Maaseudun kilpailukyky -seminaari 17.9.2009 Tammela Pekka Savolainen Johtaja Hämeen TE-keskus 1
Maaseudun kilpailukyvyn kehittäminen maakuntien suunnitelmissa Maaseudun kehittäminen ei erityisesti korostu Hämeen maakuntien maakuntaohjelmissa tai niiden toteuttamissuunnitelmissa Maaseudun kehittämisen on pääasiassa ajateltu hoituvan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman kautta, joka on osa maakunnallista aluekehityksen kokonaisuutta TE-keskuksen ja tulevan ELYn toiminnassa maaseudun kehittäminen on vahvasti mukana 2
HÄMEEN ELYn STRATEGINEN TULOSSUUNNITELMA Toimintalinja II A4: Maaseudun elinvoimaisuus ja elinkeinot Strategiset tavoitteet 1. Turvataan maatalouden ja elintarvikeketjun kannattavuus ja kilpailukyky, pidetään yllä nykyinen tuotannon taso ja lisätään paikallista puunjalostusta. 2. Lisätään bioenergian tuotantoa ja käyttöä. 3. Säilytetään maaseutu asuttuna ja elinvoimaisena. 4. Hämeen runsaita metsävaroja hyödynnetäänkestävästi. 5. Luodaan hyvät edellytykset Hämeen ja Pirkanmaan vesistöjen kala- ja rapukantojen ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävälle hoidolle ja hyödyntämiselle. Kehittämishanke: Kasvua Hämeessä hankekokonaisuus 3
HÄMEEN MAASEUDUN VAHVUUDET/MAHDOLLISUUDET Asuminen maaseudulla ja työssäkäynti taajamissa helppoa Markkinoiden ja kuluttajien läheisyys Edulliset viljelyolosuhteet ja hyvä tilarakenne Vahvat tutkimus- ja kehitysyksiköt Jalostava teollisuus lähellä Kasvavat metsät Muuttovoitto Luonto ja kulttuuri 4
HÄMEEN MAASEUDUN UHAT/HEIKKOUDET Epäedulliset tukiehdot Hyvät sivuansiomahdollisuudet heikentävät halukkuutta maatilojen kehittämiseen Sukupolvenvaihdosten vähäisyys Kiinnostus karjatalouteen vähentynyt uhkaavasti Alhainen yrittäjyysaktiivisuus Palvelujen karkaaminen maaseudulta 5
Hämeen maaseudun visio Hämäläisellä maaseudulla toimii kilpailukykyisiä maatiloja ja yrityksiä. Monipuolinen yritysverkosto hyödyntää seudun sijainnin ja luonnon vahvuuksia kestävästi. Maaseudun riittävä väestöpohja turvaa palvelutarjonnan. Vireän, elävän maaseudun asukkaat arvostavat maalla asumisen etuja ja hyötyvät kaupunki-maaseutu vuorovaikutuksesta. Yrittäjät ja asukkaat hoitavat maaseudun kulttuurimaisemaa ja vaalivat luonnon arvoja. 6
Strategia Hyödynnetään kolmea tärkeintä vahvuustekijää (elinkeinot, asuminen ja ympäristö) Elinkeinoja monipuolistamalla luodaan maaseudun asukkaille työpaikkoja ja toimeentuloa. Asumista kehittämällä turvataan riittävä väestöpohja, mikä varmistaa yksityisten ja julkisten palveluitten saannin asukkaille. Ympäristöä hyödynnetään viihtyisän asuinympäristön virikkeiden ja elinkeinojen voimavarana. 7
Toteutus Monimuotoinen elinkeinotoiminta Kehitetään yritystoimintaa hyödyntäen läheisiä markkinoita, luonnon voimavaroja sekä asukkaitten osaamista. Maatilatalouden rakennemuutosta viedään hallitusti eteenpäin ja parannetaan yritysten kilpailukykyä. Edistetään innovaatioita ja investointeja, jotka parantavat maaseudun yritysten kilpailukykyä Panostetaan yrittäjien osaamiseen ja edistetään uuden teknologian hyödyntämistä. 8
Toteutus Asuminen Maallemuuton edistämisessä hyödynnetään alueen elinvoimaisten taajamien läheisyyttä Maaseudun asumispalvelujen kehittämisessä tuetaan kylärakenteen vahvistamista Edistetään yhteisiä vesihuoltoratkaisuja ja tietoliikenteen kehittämissuunnitelmien toteutumista. Tuetaan yhteisöllistä toimintaa kylien elinkelpoisuuden, viihtyisyyden ja identiteetin parantamisen keinona. 9
Toteutus Ympäristö Säilytetään arvokas kulttuurimaisema pitämällä kylät asuttuna ja pellot viljelyksessä. Hyödynnetään viihtyisää kulttuurimaisemaa asumisen edistämisessä sekä yritystoiminnan kehittämisessä. Vähennetään hajakuormitusta ja hyödynnetään maakunnan vesivaroja Hyödynnetään metsiä elinkeino- ja virkistystoiminnassa. Edistetään bioenergiatuotantoa 10
