SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1999 N:o 1137 1143 SISÄLLYS N:o Sivu 1137 Laki yhtiöveron hyvityksestä annetun lain muuttamisesta... 3159 1138 Laki yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 2 ja 11 f :n muuttamisesta... 3162 1139 Asetus ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta... 3163 1140 Asetus Metsäntutkimuslaitoksesta... 3164 1141 Valtioneuvoston päätös vaikeista sairauksista ja niiden hoitoon käytettävistä kliinisistä ravintovalmisteista, joihin suoritetaan sairausvakuutuslain mukaista korvausta, annetun valtioneuvoston päätöksen 1 ja 2 :n muuttamisesta... 3168 1142 Opetusministeriön päätös valtion elokuvatarkastamon ja elokuvalautakunnan suoritteiden maksullisuudesta... 3173 1143 Maa- ja metsätalousministeriön ilmoitus eräistä ministeriön päätöksistä... 3174 N:o 1137 Laki yhtiöveron hyvityksestä annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1999 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan yhtiöveron hyvityksestä 29 päivänä joulukuuta 1988 annetun lain (1232/1988) 9 :n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1104/1994, muutetaan 5 :n 3 ja 4 momentti ja 7, sellaisina kuin ne ovat, 5 :n 3 momentti laissa 932/1993, 4 momentti laissa 472/1998 ja 7 laissa 1542/1992 sekä lisätään lakiin uusi 6 a 6 d seuraavasti: 5 Hyväksi lukematta jäänyt hyvityksen määrä (käyttämätön hyvitys) vähennetään 1 ja 2 momentissa säädetyllä tavalla myöhemmiltä verovuosilta määrätyistä tuloveroista, ei kuitenkaan pidemmältä ajalta kuin kymmeneltä verovuodelta. Käyttämättömät hyvitykset vähennetään verovuonna saatuun tuloon perustuvan yhtiöveron hyvityksen hyväksi lukemisen jälkeen siinä järjestyksessä, jossa ne ovat syntyneet. Mitä 3 momentissa säädetään, ei sovelleta peiteltyyn osinkoon perustuvaan hyvitykseen. Jos verovelvollisella on oikeus hyvitykseen myös muun verovuonna saamansa tulon kuin peitellyn osingon perusteella, luetaan osingonsaajan hyväksi 1 momenttia sovellettaessa ensin muun tulon perusteella saatu hyvitys. 6a Tuloveron vähimmäismäärää laskettaessa jaettavaksi päätettyyn osinkoon ei lueta rajoitetusti verovelvollisille osingonsaajille jaettua osinkoa. Jaettavaksi päätettyyn osinkoon jätetään kuitenkin lukematta enintään yhtiön verovuonna vieraasta valtiosta saamien elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (360/1968) 6 :n 2 momentin tai Suomen ja vieraan valtion välillä kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn, 1 päivän tammikuuta 1995 jälkeen voimaan tulleen sopimuksen nojalla Suomen verosta vapaiden osinkojen määrä. Jos yhtiön verovuonna vieraasta valtiosta HE 117/1999 VaVM 21/1999 EV 80/1999 135 1999 490301
3160 N:o 1137 saamien Suomen verosta vapaiden osinkojen määrä on verovuonna rajoitetusti verovelvollisille jaetun osingon määrää suurempi, erotus (osinkoylijäämä) otetaan seuraavina verovuosina huomioon vieraasta valtiosta saatujen Suomen verosta vapaiden osinkojen lisäyksenä siten kuin 3 momentissa säädetään. Osinkoylijäämät otetaan huomioon kymmeneltä verovuotta edeltäneeltä vuodelta aikaisimmasta vuodesta alkaen, kunnes yhtiön verovuonna vieraasta valtiosta saamien Suomen verosta vapaiden osinkojen määrä on rajoitetusti verovelvollisille jaetun osinkojen määrän suuruinen. Edellä tarkoitettuna rajoitetusti verovelvollisena osingonsaajana ei pidetä sitä, jolla on oikeus yhtiöveron hyvitykseen, eikä yhteisöä, joka on Suomessa asuvien välittömässä tai välillisessä määräämisvallassa. 