YLEISTÄ Tämä opinto-opas sisältää tietoja erityisesti koulun opetusjärjestelyistä, kursseista, arvostelusta sekä eräistä muista opintoihin liittyvistä käytännön asioista. Paimion lukioon aikoville jaetaan kevään kuluessa tämän opinto-oppaan lisäksi lukion kurssiselosteet ohjeineen, valintakortti sekä viimeisenä kurssitarjotin. Kurssitarjottimen avulla voi suunnitella ensimmäisen vuoden ohjelman valintojensa mukaan. Kesäkuussa lukioon valituille postitetaan oppikirjaluettelo. Yhdeksäsluokkalaisille järjestetään informaatiotilaisuuksia ja heidän vanhemmilleen yläkoulu järjestää vanhempainillan. Lukio on syksystä 995 alkaen mukana Salon seudun oppilaitosten yhteistyössä. Sitä kautta halukkailla lukion opiskelijoilla on mahdollisuus yhdistää ammatillisia opintoja ja lukion opintoja. Tällä tavoin Paimion lukio pystyy tarjoamaan tavallaan neljä erilaista erityislukio-ohjelmaa. Samoin on yhteistyö aloitettu Livia-opiston Paimion toimipisteen kanssa. Siten Paimion lukion opiskelija voi valita kursseja pieneläinhoidon linjalta tai metsälinjalta. Vastaavasti Livia-opistossa opiskeleva voi valita lukio-opintoja siten, että pystyy neljässä vuodessa suorittamaan ylioppilastutkinnon pakollisissa aineissa. Paimion lukion opiskelija voi myös valita ATK-opintoja Turun avoimessa yliopistossa. Musiikkiopistossa suoritettuja opintoja hyväksytään harkinnan mukaan lukion kursseiksi. PAIMION LUKION TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA Syksyllä 06 astuu voimaan nykyinen opetussuunnitelma, joka pohjautuu valtakunnallisiin opetussuunnitelman perusteisiin, mutta on kuitenkin koulukohtainen. Opetussuunnitelmaa tarkistetaan vuosittain. Alle on valittu opetussuunnitelmasta muutamia keskeisiä ajatuksia. Paimion lukio on toiminta-ajatuksensa mukaisesti keskiasteen yleissivistävä oppilaitos, jonka tehtävä on toimia osana koulujärjestelmää antamalla opiskelijoille hyvät valmiudet jatko-opintoihin, opiskeluvalmiuksiensa kehittämiseen sekä itsensä kehittämiseen. Lukion opetus- ja kasvatustyön tavoitteena on utelias, oppimishaluinen ja aktiivinen nuori. Lukio tukee opiskelijoiden kasvua entistä nopeammin muuttuvaan yhteiskuntaan, joka edellyttää itsenäisyyttä ja oma-aloitteisuutta, soveltavaa tietojen hallintaa sekä yhä monipuolisempaa itseilmaisua ja viestintätaitojen kehittämistä. Koulu pyrkii vahvistamaan kypsyyteen kuuluvia valmiuksia itse realistisesti arvioida omia mahdollisuuksiaan, asettaa tavoitteita sekä kykyä kantaa vastuuta omista ratkaisuista. Lukio tukee opiskelijoiden yksilöllisen persoonallisuuden kasvua ja humaanin arvomaailman muotoutumista. Paimion lukio jatkaa kansainvälisenä UNESCO-kouluna. Siten pyritään toteuttamaan kansainvälisyyskasvatusta, joka tähtää kulttuurien tuntemisen ja kansainvälisen yhteisymmärryksen lisäämiseen, ihmisarvon ja ihmisoikeuksien turvaamiseen kaikille, rauhan vakiinnuttamiseen sekä maailman voimavarojen oikeudenmukaiseen jakoon ja kestävän kehityksen edistämiseen. Tätä tavoitetta pyritään toteuttamaan monipuolisesti painottamalla mainittuja teemoja eri oppiaineissa.
