-2, KH :00

-2, KH 2016-10-31 09:00 Kokouskutsu Maanantaina 31.10.2016 klo 09.00, Penthouse, Campus Allegro Päättäjät Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Peter Boström, puheenjohtaja Michael Östman Ulla Hellén, I varapuheenjohtaja Pentti Silvennoinen Jarmo Ittonen, II varapuheenjohtaja Anna-Maija Lyyra Mona Vikström Bo Forsman Kenneth Holmgård Marcus Suojoki Maria Lunabba Annica Haldin Owe Sjölund Brita Brännbacka-Brunell Ulrika Rönnback Bjarne Kull Kari Koskela Mervi Rantala Tua Mäenpää Kurt Hellstrand Eero Luomala Marita Salmu Muut läsnäolijat Kristina Stenman, kaupunginjohtaja Milla Kallioinen, kaupunginsihteeri Anne Ekstrand, kaupunginlakimies Anna-Maja Henriksson, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Richard Sjölund, kaupunginvaltuuston I varapuheenjohtaja Markus Karlsson, kaupunginvaltuuston II varapuheenjohtaja Asiat Oheisen esityslistan mukaan. Toimeksi saanut: Milla Kallioinen kaupunginsihteeri

342, KH 2016-10-31 09:00 KOKOUSKUTSUN LAILLISUUS JA KOKOUKSEN PÄÄTÖSVALTAISUUS

343, KH 2016-10-31 09:00 PÖYTÄKIRJANTARKASTUS Kaupunginsihteeri: Pöytäkirja tarkastetaan kaupunginkansliassa maanantaina 7. marraskuuta 2016. Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus valitsee Mona Vikströmin ja Kari Koskelan pöytäkirjantarkastajiksi.

344, KH 2016-10-31 09:00 ILMOITUSASIAT Dnro 88/2016 KEHA-keskus: päätös pakolaisten vastaanoton järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta kunnalle: - laskennallinen korvaus lokakuulta 2016 (33.619,17 euroa). - lastensuojelu 1.1.2014 31.12.2015 (38.593,57 euroa). Asiakirjat ovat nähtävissä kaupunginkansliassa. Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus merkitsee asian tiedoksi.

345, KH 2016-10-31 09:00 TV: 829/2016 BOSTADS AB SKARPNABBGRÄND 2 I JAKOBSTAD: RIVITALOTONTIN VU- OKRAAMINEN TL 18.10.2016 168 Kartta: Liite 168 A Asemakaava: Liite 168 B Asemapiirros: Liite 168 C Valmistelu: Apulaiskaupungingeodeetti Christer Tonberg, puh. 044-785 1399 TPR Service Ab varaa, teknisen lautakunnan päätöksellä (26.4.2016 66) rivitalotontin 598-31-44-1 Lapinnevan kaupunginosassa. Yritys on muodostanut asunto-osakeyhtiön (Bostads Ab Skarpnabbgränd 2 i Jakobstad), joka nyt haluaa vuokrata tontin. Voimassa olevan asemakaavan mukaa sijaitsee 2345 m² suuruinen tontti korttelialueella AR (Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue), rakennusoikeus on 821 m² (e=0,35) ja suurin sallittu kerrosluku on kaksi (II). Asuntoosakeyhtiöllä on tarkoitus rakentaa 4 asunnon yksikerroksinen (I) rivitalo sekä autokatos kokonaispinta-alaltaan noin 418 m². Kaupunginhallitus vahvistaa rivitalotonttien myyntihinnan ja vuokramaksun tapauskohtaisesti ottaen huomioon tontin sijainnin ja rakennusoikeuden. Tekninen lautakunta on hiljattain (4.10.2016) päättänyt ehdottaa kaupunginhallitukselle, että yksikköhinta kahdelle viereiselle rivitalotontille samoin asemakaavamerkinnöin ja samalla hintavyöhykkeellä olisi 14 /m². Koska näiden kahden tontin suunniteltu tehokkuusaste ja nyt tämän kyseinen tontti ovat noin 50 % sallitusta rakennusoikeudesta, ehdotetaan myös tässä tapauksessa samaa yksikköhintaa. Tämä tarkoittaa, että tontin hinta olisi 32.830 euroa ja vuosivuokra näin ollen 1.641,50 euroa. Apulaiskaupungingeodeetti: Tekninen lautakunta päättää ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunki vuokraa tontin 598-31-44-1 Bostads Ab Skarpnabbgränd i Jakobstad vuosivuokraan 1 641,50 euroa. Hinta on sidottu elinkustannusindeksiin, jossa vuoden 2015 keski-indeksi 1906 on perusindeksinä. Vuokra-aika on viisikymmentä (50) vuotta. Ennen vuokrasopimuksen allekirjoittamista peritään erillinen kiinteistönmuodostamismaksu.

345, KH 2016-10-31 09:00 TV: 829/2016 Tontti on rakennettava kolmen (3) vuoden kuluessa sopimuksen allekirjoittamisesta. Ehdotus Päätös Vt. tekninen johtaja: Tekninen lautakunta päättää apulaiskaupungingeodeetin ehdotuksen mukaisesti. Tekninen lautakunta: Tekninen lautakunta hyväksyi ehdotuksen. Kh 31.10.2016 345 Kartta: Liite 345 A Asemakaava: Liite 345 B Asemapiirros: Liite 345 C Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä, että kaupunki vuokraa tontin 598-31-44-1 Bostads Ab Skarpnabbgränd 2 i Jakobstad vuosivuokraan 1.641,50 euroa. Hinta on sidottu elinkustannusindeksiin, jossa vuoden 2015 keski-indeksi 1906 on perusindeksinä. Vuokra-aika on viisikymmentä (50) vuotta.

345, KH 2016-10-31 09:00 / :s bilaga: Liite 345 A, kh 31.10.2016 484594 7062090 22 10 3 7062090 14 21 Arrendetagare: Vuokramies: Objekt: Kohde: Bostads Ab Skarpnabbgränd 2 i Jakobstad 1 5628 Tomt nr 598-31-44-1 i Jakobstad 2 Tontti nro 598-31-44-1 Pietarsaaressa. 17 1 16 2 31P10 15 484769 11 30P9 31P9 12 43 31K12 1 21 Lappbäcksvägen 2 20 19 9 4 3 104 101 102 103 1 2 31K23 Skarpnabbgränd Kärkiniemenkuja 8 3 7 4 1 9 1 5 31K10 Kärkiniementie Skarpnabbvägen 1 1 5709 2 14 2 5 3 4 1:128 2 17 18 8 2 5605 1 2345 m2 Lappfjärdsvägen 1 26 2 12 2 33 30K17 30P9 31P9 7 44 8 11 8 10 3 13 31P5 27 2 1 5 Lapinnevantie 6 16 15 7 1 Lappfjärdsgränd Lapinnevankuja 3 4 3 14 10 2 3 8 6 Lapinpurontie 13 2 9 1:1000 3 30P9 31P9 1 1:128 45 31K23 46 1:128 1 7061828 23484594 11.10.2016 37 / 2016 23484769 7061828

LAPPBÄCKSVÄGEN Lapinpurontie 345, KH 2016-10-31 09:00 / :s bilaga: Liite 345 B, kh 31.10.2016 484549 484600 7062151 AR 706215 II e=0.35 2 a pp 31K23 BJÖRSÅKERSGRÄND OTSOPELLONKUJA 4 5 6 7 3 2 30P9 1 LAPPFJÄRDSVÄGEN LAPINNEVANTIE 484750 UTDRAG FRÅN DETALJPLAN OTE ASEMAKAAVASTA 484812 20 pp VL a 5628 1 31P10 UL 5629 2 1 a 1 30P9 Lappbäcksvägen 31P9 VL AR II e=0.35 43 2 a 31K12 AOR 1 21 31K10 7062000 a pp/t 1 5709 31K10 Kärkiniementie Skarpnabbvägen 2 1 7062000 7 3751:128 LAPINPURONTIE 2 4 3 104101 102 103 2 SKARPNABBGRÄND 371 5605 KÄRKINIEMENKUJA 31K23 1 1 a 1 1 26 2 AOR 3 4 5 a 31P5 UL 16 17 33 AR 2 33 30K17 pp/t 30P9 31P9 VL AR II e=0.35 44 2 a 1 27 18 19 PL II e=0.35 a LAPPFJÄRDSGRÄND LAPINNEVANKUJA AOR 20 15 21 22 23 24 25 3 a a VL VL VL 3 6 7061850 AOR 1 1/2 pp/t 30P9 31P9 AR II e=0.35 1 1:128 45 a a 31K23 a 1:128 LAPPFJÄRDSKRÖKEN LAPINNEVANMUTKA 1 a AP II e=0.35 46 hk 0002 a 7061850 1:1500 26 27 30P9 VL VL V 31P9 7061758 23484549 11.10.2016 37 / 2016 23484600 23484750 LAPPFJÄRDSLE 23484812 7061758

345, KH 2016-10-31 09:00 / :s bilaga: Liite 345 C, kh 31.10.2016 REDOVISNING AV BYGGRÄTT

346, KH 2016-10-31 09:00 CFV: 840/2016 RUSK KAMARIMUSIIKKIA PIETARSAARESSA: AVUSTUSANOMUS Anomus: Liite 346 Kaupunginsihteeri: RUSK kamarimusiikkifestivaali järjestetään Campus Allegrossa jälleen 22 27.11.2016. Pietarsaaren Sinfonietta järjestäjänä anoo kaupungilta 3.000 avajaisillan tarjoiluun ja festivaalin markkinointikustannuksiin. Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää myöntää 3.000 määrärahan käyttövaroistaan RUSK-festivaalille.

346, KH 2016-10-31 09:00 / :s bilaga: Liite 346, kh 31.10.2016

347, KH 2016-10-31 09:00 CFV: 838/2016 VALTUUTETTU JACOB STORBJÖRK YM.: KAUPUNGINVALTUUSTON TYÖJÄR- JESTYKSEN 17 :N MUKAINEN KIRJALLINEN KYSYMYS Kirjallinen kysymys: Liite 347 Kaupunginsihteeri: SDP:n valtuustoryhmä on jättänyt kaupunginvaltuuston työjärjestyksen 17 :n mukaisen kirjallisen kysymyksen. Kysymyksessä vaaditaan vastausta siihen, että millä mandaatilla alueellinen sote-työryhmä voi väittää, että hoitotuotannon täydellinen yksityistäminen Pietarsaaressa tulee selvittää. Sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt 18.10.2016 kilpailuttaa asiantuntijaselvityksen, jonka kilpailuttaminen on kaupunginkanslian hankintayksikön vastuulla ja prosessi on tässä vaiheessa vielä kesken. Tarjouspyynnössä on yksilöity selvitykseltä haluttava sisältö, joka ei ole millään tavalla ristiriidassa Pietarsaaren kaupunginvaltuuston 5.9.2016 tekemän päätöksen kanssa. Kaupunginvaltuusto päätti 5.9.2016 seuraavasti: Kv 5.9.2016 68 Ehdotus Kaupunginhallitus päättää siten ehdottaa valtuustolle, että valtuusto päättää: a. että Pietarsaaren kaupunki ensisijaisesti osallistumalla Pohjanmaan maakunnan yhteisen sosiaalija terveydenhuollon suunnittelun kautta varmistaa kustannustehokkaan, vaikuttavan ja toimivan hoidon Pietarsaaren sekä Pietarsaaren sosiaalija terveysviraston yhteistoimintaalueen asukkaille. b. valtuuttaa kaupunginhallituksen vielä syksyn 2016 aikana selvittämään sosiaalija terveydenhuoltopalvelujen osien hankinnan tarpeen sekä hyödyt ja haitat, erityisesti yhteistoiminta-alueen sosiaalija terveydenhuollon prosessien ja kustannustietoisuuden ohjaamisen kehittämiseksi. c. että kaupunginhallitus mahdollisessa hankintamenettelyssä käsittelee hankinta-asiakirjan ja päättää siitä erikseen, sosiaalija terveyslautakunnan ehdotuksen perusteella. d. että Pietarsaaren kaupunki kehottaa sosiaalija terveysvirastoa kiireellisesti laatimaan selvityksen, joka voi toimia pohjana mahdolliselle sosiaalija terveyspalvelujen hankintamenettelylle Pietarsaaren seudulla. Selvitykseen tulee sisältyä kokonaisarvio, mukaan lukien kielivaikutusten arviointi, niistä palveluista ja palvelujen tuotantomuodoista joiden tuottaminen nykyisen organisaation kautta voidaan tarjota tehokkaammin yhteistoiminta-alueen asukkaille. Selvitykseen tulee myös sisältyä ehdotus ulkopuolisista tahoista jotka voivat tarjota oikeudellista asiantuntija-apua. e. että hankintaa koskevan päätösesityksen muotoilusta keskustellaan ja sovitaan yhteistyökuntien kanssa, minkä jälkeen Pietarsaaren kaupunki erikseen valtuustossa päättää mahdollisesta hankintamenettelystä ja hyväksyy hankinnan sisällön ja laajuuden sosiaalija terveyslautakunnan esityksen pohjalta.

347, KH 2016-10-31 09:00 CFV: 838/2016 Päätös Kaupunginvaltuusto: Keskustelun aikana Owe Sjölund ehdotti seuraavaa ponsiehdotusta: Kaupunginvaltuusto päättää kehottaa kaupunginhallitusta laatimaan nopealla aikataululla kaupungin konkreettiset sosiaalija terveydenhuollon tavoitteet. Lähtökohdat ovat seuraavat: 1. Pietarsaaressa on oltava palvelutaso, joka mahdollistaa korkeatasoisen perusterveydenhuollon ja monipuoliset sosiaalihuoltopalvelut. 2. Pietarsaaressa on oltava ympärivuorokautinen päivystyspiste, joka kattaa yleislääketieteen ja tarpeellisen sisätautivalmiuden. 3. Kaupungissa on oltava polikliinistä erikoissairaanhoitotoimintaa sekä elektiivistä (suunniteltua) kirurgiaa sikäli kuin lainsäädäntö ja tarkoituksenmukainen resurssien käyttäminen tämän mahdollistaa. 4. Pietarsaaren on pyrittävä kustannustehokkaisiin, vaikuttaviin ja turvallisiin hoitoketjuihin ja menetelmiin kaikilla toimialoilla, sekä ylläpitää hyvää ja läheistä yhteistyötä erityisesti nykyisellä yhteistoiminta-alueellamme. Ilmari Heinonen, Jarmo Ittonen, Mona Vikström, Helinä Sipinen ja Pentti Silvennoinen kannattivat ponsiehdotusta. Kaupunginvaltuusto päätti yksimielisesti hyväksyä ehdotetun ponnen. Laaditun tarjouspyynnön mukaan toimeksianto sisältää kaksi eri vaihetta: 1. Kartoitus alueen sosiaalija terveydenhuollon palvelurakenteesta sekä arvio ulkoistettujen palveluiden hyödyllisyydestä palvelutuotannon toimivuuden ja tuottavuuden parantamiseksi. Selvityksessä huomioidaan alla kohdassa 2. kuvatut eri hankintavaihtoehdot. 2. Kartoituksen perusteella kunnat tekevät päätöksen sosiaalija terveydenhuollon palveluiden hankinnasta joko a. Osittaisena palvelujenhankintana tai yhteisyritysten muodostamisella yksityisten tai kolmannen sektorin toimijoiden kanssa, jolloin osa palveluista tuotetaan yhteisyrityksen muodossa. Tällöin hankinnassa voivat olla osallisena alueen kaikki neljä kuntaa. b. Kokonaisulkoistuksena, neuvottelumenettelyn jälkeen, jossa tavoitteena on yhteisyrityksen muodostaminen hoitoyhtiössä, jossa kunnat omistavat 49 prosenttia. Tähän malliin sisältyisivät Pietarsaari, Pedersöre ja Luoto. Yllä mainittu kohta 2 on kokonaisuudessaan optio ja toteutuu ainoastaan siinä tapauksessa, että kuntien valtuustot hyväksyvät kilpailuttamisen tammikuussa 2017. Ehdotus

347, KH 2016-10-31 09:00 CFV: 838/2016 Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy yllä esitetyn vastauksen esitettyyn kirjalliseen kysymykseen.

347, KH 2016-10-31 09:00 / :s bilaga: Liite 347, kh 31.10.2016

348, KH 2016-10-31 09:00 CFV: 847/2016 VUODEN 2017 TULOVEROPROSENTIN JA KIINTEISTÖVEROPROSENTIN VA- HVISTAMINEN Kaupunginsihteeri: Kuntalain 111 :n mukaan valtuuston on viimeistään talousarvion hyväksymisen yhteydessä päätettävä kunnan tuloveroprosentista. Verotusmenettelystä annetun lain 91a :n mukaan kunnan tulee ilmoittaa tuloveroprosentin suuruus Verohallinnolle viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17. päivänä. Tuloveroprosentti ilmoitetaan neljännesprosenttiyksikön tarkkuudella. Kuntalain 111 :n mukaan valtuuston on viimeistään talousarvion hyväksymisen yhteydessä päätettävä kunnan kiinteistöveroprosenteista. Kiinteistöverolain (654/1992) 11 :n mukaan kunnanvaltuusto määrää kunnan kiinteistöveroprosenttien suuruuden laissa säädettyjen vaihteluvälien rajoissa vuosittain etukäteen samalla, kun se vahvistaa varainhoitovuoden tuloveroprosentin. Kiinteistöveroprosentit määrätään prosentin sadasosan tarkkuudella (Kiinteistöverolaki 20.7.1992/654, veroprosentit muutettu 27.11.2009/969, HE 158/2014 ja HE 188/2014). Kiinteistöverolaki on muuttumassa verovuodelle 2017. Eduskunta on hyväksynyt hallituksen esityksen HE 174/2016 sisällön ensimmäisessä käsittelyssä 26.10.2016 (eduskunnan toinen käsittely tämän hetkisen tiedon mukaan 8.11.2016) liittyen kiinteistöveroprosenttien vaihteluväleihin sekä siihen, että kuntien on jatkossa määrättävä erikseen kiinteistöveroprosentti myös muille kuin vakituisille asuinrakennuksille. Myös kytkös vakituisten asuinrakennusten ja muiden kuin vakituisten asuinrakennusten veroprosenttien välillä esitetään poistettavaksi. Hallituksen esityksen 174/2016 perusteella vuodelle 2017 muutetaan kiinteistöverolain 11, 12, 12 a, 12 b, 13 pykäliä siten, että: Yleinen kiinteistöveroprosentti tulee määrätä välillä 0,93 1,80 % Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti tulee määrätä välillä 0,41 0,90 % Muiden asuinrakennusten veroprosentti tulee määrätä välillä 0,93 1,80 %. Hallituksen esityksen mukaan muiden kuin vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentin määrääminen on aiemmasta poiketen pakollista kaikissa kunnissa. Lisäksi kytkös varsinaisen asuinrakennuksen ja muun kuin vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentin välillä poistetaan. KiintVL:n 12 b :ssä mainituissa kunnissa rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti tulee määrätä vähintään 3,00 prosenttiyksikköä valtuuston määräämää yleistä veroprosenttia korkeammaksi, kuitenkin enintään 6,00 prosentiksi (tämä kohta ei koske Pietarsaarta).