6b Yhtiön vieraasta valtiosta saamaksi Suomen verosta vapaaksi osingoksi katsotaan myös yhtiön vaatimuksesta sen kotimaiselta tytäryhtiöltään saama osinko siltä osin kuin sitä ei rajoitetusti verovelvolliselle jaettuna olisi luettu tytäryhtiön jakamaan osinkoon tytäryhtiön tuloveron vähimmäismäärää 6 a :n mukaisesti laskettaessa. Tytäryhtiön verotuksessa vastaava määrä katsotaan jaetuksi rajoitetusti verovelvolliselle. Mitä 1 momentissa säädetään, sovelletaan vain, jos osingonsaajayhtiö on ollut osinkoa jakavan yhtiön konserniavustuksesta verotuksessa annetun lain (825/1986) 3 :ssä tarkoitettu emoyhtiö keskeytyksettä siitä ajankohdasta, jona osinkoa jakava yhtiö on saanut osingon vieraasta valtiosta siihen ajankohtaan, jona osingonsaajayhtiö on saanut osingon. Jos osinkoa jakavan yhtiön on katsottu saaneen osingon vieraasta valtiosta tämän pykälän nojalla, edellytyksenä on lisäksi, että emoyhtiö on ollut osingon ulkomaiselta yhteisöltä alun perin saaneen yhtiön konserniavustuksesta verotuksessa annetun lain 3 :ssä tarkoitettu emoyhtiö silloin, kun osinko on saatu ulkomaiselta yhteisöltä. Osingonsaajayhtiön on esitettävä 1 momentissa tarkoitettu vaatimus ennen osinkoa jakavan yhtiön sen verovuoden verotuksen päättymistä, jolta osinko on jaettu sekä esitettävä selvitys 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen edellytysten täyttymisestä. 6c Tämän lain 6 a :ää sovelletaan vain, jos Suomella on osinkoa maksavan yhteisön asuinvaltion kanssa voimassa kaksinkertaisen verotuksen välttämistä koskeva sopimus, yhteisöä on sopimuksen mukaan pidettävä tuossa valtiossa asuvana ja sopimusta sovelletaan yhteisön saamaan tuloon, edellyttäen, että yhteisöt siinä valtiossa ovat velvollisia suorittamaan tulostaan veroa, joka ei ulkomaisten väliyhteisöjen osakkaiden verotuksesta annetun lain (1217/1994) 2 :n 4 momentissa tarkoitetulla tavalla olennaisesti eroa yhteisöjen Suomessa tulostaan suoritettavasta verosta, eikä yhteisö ole saanut hyötyä tämän valtion erityisestä veronhuojennuslainsäädännöstä. Tämän lain 6 a :ää sovelletaan 1 momentin estämättä kuitenkin myös, jos selvitetään, että yhteisön tuloverotuksen tosiasiallinen taso asuinvaltiossaan ylittää ulkomaisten väliyhteisöjen osakkaiden verotuksesta annetun lain 2 :n 1 ja 3 momentin mukaisen tason. 6d Osinkoylijäämiä ei oteta huomioon, jos osinkoylijäämän syntymisvuonna tai sen jälkeen yli puolet yhtiön osakkeista tai osuuksista on muun saannon kuin perinnön tai testamentin vuoksi vaihtanut omistajaa tai yli puolet sen jäsenistä on vaihtunut. Jos vähintään 20 prosenttia yhtiön osakkeista tai osuuksista omistavassa yhteisössä tai yhtymässä on tapahtunut vastaava omistajanvaihdos, yhteisön tai yhtymän omistamien osakkeiden tai osuuksien katsotaan vaihtaneen omistajaa. Pörssiyhtiön osinkoylijäämä otetaan 1 momentin estämättä huomioon, jos yhtiön muista kuin julkisen kaupankäynnin kohteena olevista osakkeista yli puolet ei ole vaihtanut omistajaa 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. Pörssiyhtiön omistamien osakkeiden ei tällöin katsota vaihtaneen omistajaa 1 momentin jälkimmäistä virkettä sovellettaessa. Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, verovirasto voi erityisistä syistä, milloin se yhtiön toiminnan jatkumisen kannalta on tarpeen, hakemuksesta myöntää oikeuden osinkoylijäämien huomioon ottamiseen. Yhteisön jakauduttua jakautuvan yhteisön käyttämättömät osinkoylijäämät siirtyvät vastaanottaville yhteisöille samassa suhteessa kuin jakautuvan yhteisön varallisuusverolain 27 :ssä tarkoitettu nettovarallisuus siirtyy vastaanottaville yhteisöille. Yhteisön jakauduttua vastaanottavalla yhteisöllä on oikeus käyttää jakautuvan yhtei-
