Tyylien käyttö. <LINK href="mystyle.css" rel="stylesheet" type="text/css"> 5 WWW-hypermedian perusta: HTML
|
|
- Maija Hänninen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tyylien käyttö Tyylien (style) ideana on HTML:n tapauksessa erottaa toisistaan dokumentin rakenne ja ulkoasu Tavoitteena on, että dokumentin loogisen rakenteen ja ulkoasun koodaus erotetaan toisistaan fyysisesti, mikä tehostaa ja helpottaa dokumentin ylläpitoa helpottaen esim. systemaattisten ulkoasullisten muutosten tekemistä Tyylikieliä on olemassa useita erilaisia; perusidea on kuitenkin (rakenteisen dokumentin elementtien) formatointiominaisuuksien määrittäminen ja tyylikielen syntaksin kuvaileminen Tyylikielen X käyttö sovelluksessa Y on mahdollista vain mikäli sovelluksessa käytettävä selainohjelma Z tyylin toteuttaa (tai: transformointi) Ulkoiseen tyylitiedostoon viittaaminen tapahtuu HEAD-elementtiin sijoitettavan LINK-elementin avulla: <LINK href="mystyle.css" rel="stylesheet" type="text/css"> HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2002) 117
2 Dokumenttikohtainen tyylimääritys HEAD-elementtiin sijoitettavan STYLEelementin avulla, esimerkkinä CSS-sääntö <STYLE type="text/css"> H1 {border-width: 1; border: solid; text-align: center} </STYLE> Lisäksi mahdollisuus myös elementtikohtaisten tyylimääritysten antamiseen (inline), mutta käyttöä ei suositella, koska tyylien käytön perusidea on erotella HTML-dokumentin rakenne ja ulkoasu <P style="font-size: 12pt; color: fuchsia">hiphei</p> Tyylien käyttö edellyttää tietenkin käytetyn tyylikielen osaamista. Ed. esim. ovat CSS-tyylistandardin mukaisia (ks. ) - formatoitava elementti valitaan säännöllä (valitsimet) - säännön valitsemien elementtien formatointi annetaan ominaisuusmääritteillä (+limitys & perintä) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2002) 118
3 Tyylien käytön perusidea HTML:n yhteydessä tyylien käytön perusidea on dokumentin HTMLmerkkauksen ja dokumentin ulkoasun erottaminen toisistaan (syy: ylläpito) - dokumentin asiasisältö merkataan kuvailevan merkkauksen keinoin (esim. h1, p, address, ei b, i tai font) - ja merkattujen HTML-elementtien ulkoasu kuvataan CSS-sääntöinä (vieläpä siten, että yhtä tyylitiedostoa käytetään monen HTML-dokumentin yhteydessä) dokumentin ulkoasun CSS-koodaus CSS-tiedosto asiasisältö CSS-tiedosto CSS-tiedosto asiasisällön (rakenteen) HTML-merkkaus HTML-dokumentti HTML-dokumentti HTML-dokumentti HTML-dokumentti HTML-dokumentti HTML-dokumentti HTML-dokumentti HTML-dokumentti HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2002) 119
4 Esimerkki tyylien käytöstä Seuraava dokumentti koostuu kolmesta tiedostosta esim.html (sisältö & rakenne), kuva.gif (dokumenttiin upotettu kuva) ja esim.css (ulkoasun määrittely): tiedosto esim.css BODY { background: white; } H1 { color: black; font-size: 20px; font-weight: bold; } P { color: blue; font-size: 12px; } tiedosto esim.html: <HTML> <HEAD> <TITLE>Moi maailma</title> <LINK REL="stylesheet" TYPE="text/css" HREF="red.css"> </HEAD> <BODY> <H1>Esimerkki</H1> <P><IMG SRC="kuva.gif">Dokumenttien kirjoittaminen on oikeastaan aika helppoa.</p> </BODY> </HTML> HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2002) 120
5 Kehykset Selaimen hierarkkisen ikkunarakenteen määrittäminen tapahtuu kehysten (frame) avulla (~linkkikontekstit; kehykset näkyvät yleensä ruudukkona yhden fyysisen käyttöliittymätason ikkunan sisällä) Määritys tapahtuu BODY-elementin korvaavan FRAMESET-elementin avulla, esim: <HTML> <TITLE>My Frame layout<title> <FRAMESET COLS="150,*"> <FRAME SRC="menu.html" NAME="menuwindow"> <FRAME SRC="intropage.html" NAME="contentwindow"> <NOFRAMES> Oh dear, it seems that your browser doesn't support frames </NOFRAMES> </FRAMESET> </HTML> HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2002) 121
6 Linkkien avautumisikkunan osoittaminen tapahtuu TARGET-attribuutilla <A HREF="story1.html" TARGET="contentwindow">Hello</A> Ellei toisin määrätä, linkit aukeavat siihen ikkunaan, jossa linkin alkupää sijaitsee. Oletuskohteen uudelleen määrittäminen tapahtuu BASE-elementillä: <HEAD><BASE TARGET="contentwindow"></HEAD> HTML 4.0:n myötä myös ns. inline-kehysten (ns. kelluva kehys) käyttö on periaatteessa mahdollista IFRAME-koodin avulla (ei tosin "vielä" toimi): <P>Please select a category and read the description: <IFRAME SRC="myframes.html" WIDTH="150" HEIGHT="100" ALIGN="RIGHT"> Sorry, your browser doesn't support inline frames! (What if you visited <A HREF=" while waiting the next software version?) </IFRAME> HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2002) 122
