotias Saksalai'sen s'hakkielämän kuuluisimpiin nimiin kuuluva kansainvälinen mestari Kurt Richter täytti marraskuun 24. pnä. 6,0; vuolla. Berliiniläinen Richter on saavuttanut suuren suosion toisaalta ehtymditömillä 10isteliaiJla sommitelmillaan ja todellisilla "husaar~peleillään", loisaama laa'jalla -kirjallisella tuotannohaan niin mainei,bkaan j-a perinnerik'kaan Deutsche Schachzeitungin ylhtenä toimittajana,kuin ennen 'kai,kkea lu'kuisi,]]a teoksillaan, jois.sa hauskas'sa muodossa esitellään shakkipelin perustotuuksia. Richter on pysynyt 'koukaupunghleen uskollisena läpi,koko elämänsä ja voittanut useita,kertoja sen mestaruuden. Ensimmäisen kerran tämä tapahtui 1922 ja viimeksi - olle'lun jälkeen R. Tesc.hnerin 'kanssa - 1948. Saksan mestaruuden hän voitti Aachenissa 19G'5 ja 1942 hän saavutti MiinClhenin turnauksessa AI'jechinni joa Kereslin jälkeen yhd'essä Bogoljubowin ja FoHysin kanssa jaetun erinomaisen 3.-5. sijan. Richter edus,ti maataan useita kertoja myös kansain shakkikisoissa, 19316 Miinchenissä jopa jou'kkueen an'k'kurina.. Richterin pelityyli on '8fittäin hyökikäyshaluinen ja sommitelmal:linen. Saa tu-aua vastustajan "kierro'kseen" hän on vaarallinen :kene.jle tahansa - sen ovat monet suurmestarit Keresistä aika en -saaneet [uta. Suomalaisista mestareis,ta tulee etsimättä mieleen vertaus'kolhtana' Ilmari Nieme,lä. Richterin parhaat pelit on hänen maanmiehensä AHred Brinokm'ann jo 19,30- luvun l'opulla julkaissutkokoelmana. 'Kurt Richters Beste Partien'. Siitä on vasti'kään ilmestynyt merkkipäivän kunniaksi uusi, a'jan tasalle saatettu laitos. ShakkitoimiHaj.ana ja -,kirjailijana ei Richter ole tiedemies, v.aan pa1kinoitsi,ja. Hän on kehittänyt oman jäljittelemättömän tyylinsä, joka on luonut häneue tällä alalla Suomeenkin asti ulottuvan maailmanmaineen. Lyhyin tuokiovälähdy'ksin hän pystyy sanomaan enemmän kuin moni toinen pitbn ana'lyysein. Richterin värikäs ja eloisa sanonta on kirjallisestikin nautitlav-aa. Hänen merkityksensä niin Saksassa kuin ulkomaillakin on huomattava. Kun sha:kklkir}oista harvoin otetaan use-ampi kuin yksi painos ovat uusintapainokset Richterin linjojen kohda.jla suorastaan sääntönä. Huomattavimpiin hänen teoksistaan kuuluu Kurzgeschicheln um Schachfiguren j-a uusin, jatkuvasta luomis1kyvystä todistava, on tänä syksynä i.lmes tynyt Schach-Deli katessen. On'ko Richter loppujen lopuksi ol,lut huomattavampi pelaajana vai kirjailijana, lienee vielä ai.kais,ta sanoa. Joka tapauksessa hän kuuluu aikamme huomattavimpiin sekä sommitteljijoihin että shakkikirjailijoihin.. On kai,:1'ki syy uskoa, että paras - ja' me I,k'oinen - osa hänen elämäntyöstään ikummauakin alalla on säi1lyttävä arvonsa pysyväs,ti. Esmo Ridala
140 SUOMEN SHAKKI A. KIVIAH 0: Erään nuoren mestarin kehityksestä Monissa maissa on shakinpelaajien jälkikasvun,turvaaminen aiheuttanut vaik~it~.pu'l~i~.. Ei edes shakin. suurva1ta NeuvostoliittOikaan Olle pystynyt kehit [amaan rllttavan vahvoja nuona pelaajia, josta on o'llut seurau'ksena se,kä nuorten että akateemisen maailmanmestaruuden menety'kset. Neuvostoliiton shak'kij'ohto on herännyt taijuamaan, että,jos maan nuori shabnpelaajakaarti a)!kaa kärsi~ ve:er:vä~yyttä, voi siitä olla seurauksena ko'ko shakkiheg monian kehitys. Halytt:rv:a.t 'lllastot ovat osoittaneet, että. vai'k,ka Neuvostoliiton aktiivipelaa'jien Iukumaara on kahdeksassa vuodessa kohonnut 1.20,o,.000:sta 1.9 1O..000:een, ei mes,taripelaa'jien,luku ole sanottavgsti noussut, vaan on pysynyt koko ajan 140:n a 150:n vaihe'ima. Syynä tähän on ollut sha,kkiva'lmennuksen rutiinimaisuus ja pakkoperiaate, jöka on tappanut innostuksen monilta. Kos'ka myös on räi,keästi käynyt ilmi- se, että valmennusmenetelmät ova't olleet 'kaavamaisia ja miehkuvituksettomia, on Neuvostoliiton shakkiliitto yhdessä maan Tiedeakatemiun,kanssa perustanut komitean, johon kuuluu V'arsinaisia shakinpelaajia aina maailmanmestari Ta]' i a myöten ja toisaalta kasvatusopin asiantuntijoita eri yliopistoista. Komitean tiukoituksena on tie,teellis en tutkimustyön avulla kehittää mahdouisimman tehokkaat ja yksilöllisiä joustamismahdollisuubia. tarjoavat valmennusmenetelmät nuorihe lupaaville shakinpelaajille. Leningradissa on jo kauan tehty meiko itsenäistä iyötä shaki1lisen kehityksen hyväksi, jonka seurauksena kaupunb 'blp'ailee täysin tasaväkisesti Moskovan,kanssa maailman voima'kkaimman shakkikaupungin arvonimestä. Viimeinen kaupunkiottelu Leningrad-Mos'kova on päättynyt Nevan kaupungin voittoon. Leningrad vei myös Leipzigin shakkiolympialaisten aattona pelatun Neuvostoliiton a'voi'men jou'kkuemestaruuden. Tämän \kehitystyön tekijöinä voi,taneen ennen kaik,kea mainita suurmes.