N:o 1137 3161 sön käyttämättömät osinkoylijäämät, jos vastaanottavan yhteisön osakkaat tai jäsenet ovat sen verovuoden alusta lukien, jonka osinkoylijäämästä on kysymys, omistaneet yli puolet jakautuvan yhteisön osakkeista tai osuuksista. Yhteisöjen sulauduttua vastaanottavalla yhteisöllä on oikeus käyttää sulautuvan yhteisön käyttämättömät osinkoylijäämät, jos vastaanottava yhteisö on sen verovuoden alusta lukien, jonka osinkoylijäämästä on kysymys, omistanut vähintään yhdeksän kymmenesosaa sulautuvan yhteisön osakkeista tai osuuksista. Vastaanottavalla osuuskunnalla tai säästöpankilla on kuitenkin aina oikeus käyttää sulautuvan osuuskunnan tai säästöpankin osinkoylijäämät, jotka ovat syntyneet sinä verovuonna, jona sulautuminen on tapahtunut, tai kahtena sitä edeltäneenä verovuonna. 7 Laskettaessa, onko yhtiön vero vähintään tuloveron vähimmäismäärän suuruinen, otetaan yhtiön verona (vertailuvero) huomioon se tulovero, joka yhtiölle 3 momentissa tarkoitettujen vähennysten jälkeen olisi maksuunpantava yhtiön verotettavan tulon perusteella sekä Suomessa verovapaasta tai verosopimuksen mukaan Suomessa verosta vapautetusta osinkotulosta vieraassa valtiossa suoritettu vero. Vertailuveroa laskettaessa ei oteta huomioon veronkorotusta. Vertailuveroa laskettaessa vähennetään yhtiön tulosta 6 b :n nojalla vieraasta valtiosta saaduksi katsottu osinko ja siihen liittyvä hyvitys ja yhtiön verosta Suomessa suoritettavasta verosta vähennettävä vieraassa valtiossa suoritetun veron määrä. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2000. Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2000 toimitettavassa verotuksessa. Lain 6 a :ssä tarkoitettuina osinkoylijääminä otetaan huomioon verovuodelta 2000 ja sen jälkeen syntyneet ylijäämät. Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1999 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Ministeri Suvi-Anne Siimes
3162 N:o 1138 Laki yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 2 ja 11 f :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1999 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yhteistoiminnasta yrityksissä 22 päivänä syyskuuta 1978 annetun lain (725/1978) 2 :n 4 momentti ja 11 f :n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa 614/1996, seuraavasti: 2 Soveltamisala Konserniyhteistyöstä säädetään 11 b 11 g :ssä. Säännöksiä kansallisesta konserniyhteistyöstä sovelletaan konserniyhteistyöhön Suomessa ja säännöksiä kansainvälisestä konserniyhteistyöstä Euroopan talousalueella. Kansainvälistä konserniyhteistyötä koskevia säännöksiä sovelletaan myös Euroopan talousalueen ulkopuolelta olevan konsernin yrityksiin ja liikkeisiin talousalueella, jos konserni on nimennyt edustajakseen tässä asiassa suomalaisen yrityksen tai, jollei edustajaa ole nimetty, jos suomalainen yritys työllistää suurimman määrän työntekijöitä Euroopan talousalueella. 11f neuvotella konsernin johdon kanssa kansainvälisen konserniyhteistyön järjestämisestä. Sitä koskeva sopimus on neuvotteluryhmän enemmistön hyväksyttävä. Erityinen neuvotteluryhmä kokoontuu konsernin johdon kanssa sen kutsusta. Aloite voi tulla joko konsernin johdolta tai konsernin henkilöstöltä 11 c :n mukaisesti. Erityisessä neuvotteluryhmässä on vähintään kolme ja enintään 18 jäsentä. Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä joulukuuta 1999. Yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain kansainvälistä konserniyhteistyötä koskevia säännöksiä ei kuitenkaan sovelleta niihin tässä laissa tarkoitettuihin konserneihin, joissa on tämän lain voimaan tullessa koko henkilöstöä koskeva sopimus ylikansallisesta konsernin johdon ja henkilöstön välisestä vuorovaikutuksesta. Erityinen neuvotteluryhmä kansainvälisessä konserniyhteistyössä Erityisen neuvotteluryhmän tehtävänä on Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1999 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Työministeri Sinikka Mönkäre HE 125/1999 TyVM 5/1999 EV 76/1999 Neuvoston direktiivi 97/74/EY; EYVL N:o L 10, 16.1.1998, s. 22