348, KH 2016-10-31 09:00 CFV: 847/2016 Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin ala- ja ylärajaa korotetaan siten, että rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti voidaan määrätä välillä 2,00 6,00. yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöveroprosentin alin raja on 0,00 voimalaitosten kiinteistöveroprosentti on 0,60 3,10. Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto vahvistaa vuoden 2017 veroprosentit muuttumattomina seuraaviksi: - tuloveroprosentti 21,25 % - kiinteistöveroprosentti: yleinen osa 1,05 %, vakituinen asunto 0,45 %, muu asunto 1,05 %, voimalaitos 2,85 %, yleishyödyllinen yhteisö 0,0 % rakentamattomat rakennuspaikat 3,0 %.

349, KH 2016-10-31 09:00 CFV: 680/2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ JA VALTIOVARAINMINISTERIÖ: LAUSUN- TOPYYNTÖ HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA EDUSKUN- NALLE MAAKUNTAUUDISTUKSEKSI JA SOSIAALI- JA TERVEYDEN- HUOLLON JÄRJESTÄMISUUDISTUKSEKSI SEKÄ NIIHIN LIITTYVIKSI LAEIKSI Lausuntopyyntökysely: Liite 349 A Diasarja: Hallituksen esitysluonnos sote- ja maakuntauudistuksen lainsäännöksi: Liite 349 B Kaupunginsihteeri: Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta ja siihen liittyvää maakuntahallinnon perustamista valmistellaan sosiaalija terveysministeriön ja valtionvarainministeriön yhteisessä hankkeessa. Sosiaali- ja terveysministeriö sekä valtiovarainministeriö pyytävät nyt lausuntoja luonnoksesta hallituksen esitykseksi. Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelman sekä hallituksen 20.10.2015, 7.11.2015 ja 5.4.2016 tekemien linjausten mukaan Suomessa toteutetaan sosiaalija terveydenhuollon uudistus ja maakuntauudistus. Suomeen perustetaan 18 maakuntaa, joilla on omat vaalit ja valtuustot. Vuoden 2019 alusta alkaen maakunnat järjestävät kaikki alueensa sosiaalija terveyspalvelut eli maakunnilla on vastuu siitä, että väestö saa lain mukaiset sosiaalija terveyspalvelut. Maakunnille kootaan sosiaalija terveydenhuollon lisäksi myös muita tehtäviä: työ- ja elinkeinopalvelut sekä aluekehittäminen, ympäristöterveydenhuolto, liikennejärjestelmäsuunnittelu, maaseudun kehittäminen ja pelastustoimi. Valtio rahoittaa maakuntien toiminnan, eli jatkossa kunnilla ei ole enää vastuuta sosiaalija terveyspalveluiden järjestämisestä tai rahoituksesta. Lausuntopyynnön kohteena olevalla hallituksen esityksellä on tarkoitus muun muassa perustaa uudet maakunnat sekä säätää maakuntien hallinnosta ja taloudesta, siirtää järjestämisvastuu sosiaalija terveyspalveluista kunnilta maakunnille, säätää maakuntien saamasta rahoituksesta, rahoituksen keräämisen veroperusteista, uudistuksen voimaanpanosta, henkilöstön asemasta sekä omaisuusjärjestelyistä. Lisäksi tarkoitus on kuntiin jäljelle jäävien peruspalvelujen osalta säätää uusi kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä. Muiden kuin sosiaalija terveydenhuollon tehtävien siirrosta maakunnille sekä rahoituksesta valmistellaan erillinen hallituksen esitys. Hallituksen esitys kokonaisuudessaan löytyy seuraavasta linkistä: (ruotsiksi)

349, KH 2016-10-31 09:00 CFV: 680/2016 http://alueuudistus.fi/documents/1477425/3118184/rp+lagf% C3%B6rslag+31.8.2016.pdf/ec165640-7d01-4dd9-9d6c- 60fe4d0a95a3 (suomeksi) http://alueuudistus.fi/documents/1477425/3118184/he+lakiehd otukset+31.8.2016.pdf/875ad9a5-0c76-45a9-8c24-50c5aae90133 Kaikki sote- ja maakuntauudistusta koskeva laaja materiaali on luettavissa osoitteessa: ruotsiksi http://alueuudistus.fi/hallituksen-esitysluonnos-31-8- 2016?p_p_id=56_INSTANCE_I7eHeBhg9vBE&p_p_lifecycle=0 &p_p_state=normal&p_p_mode=view&p_p_col_id=column- 2&p_p_col_count=2&_56_INSTANCE_I7eHeBhg9vBE_langua geid=sv_se suomeksi http://alueuudistus.fi/hallituksen-esitysluonnos-31-8-2016 Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy liitteenä olevan täytetyn lausuntopyyntökyselyn kaupungin lausuntona asiassa.

349, KH 2016-10-31 09:00 / :s bilaga: Liite 349 A, kh 31.10.2016 1 Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin kysymyksiin, mutta osa kysymyksistä on merkitty pakollisiksi. Mahdolliset kysymyksiin annetut perustelut huomioidaan vastauksia analysoitaessa. Kyselyssä on runsaasti vastaustilaa lausujien vapaamuotoisille kommenteille. Vastauksia on mahdollista muokata ennen kyselylomakkeen lähettämistä. Kyselyn voi tarvittaessa keskeyttää painamalla Keskeytä-painiketta ja jatkaa vastaamista myöhemmin. Keskeytä-painikkeesta kysely vie automaattisesti sivulle, jossa on linkki jatkettavaan kyselyyn. Sivulla voi myös lähettää linkin sähköpostiisi. Viimeisen kysymyksen lopussa on Yhteenvetopainike, josta pääset tarkastelemaan laatimiasi vastauksia. Yhteenvetosivulta pääset muokkaamaan (Muokkaa vastauksia -painike) ja tulostamaan (Tulosta-painike) kyselyn. Tämän jälkeen kysely pitää vielä lähettää. Vastauksien lähetys: Kun kyselyyn vastaaminen on valmis, paina kyselylomakkeen yhteenvetosivun lopussa olevaa Valmis-painiketta. Lähettämisen jälkeen kyselyvastausta ei ole enää mahdollista täydentää tai muokata. Tämä on kyselyn tekstitiedostoversio, jota voi käyttää lausuntopyynnön käsittelyn helpottamiseksi. Toimielimen käsittelyssä voidaan noudattaa esimerkiksi menettelyä, jossa lausuntoa työstetään tekstitiedostomuotoisena ja käsittelyn lopuksi tekstitiedostoon laaditut vastaukset syötetään kyselyyn. Sähköisen kyselyn Internet-osoite: https://www.webropolsurveys.com/s/4ae74008a6e14b22.par Lisätietoja lausuntopyynnöstä antavat: Projektijohtaja, alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti, p. 0295163012, tuomas.poysti@stm.fi Osastopäällikkö, ylijohtaja Päivi Laajala, p. 0295 530026, paivi.laajala@vm.fi Hallitusneuvos Pekka Järvinen, p. 02951 63367, pekka.jarvinen@stm.fi, sosiaalija terveydenhuollon järjestämislaki sekä voimaanpanolaki Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, p. 02955 30266, eeva.maenpaa@vm.fi sekä lainsäädäntöneuvos Ilkka Turunen, p. 02953 30321, ilkka.turunen@vm.fi, maakuntalaki ja maakuntajakolaki Budjettineuvos Jouko Narikka, p. 02955 30017, jouko.narikka@vm.fi, maakuntien rahoituslaki Lainsäädäntöneuvos Minna-Marja Jokinen, p. 02955 30820, minna-marja.jokinen@vm.fi, laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta, omaisuuskysymykset Lainsäädäntöneuvos Marja Isomäki, p. 02955 30414, marja.isomaki@vm.fi, henkilöstökysymykset Hallitusneuvos Panu Pykönen, p. 02955 30225, panu.pykonen@vm.fi, verokysymykset

349, KH 2016-10-31 09:00 / :s bilaga: Liite 349 A, kh 31.10.2016 2 Kyselyn tekniseen toteutukseen liittyvät kysymykset: Osastosihteeri Jenni Lahtinen, p. 02951 63003, s-posti jenni.lahtinen@stm.fi Osastosihteeri Miki Höijer, p. 02951 63211, miki.hoijer@stm.fi TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Pietarsaaren kaupunki Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 7.11.2016 Toimielimen nimi Kaupunginvaltuusto Onko vastaaja* Kysymykset kunta sosiaalija terveydenhuollon kuntayhtymä tai yhteistoiminta-alue maakunnan liitto muu kuntayhtymä tai kuntien yhteistoimintaelin valtion viranomainen järjestö joku muu Kysymyksiä uudistuksen tavoitteista Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen tavoitteena on kaventaa väestön terveys- ja hyvinvointieroja sekä hillitä palveluista aiheutuvia kustannuksia 3 miljardilla eurolla vuoteen 2029 mennessä. 1. Voidaanko esityksellä kaventaa väestön terveys- ja hyvinvointieroja sekä parantaa palvelujen yhdenvertaistasaatavuutta? Jos ei, niin miten ehdotusta tulisi siltä osin muuttaa? Ei Esitys on epätyydyttävä seuraavista syistä: 1) Palvelujen tarjonta ja laatu on suuressa määrin riippuvainen resursoinnista, sekä rahoituksen että henkilöstömäärän osalta. Pohjanmaan rahoitus pienenee maakuntien rahoituslakiluonnoksen mukaan (29.6.2016) eniten koko maassa asukasta kohti laskettuna, vaikka maakunnan vanhusväestö kasvaa tilastokeskuksen mukaan täsmälleen samalla

349, KH 2016-10-31 09:00 / :s bilaga: Liite 349 A, kh 31.10.2016 3 tavalla kuin maassamme keskimäärin vuoteen 2040 saakka. Sen sijaan 0 15-vuotiaiden osuus on Pohjanmaalla tilastokeskuksen mukaan lähes neljä prosenttiyksikköä suurempi koko ajanjakson ajan vuoteen 2040 saakka. Ainoana maakuntana on Pohjanmaan kuitenkin vähennettävä rahoitustaan ainakin vuoteen 2029 saakka. Maamme asukkaita ei silloin kohdella yhdenvertaisesti. Rahoituksen, mikäli valtio vastaa siitä, on suurilta osin perustuttava eri ikäryhmien suuruuteen, esim. 0 6-vuotiaiden, 7 17-vuotiaiden, 18 25- vuotiaiden, 26 64-vuotiaiden, 65 74- vuotiaiden ja yli 75-vuotiaiden määrään. Se luo oikeita kannustimia ennaltaehkäisevään ja resurssitehokkaaseen toimintaan samalla kun mahdollisuus optimoida rahoitusta erilaisten diagnoosien avulla häviää. Esimerkiksi Tanskassa, missä on toteutettu laaja kunta- ja alueuudistus vajaa kymmenen vuotta sitten, terveydenhuollon rahoitus perustuu täysin ikäryhmiin. Ehdotetussa mallissa tarveindeksi saa aivan liian merkittävän roolin ja se ylikompensoi joitakin diagnoosiprofiileja. Esitys merkitsee sitä, että epätasa-arvo kasvaa Pohjanmaalla, kun resurssit eivät riitä kattavaan palvelutarjontaan koko maakunnassa. Epätasa-arvoa ei synny vain alueiden välillä vaan myös alueiden sisällä ja väestöryhmien välillä. Pienet asiakasryhmien kohdalla, esim. toimintarajoitteiset henkilöt, harvinaisemmista kroonisista sairauksista kärsivät tai vaativaa psykiatrista hoitoa tarvitsevat henkilöt ovat vaarassa jäädä ilman samanarvoista, tarjottua palvelua omassa maakunnassa. Resursointi on muotoiltava siten, että lähipalvelut voidaan turvata samoin perustein, asiakkaan omalla kielellä ja myös pienempien asiakasryhmien osalta. 2) Lakiesityksessä ei tuoda riittävässä määrin esiin tavoitetta kehityksen luomisesta. Maamme terveys- ja hyvinvointierojen kaventamiseksi esitetään vahvaa kansallista ohjausta ja huomattavan suurta taloudellista tasausta, mikä todellisuudessa ei ole sama asia kuin väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja ylläpitäminen sekä yhdenvertaisten ja kustannustehokkaiden sosiaalija terveyspalveluiden turvaaminen, kuten tavoite laissa kuvataan. Hyvistä aikeista huolimatta on todennäköistä, että terveyserojen tasausta ei saavuteta. Lakiesityksessä aliarvioidaan sellaisten kannustimien merkitystä, jotka saavat alueet ja kunnat kehittämään elinkeinojaan, työllisyyttä ja siten rahoituspohjaa. Tasausjärjestelmä, jolla alueilta riistetään kannustimet vahvistaa menestystään, ei ole kansallisen edun mukaista, sillä pienemmät kannustimet johtavat pienempiin verotuloihin paikallisesti ja kansallisesti, mikä johtaa loppujen lopuksi siihen, että valtiolla on vähemmän varoja hyvinvointipalvelujen rahoittamiseen. On tärkeää, että valtioneuvosto määrittelee uudistuksen tavoitteen huomattavan paljon tarkemmin. Nyt painotetaan voimakkaasti terveys- ja hyvinvointierojen kaventamista maassamme, kun tavoitteen pitäisi sen sijaan olla kasvussa ja hyvinvoinnin lisäämisessä. Paremman hyvinvoinnin ja työllisyyden kautta tuetaan myös elämäntapamuutoksia ja luodaan tilaa ehkäisevälle, terveyttä edistävälle toiminnalle. 3) Joissakin kaksikielisissä maakunnissa muodostuu hyvin pieniä kielivähemmistöjä, joiden vaikutusmahdollisuudet ovat hyvin rajoitetut. Pohjanmaalla palvelumuotoja leikataan olennaisesti päivystyksen ja erikoissairaanhoidon keskittämisen myötä, mikä ei ole PeL 122 :n mukaista. Siinä säädetään, että suomen- ja ruotsinkielisellä väestöllä on oltava samanlaiset mahdollisuudet saada palveluja omalla kielellään. Lakiesityksen 11 merkitsee sitä, että Pohjanmaan asukkaat eivät sen vuoksi pysty vaikuttamaan olennaisilta osin sosiaalija terveydenhuoltoonsa. Tämän takia on hallintoa

349, KH 2016-10-31 09:00 / :s bilaga: Liite 349 A, kh 31.10.2016 4 järjestettäessä muodostettava rakenteita, joissa turvataan suomen- ja ruotsinkielisten väestön tosiasialliset mahdollisuudet saada palveluja omalla kielellään samanlaisten perusteiden mukaan, kuten professori Olli Mäenpää perustelee lausuntoaan 1.7.2016. Pietarsaaren kaupunki tähdentää, että ehdotusta päivystyksen ja vaativan hoidon keskittämisestä ei saa käsitellä maakuntauudistuksesta erillään, sillä keskittämisen seuraukset ovat merkittävät tuleville maakunnille ja uudistus ja päivystystoiminta on nähtävä kokonaisuutena. 4) Nyt esitetty malli ei huomioi riittävässä määrin kuntien toiminnan ja sosiaalija terveydenhuoltopalveluiden kokonaisintegroinnin tarvetta. Pietarsaaren kaupunki painottaa, että uudistus merkitsee erittäin läheisen yhteistyön tarvetta maakuntatoimijoiden ja kuntien välillä, ja että lainsäädännön tulee sisältää maakunnan velvollisuuden kehittää toimivia, arjessa läsnä olevia muotoja vuoropuhelulle, jota käydään erityisesti kuntien sivistystoimialan ja yhdyskuntasuunnittelun kanssa. 5)Rahoitusjärjestelmän laadinnassa on huomioitava lisäkulut, jotka johtuvat pitkistä etäisyyksistä, saaristosta ja kielestä, jotta asukkaiden yhdenvertaiset palvelut voidaan turvata, ja erityisesti molemmilla kielillä. 6) Yhtiöittämisvelvoite yhdistettynä valinnanvapauteen voi johtaa väestöryhmien väliseen epätasa-arvoon. Esitetyssä mallissa on suurena vaarana, että tapahtuu voimakas kansallinen (päivystyksen ja erikoissairaanhoidon keskittäminen) ja alueellinen (aluekeskukset) keskittäminen, mikä puolestaan toimii maantieteellistä yhdenvertaisuutta vastaan. Pietarsaaren kaupunki ehdottaa, että valinnanvapautta ja yhtiöittämisvelvoitetta koskeava uudistus toteutetaan asteittain ja erilaisin kokeiluin. Huonosti toteutettu valinnanvapaus voi lisätä epätasa-arvoa ja johtaa ei-toivottuihin tuloksiin kansallisesti ja maantieteellisesti lisäten kuluja. Pietarsaaren kaupunki toteaa myös, että tässä vaiheessa on ongelmallista saada katsaus uudistuksen kokonaisuuteen, ja että eduskuntakaan ei todennäköisesti missään vaiheessa tule käsittelemään uudistusta kokonaisuudessaan. Eduskunta saa lähikuukausien aikana käsiteltäväkseen peruslainsäädännön, jossa sote- ja maakuntauudistusta koskeva peruslainsäädäntö (nyt lausunnoilla), sitten valinnanvapautta koskeva lainsäädäntö (lausunnoilla loppuvuodesta 2016) ja myöhemmin maakuntien muita tehtäviä koskeva lainsäädäntö (lausunnoille keväällä 2017) olisivat arvioitavana yhtä aikaa. 2. Antaako esitys riittävät edellytykset saavuttaa 3 miljardin euron kustannusten kasvun hillinnän tavoite? Jos ei, miten tavoitteen saavuttamisen edellytyksiä voitaisiin parantaa? Ei. Ehdotus antaa ainoastaan institutionaaliset puitteet sosiaalija terveydenhuollon

