HTML ja CSS. T WWW-palvelun suunnittelu Mikko Pohja

Samankaltaiset tiedostot
Sisältö. XML, XHTML ja CSS XML XML. XML:n ja HTML:n ero. XML kieliä XML XHTML CSS XSL. T Hypermediadokumentin laatiminen 2002

XML, XHTML ja CSS. T Hypermediadokumentin laatiminen. Mikko Pohja

HTML & CSS. HTML (HyperText Markup Language) Antti Koivisto. ! HTML on sivujen kuvauskieli.

Cascading Style Sheets

Digitaalisen median tekniikat. Luento 3: CSS

Tutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta.

Johdatusta selainohjelmointiin

WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus. WWW-OHJELMOINTI 1 Merkkauskielet. Merkkauskielten idea. Merkkauskielet (markup languages) Merkkauskielten merkitys

CSS - tyylit Seppo Räsänen

H T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut. Janne Käki

HTML-ohjeet. Sivun perusrakenne <HTML> <HEAD> <STYLE TYPE="text/css"> ...tänne tulee CSS-koodi eli sivun ulkonäkö määritykset...

H T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut. Janne Käki

Proseduraalinen dokumentti: sisältö, rakenne ja ulkoasu yhdessä, esim. worddokumentti

Luento 3. Jouni Ikonen - Jouni.Ikonen lut.fi

XML & CSS. WWW-sovellus??

XHTML - harjoitus. Tehtävä1: Tee xhtml tiedosto käyttäen notepad (muistio) ohjelmaa. Tiedoston tallennus notepad (muistio) ohjelmassa:

WWW-sivujen Verkkosivujen ulkoasu (CSS)

HTML5 -elementit jatkuu

Luento 10: XML WWW:ssä

3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet

WWW-Sivustojen suunnittelu

WWW-Sivustojen suunnittelu. Miten WWW toimii. Suunnittelun lähtökohdat

Cascading Style Sheets

valitsin on useimmiten html-elementti, jolle tyyli halutaan luoda

2. PEHMEÄ XHTML XRAJAHTML

Digitaalisen median tekniikat css tyylimääritykset Harri Laine 1

WWW-sivujen Verkkosivujen ulkoasu (CSS)

Kotisivujen teko. Jan Lindholm Kirkkonummen kansalaisopisto Syksy koodari.eu jsbin.com

Ulkopuolisen tyylitiedoston käyttö

TIEDEJUTTUKURSSI FM VILLE SALMINEN

W3C & verkkojulkaisun standardit

XPages käyttö ja edut Jarkko Pietikäinen toimitusjohtaja, Netwell Oy

Digitaalisen median tekniikat css tyylimääritykset

HTML ja CSS. Tästä se lähtee: portfolio-sivusto. Sivuston pääkansio, jonka sisällä on kaikki sivustoon kuuluvat alikansiot ja tiedostot.

Ulkoasun muokkaus CSS-tiedostossa

AJAX-konsepti AJAX. Asynkronisuus. Nykyisten web-ohjelmien ongelmia. Asynchronous JavaScript And XML

XML / DTD / FOP -opas Internal

Notepad++ on ilmaisohjelma ja sen voi ladata osoitteesta:

Digitaalisen median tekniikat css tyylimääritykset

Digitaalisen median tekniikat JavaScript_osa Harri Laine 1

CSS-kielen avulla määritellään HTML-dokumentin tyyli. CSS avulla voidaan tarkemmin määritellä eri elementtien ominaisuuksia.

Lisätehtävät. Frantic 2015 sivu 1

Laajuus 5 op Luennot: 12 x 2t Harjoitukset: 7 viikkoharjoitusta harjoitusten tekemiseen saatavissa apua 2 ryhmää / harjoitus

Kuvat. 1. Selaimien tunnistamat kuvatyypit

CSS - aloitus. ICT01D syksy 2005 Mirja Jaakkola, Helia. Ulkopuolisen tyylitiedoston käyttö

Digitaalisen median tekniikat JavaScript_osa2

Taulukot. 1. Taulukon rakenne: ICT01D Elina Ulpovaara

Code Camp for Girls. Sanna Nygård. Lokakuussa

XHTML aloitus. Sisällys

M. Merikanto 2012 XML. Merkkauskieli, osa 2

6 XML-työkalut 1. 6 XML-työkalut

Vaasan yliopiston toimintaa tukevat informaatiopalvelut ovat käytettävissä WWW:n kautta.