3163 N:o 1139 Asetus ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1999 Opetusministerin esittelystä lisätään ammatillisesta koulutuksesta 6 päivänä marraskuuta 1998 annettuun asetukseen (811/1998) uusi 8 a, 10 :ään uusi 4 momentti, jolloin nykyinen 4 momentti siirtyy 5 momentiksi ja 13 :ään uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3 5 momentti siirtyy 4 6 momentiksi seuraavasti: 8a Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus Valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen laajuus on vähintään 20 ja enintään 40 opintoviikkoa, erityisten syiden perusteella koulutuksen laajuus voi olla kuitenkin enintään 80 opintoviikkoa. Koulutuksen tavoitteena on valmentaa ja kuntouttaa ammatilliseen peruskoulutukseen siirtymistä varten. Jos opiskelijan ei vammaisuuden tai sairauden vuoksi ole mahdollista siirtyä ammatilliseen perustutkintoon johtavaan koulutukseen, valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen laajuus on vähintään 40 ja enintään 120 opintoviikkoa. Koulutuksen tavoitteena on tällöin valmentaa ja kuntouttaa työhön ja itsenäiseen elämään. Valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa ja ohjauksessa tulee noudattaa opetushallituksen vahvistamia opetussuunnitelman perusteita. 10 Arvioinnin yleiset perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa ja ohjauksessa sekä maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa voidaan poiketa edellä olevista arvioinnin yleisistä perusteista siten kuin opetushallituksen vahvistamissa opetussuunnitelman perusteissa määrätään. 13 Tutkintotodistus, erotodistus ja todistus suoritetuista opinnoista Opiskelijalle, joka on suorittanut ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 3 :n 2 ja 3 momentissa tarkoitetun koulutuksen annetaan todistus suoritetuista opinnoista. Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä joulukuuta 1999. Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1999 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Opetusministeri Maija Rask
3164 N:o 1140 Asetus Metsäntutkimuslaitoksesta Annettu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1999 Maa- ja metsätalousministerin esittelystä säädetään Metsäntutkimuslaitoksesta 3 päivänä joulukuuta 1999 annetun lain (1114/1999) 2, 3 ja 7 :n nojalla: 1 Metsäntutkimuslaitoksen tehtävät Laissa säädetyn tehtävänsä toteuttamiseksi Metsäntutkimuslaitos: 1) harjoittaa tieteellistä tutkimustoimintaa ja siihen perustuvaa tietotuotantoa; 2) edistää tutkimustulosten hyväksikäyttöä sekä kehittää tutkimusalansa kotimaista ja kansainvälistä yhteistoimintaa; 3) harjoittaa tutkimukseen liittyvää palvelutoimintaa; 4) huolehtii metsänjalostustoiminnasta; 5) hoitaa hallinnassaan olevia tutkimus- ja luonnonsuojelualueita; 6) seuraa metsävarojen ja metsien terveydentilan kehitystä; 7) hoitaa muut laissa ja asetuksessa säädetyt tehtävät; sekä 8) hoitaa ne tehtävät, jotka asianomainen ministeriö sille erikseen antaa. 2 Johtokunta Tutkimuslaitoksessa on johtokunta, johon kuuluu ylijohtaja ja enintään seitsemän muuta laitoksen tehtäväalaa tuntevaa jäsentä, joista yhden tulee edustaa tutkimuslaitoksen henkilöstöä. Valtioneuvosto nimittää johtokunnan jäsenet kolmeksi vuodeksi kerrallaan sekä määrää jäsenistä yhden puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi. Maa- ja metsätalousministeriö vahvistaa johtokunnan jäsenten palkkiot. 3 Johtokunnan tehtävät Johtokunta ohjaa ja valvoo tutkimuslaitoksen toimintaa. Johtokunnan tehtävänä on: 1) päättää tutkimuslaitoksen toimintalinjoista ja tavoitteista; 2) vahvistaa tutkimuslaitoksen työjärjestys, jollei johtokunta anna sitä ylijohtajan vahvistettavaksi; 3) päättää tutkimuslaitoksen talous- ja toimintasuunnitelmasta, talousarvioehdotuksesta, budjettirahoituksen suuntaamisesta asianomaisen ministeriön kanssa sovittujen tulostavoitteiden puitteissa, vuotuisesta toimin-
