Sähkö- ja Saunalaitos KOKKOLAN ENERGIAN ASIAKASLEHTI 2/2014 Kuluttajasta sähkön tuottajaksi 4 Dokumentoijat ahkeroivat taustalla 8 Rakentamista hyvällä yhteistyöllä 12
Tässä numerossa: Sähkö- ja Saunalaitos 2/2014 4 3 Tukipolitiikka hakoteillä Esimerkiksi tuulivoimalle Suomessa maksetaan valtion budjetista takuuhintaa, joka on kolminkertainen verrattuna sähkön markkinahintaan. Nykyinen tukipolitiikka heikentää vakavasti perinteisiä voimayhtiöitä. 4 Mikrotuottaja liittyi jakeluverkkoon Håkan Granqvist on ensimmäinen mikrotuottaja, joka myy osan tuottamastaan sähköstä Kokkolan Energialle. Aurinkoenergiaan perustuva vuorokausituotanto liikkuu kesäkuukausina 20-25 kilowattitunnin välillä. 8 Tiedot ajan tasalla Dokumentoijien työ vaatii tarkkuutta ja sinnikkyyttäkin, jotta sähköverkkoon liittyvät paikkatiedot ja tekniset tiedot ovat jatkuvasti ajan tasalla. 11 Järki mukana jäähdyttämisessä Vaikka kesähelteillä hiki pukkaa pintaan ja olo tuntuu tukalalta, jäähdyttämisessä ei kannata tehdä hätiköityjä ratkaisuja. Huoneiston lämpötilaa voi laskea parilla asteella jo pienillä arjen ratkaisuilla. 8 11 12 Yhteistyössä tekninen palvelukeskus Kokkolan kaupungin tekninen palvelukeskus on Kokkolan Energialle tärkeä kumppani rakentamiseen liittyvissä asioissa. Esimerkiksi liikenne- ja katuvalojen ylläpito ja rakentaminen sujuvat joustavasti hyvällä yhteistyöllä. Kansikuva: Håkan Granqvistin mielestä aurinkoenergiaa ei kannata jättää hyödyntämättä. Hän on ensimmäinen mikrotuottaja, joka myy osan tuottamastaan sähköstä Kokkolan Energialle. 14 Maakaapelointi etenee rivakasti Vanhat ilmajohdot poistuvat katukuvasta ja säävarma maakaapelointi etenee monin paikoin kaupunkialuetta tänäkin kesänä. 15 Selkeyttä erillisillä mittareilla Kimppakämpässä yksi sähkömittari saattaa mitata hyvinkin monen asukkaan yhteenlaskettua kulutusta. Erilliset sähkö- ja kaukolämpömittarit tuovat selkeyttä mm paritaloihin. 16 Testaa energiatietouttasi Sähkö- ja Saunalaitos Kokkolan Energian asiakaslehti 2/2014 Julkaisija: Kokkolan Energia Päätoimittaja: Petri Kokko Tuottaja: T:mi CommJob, Jorma Uusitalo Kuvat: Esko Keski-Vähälä Ulkoasu: Viestintätoimisto St. Hurmos Oy Painopaikka: Waasa Graphics Oy Painosmäärä: 23 500 kpl. Jakelu: Kokkolan Jakelu Oy Yhteystiedot Kokkolan Energia Varastotie 3 (PL 165) 67100 KOKKOLA www.kokkolanenergia.fi etunimi.sukunimi@kokkolanenergia.fi Asiakaspalvelu: ma-pe klo 8-16 puh. (06) 828 9295 asiakaspalvelu@kokkolanenergia.fi 2 SÄHKÖ- JA SAUNALAITOS 2/2014
Tukiaiset rämettävät SÄHKÖMARKKINAT Olipa kerran vanha ja hyvää tarkoittava maanosa, jossa todettiin, että maapallon tulevaisuuden kannalta olisi hyvä, jos ihmiset ostaisivat tavaransa pienistä korttelikaupoista. Koska pienet kaupat olivat kuitenkin kannattamattomia, päätettiin pienille kaupoille maksaa tukea julkisista varoista kaksi kolmasosaa niiden liikevaihdosta. Tuen ansiosta pieniä kauppoja perustettiin runsaasti kaikkiin mahdollisiin ja mahdottomiin paikkoihin ja ne alkoivat myydä tuotteita perinteisiä kauppoja halvemmalla. Vanhat kaupat joutuivat myymään tavaroita samalla hinnalla ja ne muuttuivat kannattamattomiksi. Kun vanhojen kauppiaiden rahat loppuivat, kaupat suljettiin ja muutettiin kirpputoreiksi. Pienten kauppojen etuja ajavat selittivät, että näin pitääkin käydä, koska muuten maailma ei muutu paremmaksi. Sitten tuli joulu, pääsiäinen ja juhannus ja kaikki ihmiset halusivat ostaa samaan aikaan kaikkia tarvitsemiaan tavaroita. Niitäkin, joita ei pienissä kaupoissa myyty ollenkaan. Kun jonot ulottuivat kadulle saakka ja pienissä kaupoissa tavarat loppuivat, ihmiset menivät suljettujen vanhojen kauppojen oville vaatimaan, että ne on heti avattava uudelleen ja pidettävä aina auki siltä varalta, että niitä silloin tällöin tarvitaan. Miltä tämä kuulostaa? Sadulta tietenkin, eihän mikään järkevä yhteiskunta toimisi näin, eihän? Mutta jos vaihdamme sadussa korttelikaupat uusiutuvaksi energiaksi, vanhojen kauppojen tilalle muun energian tuotannon ja nimeämme hyvää tarkoittavan maanosan Euroopaksi, tarina muuttuu kylmäksi todellisuudeksi. Saksassa kuluttajat maksavat sähkölaskuissaan tuuli-, aurinko- ja biosähkön tuottajille suunnattuja tukia enemmän kuin varsinaisesta sähköenergiasta. Suomessa tuulivoimalle maksetaan alijäämäisestä valtion budjetista takuuhintaa, joka on kolminkertainen verrattuna sähkön