CSS aloitus. CSS Cascade Stylesheet Mirja Jaakkola

Tikon Web-sovellukset

Digitaalisen median tekniikat. JSP ja XML Harri Laine 1

Verkkosivut perinteisesti. Tanja Välisalo

Tyylien käyttö. <LINK href="mystyle.css" rel="stylesheet" type="text/css"> 5 WWW-hypermedian perusta: HTML

W3C-teknologiat ja yhteensopivuus

8 Kuvat, sovelmat ja objektit

Kylänetti projektin sivustojen käyttöohjeita Dokumentin versio 2.10 Historia : 1.0, 1.2, 1.6 Tero Liljamo / Deserthouse, päivitetty 25.8.

T Hypermediadokumentin laatiminen. Sisältö. Tavoitteet. Mitä on www-ohjelmointi? Arkkitehtuuri (yleisesti) Interaktiivisuuden keinot

Javascript 2: Ohjelmointikielen ominaisuudet. Jaana Holvikivi Metropolia

Verkkosisällön saavutettavuusohjeet 2.0: hyviä ohjeita monimuotoisen sisällön suunnitteluun ja arviointiin

XML johdanto, uusimmat standardit ja kehitys

Verkkojulkaiseminen Minna Väisänen. HTML5-tehtävä

Tikon Web-sovellukset

JavaScript alkeet. Intro Muuttujat Dialogi boxit. Metropolia 2011

5 Taulukot 51. Onnettomuusprosentti Vahingonkorvaukset/onnettomuus Stor Ab mk Liten Ab 4

TYPO3 - Open Source Enterprise CMS

Digitaalisen median tekniikat. JSP ja XML

Ajatus kaiken taustalla

10 Lomakkeet Kontrollit. 10 Lomakkeet

ARVO - verkkomateriaalien arviointiin

Entiteetit erotetaan muusta tekstistä & ja puolipiste. esim. copyright-merkki näkyy sivulla

3 WWW-hypermedian perusta: HTML

Mobiili ennen desktoppia!

Sivuston tiedotwindowsrepublic.com.au

CSS. Tekstin muotoilua

Edellinen päivitys: :10 Raportin aikaväli: Kuukausi Elo 2010

HTML-dokumenttien keskeiset piirteet

Digitaalisen median tekniikat. Luento 4: JavaScript

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) AJAX, Asynchronous JavaScript And XML. AJAX, Asynchronous JavaScript And XML

XML prosessori. XML prosessointi. XML:n kirjoittaminen. Validoiva jäsennin. Tapahtumaohjattu käsittely. Tapahtumaohjattu käsittely.

3 Muotoilu 27. elementtiä käytetään ja miltä se näyttää selaimessa.

Verkkosivujenulkoasu

Luento 1. Jouni Ikonen - Jouni.Ikonen lut.fi

Ammattijärjestäjä Aulasvuori Www-projektin kuvaus

HTML5 Tutkielma Centria ammattikorkeakoulu Paavo Räisänen

Validaattorit o HTML 5 validaattori: o CSS validaattori: validator/validator.html.

HTML-dokumenttien keskeiset piirteet. Keskeinen HTML-merkkaus == XHTML Basic. Hypertekstilinkit. Teksti

HTML5 & CSS3 perusteet

Internet-pohjaisen oppimisympäristön laadinta. Luento 3

Kuva xhtml-sivulla. Mirja Jaakkola

selector { CSS property: value; property2: value; Code Camp for Girls Sonja Jaakkola & Sanna Nygård

Verkkopalveluiden saavutettavuus

OPINNÄYTETYÖRAPORTTI WEB-STANDARDIT JA NIIDEN SOVELTAMINEN. Timo Sulanne Kimmo Tapala

Sivuston tiedotmysiteworthcheck.com

Helsingin Sanomat ipad

QT tyylit. Juha Järvensivu 2008

Sivuston tiedotqbooksupportpho nenumber.com

Transkriptio:

HTML ja CSS T-111.4360 WWW-palvelun suunnittelu Mikko Pohja

Sisältö HTML XHTML CSS DOM DHTML Käytännön esimerkkejä

Kuka tahansa pystyy tekemään yksinkertaisen dokumentin HTML Hyper Text Markup Language HTML määrittelee dokumentin rakenteen Otsikoita, kappaleita, listoja, taulukoita, kuvia, lomakkeita, linkkejä muihin dokumentteihin ym. Yksinkertainen syntaksi mahdollistanut webin valtavan kasvun <h1>otsikko</h1> Osaltaan myös virheet sallivat selaimet

HTML:n historia Tim Berners-Lee kehitti HTML:n CERN:ssä 1990-luvun alussa Julkaistu useita versioita HTML+ (1993), HTML 2 (1995), HTML 3 (1995), HTML 3.2 (1997), HTML 4 (1997), HTML 4.01 (1999) Selaimet eivät ole juurikaan toteuttaneet mitään versiota täydellisesti Sen sijaan jatkuvasti lisänneet muita ominaisuuksia