ONKO TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN MAHDOLLISTA? MITÄ TILASTOT KERTOVAT? 11
HÄMEEN TE-KESKUKSEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ- ANALYYSI Väestö 12
Väkiluvun muutos eräillä TE-keskusalueilla 1988-2010 (INDEKSI: 1988=100) Keski-Suomi SUOMI Häme Kaakkois-Suomi Satakunta Etelä-Savo 13
Väkiluvun muutos Hämeen seutukunnissa 2500 2000 1500 1000 500 0-500 -1000 Forssan sk Heinolan sk Hämeenlinnan sk Lahden sk Riihimäen sk 14
Johtopäätöksiä Kaikkien seutukuntien ja koko Hämeen TE-keskusalueen osalta on tultu tilanteeseen, jossa väestön kasvu voi perustua vain merkittäviin muuttovoittoihin. Esimerkiksi Heinolan seutukunnan pitäisi nauttia noin 100 hengen muuttovoitosta joka vuosi, jotta väkiluku pysyisi edes entisellään. Samaan tapaan Riihimäen ja Hämeenlinnan seutukunnat pystyvät koko ajan kasvattamaan väkilukuaan muuttovoiton avulla, vaikka luonnollinen väestönmuutos olisi hieman negatiivinenkin. 15
Muuttotase eräillä TE-keskusalueilla 1988-2010 Häme Keski-Suomi Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Satakunta 16
Johtopäätöksiä Molempien maakuntien muuttotase säilyy voitollisena. Molemmat maakunnat ovat kytkeytyneet osaksi metropolialueen työssäkäyntialuetta. Hämeenlinna ja Riihimäki kuuluvat Suomen nopeimmin kasvavien kaupunkiseutujen joukkoon. Moottoritien ja oikoradan valmistuminen ovat kääntäneet myös Päijät-Hämeen pysyvästi muuttovoittoiseksi. Heinolan ja Forssan seutukunnille on kuitenkin ikääntyneisyydestä johtuen ominaista se, että alhainen syntyvyys ja korkea kuolleisuus nollaavat helposti muuttovoiton. 17
KAUPUNKI JA MAASEUTUVÄESTÖ Suomessa kaupunkiväestön osuus (60 %) on eurooppalaisittain melko alhainen. Kaupunkiväestön kasvunopeus on Suomessa eurooppalaisittain keskimääräinen. Euroopan unionin jäsenmaista 11 kasvattaa kaupunkiväestöään nopeammin kuin Suomi. Kaupungistuminen kuitenkin jatkuu myös Suomessa. Tilastokeskuksen väestöennusteessa arvioidaan kaupunkimaisten ja taajaan asuttujen kuntien väestömäärän kasvavan pitkälle 2020-luvun jälkipuoliskolle saakka. 18
Maaseudun kolmijako ohjelmakaudella 2007-2013 Kaupunki Kaupunkien läheinen maaseutu Ydinmaaseutu Harvaan asuttu maaseutu Sysmä Hartola Padasjo ki Hauho Asikkala Heinola Kalvola Hattula Tuulos Lammi Humppila Hämeenlinn a Hämeenkosk i Hollola Lahti Nastola Janakkala Ypäjä Jokioine n Forssa Tammel a Renko Hausjär vi Kärkölä Orimattil a Artjärvi Loppi Riihimäk i Alkuperäinen lähde: Tilastokeskus/AlueOnline 19 Hämeen TE-keskus, ENNAKOINTI, Joni Vainikka 19
Maatilojen lukumäärän kehitys Aktiivisten maatilojen lukumäärä on vähentynyt Hämeessä tasaisesti Koko Hämeen TE-keskuksen alueella maatiloja oli vuonna 2000 yhteensä 5733 kappaletta kun taas vuonna 2006 niitä oli vain 4903. Hämeessä vähentyminen on kiivainta harvaan asutulla maaseudulla ja Heinolan seutukunnassa. Kunnista suhteellisesti eniten maatiloja menettivät aikavälillä 2000 2006 Padasjoki (-21,2 %), Ypäjä (-19,7 %) sekä Hämeenkoski (-20,3 %). Kokonaisuudessaan Hämeen maatilojen vähenemisprosentti (-14,5 %) oli hieman Suomen keskiarvoa (-13,4 %) suurempi. 20
Maatilojen lukumäärien suhteelliset osuudet peltosuuruusluokan mukaan 14 % 14 % 12 % 12 % 10 % 10 % 8 % 8 % 6 % 6 % 4 % 4 % 2 % 2 % 0 % 0-0.99 1-1.99 2-2.99 3-3.99 4-4.99 5-9.99 10-14.99 15-19.99 20-24.99 25-29.99 30-39.99 40-49.99 50-74.99 75-99.99 100-149.99 150-199.99 200-0 % Suomi Kanta-Häme Päijät-Häme. 21 Hämeen TE-keskus, ENNAKOINTI, Joni Vainikka 21