markkina-arvoon. Tarinan vakavuus ei kuitenkaan synny pelkästään valtioiden ja kansalaisten maksamista tuista, vaan siitä, että tuettu sähkön tuotanto alentaa radikaalisti sähkön markkinahintaa. Tämä lisää edelleen tukien tarvetta ja ennen kaikkea tekee kaiken muun tuotannon kannattamattomaksi. Jo nyt pohjoismaiselle markkinalle on tullut tuulivoimaa määrä, joka vastaa noin viittätoista prosenttia vanhan vesivoiman määrästä. Tämä on alentanut jo ennestään alhaista markkinahintaa noin kolmanneksella. Samalla Saksassa on tapahtunut samansuuntainen kehitys lisättynä vieläkin raskaammin subventoidun aurinkosähkön myötävaikutuksella, joten pohjoismaista ylijäämäsähköä ei enää voida viedä etelään. Markkinatilanne on jo aikaisemmin ollut sellainen, että uusien tavanomaisten, siis ilman tukia toimivien, voimalaitosten rakentaminen on ollut taloudellisesti vaikeaa. Nyt onkin ajauduttu tilanteeseen, jossa markkinaehtoiset tuotot eivät välttämättä kata enää edes voimalaitosten kiinteitä käyttökustannuksia, saati sitten pääomakustannuksia. Tämän seurauksena Suomessakin on suljettu esimerkiksi Mussalon ja Inkoon voimalaitokset, vaikka niiden kaltaista säädettävää tuotantokapasiteettia tarvitaan välttämättä silloin, kun naapurimme eivät joko voi tai halua toimittaa meille sähköä. Useiden eurooppalaisten voimayhtiöiden taloudellinen asema on jo heikentynyt vakavasti. Sama kehitys nähdään Suomessakin. Koska nämä perinteiset voimayhtiöt vastaavat todellisuudessa koko sähköjärjestelmän toimivuudesta, ei tilannetta voi kuitata pelkästään viittaamalla menneiden vuosien hyviin tuloksiin ja markkinatalouden suhdannevaihteluihin. Sähköntuotannon ylläpitäminen ja uuden, kaikissa tilanteissa käytettävissä olevan kapasiteetin rakentaminen on turvattava joko kaikki sääntely- ja tukijärjestelmät purkamalla tai luomalla perinteiselle tuotannolle kapasiteettiin perustuva markkinamekanismi, joka takaa kohtuullisen tulon voimalaitosten omistajille. Huolestuttavaa on, ettei kummastakaan tiestä tai muistakaan ratkaisuista maassamme käydä vielä edes periaatteellista keskustelua, vaan julkinen energiakeskustelu junnaa vuosia vanhoissa urissaan bioenergian lillukanvarsissa tai pahimmillaan Fortumin menneiden vuosien huipputuloksissa. Onkin luultavaa, että sähkön tuottajat joutuvat rämpimään vuosikausia tukiaisten rämettämässä markkinassa, ennen kuin riittävän moni uskaltaa tunnustaa, ettei keisarilla ollutkaan vaatteita. Liian moni on ollut kutomassa näitä olemattomia vaatteita, että parannusta asiaan olisi pikaisesti odotettavissa. Petri Kokko Energiajohtaja Pääkirjoitus SÄHKÖ- JA SAUNALAITOS 2/2014 3
AURINKO- ENERGIAA myytäväksi asti Håkan Granqvistin omakotitalon katolle on asennettu 18 aurinkopaneelia, joiden pinta-ala on yhteensä 40 neliötä. 4 SÄHKÖ- JA SAUNALAITOS 2/2014
Aurinko porottaa lähes pilvettömältä taivaalta Håkan Granqvistin pihamaalle Öjassa. Talon isäntä silmäilee tyytyväisenä vehreän niityn laidalta omakotitalonsa katolle asennettuja aurinkopaneeleita. Tällaisina päivinä niiden avulla sähköä syntyy helposti yli omankin tarpeen. Yksityinen aurinkosähkön tuotanto on saamassa siipiä alleen Suomessa. Granqvist on ensimmäinen mikrotuottaja, joka myy osan tuottamastaan sähköstä Kokkolan Energialle. Kansainvälisesti aurinkoenergialle on viime aikoina povattu entistä valoisampaa tulevaisuutta. Muun muassa saksalainen Deutche Bank ennusti alkuvuodesta aurinkoenergian nousevan kukoistukseen vielä tänä vuonna muun muassa siksi, että aurinkoenergia on pankin mukaan kilpailukykyinen ilman tukiaisiakin noin 20 maassa. Suomessa aurinkoenergiaan uskovat pitävät yhtenä suurimpana haasteena tiedon puutetta. Yleisesti oletetaan, ettei aurinko paista Suomessa riittävästi, vaikka asiasta löytyy päinvastaista tutkittuakin tietoa. Håkan Granqvist hankki ensimmäiset kokemuksensa aurinkoenergiasta pari vuotta sitten. Hän asensi kesämökilleen pienet aurinkokerääjät, teholtaan yhteensä 160 wattia ja tuplasi tehon tänä keväänä. - Näin varsin nopeasti, että kerääjät tuottivat aika hyvin. Ajattelin, että samaa voisi kokeilla kotonakin. Olen aina nähnyt asian niin, että elämme auringosta ja aurinkoenergia on asia, jota kannattaa hyödyntää. Silläkin on ollut vaikutuksensa, että olen työskennellyt sähköalalla siitä asti, kun aloitin juoksupoikana Teknossa lähes 50 vuotta sitten, Granqvist taustoittaa kiinnostustaan