349, KH 2016-10-31 09:00 / :s bilaga: Liite 349 A, kh 31.10.2016 5 organisoinnille maakuntatasolle. Niille säästömekanismeille, jotka käyvät ilmi mm. NHG:n muistiosta 2.5.2016, ei löydy takuita lakiesityksessä. Rahoitusmalli on aivan liian keskitetysti ohjattu. Maakunnilla ei ole mitään rahoitusmahdollisuuksia annetun valtiollisen rahoituksen lisäksi. Maakunnilla ei ole myöskään mahdollisuutta hallita kokonaistaloutta, sillä investointipolitiikka on erittäin keskitetysti ohjattu. Esitys perustuu siihen, että valtiolla on kaikki tieto maakunnan eri tarpeista. Valtion ja maakuntien välisessä informaatiossa tulee olemaan suuri epäsymmetria. Maakuntien väestönkehitys ja dynamiikka ovat erilaiset: Pohjanmaalla on jo tässä vaiheessa paljon yli 75-vuotaita, mutta myös paljon 0 15-vuotiaita. Maakunnat näyttävät hyvin erilaisilta 2030/2040, erityisesti 0 15-vuotiaiden määrän suhteen. On epäselvää, kuinka hyvin vahva keskusohjaus pystyy huomioimaan erilaiset väestönkehitystrendit. Asukkaiden subjektiivinen oikeus hyvään hoitoon eri elämänvaiheessa johtaa automaattisesti korkeampiin menoihin. Lakiesitys ei huomioi tätä asukkaiden oikeutta. Kustannusten trendinmukainen kasvaminen johtuu lähes pelkästään erilaisten asiakasryhmien kasvusta (esim. ikäihmiset, toiminarajoitteiset henkilöt, erilaiset erityisryhmät), joilla on oikeus laadukkaaseen hoitoon ja hoivaan. Yli 75-vuotiaiden määrä tulee kaksinkertaistumaan kansallisella tasolla vuoteen 2045 mennessä 940 000 henkilöön, minkä jälkeen määrä laskee hitaasti. Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa Pohjanmaalla lähes täysin samansuuntaisesti muun maan keskiarvon kanssa. Rahoitusmallin kannustimet ovat epätasapainossa. Suuri osa rahoituksesta perustuu tarpeisiin, joissa eri diagnooseilla on suuri rooli. Pietarsaaren kaupunki ehdottaa, että rahoituksen painopiste perustuu miltei yksinomaan ikärakenteeseen mikäli valtio vastaa rahoituksesta sillä ikärakenne on objektiivinen mittari, joka on kaikille sama. Tällainen malli kannustaa kustannustehokkaaseen, ennaltaehkäisevään toimintaan. Malli tarvitsee lisäksi selvät kannustimet alueille elinkeinojen kehittämiseksi ja työllisyyden vahvistamiseksi, mikä luo kasvua sekä alueellisesti että kansallisesti. Meidän on vaikea nähdä, että kustannussäästöjä syntyisi, kun otetaan huomioon se tosiasia, että lainsäätäjä edellyttää uusien maakuntien muodostamista, uusien palvelulaitosten syntymistä, maakuntien kansallisten palvelukeskusten perustamista ja erilaisia maakuntien välisiä yhteistyösopimuksia, kun laki velvoittaa ne tekemään yhteistyötä. Lakiesitys tekee joustavan palvelutuotannon mahdottomaksi ja nostaa kuluja. Pietarsaaren kaupunki ehdottaa, että uudistus, mikäli se pannaan täytäntöön, toteutetaan asteittain ja erilaisin kokeiluin. Huonosti toteutettu uudistus voi johtaa epätasa-arvon lisääntymiseen ja ei-toivottuihin tuloksiin. Lakiesityksessä ei ole huomioitu sitäkään, että toimintojen yhdistäminen edellyttää palkkojen yhdenmukaistamista, mistä seuraa huomattavia kustannuslisäyksiä.

349, KH 2016-10-31 09:00 / :s bilaga: Liite 349 A, kh 31.10.2016 6 3. Toteutuuko demokratia esityksessä riittävällä tavalla? Jos ei, miten esityksen kansanvaltaisuutta voisi vahvistaa? Ei Ongelmallisinta on, että asukkaat eivät voi valitsemiensa edustajiensa kautta vaikuttaa maakunnan rahoituksen määrään. Oma verotusoikeus on tästä syystä välttämätön. Myös yhtiöittäminen ja ns. palvelulaitosten perustaminen johtavat siihen, että asukkaiden mahdollisuus valvoa toimintaa pienenee ja päätöksenteko hämärtyy. Lakiesityksessä aliarvioidaan sellaisten kannustimien merkitystä, jotka saavat alueet ja kunnat kehittämään elinkeinojaan, työllisyyttä ja siten rahoituspohjaa. Tasausjärjestelmä, jolla alueilta riistetään kannustimet vahvistaa menestystään, ei ole kansallisen edun mukaista, sillä pienemmät kannustimet johtavat pienempiin verotuloihin paikallisesti ja kansallisesti, mikä johtaa loppujen lopuksi siihen, että valtiolla on osoittaa vähemmän varoja hyvinvointipalveluihin. Esityksessä ei ole riittävää tasapainoa toisaalta yhdenvertaisuuden ja toisaalta kannustimien välillä. Kielellisen vähemmistöväestön tosiasialliset demokraattiset vaikutusmahdollisuudet on turvattava laissa. Professori Olli Mäenpää toteaa lausunnossaan 1.7.2016 mm. seuraavaa: Julkiselle vallalle perustuslain 17 :n 2 momentissa osoitettu velvollisuus huolehtia suomen- ja ruotsinkielisen väestön yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan voi niin ikään edellyttää ruotsinkielisen väestön demokraattisia vaikutusmahdollisuuksia tukevia ja vahvistavia järjestelyjä, kun kyseessä on keskeisten sosiaalisten tai sivistyksellisten oikeuksien toteuttaminen. Perustuslakivaliokunta onkin pitänyt asianmukaisena perustuslain 17 :ssä turvattujen kielellisten oikeuksien kannalta muun muassa ehdotusta vähemmistö- kielen lautakunnasta, jollainen on kaikilla erikielisiä tai kaksikielisiä kuntia käsittä- villä sosiaalija terveysalueilla sekä tuottamisvastuussa olevissa kuntayhtymissä (PeVL 67/2014 vp, s. 14). Jotta maakunnan kielivähemmistöllä olisi tosiasialliset mahdollisuudet vaikuttaa, kaksikielisen maakunnan hallituksessa on oltava ainakin yksi henkilö, joka edustaa maakunnassa vähemmistössä olevaa kansalliskieltä. Henkilön on oltava puheenjohtaja tai sosiaalija terveyslautakunnan ja/tai vähemmistökielen lautakunnan jäsen. Tästä on säädettävä laissa. Vähemmistökielen vaikuttamistoimielimellä tulee olla tosiasiallinen mahdollisuus vaikuttaa kielipalveluiden tasoon. Lakiesitystä ja sen perusteluita on täydennettävä viittauksilla Euroopan neuvoston aluedemokratian viitekehykseen (Council of Europe Reference Framework for Regional Democracy MCL-16(2009)11), erityisesti viittauksilla seuraaviin toimivalta-alueisiin ja velvollisuuksiin: - Maakunnan velvollisuudet suhteessa muun muassa kieliin on ilmoittava selvästi. Katsomme, etteivät esityksen velvollisuudet ole riittäviä: Niiden on oltava selvästi muotoillut niin, että toimivalta vastaa väestöryhmän perustuslainmukaisia kielellisiä

349, KH 2016-10-31 09:00 / :s bilaga: Liite 349 A, kh 31.10.2016 7 oikeuksia. Katsomme, että kieli on huomioitava maakunnan yleisissä tavoitteissa, tehtävissä, palvelustrategioissa ja palvelulupauksissa ja että vähemmistölle taataan edustus yhteisissä toimielimissä. - Maakuntien ja kuntien välisen suhteen pitäisi olla mahdollisimman vapaa konflikteista, mutta myös sellainen, että kuntien itsehallintoa kunnioitetaan. Maakunnat on velvoitettava tekemään yhteistyötä kuntien kanssa asukkaiden etujen turvaamiseksi ja heidän tarpeidensa tyydyttämiseksi. -Maakunnilla on oltava riittävät resurssit tehtäviään varten. Katsomme, että maakunnilla on oltava verotusoikeus ja oikeus ottaa lainaa luottomarkkinoilta välttämättömiä investointeja varten Kysymyksiä maakuntalaista 4. Muodostaako maakuntalaki tarkoituksenmukaisen yleislain tulevien maakuntien hallinnon ja talouden järjestämiselle? a. kyllä (avotila) b. kyllä pääosin (avotila) c. ei pääosin (avotila) d. ei (avotila) e. ei kantaa (avotila) f. Maakuntalaki ja sosiaalija terveydenhuollon järjestämislaki koskevat ensisijaisesti hallinnon järjestämistä. Sisältöjä koskevan erityislainsäädännön valmistelussa tulee erityisesti kiinnittää huomio siihen, että maakunnille jää ratkaisuvalta niille siirrettävien tehtävien hallinnon, päätöksenteon ja talouden järjestämiseen maakuntien itsehallinto huomioon ottaen. Tämä on välttämätöntä itsehallinnon näkökulmasta ja se on myös hallituksen asettamien sääntelyn purkutavoitteiden mukaista. Laki on käytännössä mahdoton toteuttaa, sillä pykälässä 103 säädetään, että rahavirran taseen on oltava ylijäämäinen viimeistään tasekauden toisen vuoden päättyessä. Lisäksi pykälässä 110 esitetään, että jos maakuntakonsernin vuosikate on kaksi tilikautta peräkkäin negatiivinen tai toiminnan ja investointien rahavirta on negatiivinen kaksi tilikautta peräkkäin, käynnistetään maakunnan arviointimenettely. Jos maakunnan tilinpäätös valmistuu toukokuussa ja se osoittautuu negatiiviseksi, maakunnalla on tosiasiassa vain puoli vuotta aikaa talouden suunnan kääntämiseen ilman että se pystyy vaikuttamaan rahoitukseen, mikä lienee käytännössä mahdotonta. Yllä sanotun lisäksi on pykälän 110 kolmas kohta, jonka mukaan lainanhoitokatteen on oltava suurempi, ongelmallinen. Jos lainanhoitokate lasketaan tällä tavalla, konserneja ohjataan lyhytaikaisten lainojen ottamiseen taikka ottamaan pitkäkestoisia lainoja, joissa on pienet vuosittaiset lyhennykset, mikä ei välttämättä ole taloudellisesti edullista pitkällä tähtäimellä. Jos konsernien velkaantuneisuutta on mitattava jollakin tavalla, parempi vaihtoehto on luultavasti asukaskohtainen lainasumma (esim. sidottuna maan keskiarvoon) tai suhteellinen velkaantuneisuus. Kuntalaissa käytetään nykyään suhteellista velkaantuneisuutta.

349, KH 2016-10-31 09:00 / :s bilaga: Liite 349 A, kh 31.10.2016 8 Puutteet koskevat rahoitusmallia, joka ei suo maakunnille riittävää itsehallintoa tai mahdollisuutta päättää omasta rahoitusperustasta, sekä luottomarkkinoiden puutteellista saatavuutta ja mahdollisuutta tehdä tarpeellisia investointeja. 5. Maakuntalain 2 luvussa määritellään maakunnan tehtävät. Onko maakunnalle esitetty tehtäväkokonaisuus uudistuksen tavoitteiden näkökulmasta tarkoituksenmukainen? a. kyllä (avotila) b. kyllä pääosin (avotila) c. ei pääosin (avotila) d. ei (avotila) e. ei kantaa (avotila) Maakunnan tulisi yleisen osaamisensa nojalla saada vapaus sopia myös kuntien tai kunnallisten yhtiöiden kanssa sosiaalija terveydenhuoltopalveluiden tuottamisesta. Kuntien ja maakuntien yhteistyölle ei tule luoda lainsäädännöllisiä esteitä. Kunnan ja maakunnan jäykkä toimivaltaraja uhkaa aiheuttaa päällekkäisyyksiä ja palveluaukkoja. Paikalliseesti ja alueellisesti erilaiset ratkaisut tulee mahdollistaa lainsäädännöllä. Kunnan asukkaan (palvelunkäyttäjän) näkökulmasta sekä toiminnallisesti ja kansantaloudellisesti on tärkeää mahdollistaa sopimusjärjestelyt kuntien ja maakuntien kesken. Yhteistyöjärjestelyistä, tuotannosta ja järjestämisvastuun siirrosta on oltava mahdollisuus sopia ottaen huomioon kuntien ja maakuntien toimintaympäristöjen erilaisuus. 6. Maakuntalain 5 luvussa säädetään maakunnan asukkaiden osallistumisoikeuksista. Ovatko osallistumisoikeudet turvattu esityksessä riittävällä tavalla? a. kyllä (avotila) b. kyllä pääosin (avotila) c. ei pääosin (avotila) d. ei (avotila) e. ei kantaa (avotila) On tärkeää, että vähemmistökielen toimielin saa riittävän vahvan aseman ja että toimielimen puheenjohtaja on asemansa perusteella jäsenenä myös hallituksessa ja sosiaalija terveyslautakunnassa. Asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia rajoitetaan yhtiöittämisvelvoitteella ja ns. palvelulaitosten luomisella. 7. Maakuntalain 9 luvussa säädetään maakunnan palvelulaitoksesta. Onko siitä esitetty säädettäväksi tuottamisen organisoinnin näkökulmasta tarkoituksenmukaisesti? a. kyllä (avotila) b. kyllä pääosin (avotila)

349, KH 2016-10-31 09:00 / :s bilaga: Liite 349 A, kh 31.10.2016 9 c. ei pääosin (avotila) d. ei (avotila) e. ei kantaa (avotila) Maakuntalakiluonnoksen 9 luvun säännökset maakunnan palvelulaitoksesta tulee poistaa. Vaaleilla valitulla maakuntavaltuustolla tulee olla suorat vaikutusmahdollisuudet sen vastuulla olevien palveluiden strategisiin linjauksiin ja oman palvelutuotannon kokonaisuuteen. Maakunnan yhteyteen perustettava erillinen ja kokonaan uusimuotoinen oikeushenkilö ja palvelujen erottaminen tämän erillisen oikeushenkilön vastuulle saa aikaan raja-aidan, joka luo esteitä toiminnan johtamiselle sekä maakunnan toiminnan ja talouden kokonaisuuden hallinnalle. Kysymys on tilaajan ja tuottajan erottamisesta, joka kunnissa saatujen kokemusten mukaan aiheuttaa epäselvyyttä johtamis- ja vastuusuhteissa ja lopulta myös kustannusten nousua. Järjestämisvastuun ja operatiivisen johtamisen erottaminen aiheuttaa toisaalta hallinnon päällekkäisyyttä ja toisaalta asiantuntemuksen painottumista operatiiviselle puolelle. Demokratian toteutuminen jää ehdotetussa mallissa välilliseksi. Maakuntavaltuuston päätösvaltaa rajattaisiin merkittävästi suhteessa sen keskeisempään tehtävään eli sosiaalija terveyden huollon järjestämiseen. Myös pelastustoimen varautuminen häiriötilanteisiin ja turvallisuuteen edellyttävät vahvaa järjestäjän roolia. Palvelulaitosta koskevien ehdotusten taustalla on tarve tehdä palvelutuotannon talous ja kustannusrakenne läpinäkyväksi. Sama tavoite voidaan saavuttaa edellyttämällä palvelutuotannon talouden eriyttämistä ja kustannusten läpinäkyvyyttä siten, että niitä voidaan vertailla muiden palvelutuottajien kustannusrakenteisiin. Palvelulaitosten, jotka huolehtivat suurimmasta osasta budjettivaroja, perustaminen hämärtää yhteiskunnallista mahdollisuutta valvoa talousarviovarojen käyttöä ja heikentää demokraattista päätöksentekoa 8. Maakunnan talouden ohjaus perustuu erityisesti maakuntalakiin ja maakuntien rahoituslakiin. Ohjaavatko maakuntien rahoitusmalli ja maakuntalain mukainen taloudenohjausmekanismi maakuntien taloudenhoitoa tarkoituksenmukaisella tavalla? a. kyllä (avotila) b. kyllä pääosin (avotila) c. ei pääosin (avotila) d. ei (avotila) e. ei kantaa (avotila) Maakuntalakiin ehdotetut säännökset alijäämän kattamisvelvollisuudesta ja siihen liittyvät kriisimaakuntakriteerit sekä lainanotto-oikeuden rajoittamisesta ovat aivan liian tiukat ja ne ovat ongelmalliset maakuntien itsehallinnon näkökulmasta.

349, KH 2016-10-31 09:00 / :s bilaga: Liite 349 A, kh 31.10.2016 10 Vaarana on, että monet maakunnat joutuvat hyvin nopeasti arviointimenettelyyn. Kaksi vuotta on liian lyhyt aika aidosti muuttaa pysyvästi toiminnan rakenteita. Valtiolla on liian voimakas rooli ohjauksessa. Maakunnan on voitava päättää omasta rahoituspohjastaan, jotta sillä säilyisi voimakkaat kannustimet kehittää maakuntaa. Rahoitusmallissa on huomioitava kaksikielisyys ja saaristo valtionosuuksien perusteina. Katsomme, että valmistelussa sekoitetaan väestöryhmien palvelutarve kaksikielisyyden rakenteellisiin lisäkuluihin. Sitä, että ruotsinkielisiä pidetään joiltakin osin terveempinä ja että heillä on pienempi palvelutarve, ei pidä sekoittaa kaksikielisyyden rakenteellisiin lisäkuluihin: rekrytointiin, käännöksiin, henkilöstön kouluttamiseen jne. Tarvekertoimet eivät huomioi riittävässä määrin esim. ennaltaehkäisevää toimintaa. Ne eivät huomioi myöskään vammaisuutta tai kehityshäiriötä, jotka molemmat vaikuttavat suuresti kuluihin. Mallia on muutettava niin, että se perustuu miltei yksinomaan väestörakenteeseen, sillä se on objektiivinen mittari, joka on kaikille sama. Se, että Pohjanmaalla on hyvinvoiva väestö, tulkitaan ministeriössä pienempänä palvelutarpeena, mutta se voi yhtä hyvin johtua siitä, että maakunta on panostanut sosiaalija terveydenhuoltoon jo erittäin pitkän ajan. 9. Muut vapaamuotoiset huomiot maakuntalaista. Kysymyksiä sosiaalija terveydenhuollon järjestämislaista: 10. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 4 :ssä säädettäisiin palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä asiakkaita, mutta säännöksen mukaisten edellytysten täyttyessä palveluja voidaan koota suurempiin kokonaisuuksiin. Onko säännös palvelujen saatavuuden näkökulmasta tarkoituksenmukainen? a. kyllä (avotila) b. kyllä pääosin (avotila) c. ei pääosin (avotila) d. ei (avotila) e. ei kantaa (avotila) Vaikka pykälällä on tarkoitus turvata palveluiden läheisyyttä, se mahdollistaa myös erittäin pitkälle viedyn palveluiden keskittämisen väljiin kriteereihin perustuen. Tietyn asteinen palveluiden keskittäminen on tarpeen kokonaiskustannusten hillitsemisen ja riittävien henkilöstöresurssien turvaamisen näkökulmasta. Maakunnan asukkaiden palvelujen saatavuuden kannalta olennaista on valinnanvapausmallin toteuttamistapa. Lakiluonnoksen mukaan erityistason sairaanhoidon lisäksi myös sosiaalihuollon erityisryhmien tai muiden vaativien sosiaalipalvelujen palvelutuotannon toteutus voidaan osoittaa asetuksella säädettävän maakunnan tehtäväksi.