KOULUTYÖN YLEINEN JÄRJESTELY LUOKATTOMUUS Luokattomuus tarkoittaa, että opiskelija etenee portaattomasti lukion oppimäärään kuuluvia kursseja suoritusohjeiden mukaisesti suorittaen. Opiskelija on luokaton sikäli, ettei hän kuulu mihinkään samana pysyvään luokkaryhmitykseen eikä ole sidottu mihinkään ikäluokkaan. Jokaisen kurssin opetusta varten opetusryhmä muodostuu opiskelijoiden valitessa itse opinto-ohjelmansa opetustarjottimelta (kurssijärjestyksestä). Luokattomassa järjestelmässä opetusjärjestelyjen perusrakenteita ovat kurssi- ja jaksomuotoisuus. Opetus järjestetään siten, että opetukseen osallistuen opiskelija voi suorittaa lukion oppimäärän 6 jaksossa 6- jaksojärjestelmässä. KURSSIMUOTOISUUS Lukiossa opiskeltavien aineiden oppimäärät on jaettu kursseihin. Kukin kurssi on itsenäinen kokonaisuus, jonka opiskeluun on varattu keskimäärin 8 tuntia. Eri aineiden kurssimäärät näkyvät tässäkin opinto-oppaassa. Kurssien sisällöt suoritusohjeineen ovat kurssiselosteessa. JAKSOTUS Paimion lukiossa toteutetaan jakso-opiskelua. Lukuvuosi (8 työviikkoa) jaetaan kuuteen yhtä pitkään osaan eli jaksoon. Kunkin oppiaineen yksi kurssi luetaan yleensä yhdessä jaksossa. Jokaisessa jaksossa on 4-6 oppiainetta, jolloin kutakin ainetta on 6 tuntia viikossa. Näiden keskitetysti opiskeltavien aineiden rinnalla luetaan hajautetusti jotakin tai joitakin oppiaineita, esimerkiksi liikuntaa ( tuntia/viikko). Jokaisella jaksolla on oma perustyöjärjestyksensä. Opiskelijoiden erilaisista valinnoista johtuen saattaa oppilaan päivittäinen työaika eri jaksoissa huomattavastikin vaihdella. Jakson päätteeksi on koeviikko, jonka aikana aamupäivisin on kokeita ja iltapäivisin preppausta tuleviin kokeisiin tai muuta opettajan määrittelemää ohjelmaa. OPINTOJEN OHJAUS Opiskelijat on jaettu ohjausryhmiin. Jokaisella ryhmällä on oma ryhmänohjaaja ja hänen johdollaan viikoittainen ryhmätuokio (0 min sovittuna viikon-päivänä). Ryhmätuokiossa käsitellään ajankohtaisia koulunkäyntiin ja opiskeluun liittyviä asioita. Ryhmänohjaajan tehtävä on ohjata, seurata ja valvoa ryhmänsä opiskelijoiden koulunkäyntiä ja edistymistä. Hänen tulee tiedottaa ryhmälleen koulunkäyntiin liittyvistä asioista, suunnitella ryhmän yhteistä toimintaa, tehdä ryhmän puolesta aloitteita ja toimia ryhmänsä ja siihen kuuluvien opiskelijoiden asioiden ajajana. Hän toimii myös yhdyssiteenä ryhmänsä opiskelijoiden, muiden opettajien ja kotien välillä. Tarvittaessa hän ohjaa opiskelijan rehtorin, opinto-ohjaajan tai muiden asiantuntijoiden vastaanotolle. Opinto-ohjaaja vastaa ohjaustoiminnan organisoinnista. Yleisen opintojen ohjauksen lisäksi hän antaa jatko-opiskeluun ja uranvalintaan liittyviä tietoja ja opastusta henkilökohtaisesti ja pienryhmissä sopimuksen mukaan. Opinto-ohjaaja tiedottaa
vastaanottoajoistaan tarvittaessa jaksoittain. Opinto-ohjaaja toimii myös yhdyssiteenä koulun, kodin, jatko-oppilaitosten ja elinkeinoelämän välillä. Opiskelija suorittaa lukion aikana opinto-ohjauksesta vähintään yhden pakollisen kurssin. Keskimäärin opinto-ohjauksen luokkatunteja on lukuvuodessa. Ryhmänohjaajien tuokioita ei lasketa tähän. SUORITUSOHJEET OPISKELUAIKA JA TYÖMÄÄRÄ Lukion suorittaminen kestää -4 opintovuotta niin, että opiskelija voi saada päättötodistuksen ja osallistua ylioppilastutkintoon 6-jaksojärjestelmässä joutuisimmillaan kymmenen jakson ja pisimmillään 4 jakson opiskelun jälkeen. Opintojen nopeuttaminen edellyttää kuitenkin aina itseopiskelua ja kurssien/aineiden tenttimistä. Kaikkien valittujen kurssien opetukseen osallistumalla lukio-opinnot kestävät vähintään opintovuotta. Ylioppilastutkinnon hajauttaminen kolmelle perättäiselle kirjoituskerralle on mahdollista. Rehtori voi myöntää perustellusta syystä hakemuksesta oikeuden käyttää lukion oppimäärän suorittamiseen kuusi lisäjaksoa, jolloin suorittamisen maksimiksi muodostuu 0 jakson opiskelu 6-jaksojärjestelmässä (5 vuotta). Lukion oppimäärän suorittamiseksi opiskelijan on valittava opinto-ohjelmaansa vähintään 75 kurssia. Säädettyä ylärajaa ei ole. Tuntijaon mukaisten pakollisten kurssien on kuuluttava opinto-ohjelmaan. Opiskelijan on opiskeltava joko opetukseen osallistuen tai itsenäisesti tai muissa oppilaitoksissa jaksossa vähintään kolmea kurssia, ellei hänelle ole myönnetty lupaa keskeyttää opintonsa määräajaksi tai ellei rehtori perustellusta syystä anna lupaa opiskella jossain jaksossa kolmea kurssia vähäisempää kurssimäärää. OPISKELUN ALOITTAMINEN Opiskelun voi aloittaa luokattomassa lukiossa aina jakson alkaessa. OPISKELUN KESKEYTTÄMINEN Opiskelijan edellytetään opiskelevan yhtäjaksoisesti. Rehtori voi kuitenkin erityisestä syystä antaa luvan opiskelun keskeyttämiseen. Vaihto-opiskelijoiksi ulkomaille hyväksytyille keskeytyslupa myönnetään aina. OPISKELUN LOPETTAMINEN Jos opiskelija eroaa, hänen tulee, keskusteltuaan asiasta ryhmänohjaajan ja rehtorin kanssa, tehdä eroilmoitus ja antaa eroamiseen liittyvät tiedot rehtorille saadakseen erotodistuksen. Jos eroava opiskelija laiminlyö neuvottelut ja tietojen antamisen, hän vaarantaa opintotukietunsa.