energia-asioihin. Vuosi sitten keväällä Granqvist otti yhteyttä sähköalan tukkukauppaan, joka totesi pian, että Granqvistin aurinkoenergiahanke sopisi heillekin pilottiprojektiksi. - Talo kuvattiin ja minä kerroin muun muassa sen, kuinka paljon halusin tehoja. Kaikki tiedot lähetettiin Saksaan, missä tehtiin suunnittelutyö. Asiat etenivät nopeasti, ja järjestelmä otettiin käyttöön viime lokakuun lopulla. JÄRJESTELMÄ TUOTTAA PALJON ERILAISTA TIETOA Granqvistien omakotitalon katolle asennettujen 18 aurinkopaneelin pinta-ala on yhteensä 40 neliötä ja teho 4 500 wattia. Paneeleissa aurinkoenergia muunnetaan sähköksi ja syötetään invertterille. Invertteri puolestaan muuntaa tasasähkön vaihtosähköksi, jolloin se on mahdollista yhdistää kiinteistön sähköjärjestelmään. Järjestelmän tuottaessa enemmän sähköä kuin kiinteistö kuluttaa, ylimääräinen sähkö syötetään Kokkolan Energian verkkoon. SÄHKÖ- JA SAUNALAITOS 2/2014 5
- Olen aina ollut sitä mieltä, että aurinkoenergia on asia, joka kannattaa hyödyntää. Minusta on myös tärkeää, että Suomessa voidaan kehittää pienimuotoista energiantuotantoa, Håkan Granqvist sanoo. Järjestelmästä saa paljon erilaista tietoa, jota Granqvist seuraa aktiivisesti tietokoneeltaan. - Uutta statistiikkaa tulee 15 minuutin välein. Vuosituotannoksi tulee tämän hetken tietojen perusteella noin 3 000 kilowattituntia, ja kesäkuusta elokuuhun vuorokausituotanto voi liikkua 20-25 kilowattitunnin välillä. Hiilijalanjälki on pienentynyt viime lokakuusta laskettuna itse tuotetun aurinkoenergian ansiosta noin 20 kiloa ja hiilidioksidipäästöjä säästynyt 900 kiloa, hän luettelee lukemia näytöltä. Haastattelu tehtiin 10. kesäkuuta ja myöhään samana iltana Granqvistilta tuli sähköposti: se oli ennätyspäivä eli 25,6 kwh. Tuotanto alkoi aamulla 4.30 ja päättyi 22.30, joten tuotantojakso kesti 18 tuntia. Aurinkopaneelien hyötysuhde on yksi keskeinen aurinkoenergian hyödyntämiseen liittyvä tekijä. - Tällä hetkellä tilanne on vielä se, että teknologioita kehittämällä hyötysuhdetta voidaan kasvattaa merkittävästi, ja tässä meillä olisi valtavasti potentiaalia. Kun Suomessa on kerran osattu kehittää puhelimia, niin mikseivät suomalaiset osaisi viedä eteenpäin myös aurinkoenergiaan liittyviä teknologioita. JOKAINEN VOI VAIKUTTAA KULUTUKSEEN TEOILLAAN Granqvist arvioi, että aurinkoenergiaan tehty investointi maksaa tässä tapauksessa itsensä takaisin ilman kiinteistön arvonnousua 10-12 vuodessa. Viimeisen kolmen vuoden aikana Granqvistien perheessä on tehty lukuisia erilaisia ratkaisuja, joilla sähkönkulutusta on saatu pienennettyä suoralla sähkölämmityksellä lämpiävässä 150 neliön omakotitalossa. Tulostakin on syntynyt. Kolme vuotta sitten vuosikulutus oli 24 000 kilowattituntia, ja seuraava ennuste on 14 000 kilowattituntia. Tavoitteeksi perheessä on asetettu 12 000 kilowattitunnin raja vuosikulutukselle. - En koe, että olisimme joutuneet luopumaan millään tavalla asumismukavuudesta. Lähes koko säästö on saatu aikaan tekniikan avustuksella, ja siinä tietenkin on auttanut se, että minulle on kertynyt paljon tietoa alasta. - Mikrotuottajaksi ryhdyin lähinnä siksi, etten halunnut luonnosta saadun ylimääräisen sähkön menevän hukkaan. Liikkeelle lähtöä helpotti merkittävästi se, että Kokkolan Energialla asiaan suhtauduttiin alusta alkaen tosi positiivisesti. Tulevaisuutta olen miettinyt sen verran, että kenties pihapiirissä voisi olla lisäksi pylväisiin asennetut aurinkokennot, jotka kääntyvät auringon mukana. Kun kerran on alkuun päästy, hän myhäilee. Granqvist palaa vielä siihen päätavoitteeseen, johon hän pyrkii aurinkoenergiaan tekemillään investoinneilla. - On tärkeää saada omaa kulutusta alemmaksi mutta samalla näyttää mallia varsinkin nuoremmalle polvelle, että jokainen ihminen voi omilla teoillaan aidosti pienentää kulutusta. Ja samalla kun tehdään isoja energiapoliittisia ratkaisuja, rinnalla on mahdollista kehittää pientuotantoa ja erilaisia energiatehokkaita ratkaisuja. 6 SÄHKÖ- JA SAUNALAITOS 2/2014