(arit A,le'ksander ToI u s h ja Igor Bo n d a r e v s k i. Heidän ansiotaan on suuressa määrin mm. sellaisten suurpelaajien kuin S p a s s \k i n i'a IK 0 r t s h n 0 i n valmentaminen ja' 'kehi'ttäminen maailman huippuluokan pelaa'ji'ksi. Leningradin uusin shakkilöytö on Vladimir S h i s h k i n, joka on tämän vuoden aikuna noussut suorastaan tähdenlennon tavoin shakkipiirien tietoisuuteen. Hänen päävalmenta}ahaan suurmestari Bondarevskilla oli aluksi vaikeuksia tämän nuoren pelaaj.an lahjojen suuntaumisessa oikeu,le urille. Koska Shiskinin tapaus oli tyypillinen monille muinekin sha'kkinuoru'lmisille, kirjoitti Bondarevski Shahma!y v SSSR:n numeroissa 8 ja 9/,1960 pilkdhkön arti<k'kehn, jonka esitän lyhennettynä toivoen siitä löytyvän yhtä ja toista opehavag myös Suomen nuorihe shakinharras,tajihe. Bondarevskin oli alettava kuvata suojattinsa pe,jityyliä ja muuta shakillista olemusta hyvin vähäiseen materiaaliin no'jaten. ShishkiniHä oli nimittäin vasta vajaan kolmen vuoden vakava shakkiura takanaan. Bondarevski kiinnittää heti huomiota nuorten pelaajien perus'virheeseen - haluttomuuteen tutkia ja oppia omist'a häviöistään. Hän valitsi tutbmubensa 'kohteeksi sen turnau'ksen, jossa Shis<kin saavutti slhakkimestarin arvon. Tähän Leningradissa pelattuun turnau'kseen osallistui JO, m8'stariaja 6 mestariehdo,imsta, Shis'kin viimeksimainittujen joukosso. Kärkipään lopputulokset muodos,tui Vqt s'8uraaviksi: T s h eho v e r 11 1/ 2 (lsj, Shishkin 1'0' /2, Kudinov, Osnos ja Re'sh'ko 9< jne.,shishkinin peleissä tässä nurnauksessa oli suurimpana he,i'kkoutena siirtymisvaihe avauksesta 'keskipeliin. Hän ei vielä tajunnu't riittävän selvästi, että Clvaus on \keskipehn perustus ja pela'si 'keski pelin usern täysin eri strategian SUOMEN SHAKKI 141 l;llubaisesti, kuin valittu. avausmuunnos o1isi <ldehyltänyt. Vai'keiHa pela,tessaan Shlshbn avasi pelin viisi 'kertaa siirroha 1. e2-e4 ja kaksi lcertaa 1. d2'--'d4. MustiHa hän valitsi säännöllisesti sisihalaisen puoilus<luksen ja valkean alohettua d-sotilaauaan, K-intialaisen tai hollantilaisen puolustuksen. Tuntuisi luonnolliselta, ehä koska Shish'kin pelasi mustilla aina sisilialaistaä hä?- tajuaisi~!s:isen avaukse~ pe~usvaatimukset myös va.~k.eilla pelatessaan. TOlSenlctlsen li:asltyksen saa kmtenkm seuraavasta esimerkistä: Shsihkin-A. Geller: 1. e4 c5 2. Rf3 d6 3. d4 cxd4 4. Rxd4 Rf6 5. Rc3 g6 6 f4 Rc6 (Paras siirto. Suuriin vaikeuksiin mustalle johtaisi 6. '- Lg7 7. e5.) 7. Rxc6 bxc6 8. es Rd7 (J'Os 8. - dxe5, niin 9<. Dxd8'+ Kxd lo. fxe5 ja aloite on valkea'lla.) 9. exd6' exd6. ~eoric:: ei ol~ tutki,'lut varianttia tämän pitemmälue, ja valkean 'On nyt tehtävä enslmmamen ltsenamen ratkaisunsa. Tämä peli, multa myös mdnet muut Shishkinin peht, osoihavat, että Shis:hkin ei aloita 'ke'sbpeliä avauksen luonteen mukaisesti. PeH ~atkui seuraavasti: 10. l)d4 Df6 II. Le3 Lg7 12. 0-0-0 ds (Valkealle edullinen olisi jath) 12. -:-: Dxd4 13. Lxd4 Lxd4 14. Txd4 d5, 15,. Ra4 jne.) 13. l)d2? (Tåssä olisi paras Sllr.tO J3i. Db4, 'Joka vaikeut'laisi mustan linnoittautumista. PeiJissä va'l,kea peraantyy D::Jlaan d4:stä tuuakseen kaksi siirtoa myöhemmin vai'htam.aan sen samassa ruudussa l LoogiHisempaa olisi näin ollen,13. Dxf6' Lxf6.14. Ra4'.) 13.. -.0-0 14. g4? (Erittäin kal'kea epätarkkuus.. Valkean 'kuningas sijaitsee herkosh, mustal,la on avoin b-linja ja se voi myös käyttää hyväkseen vaarallista halkaisijaa al-hs.. Näin ollen olisi vaikean syytä tyytyä hyvin tarbkaan puolustuspeliin, eikä arloittaa mielettömän rohkeata sotilasrynnäkköä K-sivusta'lla.) 14. - Tb8 15. Ld4 (Jos ls. Lxa7, niin ls. - Tb4! Nyt Shishkin tajuaa,. että hänen kuninkaansa on vaarassa ja pyrkii kiireesti vaihtamaan D:t.) 15. - Dxd4 16. Dxd4 Lxd4 17. Txd4 Rc5 18. g5 (Val,kean aseman heikk'ous on jo mel,kein ratkaiseva. Pelaamalla vaikkapa 18. - Te8 Geller Dlisi voinut as'ettaa vastustajansa vai,keitten pu,lmien eteen, mutta hän tarjosi tasqpeliä, johdn Bondarevskin mielestä Shis:IJ'kinillä ei olisi ollut moraailis'!a oikeutta suostua. Bondarevski arvos,telee ankarasti sitä, että monilila nuoriha peiaajilla on tapana aseman muodostuessa,kriitilliseksi pelastautua tasapelin "turvan'is'8en satamaan". Tällä "Taktiikalla" ei saavuteta menestystä... A. Gellerin pelin jäl,keisenä yhteenvetona Bondarevs'ki sando, että Shishkin pelaa avaustg! suoraan kirjan mukaan 'tajuamalta usein lainkgan siirtoi'en tm 'koitusta, ja näin avaus ja keskipeli muddost'avat hänelle usein kaksi aivan eril Estä kokonaisuutta. Valmentajan ominaisuudessa Bondarevs'ki 'ke:hoittaa kaikkia nuoria pe'laajia laajentamaan avaus'valikoimaansa ja kiinnittämään eri,koista huomiota siihen vaiheeseen, missä a'vaus muuttuu ikeskipeli'ksi. Kuvaava esimerkki oli Bonda're'vskin mielestä. myös peili Shishkin""-Tshehover: 1. e4 cs 2. Rf3 d6 3. d4 Rf6 4. Rc3 cxd4 S. Rxd4 a6 6. g3 ('Slhis'h1kin välti\ää pelaamasta tavalllista siirtoa 6. Lg'5'. Siihen on kabi syytä. Shishkin on tyyliltään as'emapelaaja ja haluaa välttää sekavia asemig. Tors,eksi!hän tuntee heikkoutensa avaus'teorian suhteen. Pelaamalla 6. g3. Shis'hkin välttyy mtk'ctisemaha avausprobleemia, multa saa myös pal<kaks'een hyvin vähän lupagvan pelin.) Jakolev-Shishkin: 1. e4 cs 2. Rc3 Rc6 3. g3 g6 4. Lg2 Lg7 S. d3 Rf6 6. Rge2 0-0. 7. Le3 d6 8. h3 Th8 9. Dd2 Te8 (Tärkeä vaihe. Shishkin haluaa valttää IL-vaihdon W. Lih6 pelaamaha 10. - Lh8. Mutta onko Lcvaihto niin vaaralenen? Toteuttaakseen sen valkea menettää paj.jon ai,kaa. Mustan. K-asema ja mustat ruudut tosin heikkenevä'!, mutta shlä on merbtystä vain siinä tapauksessa, että valkea saa ilcäyntiin K-hyÖkkäyksensä. Mahdo]llisuudet siihen näyttävätkuitenkin 'kovin pieniltä.) 10. 0-0 h5 11. d4 (Torjuäkseen mustan hyö'k-