7 Skriptit Skriptit (script) tarjoavat HTML-kehittäjälle keinon ohjelmoida dokumenttien käyttäytymistä (ellei toisin mainita, yleensä HTML:n yhteydessä skripteistä puhuttaessa tarkoitetaan poikkeuksetta selainpäässä toteutettavia skriptejä) Skriptikieliä on useita erilaisia, skriptien käyttö on kuitenkin taas mahdollista vain, mikäli käytettävä selainohjelma skriptikielen toteuttaa Yleisimpiä skriptikieliä ovat (kutakuinkin tässä järjestyksessä): JavaScript ja Visual Basic Script (VBScript) ( ECMAScript) Skriptit ovat erityisesti "dynaamisen HTML:n" (DHTML) perusta; ideana on skriptien avulla tuottaa HTML-dokumentteja (dokumenttien osia) dynaamisesti ja manipuloida dokumentteja niiden käytön aikana DHTML:ää ei kuitenkaan ole standardoitu, vaan eri selainvalmistajat toteuttavat dynaamista HTML:ää hieman eri tavoin (DOMin käytön yleistyminen tuo kuitenkin asiaan helpotusta) Suomeksi sanottuna: esim. eri selaimissa toimivien monipuolisten JavaScriptohjelmien kirjoittaminen on yleisesti ottaen (turhan) hankalaa HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2002) 123
8 Skriptejä käyttäessä on hyvä pitää mielessä: 5 WWW-hypermedian perusta: HTML - HTML ei määrittele yhtään skriptikieltä (joskin JavaScript ~ oletus) - HTML-dokumentin käsittely ja elementteihin viittaaminen tapahtuu jonkin muun kuin "suoraan" HTML-spesifikaation mukaan (yleensä jokin skriptikielen/selainvalmistajan oma rajapinta, tai jokin std-rajapinta, esim. DOM (Document Object Model)) - skriptikieli voi sisältää myös omia HTML:ään kuulumattomia selainkohtaisia käyttöliittymäkomponentteja - paljaan skriptikielen avulla (ilman esim. DOM-rajapintaa) ei selaimessa voida tehdä yleensä mitään kovin järkevää JS sisältää tyypilliset ohjelmointirakenteet sekä mahdollisuuden objektien määrittelyyn HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2002) 124
9 Esimerkkejä: C-kieltä tai Javaa hallitseville JavaScriptin perussyntaksi on tuttua; var m="merkkijono",k=1.2; if (condition) { statements1; } else { statements2; } for (initial-statement; test; increment) { statements; } k = Math.floor(k); Jne. Ks. Esim. Esimerkkejä, ks. esim. JavaScript on "olennaisilta osiltaan standardoitu" ECMAScriptin muodossa (ks. ja etsi ECMA-262) Laajempi esimerkki: funktio, parametrit, ynnäämistä & ikkunoiden avaamista HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2002) 125
10 <html> <head> <title>javascript-esimerkki</title> <script language="javascript"> <!-- // IE5/JavaScript-esimerkki function laske(element, limit) { element.value++; if (element.value==limit) alert("huom: elementin arvo on "+limit+"!"); if (element.value>=(limit+1)) { window.open(" } } --> </script> </head> <body> <form name="laskin"> <input type="text" value="1" name="numero"> <input type="button" value="kasvata" onclick="laske(numero,3)"> </form> </body> </html> HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2002) 126
11 DOM DOM (Document Object Model) ei sisälly HTML-määritykseen, vaan kyseessä on oma standardinsa Skriptien yhteydessä DOM on erittäin keskeinen määritys sillä koska käytännössä kaikki järkevä HTML-prosessointi perustuu standardimuotoisen dokumenttiobjektimallin käyttöön DHTML DOM, W3C DOM Javascript ja DOMit, esimerkkejä MS DHTML, ks. W3CDOM, ks. (+ uudemmat ver.) HUOM: Nykyisten JavaScript- ja DOM-toteutusten kirjavuus eri selaimissa tekee JavaScriptin käytännössä lähes hyödyttömäksi tekniikaksi (valtava ylläpito & tutkimustyö jotta toimisi asiakkailla luotettavasti) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2002) 127
12 Lomakkeet Lomakkeet (form) tarjoavat HTML-kehittäjälle keinon rakentaa yksinkertaisia HTML-perustaisia käyttöliittymiä jotka koostuvat nappuloista, tekstikentistä, edit-ikkunoista jne. Lomakkeet eivät sellaisenaan tee yhtään mitään; lomakkeiden toiminnallisuuden määrittely tehdään käytännössä joko selain- tai palvelinpään skriptien avulla (esim. JavaScript, VBScript, CGI, Servlet) Esimerkki: <FORM action=" method="post"> <LABEL for="firstname">first name: </LABEL> <INPUT type="text" id="firstname"><br> <LABEL for="lastname">last name: </LABEL> <INPUT type="text" id="lastname"><br> <INPUT type="radio" name="sex" value="male"> Male<BR> <INPUT type="radio" name="sex" value="female"> Female<BR> <INPUT type="submit" value="send"> <INPUT type="reset"> </FORM> HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2002) 128