On tärkeää saada omaa kulutusta alemmaksi mutta samalla näyttää mallia varsinkin nuoremmalle polvelle, että jokainen ihminen voi omilla teoillaan aidosti pienentää kulutusta. Tietokoneen ruudulta voi seurata monenlaista aurinkoenergiajärjestelmään liittyvää tietoa, joka päivittyy 15 minuutin välein. TARKISTA LAITTEISTON SOPIVUUS ETUKÄTEEN Kun mikrotuotanto liitetään sähkönjakeluverkkoon, tuottajan on noudatettava annettuja ohjeita ja suosituksia. Niistä on julkaistu kattava tietopaketti Energiateollisuus ry:n kotisivuilla. Erityisen tärkeä mikrotuottajan on varmistaa sähköverkonhaltijalta, että tuotantolaitteisto täyttää sähköverkon ja sähköturvallisuusmääräysten vaatimukset. - Kustannukset voivat kasvaa merkittävästi ja aiheuttaa tuntuvia taloudellisia menetyksiä liittyjälle, mikäli laitteisto ei täytä teknisiä vaatimuksia verkkoon liittymiselle. Opastamme mielellämme asiakkaita näissä asioissa, sanoo Krister Wikström Kokkolan Energialta. HUOMIOITAVAT ASIAT TUOTANTOLAITOSTA HANKITTAESSA: Selvitä rakennusluvan / toimenpideluvan tarve. Ota yhteyttä verkonhaltijaan ja varmista verkonhaltijalta, että hankittava laitteisto voidaan liittää verkkoon. Verkonhaltijan kanssa tulee olla sopimukset kunnossa ennen liittämistä. Verkonhaltijalle on toimitettava etukäteen vaadittavat tekniset tiedot ja dokumentaatiot. Tuotantolaitteiston saa rakentaa ainoastaan luvat omaava ammattitaitoinen henkilö. Sähköntuottaja on korvausvelvollinen laitteidensa aiheuttamista vahingoista TVPE ehtojen mukaisesti. Ota yhteys sähkönmyyjään hyvissä ajoin ennen tuotannon aloittamista. Tuotetulle sähkölle pitää olla ostaja, joka toimii sähkömarkkinoilla. Sähköliittymän takana oleva tuotanto ja kulutus tulee mitata erikseen. Kokkolan Energia maksaa mikrotuottajalle tämän Kokkolan Energian sähköverkkoon syöttämästä sähköstä tunnittaisen markkinahinnan vähennettynä pienellä välityspalkkiolla. SÄHKÖ- JA SAUNALAITOS 2/2014 7
Miia Tynkkynen ja GPS-mittauslaite. 8 SÄHKÖ- JA SAUNALAITOS 2/2014
TIETOTYÖN AMMATTILAISET Dokumentoinnissa kerätään ja tallennetaan tietoa sähköverkosta Entistä suurempi osa sähköstä siirretään kuluttajille maan alle vedettyjä kaapeleita pitkin. Ennen kuin vaikkapa uudella asuinalueella ryhdytään kaivamaan, on paikalle tilattava kaapelinäyttö osoittamaan kaapeleiden tarkka sijainti. Kaapelinäytön työntekijä puolestaan hyödyntää sitä tietoa, jonka dokumentoijat ovat tallentaneet yhteisiin järjestelmiin. Dokumentoijien työ onkin keskeinen osa energiaja verkkoyhtiöiden palvelua heidän tallentaessaan paikkatiedon lisäksi sähköverkkoon liittyvää teknistä tietoa. Dokumentoijat mittaavat ja sen jälkeen tallentavat esimerkiksi kaapeleiden, muuntamoiden ja jakokaappien sijainnit. Olennaista on viedä järjestelmiin myös tekninen tieto kuten kaapeleiden poikkipinnat, kaapeleiden pituudet ja sulakkeiden koot. - Näitä tietoja tarvitsemme erityisesti sen takia, että pystymme laskennallisesti huomioimaan, että sähköverkko on riittävän vahva ja ettei jännite pääse laskemaan liian alhaiseksi missään osassa verkkoa. Samalla varmistamme, että ylikuormitusja oikosulkusuojaukset ovat kunnossa, kertoo dokumentoijien esimiehenä työskentelevä KENET Oy:n kehitysinsinööri Kaarina Dahlbacka. Työskentelyä maastossa ja työpöydän äärellä Dokumentoinnissa työskentelevistä henkilöistä Asko Kallio on tullut tutuksi paikallisille kaivutyön tekijöille kaapelinäytöstä. Myös Ville Paananen ja Miia Tynkkynen liikkuvat maastossa hoitaessaan dokumentoinnin lisäksi kartoittajan työhön liittyviä tehtäviä. Dokumentoijat Anne-Mari Huopana ja Petri Piispanen puolestaan tallentavat järjestelmiin kaikki sähköverkkoon liittyvät muutokset sekä tiedon, joka syntyy esimerkiksi uusia asuinalueita rakennettaessa. - Aina kun jossain päin kaupunkia kaivetaan, menen paikalle merkitsemään kaapeleiden sijainnin. Varmistamme yhdessä kaivutyön tekijän kanssa, ettei kaivureitillä kulje esimerkiksi sähkökaapeleita tai kaukolämpöputkistoa, Kallio sanoo. Kun Ville Paananen ja Miia Tynkkynen lähtevät maastoon, heillä on mukanaan GPS-mittauslaite. Laitteella kerätään sijaintitiedot, jotka sitten piirretään kartoiksi. - Yleensä meillä on pohjana kohteen työsuunnitelma mennessämme työmaalle. Maastotietokone tallentaa koordinaatit pistetietona. Pisteillä on omat koodinsa jotta tiedämme, onko kyseessä kaukolämpöputki, tyhjä varausputki, muuntamo, jakokaappi tai vaikkapa katuvalokaapeli. On myös niitä tilanteita, joissa hyödynnämme aikaisemmin tallennettua tietoa kun osoitamme paikan päällä varausputkien päät, jotta putkiin voidaan asentaa esimerkiksi pien- tai keskijännitekaapelit, he kertovat. Anne-Mari Huopanan ja Petri Piispasen työ alkaa yleensä siinä vaiheessa, kun verkostopuoli on rakentanut valmiiksi uuden asuinalueen, rikkoontuneen kaapelin tilalle on asennettu uusi kaapeli tai kun sulakekoko on muuttunut jollain jakokaapilla. - Kaikki uuden rakentamiseen liittyvä tieto tai maastossa tehdyt muutokset tulevat meidän kautta. Tietojen dokumentointi järjestelmään lähtee siitä, että meillä on käytössämme tarkastuspöytäkirjat ja työpiirustukset. Tavoitteena on tallentaa kaikki tieto niin täydellisenä kuin SÄHKÖ- JA SAUNALAITOS 2/2014 9