142 SUOMEN SHAKKI käyrksen D-srvustal'la, valkea a,]ohtaa vastapelin rkeskusta'ssa.) 11. - h4 12. RdS (Avaus. päättyy tähän ja peh siirtyy keskipertiin. Pelin myöhempi varihe osoittaa, että taaskaan Shishkin ei se 1viä tästä vaihees~a kunnialla. Musta o:jisi \I1oinut pelata tässä 12. - La6 mieienkiintoisin asemin, mutta hän ha,luaa pelata "turvallisemmin".) 12. - RxdS 13. exd5 Rxd4 14. Rxd4 cxd4 15. Lxd4 Lxd4 16. Dxd4 Dh6 17. Dd2 (VaJrkea välttää järkevästi D-vaihtoa, 'koska mus'tan asema tarjoaa hyökkäys kohteita heikon e7-sotilaan ansiosta, minkä suojaamisen täytyy merkitä K-aseman heirkkenemistä. Musta siis 9:nnessä siirrossa väitti L-vaihdon g7:ssä, mutta vaihtoi sen kuitenkin myöhemmin keskipelissä meiko epäedullisesti. Onko tällaisessa perjinkäsittelyssä mitään johdonmu'kaisuutta?) 17. LfS (Jatkossa valkea pelasi liian passiivisesti 'ja 'jopa hävisi pelin,lopuksi. Tässä ansaitsisi huomiota 18. g4 Ld7 19. Tfel Tbc8' 20:. Te4.) Onko sisirlia laisessa puolustuksessa pakko j outua noin huonoon asemaan? - Minun mielestäni ei - sanoo Bondarevski. Avauksen ja.keskipeiin välistä siirtymävaihetta huomioonohamalla Shishkinin peli muuten on loogillista 'ja selvää. Pelissä Shishkin-Osnos tuljrtiin seuraavaan asemaan: Valkea: KgL DdL TaI. fl, LeL g2, Rc3, d4 8a2, h2, e2, e4, 12, g3 ja h4. Musta: Ke8, De?, Ta8, h8, Le8, 18, RcB, 16, 8a7, h7, d7, e6, 17, g7 ja h4. Seurasi: 9. Rdh5 Dh8 10. Lf4 (Valkea provosoi siirron er6~e5" mi'kä menkitsee. d5"pisteen huomattavaa heikentymis,tä. Jos taas W. - Re5, niin 11. Dd4) 10. --..,. e5 11. LgS (Valrkean suunnitelma on selvä. Hän vaih~aa sopivalrla ihet 'kehä f6:ssa ja valtaa pisteen d5) 11. - a6 12.. Ra3, hxg3 13. hxg3 Le7 (Parempi lr3. - b5 :14. Lxf6 b4, vaikka tässäkin valkea saisi edun pe,laamaua 15. Rd5 bxa3 16. Lg5, axb2 17. Tbl jne.) 14. Lxl6 gxl6 (Parempi 14. - Lxf6, sh'lä pelisiirto heikentää K-asemaa) 15. Rc4 h5 16. Re3 d6 17. RcdS (Valkea t'oteuttaa Jlkuperäisen suunnitelmansa ja peli on jo asemallises ti ratkennut) 17. - Ta7 18. c3 (Valkea ottaa d4-pisteen mustan ratsulta. Edun realisoimissuunnitelma perustuu avattuun h-linrjaan, jota pitrkin päästään K-hyökkäY'kseen. Ja tämän kuopan kaivoi alun perin musta... 18. - KI8 19. LI3 Le6 20. Lg4 Ld8 21. Df3 Kg7 22. Kg2 ja musta antautui 7 siirtoa myöhemmin. Rovner-Shishkin: 1. e4 c5 2. Rf3 d6 3. d4 exd4 4. Rxd4 RI6 S. Rc3 e6 6. Le2 a6 7. a4 Rhd7 8.0'-0 h6 9.14 Lh7 10. LI3 De7 11. Xhl (Tämä s'landardisiirto ei tänä kertaa ole aseman vaatimusten mukainen. Parempi II. f5, esim. II. - e5 12. Rb3 Le7 13. g4. Val,kea vie D:nsa K-sivustal,le, mutta hyökkäys pelkkien upseerien avul'la ilman sotilaiden tukea on tuomittu epäonnistumaan. Kes,kustassa -ja D-sivustalla musta saa nopeasti yliotteen) 11. - Td8 (Siirron 11. - Le7 jälkeen val:kea voisi uhrata sotilaan 12. e5 dxes 13. fxe5 Rxe5 14. Lf4, kuten tapahtui pelissä Koblents'---"Kan, xrv N-Jiirton mestaruusturnaus, mutta 14. - Lxf3m jäl-keen valkea ei saanut sotilaasta riittävää korvausta. Tämä olisi Shishkinin'kin ouut hyvä tietää) 12.. Del Le7 13. Dg3 0-0 14. :(5 e5 15. Lh6 Re8 16. Rh3 Kh8 17. Le3 Rel6 18.. Rd2 h5! 19. axh5 axb5 (Valkea ei ole saavuttanut mitään K-sivustal la - L-manööveri 15. Lh6 ali täysin hyödytön, muha mustan selvä ja määrätietoinen strategia on tuonut hänelle selvän edun D-sivustalla. Rovnerin yritys saada vastapeliä. avoimella a-linjaila lyödään helposu takaisin) 20. Tala7 b4 21.. Ra2 Rc5 22. Lxc5 (los 22. Rx:M, niin 22. - Db6) 22. - dxc5 23. Rc4 Dh8 24. Ta5 Rxe4 25. Del (Tai 25. DxeSr Dxe5 26. Rxe5 Rd2) 2S. - Td4 26. De2 Txc4 27. Dxe4 Rd2 28. De2 Rxfl 29. Dxdl e4 30. Le2 De5 31. antautui. (J atkoa seuraa) SUOMEN S H A K KI 143 JÄRVENPÄÄ 1960' Viime numeroomme emme ehtineet saamaan täyderllislä turnaustau"lukrkoa, joten julkaisemme nyt tämän mie-lenkiintoisen turnauksen pehvaiheet myös"kin texulukon valossa. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 1. u. Räisä 1 1 1 1 112 1 0 1 1/2 7 1 2. L. Hällström 0 1/2 1f2 1 1/~ 1 % 1 1 6 II-III 3:K. Ojanen 0 112 1 1/2 1 0 1 1 1 6 II-III 4. ;E. Ridala 0 Vz 0 1 112 1 1 1/2 1 51f2 IV 5. H. 'Koskinen 0 0 1/2 0 1f2 1 1 1/2 1 4% 6. A. Sauso 1f2 1f2 0 1f2 1f2 % 1 0 1 4% 7.. 1. Niemelä 0 0 1 0 0 1f2 1 1 1f2 4 8.. A. 'Kiviaho 1 1/2 0 0 0 0 0 1 1 3% 9. P. Aijälä 0 0 0 % 1/2 1 0 0 1f2 21f2 10. H. Kahra % 0 0' 0 0 0 1f2 0 112 1% INGI JOHANINSSON VOITTI YLLÄTTÄEN E. GILFERIN MUISTO TURNAUKSEN. Reykjavikissa pelattuun E. Gilferin muistoturnaukseen oli kutsuttu 12 pelaajaa. Mukana olivat mm. suurmestari F. Olafsson,,joka tuli toise'ksi puoli pistellä voittajasta jäljessä. A. Gudmundsson vei kolmannen sijan ennen Norjan Svein J ohannessonia. Yllättävää. valmiutta osoitti myös. viidenneksi sij'oittunut I. Asmundsson. blngi R. Johannsson - 1f2 % 1 1f2 1 1 1 1 1 1 1 9% 1 2.F: Olafsson 1/2-112 1/2 1 1 1/2 1 1 1 1 1 9 II 3. A. Gudmundsson 112 %-ifz 1 1f2 % 1 1 1 1 1 3% III 4. S. Johannesseen, Norja 0 % % - 0 1 1 1 1 1 1 1 7 IV 5. 1. Asmundsson 1/2 0 0 l- I 1 0 0 1 1 1 61f2 V 6. G. Agustsson 0; 0% 0 0-1 1.; 1. 1 1 1 61f2 6 7. G. Gunnarsson 0 % 1/2 0 0 0-0 1 1 1 1/2 4% 7 8. O. Magnusson 0 0 0 0 1 0 l- I O 1/2 % 4 8 9:G: Larusson 0 0 0 0 1 0 0 0-0 1 1 3 9 10. B. Benedi'Ktsson 0 0 0 0 0 0 0 1 1-0 1 3 10 11. K: Solmundarsen 0 0 0 0 0 0 0 112 0 l- I 2% 11 lz. J. 'Porvaldsson 0 0 0 1 0 0 li2 1/2 0 0 0-2 12 1316. Svein Johannessen-I. Asmundsson. Ranskalainen puolustus. 1. e4 e6 2. d3 d5 3. Rd2 c5 4. RI3 Rc6 5. g3 Rf6 6. Lg2 Le7 7. 0-0' 0''-0',.8. c3 De7 9. Tel b6 10. e5 Rd7 11. De2 a5 12. HU La6 '13. h4 d4! 14. c4 h5 15. Lf4 bxe4 16,dxe4 Tfh8 17. b3 a4 18. R3d2 Lb7 19. Rh2 Rb4 20'. Lxh7 Dxb7 21. Tfl axh3 22. o:xh3 Ta6 23. Txa6 Dxa6 24. Rg4 Rd5! 25. Rh6+ Kf8 26. Dh5 g6 27. Df3 Rc3 28. Tel Db7 29. Dg4 TaB 3D. Lg5 Rxe5! (Paha yhätys v a'lrkeo'lle, jos 3,1. Txe5, niin TaI -1-32. Rfl Txfl -1- I 3G. Kxll Dhl malli tai 3'1. Lxe7 + Kxe7 32. Dg5.-{- 16 33. Df4 Re2+). 31. Df4 Re2+! valkea antautui. FISCHER VOITTl REYKfAVIKISSA viid.enosanottarjart kesken pelatun turnau.ksen ylivoimaisesti. 1. R. Fischer ".,,'",.. 1 1 % 1 3 12 1 2. Ingi Johannsson 0 112 1 1 2% II 3. F. Olafsson 0 1f2 112 1 2 II! ;4. F. Porbergsson 1/2 0 112 0 1 5. A. Gudmundsson 0 0 0 1 1