4 OPINTO-OHJELMAN VALINTA Opiskeltavat kurssit jakautuvat kolmeen ryhmään: kaikille pakolliset kurssit, syventävät kurssit (valinnaisia) sekä soveltavat kurssit (valinnaisia, yleensä koulukohtaisia). Opinto-ohjelma suunnitellaan alustavasti jo lukioon pyrittäessä koko lukiota varten. Valintoja voi vielä myöhemmin muuttaa. Valintaa tehdessään opiskelijan tulee ottaa huomioon. kokonaiskurssimäärän minimivaatimukset. Kolmelle vuodelle kurssit jakautuisivat esimerkiksi: ensimmäinen vuosi 8-, toinen vuosi 8- ja kolmas vuosi 9-. Jotta kokonaiskurssimäärä saadaan suoritettua kolmessa vuodessa, on jaksoa kohti valittava keskimäärin 4-5 kurssia.. omat mieltymyksensä ja mahdolliset uratoivomuksensa. Pakolliset kurssit Pakolliset kurssit ovat nimensä mukaisesti kaikille pakolliset kuitenkin niin, että opiskelija valitsee opiskeleeko hän yhteisen kurssin jälkeen lyhyttä vai pitkää matematiikkaa. Taideaineista sekä musiikista että kuvataiteesta on opiskeltava kummastakin yksi pakollinen kurssi. Joko musiikista tai kuvataiteesta on lisäksi valittava toinen kurssi pakollisena. Paimion lukiossa A-kielenä opiskellaan englantia tai ruotsia ja B-kielenä ruotsia. Opiskelija voi myös opiskella samanaikaisesti kahta A-kieltä. Pakollisia kursseja on lukion päättyessä 47 tai 5 (koko lukio) riippuen siitä, onko opiskelija valinnut lyhyen vai pitkän matematiikan. Loput vaadittavista vähintään 75 kurssista on valittava syventävistä ja soveltavista kursseista. Syventävät kurssit Syventävät kurssit ovat valinnaisia, mutta niitä on valittava vähintään 0. Pakollisten kielten (ruotsi, englanti) lisäksi opiskelija voi valita ylimääräisiä B- ja/tai B-kieliä. B- kielet (saksa, ranska) ovat jo yläkoulussa alkaneita kieliä. B-kielet (saksa, ranska, venäjä sekä espanja iltaopiskeluna) ovat lukiossa alkavia kieliä. Mikäli kielen opiskelu alkaa vasta lukiossa, on osallistuttava johdantokursseille (J ja J). Jos kieltä on opiskeltu jo yläkoulussa, voidaan sen opinnot aloittaa. kurssista, joka on niveltävä ja yhteinen kaikille ylimääräisen kielen lukijoille. Niveltävästä kurssista alkaen ylimääräisiä kieliä ei siis enää jaotella eri oppimääriin, vaan kurssit ovat sekä lukiossa että yläkoulussa kielen opiskelun aloittaneille samanlaisia. Lukiossa alkavissa venäjän ja espanjan kielissä ei erityisesti nimettyjä johdantokursseja ja niveltävää kurssia ole. Pakollisten kielten opinnot kannattaa aloittaa harjoituskurssilla (E), mikäli todistusarvosana on alle 8. Ruotsin ja englannin harjoituskurssit ovat puolen kurssin mittaisia (9 h). Huom. Johdantokurssit ja harjoituskurssit on mahdollista mainituin ehdoin jättää pois. Muut pakollisen tai valinnaisen aineen kurssit kannattaa ehdottomasti suorittaa, jotta menestyisi kyseisen aineen yo-kirjoituksissa.