- Dokumentointi vaatii tarkkuutta ja hyvää tiimityötä, sanovat Miia Tynkkynen (vas.), Petri Piispanen, Asko Kallio, Anne-Mari Huopana ja Ville Paananen. mahdollista. Jatkossa se helpottaa sekä suunnittelua että asentajien työtä heidän korjatessaan vikatilanteita, Huopana ja Piispanen selvittävät. Tieto saatavilla, kun sitä tarvitaan Dokumentoijien työ on oma maailmansa, jota on usein vaikea kuvata ulkopuolisille. - Kun minulta kysytään, mitä teen työkseni vastaan yleensä, että piirrän Kokkolan Energian sähköjä, Huopana nauraa. Hänen mukaansa tarkkuutta vaativassa työssä auttavat myös sinnikkyys ja tietynlainen uteliaisuus. - Niistä ominaisuuksista on hyötyä tilanteissa, joissa tarvitaan tavallista enemmän työtä, jotta löydämme tarvittavan tiedon vaikkapa 60-luvulla rakennetusta muuntamosta. Silloin saatetaan mennä penkomaan myös vanhoja paperiarkistoja. Käytännössä dokumentointi on tiivistä tiimityötä. - Askolta saamme apua muun muassa silloin, kun mietimme jonkin vanhan kaapelin sijaintia. Kartoittajat tuovat maastosta tulleessaan tietoa työkohteista ja myös verkonrakennuspuolen sekä asentajien kanssa vaihdamme paljon tietoja keskenämme. Lähtökohtana on, että tieto on mahdollisimman hyvin ajan tasalla ja että tieto on saatavilla silloin, kun sitä tarvitaan, Huopana jatkaa. Dokumentoinnin henkilökunta on yksimielinen siitä, että palkitsevinta on kun ryhmä saa valmiiksi tavallista isomman urakan. - Kaksoisraiteen rakentamiseen liittyvät työt vaativat paljon dokumentointia. Viime aikaisista työmaista myös maakaapelointi ja muuntamoiden uusiminen Santahaan, Kiviniityn ja Niittykadun alueilla on hyvä esimerkki kohteesta, joka - Paikkatiedon lisäksi dokumentoinnissa tallennetaan sähköverkkoon liittyvää teknistä tietoa, Kaarina Dahlbacka kertoo. Löydämme tarvittavan tiedon vaikkapa 60-luvulla rakennetusta muuntamosta. Silloin saatetaan mennä penkomaan myös vanhoja paperiarkistoja. on pitänyt meidät kiireisinä ja edellyttänyt aktiivista yhteydenpitoa eri tahojen kanssa, Kaarina Dahlbacka kertoo. 10 SÄHKÖ- JA SAUNALAITOS 2/2014
JÄÄHDYTÄ JÄRKEVÄSTI Energiansäästöä ei kannata hukata kesähelteillä inkä viisaalla energiankäytöllä talvella säästää, sen saattaa nopeasti hukata kesäkuukausien hellepäivinä, jos järkevän jäähdyttämisen perusniksit unohtuvat hien puskiessa pintaan. Jo pienillä arjen ratkaisuilla huoneiston lämpötilaa voi laskea parilla asteella, mikä helpottaa tilannetta huomattavasti. Erilaiset jäähdytyslaitteet kuluttavat sähköä ja ne saattavat aiheuttaa kodin energiankulutukseen yllättävän piikin. Ennen kuin turvautuu koneelliseen jäähdytykseen, kannattaakin ensin käyttää muita keinoja: Jotta sisälle ei tule säteilylämpöä, ikkunoiden eteen on hyvä vetää verhot tai sulkea kaihtimet. Pidä ovet ja ikkunat kiinni päivällä. Jos ulkona on kuumempi kuin sisällä, vedon tunteesta huolimatta sisä lämpötila vain nousee oven tai ikkunoiden ollessa auki. Huolehdi, että kodinkoneet kuten jääkaappi ja pakastin ovat huollettuja. Silloin ne eivät tuota turhaa lämpökuormaa huoneistoon. Erityisesti vältä uunin käyttöä ja saunan lämmittämistä. Hyödynnä yön ja aamun viileys tuuletuksessa. Ole tarkkana kondenssiveden kanssa Nykyään kotitalouksille tarjotaan jäähdyttämiseen monenlaisia jäähdytyslaitteita ja -koneita. Esimerkiksi pöytätuulettimet ovat kelpo ratkaisu. Ne saavat liikkeelle viilentävän ilmavirtauksen ja kuluttavat sähköä kohtuullisen vähän, eli pöytätuulettimet ovat myös energiatehokkaita. Viime aikoina suosiotaan ovat lisänneet siirrettävät ilmastointilaitteet. - Suurimmassa osassa ilmastointilaitteita on suodattimet, jotka kannattaa tarkistaa määräajoin. Silloin varmistetaan suodattimien puhtaus ja että ilma virtaa kunnolla. Jäähdytysputki on hyvä asentaa siten, että se on kunnolla ulkona. Muuten jäähdytysputki voi pukata lämpöä takaisin sisälle, muistuttaa mittausmestari Stefan Finnilä. Jäähdyttäminen on lisäksi suositeltavaa rajata