349, KH 2016-10-31 09:00 / :s bilaga: Liite 349 A, kh 31.10.2016 11 Lakiluonnoksen mukaan erityistason sairaanhoidon lisäksi myös sosiaalihuollon erityisryhmien tai muiden vaativien sosiaalipalvelujen palvelutuotannon toteutus voidaan osoittaa asetuksella säädettävän maakunnan tehtäväksi. Lakiluonnoksen 11 3 momentissa ehdotetaan säädettäväksi suurempiin kokonaisuuksiin koottuja palveluja koskevasta vastuusta ja päätösvallasta. Se maakunta, jonka tehtäväksi jokin palvelu on osoitettu, vastaisi mm. palvelun tarpeen, määrän ja laadun määrittelystä sekä palvelun tuottamistavasta. Muilla maakunnilla ei olisi päätösvaltaa keskitetyistä palveluista eivätkä ne saisi tuottaa eikä hankkia muualta mainittuja palveluja. Muiden maakuntien ainoa vaikutusmahdollisuus keskitettyihin palveluluihin olisi 16 :n mukainen valtuustokausittain laadittava yhteistyösopimus. Maakuntien itsehallinnon näkökulmasta on ongelmallista, että maakunta ei voisi vaikuttaa keskitettäviin palveluihin, keskitettyjen palvelujen tuottamistapaan eikä palveluista aiheutuneisiin kustannuksiin. Tällä ratkaisulla järjestämisvastuu on erilainen eri maakunnilla ja tosiasiallinen järjestämisvastuu jää epäselväksi. Muotoilu on yleisesti ottaen liian lavea ja antaa vahvemmassa asemassa olevalle mahdollisuuden mielivaltaiseen toimintaan. Yleensä esimerkiksi ruotsinkielisten palveluiden on oltava lähipalvelu, vaikka asiakasmäärä olisi pienempi. Pykälään 11 on lisättävä Pohjanmaa maakunnaksi, jossa on laajat ympärivuorokautiset päivystyspalvelut, jotta koko väestölle voidaan yhdenvertaisesti turvata näiden yksiköiden tarjoamat palvelut, sekä taata sekä suomen- että ruotsinkielisille heidän perustuslailliset oikeutensa. Lakiin on lisättävä erillinen kappale henkilöistä, jotka tarvitsevat ruotsinkielistä erityishuoltoa, sillä he ovat sellainen ryhmä, jota esityksen pykälässä 4 tarkoitetaan. Kehityshäiriöisille tai toimintarajoitteisille ruotsinkielisille henkilöille on taattava erityishuolto heidän äidinkielellään ja tästä on säädettävä laissa tai asetuksessa siten, että mm. Kårkullan kuntayhtymän tänä päivänä ylläpitämä toiminta ja erityisosaaminen voidaan turvata. 11. Maakunnat muodostavat 5 yhteistyöaluetta, joista kussakin on 3 4 maakuntaa. Yhteistyöalueeseen kuuluvat maakunnat laativat sosiaalija terveydenhuollon järjestämislain 16 :n mukaisen yhteistyösopimuksen. Siinä maakunnat sopivat keskinäisestä yhteistyöstä palvelujen järjestämisessä ja toteuttamisessa. Sopimus on oikeudellisesti maakuntia sitova. Onko sopimuksen sitovuus perusteltua? a. kyllä (avotila) b. kyllä pääosin (avotila) c. ei pääosin (avotila) d. ei (avotila) e. ei kantaa (avotila) Yhteistyöalueen maakuntien keskenään solmima yhteistyösopimus on sinällään sopimusosapuolia sitova. Säännökset pykälässä 16 ovat erittäin yksityiskohtaiset, ja lisäksi ne sisältävät valtioneuvoston valtuutukset antaa esityksen kautta lisämääräyksiä sopimuksen sisällöstä.sitovuus ei ole perustelua siltä osin kuin valtiolle on annettu toimivaltaa päättää maakuntien yhteistyösopimuksesta

349, KH 2016-10-31 09:00 / :s bilaga: Liite 349 A, kh 31.10.2016 12 lakiluonnoksen 18 :n mukaisesti. Valtioneuvoston ja sosiaalija terveysministeriön toimivaltuudet, jotka ovat laajat, ovat tulkinnanvaraisia. Näin laajat toimivaltuudet ohjata maakuntien operatiivista toiminta ja päätöksentekoa eivät ole yhtenevät maakunnan itsehallinnon toteutumisen kannalta. Pietarsaaren kaupungin mielestä järjestämislain 18 valtioneuvoston toimivallasta päättää yhteistoimintasopimuksista pitää poistaa lakiehdotuksesta. Kielelliset perusoikeudet on turvattava laissa eikä maakuntien välisillä sopimuksilla. Maakunnilla on oltava vapaus tehdä esim. kielellisistä syistä erityisratkaisuja, jotka takaavat laadukkaat palvelut molemmilla kansalliskielillä. Pohjanmaa tekee strategioidensa kautta ensisijaisesti yhteistyötä Turun erityisvastuualueen kanssa. Pykälä 16 ei saa rajoittaa tätä yhteistyötä. Myös maamme päivystysjaon on perustuttava yhteistyöhön, jota Vaasan sairaanhoitopiirillä on Turun erityisvastuualueen kanssa. Ensihoitopalvelun ja pelastustoimen järjestämisvastuun on seurattava maakuntajakoa, jotta maakunnat pystyvät tulevaisuudessa tekemään demokraattisia päätöksiä hoitokokonaisuudesta. Maakunta muodostaa riittävän pohjan tarkoituksenmukaisille ja kustannustehokkaille palveluille. Pelastustoimen ja ensihoitopalvelun suunnitteluvastuun keskittäminen erityisvastuualueille heikentää maakunnan mahdollisuutta järjestää ja rahoittaa väestön sosiaalija terveydenhuoltopalvelut alueellisesti toimivaksi kokonaisuudeksi. 12. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 16 :n mukaan laadittavassa yhteistyösopimuksessa on sovittava toimenpiteet palvelujen integraation varmistamiseksi. 23 :n mukaisesti palvelun tuottajan velvollisuutena on valmistaa palveluketjujen integraation toteutuminen ja toimittava integraation edellyttämässä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Ovatko säännökset riittäviä asiakaslähtöisen integraation toteutumiseksi? a. kyllä (avotila) b. kyllä pääosin (avotila) c. ei pääosin (avotila) d. ei (avotila) e. ei kantaa (avotila) Uudistukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi tulee asiakaslähtöisen integraation toteutua peruspalveluiden ja erityispalveluiden (vertikaalinen integraatio) sekä sote- peruspalveluiden (horisontaalinen integraatio) ja maakunnan vastuulla olevien sote-palveluiden ja myös pääosin kuntien vastuulle jäävien hyvinvointipalveluiden välillä. Asiakaslähtöinen integraatio ei toteudu lakiesityksessä. Uudistuksen kokonaisuuteen liittyvät valinnanvapaus, monituottajamalli ja yhtiöittämisvelvoite vaarantavat integraation toteutumisen ja edellyttävät maakunnalta sellaista järjestämisosaamista, josta ei ole missään aiempaa kokemusta. Palveluiden ohjaus muuttuu ehdotetussa järjestelmässä olennaisesi verrattuna nykyiseen. Valtion ohjaus suhteessa maakuntiin olisi tiukkaa hallinnollista ohjausta. Maakuntien toteuttamassa palveluiden tuotantoa koskevassa ohjauksessa siirrytään perinteisestä hallinnollisesta ohjauksesta

349, KH 2016-10-31 09:00 / :s bilaga: Liite 349 A, kh 31.10.2016 13 omistajaohjaukseen, sopimusohjaukseen ja markkinaohjaukseen. Integraation toteuttaminen tällaisessa kokonaisuudessa on erittäin vaikeaa ja hallinnollisesti työlästä. Toisaalta integraation toteutuminen on käytännössä täysin riippuvainen ohjauksen onnistumisesta. Lakiluonnoksissa ja perusteluissa ei ole kyetty riittävästi avaamaan ohjausjärjestelmän kokonaisuutta suhteessa integraatiotavoitteeseen. Myös 10.10.2016 esitetyssä virkamiesehdotuksessa palveluintegraatiokysymys jää vielä monin tavoin avoimeksi. Integraation keskeinen edellytys on asiakas- ja potilastietojen hyödyntämisen varmistaminen. Tähän liittyvästä rekisterinpidosta säädetään järjestämislain 62 :ssä, sosiaali-ja terveyspalveluiden tuottamista koskevassa hallituksen esitysluonnoksessa sekä valmisteluvaiheessa olevassa laissa sosiaalija terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä. Ehdoton edellytys palveluiden integraation toteuttamiselle on että sosiaalija terveydenhuollon asiakastietoja pystytään tietoturvallisesti hyödyntämään moniammatillisesti yhtenä kokonaisuutena arkaluonteisten henkilötietojen salassapitoa ja asiakkaan tiedollista itsemääräämisoikeutta kunnioittaen. Tämä edellyttää nykyisten sosiaalija terveydenhuollon henkilörekisterien yhdistämistä siten että yhteiseen rekisteriin kuuluvien tietojen käsittelyoikeus mahdollistetaan työtehtävien mukaisesti. Järjestämislain 62 :ssä kuvattu rekisterinpitäjyyden määrittely ei täysimääräisesti tue integraation varmistamissa yhteistyöalueella tai kansallisesti keskitettävien erityispalveluiden ja maakuntakohtaisten peruspalveluiden välillä. Tältä osin ehdotetaan vaihtoehtona arvioitavan maakuntien yhteistyöaluetasoisen tai kansallisen yhteisrekisterin mallia, joka tukisi paremmin maakuntarajat ylittäviä palvelutuotannon yhteistyömalleja. Nyt esitetyssä mallissa ei huomioida riittävässä määrin kuntien toiminnan ja sosiaaliterveydenhuoltopalveluiden kokonaisintegroinnin tarvetta. Esitys merkitsee suurimmalle osalle väestöstä sitä, että olemassa olevat integroidut mallit (erityispäivähoito, oppilashuolto, sosiaalityö, perusterveydenhuolto sekä vapaa-ajan ja kulttuuripalvelut, yhdyskuntasuunnittelu) menetetään. Hallituksen ehdottamasta mallista puuttuvat myös riittävät rahoituskannustimet, jotka turvaavat yhteistyön eri palveluntuottajien välillä. Pohjanmaan maakunnan on tehtävä yhteistyötä ensisijaisesti Turun erityisvastuualueen ja Keski-Pohjanmaan kanssa, jotta voimme taata toimivat ruotsinkieliset palvelut. 13. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain mukaan valtion ohjausta vahvistetaan sosiaalija terveyspalveluissa (19, 4 luku, 6 luku). Onko tämä uudistuksen tavoitteiden näkökulmasta perusteltua? a. kyllä (avotila) b. kyllä pääosin (avotila) c. ei pääosin (avotila) d. ei (avotila) e. ei kantaa (avotila)

349, KH 2016-10-31 09:00 / :s bilaga: Liite 349 A, kh 31.10.2016 14 Maakuntien palvelujen järjestämiseen kohdistuvan valtion ohjauksen tulisi kohdistua ainoastaan strategisiin tavoitteisiin sekä maakuntien välisen työnjaon näkökulmasta strategisesti merkittäviin kohteisiin. Valtakunnalliset ja tarvittaessa erikseen kullekin maakunnalle asetettavat sosiaalija terveydenhuollon strategiset tavoitteet sekä ministeriön ja maakuntien neuvottelumenettely ovat riittäviä ohjausvälineitä. Valtiolla ei tule olla interventio-oikeutta maakuntien operatiiviseen toimintaan. Erityisen ongelmallista maakuntien itsehallinnon näkökulmasta on lakiluonnoksen 19 :n (Palvelurakenteen, investointien ja tiedonhallinnan ohjaus) lisäksi 18 (Valtioneuvoston toimivalta). Maakuntien toiminnan ohjauksen tulee pääasiallisesti perustua voimassa olevaan lainsäädäntöön. Järjestämislakiluonnoksen 18 ja 19 nykyisissä muotoiluissaan on käsiteltävä uudelleen siten, että pykälät ovat paremmin sopusoinnussa maakuntien itsehallinnon kanssa. Järjestämislain 4 lukuun (Ohjaus, suunnittelu ja kehittäminen) ja maakuntalain 3 lukuun (Maakunnan suhde valtioon ja kuntiin) sisältyvät ohjausmekanismit ovat riittävät maakuntien ohjauksen näkökulmasta. Lakiehdotuksessa esitetyn erittäin vahvan valtion ohjaksen vaikutusta kustannusten kasvun hillintätavoitteen saavuttamiseen on vaikea arvioida. Kansainvälinen vertailu on osoittanut, että paikallinen ja alueellinen itsehallinto on tuottanut laadukkaita sote- palveluja kohtuullisin kustannuksin ja hyvälaatuisina. Mikäli valtion ohjaus toteutettaisiin esitetyllä tavalla, valtion olisi merkittävästi lisättävä ohjaustehtäviin suunnattavia resursseja ja osaamista. Tämä yhdistettynä vuosittain toistettavaan investointilupamenettelyyn tuottaisi raskaan ja kankean toimintamallin ja lisäisi hallinnon kustannuksia. Yksityiskohtainen kansallinen ohjaus heikentää myös mahdollisuuksia asukkaiden tarpeista lähtevien uusien innovaatioiden kehittämiseen. Valinnanvapauden piirissä olevien palveluiden osalta ohjauksessa tulisi varmistaa tuottajien tasapuolinen kohtelu. Mikäli investointien ohjaus ulotetaan koskemaan maakuntien omistamia valinnanvapauden piiriin kuuluvia palvelutuottajia, ei tavoite yhdenvertaisesta kohtelusta ja kilpailuneutraliteetin varmistamisesta toteudu. Sote-järjestämislain 19 :ssä sekä maakuntalain 12 :ssä käsitellään investointien ja tietohallinnon ohjausta. Toimiva valtion ohjaus maakuntien vastuulla olevaan tietohallintoon tulee mahdollistaa, mutta ehdotettu menettely on myös tietohallinnon ja ICT-investointien osalta epätarkoituksenmukainen. Malli uhkaa luoda toimivaltuuksiltaan epäselvän, tietojärjestelmäratkaisujen välttämätöntä uudistamista hidastavan hallintomenettelyn. Koska menettely kohdistuu ainoastaan investointivarauksiin, se ei varmista raskaasta hallintomenettelystä huolimatta käytännön tason kehittämistyön tai hyödyntämisen tasolle kohdistuvaa ohjausta. Tavoite vaikuttavan ja kustannustehokkaan toteutuksen varmistamisesta ja hyödyntämisestä ei toteudu. Malli soveltuu myös heikosti hallitusohjelman mukaisiin tavoitteisiin digitalisaation edistämisestä, mikä edellyttää tukea uusien innovaatioiden kehittämiselle sekä

349, KH 2016-10-31 09:00 / :s bilaga: Liite 349 A, kh 31.10.2016 15 varhaiselle hyödyntämiselle. Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen digitalisaation mahdollisuuksia hyödyntämällä edellyttää uusien innovaatioiden kehittämiseen ja hyödyntämiseen tähtääviä kehittämishankkeita ja kokeilutoimintaa, joiden edistäminen on sekä sosiaalija terveyspalveluiden uudistamisen että alan teknologiatoimittajien kilpailukyvyn ja tuotteiden ja palveluiden vientiedellytysten turvaamiseksi välttämätöntä. Malli jossa tietojärjestelmiin liittyvät investoinnit ovat alisteisia valtioneuvoston hyväksymismenettelylle ei tue tätä. Säädöksessä ehdotetaan valtionneuvostolle päätösvaltaa olemassa olevien tietojärjestelmien muuttamisesta ja uusien järjestelmien hankkimisessa noudatettavista vaatimuksista. Tilanne, jossa valtioneuvostolla on mahdollisuus tehdä maakuntia sitovia järjestelmien muuttamista koskevia päätöksiä, mutta järjestelmämuutoksien tilaavana hankintayksikkönä sekä järjestelmätoimittajan suuntaan sopimusosapuolena toimii maakunta tai niiden palvelutuottajat, on ongelmallinen. Voi syntyä tilanteita, joissa maakunta ei voi samanaikaisesti noudattaa valtioneuvoston päätöstä, hankintalakia (esim. jos muutos edellyttää järjestelmän uudelleen kilpailuttamista) ja järjestelmätoimittajien kanssa solmittuja sopimuksia (jos edellytetty muutos on laaditun sopimuksen vastainen). Lisäksi valtioneuvoston toimivalta uusien järjestelmien hankkimisessa noudatettavia vaatimuksia koskien on päällekkäinen tietohallintolain mukaisten ohjausvälineiden sekä sosiaalija terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain mukaisten olennaisten vaatimusten määrittelyn ja määräämisen toimivallan kanssa, joka on nykyisin THL:lla. Uudistuksen tavoitteena on oltava sekä kasvu että parempi hyvinvointi kaikille, minkä on kuvastuttava myös itse laissa. Suurempi itsemääräämisoikeus ja mahdollisuus huolehtia verovaroista itse luo paremmat kannustimet elinkeinoelämän kehittämiseen ja työpaikkojen luomiseen, missä koko maa voittaa. Valtionrahoituksen on perustuttava ensisijaisesti ikärakenteeseen. Asteittain toteutettavassa uudistuksessa olisi loogisinta, että valtio ottaisi vahvempaan ohjaukseen ensisijaisesti vaativimman hoidon. 14. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 22 :n mukaan maakunnan on omassa toiminnassaan erotettava sosiaalija terveydenhuollon järjestäminen ja palvelujen tuottaminen. Onko järjestämisen ja tuottamisen erottaminen uudistuksen tavoitteiden näkökulmasta tarkoituksenmukaista? a. kyllä (avotila) b. kyllä pääosin (avotila) c. ei pääosin (avotila) d. ei (avotila) e. ei kantaa (avotila) Maakuntien olisi itsehallintonsa nojalla voitava itse määrätä sisäisestä organisoinnista. Maakuntien rakenteissa, tarpeissa ja markkinatoimijoissa on eroja, joten kaikkialla ei ole samoja tarpeita. Maakunnan yhtiön ja palvelulaitoksen väliin

