TERVEYDENSUOJELUJÄRJESTYS

Ympäristölautakunta 28.8.2014 74 liite 3 1 TERVEYDENSUOJELUJÄRJESTYS MIKKELIN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT MIKKELIN KAUPUNGIN, MÄNTYHARJUN, KANGASNIEMEN HIRVENSALMEN JA PERTUNMAAN KUNNAT

Ympäristölautakunta 28.8.2014 74 liite 3 2 Sisällys 1. LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET... 3 1.1 Tavoite... 3 1.2 Määräysten antaminen... 3 1.3 Terveydensuojelujärjestyksen soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin... 3 2. LUKU ILMOITUSVELVOLLISET TYÖTILAT JA TOIMINNOT... 4 3 LUKU ASUMISTERVEYS JA ASUNNONTARKASTUSMENETTELY... 5 4. LUKU ELÄINTENPITO... 6 5. LUKU LINTUJEN RUOKINTA... 7 6. LUKU VAHINKOELÄINTEN TORJUNTA... 7 7. LUKU YLEISÖTILAISUUDET... 7 8. LUKU KÄYMÄLÄT... 7 9. LUKU MUUT MÄÄRÄYKSET... 8 9.1 Määräyksistä poikkeaminen... 8 9.2 Rangaistukset ja seuraamukset... 8 10. LUKU VOIMAANTULO... 8

Ympäristölautakunta 28.8.2014 74 liite 3 3 Hyväksytty ympäristölautakunnan päätöksellä 28.8.2014 74 Mikkelin kaupungin terveydensuojeluviranomainen (ympäristölautakunta) antaa terveydensuojelulain 51 :n nojalla seuraavat määräykset noudatettavaksi Mikkelin kaupungin, Hirvensalmen, Mäntyharjun, Pertunmaan ja Kangasniemen kunnan alueella sen lisäksi mitä laissa ja sen perusteella annetuissa säädöksissä on asiasta määrätty. 1. LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1.1 Tavoite Terveydensuojelujärjestyksen tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioiden ylläpitää ja edistää väestön terveyttä sekä ennaltaehkäistä, vähentää ja poistaa sellaisia elinympäristössä esiintyviä tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa terveyshaittaa. 1.2 Määräysten antaminen Mikkelin kaupungin ympäristölautakunta on antanut terveydensuojelujärjestyksen terveydensuojelulain 51 :n 3 momentin perusteella. Terveydensuojelujärjestyksen noudattamista valvoo terveydensuojelulain 7 :n mukainen terveydensuojeluviranomainen, jona toimii Mikkelin kaupungin ympäristölautakunta. Ympäristölautakunta voi siirtää sille tässä järjestyksessä kuuluvaa ratkaisuvaltaa alaiselleen viranhaltijalle siten kuin terveydensuojelulaissa 7 :ssä säädetään. 1.3 Terveydensuojelujärjestyksen soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin Mikkelin kaupungin, Hirvensalmen, Mäntyharjun, Pertunmaan ja Kangasniemen kuntien alueella on noudatettava tätä terveydensuojelujärjestystä, joka on annettu terveydensuojelulain säännösten ja määräysten täytäntöön panemiseksi. Terveydensuojelujärjestystä ei sovelleta, jos se on ristiriidassa terveydensuojelulain taikka sen nojalla annettujen säädösten kanssa. Terveydensuojelujärjestystä noudatetaan muun lainsäädännön tai muiden kunnallisten määräysten rinnalla ja tarvittaessa samanaikaisesti terveydensuojelulain mukaisissa asioissa. Kunnan muiden viranomaisten tulee lupa-asiaa ratkaistaessa tai muuta viranomaispäätöstä tehtäessä ottaa huomioon mitä tässä järjestyksessä säädetään.