tiettyyn tilaan, Ilmalämpöpumppujen suodattimet on tärkeä tarkistaa ja puhdistaa säännöllisesti. kuten makuuhuoneeseen. Laitteita ei myöskään ole viisasta käyttää turhaan eli esimerkiksi silloin, kun et itse oleskele huoneessa. Myös ilmalämpöpumppujen suodattimet on tärkeä tarkistaa ja puhdistaa säännöllisesti. Ilmalämpöpumpuissa Finnilä korostaa yhtä perusohjetta. - Sen sijaan, että ilmalämpöpumppu olisi automaattitoiminnolla, käyttäisin sitä ainoastaan joko jäähdyttämiseen tai lämmittämiseen. Eli käsisäädöllä ilmalämpöpumppu jäähdytysasentoon silloin, kun viilentämistä tarvitaan. Tällä tavalla energiankulutusta on helpompi hallita, koska mahdollinen ylijäähdyttäminen aiheuttaa turhia kustannuksia. Finnilä neuvoo tarkkailemaan lisäksi jäähdytyslaitteiden kondenssivesiä. - Kondenssivettä saattaa kertyä useita litroja vuorokaudessa. Vesivahinkojen välttämiseksi on hyvä varmistaa, että kondenssivedet ohjautuvat viemäriin. SÄHKÖ- JA SAUNALAITOS 2/2014 11
RAKENTAMINEN SUJUU joustavasti hyvällä yhteistyöllä Kaukolämpörakentaminen, maakaapelointi sekä liikenne- ja katuvalojen ylläpito ja rakentaminen ovat esimerkkejä työkohteista, joiden toteuttamisessa Kokkolan Energia ja Kokkolan kaupungin tekninen palvelukeskus tekevät tiivistä yhteistyötä. ujuvan yhteispelin merkitys korostuu monissa yhteyksissä. Tekninen palvelukeskus myöntää energialiikelaitokselle luvat esimerkiksi erilaisten rakenteiden kuten muuntamoiden rakentamiselle. Kokkolan Energia puolestaan hoitaa tekniselle palvelukeskukselle ostopalveluna liikenne- ja katuvalojen ylläpidon ja rakentamisen. Kaupungininsinööri Heikki Penttilän 12 SÄHKÖ- JA SAUNALAITOS 2/2014
Kaukolämpörakentaminen näkyy katukuvassa ja se on merkittävä asia myös tekniselle palvelukeskukselle. Haasteita tuo nopeatempoisuus, koska on vaikea ennakoida etukäteen, milloin asiakas haluaa vaihtaa öljylämmityksen kaukolämpöön. - Ennakointi ja yhteinen suunnittelu ovat tärkeitä esimerkiksi silloin, kun maahan asennetaan kaapeliputkia tulevia kaapelointeja varten, kaupungininsinööri Heikki Penttilä sanoo. mukaan asioita tehdään paljon yhdessä jo suunnitteluvaiheessa. - Neljä kertaa vuodessa järjestetään laaja yhteistyöpalaveri, johon osallistuvat teknisen palvelukeskuksen ja Kokkolan Energian lisäksi aluevesilaitosten, teleoperaattoreiden, kaavoittajan ja liikennesuunnittelun edustajat. - Näissä palavereissa käydään läpi myös pidemmän aikavälin hankkeita, jotta eri tahot osaavat varautua siihen, mitä tulevina vuosina on tapahtumassa ja mille alueille rakentaminen kohdentuu. Sen lisäksi meillä on luonnollisesti työmaakohtaiset aloituspalaverit. Niissä käsittelemme muun muassa työturvallisuusasiat sekä tarpeet, joita osapuolilla liittyy kyseiseen kohteeseen, Penttilä kertoo. Töiden toteutus tapahtuu pitkälti teknisen palvelukeskuksen työohjelman mukaan. Varsinkin uusilla asuinalueilla olennainen osa rakentamista ovat Kokkolan Energian kaapelivedot kiinteistöille, katuvalaistuksen suunnittelu, rakentaminen ja ylläpito sekä kaukolämpörakentaminen. - Kokkolan Energialla on lisäksi omia, esimerkiksi maakaapelointiin liittyviä projekteja. Näissä tapauksissa tekninen palvelukeskus toimii luvanantajana. Katsomme reitit sellaisiksi, että ne haittaavat mahdollisimman vähän muuta rakentamista katualueilla toimittaessa. Optimaaliset reitit myös kaukolämmölle Vuonna 1976 Kokkolassa aloitettiin kaukolämmön rakentaminen. Siitä lähtien kaukolämmön suosio on lisääntynyt tasaisen varmasti, ja viime vuonna verkostoon liitettiin Kokkolan Energian kolmastuhannes kaukolämpöasiakas. - Kaukolämpörakentaminen näkyy katukuvassa ja se on merkittävä asia myös tekniselle palvelukeskukselle. Haasteita tuo nopeatempoisuus, koska on vaikea ennakoida etukäteen, milloin vaikkapa 70-luvulla rakennetussa omakotitalossa asuva asiakas haluaa vaihtaa öljylämmityksen kaukolämpöön. Niissä tapauksissa täytyy vain sopeutua tilanteeseen mahdollisimman hyvin ja hakea kaukolämmön rakentamiselle mahdollisimman optimaalinen reitti. Kaukolämpökohteissa teknisestä palvelukeskuksesta ovat mukana myös rakentamisen jälkeisestä viheraluekunnostuksesta vastaava viheryksikkö sekä päällystetyöt hoitava rakentamisyksikkö. Uusien liikennevaloristeysten rakentamisen sekä nykyisten liikennevalojen ylläpidon ja peruskorjaukset tekninen palvelukeskus ostaa Kokkolan Energialta ostopalveluna. Kokkolassa on jo noin 