5 Soveltavat kurssit Syventävien kurssien lisäksi on valittavissa joukko koulukohtaisia soveltavia kursseja, jotka soveltavan luonteensa vuoksi saattavat ylittää eri oppiaineiden rajoja. Valinnaisten kurssien ryhmien koolla ei ole alarajaa. Sen sijaan tuntiresurssi, jonka puitteissa kaikki opetus on hoidettava, sekä muut tarkoituksenmukaisuussyyt voivat aiheuttaa sen, ettei jokin valinta toteudu. Jo tämänkin vuoksi on syytä valita kursseja yli minimimäärän, ettei matkan varrella tule vaikeuksia vaadittavan kurssimäärän kokoon saamisessa. Jos resurssit antavat myöten, voidaan opinnoissaan tilapäisesti jälkeen jääneelle antaa tukiopetusta. OPINTO-OHJELMAN MUUTTAMINEN Opinto-ohjelmaa on mahdollista tarkistaa ja muuttaa. Muutosesitykset on tehtävä viimeistään kaksi viikkoa ennen kunkin jakson alkua. Muutoksista on aina neuvoteltava ao aineen opettajan ja opinto-ohjaajan kanssa tai viime kädessä rehtorin kanssa. Aloitettua kurssia ei saa lopettaa kesken. Matematiikan pitkän oppimäärän voi vaihtaa lyhyeen, mikäli valinta osoittautuu vääräksi. Muutoksesta on aina keskusteltava tarkoin opettajan kanssa. Seuraavat pitkän matematiikan kurssit korvaavat lyhyen matematiikan kursseja: MAA korvaa MAB MAA korvaa MAB MAA 0 korvaa MAB 5 MAA 6 korvaa MAB 7 MAA 8 korvaa MAB 4 Muista mahdollisista menettelytavoista sovitaan opettajan kanssa. Kaikissa tilanteissa pitää vähimmäiskurssimäärän (75) täyttyä. Jos opiskelija vaihtaa lyhyen matematiikan pitkään, hänen on suoritettava kaikki pitkän matematiikan kurssit. KURSSIEN SUORITTAMINEN Kurssit suoritetaan joko osallistumalla kurssin opetukseen ja sen kurssikokeeseen tai opiskelemalla kurssi itsenäisesti ja suorittamalla sitä koskeva tentti tai antamalla muu ao. opettajan määräämä näyttö. Kurssista voi suorittaa myös osan itsenäisellä työllä tai tenttimällä. Itsenäistä suorittamista anotaan ao. lomakkeella. Lukiokurssin suorituksen voi korvata hyväksyttävällä suorituksella toisessa oppilaitoksessa. Lukion päättötodistukseen ja suoritettujen kurssien kokonaismäärään voidaan hyväksyä suoritus muussa oppilaitoksessa, jos se on Paimion lukion opetussuunnitelman mukainen. Korvaamista on anottava rehtorilta lomakkeella, jonka saa kansliasta. Ainekohtaisessa opetussuunnitelmassa mainitaan kunkin aineen kurssien suoritusjärjestyksen ehdot. Jos opiskelija haluaa poiketa näistä ehdoista, on siitä neuvoteltava opettajan kanssa. Jos opiskelija on saanut jossain aineessa kahdesta peräkkäisestä kurssista hylätyn arvosanan (4) tai kurssi on kesken (K) ilman hyväksyttävää perustetta, hänelle muodostuu siinä aineessa etenemiseste.
6 Käytännössä hän kurssien ollessa peräkkäisissä jaksoissa voi kuitenkin osallistua aineen seuraavalle kurssille tai jollekin myöhemmälle kurssille, jolle ei ole suoritusjärjestyspakkoa. Hän voi osallistua kurssin kokeeseen, mutta sitä ei arvostella. Opiskelijalla on oikeus osallistua hylätyn kurssin opetukseen uudelleen. Hyväksyttyä arvosanaa voi korottaa kolme kertaa lukuvuodessa järjestettävässä kuulustelussa tai käymällä kurssi uudelleen. Erityisestä syystä opiskelija voi saada vapautuksen pakollisen aineen tai sen osan suorittamisesta esimerkiksi lääkärintodistuksen perusteella. Vapautusta on anottava kirjallisesti rehtorilta. Kuvataiteen kurssien suorittaminen: Hyväksyttävä suoritus edellyttää kaikkien tehtävien tekemistä (ts kaikki tunnistettavasti tehtäviin tehdyt ratkaisut vaaditaan). Jos töitä jää tekemättä, loput työt pitää palauttaa seuraavan jakson aikana. Ilman hyväksyttävää syytä sattunut myöhästyminen otetaan arvostelussa huomioon. Jos kurssi on lukuvuoden viimeinen, myöhästyneet työt palautetaan seuraavan lukuvuoden ensimmäisen jakson aikana. Ellei näin menetellä, kurssi arvostellaan hylätyksi. Kesken olevat kurssit mitätöidään lukuvuoden lopussa, ellei opettajan kanssa toisin ole sovittu. UUSINTA- JA SUORITUSTILAISUUDET Lukuvuodessa järjestetään useita uusinta- ja suoritustilaisuuksia, joissa voi tenttiä kursseja ja suorittaa hylättyjen kurssien uusintakuulusteluja. Uusintakuulusteluun tai suoritustilaisuuteen on ilmoittauduttava kirjallisesti ao. lomakkeella vähintään viikkoa ennen kuulustelua. Jos ilmoittautunut jää pois kuulustelusta, ilmoittautuminen katsotaan suorituskerraksi, ellei hän peruuta ao. opettajalle