N:o 1140 3165 tasuunnitelmasta sekä tilinpäätöksen ja siihen liittyvän toimintakertomuksen hyväksymisestä; 4) päättää professorin virkojen tehtäväalat sekä nimittää tutkimusjohtaja, hallintojohtaja, professori, tutkimuskeskuksen johtaja ja tutkimusaseman johtaja; 5) päättää johtokunnan nimitystoimivaltaan kuuluvan viran perustamisesta, lakkauttamisesta, viran nimen ja tehtäväpiirin muuttamisesta sekä viran siirtämisestä, jollei työjärjestyksessä toisin määrätä; 6) päättää tutkimus- ja luonnonsuojelualueiden käyttöperiaatteet; 7) päättää neuvottelukuntien asettamisesta ja niiden tehtävistä; 8) päättää muista tutkimuslaitoksen kannalta laajakantoisista ja periaatteellisesti tärkeistä asioista; 9) määrätä ylijohtajan sijaiset; sekä 10) käsitellä ne muut asiat, jotka johtokunnan puheenjohtaja, ylijohtaja tai kaksi johtokunnan jäsentä esittävät käsiteltäviksi. 4 Johtokunnan kokoontuminen ja päätöksenteko Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Johtokunta on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtajan lisäksi vähintään kolme muuta jäsentä on läsnä. Johtokunnan päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan tulee päätökseksi se ehdotus, jota kokouksen puheenjohtaja on kannattanut. 5 Hoitokunta Yhtä tai useampaa tulosyksikköä varten tutkimuslaitos voi asettaa kolmeksi vuodeksi kerrallaan hoitokunnan, jonka tehtävistä, kokoonpanosta sekä jäsenten ja sihteerin määräämisestä ja muusta toiminnan järjestelystä määrätään työjärjestyksessä. Hoitokunnista on voimassa, mitä valtion komiteoista määrätään. 6 Henkilöstö Tutkimuslaitoksen päällikkönä on ylijohtaja. Tutkimuslaitoksessa on tutkimusjohtajan, hallintojohtajan ja professorin virkoja. Tutkimuslaitoksessa voi olla tutkimuskeskuksen johtajan ja tutkimusaseman johtajan virkoja sekä muuta virka- ja työsopimussuhteessa olevaa henkilöstöä. Ylijohtajalla ja tutkimusjohtajalla on professorin arvonimi. 7 Ylijohtajan tehtävät Ylijohtaja johtaa, valvoo ja kehittää tutkimuslaitoksen toimintaa ja vastaa toiminnan tuloksellisuudesta ja laitokselle asetettujen tulostavoitteiden saavuttamisesta. 8 Asioiden ratkaiseminen Tutkimuslaitokselle kuuluvat asiat ratkaisee johtokunta, ylijohtaja tai muu henkilö sen mukaan kuin tässä asetuksessa säädetään tai työjärjestyksessä taikka sen nojalla määrätään. Ylijohtaja ratkaisee asiat, jotka eivät kuulu johtokunnalle tai joita ei ole työjärjestyksessä tai sen nojalla siirretty muun henkilön ratkaistavaksi. Ylijohtaja voi yksittäistapauksessa ottaa ratkaistavakseen asian, joka muutoin olisi muun henkilön ratkaistava. Johtokunta, ylijohtaja, tutkimusjohtaja ja hallintojohtaja ratkaisevat asian esittelystä. Työjärjestyksessä määrätään, mitkä asiat voidaan ratkaista ilman esittelyä. 9 Kelpoisuusvaatimukset Ylijohtajalta vaaditaan käytännössä osoitettua johtamistaitoa ja aikaisempaa johtamiskokemusta sekä tutkimusjohtajalta, hallintojohtajalta, tutkimuskeskuksen johtajalta ja tutkimusaseman johtajalta tehtävien edellyttämää, käytännössä osoitettua johtamistaitoa. Lisäksi vaaditaan:
3166 N:o 1140 1) ylijohtajalta tohtorin tutkinto, perehtyneisyys metsäntutkimukseen sekä käytännön metsätalouden ja hallinnon tuntemusta; 2) tutkimusjohtajalta tohtorin tutkinto, hyvä perehtyneisyys metsäntutkimukseen ja hallinnon tuntemusta; 3) professorilta tohtorin tutkinto ja hyvä perehtyneisyys viran tehtäväalaan; 4) hallintojohtajalta ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys hallinnollisiin tehtäviin; sekä 5) tutkimuskeskuksen johtajalta ja tutkimusaseman johtajalta tohtorin tutkinto tai lisensiaatin tutkinto ja perehtyneisyyttä metsäntutkimukseen sekä käytännön metsätalouden ja hallinnon tuntemusta. 