144 SUOMEN SHAKKI YLIOPPILAIDEN JOUKKUEMAAILMANMESTARUUSKILPAILUJEN tarkistettu turnaustaulukko. Shakirrharrastajathan tietävät, että turnaus pelataan ensi,kesänä Suomessa, mutta' kovin vähän turnaustoimi:kunnalta on tippunut tietoja jul'kisuuteen. Näistä tiedoista voidaan 'kuitenkin yhättäen tode,ta, että järjestäjänä toimiikin Suomen Keskusshak'kiliitto! Kos'ka tarkempia tietoja ei ole tullut, niin jäämme vain ihme!t-e1emään A'ka,teemisen Shakkiliiton asemaa.. 1 2 34 5 6 7 8 9 100 11 12 U 14 1..USA 2~ ~ 3 2 4 3 4 3~ 3~ 3 4 4 4 2. Neuvostoliitto 1~ * 21f2 31f2 2 1 12 3 3~ 2~ 2 3 31f2 4 4 4 3. Jugoslavia 3~ 1~ * 21f2 2 3~ 2 1 12 3 3 2 3~ 4 4 2 4. T -slova'kia 1 112 1 ~ * 2 2 11/2 3 3 31f2 4 2 31fz 4 5. Bulgaria 2 1~ 2 2 * 21fz 2 11/2 21fz 21f2 2 3 31f2 4 6. Romania 00 1 ~ 2 11/2 * 31f2 21fz 21f2 3 3 3 1 12 3 4 7. DDR 1 ~ l1f2 21f2 2 1fz * 3 3 2~ 3 2 4 3 8. Hollanti 00 1 ~ 1 1 2 1 12 11/2 1 * 2 21fz 3 1 12 31f2 3 21f2 9. Unikari ~ 2 1 1 1112 1~ 1 2 * 1 21f2 4 3 31f2 10. IEnglanti ';6 1 2 1fz 1~ 1 11/2 11/2 3 * 21f2 2 31fz 31fz 11. Mongolia 1 112 1f2 00 2 1 1 1/2 l1fz l1f2 * 2 11/2 3 12. Ruotsi 0- () 00 2 1 1f2 2 1/2 00 2 2 * 21f2 3';6 13. Suomi 00 00 00 1f2 1fz 1 0 1 1 1f2 2';6 11/2 * l1f2 14. Belgia 00 0 2 0-0 0 1 l1f2 1/2 1f2 1 1fz 2';6 * NIMZOWITSCHIN MUISTOTURNAUS KöÖPENHAMINASSA P. 41 39 1 12 37 311f2 31 30 281f2 251f2 241f2 24 16 16 10 9 1 12 päättyi ylivob;naisesti suurmestari Tig.ran P e t r.!'l s jan i n voittoon 11 1 / 2 pis'le ellä 13:sta. Yhtä jhvoimaisesti toinen venäläinen suurmestari G e,li erotti W'/2 pisteellä toisen palkinnon. Ruotsin G. S t å h lb e r 9 tuli kolmanneksi 90 1/2. Sitten B. Larsen 8, Galz (DDR) 7, T. Enevaldsen ja Haman 6 1 / 2, Andersen 'ja Pe,tersen 5'/2, Orbaan 5, Pietz8ch 4 1 /2, Bardenregt ja Nielsen 4" Kölvig 3. '. Kansainvälinen turnaus Varnassa päättyi bulgarialaisen yllätysmiehen B a de v s'k i n ja suurmestari K r 0' 9 i u k sen 'kaksaisvaittaan 8 pisteeuä. Bade'vski on ja kauan ollut tunnettu tekijä pi'enemmissä,kansainvälisissä tumau'ksissa, muha lapulllinen 'läpimurto' an jäänyt.tekemättä.liian rohkean pelityylin takia. Kal:mannelle tikihe kiri lapputaisteluissa Minev 7'/2, sitten 4.-5. Babazev ja Daskalev 61/2, Neikiroh 6, 7.-8. Tarifunovic 'ja Ka-rastojcev 5,1 f2, 9.-12. Ficht!, Milev, Fuc,hs ja Zinn 5, lg. Pustina 4'/2' * Paragua:yssa Asuncion 'kans-ainvälisen turnauksen voiton jakaivat suurmestarit G I i 9 0' r ic 'ja S z a ba 10 pistee:llä. -Mainittakoan että ensimmäinen palkinto' ali 200.0no. mk Suamen rahassa! 3'. 'Rasse'lto 9 p. ja,]3:0.000: -, 4. Leteriel 8 1/ 2 ja 9'5.000.:-,5. We:t::ler 7 ja 62.000:-, sitten Estrada 6'f2, Mangini 6, Guimard 5 1/ 2, jne. Eastbournessa (Englanti) pelatun kv.turnauksen * vaittivat suurmesta.rit D 0' n n erja 0' KelI y melka ylivoimaisesti 10 pisteellä.. Seuraavi:ksi' tulivat" F. J. Perez, Cafferty ja Rumens 8. * Splitissä (Jugoslavia) pelatun 'kansallisen turnau:ksen vaitti U d 0 vei c BI/ 2 pistettä (ll), K-araklajic 8, Damjanovic 7 1/2, Kicovic ja Kavacevic 7 jne. * New Yorldssa pelattu kcuksinatte>lu suurmestarien R e s h e w s k y n ja B e n- k ö n välillä päättyi ensinmainitun niukkaan voittaan 5 1 /2-4 1 /2. Reshews'ky voitti taisen, viidennen jasehsemännen peilin 'ja Benkö ensimäisen ja kymmenennen. Pa'l'kintosumma oli 490' tuhatta mk! SUOMEN SHAKKI 145 KIRJALLISUUTTA Milan Vidmar: Galdene Schachzeiten, Walte, de Gruyter & Ca., Berliini 1960: 25'9 s. Tämä jugoslavialaisen suurmestarin Milan Vidmarin muistelmateos, janka nimen suomenkieliseksi.käännökseksi sopisi vai'bka "Shakin kultaisia ai'koja", edustaa uudeniaista muistelmabrjan, pe!likokoeiman, pakinakokaelman ja historianteo'ksen yhdistelmää, jossa e:teemme avautuvat vuosisadan ensimmäisen puolis'kan huamattavimmat shakkitapahtumat ja jossa pääosaa esittävät aika,kauden suurimmat mestari,t Capablanca, Aljechin, Reti, Nimzawitsch, Duras, Bagoljubaw, Spielman j'a Tartakawer se,kä edelliseen sukupalveen kuuluneet LaskeT, Tarrasch, Tshigorin, Schlechter, Pillsbury, Janawsb, Maroczy ja Teichmann, sekä mone,t muut. Vidmar, janka aikerlaisis ta ovat elossa enä'ä mielisairaana Belgioassa elämänsä iltaa viettävä suurmestari Akiba Rubinstein, selkä Pariisissa asuva Ossip Bernstein,an tehnyt suuren palvelu'ksen tällä te'oksehaan shakkimaai:lmane laile:tlamaha, menneen ajan tapahtumat ja henkilöt väri'k,kään, pakinaivaan tyyliin kirjaitettuna, muttaka'ka ajan varsin painavasisältöisenä. kuvasoarjana näille sivuille. Brikaislaatuiset tai shakkihis,tariahisesti tärkeät tapahtumat seuraavat napeasti tpistaan ja väliin mahtuu useita kymmeniä Vidmarrn 'Omia mielenkiintoisia pelejä. Kirjan kokaanpana an mosaiikkimainen, mutta se mu'otautuu vähite:hen yhtenäise:ksi teokse'ksi,jassa se:lväl1ä tavana ilmenee tekij'än 'Oma käsitys tapahtumien luanteesta se:kä hänen ihanteellinen vakaumuksensa shakkipelin alemuksesta. Hän ei hyväksy tämän pelin kaupallistamista eikä esimerkibi avustajajärij estelmää. Tonkinlais,en aavistuksen, mutta vain aavistuksen, tämän 'brjan ri,kassisähöisyydestä antavat sen 1hdelksän luvun atsa'kkee,t: Nottingham 19:3:6, VoaHav-a,kamppailu maailmanmestaruudesta, Shakkiseireenit, Muistermia S.Tarraschista, Ammattimestarikysymys, Suurille mestareil'1e Hkirtävä kellla, Ansojen asettelu suuressa shakkipelissä, Erään