ilmoittautumistaan vähintään kolme päivää ennen kuulustelua. Vaikkei opiskelija olisikaan peruuttanut ilmoittautumistaan, poisjäämistä ei katsota suorituskerraksi, jos ilmoittautunut voi osoittaa luotettavasti (esimerkiksi terveysviranomaisen todistuksella), että poisjäänti on johtunut ennalta arvaamattomasta hyväksyttävästä syystä. Hylätyn kurssiarvosanan saaneella on oikeus osallistua ko. kurssin uusintakuulusteluun kerran. Rehtori voi myöntää luvan toiseen uusintaan vain perustellusta syystä. Lukuvuoden aikana järjestetään kolme uusintakuulustelu hyväksytyn kurssiarvosanan korotusta varten. Lukion koko oppimäärän suorittanut, alustavan päättöarvostelun saanut oiskelija ei enää saa osallistua yksittäisen hyväksytyn kurssin uusintaan missään olosuhteissa. ARVIOINTI YLEISTÄ Arvosanat ilmaisevat oppimistavoitteiden saavuttamisen astetta. Arvioinnin tulee olla
7 mahdollisimman luotettavaa ja yleisesti vertailukelpoista. Lukio-opiskelun alkuvaiheissa ja opiskelu- ja motivaatiokriiseissä voidaan kuitenkin ottaa huomioon kokonaisvaltaisia ja opiskelijan kokonaispersoonallisuuden kehityksen kannalta merkityksellisiä seikkoja, esimerkiksi arvostelun kannustavuus. Päättöarvostelussa luotettavuus on ratkaiseva kriteeri. Silloin on erityisesti kiinnitettävä huomiota lukiolain yleistavoitteiden saavuttamiseen ja oppimistulosten pysyvyyteen ja syvyyteen. KURSSIEN ARVOSTELU Opiskelijan suorittama kurssi arvostellaan normaalisti sen päätyttyä. Kurssin arviointi perustuu paitsi tavanomaisiin kirjallisiin kokeisiin, opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin ja opiskelijan tuotosten arviointiin. Myös opiskelijan oma itsearviointi voidaan ottaa huomioon käyttäen hyväksi mm. kurssin arviointikeskusteluja. Osa opinnoista voidaan edellyttää suoritettavaksi itsenäisesti (LA 4 ). Opiskelijan suorittaessa kurssin kokonaan tai osittain itsenäisesti noudatetaan soveltuvin osin edellä mainittuja arviointiperiaatteita. Kurssin opettanut opettaja arvostelee kurssin arvosana-asteikolla 4-0 ottaen huomioon, mitä edellä arvostelun yleisessä osassa on sanottu tai muulla opetussuunnitelmassa määriteltävällä tavalla. Hylätty suoritus merkitään arvosanalla 4. Kunkin oppiaineen pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan myös numeroin, riippumatta siitä, annetaanko kurssista tai oppiaineen oppimäärästä suoritusmerkintä vai käytetäänkö muuta arviointitapaa. Numeroarviointi tallennetaan sen varalta, että opiskelija haluaa numeroarvosanan päättötodistukseen. Muita opetussuunnitelmassa määriteltäviä kurssin arviointitapoja voivat olla esimerkiksi suoritusmerkintä (S = suoritettu, H = hylätty) tai sanallinen arviointi. Kesken oleva kurssi merkitään jaksotodistukseen kirjaimella K. Se tarkoittaa sitä, että kurssi on muuten hyväksytty, mutta opiskelija on ollut poissa kokeesta sairauden takia tai luvalla TAI kurssi on muuten hyväksytty mutta raportti tms. puuttuu. Kurssiarvostelut ovat pohjana oppiaineen arvostelulle. Kurssin arviointiperusteet selvitetään opiskelijalle kurssin alussa ja samalla sovitaan arvioinnin yksityiskohdista. Etenemisesteen aiheuttaa kaksi peräkkäistä hylättyä kurssisuoritusta samassa oppiaineessa. Muiden aineiden opiskelu voi jatkua jonkin aineen etenemisesteestä huolimatta. Etenemiseste poistuu, kun opiskelija suorittaa hyväksytysti toisen hylätyistä kursseista. Opiskelija voidaan jättää ilman kurssiarvostelua, jos hän on ilman hyväksyttävää syytä poissa oppitunneilta tai jos hän ei ole palauttanut kurssiin kuuluvaa raporttia tms. lukuvuoden loppuun mennessä. Arvostelematta jättämisestä päättävät rehtori ja aineen opettaja yhdessä. Ellei opiskelijan oppimistuloksia voida arvioida luotettavasti kurssin opetuksen päättyessä, kurssiarvostelua siirretään, kunnes riittävä peruste on saatu. Luettaessa opiskelijalle hyväksi opintoja muista oppilaitoksista pitäydytään suoritusoppilaitoksen antamaan arviointiin. Ulkomailla suoritetut opinnot voidaan lukea hyväksi lukio-opintoihin pakollisiksi, syventäviksi tai soveltaviksi kursseiksi. Mikäli ne luetaan pakollisina tai syventävinä kursseina annetaan niistä numeroarvosana Opiskelija saa opiskelujaksojen päätyttyä jaksotodistuksen, josta ilmenevät kaikkien hänen siihen mennessä suorittamiensa kurssien arvosanat.