10 Virkojen ja tehtävien täyttäminen Ylijohtajan nimittää valtioneuvosto. Tutkimusjohtajan, hallintojohtajan, professorin, tutkimuskeskuksen johtajan ja tutkimusaseman johtajan nimittää tutkimuslaitoksen johtokunta. Tutkimusjohtajan virka täytetään määräajaksi, enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Professorin virka voidaan täyttää myös määräajaksi, enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Muun kuin 1 ja 2 momentissa mainitun virkamiehen nimittämisestä ja työsuhteisen henkilön ottamisesta määrätään työjärjestyksessä. 11 Virkavapaus Virkavapauden myöntää: 1) ylijohtajalle enintään vuodeksi maa- ja metsätalousministeriö ja yli vuodeksi valtioneuvosto; 2) tutkimusjohtajalle, hallintojohtajalle, professorille, tutkimuskeskuksen johtajalle ja tutkimusaseman johtajalle enintään vuodeksi ylijohtaja ja yli vuodeksi johtokunta; sekä 3) muulle virkamiehelle ylijohtaja tai muu työjärjestyksessä mainittu henkilö. Sellaisen virkavapauden myöntämisestä, johon virkamiehellä on oikeus lain, asetuksen tai virkaehtosopimuksen nojalla, määrätään työjärjestyksessä. 12 Sijaisuudet Viran hoidosta virkavapauden aikana taikka viran ollessa avoinna päättää virkavapauden myöntäjä. 13 Ulkopuoliset tutkijat Tutkimuslaitokseen voidaan ottaa määräajaksi ulkopuolisia tutkijoita, jotka voivat hyödyntää tutkimuslaitoksen myöntämiä tutkimusmahdollisuuksia. Ulkopuoliset tutkijat eivät ole palvelussuhteessa tutkimuslaitokseen eivätkä saa siltä palkkaa. Ulkopuolisen tutkijan ottamisen ehdoista ja asemasta määrätään työjärjestyksessä. 14 Valtion edustaminen Tutkimuslaitos kantaa ja vastaa valtion puolesta sekä valvoo tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa sekä välimiesmenettelyssä ja toimituksissa valtion etua ja oikeutta kaikissa tutkimuslaitosta koskevissa asioissa. 15 Työjärjestys Työjärjestyksessä annetaan tarvittavat määräykset tutkimuslaitoksen organisaatiosta, yksiköiden ja henkilöstön tehtävistä, asioiden ratkaisemisesta ja laitoksen toiminnan muusta järjestelystä. 16 Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2000. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan nimittää virkaan tai ottaa työsuhteeseen Metsänjalostussäätiöstä siirtyvät henkilöt sekä ryhtyä muihin asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin. Edellä 2 momentissa tarkoitetut virat ja tehtävät voidaan ensi kertaa täyttää niitä haettavaksi julistamatta.
N:o 1140 3167 Täytettäessä virkaa, joka on julistettu haettavaksi ennen tämän asetuksen voimaantuloa, noudatetaan asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1999 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä 2 490301/135
3168 N:o 1141 Valtioneuvoston päätös vaikeista sairauksista ja niiden hoitoon käytettävistä kliinisistä ravintovalmisteista, joihin suoritetaan sairausvakuutuslain mukaista korvausta, annetun valtioneuvoston päätöksen 1 ja 2 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1999 Valtioneuvosto on sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä muuttanut vaikeista sairauksista ja niiden hoitoon käytettävistä kliinisistä ravintovalmisteista, joihin suoritetaan sairausvakuutuslain mukaista korvausta, 4 päivänä kesäkuuta 1998 annetun valtioneuvoston päätöksen (404/1998) 1 ja 2 :ää, sellaisina kuin ne ovat osittain muutettuna päätöksillä 243/1999 ja 836/1999, seuraavasti: 1 Sairausvakuutuslain 9 :n 5 momentissa tarkoitettuja vaikeita sairauksia ja niiden hoitoon tarvittavia 5 a :ssä tarkoitettuja Sairaus kliinisiä ravintovalmisteita, joista korvataan 75 prosenttia säädetyn kiinteän omavastuun ylittävältä osalta ostokerralta, ovat: Ravintovalmiste Päivittäistä letkuruokintaa vaativat tilat... 1) Advera 2) AlitraQ 3) Biosorbin MCT 4) Calogen 5) Carbospare 6) Duocal 7) Elemental 028 8) Enrich 9) Ensure 10) Ensure plus RTH 11) Fantomalt 12) Glucerna 13) Impact 14) Liquigen 15) Medasond D-Control/Fresubin D-Control 16) Medasond energy 17) Medasond 750 MCT/Fresubin 750 MCT 18) Medasond Isofiber/Fresubin IsoFibre 19) Medasond standard/fresubin neutral 20) Medasond Supportan/Supportan 21) Nepro 22) Nutrison concentrated 23) Nutrison energiarikas