Ympäristölautakunta 28.8.2014 74 liite 3 4 2. LUKU ILMOITUSVELVOLLISET TYÖTILAT JA TOIMINNOT Terveydensuojelulain 13 :ssä mainittujen tilojen ja toimintojen perustamisesta, käyttöönotosta ja oleellisesta muuttamisesta on toiminnanharjoittajan tehtävä kirjallinen ilmoitus terveydensuojeluviranomaiselle. Ilmoitus on tehtävä vähintään 30 päivää ennen toiminnan aloittamista, ellei tässä järjestyksessä ole toisin määrätty. Toiminnan olennaista muuttamista koskeva ilmoitus on tehtävä vähintään 14 päivää ennen muutetun toiminnan aloittamista. Ilmoituksen johdosta terveydensuojeluviranomainen tekee päätöksen, jossa voidaan asettaa tarpeellisia ehtoja terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Ilmoituksen käsittelystä peritään ympäristöterveydenhuollon maksutaksan mukainen maksu. Terveydensuojelulain (763/1994) 13 :ssä mainittujen toimintojen ja huoneistojen perustamisesta, käyttöönotosta ja olennaisesta muuttamisesta on tehtävä kirjallinen ilmoitus terveysvalvontaan viimeistään 30 vuorokautta ennen toiminnan aloittamista. Toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on ilmoitettava kirjallisesti terveysvalvontaan ennen kuin uusi toiminnanharjoittaja aloittaa toiminnan. Toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava kirjallisesti terveysvalvontaan. Kirjalliseksi ilmoitukseksi katsotaan myös sähköpostilla tai faksilla toimitettu ilmoitus. Terveydensuojelulain (763/1994) 13 :ssä tarkoitettuja huoneistoja ja toimintoja ovat esimerkiksi - Julkinen huvi-, kokoontumis- tai majoitushuoneisto - Yleiseen käyttöön tarkoitettu sauna, uimahalli, uimaranta taikka uimala tai kylpylä - Eläinten pitoon tarkoitetun rakennuksen, tai aitauksen sijoittaminen / käyttöönotto asemakaava-alueelle, tai muulle taajaan asutulle alueelle. - Koulu tai oppilaitos - Päivä-, lasten- tai vanhainkoti, julkinen nuorisotila, kerhotila ym. muut sosiaalialan laitokset ja sellainen palveluasumisyksikkö jossa on ympärivuorokautinen valvonta (tehostettu palvelu- asumisyksikkö). - Parturi, kampaamo tai kauneushoitola tai muu huoneisto, jossa harjoitetaan ihonkäsittelyä tai hoitoa. - Sellainen kuntosali tai muu liikuntatila, jonka käyttöoikeutta ei ole rajoitettu - Muut vastaavat laitokset tai huoneistot, joissa harjoitetusta toiminnasta saattaa aiheutua käyttäjälle terveyshaittaa.

Ympäristölautakunta 28.8.2014 74 liite 3 5 - Hautausmaa ja hautapaikka Sellaisia asuinrakennukseen tai asuinalueelle sijoitettavia työtiloja ja toimintoja, joita terveydensuojelulain13 :n 1 kohdan tarkoittama ilmoitusvelvollisuus koskee ovat esimerkiksi: -kemialliset pesulat, maalaamot, kirjapainot, kopiolaitokset tai vastaavat, joissa käsitellään liuottimia tai muita haitallisia aineita - diskot, tanssiravintolat, karaoket, soittoterassit, nuorisotilat ja vastaavat tilat, joissa soitetaan musiikkia voimakkaasti - sisätiloissa sijaitsevat ampumaradat ja moottoriradat - ajoneuvojen, moottorien tai vastaavien muiden koneiden testaus- ja huoltotoiminta - muut vastaavat tilat tai toiminnat, joista voi aiheutua terveyshaittaa melun, pölyn, hajun, tärinän yms. muodossa Näistä täytyy tehdä 2 luvussa mainittu ilmoitus terveydensuojeluviranomaiselle ennen toiminnan aloittamista. Ilmoitusta ei tarvitse tehdä, jos toiminta edellyttää ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa (89/2000) 3 LUKU ASUMISTERVEYS JA ASUNNONTARKASTUSMENETTELY Asunnon ja muiden oleskelutilojen olosuhteiden tulee olla sellaiset, ettei niistä aiheudu tiloissa asuville tai oleskeleville terveyshaittaa. Muilla oleskelutiloilla tarkoitetaan päivähoito- ja koulutiloja, vanhain- koteja ja muita vastaavia julkisia tiloja. Asunnontarkastuksen lähtökohtana on asunnosta peräisin olevan terveyshaitan selvittäminen. Tarkastusta ei tehdä, mikäli pyyntö koskee esimerkiksi pelkkää kosteusmittausta ilman terveyshaittaepäilyä. Asunnontarkastusta ei myöskään tehdä asunnon tulevaa myyntiä/ostoa varten. Asunnontarkastusta ei oteta vireille, ellei asunnossa todistetusti asuta. Terveyshaittaa epäiltäessä on aina ensin otettava yhteyttä kiinteistön omistajaan tai ylläpidosta vastaavaan tahoon (yleensä isännöitsijä). Jos kiinteistön omistaja tai tämän edustaja ei ryhdy tarvittaviin toimenpiteisiin, asukas voi ottaa yhteyttä terveystarkastajaan. Terveystarkastaja tekee asunnontarkastuksen joko asunnon omistajan tai haltijan kirjallisesta tai terveystarkastajan suostumuksella suullisesta pyynnöstä. Kirjallisen pyynnön voi lähettää joko postitse tai sähköpostilla.