30 liikennevaloristeystä, ja tänä vuonna peruskorjauksiin on osoitettu 40 000 euroa. Kokkolan kaupunki jakoi liikennevalojen ylläpitovastuuta äskettäin uudelleen Etelä-Pohjanmaan Ely-keskuksen kanssa. Esimerkiksi Pohjoisväylän ja Satamatien liikennevalojen ylläpito kuuluu nyt Etelä-Pohjanmaan Ely-keskukselle. Kokkolan kaupunki puolestaan vastaa muun muassa Eteläväylän valoristeyksistä sekä kaupungin omalla katuverkolla olevista liikennevaloista. Katuvaloihin uutta teknologiaa Toisin kuin usein luullaan, katuvaloja isännöi Kokkolan kaupungin tekninen palvelukeskus eikä Kokkolan Energia. Energialiikelaitos toki suunnittelee, rakentaa ja ylläpitää toistaiseksi katuvalot mutta raamit siihen tulevat tekniseltä palvelukeskukselta. - Saneeraus- ja rakentamisohjelmat laadimme yhdessä. Kuluvan vuoden uudisrakennus- ja saneerauskohteisiin on varattu 130 000 euroa. Ylimääräisenä työnä toteutuksessa olevaan ohjelmaan kuuluu elohopealamppujen vaihtaminen EU-direktiivin vaatimusten mukaisesti energiaystävällisempiin lamppuihin. Siihen on budjetoitu 200 000 euron määräraha, Penttilä kertoo. EU-direktiivi tähtää energiansäästöön. Kyse on mittavasta investoinnista, joka Kokkolan tapauksessa tarkoittaa noin kahta miljoonaa euroa. Nyt haetaan kokemuksia led-valoista sekä suurpainenatriumlampuista, joita asennetaan aluevaihdon kohteena tänä vuonna olevalle Leenalan ja Kiviniityn alueelle. SÄHKÖ- JA SAUNALAITOS 2/2014 13
Uutisia lyhyesti Maakaapelointi etenee monilla alueilla Vanhoja ilmajohtoja poistuu ja säävarma maakaapelointi etenee useilla alueilla tänäkin kesänä. Rytimäeltä ilmajohdot poistuvat lopullisesti pian kesälomien jälkeen, kun Isomosalantien ja Pajupillintien muuntamoiden välinen maakaapelointi valmistuu. Samalla yksi pylväsmuuntamo korvataan puistomuuntamolla. Ohikulkutien tuntumasta ilmajohtoja poistuu maakaapeloinnin ja uusien puistomuuntamoiden ansiosta Syystien ja Ykspihlajan kohdilta. Ykspihlajassa kaapelointia tehdään Maitotien muuntamolta Lahdenperän suuntaan. Puupylväät poistuvat Tehtaankadun varrelta kulkeva ilmajohto korvataan maakaapelilla. Sen jälkeen koko Tehtaankatu on maakaapelissa sekä katuvalojen että sähköverkon liittymisjohtojen osalta, kertoo Kokkolan Energian rakennuspäällikkö Mika Luokkala. Tehtaankadun lisäksi puupylväät vaihtuvat maakaapeloinnin yhteydessä uusiin rautapylväisiin Mariankadulla Terveystien ja Tehtaankadun välillä sekä Hollihaan koulun lähistöllä. Luokkala arvioi, että kuluvan kesän aikana 20 kilovoltin keskijännitejohtoja kaapeloidaan yhteensä noin viisi kilometriä, ja pienjännitekaapelointia tehdään 10-15 kilometrin matkalla. Reijo Niva maakaapelointityömaalla Syystien tuntumassa. Katuvaloihin liittyvässä rakentamisessa merkittävin kohde on Tehtaankatu. Entisen kauppaopiston ja Santahaan risteyksen välisellä osuudella olevat vanhat puupylväät poistuvat ja ne korvataan ajoväylien välissä kulkevalle kaistalle rakennettavilla uusilla valaisimilla. - Samassa yhteydessä Tehtaankadun varrella olevien omakotitalojen kohdalla Lyhyt laskutusväli helpottaa oman talouden hallintaa Sähkö- ja kaukolämpölaskujen lyhyt laskutusväli helpottaa kotitalouksissa oman talouden hallintaa. Esimerkiksi kerran kuussa tapahtuvan laskutuksen edut korostuvat varsinkin sähkölämmityskohteissa. - Pienkuluttajille laskut ovat lähteneet useimmiten neljä kertaa vuodessa, mutta nykyään asiakkaille tarjotaan vaikkapa joka toinen kuukausi tapahtuvaa laskutusta. Kuukauden laskutusväli sopii eri- tyisen hyvin sähköllä lämmittäville asiakkaille, kertoo laskutusvastaava Tarja Bäckström. Jos asiakas haluaa vaihtaa energialaskunsa laskutusvälin, se onnistuu ottamalla yhteyttä Kokkolan Energian asiakaspalveluun puhelimitse tai Kokkolan Energian kotisivujen kautta. Vaihdamme laskutusvälin asiakkaan pyynnöstä maksutta. Uusi laskutusväli astuu voimaan jo seuraavan laskutuksen yhteydessä. 14 SÄHKÖ- JA SAUNALAITOS 2/2014