maailmanmestaruusunelman lappu, OnkO' Shabbpeli nykyisin sairas? Vidmarin muistelmateas an harvinaisen omaperäistä ja mukaansatempaavaa' luettavaa, jonka ääreen palaa vieiä varmasti kirj-an kerran läpi luetluaankin.se 'kuuluu epäilemättä maailman shak,bki'f~ahisuuden huamahavimpiin teoksiin viime ai'kaina. Esmo Ridala G. Ståhlberg T. Westberg: Vörlds Mästar Schack Botvinnik-Tal, Raben & Sjögren Tukhalma 19:6,0" 93 s. Tuskin an viimeisestä maailmanmestaruusottelusta kulunut kuin muutama,kuukausi, niin kirjakaupaissa on saatavana attelukirja useiden kustantamoiden julkaisemana. Syyskesästä tuli markkinoille ruotsinkielisenä Vär!lds Mästar Shack. Kir'jaittajina ava t tunnetut ruotsalaiset shakkikynäilijät suurmestari G: Ståhlberg ja shahitoimittaja r. Westberg. Pelien analyysit on suorittanut G. Stå!hlberg selvään j.a varmaan tapaansa. J. Westbe'fg on Ikirjaittanut teokseen osat: Tal-Ta:ktikern ja Botvinnik-Strategen. Suosittelemme brjaaerinomaisena lahjana shakinharrastajille..* G. Ståhlberg: Sdhack från början, Raben & Sjög.ren Tukholma 19509, 144 s. Suurmestmi G. Ståhlberg 'On kirjaittanut tämän 1eoksen mielenkiintoiseen muotaon, josta 'On hyötyä hiukan ennen oppineeuebn. Eri kappaleet on lisälsi seivennetty lukuisinkuviain, jaten ei ale väl:ttämätön kaikkia tutkia shcukkilaudan avulla. Kirijaa an saatavana Suomalaisesta Kirja'kaupas'ta, P. S im 0' n e n
146 SUOMEN SH-AKKI SUO MEN SH-A KKI 147 PE~LI0SASTO Toimittaa ESMO RIDALA, Hki - Munkkiniemi, Solnantie 37 D 77. Avustavat: Suurmestari 1. Paehman, Eero E. Böök ja P. Simonen. 1917. Espanjalainen peli W. Unzieker M. Tai (Länsi-Saksa) (Neuvostoliitto) Maaotte.]u Länsi -Sa'ksa-N euvostolii tto, Hampuri 1960,. 1. e4 es 2. R!3 ReS 3. 1hS as 4. 1a4 RlS 5. Il-Il Le7 S. Tel 1:>5 7. LI:>3 0-0 S. e3 d6 (Merkittävä, ja ehkä hieman mel'killinenikin tosiasia on, euä esime-pkiksi sehaiset hyökkääväs,tä pelityylistään tunnetut suurmestari-t kuin Keres ja TaI eivät ainakaan nykyään, mie1ellään pelaa vimkaisiin sommitelmiin,johtavaa Marshallin gam1iiltia B: - d5). 9. h3 Rh8 (Vanha nerokkaan unkarilaisen mestarin Breyerin aikoinaan 'keksimä erikoislaatuinen muunne'lma, ja:ka on viime vuosina kaivettu jäl.leen vanhoista kätköis.tä esiin ja saavuttanut melkoisen suosion) 10, d4 Rbd7 (,Jos 'JOi. - L17, niin yksinkertaisimmin 1:1. dxe5 dxe5 12. Dxd8 LxdB 13. RJCe5 va'lkean pienin loppupe-lieduin) II. Rbd2 (Yritteliäämpi olisi ollut 11. c4 ja nyt saa II. - b4 vastauksen 12. e5! ja 11.'- L17 12. Rc3i) 11.,- Lh7 12. l,c2 Te8 13. HU Lf8 14. Rg3 gs IS. b3 197 16. d5 RbB 17. De (Pelin jälikeen Unzicker ehdotti 17. Ld3, 'jotta va,lkea olisi c7 -e6-: een voinut vastata 18. e4) 17. - c6 18. c4? (Nyt on tämä huono.- se on suoras.taan hdviöön j'ohtava virhe. Tämän todistaa maailmanmestari suhtee.jlisen yksinkertaisella, mutta silti hauskana tava,]]a. Oikein oli tietenkin IB. dxc'6 ja valkea on vain hieman asemahisesti alakynnessä) 18. - cxcls 19, cxd5 RfxdS! 20. exds e4 21. Rxe4 Lxal 22. LgS f6 23. Le3 Rxd5 (Jos 23. - LeS, niin 24. irxe5 Txe5, 25. Ld4 Tf5 26. Rg3 ja valkealla on erinomainen vastapeli) 24. Txal Rxe3 25. Dxe3 LJle4 2S. lxe4 ds ja valkea antautui. - E. Ridala. 1918. ReHn avaus B. larsen E. Geller Nimzowitschin muistoturnaus, Kööpenhamina 1960. 1. g3 (Tämä siirto oli aikoinaan suurmes,tari ReHn suosima ja hän 'kctytti sitä suurissakin kilpailuiss-a kaikkein vahvimpiaikin vastustajia vastaan. Tämänvuotisissa turnauksissa ovat sitä useita kertoja käyttäneet suurmestarit Kortshnoi ja Larsen. Tämä harvinainen avaus, johon lienee,tavalla toi toisella syytä. liittää Retin nimi, ei sinänsä i,lmeisestikään ole erityisen tehokas - saahan musta esimerkiksi ti.jaisuuden valkean millään tavoin häiritsemättä muodosta-a sotilas'keskustan - mutta se pa:kottaa mustan heti alusta pitäen itsenäiseen ajatteluun) 1.,- el5 2. Lg2 es 3. :a13 RcS 4. 0-0 R!S 5. e4 d4 B. cl3 (Mustalla on,kieltämättä vapaammaha näyttävä peh, muaa :kokonaan eri asia on, onko se myös parempi. Aik.aiseen soti:laskeskustan muodostamiseen liittyvä,t tunne.tusti omat vamansa ja lisäksi on tässä yhte-ydessä merkitystä myös sillä, että valkea on ensin siirto~ vuorossa) S. - LdS 7. Ra3 0-0 8. TbI Te8 9. Re2 a5 10. b3 (Musta uhkasi W. - a4, joka nyt saisi vastauksen 11. 14) 10. - 1S (Valkean mahdol!isuu'ksia mustan kes:kustan hajoittamiseen olisi supistanut Larsenin pelin jälkeen ehdottama jatko 10. - R14! II. a3i Rxc2 12. Dxc2: c5 jne. Mutta ei sitä optimistisempi pelijatko 'kaan huono ole 12. a3 LfS 12. 1:>4 axb4 13. axbli Del?? (MuHa tämä on ilmeinen asemahinen virhe. D--ruutu oli varat- tava ratsulle. D-siirtoa huomattavasti parempi oli 13. - Ta2! H. b4 Ra5 ja jos nyt 15. e3; niin 15. - Rxe4! 16. exd4 e4!) 14. h5 RdS (A5:ssä ratsu olisi ohut vailla toimintamahdollisuuksia) 15. e3! dxe3 IS. Rxe3. 1h7 ('Siirron 16. - Lh3' jälkeen valkean olisi jo kannattanut avata peli siirrolla 17. d4!) 17. Lh2 cs 18. TaI Txal 19. Dxal cxb5 (Sotilas e5:ssä oli mustan pelin tukipylväs, jota olisi kannattanut puolustaa siirrolla 19. - De7. Valkea saa nyt voima'kkaan aloitteen, mutta siltä huolimatta musta ei ole kokonaan vailila puolustusmahdollisuuksia) 20. Rxe5 De7 21. Rf3 Le7 22. Tel! hxc4 23. dxe4 DbS 24. Rd5 Rxd5 2S. exd5 Lf8 2S. Ld4 Dh3 (Dvaihtoyritys 26. - Da6 olisi kilpistyny,t jatkoon 27. Dxa6 bxa6 2B. TeB! Lf5 219. TaB Le4 30. Re5,! Lxg2 31. Kxg2: Ld6 32. Rc6 Le? 331. D6! ja vaikea voittaa)', 27. Re5 b5 28. Bel7 la3? (Ratkaiseva virhe - ehkäpä musta ei enää itsekään uskonut valkean uhkaavannä'köisen hyökkäyksen edessä mahdo:llisuu'ksiinsa? Oikein oli joka tapauk-sessa 28. - DaGI; joka olisi pelastanut pelin: 29. RxfB Dxal 3D. Txal KxfB 311. TaB< Tel +! 