13 CGI-standardin idea & perusrakenne (Common Gateway Interface) GET & POST, uploading, tiedon koodaus, yms. CGI-skriptien kirjoittaminen Esimerkki: #!/bin/sh echo "Content-type:text/html" echo "" echo "<html><title>skriptidokumentti</title><body>" date echo "<hr>parametri: <b>" echo $QUERY_STRING echo "</b>" echo "</html></body>" Tietoturvariskit! (mieti yo. esimerkkiä ) Skriptit, cgi-bin-hakemistot ja HTTP-palvelimet (fiksumpi tapa? PHP, ASP, ColdFusion, Zope, Servletit, ) Ks. esim HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2002) 129
14 HTML-parsereista Vanhan käytännön mukaisesti HTML-dokumentteja parsitaan "ymmärtäväisellä" asenteella - selaimet ohittavat virheet ja tuntemattomat koodit ellei toisin määrätä - "luovat arvaukset" (esim. "<" ja ">" -merkit) - selainten ja selainversioiden erot! On kuitenkin olemassa myös validoivia HTML-parsereita, joiden avulla myös HTML-dokumenttien kielioppi ja rakenne on mahdollista tarkastaa: ks. esim: - W3C HTML Validation Service ( ) Validius ei kuitenkaan takaa sitä, että elementtejä on käytetty deklaratiivisen merkkauksen hengessä "oikein"! Koska HTML 4.01 on SGML-sovellus, onnistuu validien HTML-dokumenttien käsittely myös "yleisillä" SGML-editoreilla ja selaimilla Koska XHTML 1.0 on XML-sovellus, HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2002) 130
15 Yleisiä huomioita HTML-dokumenteista ja niiden kirjoittamisesta Osa määrityksestä olettaa toisten spesifikaatioiden olemassaolon (kielikoodit ja linkkiviittaukset, tagit IMG, FORM, SCRIPT, APPLET, STYLE, OBJECT, ) Osa tageista voidaan käytännössä pudottaa pois, lopputagien käyttö ei ole aina pakollista, attribuuttien arvot eivät tarvitse aina lainausmerkkejä (mutta näin ei PITÄISI tehdä) Elementtien järjestys ei ole aina tarkkaa ja isot ja pienet kirjaimet eivät ole merkittäviä elementtien nimissä (XHTML:n myötä kaikki pitäisi kirjoittaa pienellä) Ns. tyhjämerkit normalisoidaan HTML-dokumentteja parsittaessa; esim. elementtien sisennys välilyönneillä tai tabulaattoreilla ei vaikuta koodeihin (poikkeuksena selainparserien pikkumokat) Esitysvaiheessa tyhjämerkit sievennetään elementtien sisällön osalta vastaavasti (+poikkeukset, kuten esim. PRE-tagi) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2002) 131
16 Osa elementeistä on kontekstisidonnaisia, osa ei, vrt. esim: 5 WWW-hypermedian perusta: HTML <HR> <B>moi</B> <TABLE><TR><TD>Cell</TABLE> <ul> <li>yksi</li> <li>kaksi</li> <li>kolme</li> </ul> Selain päättää viime kädessä dokumentin ulkoasusta, tosin ulkoasumääritykset voidaan irrottaa dokumenteista tyylimääritysten (CSS, JSS, ) avulla Palstoitus yms. sivuntaitto tehdään usein taulukoiden avulla (vaikka ei pitäisi) Yleisesti käytössä oleva "HTML"-koodisto on käytännössä varsin kirjavaa - Sekaisin rakenne-, ulkoasu- ja metakoodeja - HTML-version 4.0 mukaiset koodit vs. vanhempien HTML-versioiden koodit, joista osa on poistumassa standardista ([deprecated]) - esim. META-koodin kautta välitettävät sovelluskohtaiset koodit - HTTP-palvelinohjelmien tunnistama (esim. kommentti)koodaus - suurten palveluntarjoajien ja ohjelmistotalojen käyttämät, "selainlaajennukset", kommenttikoodit ja omat mv. koodit HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2002) 132
17 Käytössä on virallisestikin eri HTML-versioita (läh. HTML 3.2, 4.0 ja 4.01) ja näiden tyyppimäärityksiä (strict, transitional, loose) Uusia ominaisuuksia ja käyttötapoja tulee koko ajan lisää vielä erilaisten selainlaajennusten (plug-in, ActiveX yms.) ja integroitujen WWWylläpitotyökalujen kautta Kaikkia HTML 4.0 -standardissa esitettyjä osia ei tueta yleisesti lainkaan, ei ainakaan oikein Harkitut "selainsodat" haittaavat "cross-platform" -kehittäjän työtä joskus tarkoituksellisestikin (osa ongelmista tosin ratkennee "itsestään") - HTML-dokumenttien "oikein muodostettu rakenne" - Java-virtuaalikoneet ja JavaScript vs. VBScript - dokumenttimallien eroavaisuudet eri selaimissa - tyylikielten eri tulkinnat - Java, ActiveX, JavaBean, yms. sotkut - IE5:n rooli osana Windows-käyttöjärjestelmää (esim. ohjelmien päivitys) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2002) 133
18 Mitä HTML:llä saa aikaan? Tekstiä, hypertekstiä ja hypermediaa sen mukaisesti, mitä laajennuksia otetaan käyttöön Perus-HTML: muotoiltua (hyper)tekstiä, jonka seassa - kuvia, taulukoita, listoja, - lomakkeita, symboleita,... Laajennettuna lisäksi - toimintaa lomakkeisiin (CGI, PHP, ASP, ), erikoisia fontteja (CSS2), - monipuolisia animaatioita & ääniä (pluginit), ohjelmia (objektit & sovelmat), - älykkäitä komponentteja (objektit), tietokantoja (objekteihin ja sovelmiin liittyvät standardit), HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2002) 134