Ympäristölautakunta 28.8.2014 74 liite 3 6 Asukkaan tahdon vastaisesti asunnontarkastus voidaan tehdä vain, jos viranomaisella on perusteltu epäilys siitä, että asunnosta aiheutuu asukkaalle tai asunnon naapurille vakavaa terveyshaittaa. Terveystarkastajalla on tällöin oltava tarkastuksen suorittamiseksi kunnan terveydensuojeluviranomaisen antama kirjallinen määräys. Terveystarkastajan ensimmäinen tarkastuskäynti on maksuton, mutta laboratoriotutkimuksia tai vaativia mittauksia edellyttävät selvitykset ovat kiinteistön omistajalle maksullisia. Maksu määräytyy Mikkelin seudun ympäristöpalvelujen voimassa olevan maksutaksan mukaan. Uusien asuntojen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee Mikkelin, Mäntyharjun, Kangasniemen, Hirvensalmen ja Pertunmaan alueella ottaa radonturvallinen rakentaminen huomioon. Mikäli tiedetään alueella esiintyvän korkeita radonpitoisuuksia, tulee varautua radonin poistoon erityistoimin (esim. maanvaraisen laatan alle asennettavalla imuputkistolla). Eri alueiden radonpitoisuuksista saa tietoa terveydensuojeluviranomaiselta. 4. LUKU ELÄINTENPITO (TesL 13, 5 kohta) Terveydensuojelulain 13 :n 5 kohdan mukaisia eläinten pitoon tarkoitettuja rakennuksia ja aitauksia, joista on ennen toiminnan aloittamista tehtävä 2 luvun tarkoittama ilmoitus terveydensuojeluviranomaiselle, ovat seuraaville eläimille tarkoitetut tilat: - tuotantoeläimet, kuten sika, villisika, nauta, hevonen, vuohi, lammas sekä mehiläispesät lukumäärästä riippumatta - kukko lukumäärästä riippumatta, kanat ja muu siipikarja, jos niitä on useampi kuin kuusi (6) - useampi kuin kuusi täysikasvuista (> 5 kk vanhat) koiraa tai kissaa Ilmoitus tulee tehdä kaikista edellä mainituista asemakaava-alueilla ja suunnittelutarvealueilla olevista eläinsuojista ja aitauksista. Ilmoitus tulee tehdä myös muualla vastaavilla alueilla lähellä asuntoja olevista hevostalleista, kotieläinpihoista ja koiratarhoista. Eläinsuoja tai aitaus tulee sijoittaa terveyshaitan ehkäisemiseksi riittävän etäälle naapurin asuinrakennuksesta ja oleskelupihasta. Tilat tulee siivota lannasta riittävän usein. Jos toiminnalta vaaditaan ympäristönsuojelulain tarkoittama ympäristölupa, ei ilmoitusta tarvitse tehdä. Kerros- ja rivitaloasunnossa ei saa pitää sellaisia tai niin paljon lemmikkieläimiä, että niistä aiheutuu haju-, eläinpöly- tai meluhaittaa talon muille asukkaille.

Ympäristölautakunta 28.8.2014 74 liite 3 7 5. LUKU LINTUJEN RUOKINTA Lintujen ruokinta on asemakaava-alueella sallittu kiinteistön omistajan luvalla. Esimerkiksi parvekkeilla tapahtuvaan lintujen ruokintaan tarvitaan taloyhtiön suostumus. Taajama-alueilla ruokinta tulee järjestää siten, että rotat, hiiret tai muut vahinkoeläimet eivät pääse ruokintapaikalle. Mikäli ruokinnasta todetaan aiheutuvan haittoja, esi- merkiksi haittalintujen tai rottien lisääntymisen muodossa, tulee ruokinta lopettaa. Kesäajaksi tulee ruokinta lopettaa ja ruokintapaikat puhdistaa. 6. LUKU VAHINKOELÄINTEN TORJUNTA Kiinteistön omistajan on huolehdittava siitä, että vahinkoeläimille ei ole saatavana ravintoa tai pesimispaikkoja. Vahinkoeläinten myrkkysyötit tulee suojata ja sijoittaa siten, etteivät muut eläimet, kuten koirat, kissat ja linnut, eivätkä lapset, pääse helposti syöttiin käsiksi. Teollisuuslaitosten, varastoalueiden, liikekiinteistöjen ja vastaavien on tarvittaessa tehtävä suunnitelma rottien ja muiden vahinkoeläinten hävittämiseksi. 7. LUKU YLEISÖTILAISUUDET Tilaisuuden järjestäjän tulee hankkia tapahtumapaikalle tilaisuuden luonteeseen nähden riittävästi käymälöitä ja kannellisia jätesäiliöitä. Järjestäjän tulee huolehtia tapahtuma-alueen ja sen lähiympäristön puhtaanapidosta sekä tapahtuman aikana että sen jälkeen. Käsihygieniaa varten on käymälöiden yhteyteen rakennettava juoksevalla vedellä varustettu käsienpesupiste tai hankkimalla paikalle käsien desinfioimisainetta, tai huolehdittava muulla tavoin. WC-tiloista määrätään liitteessä 1. 8. LUKU KÄYMÄLÄT Terveydensuojelulain 30 :n mukaan asunnossa ja muussa oleskelutilassa tai niiden välittömässä läheisyydessä on oltava tarkoituksenmukainen käymälä ja tarvittaessa useampia käymälöitä. Elintarvikehuoneistojen wc-tilat tulee mitoittaa liitteen 2 mukaisesti. Elintarvikehuoneistossa, jossa on yli 6 asiakaspaikkaa, on asiakkaiden käytettävissä oltava riittävästi asianmukaisesti varustettuja käymälöitä. Käymälä ei saa avautua suoraan elintarvikkeiden käsittely-, myynti- tai tarjoilutilaan.