N:o 1141 3169 24) Nutrison jauhe 25) Nutrison LEN soija multi fibre 26) Nutrison Multi Fibre 27) Nutrison pediatric energiarikas 28) Nutrison pediatric multi fibre 29) Nutrison pediatric standard 30) Nutrison pepti 31) Nutrison pre 32) Nutrison soija 33) Nutrison standardi 34) Nutrodrip Energi 35) Nutrodrip Fiber 36) Nutrodrip Intensiv/Nutrodrip Mix 37) Nutrodrip Junior 38) Nutrodrip Protein 39) Nutrodrip Standard 40) Osmolite/Jevity 41) Pediasure 42) Pepti 2000 43) Polycose 44) Pre-Nutrison 45) Sandosource Gl kontroll/novasource Gl Control 46) Semper 47) Semper Energia 48) Semper Extra 49) Semper Kuitu 50) Semper lasten letkuravintovalmiste 51) Semper Luonnon letkuravinto 52) Semper Standardi 53) Semper Vähärasvainen 2 Sairausvakuutuslain 9 :n 5 momentissa tarkoitettuja vaikeita sairauksia ja niiden hoitoon tarvittavia 5 a :ssä tarkoitettuja Sairaus Ravintoaineiden, lähinnä rasvojen, vaikeat imeytymishäiriöt... kliinisiä ravintovalmisteita, joista korvataan 50 prosenttia säädetyn kiinteän omavastuun ylittävältä osalta ostokerralta, ovat: Ravintovalmiste 1) Addera 2) Additene 3) Advera 4) Alimentum 5) AlitraQ 6) Biosorbin MCT 7) Calogen 8) Carbospare 9) Duocal 10) Elemental 028 11) Enrich 12) Ensini 13) Ensure 14) Ensure High Protein 15) Ensure Plus 16) Ensure Plus RTH
3170 N:o 1141 17) Fantomalt 18) Fortifresh 19) Fortimel 20) Glucerna 21) Impact 22) Liquigen 23) MCT Pepdite 24) MCT-öljymoduli 25) Medadrink energy/fresubin energy 26) Medadrink D-Control 27) Medadrink standard/fresubin 28) Medadrink Supportan 29) Medasond D-Control/Fresubin D-Control 30) Medasond 750 MCT/Fresubin 750 MCT 31) Medasond Isofiber/Fresubin IsoFibre 32) Medasond standard/fresubin neutral 33) Medasond Supportan/Supportan 34) Monogen 35) Nepro 36) Nutridrink 37) Nutrison concentrated 38) Nutrison energiarikas 39) Nutrison jauhe 40) Nutrison Multi Fibre 41) Nutrison pediatric multi fibre 42) Nutrison pepti 43) Nutrison standardi 44) Nutrodrip Energi 45) Nutrodrip Fiber 46) Nutrodrip Fiberdrink 47) Nutrodrip Intensiv/Nutrodrip Mix 48) Nutrodrip Junior 49) Nutrodrip Protein 50) Nutrodrip Standard 51) Oral Impact 52) Osmolite/Jevity 53) Pediasure 54) Pepti 2000 55) Pepti Junior 56) Polycose 57) Portagen 58) Pregestimil 59) Protifar 60) ProvidExtra 61) Resource Energidrink 62) Sandosource Gl kontroll/novasource Gl Conrol 63) Scandishake 64) Semper 65) Semper Energia 66) Semper Extra 67) Semper Kuitu 68) Semper Minimax 69) Semper Plus 70) Semper Standardi
N:o 1141 3171 71) Semper Teho/Dietta Teho 72) Semper Vähärasvainen 73) Sonana Ren-O-Prot Lasten vaikeat aliravitsemustilat... 1) Addera 2) Additene 3) AlitraQ 4) Calogen 5) Carbospare 6) Duocal 7) Ensini 8) Ensure Plus 9) Ensure Plus RTH 10) Ensure High Protein 11) Fantomalt 12) Fortifresh 13) Fortimel 14) Impact 15) Liquigen 16) MCT Pepdite 17) Medadrink energy/fresubin energy 18) Medadrink standard/fresubin 19) Medadrink Supportan 20) Medasond Supportan/Supportan 21) Monogen 22) Neocate 23) Neocate Advance 24) Nepro 25) Nutridrink 26) Nutri-Junior 27) Nutrison jauhe 28) Nutrison pediatric energiarikas 29) Nutrison pediatric multi fibre 30) Nutrodrip Energi 31) Nutrodrip Intensiv/Nutrodrip Mix 32) Nutrodrip Junior 33) Nutrodrip Protein 34) Oral Impact 35) Pediasure 36) Polycose 37) Premilon 38) PreTutteli 39) Protifar 40) ProvidExtra 41) Resource Energidrink 42) Scandishake 43) Semper Energia 44) Semper lasten letkuravintovalmiste 45) Semper MiniMax 46) Semper Plus 47) Semper Teho/Dietta Teho 48) Sonana Ren-O-Prot