19 Mitä perus-html:llä ei yksin oikein saa aikaan? Monipuolinen sivuntaitto Dynaamiset HTML-sivut Monipuolinen multimedia WWW-ohjelmat...mutta näihin kaikkiin löytyy sopivia laajennuksia sekä HTML:n että WWWpalvelimien taholta Osa HTML-koodeista itse asiassa olettaa HTML:n ulkopuolisten mekanismien käyttöä (OBJECT, SCRIPT, STYLE, ) Käytännössä esim. videoleikkeiden esittämiseen & ohjelmien ja skriptien ajamiseen vaadittava tekniikka löytyy suosituimmista selainohjelmista (tai on lisättävissä näihin selainlaajennusten muodossa) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2002) 135
20 HTML-dokumenttien kirjoittaminen ja tuottaminen ( ) HTML:n tuottaminen valmiista lähdemateriaalista: RTFtoHTML yms. skriptit Yksinkertainen tuottaminen ja editointi (koodi suoraan HTML-muodossa) - MS Frontpage Express (ilmaisohjelma; jakelu Internet Explorerin mukana) - Netscape Composer (ilmaisohjelma; Netscape Communicatorin mukana) Kehittyneempi editointi (koodi muussa kuin perus-html-muodossa) - MS Frontpage (löytyy TTKK:lla mikroluokasta Sb204, ks. ) - Macromedia Dreamweaver (ks. ) HTML:n generointi (tieto jossain muussa muodossa kuin HTML-muodossa): dynaamiset HTML-sivut (esim. CGI, ASP & PHP) ja HTML:n tuottaminen tietokannoista ja rak.dokumenteista (esim. XLST) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2002) 136
21 HTML-resursseja verkossa Simppeli HTML-tutoriaali aloittelijoille, "Getting started with HTML" (ks. ) HTML 4.01 (ks. ) josta SGML:n ja HTML:n suhteesta kiinnostuneiden kannattaa tutustua osaan "On SGML and HTML" (ks. ) XHTML 1.0 (ks. ) HTML 3.2 (ks. ) Vaikka selaimet eivät HTML-dokumentteja kriittisesti parsikaan, voi omia (ja miksei muidenkin) dokumentteja validoida W3C:n HTML Validation Servicellä (ks. ) Lopuksi nyanssi WWW-kivikaudelta: ensimmäinen HTML-versio (ks. hypertext/hypertext/www/markup/markup.html ) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2002) 137
22 Ettei totuus unohtuisi: käytettävyys (tähän palataan vielä) WWW-sivujen kanssa kikkailu ei aina ole sama asia kuin hyvän hypermedian tekeminen. Monipuolisen hypermedian tekeminen muistuttaa käyttöliittymäsuunnittelua. Käytettävyyden muistilista kannattaa pitää mielessä (Nielsen): - järjestelmän tila (jos on pakko käyttää) pitää olla aina käyttäjän tiedossa - järjestelmän käsitteiden tulee vastata sovellusalueen käsitteitä - ei-toivotut komennot on voitava selkeästi peruuttaa - käsitteiden ja toimintojen tulee olla systemaattisia ja odotusten mukaisia - käyttövirheet tulee ennakoida ja ennaltaehkäistä virheiden tekeminen - käytön tulee olla havaitsemista ulkoamuistamisen sijaan - tehokäyttäjille on tarjottava tehokkaita menetelmiä (optiot ja adaptiivisuus) - pieni on kaunista - toteuta selkeät virheviestit jotka ehdottavan ongelman korjaamista - ohjeet ja dokumentaatio tulisivat aina olla tarvittaessa saatavilla HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2002) 138
Tutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta.
3 HTML ja XHTML Tutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta.
Lisätiedot3 WWW-hypermedian perusta: HTML
3 WWW-hypermedian perusta: HTML Hypertext Markup Language HTML (Hypertext Markup Language) on tapa koodata (merkata) rakenteisia (teksti)dokumentteja WWW:ssä Esimerkki: Tästä kaikki alkaa
Lisätiedot4 WWW-hypermedian perusta: HTML. Kehykset
Kehykset Selaimen hierarkkisen ikkunarakenteen määrittäminen tapahtuu kehysten (frame) avulla (~linkkikontekstit; kehykset näkyvät yleensä ruudukkona yhden fyysisen käyttöliittymätason ikkunan sisällä)
LisätiedotHTML-dokumenttien keskeiset piirteet
HTML-dokumenttien keskeiset piirteet HEAD-osa BODY-osa HTML:n ydinattribuutit ([core attributes]) Keskeiset kieleen liittyvät attribuutit, kansainvälisyys Lohkotyyliset elementit & tekstityyliset elementit
LisätiedotHTML-dokumenttien keskeiset piirteet. Keskeinen HTML-merkkaus == XHTML Basic. Hypertekstilinkit. Teksti
en keskeiset piirteet HEAD-osa BODY-osa HTML:n ydinattribuutit ([core attributes]) Keskeiset kieleen liittyvät attribuutit, kansainvälisyys Lohkotyyliset elementit & tekstityyliset elementit Kuvaileva
LisätiedotHTML & CSS. HTML (HyperText Markup Language) Antti Koivisto. ! HTML on sivujen kuvauskieli.