Ympäristölautakunta 28.8.2014 74 liite 3 8 Huoneiston kulkuteiden, portaiden ja muiden tasoerojen ja ainakin yhden käymälätilan kulkuteineen olisi sovelluttava liikuntarajoitteisille (rakennusmääräyskokoelma F1). Ravitsemisliikkeissä, jonka asiakaspaikkamäärä on enintään 10, ei edellytetä liikuntarajoitteisille tarkoitettua käymälää. 9. LUKU MUUT MÄÄRÄYKSET 9.1 Määräyksistä poikkeaminen Terveydensuojeluviranomainen voi erityisestä syystä myöntää yksittäistapauksessa luvan poiketa näistä määräyksistä. Terveydensuojeluviranomainen voi antaa näitä määräyksiä täydentäviä ohjeita ja määräyksiä. 9.2 Rangaistukset ja seuraamukset Terveydensuojelumääräysten rikkomisen seuraamuksista säädetään terveydensuojelu- lain 53 ja 54 :ssä. 10. LUKU VOIMAANTULO Terveydensuojelujärjestys tulee voimaan 01.10.2014

Ympäristölautakunta 28.8.2014 74 liite 3 9 LIITE 1 KÄYMÄLÄT SUURESSA YLEISÖTILAISUUDESSA 1. Suuressa yleisötilaisuudessa on oltava käytettävissä riittävästi asianmukaisesti varustettuja käymälöitä sekä miehille että naisille. Käymälöiden on sijaittava tarkoituksenmukaisesti eri puolilla tapahtuma-aluetta. Käymälässä tai sen välittömässä läheisyydessä on oltava mahdollisuus käsien pesuun tai muu riittävä mahdollisuus käsihygienian ylläpitoon. Käymälät on tyhjennettävä ja siivottava asianmukaisesti. Alueelle on laitettava opasteet käymälöiden sijainnista. 2. Käymälöitä varataan alla olevan taulukon mukaisesti. Liikuntaesteisille on varattava yksi käymälä alkavaa 1 000 henkilöä kohden. Tilaisuuden järjestäjän on varauduttava hankkimaan paikalle tarvittaessa lisää käymälöitä riittävän nopeasti. 3. Miesten käymälöistä voidaan 50 % korvata vastaavalla määrällä virtsa-altaita. 4. Tässä liitteessä säädetyistä vaatimuksista voidaan poiketa, jos tilaisuuden luonne ja paikka sitä edellyttävät. Käymälätarvetta vähentävinä tekijöinä voidaan huomioida muun muassa lähistöllä yleisön käytössä olevat muut käymälät taikka osanottajien majoittuminen matkailu-autoissa tai - vaunuissa. Käymälöiden määrää on vastaavasti lisättävä muun muassa, jos tilaisuus kestää yli viisi tuntia tai jos tilaisuudessa anniskellaan alkoholia. 5. Tässä liitteessä tarkoitetuista ohjeellisista käytettävissä olevien käymälöiden määrästä voidaan poiketa ottaen huomioon tilaisuuden kesto ja luonne. Osallistujamäärä Naisille Miehille Näistä liikuntaesteisille < 50* 1 1 1 51 250* 2 2 1 251-500* 3 3 1 501 750* 5 4 1 751 1000* 6 5 1 yli 1000 osallistujaa, jokaista 250 osallistujaa kohden + 1 + 1 1 / 1000 osallistujaa