HTML 4.01 Nykyisin käytössö oleva versio Lisätty mm: CSS:n käyttö Skriptit Kehykset Objektit Parannuksia taulukoihin ja lomakkeisiin Käytettävyys

XHTML EXtensible HyperText Markup Language XHTML 1.0 W3C:n Recommendation 2000 HTML määriteltynä XML:n mukaan XHTML 1.0 sisältää HTML 4.01 elementit XML:n syntaksin mukaisesti XML 10 vuotta 10.2.2008 Dokumentti tarkemmin määritelty kuin HTML:ssä Yhdenmukainen muiden XML kielten kanssa

XHTML 1.0 Ensimmäinen suuri muutos HTML:iin vuoden 1997 jälkeen (HTML 4.0) Yhteensopiva HTML 4.01:n kanssa Kolme eri DTD:tä STRICT TRANSITIONAL FRAMESET

XHTML 1.1 Julkaistu 2001 Moduuli-pohjainen XHTML Elementit jaettu moduuleihin Muuten käytännössä sama kuin XHTML 1.0 Strict XHTML Basic sisältää tärkeimmät moduulit ja elementit

XHTML 2.0 W3C Working Draft heinäkuu 2006 Toteuttaa HTML:n alkuperäisen tarkoituksen Ei ole yhteensopiva aikaisempien versioiden kanssa Kuvaa vain dokumentin rakennetta Uusia elementtejä: section, h, nl,... Kaikki elementit voi olla linkkejä (href) Skriptejä korvattu toiminnallisuudella Sisältää myös muita moduuleita XML Events, XForms ja Ruby

Lisäksi XHMTL Basic W3C XHTML Mobile Profile Open Mobile Alliance (OMA)

HTML:n ja XHTML:n erot Eri syntaksi eri parseri XML vs. HTML XHTML dokumentit pitää olla wellformed XML parseri keskeyttää toiminnan kohdatessaan virheen, HTML parseri yrittää korjata sen Esim. XHTML:ssä elementit pitää olla oikein sisäkkäin

Lisää eroja XHTML:ssä tagit kirjoitetaan pienillä kirjaimilla Kaikki elementit pitää sulkea, myös tyhjät Elementtien attribuuteilla tulee olla jokin arvo ja se pitää olla lainausmerkeissä Processing Instructions vain XHTML:ssä XHTML:iin voi sisällyttää elementtejä muista kielistä

Eroja CSS:n suhteen CSS on isot ja pienet kirjaimet erotteleva XHTML:lle, mutta ei HTML:lle HTML luo jotain puuttuvia elementtejä, joten CSS määritykset saattavat toimia eri tavoin Sama Javascript:n suhteen

XML/XHTML webissä W3C päätti siirtyä käyttämään XML:ää eri tekniikoissa Helpompi parsia kuin HTML Voidaan sovittaa yhteen useampia kieliä Onnistunut ratkaisu monen tekniikan suhteen Ei tuonut uusia ominaisuuksia HTML:ään Lisäksi oli jo olemassa valtava määrä HTML-sivuja Tukea niille ei voida lopettaa

WHAT WG Web Hypertext Application Technology Working Group Perustajina Apple, Mozilla ja Opera 2004 Pitivät tärkeänä jatkaa HTML:n kehitystä Nykyään työ jatkuu myös W3C:ssä WHAT WG:n työn pohjalta Mukana kaikki isoimmat selainvalmistajat

HTML 5 Määrittelee kielen, jota voidaan kirjoittaa HTML 5 ja XHTML 5 syntakseilla Määrittelee saman mitä nykyiset selaimet tekee jokatapauksessa Korjaa virheitä, WYSIWYG editointi, XmlHttpRequest, ym. Lisäksi paljon uusia ominaisuuksia Pääasiassa webbisovelluksia varten

HTML 5:n uusia ominaisuuksia Sovelluksen tallennus Integroitu video ja audio Tarkempi rakenteen määrittely Lisää elementtejä Grafiikka API Drag and drop Dokumenttien välinen viestintä Server push Jotain jo toteutettu eri selaimissa Sisällön editointi

Miten valita oikea versio? Käyttökohde vaikuttaa tarvittaviin ominaisuuksiin Selaintuki

Selaintuki HTML 4.01:llä on suurempi tuki kuin XHTML:llä HTML selain voi kuitenkin tulkita XHTML 1.0:aa tietyin ehdoin XHTML 1.0 Appendix C. HTML Compatibility Guidelines XHTML 1.1 ja 2.0 voi tukea vain XHTML selain Jossain mobiililaitteissa tuki vain XHTML Mobile Profile:lle