HTML & CSS Antti Koivisto HTML (HyperText Markup Language)! HTML on sivujen kuvauskieli.! Se ei ole ohjelmointikieli.! HTML on merkintäkieli, joka koostuu monista merkintä tägeistä ().! Voidaan
LisätiedotT-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen. Sisältö. Tavoitteet. Mitä on www-ohjelmointi? Arkkitehtuuri (yleisesti) Interaktiivisuuden keinot
T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen -Ohjelmointi Peruskäsitys www-ohjelmoinnin kentästä Tekniikat interaktiivisuuden toteuttamiseen tekniikat tekniikat Tietokannat Juha Laitinen TKK/TML juha.laitinen@hut.fi
LisätiedotCSS - tyylit. 13.11.2000 Seppo Räsänen
CSS - tyylit 13.11.2000 Seppo Räsänen Sivu 2 1 CSS-tyylit Dynaaminen HTML tai DHTML on standardi, joiden käyttöä tukevat uusimmat Netscapen ja Microsoftin selaimet. DHTML:n ominaisuuksia ovat tyylitiedostot
LisätiedotWWW-ohjelmoinnin kokonaisuus. WWW-OHJELMOINTI 1 Merkkauskielet. Merkkauskielten idea. Merkkauskielet (markup languages) Merkkauskielten merkitys
WWW-OHJELMOINTI 1 WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus SGML, XML, HTML WWW-selaimen sovellusohjelmointi WWW-palvelimen sovellusohjelmointi Eero Hyvönen Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto 26.10.2000
LisätiedotXHTML - harjoitus. Tehtävä1: Tee xhtml tiedosto käyttäen notepad (muistio) ohjelmaa. Tiedoston tallennus notepad (muistio) ohjelmassa:
XHTML - harjoitus Tehtävä1: Tee xhtml tiedosto käyttäen notepad (muistio) ohjelmaa Tiedoston tallennus notepad (muistio) ohjelmassa: Jokaisen XHTML-dokumentin tulisi alkaa XML-määrittelyllä(engl.XML-prologue),
LisätiedotWWW-sivut HTML-kielellä esitettyä hypertekstiaineistoa
WWW ja tietokannat WWW-sivut HTML-kielellä esitettyä hypertekstiaineistoa tekstiä, kuvia, hyperlinkkejä Staattiset sivut kirjoitettu kerran, muuttaminen käsin ongelmana pysyminen ajantasalla Ylläpito hankalaa,
LisätiedotProseduraalinen dokumentti: sisältö, rakenne ja ulkoasu yhdessä, esim. worddokumentti
1 XHTML - aloitus Sisältö: s.2 Taustaa s.4 Elementin rakenne s.7 XHTML dokumentti s.8 DOCTYPE s.11 html s.13 head s.14 meta s.16 title s.17 link s.18 style s.19 body s.22 Lohko- ja inline-elementit s.23
LisätiedotVerkkosivut perinteisesti. Tanja Välisalo 11.2.2009
Verkkosivut perinteisesti Tanja Välisalo 11.2.2009 WWW-sivujen vieminen omaan kotisivutilaan yliopiston mikroverkossa https://salasana.jyu.fi Klikkaa painiketta Activate WWW Klikkaa painiketta Activate
LisätiedotSisältö. XML, XHTML ja CSS XML XML. XML:n ja HTML:n ero. XML kieliä XML XHTML CSS XSL. T Hypermediadokumentin laatiminen 2002
, XHTML ja CSS T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen 2002 XHTML CSS XSL Sisältö EXtensible Markup Language W3C Recommendation helmikuu 1998 SGML:n osajoukko Standard Generalized Markup Language Kevyempi
LisätiedotH T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut. Janne Käki 13.9.2006
H T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut Janne Käki 13.9.2006 Mikä ihmeen HTML? HyperText Markup Language hypertekstiä eli toisiinsa linkitettyjä dokumentteja merkintäkieli, perustuu erilaisiin
LisätiedotDigitaalisen median tekniikat. Luento 3: CSS
Digitaalisen median tekniikat Luento 3: CSS Luennot 1. Intro 2. XHTML 3. CSS Box Model Selektorit Esimerkkiä yms. 4. JavaScript 5. JavaScript-kirjastot & AJAX 6. Käytettävyys & saavutettavuus 7. Palvelinohjelmointi
LisätiedotHTML-ohjeet. Sivun perusrakenne <HTML> <HEAD> <STYLE TYPE="text/css"> ...tänne tulee CSS-koodi eli sivun ulkonäkö määritykset...
HTML-ohjeet Sivun perusrakenne ...tänne tulee CSS-koodi eli sivun ulkonäkö määritykset... ...tänne tulee javascript-koodi...
Lisätiedot6 XML-työkalut 1. 6 XML-työkalut
6 XML-työkalut 1 6 XML-työkalut XML:n periaatteiden tutustumisen jälkeen on helpompi tutustua XML-dokumenttien käsittelyyn ja katseluun suunniteltuja työkaiuja. XML:n yleistymisen pahin pullonkaula on
LisätiedotInternet-pohjaisen oppimisympäristön laadinta. Luento 3
Internet-pohjaisen oppimisympäristön laadinta Luento 3 Aiheena tänään Toteutustekniikoista yleisesti Selainriippumattomuudesta Hot Potatoes -ohjelmasta JavaScriptin perusteista 31.01.2013 IPOPPLA 2 Toteutustekniikoista
LisätiedotJohdatus rakenteisiin dokumentteihin
-RKGDWXVUDNHQWHLVLLQGRNXPHQWWHLKLQ 5DNHQWHLQHQGRNXPHQWWL= rakenteellinen dokumentti dokumentti, jossa erotetaan toisistaan dokumentin 1)VLVlOW, 2) UDNHQQHja 3) XONRDVX(tai esitystapa) jotakin systemaattista
LisätiedotJWT 2016 luento 11. to 21.4.2016 klo 14-15. Aulikki Hyrskykari. PinniB 1097. Aulikki Hyrskykari
JWT 2016 luento 11 to 21.4.2016 klo 14-15 Aulikki Hyrskykari PinniB 1097 1 Viime luennolla o AJAX ja JSON, harjoitustyön tehtävänanto, vierailuluento avoimesta datasta Tänään o APIt rajapinnoista yleisesti
LisätiedotAlkuun HTML5 peliohjelmoinnissa
Paavo Räisänen Alkuun HTML5 peliohjelmoinnissa www.ohjelmoimaan.net Tätä opasta saa vapaasti kopioida ja levittää ei kaupallisissa tarkoituksissa. Sisällysluettelo 1: Alkusanat 2: Alkuun 3: Pelinäkymä
LisätiedotTaustaa. CGI-ohjelmointi
Taustaa CGI-ohjelmointi CGI = Common Gateway Interface Hyvin yksinkertainen ja helppo tapa toteuttaa dynaamisuutta ja interaktivisuutta htmldokumentteihin Kehitetty tiedon siirtoon palvelimen ja asiakasselaimen