3<2. Lfl Ld3 33. TxdB+ Ke7 tai 31. Le5<+ KgB 312. TaB Tel+ 3G. LlI Ld3 3:4. TxdB+ Kh7 jne. Nyt sen si,jaan va,lkea voittaa kauniisti) 29. 1xg7! Lxel 30. Rf6+ Kxg7 31. Rxe8+ Kf8 32. Dh8+ Ke7 33. ds+ Kd7 34. RIS+ Kc8 3S. Lh3+ Kh7 36. Dxd8 Del 1 + 37. Kg2 Ld3 38. Le8+ Ka8 29. Da5+ ja musta antautui, sillä seuraa kahden siirron matti. Mielenkiintoinen kamppailupeli, jota Larsen pitää parhaisiinsa kuu'luvana. - E. Ridala. 1919. Caro-Kann F. Olafsson E. Ehskases Mar del,plata,1916-0 1. e4 cs 2. d3 (Tämä nyttemmin maailmanmestari,ksi nousseen Tahn viime ehdokasturnauksessa Smyslovia vastaan pelaama passiiviseita näyttävä, muha valkeahe yllättäviä mahdollisuuksia tarjoava muunnelma, näyttää saavuttavan suosiota - eikä syyttä) 2. - d5 3. Rd2 Rd7 (Edellämainitussa pelissä Smys.]ov pelasi 3. - e5 4. Rgf31 Rd7 50. d4! ja va,l-kea sai tempohäviöstään huolimatta erinomaisen pehn. Eliskasesin pyrkimyksenä on pitää asema sulje.ttuna ja estää si,ten ikävät yllätykset keskustassa) 4. Rgf3 De? 5. g3 dxe4 6. dxe4 e5 7. 192 :t.c5 8. 0'-0 Re7 9. h3 Rg6 10. 1h2 0-0 11. a3 a5 12. Rel b6 (Mustan D-lähetin,kehittäminen osoittautuu 'tässä pelissä, toisin kuin yleensä earo-kannissa, hankaluuksia tuottavaksi. Viis,tolinjail'la a6'-11 sen vaikutus on suhteellisen vähäinen. Yleensäkin voidaan todeta, ettei mustan avaus'käsittely ole täysin onnistunut, jos,kaan mitään kohtalokasta virhettä'kään ei ole toisaalta sattunut) 13., Rd3 La6 14. Rf3 LdS 15. h4! (Tätä valkean aktiivisuutta K-sivustaUa ei musta pysty mitenkään estämään, mutta hän voi 'kiinnittää,tiettyjä toiveita oman, tosin hieman ahtaan, asemansa puolustuskykyisyyteen) 15. - TieS IS. hs RgfS 17. Rh4 RcS (Jos 17. - g6" niin 18. f41) 18. RIS Rxd3 19. cxd3 ReS 20. Dg4 fs (Uhkasi jo 21. Rxg7 1, joka olisi seurannut myös siirtoa 2;0. - Ll8) 21. f4! Tad8 (Pelisiirron lisäksi tuli 'kysymykseen myös 21. - KhB, kun sen sijaan 21. - exf4 22. Lxf6 olisi edistänyt valkean tarkoitusperiä) 22. fxes Lxe5 23. RhS+ Kf8 (Jatko 23.-
148 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKI 149 Kih8i 24. LxeS lxes 25. R17 + Kg8 26. RxdB olisi maksanut kvaliteetin, mutta täysin toivoton ei sekään olisi mustalle ollut - olisihan hän saanut ratsulleen loistoruudun d4, minkä lisäksi heikko d-sotilas olisi tuottanut va,lkeal:le vaikeu:ksia. PeIisiirtoa lienee kuitenkin pidettävä parempana, joshn valkean seuraavan hurjan hyökkäyksen torjuminen vaatii mitä tarkinta peliä) 24. Txf6+! Lxf6 (G-sotilaalla lyönti johtaa häviöön seuraavasti: 2S. Dg8+ Ke7 26. D17 + Kd6 27. R1S-t KcS 28. d4+ I Lxd4+ 29. Lxd4-t- Txd4 30,. Dxe8 ja mus,tan kuninkaan asema on avuton) 25. Lxf6 gxf6 (Mustan ainoa mahdollisuus: jos 25. - Lx:d3, niin 26. D1S! gxh6 27. Lxd8+ D17 28. Lxb6 ja valkea voittaa vaivatta loppupelin, ja jos 25. - gxh6, niin 26. Tlll) 26. Dg8+ Ke7 27. Dxh7+ Kd6 28. e5+ Kxe5? (Ratkaiseva virhe. PuolustusmahdoHisuuksia tarjosi vielä jatko 28t. - KCS,I 29. Tcl'+ Lc4! 3'0. Tx:c4'+ KbS 311. a4+! Ka6 3'2. Dxc7 Rxc7 33. Txc6 Td7! 34. ex16 Th8 jne. ja musta se,lviytyy tai 31. Dxc7 Rxc7 32. Lx:c6+ Ka6 3'3. Lxe8 Rxe9 34. ex16 Rx16 :3S. d4 RxhS jne. samoin tuloksin. Nyt seuraa 'kaunis loppu) 29. d4+! Txd4 30'. RI7 + Dxf7 31. Dxf7 T4d8 32. Tel+ Kd6 33. Dxf6 Lc8 34. De5+ Kd7 35. Lh3 ja musta antautui. E. Ri dal a. 1920'. Nimzoinlialainen peli S. Reshevsky L. Pachman Buenos Aires, 1960 1. d4 Rf6 2. c4 e6 3. Rc3 Lb4 4. e3 0'-0' 5. Rge2 d5 6. a3 Le7 7. cxd5 Rxd5 8. Dc2 Rxc3 9. Rxc3 c5 10. dxe5 Lxc5 11. Le2 Rc6 12. 0'-0' De7 13. M Ld6 14. Tdl Ld7 15. Lb2 Tfd8 16. Re4 Lb8 17. b5 Re5 18. DeS Kf8 19. Tad f6 20'. a4 Rf7 21. La3 Dxe5 22. Rxe5 gf8 23. Rxb7 Tc8 24. Txc8+ Lxc8 25. 113 ja musta antautui. 1921. Griinfeldin puolustus W. Uhlmann L. Pachman Buenos Aires,1960 1. d4 Rf6 2. e4 g6 3. Rc3 d5 4. Rf3 Lg7 5. Db3 dxc4 6. Dxc4 0'-0' 7. e4 Ra6 8. Lg5! (Johtaa eri.ttäin terävään peliin. Tavallisempi on kuitenkin 8. Le2) 8. - h6 9. Lh4 c5 10. d5 e6? (Kuten jat,ko osoittaa, :lämä on ilmeinen virhe: musta ei saanut päästää vaikean d-sotilasta vapaaksi. Hänen oli sensi'jaan pelattava 10.. - DaS! Jos valkea silloin jatkaa 11. 0'----0'----0, vastaa mus,tal1. - Ld7 12. es, bs! erinomaisin pelein. Näyttääkin sil:tä, että, valkean olisi mustan D-siirron jäl 'keen jatkettava lyhyehä tornitukseha) 11. O-O-O! (Nyt on tämä sen sijaan huomattavan vahva ja myös huomattavasti parempi kuin pelissä Szabo~ Pachman, TTenC'ianske Teplice 1949, esiintynyt 'kaksiteräinen jatko 11. d6 es! 12. Tdl Le6, jne., jossa mustalla on tyydyttävät mahdollisuudet) 11. Da5 12. Db5! (Vapaa d-sotilas on val 'kealla niin voima,kas valtti, e:ttä hänen kannattaa siirtyä loppupeliin) 12. Dxb5 13. Lxb5 Rc7 14. le4 exd5 15. exd5 b6? (Jos musta,lla vielä oli jonbnlaisia pelastumisen toiveita, olivat ne epäi:lemältä tässä. Mustan oli yritettävä vastapeliä sotilaan uhrauksella IS. - bs', esim. 16. Rxb5 RxbS 17. LxbS Tb8! jne. Peli siirron jäj:keen ei pelastumises'ta ole enää toiveita) 16. d6 Le6 (Pienempi paha oli sittenkin 16. - Re6 17. Rd5<l) 17., dxc7! Lxe4 18. Re5 Le6 19. Re6 g5 20. Lg3 Rh5 21. Td8! (Tämä siirto sinetöi mustan häviön) 21. - 116 22. Txa8 TxaB 23. Tdl Rxg3 24. hxg3 Kf8 25. Txd8+ LxdB 26. exd8d + Txd8 27. Rxd8 Ld7 28. Re4 Ke7 29. Rb7 Le6 30. Rbd6 Ke6 31. g4 ja musta antautui. Avausteoreettisesti huomionarvoinen peli. - E. Ri dala. 1922. Sisilialainen peli Fichtl Padevski Varna 1960' 1. e4 e5 2. Rf3 Re6 3. d4 cxd4 4. Rxd4 Rf6 5. Re3 d6 6. Lg5 e6 7. Dd2 Le7 8. O~O'----O 0-0 9. Rb3 (TavaHisempia ovat 9. 