349, KH 2016-10-31 09:00 / :s bilaga: Liite 349 A, kh 31.10.2016 16 syntyy lisäksi keinotekoinen raja, joka rikkoo hoitoketjut, lisää byrokratiaa ja huonontaa läpinäkyvyyttä. Maakunnilla on oltava yhtiöittämisoikeus, ja yksityissektorin järjestämien palveluiden on toimittava julkisesti järjestettyjen palveluiden rinnalla. Näitä edellytyksiä on parannettava muutoin kuin yhtiöittämisvelvoitteella. 15. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 22 :n mukaan maakunnalla on yhtiöittämisvelvollisuus maakunnan hoitaessa sosiaalija terveydenhuollon tehtäviä kilpailutilanteessa markkinoilla tai jos palvelut ovat valinnanvapautta koskevissa säännöksissä tarkoitetun laajan valinnanvapauden piirissä. Onko ratkaisu tarkoituksenmukainen? a. kyllä (avotila) b. kyllä pääosin (avotila) c. ei pääosin (avotila) d. ei (avotila) e. ei kantaa (avotila) Valinnanvapaus ja siihen liittyvä yhtiöittämisvelvoite on ongelmallinen monesta eri näkökulmasta ja se on vaikeasti ratkaistavissa kestävällä tavalla. Ongelmakohtia ovat mm. julkisen vallan käyttö, palveluketjun integraation toteutumismahdollisuudet sekä sote-järjestämisen muuttuminen ennakoimattomammaksi ja vaikeammin hallittavaksi kokonaisuudeksi. Valinnanvapautta, jonka seuraus yhtiöittäminen on, olisi voitu laajentaa myös muilla keinoilla, kuten palvelusetelijärjestelmän laajentamisella. Julkisen vallan käyttö yhtiömuodossa on ongelmallista. Tarkoituksenmukaisinta olisikin, ettei julkista valtaa käytettäisi yhtiömuotoisessa organisaatiossa. Toiminnan turvaamiseksi myös kunnilla tulee olla mahdollisuus toimia yhtiömuodossa palvelujen tuottajina, mikäli yhtiöittämisvelvollisuuteen lopulta kuitenkin päädytään. Esitysehdotukseen sisältyvä ratkaisu, jossa kunnilta evätään mahdollisuudet perustaa tai omistaa valinnanvapauden piirissä olevia palveluita tuottavia yhtiöitä on kestämätön, koska julkisten sosiaalija terveyspalveluiden kaikki tuotannontekijät (omaisuus, henkilöstö ja osaaminen) ovat kuntien hallussa tänä päivänä. Maakuntien on itsehallintonsa nojalla voitava itse määrätä sisäisestä organisoinnista. Maakuntien rakenteissa, tarpeissa ja markkinatoimijoissa on eroja, joten kaikkialla ei ole samoja tarpeita. Maakunnan yhtiön ja palvelulaitoksen väliin syntyy lisäksi keinotekoinen raja, joka rikkoo hoitoketjut, lisää byrokratiaa ja huonontaa läpinäkyvyyttä. Valtion on kannustettava sosiaalija terveydenhuoltoalan yksityisyritysten kehittymistä jollakin muulla tavalla. Lakiehdotuksen yhtiöittämisvelvoite on viety liian pitkälle. 16. Muut vapaamuotoiset huomiot sosiaalija terveydenhuollon järjestämislaista. Pykälää 11 on täydennettävä niin, että myös Pohjanmaan maakunnassa on laaja päivystys. Vaasan keskussairaala on ainoa keskussairaala, joka sijaitsee sairaanhoitopiirissä, jonka enemmistökieli on ruotsi. Toiminta on täysin kaksikielistä,

349, KH 2016-10-31 09:00 / :s bilaga: Liite 349 A, kh 31.10.2016 17 ja sairaalassa on jo toimiva laaja päivystystoiminta. Mikään muu sairaala Suomessa ei pysty tarjoamaan samantasoisia kaksikielisiä palveluita. Perustuslain 112 :n noudattamiseksi on laajan päivystyksen yksiköiden lukumäärää lisättävä niin, että myös Vaasan keskussairaala kuuluu niiden yksiköiden joukkoon, joissa on laaja päivystys. Palveluiden yhtiöittäminen sisältää riskin siitä, että kielellisten perusoikeuksien toteutumisesta huolehtiminen jää asiakkaan oma-aloitteisuuden varaan. Tämän vuoksi on luotava kielellisiä laatukriteerejä, sekä valvonta- ja seurantajärjestelmä. Maakunnan tulee palvelulupauksessaan selvittää, millä tavoin kielelliset oikeudet turvataan. Maakunnan tulee tehdä seikkaperäinen selvitys siitä, miten se käytännössä aikoo turvata ruotsin- ja suomenkielisen väestön tasa-arvon. Maakunnan kielivähemmistön näkökulmasta toimivan sosiaalija terveydenhuollon kannalta ratkaisevan tärkeitä tekijöitä ovat kielinäkökohdat valinnanvapaudessa, hankintamenettelyssä, lähipalveluissa, sähköisissä palveluissa, asiakasasiakirjoissa, tiedotuksessa ja viestinnässä sekä erityisratkaisut todellisen kielellisen yhdenvertaisuuden saavuttamiseksi, henkilöstön kielitaitovaatimukset ja strategiat toimivan vähemmistökielen palveluketjun turvaamiseksi. Kysymyksiä voimaanpanolaista: 17. Kysymys vain kunnille: Voimaanpanolaissa on tarkoitus säätää siitä, mihin maakuntaan kunnat kuuluvat uudistuksen tullessa voimaan. Katsotaanko kunnassanne, että sen tulee kuulua voimaanpanolain 5 :ssä esitettyyn maakuntaan? a. kyllä (avotila) b. ei (avotila) c. ei kantaa (avotila) 18. Kysymys vain kunnille: Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen ei, mihin maakuntaan kunnan tulisi kuulua ja miksi? (Kunnan tulee toimittaa valtuuston päätösasiakirja sosiaalija terveysministeriöön) Avotila 19. Väliaikaishallinnosta sekä väliaikaisen valmistelutoimielimen tehtävistä ja toimivallasta säädetään voimaanpanolain 2 luvussa. Onko väliaikaishallinnosta säädetty riittävällä tavalla? a. kyllä (avotila) b. kyllä pääosin (avotila) c. ei pääosin (avotila) d. ei (avotila) e. ei kantaa (avotila) Väliaikaishallinnon kokoonpanon on oltava riittävän laaja, jotta sulautuvien organisaatioiden osallistuminen tulevan maakunnan rakentamiseen voidaan turvata. 20. Voimaanpanolain 14 :n mukaan kunnallisia sosiaalija terveydenhuollon palveluja tuottavissa organisaatioissa työskentelevä henkilöstö siirtyisi maakuntien palvelukseen

349, KH 2016-10-31 09:00 / :s bilaga: Liite 349 A, kh 31.10.2016 18 liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti. Lisäksi henkilöstö, joka muualla kunnan hallinnossa tai tukipalveluissa tekee pääasiallisesti sosiaalija terveydenhuollon tehtäviä, siirtyisi maakuntien palvelukseen. Onko henkilöstön siirtymisestä esitetty säädettäväksi henkilöstön aseman näkökulmasta tarkoituksenmukaisesti? a. kyllä (avotila) b. kyllä pääosin (avotila) c. ei pääosin (avotila) d. ei (avotila) e. ei kantaa (avotila) 21. Voimaanpanolain 4 luvun mukaan lakisääteisten kuntayhtymien koko omaisuus sekä kuntien irtain omaisuus siirtyy maakunnille. Kuntien toimitilat ja kiinteistöt jäävät kuntien omistukseen. Onko omaisuusjärjestelyjä koskeva ratkaisu hyväksyttävä? a. kyllä (avotila) b. kyllä pääosin (avotila) c. ei pääosin (avotila) d. ei (avotila) e. ei kantaa (avotila) 22. Jos vastasitte edelliseen kysymykseen ei tai ei pääosin, millä tavoin omaisuusjärjestelyt pitäisi toteuttaa? Pietarsaaren kaupunki katsoo, että sote-kiinteistöomaisuuteen liittyvät riskit tulee järjestelyssä kohdentaa pääosin sille osapuolelle, joka omilla toimillaan ja päätöksillään pystyy vaikuttamaan kiinteistönpidon kustannuksiin eli valtio. Mikäli lainvalmistelussa edetään lakiluonnoksessa esitetyn ratkaisun pohjalta, tulee varmistaa, ettei kunnille aiheudu omistamiinsa sote-kiinteistöihin liittyviä taloudellisia riskejä ja seuraamuksia. Siirtymäkauden sitovan vuokrajakson tulee olla esitettyä (3 + 1 vuotta) pidempi, vähintään 5 vuotta, jotta kunnat voivat varautua ja valmistautua mahdollisiin palveluverkon muutoksiin. Myös siirtymäkauden jälkeen laadittavat vuokrasopimukset ja muut sopimukset on määriteltävä laadittavaksi siten, että vuokrataso mahdollistaa laadukkaan ja ennakoivan kiinteistöpidon, investointien riskittömän toteuttamisen sekä omaisuuden arvon säilyttämisen. Uudistukseen liittyvillä omaisuusjärjestelyillä ei saa vaarantaa kuntien mahdollisuuksia vastata niille jäävien palvelujen järjestämisestä ja rahoittamisesta rahoitusperiaatteen mukaisesti. Lainvalmistelun yhteydessä on varmistettava, että siirtymäkauden jälkeen mahdollisesti tyhjilleen tai vajaakäytölle jäävistä kiinteistöistä ei aiheudu kunnille taloudellisia vaikeuksia. Mahdolliset omaisuusjärjestelyjen taloudelliset vaikutukset on korvattava kunnille täysimääräisesti esim. kohdennettujen avustusten muodossa. Avustusten rahoitusta ei kuitenkaan saa toteuttaa vähentämällä kaikkien kuntien yleistä valtionosuutta. Kiinteistöistä aiheutuvat taloudelliset riskit tulee hajauttaa kuntien, maakuntien ja valtion vastuulle.

349, KH 2016-10-31 09:00 / :s bilaga: Liite 349 A, kh 31.10.2016 19 Kunnan maankäytön kehittämisen ja elinvoimaisuuden varmistamiseksi olisi perusteltua, että kuntayhtymien maapohjat jäisivät kuntien omistukseen. Lakiesityksen tulisi mahdollistaa maapohjien ja alueiden jääminen kuntayhtymien/jäsenkuntien omistukseen sekä vuokraamisen maakunnille pitkäaikaisilla käyttötarkoitukseen sidotuilla vuokrasopimuksilla. Mikäli edetään lakiesityksen mukaisesti, kuntayhtymien maapohjaa tulee siirtää vain sote- toiminnan edellyttämä määrä. Uudistuksen seurauksena ei saa syntyä tilanteita joissa varainsiirtoverotus aiheuttaa lisäkustannuksia kiinteistöomaisuuden muutoin tarpeellisissa uudelleen järjestelyissä. Voimaanpanolaissa ehdotetaan säädettäväksi, että varainsiirtoverotuksessa ei syntyisi veroseuraamuksia siirrettäessä kuntayhtymät varoineen ja velkoineen voimaanpanolaissa tarkoitetulla tavalla maakunnille ja näiden varojen siirtyessä edelleen voimaanpanolaissa tarkoitetulle valtakunnalliselle osakeyhtiölle. Kunnat joutuvat uudistuksen seurauksena siirtämään kiinteistöjään vastaavasti omistamiinsa yhtiöihin kuntalain yhtiöittämisvelvoitteen perusteella ja lisäksi kunnilla on muutoin tarpeen järjestellä kiinteistöomistuksiaan maakuntauudistuksen johdosta. Kuntien ja kuntayhtymien omistamien kiinteistöjen järjestelyitä ja yhtiöittämisiä tulee kohdella uudistuksessa varainsiirtoverotuksessa samalla tavoin. Voimaanpanolakiin tulee sisällyttää kuntien kiinteistöomaisuuden osalta vastaavat varainsiirtoverovapautta koskevat säännökset, joilla varmistetaan, ettei kunnille tai niiden yhtiöille synny varainsiirtoveroseuraamuksia siirrettäessä maakunnille tai niiden yhtiöille vuokrattavia kiinteistöjä velkoineen kunnallisiin yhtiöihin. Muussa tapauksessa syntyvät varainsiirtoverokustannukset olisi huomioitava määriteltäessä kiinteistöjen vuokria. Esityksessä ei ole käsitelty uudistukseen liittyviä arvonlisäverotuksen kysymyksiä. Kiinteistöihin ja muuhun omaisuuteen on kuitenkin sitoutunut satojen miljoonien eurojen edestä arvonlisäveroja, jotka ovat tähän asti saatu kunnissa palautuksina. Arvonlisäverotuksen yleisten säädösten johdosta ainakin osa näistä palautuksista joudutaan uudistuksen seurauksena palauttamaan verohallinnolle siirrettäessä omaisuutta maakunnille tai esimerkiksi kuntien yhtiöihin. Uudistuksen seurauksena kunnille syntyvät arvonlisäverokustannukset on huomioitava rahoituslaskelmissa. Siltä osin, kun kustannukset liittyvät maakunnille tai niiden yhtiöille vuokrattaviin kiinteistöihin on kustannukset huomioitava vuokratasoa määriteltäessä. Kiinteistöjen käyttötarpeeseen liittyvien riskien jakaminen tasaisemmin olisi mahdollista toteuttaa myös eräillä muilla lakiehdotuksissa vaille huomiota jätetyillä mekanismeilla. Tällaisia olisivat esimerkiksi: -kuntien ja kuntayhtymien kaikkien sote -kiinteistöjen siirtäminen maakunnille ja edelleen niiden omistamaan toimitilayhtiöön yhtenäisin perustein käypään arvoon tai muuhun erikseen sovittavaan arvoon. Kiinteistöjen lunastuskorvaus on mahdollista rahoittaa esimerkiksi osittain kunnan/kuntayhtymän maakunnalle antamalla ja valtion takaamalla lainalla.

349, KH 2016-10-31 09:00 / :s bilaga: Liite 349 A, kh 31.10.2016 20 -kuntien ja maakuntien yhteisesti omistamien toimitilayhtiöiden perustaminen. Osa sote -kiinteistöjen luovutushinnasta suoritettaisiin kunnille kiinteistöyhtiöiden osakkeina. Kunnat saisivat asianmukaisen korvauksen luovutetusta omaisuudesta eivätkä maakunnat puolestaan velkaantuisi liikaa. Mallissa omaisuusjärjestelystä tulevat hyödyt ja haitat jakaantuvat omistuksen mukaisessa suhteessa maakuntien ja kuntien kesken. 23. Voimaanpanolain 41 :ssa säädettäisiin kunnan tuloveroprosentista vuosina 2019 2021. Pidättekö veronmaksajien yhdenvertaisen aseman näkökulmasta perusteltuna, että kuntien veroprosentteja esitetään rajoitettavaksi kolmen vuoden määräajaksi? a. kyllä (avotila) b. kyllä pääosin (avotila) c. ei pääosin (avotila) d. ei (avotila) e. ei kantaa (avotila) Kuntien on uudistuksesta huolimatta aina suoritettava ensisijaiset tehtävänsä. Siitä syystä veroprosentista päättämisen mahdollisuuden rajoittaminen, erityisesti silloin kun tulevat rahoitusvirrat ovat täysin epäselvät, on kohtuutonta kajoamista kuntien itsehallintoon. 24. Voimaanpanolain 42 :n mukaan maakunnan on perustettava sosiaalija terveydenhuollon järjestämislain tarkoittamat maakunnan palvelulaitoksen tytäryhtiöt, jotka tuottavat lailla erikseen säädetyn laajan valinnanvapauden piiriin kuuluvia palveluita siten, että yhtiöittäminen on toteutettu 31.12.2020. Onko esitetty siirtymäaika riittävä maakunnan yhtiömuotoisen tuotannon organisoimiseksi? a. kyllä (avotila) b. ei (avotila) c. ei kantaa (avotila) Hallituksen on luovuttava yhtiöittämisvelvoitteesta. Maakunnilla on oltava vapaus yhtiöittää paikallisten olosuhteiden perusteella. Uudistus, mikäli se toteutetaan, on toteutettava asteittain ja pidemmällä siirtymäajalla kuin mitä nyt esitetään. Hallituksen on luovuttava erillisten palvelulaitosten luomisesta. 25. Muut vapaamuotoiset huomiot voimaanpanolaista. Kysymykset maakuntien rahoituslaista

349, KH 2016-10-31 09:00 / :s bilaga: Liite 349 A, kh 31.10.2016 21 26. Valtio rahoittaa perustettavien maakuntien toiminnan, eli vastuu sosiaalija terveyspalveluiden rahoittamisesta osoitetaan valtiolle. Onko ratkaisu uudistuksen tavoitteiden näkökulmasta tarkoituksenmukainen? a. kyllä (avotila) b. kyllä pääosin (avotila) c. ei pääosin (avotila) d. ei (avotila) e. ei kantaa (avotila) Maakuntien itsehallinnon kannalta on erittäin ongelmallista, että ne ovat miltei kokonaan valtionrahoituksen varassa. Valtionrahoitukseen perustuva malli on esitysluonnoksessa johtanut maakuntien aivan liian tiukkaan ja yksityiskohtaiseen valtionohjaukseen. Maakunnille tulisi turvata aito itsehallinto, mikä edellyttää maakuntien verotusoikeuden toteuttamista uudistuksen myöhemmässä vaiheessa. Lakiesityksessä aliarvioidaan sellaisten kannustimien merkitystä, jotka saavat alueet ja kunnat kehittämään elinkeinojaan, työllisyyttä ja siten rahoituspohjaa. Valtionrahoituksen tulee perustua väestörakenteeseen. Jos uudistus toteutetaan asteittain, loogista on, että valtio ottaa suuremman vastuun ensisijaisesti erikoissairaanhoidosta ja maakuntien on suuremmassa määrin rahoitettava muu hoito itse. Tasausjärjestelmä, jolla alueilta riistetään kannustimet vahvistaa menestystään, ei ole kansallisen edun mukaista, sillä pienemmät kannustimet johtavat pienempiin verotuloihin paikallisesti ja kansallisesti, mikä johtaa loppujen lopuksi siihen, että valtiolla on osoittaa vähemmän varoja erojen kaventamiseen, mikä on uudistuksen tavoite. Valtion maakunnille antamassa tuessa on huomioitava lisäkulut, jotka syntyvät kaksikielisyydestä ja saariston vaikeakulkuisista olosuhteista. 27. Maakuntien tuloja ovat valtion rahoitus (3 ) sekä asiakas- ja käyttömaksutulot (4 ). Lisäksi maakunnat voivat ottaa lyhytaikaista lainaa (3 ). Valtion rahoituksen kasvua rajoitetaan vuosittaisessa tarkistuksessa julkisen talouden kantokyvyn turvaamiseksi (6 ja 29 ). Onko maakunnilla riittävät taloudelliset edellytykset suoriutua lakisääteisistä tehtävistä? a) kyllä (avotila) b) kyllä pääosin (avotila) c) ei pääosin (avotila) d) ei (avotila) e) ei kantaa (avotila) Rahoitusmalli ei ole itsehallintoperiaatteiden mukainen. Verotusoikeus ja pääsy luottomarkkinoille tarvittaville investoinneille on turvattava. Esitetty malli ei turvaa riittävästi pääsyä luottomarkkinoille. Kuntien hyvät luottoluokitukset perustuvat kuntien verotusoikeuteen. Euroopan neuvoston aluedemokratian viitekehyksen mukaan alueilla on oltava käytettävissään ennakoitavissa olevia resursseja, jotka