8 AINEEN ARVOSTELU Oppiaineen arvosana määräytyy pakollisten ja syventävien kurssien arvosanojen keskiarvosta. Loppuarvosanan puolikkaat numerot pyöristetään ylöspäin. Arvosanan määräytyminen voi riippua kuitenkin osittain opettajan harkinnasta. Lopullisessa aineen oppimäärän arvostelussa hylättyjä suorituksia saa olla enintään seuraavasti aineen pakollisten ja syventävien kurssien kokonaismäärästä: Kurssimäärä Hylättyjen kurssien maksimimäärä - 0-5 6-8 9 - Hylätyt kurssit eivät saa olla peräkkäisiä. Hylättyjä soveltavia kursseja ei lasketa opiskelijan kurssimäärään. Tällöin jokainen opiskeltu pakollinen ja syventävä kurssi on mukana oppiaineen arvosanassa. Oppiaineeseen läheisesti liittyviä soveltavia kurssisuorituksia voidaan pitää arvosanaan vaikuttavana lisänäyttönä. Oppiaineen oppimäärän arvioinnin suorittajilla on mahdollisuus myös korottaa arvosanaa, mikäli opiskelijan tiedot ja taidot ovat aineen opiskelun päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat. Lukioasetuksen määrittämin numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia. Opetussuunnitelmassa määritellyt muut lukion tehtävään soveltuvat opinnot arvioidaan siten kuin opetussuunnitelmassa määrätään. LUKION OPPIMÄÄRÄN SUORITTAMINEN Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän, kun hän on suorittanut hyväksytysti kaikkien opinto-ohjelmaansa kuuluvien oppiaineiden oppimäärät. Tämä edellyttää kaikkien pakollisten kurssien suorittamista sekä opiskelijan valitsemien valinnaisaineiden suorittamista siinä laajuudessa kuin ne opinto-ohjelmassa esiintyvät. Lukion vähimmäiskurssimäärän 75 on täytyttävä. Lukion kurssimäärässä ovat mukana kaikki opiskelijan arvioidut kurssit, eikä mitään voi jälkikäteen poistaa. Opiskelijalle varataan mahdollisuus ennen päättötodistuksen antamista osallistua oppiaineen suulliseen kuulusteluun, johon voi myös kuulua kirjallisia tehtäviä. Kuulusteltavan oppimäärän laajuus määräytyy opiskelijan opinto-ohjelmasta. Mikäli
9 opiskelija osoittaa tässä kuulustelussa suurempaa kypsyyttä ja oppiaineen hallintaa kuin kurssien arvostelusta määräytyvä oppiaineen arvosana edellyttää, tulee arvosanaa korottaa. Opiskelijoita ohjataan käyttämään suullisia kuulusteluja hyväkseen ylioppilastutkinnon kokeisiin valmistautumisessa. Suullisista kuulusteluista annetaan tarkemmat ohjeet aina etukäteen. Hyväksyttyä suullista kuulustelua ei yleensä saa uusia. Opiskelija voi kahden kuukauden kuluessa arvioinnista tiedon saatuaan pyytää opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusimista. Pyyntö tehdään rehtorille. Uudesta arvioinnista päättävät rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä. Mikäli opiskelija on edelleen tyytymätön, hän voi pyytää arviointiin oikaisua lääninhallitukselta. Yhteenvetoarvostelussa aineen viimeksi suoritetun kurssin opettaja suorittaa päättöarvostelun muiden ainetta mahdollisesti opettaneiden opettajien kanssa. Jos opiskelija on vaihtanut pitkän matematiikan lyhyeen oppimäärään, päättöarvosana määräytyy pääsääntöisesti opiskeltujen lyhyen oppimäärän kurssien mukaan. Jos opiskelija on opiskellut sekä uskontoa että elämänkatsomustietoa, päättöarvosana annetaan siinä oppiaineessa, jota opiskelija on opiskellut viimeksi. TODISTUKSET Lukiossa käytetään seuraavia todistuksia:. Lukion päättötodistus annetaan opiskelijalle, joka on suorittanut lukion koko oppimäärän.. Todistus oppimäärän suorittamisesta annetaan, kun henkilö on suorittanut yhden tai useamman lukion oppiaineen oppimäärän.. Erotodistus annetaan opiskelijalle, joka eroaa lukiosta ennen lukion koko oppimäärän suorittamista. YLIOPPILASTUTKINTOON OSALLISTUMINEN Tutkinto on suoritettava enintään kolmen peräkkäisen tutkintokerran aikana. Ylioppilaskokelaan on osallistuttava neljään pakolliseen kokeeseen suorittaakseen tutkinnon. Jokaisen on suoritettava äidinkielen koe. Muut pakolliset kokeet on valittava seuraavista aineista: toisen kotimaisen kielen koe, vieraan kielen koe, matematiikan koe tai reaalikoe. Yhdessä kirjoitettavista aineista täytyy valita laaja oppimäärä. Pakollisten kokeiden lisäksi kokelas voi osallistua ylimääräisiin kokeisiin. Lukion opiskelija ilmoittautuu ylioppilastutkintoon suorittaakseen koko tutkinnon, ei pelkästään erillisiä kokeita. Opiskelijalla on oikeus osallistua tutkinnon kokeeseen, kun hän on opiskellut ennen kirjalliseen kokeeseen osallistumistaan vähintään asianomaisen oppiaineen pakolliset kurssit. Opiskelijalla on oikeus osallistua vieraan kielen lyhyen oppimäärän kokeeseen, kun hän on opiskellut vähintään kolme lukiokurssia tätä kieltä.