LisätiedotMITÄ JAVASCRIPT ON?...3
JavaScript MITÄ JAVASCRIPT ON?...3 YLEISTÄ JAVASCRIPTIN SYNTAKSISTA...3 KÄSKYSANAT JA MUUT VARATUT SANAT...3 MUUTTUJIEN, FUNKTIOIDEN JA LUOKKIEN NIMISSÄ...3 HTML-TAGEIHIN VIITTAAVISSA METODINIMISSÄ...3
LisätiedotARVO - verkkomateriaalien arviointiin
ARVO - verkkomateriaalien arviointiin Arvioitava kohde: Jenni Rikala: Aloittavan yrityksen suunnittelu, Arvioija: Heli Viinikainen, Arviointipäivämäärä: 12.3.2010 Osa-alue 7/8: Tekninen toteutus Edellinen
LisätiedotKuvat. 1. Selaimien tunnistamat kuvatyypit
Kuvat Kuvia voi liittää xhtml-sivulle -elementillä -elementillä -elementillä lomakkeiden yhteydessä lähinnä painikenappeja taustakuvina -elementin background-attribuutilla tai
LisätiedotJohdatusta selainohjelmointiin
Johdatusta selainohjelmointiin Ohjelmat ja tyylit selaimessa ja HTML Jaana Holvikivi Selaimet ja HTML Selaimet: Internet Explorer, Exchange Firefox, Chrome Opera 10 Safari 4 Lukevat HTML sivuja ja asettelevat
LisätiedotVerkkojulkaiseminen Minna Väisänen. HTML5-tehtävä
Verkkojulkaiseminen Minna Väisänen HTML5-tehtävä Kirjoita Dreamweaverissa oheisen nettisivun koodi. Lisää xx-kohtiin omat tietosi. Kuvan nimi on joki.jpg. Ensin tehdään sivusto ja sitten yksittäinen sivu.
LisätiedotH T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut. Janne Käki
H T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut Janne Käki 13.9.2006 Mikä ihmeen HTML? HyperText Markup Language hypertekstiä eli toisiinsa linkitettyjä dokumentteja merkintäkieli, perustuu erilaisiin
LisätiedotCode Camp for Girls. Sanna Nygård. Lokakuussa 2015 www.frantic.com/codecamp/
Code Camp for Girls Sanna Nygård Lokakuussa 2015 www.frantic.com/codecamp/ HTML? HTML? HyperText Markup Language Ei ole nettisivua ilman HTML:ää Rakenteinen, hierarkkinen dokumentti Vain rakenne ja sisältö,
LisätiedotLisätehtävät. Frantic 2015 sivu 1 www.frantic.com
Lisätehtävät Frantic 2015 sivu 1 www.frantic.com Fontit - Google fonts Fonttien käyttäminen verkossa ilman uusien fonttien lataamista on melko rajattua, sillä koskaan ei voi tietää mitä fontteja vastaanottajan
LisätiedotJavascript 2: Ohjelmointikielen ominaisuudet. Jaana Holvikivi Metropolia
Javascript 2: Ohjelmointikielen ominaisuudet Jaana Holvikivi Metropolia HTML - sivun rakenne ja osiot HTML HEAD STYLE SCRIPT STYLEsheet Javascript file BODY Javascript
LisätiedotAjatus kaiken taustalla
HTML ja tyylit Ajatus kaiken taustalla Perimmäisenä tarkoituksena tarjota formatointi- ja taittokieli, jonka avulla elementtirakenteisten dokumenttien ulkoasun määrittely voidaan irrottaa sisällön ja rakenteen
Lisätiedot10 Tiedostot, dokumentit, tieto (&h-media)
10 Tiedostot, dokumentit, tieto (&h-media) Tietokoneet käsittelevät tietoa tiedostojen muodossa Tietokoneiden yhteydessä dokumentilla tarkoitetaan tiedosto(je)n avulla esitettävää asiakokonaisuutta, joka
LisätiedotXML, XHTML ja CSS. T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen. Mikko Pohja
XML, XHTML ja CSS T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen Mikko Pohja Sisältö XML Yleensä Eri kieliä XHTML CSS XSL XML EXtensible Markup Language W3C Recommendation helmikuu 1998 SGML:n osajoukko Standard
LisätiedotDigitaalisen median tekniikat xhtml - jatkuu
Digitaalisen median tekniikat xhtml - jatkuu Harri Laine 1 Kehykset IFRAME - elementti (inline frame) mahdollistaa kehysten upottamisen myös muihin kuin frameset.dtd:n mukaisiin dokumentteihin IFRAME toimii
LisätiedotTIEDEJUTTUKURSSI 29.9.2011 FM VILLE SALMINEN
TIEDEJUTTUKURSSI 29.9.2011 FM VILLE SALMINEN YLEISTÄ LUENNOT (8 H) & TYÖPAJA (2 H) YHTEYSTIEDOT ville.salminen@oulu.fi VÄLINEET Tekstieditori Mieluummin Windowsin Notepad kuin esimerkiksi Microsoft Word
Lisätiedot/ * PROSESSORIN C-KIELINEN OHJELMA */
/ * PROSESSORIN C-KIELINEN OHJELMA */ #define AVR_ATtiny2313 #define F_CPU 12000000UL #include #include #include void InitUART (unsigned char baudrate); unsigned
LisätiedotHTML5 & CSS3 perusteet
Verkkokurssin tuotantoprosessi kurssin harjoitustyönä suunniteltu toteutettavissa oleva verkkokurssi. HTML5 & CSS3 perusteet Sisältö: 1. Ideointi 2. Tausta-analyysi 3. Sisällön suunnittelu 4. Pedagoginen
LisätiedotWWW-Sivustojen suunnittelu
WWW-Sivustojen suunnittelu Miten WWW toimii Web-selain hakee Web-sivun HTML-kielisen kuvauksen Sivuun liittyvät kuvat (jpeg, gif, png) Sivuun liittyvät muut elementit Palvelimen URL-osoite esim. http://www.metropolia.fi
LisätiedotWWW-Sivustojen suunnittelu. Miten WWW toimii. Suunnittelun lähtökohdat 14.10.2010
WWW-Sivustojen suunnittelu Miten WWW toimii Web-selain hakee Web-sivun HTML-kielisen kuvauksen Sivuun liittyvät kuvat (jpeg, gif, png) Sivuun liittyvät muut elementit Palvelimen URL-osoite esim. http://www.metropolia.fi
LisätiedotHTML5 video, audio, canvas. Mirja Jaakkola
HTML5 video, audio, canvas Mirja Jaakkola Video webbisivulla HTML5 mahdollistaa videon lisäämisen webbi-sivuille ilman plugineja. Yleisimmät videoformaatit webissä: Mpeg-4 eli H.264 Ogg Flash Perustuu
LisätiedotXML prosessori. XML prosessointi. XML:n kirjoittaminen. Validoiva jäsennin. Tapahtumaohjattu käsittely. Tapahtumaohjattu käsittely.