349, KH 2016-10-31 09:00 / :s bilaga: Liite 349 A, kh 31.10.2016 22 ovat vertailukelpoisia alueiden tehtävien kanssa ja antavat niille mahdollisuuden suorittaa tehtävänsä tehokkaalla tavalla (Helsinki-periaatteet B11.1, B11.2, B11.3 ja B11.4). Jotta alueet voisivat lainata pääomasijoitusta varten, niillä on oltava pääsy pääomamarkkinoille (Helsinki-periaatteet B12.4). 28. Ovatko maakuntien valtion rahoituksen määräytymisessä käytettävät palvelujen käyttöä kuvaavat tarvetekijät (luku 3, ml. uusi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kerroin) ja niiden painokertoimet perusteltuja? a. kyllä (avotila) b. kyllä pääosin (avotila) c. ei pääosin (avotila) d. ei (avotila) e. ei kantaa (avotilaa) Pietarsaaren kaupunki ehdottaa mikäli valtio vastaa rahoituksesta että rahoituksen painopiste perustuu miltei yksinomaan ikärakenteeseen, sillä ikärakenne on objektiivinen mittari, joka on kaikille sama. Sellainen malli kannustaa kustannustehokkaaseen ja ennaltaehkäisevään toimintaan ja torjuu diagnoosiperusteisen rahoituksen vääristäviä vaikutuksia. Nyt ehdotetaan, että jopa 48,9 % rahoituksesta perustuu diagnooseihin/tarpeisiin ja 38,1 % ikäryhmiin. Ei ole mitään objektiivista syytä sille, miksi niin suuri osa (48,9 %) rahoituksesta perustuu muuhun kuin väestörakenteeseen ja niihin ihmisiin, jotka asuvat ja elävät eri maakunnissa. Nyt esitetty valtionosuusmalli on epäoikeudenmukainen eikä sisällä kannustimia, eikä se myöskään turvaa riittävää perusrahoitusta Pohjanmaalle. Mallissa jätetään miltei kokonaan huomioimatta kokonainen joukko keskeisiä kustannustekijöitä. Vaativat potilasryhmät, kuten vajaakuntoiset ja kehitysvammaiset, jätetään huomiotta. Kaikki tämä ratkeaa yksinkertaisimmin niin, että rahoitus perustuu ikäryhmiin, joilla on samantapaiset tarpeet kaikkialla. Vastaavaan lopputulokseen on päädytty myös Tanskassa, missä on toteutettu laaja kunta- ja alueuudistus vajaa kymmenen vuotta sitten. Rahoituksessa on huomioitava kaksikielisyys ja saaristo. Kaksikielisyyden poisjättämistä perustellaan sillä, että ruotsinkielisillä on pienempi hoitotarve. Silloin sekoitetaan tarveindeksin osoittamat tarpeet kaksikielisyyden aiheuttamiin lisäkustannuksiin: rekrytointi, käännökset, yms. koulutus kahdella kielellä.

349, KH 2016-10-31 09:00 / :s bilaga: Liite 349 A, kh 31.10.2016 23 29. Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksessa siirrytään asteittain menoperusteisesta rahoituksesta tarveperusteiseen rahoitukseen. Onko maakuntien rahoitukselle vuosille 2019 2023 esitetty siirtymäaika (27 28 ) riittävä? a. kyllä (avotila) b. kyllä pääosin (avotila) c. ei pääosin (avotila) d. ei (avotila) e. ei kantaa (avotila) Uudistus on liian laaja-alainen toteutettavaksi näin lyhyellä aikataululla ja on, jos se pannaan täytäntöön, toteutettava asteittain. Esitetty valtionosuusrakenne (ks. edellinen kysymys) on epätasapainoinen eikä sitä voida hyväksyä sellaisenaan. Pietarsaaren kaupunki ehdottaa, että maakunnat sen sijaan siirtyvät asteittain maakuntaverotukseen. 30. Muut vapaamuotoiset huomiot maakuntien rahoituslaista. Valtion on tehtävä kokonaisarvio maakuntien ja kuntien rahoituksesta. Jos maakunnille ei sallita verotusoikeutta, myös kuntasektorin luottoluokitus laskee, mikä aiheuttaa kunnille lisäkuluja mm. investointien rahoituksen ja eläkesitoumusten muodossa. Valtio ei saa käytännössä mitään suurta etua maakuntien verotusoikeuden rajoittamisesta, joten nyt olisi ensi tilassa harkittava verotusoikeuden antamista maakunnille ja annettava niille pääsy luottomarkkinoille tarpeellisten investointien tekemistä varten. Jos valtio vastaa rahoituksesta, rahoituksen on miltei yksinomaan perustuttava väestörakenteeseen. Lisäksi on erittäin tärkeää, että rahoitusrakenne kannustaa alueita kehittämään elinkeinoelämää ja luomaan suurempia verotuloja. Kysymykset muista lakiluonnoksista Maakuntajakolaki 31. Pidättekö esitettyjä tapoja maakuntajaon muuttamiseksi tarkoituksenmukaisena? (erityisesti maakuntajakolain 2 ja 10 ) a. kyllä (avotila) b. kyllä pääosin (avotila) c. ei pääosin (avotila) d. ei (avotila) e. ei kantaa (avotila) Maakuntia pitäisi voida yhdistää ainoastaan vapaaehtoisesti. Vuodelta 2009 olevan Euroopan neuvoston aluedemokratian viitekehyksen mukaisesti

349, KH 2016-10-31 09:00 / :s bilaga: Liite 349 A, kh 31.10.2016 24 katsomme, että sellaisessa tapauksessa, jossa valtio ehdottaa maakuntarajojen muuttamista, on oltava selvempi konsultaatiomenettelytapa. 32. Muut vapaamuotoiset huomiot maakuntajakolaista. Pohjanmaan maakunta on aluejaon kannalta pohjimmiltaan hyvä tapa jakaa kaksikielinen Pohjanmaa. On erittäin tärkeää, että maakunta saa valtuudet ja välineet, jotka mahdollistavat maakunnan rakentamisen sellaisella tavalla, joka sopii Pohjanmaalle parhaiten. Kunnan peruspalvelujen valtionosuus 33. Ovatko valtionosuusjärjestelmään esitetyt, sote-uudistuksesta aiheutuvien merkittävien kuntakohtaisten muutosten lieventämiseksi esitetyt tasausjärjestelyt ja muut muutokset hyväksyttäviä ja riittäviä (laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 24, 27 27 b ja 55 )? a. kyllä (avotila) b. kyllä pääosin (avotila) c. ei pääosin (avotila) d. ei (avotila) e. ei kantaa (avotila) Tasausjärjestelmässä on kyse kuntien valtionosuusjärjestelmän sopeuttamisesta maakuntauudistukseen. Tästä syystä kuntien valtionosuusjärjestelmästä on tulossa erittäin vaikeasti hahmotettava. Kunnan taloutta tulisi tarkastella kokonaisuutena eikä yksittäisten rahoitusrakenteiden muutosten kautta, jotta saadaan kattavampi kuva tulevaisuuden kunnan talouden selviytymisen edellytyksistä. Kuntien veroasteen katto tulee poistaa esityksestä. 34. Ovatko valtionosuuskriteerit (ml. uusi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen -kriteeri) sekä niiden painotukset perusteltuja (laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta, luku 2 sekä luonnos valtioneuvoston asetukseksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 3 )? a. kyllä (avotila) b. kyllä pääosin (avotila) c. ei pääosin (avotila) d. ei (avotila) e. ei kantaa (avotila) Valtionosuusjärjestelmän tarkoitus muuttuu merkittävästi uudistuksessa. Aiemmin kuntien välisiä kustannus-, tarve- ja tulopohjan eroja tasanneen järjestelmän tärkeimmäksi tavoitteeksi uudistuksen jälkeen tulee maakuntauudistuksesta aiheutuvien kuntiin kohdistuvien taloudellisten vaikutusten tasaaminen. Tältä osin

349, KH 2016-10-31 09:00 / :s bilaga: Liite 349 A, kh 31.10.2016 25 valtionosuusjärjestelmään sisältyvillä yksittäisillä kriteereillä ei ole uudistuksen jälkeen (ennen seuraavaa järjestelmän kokonaisuudistusta) vastaavaa merkitystä kokonaisuuteen kuin nykyjärjestelmässä. Viitaten siihen, kuinka tärkeäksi hallitus katsoo kuntien roolin ennaltaehkäisevässä toiminnassa, on ennaltaehkäisevälle toiminnalle osoitettua osuutta kasvatettava esim. 5 prosenttiin. On erittäin tärkeää, että kaksikielisten kuntien laajemmasta toiminnasta ja hallinnosta syntyvät lisäkulut huomioidaan kriteereissä. Verotus 35. Vapaamuotoiset huomiot hallituksen esityksen valtionosuuskokonaisuudesta. 36. Pidättekö maakuntien rahoituksen keräämiseksi esitettyjä valtion verojärjestelmän muutoksia hyväksyttävinä? a. kyllä (avotila) b. kyllä pääosin (avotila) c. ei pääosin (avotila) d. ei (avotila) e. ei kantaa (avotila) Maakuntien verotusoikeus on välttämätön aidon itsehallinnon luomiseksi. Esityksessä on lähdetty siitä rajauksesta, että rahoitus maakuntien toimintaan kerätään kokonaisuudessaan valtion verotuksen kautta. Lähtökohta on ongelmallinen maakuntien itsehallinnon sekä järjestelmän kannustimien kannalta. Kannustimilla on merkittävä rooli toiminnan tehostamisessa, jota uudistuksella tavoitellaan. Jos valtio ulosmittaa kunkin alueen aikaansaaman tehokkuushyödyn pois alueelta itseltään, alueella ei ole kannustimia tehostaa toimintaansa. Verotusoikeuden kanssa alueen tehokkuuden kasvaminen hyödyttää alueiden asukkaita enemmän, koska alueen päättäjät ovat vastuussa oman alueensa asukkaille ja oman alueen verotus pyritään pitämään mahdollisimman alhaisena. Siltä osin, kun rahoitus päädytään keräämään valtion verotuksen kautta, valtionveron veroperusteisiin esitettyjä muutoksia voidaan pitää perusteltuina. Ehdotus verokaton asettamisesta kunnille on kuitenkin kestämätön kunnallisen itsehallinnon ja tulevaisuuden kunnan rahoituksen kannalta. Kun veroprosentteja uudistuksen yhteydessä leikataan 12,30 prosenttiyksiköllä vuonna 2019 (ks. 23), tärkeää on siirtää kunnallisverotuksessa tehtäviä vähennyksiä valtionverotuksessa tehtäviksi. Näin kuntien tuloveroprosenttien tuotto (ns. effektiivinen veroaste) vastaisi paremmin todellista tuottoa.

349, KH 2016-10-31 09:00 / :s bilaga: Liite 349 A, kh 31.10.2016 26 37. Vapaamuotoiset huomiot verolaeista. Henkilöstö ja eläkkeet 38. Kunnallista henkilöstöä koskevan lainsäädännön soveltamisalaa ehdotetaan muutettavaksi koskemaan myös maakuntien henkilöstöä. Maakuntien työnantajaedunvalvontaa hoitaisi uudella lailla säädettävä Kunta- ja maakuntatyönantajat KT. Onko henkilöstön asemasta ja työnantajaedunvalvonnasta esitetty säädettäväksi tarkoituksenmukaisesti? a. kyllä (avotila) b. kyllä pääosin (avotila) c. ei pääosin (avotila) d. ei (avotila) e. ei kantaa (avotila) 39. Onko eläkkeiden rahoittamisesta esitetty säädettäväksi tarkoituksenmukaisesti? a. kyllä (avotila) b. kyllä pääosin (avotila) c. ei pääosin (avotila) d. ei (avotila) e. ei kantaa (avotila) On hyvä, että maakunnat ovat mukana Kevassa, sillä muutoin koko kunnallinen eläkejärjestelmää romahtaisi. Jos tämä ei pidemmän päälle riitä ratkaisuksi, on selvitettävä, voivatko eläkeyhtiöt solidaarisesti vastata uudistuksen aiheuttamista muuttuvista rahoitustarpeista. 40. Vapaamuotoiset huomiot henkilöstön asemasta ja/tai työnantajaedunvalvonnasta sekä eläkkeistä. Uudistuksen vaikutukset 41. Miten arvioitte uudistuksen vaikuttavan oman taustaorganisaationne asemaan? Avotila 42. Onko maakunnilla riittävät taloudelliset edellytykset suoriutua lakisääteisistä tehtävistä uudistuksen voimaan tultua? Pohjanmaa on ainoa maakunta, jonka sosiaalija terveydenhuollon rahoitusta vähennetään ainakin vuoteen 2029 saakka. Se merkitsee sitä, että suuri osa vuosien aikana verovaroin rakennetuista palveluista on ajettava alas. Pohjanmaan väestö vanhenee tilastokeskuksen mukaan samaan tahtiin kuin maassa keskimäärin. Sen

349, KH 2016-10-31 09:00 / :s bilaga: Liite 349 A, kh 31.10.2016 27 sijaan 0 15-vuotiaiden osuus on Pohjanmaalla keskiarvoa huomattavasti suurempi. Rahoitusmallista puuttuvat Pohjanmaalle tärkeät tarvekertoimet (esim. vajaakuntoiset ja kehitysvammaiset) ja se hämärtää ennaltaehkäisevää toimintaa, ikääntyvää väestöä tai nuorten osuutta koskevia menoja. Pohjanmaa asetetaan kielteiseen asemaan myös siten, että kaksikielisyydestä ja saaristo-olosuhteista johtuvia lisäkuluja ei huomioida. Rahoitusmallissa aliarvioidaan sellaisten kannustimien merkitystä, jotka saavat alueet ja kunnat kehittämään elinkeinojaan, työllisyyttä ja siten rahoituspohjaa. Pietarsaaren kaupunki ehdottaa mikäli valtio vastaa rahoituksesta että rahoituksen painopiste perustuu miltei yksinomaan ikärakenteeseen, sillä ikärakenne on objektiivinen mittari, joka on kaikille sama. Sellainen malli kannustaa kustannustehokkaaseen ja ennaltaehkäisevään toimintaan ja torjuu diagnoosiperusteisen rahoituksen vääristäviä vaikutuksia. Uudistuksen tuki 43. Mihin aiheisiin liittyvää valtakunnallista tukea katsotte tarvitsevanne sote- ja maakuntauudistusten alueelliseen toteutukseen? a. sote-integraatio b. talous c. hallinto ja johtaminen d. omaisuusjärjestelyt e. tietohallinto ja ICT f. viestintä ja osallisuus g. henkilöstösiirrot h. palvelutarpeen arviointi, tilaaminen i. muuta, mitä? Muut kysymykset 44. Muut vapaamuotoiset huomiot hallituksen esitysluonnoksesta. Lakiesitys on muokattava olennaisilta osilta uudelleen hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi. Valtionosuusmallista puuttuvat kannustimet, samalla kun se ei turvaa riittävää perusrahoitusta eikä huomioi tärkeitä kustannuksiin vaikuttavia tekijöitä. Valtionosuusjärjestelmän pitää rakentua objektiivisiin tosiasioihin, joilla mitataan rakenteellisia eroja kuluissa. Maakuntia selkeästi kannustetaan vaikuttamaan diagnoosien rekisteröintiin uudessa valtionosuusjärjestelmässä, ja ongelma tulee korostumaan, sillä diagnoosit muodostavat niin suuren osan (48,9 %) valtionosuuksien perusteista. Valtionosuusjärjestelmää on muokattava niin, että se

349, KH 2016-10-31 09:00 / :s bilaga: Liite 349 A, kh 31.10.2016 28 perustuu objektiivisiin tekijöihin, joista väestörakenteelle on annettava suurin merkitys. Lakiesitys tekee huomattavaa vääryyttä Pohjanmaalle, jossa väestö on suhteellisen terve ja diagnooseja vähemmän. Samalla Pohjanmaa kohtaa kuitenkin samat haasteet kuin muu Suomi väestön vanhetessa niin, että huippu saavutetaan vasta vuonna 2040. Silti Pohjanmaan on ainoana maakuntana vähennettävä sosiaalija terveydenhuollon rahoitusta ainakin vuoteen 2029 saakka. Maamme asukkaita ei tällöin kohdella yhdenvertaisesti. Esitys merkitsee sitä, että pohjanmaalaisilla on jatkossa huomattavasti pienemmät mahdollisuudet päättää oman maakunnan verovaroista. Se ei ole todellista itsehallintoa. Molempien kysymysten perustuslaillisuus on arvioitava ennen kuin laki voidaan antaa eduskunnalle. Palvelumuotoja leikataan Pohjanmaalla olennaisesti päivystyksen ja erikoissairaanhoidon keskittämisen myötä, mikä sotii yhdenvertaisia palveluita vastaan. Pohjanmaan asukkaat eivät sen vuoksi pysty vaikuttamaan olennaisilta osin sosiaalija terveydenhuoltoonsa. Tällä on kielellisiä seurauksia, jotka eivät ole perustuslain mukaisia. Lakiehdotus asettaa Pohjanmaan väestön eri asemaan kuin maamme muu väestö, sillä kokonaisella 87,4 prosentilla pohjanmaalaisista on laajan päivystyksen yksikköön pidempi matka kuin 70 km tai matkan kesto on enemmän kuin 50 minuuttia, kun lakiehdotuksen tavoite on, että 80 prosentilla väestöstä on tätä lyhyempi matka. Pohjanmaalla osuus on suurempi kuin missään muualla maassamme. Hallituksen on luovuttava yhtiöittämisvelvoitteesta ja pantava lausuntokierrokselle uusi lakiesitys, joka huomioi tämän lausunnon ja sisältää myös esityksen valinnanvapaudesta. Hallituksen on luovuttava maanlaajuisten yhtiöiden/laitosten perustamisesta tukitoimintoja varten. 45. Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset.