14 da 9.. Lc4, mutta peiisiii'to käy myös) 9. - Db6 10. f3 Td8 II. Le3 De7 12. Df2 Rd7 13. Rb5 Db8 14. g4 a6 15. R5d4 De7 16. h4 Rxd4 17. Rxd4 b5 18. g5 Re5 19. h5? (Va~kean eteneminen K-sivustalla näyttää uhkaava,]ta, mutta todellisuudessa mustan mahdollisuudet D-sivustalla ovat vaara]i]isemmal. Valkean olisi kiinni,tettävä enemmän huomiota D-sivustansa suojaamiseen) 19. Ld7 20. Re2 Tae8 21. Rg3 (Musta uhkasi jo 2:1. - Rb3!-t-! Nyt nähdään myös, e.ttä valkean olisi ollut pelattava ajoissa Kcl - bl, 'johoin hänellä olisi nyt tilaisuus vastata 21. Rcl ja suojata täten K-asemansa) 21. - Ra4 22. Ld3 d5! 23. exd5 Rxb2! 24. Kxb2 De3+ 25. Kbl Te4! 26. Del (Val 'keama ei ollut aikaa edes tornin lyöntiin vastauksen 26. - bxc4! vuoksi) 26. - TM + 27. Kcl Da3 + 28. Kd2 exd5 29. Df2 (Myös siirtoa 29. Ke2 olisi seurannut 29. - Te8!) 29. ~ TeB 30. f4 d4 31. Lxd4 Tc4! (Mustan u1hkaus 32. - Lb4+ on niin voimakas, ettei taas,kacm ehdi lyödä valkean tornia) 32. Tbl Lb4+ 33. KdlLg4+ 34. Re2 (Jos 34. Le2, niin 34. - Txc2! voittaa muutamassa siirrossa) 34. Dxa2 35. TaI Txe2! 36. Dxe2 Lxe2+ 37. Kxe2 Txe2 +! 38. Lxe2 Dxe2 + 39. Kf3 Dd3+ 40'.. Kg4 Dxd4 41. Txa6 Dd7 + ja valkea antautui. Vauhdikas esitys! - E. Ridala. 1923. K. Ojanen (HSM) Espanjalainen peli E. Ridala (SSK) SSL:n joukkue'blpailut, Otaniemi 3il. 7. 6:0. 1. e4 e5 2. Rf3 Re6 3. Lb5 a6 4. La4 Rf6 5. 0-0' Le7 6. Tel b5 7. Lb3 d6 8.. c3 0-0 9. h3 Ra5 10. Le2 e5 11. d4 De7 12. Rbd2 exd4 (Kysymykseen tuli myös heti 12. - Td8', joka oli ehkä hieman parempi'kin, jos musta -joka tapauksessa ai'koi Ke'resin muunnelmaa pelata) 13. exd4 Td8 (Tämä Keresin muunnelma johtaa useimmiten - kuten tässäkin - erittäin vilkkaisiin peleihin. Seuraavassa siirrossa tulee kysymykseen myös aseman sulkeminen siirrol:la 14. ds. Pelissä Äijälä'-Ridala, Järvenpää 1'96:0, oli jabko 14. - Ld7 IS. Tfl Tdc8 16. Ld3 b4 17. De2! ja mus,ta joutui suuriin vai'keuksiin D-sivustaHa. Ilmeisesti parempi ja'l'ko mustalle olikin 14. TfB ja pyrkiminen siirron 17 - IS toteuttamiseen) 14. Rfl Lb7 Yritys parantaa Keresin muunne'lmaa, jossa tapahtuu heti 14. - ds. Mustan yritys onnistuukin, kos'ka valkea ei valitse parasta jatkoaan 15. LgS! Se estäisi siirron d6~ds, koska vaihtoi en jä:jkeen d5:ssä ja vastaavasti d4:ssä val 'kea pelaa' TaI-el saaden luultavasti pelin ratkaisemiseen riittävän alloitteen. Mustan oli pidettävä. sotilaansa näin ohen d6':ssa ja tyydyttävä ahtaahkoon asemaan. Keresin siirto N,. - dsi oli siis parempi) 15. Rg3 Tae8! 16. Te2 d5 17. exd5 exd4 18. Rf5 Le5 19. Lg5 (Oli selvää, että. valkea oli luottanut tähän suorastaan uhkaavalta näyttävään siirtoon. MuUa mustaha onkin varaha yhättävä vastaus) 19. Rxd5! 20. Dd3 (Kvaliteetin vastaanottaminen ei tul lut lainkaan kysymykseen, sillä musta saa jatkossa 20. Lxd8 Txd81 21. R5xd4 Rf4 22. Td2 Rc4 ylivoimaisen hyöbkäy;ksen. Valkea uhkaa puolestaan nyt 20. Rh6-t- jne.) 20'. - g6 21. Re5 (Tämä vai,kutti ahekirjoihaneesta pelin aikana hu'onoha ja vai'kuttaa vieläkin. Tosin on myönne:ttävä, että varmasti häviöön johtava.ksi pelisiirtoakaan ei voida osoittaa ja että asema on puolin ja. toisin täynnä mitä vaikeimmin laskehavia pitkiä sommitelmamuunnelmia. Jobn 21. a3: tuli aue1kirjoittaneen mielestä,lähinnä kysymykseen - ottaahan se mustan ratsulta tärkeän ruudun b4 ja uhkaa b2_b4. Hmeistä on, ettei vaikean kannata vieläkään lyödä d8:aan, kos'ka mustan ratsulie avautuu ruutu f4. Mustan taas ei kannata lyödä IS: een, 'koska kuningas sivusta "repeytyy") 21. - Rb4! (Kysymykseen tuli myös 21. - Re3t!, mutta pelisii'rto on terävämpi) 22. Rh6 + KI8 23. Dd2 d3 24. Dc3! Td4 (V:iistolinja a ll-h8 oli suljettava, uhkasihan,kahden siirron
150 SUOMEN,SHAKKl SUOMEN SHAKKI 151 matti alkaen 25" Rxg6 +) 25. 1xd3 Rd5 (Varminta oli tyytyä. siirtymiseen loppupeliin, sillä valkeakaan ei O'le aivan vaiha vastamahclollisuuksia) 26. Dxc5+ Dxc5 27. Rd7 + Kg? 28. Rxc5 Txc5 29. Te8 RI6 30. 1x16+ KxfS, 31. Rg4+ (Tässä tarjosi vallkea tasapeliä, mutta musta torjui ehdotu;ksen toivoen val,kean aikapulassa erehtyvän, Näin.kävikin, mutta oikein pelaten olisi hänen asemansa kenties kestänyt) 31. Kg7 32. UI? (Ratkaiseva virhe. Hyviä puolustusmahdollisuuksia tarjosi 32, Te3:!, joskaan ei ole 'Oivan varmaa, pelastuuko va1kea - jäähän mustahe edelleen'kin voimakas aloite samana kun hänen upseerinsa ovat huomattavasti aktiivisemmin sijoitetjuja!kuin valkean, Musta olisi voinut yrimää jatkaa esim, 32, - TcdS,33, Lfl Td2 34, b4 Rc6: 36, a3' Rd4 jne.) 32..- Tc2 33. Thl Tdd2 34. b4 Rc6 35. a3 h5 36. Re3 Ta2 37. Rdl (Valkea piti f sotilaan suojaamista tärkeämpänä, mi'kä sinänsä oli oikein, multa aloite on jo liian h}'1vin mustan käsissä) 37. - Txa3 38. Tel (Myöskään 38, Te3 ei auttanut: 3:8, - Ta4, 39. Teb3 Td4 jne.) 38. - Rxb4 39. Te? Txdl 40. Txh7 Taal ja valkea antautui. - E. Ridala. 1924. Lähettipeli L. Hällström L Niemelä Järvenpää 1960: 1. e4 e5 2. Lc4 RfG 3. Rc3 Rc6 4. h3 (Johtaa pois teoreettisiha uriha. 