3172 N:o 1141 Tämä päätös tulee voimaan 15 päivänä joulukuuta 1999 kuitenkin siten, että korvausta voidaan suorittaa myös 1 päivänä syyskuuta 1999 tai sen jälkeen ostetuista Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1999 Fresubin energy, Fresubin, Fresubin D-Control, Fresubin IsoFibre, Fresubin neutral, Supportan ja Fresubin 750 MCT -valmisteista. Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho Vanhempi hallitussihteeri Anja Kairisalo
3173 N:o 1142 Opetusministeriön päätös valtion elokuvatarkastamon ja elokuvalautakunnan suoritteiden maksullisuudesta Annettu Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1999 Opetusministeriö on päättänyt 21 päivänä helmikuuta 1992 annetun valtion maksuperustelain (150/1992) 8 :n nojalla, sellaisena kuin se on laissa 348/1994: 1 Valtion maksuperustelain (150/1992) 7 :n 1 momentissa tarkoitettuja muita suoritteita, jotka valtion elokuvatarkastamo hinnoittelee liiketaloudellisin perustein, ovat: 1) luettelot ja muut myyntiin tarkoitetut julkaisut; 2) tieto- ja asiantuntijapalvelut; 3) valokuva- ja kopiopalvelut; sekä 4) muut tilauksesta tuotetut suoritteet. 2 Valtion elokuvalautakunnan ensimmäisenä muutoksenhakuasteena tekemät päätökset ovat maksuttomia. Maksuttomia ovat myös elokuvatarkastamon kansainväliseen yhteistyöhön liittyvä toiminta, vähäiset tiedottamis-, opastus- ja neuvontapalvelut sekä poliisin ja tullin oikeudenhoitoon pyytämä virka-apu. Valtion elokuvatarkastamon arkistoaineiston ja kortistojen käyttö elokuvatarkastamon tiloissa on maksutonta itsepalvelua. 3 Valtion elokuvatarkastamon elokuvista ja video-ohjelmista tekemistä tarkastuspäätöksistä, jotka perustuvat elokuvien tarkastuksen toimittamisesta annettuun lakiin (300/1965) ja video- ja muiden kuvaohjelmien tarkastamisesta annettuun lakiin (697/1987), peritään elokuvien sekä video- ja muiden kuvaohjelmien tarkastusmaksujen tarkistamisesta annetussa asetuksessa (249/1997) säädetyt kiinteät maksut. 4 Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2000 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 2000. Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1999 Kulttuuriministeri Suvi Lindén Hallitusneuvos Erkki Norbäck
3174 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o 1143 Maa- ja metsätalousministeriön ilmoitus eräistä ministeriön päätöksistä Annettu Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1999 Maa- ja metsätalousministeriö ilmoittaa Suomen säädöskokoelmasta 17 päivänä lokakuuta 1980 annetun asetuksen (696/1980) 2 b :n nojalla, sellaisena kuin se on 22 päivänä joulukuuta 1993 annetussa asetuksessa (1364/1993): Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosasto on antanut seuraavat päätökset: Päätöksen nimi n:o antopäivä voimaantulo MMM EEOp peurojen tuonnille muista EU:n jäsenvaltioista asetettavista terveysvaatimuksista annetun päätöksen muuttaminen *)... 27/EEO/1999 29.11.1999 1.1.2000 MMM EEOp salmonelloosin vastustamisesta naudoissa ja sioissa annetun päätöksen muuttaminen... 29/EEO/1999 30.11.1999 1.1.2000 Edellä mainitut päätökset on julkaistu maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosaston määräyskokoelmassa. Päätökset ovat saatavissa maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosastosta, osoite Kluuvikatu 4 A, 00100 Helsinki, puhelin (09)1601. Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1999 Osastopäällikkö Jaana Husu-Kallio Vanhempi hallitussihteeri Ritva Ruuskanen * ) ETA:n sekakomitean päätös N:o 69/98, EYVL N:o L 158, 24.6.1999, s. 1 N:o 1137 1143, 2 arkkia PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA OY EDITAAB, HELSINKI 1999