349, KH 2016-10-31 09:00 / :s bilaga: Liite 349 B, kh 31.10.2016 Hallituksen esitysluonnos sote- ja maakuntauudistuksen lainsäädännöksi 31.8.2016 1

349, KH 2016-10-31 09:00 / :s bilaga: Liite 349 B, kh 31.10.2016 Uudistusten tavoitteet Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tavoitteena on: kaventaa ihmisten hyvinvointija terveyseroja, parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta, saatavuutta ja vaikuttavuutta sekä hillitä kustannusten kasvua. Sote- ja maakuntauudistuksen tavoitteena on: toteuttaa maakuntien itsehallintoon perustuva palveluja hallintojärjestelmä. toteuttaa järjestelmä, jolla vastataan nykyistä selkeämmin ja yksinkertaisemmin ihmisten palvelutarpeisiin. vahvistaa julkisen talouden kestävyyttä. Maakuntauudistuksen tavoitteena on: sovittaa yhteen valtion aluehallinto ja maakuntahallinto. luoda tarkoituksenmukainen työnjako valtion aluehallinnon, maakuntien ja kuntien välille. 2

349, KH 2016-10-31 09:00 / :s bilaga: Liite 349 B, kh 31.10.2016 Sote- ja maakuntauudistus Integraatio Sosiaali- ja terveyspalvelut yhteensovitetaan asiakaskeskeisiksi kokonaisuuksiksi > Ihmisten hyvinvointija terveyserot vähenevät > Asiakaskeskeiset, kustannustehokkaat ja vaikuttavat palvelut > Julkisen sektorin kestävyysvaje supistuu 3 mrd euroa vuoteen 2029 Valinnanvapaus Asiakas valitsee hyväksytyistä palvelun tarjoajista Julkiset, yksityiset ja järjestötuottajat Kilpailulla tarjontaa ja kustannustehokkuutta Rahoitusuudistus Monikanavainen rahoitus yksinkertaistetaan Maakuntauudistus Uudet monialaiset maakunnat 3

Valtakunnallinen lupa- ja valvontaviranomainen Yhteinen ICT, muut yhteiset tukipalvelut 349, KH 2016-10-31 09:00 / :s bilaga: Liite 349 B, kh 31.10.2016 Maakuntien tehtävät ja uusi sote-rakenne 1.1.2019 Valtio Sote-linjaukset: valtakunnallinen työnjako, aluerajat ylittävien tehtävien työnjako, tuotannon järjestämisen linjaukset, laajakantoiset investoinnit, muut palvelujen saatavuuden edellyttämät toimet, tietohallinnon ja ICT:n ohjaus, maakuntien sopimuksellinen ohjaus Maakunnat Sosiaali- ja terveydenhuolto Pelastustoimi Maakuntien liittojen tehtävät Alueelliset kehittämistehtävät ja elinkeinojen edistämisen tehtävät Ympäristöterveydenhuolto Alueiden käytön ohjaus ja suunnittelu Maakunnallisen identiteetin ja kulttuurin edistäminen Maakunnalle lain perusteella annettavat muut alueelliset palvelut Maakuntien välinen yhteistyö Sote-yhteistyöalueet keskitetyt tehtävät vaativimmissa palveluissa palvelurakenteen, investointien ja palveluiden yhteensovitus kehittäminen ja osaamiskeskukset, ensihoitokeskus, yhteistyötehtävät ja -foorumi yhteistyösopimus Palveluntuottajat Julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin palvelun tuottajat 18 maakuntaa - järjestämisvastuu - rahoitusvastuu - päättää palvelutasosta ja yhteistyösopimuksesta 5 soteyhteistyöaluetta 12 laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksikköä (sis. 5 yliopistosairaalaa) Kunnat Kunnat Lakisääteiset tehtävät - paikalliset tehtävät Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Paikallinen demokratia ja elinvoima Yleinen toimiala 4

349, KH 2016-10-31 09:00 / :s bilaga: Liite 349 B, kh 31.10.2016 Valmisteltava lainsäädäntö Keväällä 2016 valmistellut lakiluonnokset: sosiaalija terveydenhuollon järjestämislaki järjestämislain ja maakuntalain voimaanpanolaki maakuntalaki (perussäädös itsehallintoalueista) maakuntajakolaki maakuntien rahoituslaki (valtionrahoitus maakunnille) uusi kunnan peruspalveluiden valtionosuuslaki tuloverolain ja muun verolainsäädännön muutokset vaalilain ja vaalirahoituslain sekä hallintolain, julkisuuslain, kielilain yms. hallinto-oikeudellisen ja informaatio-oikeudellisen yleislainsäädännön muutokset viranhaltijoita, virka- ja työehtosopimusjärjestelmää sekä eläkejärjestelmää koskevat muutokset (henkilöstö) Myöhemmin 2016-2017 valmistellaan: maakuntauudistukseen liittyvä muu lainsäädäntö valinnanvapaus- ja monikanavarahoituslainsäädäntö 5

349, KH 2016-10-31 09:00 / :s bilaga: Liite 349 B, kh 31.10.2016 Tärkeimmät ehdotukset Julkisessa hallinnossa on jatkossa kolme itsenäistä toimijaa: valtio, maakunnat (itsehallintoalueet) ja kunnat. Maakunnan ylin päättävä toimielin eli maakuntavaltuusto valitaan suorilla vaaleilla. Valtio rahoittaa maakuntien tehtävien hoidon ja palvelut. Valtion taloudellisella ohjauksella varmistetaan, että maakuntien talous pysyy tasapainossa ja että ne pystyvät huolehtimaan tehtävistään. Maakuntien perustamiseen liittyy kunnan peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistus, jonka tarkoituksena on varmistaa, että kunnat selviytyvät niiden vastuulle jäävien peruspalvelujen hoitamisesta. Omaisuuteen liittyvissä kysymyksissä pyritään varmistamaan kuntien tasapuolinen kohtelu, samalla kun maakuntien on voitava järjestää palvelunsa tarkoituksenmukaisissa toimitiloissa. Henkilöstö siirtyy liikkeenluovutuksen periaatteella. 6

349, KH 2016-10-31 09:00 / :s bilaga: Liite 349 B, kh 31.10.2016 Tärkeimmät ehdotukset Maakunta vastaa siitä, että palvelut ovat yhteen sovitettuja kokonaisuuksia ja ne toteutetaan väestön tarpeiden mukaan lähellä asiakkaita. Maakunnan palveluja voivat tuottaa julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat. Maakunta vastaa siitä, että palveluista muodostuu asiakkaille sujuvat kokonaisuudet ja palveluja hoitoketjut. Asiakkaan valinnanvapaus on jatkossa pääsääntö perustasolla ja soveltuvin osin käytössä erikoistason sosiaalija terveyspalveluissa. Maakunnan omasta palvelujen tuotannosta vastaa maakunnan palvelulaitos, jonka viranhaltijat voivat tehdä viranomaispäätöksiä ja käyttää julkista valtaa. Maakunnan palvelulaitos tuottaa asukkaille julkiset sosiaalija terveyspalvelut myös silloin, jos niitä ei ole muuten saatavilla. Maakunnalla on palvelujen yhtiöittämisvelvollisuus silloin, kun maakunta hoitaa sote-tehtäviä kilpailutilanteessa markkinoilla tai palvelut ovat asiakkaan laajan valinnanvapauden piirissä. Valtion ohjausta sosiaalija terveydenhuollossa vahvistetaan. Kunnat eivät enää järjestää tai rahoita sosiaalija terveyspalveluja. Kuntien tehtävänä on edelleen edistää hyvinvointia ja terveyttä. 7

349, KH 2016-10-31 09:00 / :s bilaga: Liite 349 B, kh 31.10.2016 Maakuntalaki Maakuntalaissa säädetään maakunnan tehtävistä, hallintorakenteesta, johtamisesta, taloudenhoidosta ja päätöksenteosta Maakunta = julkisoikeudellinen yhteisö, jolla on alueellaan itsehallinto 18 uuden maakunnan palvelutoiminta käynnistyy 1.1.2019 Maakunta vastaa asukkaan laissa säädettyjen oikeuksien toteutumisesta ja palvelukokonaisuuksien yhteensovittamisesta sekä palvelujen yhdenvertaisesta saatavuudesta Maakunta voi tuottaa palvelut itse tai yhteistoiminnassa muiden maakuntien kanssa tai sopimukseen perustuen muulta palvelun tuottajalta, ellei laissa toisin säädetä Maakunta voi antaa julkisen hallintotehtävän muulle kuin viranomaiselle vain, jos siitä lailla erikseen säädetään Maakunnan palvelulaitos on julkisoikeudellinen laitos, jonka maakunta perustaa perustamisasiakirjalla Maakuntavaltuusto päättää palvelulaitoksen hallintosäännöstä sekä toiminnan ja talouden reunaehdoista 8

349, KH 2016-10-31 09:00 / :s bilaga: Liite 349 B, kh 31.10.2016 Maakunnan päätöksenteko, toiminta ja asukkaiden osallistuminen VALTUUSTO Maakuntastrategia HALLITUS Toiminnan, hallinnon ja talouden käytännön johtaminen MAAKUNTAJOHTAJA MAAKUNTAKONSERNI 59 99 jäsentä Asukkaiden vaikutusmahdollisuudet Suorat vaalit Aloiteoikeus Neuvoa-antava kansanäänestys Keskustelu- ja kuulemistilaisuudet Nuorisovaltuusto, vanhus- ja vammaisneuvostot Vähemmistökielen vaikuttamistoimielin Järjestäjän ja tuottajan erottaminen Palvelulaitos Yhtiöitetty toiminta Valtakunnalliset palvelukeskukset ICT Yhteishankinnat Muut tukipalvelut Toimitilat 9

349, KH 2016-10-31 09:00 / :s bilaga: Liite 349 B, kh 31.10.2016 Osallistuminen ja demokratia Maakuntavaalit toimitetaan samanaikaisesti kuntavaalien kanssa (vuodesta 2021 lukien); ensimmäiset maakuntavaalit kuitenkin presidentinvaalin yhteydessä 28.1.2018 maakunta on vaaleissa yhtenä vaalipiirinä Maakunnan ylin päätösvalta maakuntavaltuustolla uudeksi vaaliviranomaiseksi perustetaan maakuntavaalilautakunnat vaalirahoituksen raja on sama kuin eduskuntavaaleissa toimintaa, hallintoa ja taloutta johtaa maakuntahallitus valtuutettuja maakuntavaltuuston päättämä määrä, pienimmissä maakunnissa kuitenkin vähintään 59 ja suurimmissa vähintään 99 maakunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä oikeus osallistua ja vaikuttaa maakunnan toimintaan (aloiteoikeus, kansanäänestysaloite, vaikuttamistoimielimet) maakunnalle kuuluvasta asiasta voidaan järjestää koko maakunnan alueella neuvoa-antava kansanäänestys valtuusto hyväksyy maakuntastrategian ohjaamaan toimintaa 10

349, KH 2016-10-31 09:00 / :s bilaga: Liite 349 B, kh 31.10.2016 Asiakkaiden kielelliset oikeudet Kielelliset oikeudet turvataan. Asiakkaalla ja potilaalla on oikeus käyttää kansalliskieliä, eli suomen tai ruotsin kieltä, tulla kuulluksi ja saada asiakirjat hallintoasioissa suomeksi tai ruotsiksi. Kielellisistä oikeuksista säädetään nykyisessä kielilaissa, saamen kielilaissa ja viittomakielilaissa sekä valmisteilla olevassa sosiaalija terveydenhuollon järjestämislaissa.?? Kielilain mukaan viranomaisen on oma-aloitteisesti huolehdittava siitä että henkilön kielelliset oikeudet toteutuvat käytännössä. Kun palveluja järjestetään, toiminta on suunniteltava niin että kielilainsäädäntöä noudatetaan. Oikeus saamen kielen käyttöön viranomaisissa koskee lähinnä saamelaisten kotiseutualuetta, eli Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntia sekä osaa Sodankylän alueesta. Asiakkaan ja potilaan osallistuminen on turvattava myös tilanteissa, joissa asiakkaalla tai potilaalla ja henkilöstöllä ei ole yhteistä kieltä tai henkilö ei esimerkiksi aisti- tai puhevamman vuoksi voi tulla ymmärretyksi. Tällaisia kieliryhmiä ovat suomalainen ja suomenruotsalainen viittomakieli. Näissä tilanteissa on huolehdittava siitä, että henkilö saa riittävän käsityksen asiastaan ja sen merkityksestä ja voi ilmaista mielipiteensä. Jos tulkkia ei ole mahdollista saada paikalle, ymmärtämisestä on huolehdittava muilla tavoin.??? 11

349, KH 2016-10-31 09:00 / :s bilaga: Liite 349 B, kh 31.10.2016 Järjestämislaki Järjestämislailla säädetään, millä tavoin maakunnan pitää järjestää asiakkaiden lakisääteinen sosiaalija terveydenhuolto Laki koskee julkisen sosiaalija terveydenhuollon järjestämistä, kehittämistä, ohjausta ja valvontaa. Lain tarkoituksena on edistää ja ylläpitää väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä varmistaa yhdenvertaiset, kustannusvaikuttavat ja tuottavuudeltaan hyvät sosiaalija terveyspalvelut koko maassa. Maakunta vasta siitä, että sosiaalija terveyspalvelujen sisältö, laajuus ja laatu ovat asiakkaiden tarpeen mukaisia. Palvelujen järjestäminen ja tuottaminen erotetaan ja palvelulaitos vastaa maakunnan omasta tuotannosta. Lisäksi palveluja voivat tuottaa julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat. Maakunta vastaa siitä, että palveluista muodostuu asiakkaille sujuvat kokonaisuudet ja palveluja hoitoketjut. Maakunta laatii palvelustrategian ja antaa palvelulupauksen. Kunnat eivät enää järjestää tai rahoita sosiaalija terveyspalveluja. Kuntien tehtävänä on edelleen edistää hyvinvointia ja terveyttä. 12

349, KH 2016-10-31 09:00 / :s bilaga: Liite 349 B, kh 31.10.2016 Voimaanpanolaki Laissa säädetään maakuntalain ja sote-järjestämislain voimaanpanon edellyttämistä toimenpiteistä: maakuntajako väliaikaishallinto henkilöstön asema voimaantulo omaisuusjärjestelyt kunnallisveroa koskeva sääntely toimeenpano 13

349, KH 2016-10-31 09:00 / :s bilaga: Liite 349 B, kh 31.10.2016 Henkilöstöjärjestelyt (1/2) Kuntien ja kuntayhtymien henkilöstöä siirtyy merkittävästi maakuntien palvelukseen n. 220 000 henkilön työnantaja vaihtuu kunnallisia sosiaalija terveydenhuollon palveluja tuottavissa organisaatioissa työskentelevä henkilöstö henkilöstö, joka muualla kunnan hallinnossa tai tukipalveluissa tekee pääasiallisesti sosiaalija terveydenhuollon tehtäviä Siirtyminen liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti ns. vanhoina työntekijöinä siirtymähetkellä voimassa olevat oikeudet ja velvollisuudet säilyvät 14

349, KH 2016-10-31 09:00 / :s bilaga: Liite 349 B, kh 31.10.2016 Henkilöstöjärjestelyt (2/2) Maakuntien henkilöstöä koskeva sääntely kunnallisen palvelussuhdelainsäädännön soveltamisalaa Maakuntien työnantajaedunvalvonnan järjestäminen: laajentamalla. KT Kuntatyönantajat toimii jatkossa myös maakuntien työnantajaedustajana (Kunta- ja maakuntatyönantajat KT). Maakunnat ja palvelulaitos Kevan jäsenyhteisöksi. Maakunnilla on niiden henkilöstömäärää ja taloudellista painoarvoa vastaava asema uudessa työnantajajärjestössä. 15

349, KH 2016-10-31 09:00 / :s bilaga: Liite 349 B, kh 31.10.2016 Omaisuusjärjestelyt (1/2) Maakunnan tehtävissään tarvitsema omaisuus turvataan maakunnan käyttöön osin omaisuuden siirrolla ja osin vuokraamalla. Lakisääteisten kuntayhtymien varat ja velvoitteet sekä kuntien irtain omaisuus siirtyvät maakunnille vastikkeetta (ns. suppea jakautumismalli). Kuntien rakennukset eivät siirry, vaan siirtymäkauden ajaksi maakunnat vuokraavat toimitilat yhteisen vuokrasopimuspohjan mukaisesti. Omaisuusjärjestelyt toteutetaan siten, ettei niillä ole tulosvaikutusta kunnissa. Jatkovalmistelussa haetaan kansallisesti yhteisiä ratkaisuja kunnille jäävien kiinteistöjen kehittämiseen siten, että käyttämättä jäävät kiinteistöt eivät jää yksittäisten kuntien rasitteeksi. 16

349, KH 2016-10-31 09:00 / :s bilaga: Liite 349 B, kh 31.10.2016 Omaisuusjärjestelyt (2/2) Maakunnille perustetaan yhteinen ammattimainen toimitilapalveluja tuottava kiinteistöyhtiö: tavoitteena toimintaa tukevat tilat, toimiva palveluverkko ja hyvä tilojen käyttöaste. Toimitilapalveluilla on osaaminen erityiskiinteistöjen suunnitteluun, rahoitukseen ja investointeihin siten, että tilat tukevat toimintaa ja ottavat huomioon tulevaisuuden tarpeet hoitoteknologian ja digitaalisuuden edetessä. 17

349, KH 2016-10-31 09:00 / :s bilaga: Liite 349 B, kh 31.10.2016 Maakuntien talouden ja palvelujen ohjaus Maakuntien talousohjauksen keskeiset välineet ovat julkisen talouden suunnitelma, valtion talousarvio ja maakuntia koskeva lainsäädäntö. Julkisen talouden suunnitelman valmistelussa sovitetaan maakuntien tehtävät ja rahoitus yhteen. Valtion ohjausta sosiaalija terveydenhuollossa vahvistetaan. Valtioneuvosto vahvistaa joka neljäs vuosi strategiset tavoitteet. Valtioneuvosto voi päättää maakuntia sitovasti sosiaalija terveydenhuollon palvelurakenteen kehittämisestä, laajakantoisista investoinneista ja tietojärjestelmäpalveluista. Maakunnan on laadittava taloutensa ja toimintansa suunnittelua ja johtamista varten sosiaalija terveydenhuollon palvelustrategia osana maakuntastrategiaa. VM voi käynnistää maakunnan arviointimenettelyn, jos maakunnan kyky järjestää lakisääteisiä palveluja on vaarantunut. 18