Ympäristölautakunta 28.8.2014 74 liite 3 10 LIITE 2 Elintarvikehuoneiston asiakkaille tarkoitetut käymälät tulee mitoittaa vähintään seuraavasti: Asiakaspaikka määrä Käymälöiden luku-määrä Naisille Miehille <25 (7 25) Riittää yksi yhteinen 26-50 1 1 51-100 2 1+1 virtsa-allas 101-150 3 1+2 virtsa-allasta 151-200 3 2+2 virtsa-allasta (tai 1+3) 201-250 4 2+3 virtsa-allasta 251-300 4 2+4 virtsa-allasta (tai 3+3) 301-400 5 3+4 virtsa-allasta > 400 Tapauskohtaisesti Tapauskohtaisesti Jos huoneistossa tarjoillaan pääasiassa alkoholijuomia, tulee aina olla erilliset wc-tilat naisille ja miehille riippumatta asiakaspaikkojen määrästä. Wc-tilojen lukumäärää mitoitettaessa tulee huomioida myös ulkotarjoilupaikat esim. terassilla. Terassilla olevat asiakaspaikat lisäävät wc-tilojen lukumäärää kertoimella 0,3. Jos ulkoterassin asiakaspaikkamäärä on enemmän kuin sisätarjoilupaikkojen, arvioidaan wc-istuinten lukumäärä tapauskohtaisesti Työpaikan yhteydessä olevan henkilökuntaruokalaan ei edellytetä erillisiä wc-tiloja asiakkaille silloin, kun työpaikan muissa tiloissa on riittävät wc-tilat. Suositeltavaa olisi, että henkilökuntaruokaloiden yhteyteen järjestetään asiakkaille wc-tilat ja käsienpesumahdollisuus. Kauppakeskuksissa tai vastaavissa voi useammalla ravitsemusliikkeellä (kahvilat yms.) olla yhteiset wc-tilat. Tällöinkin wc-tilojen mitoituksessa käytetään edellä olevaa taulukkoa. Kauppakeskuksessakin ravintolalla tai kahvilalla tulee olla omat wc-tilat, jos sinne on sisäänkäynti ulkoa ja se voi olla avoimena kauppakeskuksen ollessa kiinni.

Ympäristölautakunta 28.8.2014 74 liite 3 11 LIITE 3 OHJEITA AMMATTIMAINEN ELÄINTENPITO Ammattimaisesta eläintenpidosta tulee tehdä ilmoitus eläinsuojeluasetuksen (396/1996) perusteella aluehallintovirastolle (AVI). AVI ilmoittaa valvottavista kohteista Mikkelin seudun ympäristöpalveluille. Ammattimaista eläintenpitoa harjoittavia kohteita valvotaan säännöllisin väliajoin. Ilmoitusta vaativaa ammattimaista eläintenpitoa on: - koirien, kissojen tai muiden seura- ja harrastuseläinten säännöllinen kaupanpitäminen tai välittäminen - kun koirien tai kissojen omistajalla / haltijalla on kasvatettavanaan vähintään kuusi siitosnarttua, jotka ovat penikoineet ainakin yhden kerran - koirien tai kissojen hoitoon, säilytykseen tai koulutukseen ottaminen, jos samanaikaisesti ja säännöllisesti otetaan hoidettavaksi, säilytettäväksi tai koulutukseen vähintään kuusi yli viiden kuukauden ikäistä koiraa tai kissaa - hevosten pito (kasvatus, vuokraus, säilytys, hoitaminen, valmennus, koulutus), jos täysikasvuisia eläimiä on vähintään kuusi - muu vastaava ammattimainen tai laajamittainen seura- ja harrastuseläinten pitäminen. TALTEENOTETUT ELÄIMET Kunnan on huolehdittava alueellaan irrallaan tavattujen ja talteenotettujen koirien ja kissojen, sekä muiden vastaavien pienikokoisten seura- ja harrastuseläinten tilapäisen hoidon järjestämisestä. Talteenotettua eläintä on säilytettävä vähintään 15 päivän ajan, minkä jälkeen kunnalla on oikeus myydä, muutoin luovuttaa tai lopettaa eläin. Kunnalla on oikeus periä eläimen omistajalta tai haltijalta korvaus eläimen talteenotosta, hoidosta ja mahdollisesta lopettamisesta aiheutuneista kustannuksista. Alueen löytöeläinten hoitopaikoista saa lisätietoja ympäristöpalvelujen kotisivuilta.