Erilliset mittarit tuovat selkeyttä Monissa paritaloyhtiöissä on yksi yhteinen mittari. Kimppakämpissä yksi sähkömittari saattaa mitata hyvinkin monen asukkaan yhteenlaskettua kulutusta. Aina ei selvitä ongelmitta tilanteissa, joissa asukkaat arvioivat keskenään, kuinka yhteinen sähkö- tai kaukolämpölasku jaetaan. Muun muassa asukkaiden kulutustottumukset saattavat poiketa toisistaan hyvinkin suuresti. - Erilliset mittarit tuovat joustavuutta esimerkiksi muuttotilanteissa sekä lisäävät selkeyttä sähkön ja kaukolämmön jakeluun liittyvässä laskutuksessa, kun jokainen talous saa nimenomaan omaa kulutustaan koskevan laskun. Tästä koituvat pitkän aikavälin hyödyt kannattaa huomioida jo rakennusvaiheessa, sanoo Erilliset mittarit lisäävät selkeyttä sähkön ja kaukolämmön jakeluun liittyvässä laskutuksessa. laskutusvastaava Tarja Bäckström. Hän muistuttaa, että energiayhtiön vastuu rajoittuu kulutuksen mittaamiseen ja sen laskuttamiseen. Mikäli usealla taloudella on yksi yhteinen sähkö- ja/tai kaukolämpömittari, siitä syntyvän laskun jakamisesta sopivat asukkaat keskenään. Kokkolan Energia lähettää syksyllä asiaa koskevan infokirjeen niihin kohteisiin, joissa mittari on jaettu kahden tai useamman asukkaan kesken. Ilmoita muutosta hyvissä ajoin Jotta uudessa kodissa ovat sähköt varmasti päällä muuttopäivänä, on tärkeä olla yhteydessä riittävän ajoissa Kokkolan Energian asiakaspalveluun. Myös poismuuttotilanteessa on asiakkaan syytä olla ajoissa yhteydessä energiayhtiöön. Näin vältytään esimerkiksi tilanteilta, jossa asiakas joutuu maksamaan toisten kuluttamaa sähköä. Alan yleisen suosituksen mukaisesti sähkösopimus on syytä tehdä vähintään 14 vuorokautta ennen haluttua sähkön kytkentäpäivää. Kesäkuussa voimaan astunut kuluttajasuojalain muutos korostaa riittävän aikaisin tehdyn sähkösopimuksen merkitystä. Lakimuutoksella halutaan turvata kuluttajan oikeuksia liittyen esimerkiksi niihin epäkohtiin, joita sähkön puhelinmyynti on aiheuttanut. Lakimuutoksen myötä asiakkaalla on oikeus peruuttaa tekemänsä sähkösopimus 14 vuorokauden kuluessa sopimuksen tekemisestä. MUUTOSTA VOI ILMOITTAA: nettisivumme kautta www.kokkolanenergia.fi puhelimitse asiakaspalveluumme 06 828 9295 tai sähköpostitse asiakaspalvelu@kokkolanenergia.fi Sähköenergian hinnat laskevat Kokkolan Energia laskee toistaiseksi voimassa olevien sopimusten energiamaksuja neljällä prosentilla 1.7.2014 alkaen. Perusmaksut pysyvät ennallaan. Määräaikaisten sopimusten hinnat eivät muutu. Alennuksen vaikutus 2 000 kwh vuodessa kuluttavalle kerrostaloasukkaalle on noin viisi euroa, 5 000 kwh vuodessa kuluttavalle asiakkaalle noin 13 euroa ja 18 000 kwh kuluttavalle sähkölämmittäjälle noin 45 euroa vuodessa. Alennus on seurausta markkinatilanteen muuttumisesta. Hinnanalennus ei vaadi asiakkailta toimenpiteitä. Lisätiedot: myyntipäällikkö Antti Rytioja, puh. 044 7809 387. Jussi Lampela voitti kaasugrillin Jussi Lampela Kokkolasta voitti kaasugrillin arvonnassa, johon osallistuivat asiakkaat, jotka vaihtoivat Kokkolan Energian sähkö- ja kaukolämpölas- kun e-laskuksi maaliskuun ja kesäkuun välisenä aikana. Kokkolan Energia onnittelee voittajaa ja kiittää kaikkia arvontaan osallistuneita uusia e-laskuasi- akkaita. Voittajaan on oltu yhteydessä henkilökohtaisesti. SÄHKÖ- JA SAUNALAITOS 2/2014 15
Energiavisan voittajat 1/2014 Vuoden 2014 ensimmäisessä asiakaslehdessä olleeseen Energiavisaan lähetettiin yhteensä 601 vastausta. Tavarapalkinnon voittivat seuraavat vastaajat: Aaltonen Aino, Kokkola, Annala Mika, Kokkola, Anttila Pertti, Haapavesi, Engberg Maiju, Kokkola, Halonen Hillevi, Kokkola, Hautakoski Aulis, Kokkola, Jouppi Eija, Pietarsaari, Karhulahti Sakari, Kokkola, Kivenheimo Jyrki, Kokkola, Koivula Olavi, Pori, Kotkamaa Susanne, Kokkola, Kulmala Milla, Kokkola, Lamu Väinö, Kokkola, Luokkala Henrik, Kokkola, Ojanperä Ville, Kokkola, Potinoja Ingegerd, Kokkola, Ruisaho Tuulikki, Kokkola, Salminen Seppo, Kokkola, Siirilä Tatu, Kälviä, Sirèn Marjatta, Kokkola. Kiitos jälleen kaikille osallistujille. Palkinnot on toimitettu voittajille. Energiavisa Vastaajan nimi ja yhteystiedot: Kokkolan Energia maksaa postimaksun 1) Kuinka monta liikennevaloristeystä Kokkolassa on tällä hetkellä? a) noin 15 b) noin 30 c) noin 60 2) Kuinka monta prosenttia Kokkolan Energia laski sähköenergian hintaa heinäkuun alussa? a) 2 prosenttia b) 3 prosenttia c) 4 prosenttia 3) Kuinka monta neliötä aurinkokennoja on Håkan Granqvistin omakotitalon katolla keräämässä aurinkoenergiaa? a) 5 b) 30 c) 40 Voit osallistua kilpailuun leikkaamalla oheisen kupongin ja postittamalla sen meille vastauslähetyksenä. Vastaukset kysymyksiin löydät tämän lehden sivuilta. Oikein vastanneiden kesken arvomme 20 kpl tavarapalkintoja. Lähetä vastaukset 15.8.2014 mennessä. KOKKOLAN ENERGIA TUNNUS 5010255 00003 VASTAUSLÄHETYS