0 Rehtorin päätöksellä tutkinnon kokeeseen voi osallistua myös sellainen opiskelija, joka ei ole lukiossa opiskellut edellä mainittuja oppimääriä kyseisessä aineessa. Tällöin opiskelija on muulla tavalla, esimerkiksi ulkomailla koulua käymällä hankkinut riittävät tiedot tässä aineessa. Ennen osallistumisoikeuden myöntämistä rehtori arvioi (ao aineen opettajan asiantuntija-avulla) opiskelijan edellytykset suoriutua kokeesta. AMMATILLISIA OPINTOJA LUKION KAUTTA Paimion lukio on mukana Salon seudun keskiasteen oppilaitosten yhteistyössä, jonka puitteissa Paimion lukion opiskelija voi valita ammatillisia opintoja Salon ammattiopiston eri linjoilta ja Livia-opistosta. Lukioon hyväksytty voi valita ammatillisista oppilaitoksista opintoja esimerkiksi kaksi jaksoa lukuvuodessa kahtena ensimmäisenä opiskeluvuonna ja keskittyä kolmantena vuonna ylioppilaskirjoituksiin. Kaikki lukion pakolliset kurssit on suoritettava sekä lisäksi oman valinnan mukaan vähintään kymmenen syventävää kurssia. Ammatillisen oppilaitoksen opintoviikot lasketaan kursseina yhteen lukion kurssien kanssa. Jotta saisi lukion päästötodistuksen, täytyy kursseja olla yhteensä 75. Lukion jälkeen ammatillisia kursseja valinnut voi jatkaa ammatillisen perustutkinnon suorittamista. Opiskelija voi siis saada kolmessa vuodessa lukion päästötodistuksen ja ylioppilastutkintotodistuksen ja neljännen vuoden jälkeen ammatillisen perustutkinnon. Ammattiopiskeluun kuuluvan työharjoittelun voi suorittaa lomien aikana. Ammatillisia opintoja voi valita pienemmänkin määrän, jos ei tähtää ammatilliseen perustutkintoon. Yhdessä jaksossa kertyy opintoja 6 opintoviikkoa (kurssia). Myös ammatilliseen oppilaitokseen hyväksytty voi valita lukion kursseja kokonaisina kuuden viikon jaksoina. Opintojen sisällöstä ja mahdollisuuksista sekä hakemisesta saa tietoja yläasteen opinto-ohjaajalta. Koulutusohjelmaan hakeutuvien on valittava lukion opinnot lukion valintakortin avulla sekä liitettävä mukaan ilmoitus ammatillisten opintojen linjasta. OPISKELTAVAT AINEET Paimion lukion oppiaineet ja niiden kurssimäärät selviävät oppaassa olevasta tuntijakokaaviosta (tuntijako perustuu valtioneuvoston vuonna 00 antamaan tuntijakopäätökseen) sekä erikseen jaettavasta kurssiselosteesta. Kurssiselosteessa on myös tietoja kurssien sisällöstä, suoritusjärjestyksestä ja oppikirjoista. Uusille opiskelijoille varsinainen oppikirjaluettelo lähetetään kesällä. Erityisjärjestelyjä: Ruotsin johdantokurssi A-kieleen vaihtajille (näille pakollinen) antaa mahdollisuuden kahden A-kielen (englanti ja ruotsi) suorittamiseen. Yo-kokeessa voi valita silti B- tason, mikä parantaa arvosanamahdollisuuksia. Kurssi on tarkoitettu peruskoulun B- ruotsin arvosanalla 9-0 suorittaneille.
Ranska, saksa ja venäjä: Jos opiskelija on aloittanut kielen opiskelun yläkoulussa, lukio-opinnot alkavat kolmannesta (niveltävästä) kurssista. Espanjan kurssit toteutetaan yhteistyössä kansalaisopiston kanssa iltaopiskeluna, mikäli aloittajia ilmaantuu riittävästi. USKONNON JA ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPETUS Lukiossa annetaan uskonnon opetusta sen uskontokunnan tunnustuksen mukaan, johon opiskelijoiden enemmistö kuuluu. Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomalle opiskelijalle, joka ei osallistu uskonnonopetukseen, opetetaan elämänkatsomustietoa. Uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluvalle opiskelijalle, jolle ei järjestetä hänen oman uskontonsa opetusta, opetetaan hänen pyynnöstään elämänkatsomustietoa. Koulutuksen järjestäjän tulee järjestää elämänkatsomustiedon opetusta, jos opetukseen oikeutettuja on vähintään kolme. (Lukiolaki 9.) OPPIKIRJAT JA -MATERIAALIT Lukiolaiset joutuvat itse hankkimaan käytettävät oppikirjat, vihot ja koepaperit sekä muut mahdolliset opiskelutarvikkeet. Kussakin jaksossa opiskeltavien aineiden oppikirjojen tulee olla oppilaalla mukana heti jakson alusta lukien. Oppikirjaluettelo lähetetään lukioon valituille kesäkuussa. OPISKELIJAKUNTA Lukion opiskelijat muodostavat oppilaskunnan, jolle valitaan opiskelijoiden joukosta lukuvuosittain hallitus sekä opettajista oppilaskunnan ohjaaja. LUKUKAUSIMAKSUT Lukiolaisilta ei peritä lukukausimaksua. KOULUMATKAT Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden koulumatkojen tukeminen on osa opintotukea. Koulumatkatukea voidaan myöntää opiskelijalle, jonka koulumatkan pituus on yli kymmenen kilometriä yhteen suuntaan ja laskennalliset julkisen liikenteen kustannustaksojen mukaiset matkakustannukset ylittävät erikseen vahvistettavan vähimmäismäärän. Koulumatkatuki maksetaan oppilaitoksen ylläpitäjälle, jos tämä järjestää koulukuljetuksen, tai joukkoliikenteen matkalippujen myyjille. Mikäli opiskelija ei voi käyttää julkista liikennettä koulumatkallaan, tuki maksetaan opiskelijalle itselleen. Koulumatkatukea haetaan kansaneläkelaitokselta, joka myös päättää sen myöntämisestä.