349, KH 2016-10-31 09:00 / :s bilaga: Liite 349 B, kh 31.10.2016 Maakuntien rahoitus 1 Valtio rahoittaa maakuntien toimintaa. Lisäksi maakunnat saavat asiakas- ja käyttömaksutuloja. Maakunnat voivat ottaa myös lyhytaikaista lainaa. Maakunta päättää itsenäisesti yleiskatteellisen rahoituksensa käytöstä. Maakunnat saavat laskennallista valtion rahoitusta asukasmäärän ja asukkaiden sotepalvelutarpeiden perusteella. Maakunnat saavat rahoitusta myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Vuosina 2019 2023 valtion rahoituksessa siirrytään menoperusteisesta rahoituksesta tarveperusteiseen rahoitukseen, jolloin rahoituksen määräytymisperuste muuttuu toteutuneista kustannuksista laskennallisiin kustannuksiin. Maakuntien valtion rahoitusta tarkistetaan vuosittain ja kohdentamisperusteita arvioidaan vähintään neljän vuoden välein. 19

349, KH 2016-10-31 09:00 / :s bilaga: Liite 349 B, kh 31.10.2016 Maakuntien rahoitus 2 Valtion yleiskatteellinen rahoitus Valtionrahoituksen määräytyminen 87% Ikärakenne ja tarve Asiakas- ja käyttömaksut Lyhytaikainen lainanotto 89% Tarveperusteinen rahoitus 1% Vieraskielisyys 1% Asukastiheys Maakuntaveron käyttöönotto selvitetään 10% Asukaslukuperusteinen rahoitus 1% Hyte- rahoitus 20

349, KH 2016-10-31 09:00 / :s bilaga: Liite 349 B, kh 31.10.2016 Verotus Kuntien tuloja on tarkoitus alentaa kunnilta maakunnille siirtyvien tehtävien kustannuksia vastaavasti. Kunnallisveron tuottoa ja kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta alennetaan. Vastaavasti valtion verotusta kiristetään. Tämän hetken arvion mukaan kunnallisveroprosentteja alennetaan 12,3 % Kunnallisveroprosenttien muutoksia rajoitetaan myös vuosina 2020 ja 2021. Kunnallisvero on tason laskusta huolimatta edelleen merkittävin tulonlähde kunnille. Uudistus toteutetaan siten, että sillä on mahdollisimman vähän vaikutuksia verovelvollisten kokonaisverotuksen tasoon. 21

349, KH 2016-10-31 09:00 / :s bilaga: Liite 349 B, kh 31.10.2016 Verotulojen siirto kunnilta Kunnilta maakunnille siirtyvien tehtävien kokonaiskustannus on Kunnallisveroprosentteja alennetaan 12,3 prosenttiyksiköllä vuonna 2019 17,7mrd 11,3 mrd Vuosina 2020 2021 kunta voi nostaa tuloveroprosenttia korkeintaan keskimäärin 0,5 prosenttiyksikköä vuodessa Kuntien osuutta yhteisöverosta vähennetään Valtionosuuksista siirretään 0,5 mrd 5,9 mrd Rajasta voidaan poiketa poikkeustilanteissa Maakuntien tehtävien rahoitus 22

349, KH 2016-10-31 09:00 / :s bilaga: Liite 349 B, kh 31.10.2016 Kuntien valtionosuudet ja kuntakohtaiset vaikutuslaskelmat (1/2) Verotulojen ja valtionosuuksien siirto yhdistettynä merkittäviin kustannuseroihin johtaa suuriin muutoksiin kunnan taloudessa Muutoksia tasataan kunnan peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmää uudistamalla Kustannusten ja tulojen siirron aiheuttamia epätasapainoja rajoitetaan Verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen tasauslisää korotetaan ja tasausvähennystä pienennetään Lisäksi uudistuksen voimaantuloon ajoittuvia vaikutuksia kohtuullistetaan järjestelmämuutoksen tasauksella > turvaa laskennallisesti ja suhteellisesti kunnan talouden tasapainotilan uudistusta edeltävälle tasolle +/- 100 +/- 25 Uuteen rahoitusmalliin siirrytään asteittain, +/-25 euroa asukasta kohti vuodessa Muutos kuitenkin rajoitetaan +/- 100 euroon per asukas 4 vuoden siirtymäajan kuluessa 23

349, KH 2016-10-31 09:00 / :s bilaga: Liite 349 B, kh 31.10.2016 Kuntien valtionosuudet ja kuntakohtaiset vaikutuslaskelmat (2/2) Esitysluonnos sisältää laskentaperiaatteet sekä alustavat kuntakohtaiset laskelmat uudistusten vaikutuksista kuntatalouteen (VM) Laskelmat päivittyvät jatkossa - nyt käytetty vuodelle 2016 tehtyä arviota Voimaantulon (2019) yhteydessä laskelmat perustuvat osittain arviotietoihin Kuntien oikeudenmukaisen kohtelun varmistamiseksi rahoitusmallin edellyttämä kustannusten ja tulojen siirto sekä niihin liittyvät tasauselementit määritetään toteutuneen tilanteen mukaiseksi vuodesta 2020 lähtien. - Nämä laskelmat tehdään vuoden 2018 tasolla vuosien 2017 2018 toteutuneiden keskimääräisten kustannustietojen perusteella 24

349, KH 2016-10-31 09:00 / :s bilaga: Liite 349 B, kh 31.10.2016 Kunnan talous voimaantulon jälkeen: lähtötilanteen merkitys keskeinen Väestön ikääntymisestä ja sairastavuudesta johtuvat kuntatalouden paineet pienenevät olennaisesti Talouden ennakoitavuus ja pitkäjänteinen suunnittelu helpottuvat Kestävyysvajeen ratkaisupaineet siirtyvät soten osalta maakunnille Yksittäisen kunnan asemaa uudistuksen jälkeen ei voi hallituksen esityksen laadintavaiheessa arvioida täysin yksiselitteisesti Toimintaympäristö muuttuu uudistuksesta huolimatta Valtionosuusuudistusta ja sen vaikutusarvioita ei ole aiemmin tehty näin kauan ennen uudistuksen voimaantuloa Kunnan talouden tilanne tänään määrittää tilannetta myös tulevaisuudessa Julkisen talouden suunnitelma, kuntatalousohjelma ja VM virkatyönään seuraavat kuntataloutta sekä kokonaisuutena että yksittäisen kunnan näkökulmasta > tarvittavat toimenpiteet 25

349, KH 2016-10-31 09:00 / :s bilaga: Liite 349 B, kh 31.10.2016 Sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio Erityisesti Paljon palveluja käyttäville annetaan ohjausta ja tehdään laaja-alainen palvelutarpeen arvio ja asiakassuunnitelma. Maakunta vastaa siitä, että palvelut ovat yhteen sovitettuja kokonaisuuksia ja ne toteutetaan väestön tarpeiden mukaan lähellä asiakkaita. Kaikki palvelut kootaan maakunnan alaisuuteen ja järjestämisvastuulle. Kaikki rahoitus kulkee maakunnan kautta palvelujen tuottajille. Palveluntuottajien on noudatettava maakunnan määrittelemiä palvelukonaisuuksia ja- ketjuja. Palveluntuottajien on osaltaan varmistettava, että palvelujen integraatio toteutuu. 26

349, KH 2016-10-31 09:00 / :s bilaga: Liite 349 B, kh 31.10.2016 Julkinen palvelulupaus Maakunnan julkisesti ilmoitettu palvelulupaus antaa maakunnan asukkaille tietoa siitä, miten palvelut toteutetaan ja toteutuvatko ne lupauksen mukaisesti. Palvelulupauksen kautta asukkaiden on myös mahdollista antaa palautetta ja tehdä ehdotuksia, jotka parantavat palveluja käytännössä. Palvelulupaus ei koskisi laajemmin sosiaaliturvaa. Palvelulupaus ei ole oikeudellisesti sitova.

349, KH 2016-10-31 09:00 / :s bilaga: Liite 349 B, kh 31.10.2016 Asiakkaan valinnanvapaus Asiakkaan valinnanvapauden lainvalmistelu on vielä kesken. Hallitus evästi jatkovalmistelua 29.6. Valinnanvapaus on jatkossa pääsääntö perustasolla ja soveltuvin osin käytössä erikoistason sosiaalija terveyspalveluissa. Asiakas voi valita julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin tuottajan. Suomalaisen valinnanvapausmallin lähtökohdaksi halutaan ihmisten erilaiset palvelutarpeet. Valinnanvapausmalliin harkitaan otettavaksi neljä erilaista valinnanvapauden keinoa. Erikokoisten yritysten mahdollisuudet tarjota palveluja turvataan. Maakuntien erilainen palvelutarjonta otetaan huomioon. STM:n johdolla valmistellaan lainsäädäntöä. Lakiluonnos on tarkoitus lähettää lausunnolle 11/2016. 28

Valinnanvapaustuottajat 349, KH 2016-10-31 09:00 / :s bilaga: Liite 349 B, kh 31.10.2016 Julkisten sosiaalija terveyspalvelujen rakenne Järjestäjän ohjaus ja valvonta, sopimusohjaus Maakunta - Järjestämisvastuu - Julkisen vallan käyttö - Suojaverkko Laajan valinnanvapauden raja X Oy Z osuuskunta Y-yhdistys Palveluseteli & henkilökoht. budjetti Lähete Palvelujen käyttö Maakunnan palvelulaitos -tuottamisvastuu ja julkisen vallan käyttö yksilöasioissa - Ei valinnanvapauden piirissä eikä markkinoilla Lähete Laaja valinnanvapaus, yhtiöittämisvelvollisuus ja markkinoilla toimiminen. Maakunnan palvelulaitoksen soteyhtiöt - Ei julkisen vallan käyttöä Maakuntien yhteiset palvelukeskukset (Toimitila, talousja henkilöstöhallinto, hankinnat, ICT) Hankinta Palveluseteli henk.koht. budjetti Ostopalvelut - Yksityisen ja kolmannen sektorin tuotanto Palvelulaitoksen yhtiöt Maakunnan oma tuotanto Asiakkaat

349, KH 2016-10-31 09:00 / :s bilaga: Liite 349 B, kh 31.10.2016 Maakunnan palvelulaitos ja yhtiö Maakunta voi tuottaa palvelut itse, yhteistoiminnassa muiden maakuntien kanssa tai ostopalveluina. Palvelun tuottajana voi toimia maakunnan palvelulaitos, osakeyhtiö, yhteisö, yhdistys, osuuskunta, säätiö ja itsenäinen ammatinharjoittaja. Maakunnan palvelulaitos vastaa maakunnan omasta palvelujen tuotannosta (ei markkinoilla) viranhaltijat voivat tehdä viranomaispäätöksiä ja käyttää julkista valtaa. tuottaa asukkaille sote-palvelut myös silloin, jos niitä ei ole muuten saatavilla. voi tuottaa myös muita maakunnan tehtäviin liittyviä palveluja. Maakunnan yhtiö Maakunnalla on palvelujen yhtiöittämisvelvollisuus silloin, kun maakunta hoitaa sote-tehtäviä kilpailutilanteessa markkinoilla tai palvelut ovat asiakkaan valinnanvapauden piirissä. 30

349, KH 2016-10-31 09:00 / :s bilaga: Liite 349 B, kh 31.10.2016 Palvelujen tuottaminen Maakunnan palvelustrategiassa on otettava huomioon, miten sovitetaan yhteen valinnanvapauden piirissä olevat palvelut ja muut sosiaalija terveyspalvelut. Myös palvelun tuottajan on varmistettava, että palvelukokonaisuudet toteutuvat ja palveluketjut toimivat sovitusti. Maakunnan palvelustrategiassa on määriteltävä, mikä osa hankinnoista kilpailutetaan innovatiivisuutta ja kustannusvaikuttavuutta parantavien uusien ratkaisujen kehittämiseksi. Uusi laki sosiaalija terveyspalvelujen tuottamisesta: oikeus tuottaa maakunnan järjestämisvastuulla olevia sosiaalija terveyspalveluja sekä yksityisiä sosiaalija terveyspalveluja. Lailla halutaan varmistaa asiakkaan ja potilaan turvallisuus sekä laadultaan hyvät palvelut. Lisäksi halutaan vähentää yrittäjien hallinnollista taakkaa. 31

349, KH 2016-10-31 09:00 / :s bilaga: Liite 349 B, kh 31.10.2016 Maakuntakonserni sote-tehtävissä Maakuntavaltuusto Maakuntahallitus --------------------- Maakuntajohtaja Maakunnan sote-lautakunta Konserniohjaus Valtuusto päättää: tavoitteet, hallintosääntö, investointisuunnitelma, tilinpäätöksen vahvistaminen, vastuuvapaus yms. lakisääteiset asiat Valtuuston tehtäviin kuuluva päätöksenteko mm. hallintosääntö ja palvelutuotantostrategia (sis. palvelulaitoksen hallintosäännön ja ostopalveluhankintojen linjaukset) soten yhteistyösopimuksen hyväksyminen ja sen valmisteluun osallistuminen ja niistä maakunnan alueelle johdettavat linjaukset Maakuntahallitus: Konserniohjaus (maakunnan yhtiöt ja palvelulaitos) Maakuntajohtaja Maakunnan virkamiesjohto ja esittely maakuntahallitukselle, konsernijohto Sote-järjestämisjohtaja viranhaltijaorganisaatio Järjestäjän ohjaus ja valvonta Maakunnan konserniyhtiöt (muu kuin sote - tuotanto) Ostopalveluhankinnat omaan tuotantoon Maakunnan palvelulaitos - Hallitus ja johtaja Maakunnan oman sotetuotannon yhtiöt Soten järjestämisestä vastaava toimielin: Valtuuston hallintosäännössä määrittelemissä rajoissa järjestämisvastuuta ja tuottamista koskevat päätökset ja yleiset toimintalinjat Sote-johtaja: järjestämisen operatiivinen johto Palvelulaitoksen hallitus ja johtaja: oman tuotannon operatiivinen ja ammatillinen johto ja oman tuotantotoiminnan järjestäminen ostopalvelujen hankinta maakunnan linjaamissa rajoissa maakunnan omaan tuotantoon ammattilaisista koostuva hallitus ja johtaja (ei luottamushenkilöitä) 31.8.2016 32

349, KH 2016-10-31 09:00 / :s bilaga: Liite 349 B, kh 31.10.2016 Asiakasosallisuus Maakunnan on otettava asukkaiden näkemykset huomioon kun maakunta valmistelee palvelulupausta maakuntien yhteistyösopimusta yhteistyöalueen ehdotusta sosiaalija terveysministeriölle valtakunnallisista tavoitteista. Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää Erityisesti järjestämällä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia sekä selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa. Valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia maakunnan toimielimiin, sekä suunnittelemalla ja kehittämällä palveluja yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa. Järjestämällä mahdollisuuksia osallistua maakunnan talouden suunnitteluun ja tukemalla asukkaiden, järjestöjen ja muiden yhteisöjen oma-aloitteista asioiden suunnittelua ja valmistelua. Aloiteoikeus, kansanäänestysaloite ja vaikuttamistoimielimet 31.8.2016 33

349, KH 2016-10-31 09:00 / :s bilaga: Liite 349 B, kh 31.10.2016 Palvelukeskukset Maakunnille perustetaan yhteisiä valtakunnallisia palvelukeskuksia, joihin keskitetään maakuntien tarvitsemia tukipalveluja. Lisäksi maakunnat voivat perustaa kuntien tai muiden julkisen sektorin yhteistyökumppanien kanssa yhteisiä tukipalveluja. Valtakunnallisesti organisoituja tukipalveluita ovat ainakin: 1. yhteishankintojen palvelukeskus (sopimusja kilpailutusasiat) 2. toimitila- ja kiinteistöhallinnon palvelukeskus 3. tietoja viestintäteknisten palvelujen palvelukeskus 4. talousja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Palvelukeskukset tuottavat tukipalveluita maakunnille, maakuntien tytäryhteisöille ja palvelulaitoksille. Palvelukeskukset eivät tuota palveluita maakuntien markkinoilla toimiville tuotantoyhtiöille tai valinnanvapauden piirissä oleville yksityisen sektorin toimijoille. Palvelukeskuksia koskeva valmistelu on kesken. 34

349, KH 2016-10-31 09:00 / :s bilaga: Liite 349 B, kh 31.10.2016 Digitalisaatio Digitalisaation avulla palveluita voidaan tuottaa täysin uusilla tavoilla ja tehostaa prosesseja. Sähköisillä palveluilla kannustetaan myös asukkaita itse ylläpitämään toimintakykyään ja terveyttään. ICT-ratkaisujen lähtökohta: asiakkaiden tietoja voidaan käyttää organisaatio- ja aluerajoista riippumattomasti. Hallituksen linjaus: vahva valtakunnallinen ohjaus Maakuntien yhteinen ICT-palvelukeskus ja yhteiset hankinnat Maakunnan on huolehdittava siitä, että asiakasta koskeva tieto siirtyy sujuvasti eri tuottajien välillä. 35

349, KH 2016-10-31 09:00 / :s bilaga: Liite 349 B, kh 31.10.2016 Uudistuksen onnistumisen avaintekijät Sitoutuneisuus ja keskinäinen luottamus kaikkien toimijoiden välillä Yhteistyö asukkaiden, päättäjien ja henkilöstön välillä Omaehtoisuus ja oman maakunnan erityispiirteiden huomiointi Digitalisaatio, toimintatapojen uudistaminen ja hyvä johtaminen Maakunta voi olla suuri tai pieni. Ovathan valtiotkin. Rohkea ote tulevaisuuteen 36

349, KH 2016-10-31 09:00 / :s bilaga: Liite 349 B, kh 31.10.2016 Aikataulu 2016 2017 2018 2019 Soteuudistuksen ja maakuntien perustamisen lakiluonnokset lausunnolle 8/2016, esitys eduskunnalle 12/2016 Maakuntauudistuksen hallituksen esitys keväällä 2017 Valinnanvapautta ja monikanavarahoituksen yksinkertaistamista koskevat lakiluonnokset lausunnolle 11/2016 ja esitys eduskunnalle 2/2017 Väliaikaishallinto alkaa valmistella toiminnan käynnistämistä 1.7.2017 alkaen Ensimmäiset maakuntavaalit tammikuussa 2018 presidentin vaalien yhteydessä Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen siirtyy uusille maakunnille 1.1.2019 Valinnanvapauteen ja monikanavarahoitukseen liittyvät lait voimaan 1.1.2019. Mahdollinen siirtymäaika. 37