140 000 Suomen maatilojen määrän kehitys tuotantosuunnittain 1990-2006 120 000 14698 100 000 43564 80 000 Muu tuotanto 60 000 40 000 2552 11500 7081 3525 1282 1 137 15 196 921 4 279 2 958 2 154 846 Lypsykarjatalous Siipikarjatalous Muu nautakarjatalous Sikatalous Puutarhakasvienviljely 20 000 0 35218 28 450 4 239 4694 6 726 4045 955 2 165 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999* 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Lammas- ja vuohitalous Viljanviljely Erikoiskasvintuotanto Muu kasvituotanto Hevostalous * Puuttuva tieto. Tässä keskiarvo vuosista 1997-1998 ja 2000-2001 Lähde: Tike/Maatilatilastollinen. vuosikirja 2003 sekä Matilda maatilarekisteri www.matilda.fii 23.07.2007 22 Hämeen TE-keskus, ENNAKOINTI, Joni Vainikka 22
Väestönkehitys Hämeessä seutukunnittain suhteessa vuoden 1980 tasoon 140 Tilastokeskus väestöennuste 2007 (31.5.) Forssan seutukunta (2006 = 35442) indeksi 1980 = 100. 120 100 Hämeenlinnan seutukunta (2006 = 90465) Riihimäen seutukunta (2006 = 44045) Lahden seutukunta (2006 = 170430) Heinolan seutukunta (2006 = 28805) 80 Häme (2006 = 367187) Suomi (2006 = 5276955) 60 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010e 2015e 2020e 2025e 2030e 2035e 2040e Lähde: Tilastokeskus (www.tilastokeskus.fi), Tiedot haettu 31.5.2007. 23 Hämeen TE-keskus, ENNAKOINTI, Joni Vainikka 23
Väestönkehitys Hämeessä ohjelmakauden 2007-2013 mukaisella aluejaolla 140 Tilastokeskus väestöennuste 2007 (31.5.) Kaupunki (2006 = 174173) 120 Kaupunkien läheinen maaseutu (2006 = 135416) indeksi 1980 = 100 100 80 Ydinmaaseutu (2006 = 47800) Harvaan asuttu maaseutu (2006 = 11798) Häme (2006 = 369187) 60 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010e 2015e 2020e 2025e 2030e 2035e 2040e Suomi (2006 = 5276955) Lähde: Tilastokeskus (www.tilastokeskus.fi), Tiedot haettu 31.5.2007. 24 Hämeen TE-keskus, ENNAKOINTI, Joni Vainikka 24
Lypsykarjatilallisten ikärakenne Hämeessä >100 Tilan lypsylehmien lkm 51-100 21-50 11-20 6-10 6 102 97 189 1-5 31 Lähde: TIKE 0 50 100 150 200 250 300 350 400 30-v tai alle 31-40-v 41-50-v yli 50-v 25 Hämeen TE-keskus, ENNAKOINTI, Joni Vainikka 25
Kasvinviljelystilallisten ikärakenne Hämeessä 200-7 kasvinviljelytilan koko (ha) 150-199,99 100-149,99 50-99,99 20-49,99 6 46 223 634 1-19,99 753 Lähde: TIKE 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 30-v tai alle 31-40-v 41-50-v yli 50-v Lähde: TIKE, 26. Hämeen TE-keskus, ENNAKOINTI, Joni Vainikka 26
Lypsylehmätilojen määrän kehitys kokoluokittain Hämeessä vuosina 1995-2006 1 000 2 000 800 1 600 tilojen kokoluokittain 600 400 1 200 800 yhteensä 200 400 0 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 1-5 6-10 11-20 21-50 yli 50 Lypsylehmätilat (yhteensä) Lähde: TIKE/Maaseutuelinkeinorekisteri 27 Hämeen TE-keskus, ENNAKOINTI, Joni Vainikka 27
Lypsylehmien määrän kehitys tilojen kokoluokittain Hämeessä vuosina 1995-2006 14 000 28 000 Lypsylehmien määrä tilojen kokoluokittain 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 24 000 20 000 16 000 12 000 8 000 4 000 yhteensä 0 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 1-5 6-10 11-20 21-50 yli 50 Lypsylehmät (yhteensä) Lähde: TIKE/Maaseutuelinkeinorekisteri 28 Hämeen TE-keskus, ENNAKOINTI, Joni Vainikka 28
Maatilojen rahavirta Hämeessä Kanta-Häme Päijät-Häme 82 688 790 66 619 800 52 772 350 50 017 280 27 278 630 69 172 228 28 107 860 56 600 804 maataloustuotanto metsätulot tulotuki sivuansio maataloustuotanto metsätulot tulotuki sivuansio Kanta-Hämeen rahavirta yhteensä: 245,8 M Päijät-Hämeen rahavirta yhteensä: 187,5 m Lähde: Suomen Gallup, Elintarviketieto Oy, Maatilojen rahavirrat. 29 Hämeen TE-keskus, ENNAKOINTI, Joni Vainikka 29