4. Rf3 olisi johtanut preussilaisen pelin muunnelmaan, jossa musta olisi jatkanut parhaiten 4. ~ Rxe4 - mikä kävi hyvin päinsä jo mustan 3. siirrossakin - ja 4. d3- erääseen wieniläisen pelin muunnelmaan) 4. - Rxe4 5. Lxf7+? (Nyt saa musta huomattavan asemaedun, Oikein oli 5. Rxe4 d5 6. Ld3! dxe4 7, Lxe4 jne.) 5. Kxl7 6. Rxe4 d5 7. D13+ Kg8 8. Re2 Le6 (Ei tieten'kään 8, - dxe4 9. Db3,+ i'o matti seuraavassa siirrossa) 9. R4g3 e4 10. Db3 Dd7 11. d4 (Jos II. Dxb7, niin 11. - Tb8 12. Da6 Le5! ja mustojlla on erinomainen upseeripeli) 11. - b5 12. a3 Ra5 13. Dc3 Rc4 14. b3 b4? (Musta yrittää saada kiinni valkean D:n, mutta ei huomaa, että joutuu maksamaan siitä liian kal 'liin hinnan, Oikein oli 14. - Rb6) 15. axb4 Tb8 16. 1xa7 1xb4 17. Dxb4! Txh4 18. Ta8+ Kf7 19. TxhB (Valkea sai näin täysin tyydyttävän aineellisenkin,korvauksen menettämästään D:sta, Mutta lisäksi mustan K:n asema on vaaranc!'!ainen ja mustan on vaikeata saada torni aan tehokkaas ti mukaan peliin, Mustan asema on siis jo nyt varsin uhkaava) 19. - Rd6 20. 0-0 Dc6 21. le3 Tb7 22. ~3! g6 23. Ixe4+ Kg7 24. T1I8! Lf7 25. Lf4 Re8 (Jos es im, 25. - Ta7, niin 26, Le5+ Kh6 2'7. Lxd6 TaI + 28, Kh2 Dxb6 29. Txf7 jne,) 26. Lh6+! KxhS 27. Txl7 Rg7 28. Tg8 Rh5 (,Jos 28. - Re6, niin 29. Rf5+! gxfs 3iD. Tf6+ Kh5 31. Rg3+ Kh4 32. T'h6l 29. Rxh5 Kxh5 (Jos 29, - gxh5, niin 3 0. Rg3'!) 30. Rg3+ KM (Jos 30,. - Kh6, niin 31. Tf5 1 gxf5 32. Rxf5+ Kh5-3G, g4) 31. T14+ Kg5 (Muuten seuraa siirron matti) 32. T15+ Kh4 33. Kh2! Dd6 (Jos 33. ~ De6, niin 34. Th5,+! gxehs 35: Rf5+ Dxf5 36. gg) 34. e5 De6 35. Th5+ gxh5 36. Rf5+ ja musta antautui. E. RidalQ " 1925. Caro-Kann U. Räisä H. Koskinen Järvenpää 1960 1. e4 c6 2. d4 d5 3. Rc3 dxe4 4. Rxe4 RfS 5. Rxf6+ gxf6 6. Rf3 Lg4 7. le2 eb 8. Lf4 Lg7 9. 0-0 O~O 10. Dd2 Rbd7 11. Tad!. Kh8 12. Tfel a5 13. RM Lxe2 14. Dxe2 04 15. e4 15 16. RI3 RfG 17. Re5 Db6 18. Td3 Tad8 19. Tedl DaS 20. Lg5 De7 21. Th3 Tg8 22. De3 Rg4 23. Rxg4 Il,g4 24. Lxd8 DxdB 25. Tg3 h5 26. Dd2 DI6 27. Td3 Lh6 28. De2 LI4 29. d5 cxd5 30. cxds e5 31. g3 Lh6 32. d6 Td8 33. d7 118 34. Td5 Lg7 35. De4 Dg5 36. Te5 15 37. Dd5 ja musta antautui. 1926. Anti-Merano.gambiitti 1. Niemelä A. Sauso Jä'fvenpää 19-GO. 1. d4 ds 2. c4 cs 3. Rc3 RI6 4. Rf3 e6 5. LgS dxc4 S. e4 b5 7. e5 h6 8. LM g5 9. exfs gxh4 10. ReS Dxf6 11. Le2 Rbd7 12. Rxc6 Lb7 13. LI3 a6 14. 0-0 Tg8 15. Tel Ld6 16. d5 Lxc6 17. Re4 Lxh2+ 18. Kxh2 DeS+ 19. Kgl LxdS 20. Re5 Dxel + 21. Dxel Lxf3 22. Rxd7 1xg2+ 23. Kfl Kxd7 24. Tdl + Ke7 25. De3 Lxdl 26. Kxg2 Td8 27. Dxh6 Td4 28. De3 Td529. Da7 + Kf6 30. Kh3 b4 31. Dxa6 c3 32. hxc3 bxc3 33. De4 c2 34. KxM KgS 35. Kg3 TgS+ 36. Kh2 Tg4 37. De8 KIS 38. f3 Tg5 39. De7 16 40. a4 e5 41. a5 KI4 42. Dc6 Tg6 43. Dc4+ Kf5 44. a6 Tg7 45. a7 Lxf3 46. Dc2+ Le4 47. De8+ KM 48. Dh3 Tg5 49. Dfl+ Lf3 50. Dc4+ KI5 51. Kh3 Le4 52. Dfl + Kg6 53.. De2 KfS 54. Kh4 Tg8 SS. DIl + Ke6 56. Dh3 + Kd6 57. Da3+ Ke6 S8. Db3+ Ld5 59. Db8 Tg5 60. Dd8 Lg2 61. De8+ Kf5 62. De8+ Kg6 63. Dc2+ Kf7 tasapeli. 1927. Espanjalainen peli P. Äijälä H. Koskinen Järvenpää 1960 1. e4 es 2. Rf3 Rc6 3. LbS a6 4. La4 RI6 5. 0'---0 Le7 6. Tel b5 7. Lb3 0-0 8. c3 d5 9. exd5 Rxd5 10. Rxe5 Rxc5 II. Txc5 c6 12. d4 Ld6 13. Tel Dh4 14. g3 Dh3 15. Le3 Lg4 16. Dd3. KhB 17. Dfl Dh5 18. Rd2 15 19. f4 Tae8 20. Lxd5 cxd5 21. Df2 Te4 2.2. Rxe4 fxe4 23. Dd2 Lf3 24. 111 g5 25. Txf3 cxf3 26. Ixg5 h6 27. Tfl hxg5 28. Lxg5 f2+ 29. Txf2 Txl2 30. Kxf2 Dh2+ 31. Kfl Dhl + 32. Ke2 Dh5 + 33. Kfl Dhl + 34. Ke2 Dh5+ ja tasapeli. 1928. D-intialainen peli O. Poippo V. Hänninen J yväs'ky,län Työväen Shalkkikerhon kevälurnaus, Jyväskylä 2,3. 5,60 1. d4 RI6 2. c4 e6 3. RI3 b6 (D-intialainen on avaus, jolla on kahdet jyrkästi toisistaan poikkeavat kasvot: se voi joko helposti johtaa sitkeisiin j-a pitkä-ihsiin asemapeleihin tai hurjiin sommitelmahisiin kädnteisiin, Yleisesti ottaen sitä voidaan pitää erityisen vai keana avauksena) 4. g3 Lb7 5. 192. Le7 (Nykyisin on lähettisha!kkaus b4:stä unohdettu kokonaan ja melkein aina pelataan tekstisiirlo, mutta 10puHista varmuutta niiden paremmuus!järjesty,ksestä ei ole silti saatu) 6. 0-0 0-0 7. Rc3 Re4 8.Dc2 I/.xc3 9. Dxc3 15 (Muita vaihtoehtoja ovat 9,' - Le4 ja 9, - d6, mutta pelisiirto on aina:kin aktiivisin) 10. b3 (Tämä lähe-tin s1vustointi on nykyään vaikean tavallisin jatko. Tunnetussa remissipelissä AIjechin-Botvinnik, - A >tro 193'8, jatkettiin 10. Le3 Lf6 11. Dd2 d6 12. ds es 13, Rg5 Lxg5 14, Lxg5. De81 tasa-gsemin, mutta huomionarvoinen on siitä edelleen kehite:!ty jatko 10', Tdl Ld6 11. Le3: d6, 12. Dd2 ja mus,tan on vai,kea vapauttaa asemaansa, kuten pelissä Böök-Rida'la, Solvalla 1959<) 10. - d6 11. lh2 Rdn (Kumpikaan ei huomaa, ettd val'kea O'lisi nyt voittanut sothaan siirrolla 12, De3, esim. 12. _ Tf6 13. Rg5 Lxg2 14, Rxe6 jne. Oi;kein oli tietenkin teoreettinen II. - Lf6) 12. Tadl? DeS 13. ReI Lxg2 14. Rxg2 g5 15. :14 g4 16. Tlel (E-sotilaan kaksoisaekel olisi käynyt jo tässä) IS.,- Dg6 17. Dd3? (Nyt oli pelin vapauttamiseksi 17. 84 'jo välttämätön, esim, 17. - fxe4 18. DcZ Rf6,19. d5: jne) 17..- RI6 18. d5 Re4 19. dxes Tae8 20. Re3 ld8 (Kysymykseen tuli d-sotilaan heikentymisestä. huolimatta 2:0. - c6, ja lyönti e6:een kuningattareua, Musta tähtää kuitenkin nyökkäykseen h-linjaa pitkin h2:ta vastaan. Valkea saa nyt ratsunsa edullisesti d5:een) 21. Rd5 TxeS 22. Dd4 (Tempon mene tys, Kysymykseen tuli 2,2. b4, joka uhkaa jo 23, b5o) 22. - c5 23.. Dd3 (Shakkauksen iäl.keen h8:ssa valkean kuningatar jääkin kiinni) 23. - Dh5 24. Re3 Th6 25. Rfl Te8 26. Dd5+ KfB 27. Db7 Te7 28. Dc8 Ke8 29. Td3 The6 30. Re3 30.,- Rxg3!? (Johtaa tava-tloman mielenkiintoisiin ja monimutkaisiin sommitelmahisiin käänteisiin, Kysymykseen tuli myös 30-, - Rf2, ~oka olisi johtanut todennälköisesti tasapeliin seuraavasti: 31. Dc6,+! Kf7 32, Txd6 Txd6