Formaatin tunnistus selaimessa Selain tunnistaa formaatin HTTP Header:in Content-type:n perusteella application/xhtml+xml application/xml text/xml text/html Sen perusteella selain valitsee oikean parserin ym. Kaikki selaimet eivät tue kaikkia tyyppejä

Selaimet XHTML selaimia: Mozilla, Galeon, Firefox, Opera, Amaya, Camino, Chimera, DocZilla, icab, Safari ja WAP2 mobiiliselaimet Yleisimmistä selaimista vain Internet Explorer ei tue application/xhtml+xml -Content-type:ä Tukee text/html:ää ja myös application/xml :ää, mutta vain yleisenä XML:nä XHTML 1.0 dokumentti voidaan lähettää HTML:nä tai yleisenä XML:nä IE:lle

Yleisimmät selaimet [www.netapplications.com tammikuu 2008]

Miksi IE ei tue XHTML:ää? I made the decision to not try to support the MIME type in IE7 simply because I personally want XHTML to be successful in the long run. [...] If we tried to support real XHTML in IE 7 we would have ended up using our existing HTML parser (which is focused on compatibility) and hacking in XML constructs. It is highly unlikely we could support XHTML well in this way. - Chris Wilson, Platform Architect of the Internet Explorer, IEBlog 15.9.2005

Tuetuin versio HTML 4.01 ja XHTML 1.0 XHTML:n etuina helpompi ylläpito ja yhteensopivuus tulevien formaattien kanssa

CSS Cascading Style Sheets W3C Recommendation CSS1 1996 CSS2 1998 CSS3 tulossa Nyt käytössä 2.1 Tyyleillä määritetään kuinka HTML tai XML elementit näytetään Väri, paikka, koko, jne. Tyylit talletettu tyylisivuille (style sheet) Säästää paljon vaivaa Yhtenäinen ulkoasu helposti koko sivustolle

Syntaksi elementti {ominaisuus: arvo} body {background-color: red} h1, h2 {color: rgb(210,0,180)} class-attribuutti p.right {text-align: right} HTML: <p class= right > </p> id-attribuutti #sum {font-size: 16pt} HTML: <td id= sum > </td>

Tyylien määritys Useat tyylimääritykset ketjutetaan yhdeksi Ketjutusjärjestys 1. Selaimen oletusarvot 2. Ulkoinen tyylisivu (link-elementissä viittaus tiedostoon) 3. Sisäinen tyylisivu (head-elementin sisällä) 4. Tyylimääritys elementin sisällä

Mediatyypit Voidaan määritellä erilaiset tyylit eri päätelaitteille Tyyppejä aural braille handheld print projection screen tv

Esim. Mediatyypit @media screen { p.test {font-family:verdana,sans-serif; fontsize:14px} } @media print { p.test {font-family:times,serif; font-size:10px} } @media screen,print { p.test {font-weight:bold} }

CSS ja (X)HTML Erota sisältö ja ulkoasu Sisältö HTML-tiedostoon Tyylit CSS-tiedostoon Vältä erityisesti tyylimäärityksiä tagien sisällä Sensijaan: class- ja id-attribuutit ja span ja div elementit

CSS Box Model

Laatikoiden sijoittelu Flow Block:it allekain, inline:t peräkkäin Absolute position Relative position Float

Laatikoiden koon määritys Absoluuttinen Suhteellinen Prosentuaalinen Suhteessa fonttikokoon

Päätelaitteet Resoluutio vaihtelee paljon Puhelimista isoihin pöytäkoneisiin Absoluuttinen koko ja sijainti ei toimi kaikilla resoluutioilla Suhteelliset määrittelyt parempia Jossain selaimissa automaattinen ulkoasun uudelleenmuokkaus

Fontit Saatavuus riippuu järjestelmästä Jos fonttia ei löydy, käytetään oletusfonttia Kannattaa testata useammalla käyttöjärjestelmällä CSS: body {font-family: Georgia, Garamond, Verdana, Helvetica}

DOM Document Object Model Ohjelmointirajapinta dokumentin hallintaan DOM on HTML/XML dokumentin puumalli Dokumentin luonti Rakenteen navigointi Elementtien lisäys, poisto ja muokkaus

DOM-puu html <html> <body> <h1>otsikko</h1> body <p>tekstiä <a>linkki</a> h1 p </p> </body> # # a </html> #

DHTML Dynamic HTML Ei standardi, markkinointitermi HTML + CSS + Javascript Mahdollistaa dokumentin (DOM) muokkauksen selaimessa Javascriptin avulla Tapahtumakäsittelijät kutsuvat Javascriptfunktioita Esim. <h1 onclick= changecolor() >

Tapahtumakäsittelijät onabort onblur onchange onclick ondblclick onfocus onkeydown onkeypress onkeyup onload onmousedown onmousemove onmouseover onmouseout onreset onselect onsubmit onunload