XML prosessointi Miten XML dokumentteja luetaan ja kirjoitetaan XML prosessori lukee ja välittää XML dokumentin sovellukselle. Se sisältää entieettikäsittelijän (mahdollisesti) XML jäsentimen Sovellus
LisätiedotDigitaalisen median tekniikat xhtml - jatkuu Harri Laine 1
Digitaalisen median tekniikat xhtml - jatkuu 30.4.2004 Harri Laine 1 XHTML lomakkeet Lomakkeet mahdollistavat tiedon välityksen asiakkaalta (selaimesta) tiedon vastaanottajalle Vastaanottaja voi olla sähköpostiosoite
LisätiedotDigitaalisen median tekniikat xhtml - jatkuu
Digitaalisen median tekniikat xhtml - jatkuu 26.3.2004 Harri Laine 1 Lomakkeet mahdollistavat tiedon välityksen asiakkaalta (selaimesta) tiedon vastaanottajalle Vastaanottaja voi olla sähköpostiosoite
LisätiedotJärjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) AJAX, Asynchronous JavaScript And XML. AJAX, Asynchronous JavaScript And XML
Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Ajax 2000-luvun alkuvuosina selainsotien rauhoituttua ohjelmistotalot alkoivat kehittää selainten luoman uuden ohjelmointiympäristön käyttötapoja. Syntyi AJAX (Asynchronous
Lisätiedot8 Hypermedian suunnitteleminen
8 Hypermedian suunnitteleminen 8 Hypermedian suunnitteleminen Mietitään seuraavaksi hypermediaa teknisen suunnittelun näkökulmasta. Käytettävyyteen liittyvään suunnitteluun palataan myöhemmin kurssilla.
LisätiedotHTML ja CSS. Tästä se lähtee: portfolio-sivusto. Sivuston pääkansio, jonka sisällä on kaikki sivustoon kuuluvat alikansiot ja tiedostot.
HTML ja CSS Tästä se lähtee: portfolio-sivusto Sivuston pääkansio, jonka sisällä on kaikki sivustoon kuuluvat alikansiot ja tiedostot. index.html Sivuston pääsivu, joka avautuu selaimeen ensimmäisenä sivujen
LisätiedotDigitaalisen median tekniikat. Luento 4: JavaScript
Digitaalisen median tekniikat Luento 4: JavaScript Luennot 1. Intro 2. XHTML 3. CSS 4. JavaScript Historia Syntaksi Dom Esimerkki: kuvagalleria 5. JavaScript-kirjastot & AJAX 6. Käytettävyys & saavutettavuus
LisätiedotFlash ActionScript osa 4
Flash ActionScript osa 4 Tekstikentät Flash:ssa tekstikenttä voi olla tyypiltään joko TLF Text tai Classic Text. TLF Text on uusi Flash CS5 tullut tyyppi. Sen animointi ja muotoilu ominaisuudet ovat monipuolisemmat
LisätiedotAJAX-konsepti AJAX. Asynkronisuus. Nykyisten web-ohjelmien ongelmia. Asynchronous JavaScript And XML
AJAX-konsepti AJAX Asynchronous JavaScript And XML Viimeisin muoti-ilmiö web-ohjelmoinissa, termi Ajax tuli käyttöön vuoden 2005 aikana Joukko teknologioita, joiden avulla voidaan toteuttaa uudenlaisen
LisätiedotJS-kehitys - yleiskuvaus. TIEA255 - Juho Vepsäläinen
JS-kehitys - yleiskuvaus TIEA255 - Juho Vepsäläinen Taustaa Basic, Pascal, C (PC, AVR), Java, Object Pascal (Delphi), PHP, Python, Lua, AS2, C++ (Qt) JavaScript,... Avoimen lähdekoodin proj. kehitystä
LisätiedotCascading Style Sheets
Cascading Style Sheets CSS - Cascading Style Sheets tyylikuvauskieli suunniteltu HTML:ää varten 1996, oma syntaksi CSS1 (1996), CSS2 (1998), CSS Mobile Profile CSS3 (tuleva) selaintuki nykyään hyvä, mutta
LisätiedotSivupohja flat file julkaisujärjestelmälle. Kirjoittanut Jari Sarja (www.jarisarja.fi)
1 Sivupohja flat file julkaisujärjestelmälle Versio 1.1 /syyskuu 2011 Kirjoittanut Jari Sarja (www.jarisarja.fi) 2 Sisältö 1. Johdanto... 4 2. Ruudukkopohjainen taitto... 5 2.1. 960 Grid System... 5 2.2.