RUOKAILU Ruokailu on ilmaista. OPINTOTUKI Lukion opiskelija on oikeutettu hakemaan opintotukea, johon kuuluvat opintoraha ja valtion takaama opintolaina. Opintoraha on avustus, jota ei tarvitse maksaa takaisin. Opintorahaa opiskelija voi saada vasta täytettyään 7 vuotta. Lisätietoja saa koulun kansliasta. VANHEMPAINILLAT Ensimmäisen vuoden opiskelijoiden vanhempainilta pidetään syyslukukaudella aiheena lukio-opiskelun luonne ja arviointi. Toisen vuoden opiskelijoiden vanhempainiltojen pääteemat ovat vanhojen tanssit ja syksyn ylioppilastutkinto. Tarvittaessa puhutaan muutakin asiaa. Abiturienttivaiheen vanhempainillan aiheena ovat ylioppilaskirjoitukset. Ajankohtaisista aiheista voidaan järjestää vaikkapa kaikille lukion opiskelijoiden huoltajille tarkoitettuja vanhempainiltoja. POISSAOLOT Lukioasetuksen mukaan opiskelijan poissaoloon tulee pyytää lupa ryhmänohjaajalta (- pv) tai rehtorilta (4 päivää tai pitempi aika). Lupa tulee pyytää mahdollisimman hyvissä ajoin. Jos opiskelija joutuu sairauden vuoksi olemaan poissa koulusta, on poissaolosta ilmoitettava heti sairauden ilmettyä ryhmänohjaajalle tai kansliaan. Huoltaja varmentaa poissaolon syyn Wilman kautta. Myös aiheettomista poissaoloista on annettava selitys ryhmänohjaajalle. Lomamatkoja ei pidä suunnitella koeviikon ajaksi. Aiheeton poissaolo voi vaikuttaa arvosteluun. KOULUN TYÖAJAT 06-07 Syyslukukausi 6.8. 0..06 Lauantaityöpäivä 7.9. Syysloma vko 4 0. 4.0. Kevätlukukausi...6.07 Talviloma vko 8 0. 4.. LUKIOON VALINTA Lukioon ilmoittaudutaan samanaikaisesti muiden yhteisvalinnassa mukana olevien keskiasteen oppilaitosten kanssa. Ilmoittautuminen tapahtuu täyttämällä hakukortti ja
ainevalintakortti. Täyttämättä jääneille oppilaspaikoille tai peruutuspaikoille opiskelijat otetaan kesäkuun viimeisellä viikolla tai elokuun alussa. Jos lukioon ilmoittautuneita on enemmän kuin täytettäviä lukiopaikkoja, otetaan opiskelijat kotikunnasta riippumatta peruskoulun päästötodistuksen äidinkielen, toisen kotimaisen kielen, vieraan kielen, valinnaisen vieraan kielen, uskonnon, historian ja yhteiskuntaopin, matematiikan, fysiikan, kemian, biologian ja maantiedon arvosanojen (lukuaineiden) keskiarvon osoittamassa paremmuusjärjestyksessä. Koulutuksen järjestäjän asettama alin sisäänpääsykeskiarvo on 7,, mutta se voi olla korkeampikin, mikäli hakijoita on runsaasti. Hyväksytyille hakijoille lähetetään kirjallinen tieto asiasta. Hyväksyttyjen luettelo on nähtävillä myös lukion ulko-ovessa. Varsinaisen hakuajan jälkeen ilmoittautuneet ja kouluvalintansa vaihtavat opiskelijat eivät saa ohittaa yhteishaussa mukana ollutta parempaa hakijaa.
4 Paimion lukion tuntijako, OPS 06 Oppiaine tai aineryhmä Pakolliset kurssit Syventävät kurssit Soveltavat kurssit Äidinkieli ja kirjallisuus 6 Kielet Englanti (A-kieli) Ruotsi (A-kieli) Ruotsi (B-kieli) Saksa (B-kieli) Ranska (B-kieli) Venäjä (B-kieli) Saksa (B-kieli) Ranska (B-kieli) Venäjä (B-kieli) Espanja (B-kieli) 6 6 5,5 4,5 8 8 8 0 0 0 8 Matematiikka Yhteinen Lyhyt oppimäärä Pitkä oppimäärä 5 9 6 Ympäristö- ja luonnontieteet Biologia Maantiede Fysiikka Kemia 7 5 Humanistis-yhteiskunnalliset Filosofia Psykologia Historia Yhteiskuntaoppi Uskonto Elämänkatsomustieto 4 4 Taito- ja taideaineet Liikunta Musiikki Kuvataide - - 4 5 (+ jääkiekko) (mus op.) Terveystieto Opinto-ohjaus Teemaopinnot Ilmaisutaito Tietotekniikka Reaalin kertauskurssi 5+5