LisätiedotARVO - verkkomateriaalien arviointiin
ARVO - verkkomateriaalien arviointiin Arvioitava kohde: Jenni Rikala: Aloittavan yrityksen suunnittelu, Arvioija: Heli Viinikainen, Arviointipäivämäärä: 12.3.2010 Osa-alue 8/8: Esteettömyys Edellinen osa-alue
LisätiedotHelsingin yliopisto, TKTL Tietokantojen perusteet, s 2000 WWW-tietokantasovellukset Harri Laine 1. vapaamuotoiset tiedot
Relaatiotietokantaan tallennetaan määrämuotoista tietoa Vapaamuotoisen tekstin talletukseen tekstitietokannat hakuindeksejä saattavat käyttää relaatiotietokantaa tekstin tallentamiseen rivipohjainen tai
LisätiedotAT4-kotisivukurssi. 4. jakso 5.2. 5.4.2013.
AT4-kotisivukurssi 4. jakso 5.2. 5.4.2013. Ohjeita, kotisivueditori HTML-opas http://www.iki.fi/mikaves/html/ (Mika Westerholm) Kotisivueditorit: Notepad (yksinkertainen BlueGriffon (tehokas, ilmainen)
LisätiedotLuento 3. Jouni Ikonen - Jouni.Ikonen lut.fi
CT30A3200 - WWW-sovellukset Luento 3 Jouni Ikonen - Jouni.Ikonen lut.fi Kalvot Arto Hämäläisen kalvojen pohjalta 1 Jouni Ikonen HTML-lomakkeet HTML-lomakkeiden avulla voidaan WWW-sovelluksessa hakea käyttäjän
LisätiedotHieman linkkejä: http://cs.stadia.fi/~kuivanen/linux/kom.php, lyhyt ohje komentoriviohjelmointiin.
Linux-harjoitus 9 Linuxin mukana tulevat komentotulkit (mm. bash, tcsh, ksh, jne ) sisältävät ohjelmointikielen, joka on varsin tehokas ja ilmaisuvoimainen. Tähän yhdistettynä unix-maailmasta tutut tehokkaat
Lisätiedot3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet
3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet Saavutettavuuden toteuttaminen edellyttää lähtökohtaisesti tietoa laitteista ja sovelluksista, käyttäjistä ja käyttötavoista, sekä tekniikasta. Tekniikasta on
Lisätiedot2 Web-lomakkeet. HTML-lomakkeet. Lomakkeiden perusteet
Web-lomakeet ovat verkkopalvelun tekninen perusta; käyttäjän syötteen välittäminen tapahtuu käytännössä aina lomakkeiden avulla Esimerkkejä lomakkeiden käytöstä: yksinkertaiset toiminnot: palautelomake,
Lisätiedot582203 Tietokantasovellus (4 op) - Web-sovellukset ja niiden toteutus
582203 Tietokantasovellus (4 op) - Web-sovellukset ja niiden toteutus Sisältö Mikä on web-sovellus? Selaimen rooli web-sovelluksessa Palvelimen rooli web-sovelluksessa Aineistopyynnöt Tiedon välittäminen
LisätiedotQT tyylit. Juha Järvensivu 2008
QT tyylit Juha Järvensivu juha.jarvensivu@tut.fi 2008 Sisällys QStyle Style sheet Tyyli (QStyle) Kapseloi widgettien Look And Feel ominaisuudet Toteutettu QT:ssa QStyle luokkaan Sisäänrakennettuja tyylejä
LisätiedotHTML5 -elementit jatkuu
HTML5 -elementit jatkuu Harjoitus: xhtml.htm -> html5.htm Muuta tämä xhtml dokumentti HTML5:ksi: http://users.metropolia.fi/~norrm/s12/kalasu/xhtml.htm Validoi myös koodisi: http://validator.w3.org/ "Mallivastaus"
Lisätiedot3 Sivupolku: metaforat & selittäminen
3 Sivupolku: metaforat & selittäminen 3 Sivupolku: metaforat & selittäminen Ennen WWW:n sisältötuotannon perustekniikoiden esittelyä luonnehditaan lyhyesti metafora-käsitettä. Yhteys aiheeseen löytyy ajatuksesta,
Lisätiedothttp://www.microsoft.com/expression/
Verkkojulkaisuharjoitus1 TAVOITE Harjoituksen tarkoituksena on opiskella käyttämään verkkojulkaisueditoria (Microsoft Expression Web) ja käynnistämään verkkosivu internetissä. VERKKOSIVUEDITORIN KÄYTTÖOHJEITA
LisätiedotHTML ja CSS. T WWW-palvelun suunnittelu Mikko Pohja
HTML ja CSS T-111.4360 WWW-palvelun suunnittelu Mikko Pohja Sisältö HTML XHTML CSS DOM DHTML Käytännön esimerkkejä Kuka tahansa pystyy tekemään yksinkertaisen dokumentin HTML Hyper Text Markup Language
LisätiedotKylänetti projektin sivustojen käyttöohjeita Dokumentin versio 2.10 Historia : 1.0, 1.2, 1.6 Tero Liljamo / Deserthouse, päivitetty 25.8.
Kylänetti projektin sivustojen käyttöohjeita Dokumentin versio 2.10 Historia : 1.0, 1.2, 1.6 Tero Liljamo / Deserthouse, päivitetty 25.8.2012 Hakemisto 1. Sivustot internetissä... 2 2. Yleistä... 2 3.
LisätiedotEntiteetit erotetaan muusta tekstistä & ja puolipiste. esim. copyright-merkki näkyy sivulla
1 ENTITEETIT Tehtävä 1. Tietokoneet ja käyttöjärjestelmät käyttävät erilaisia merkkijärjestelmiä ja varsinkin Internetin alkutaipaleella aiheutti sen, että jotkut merkit eivät näkyneet kaikilla oikein.
LisätiedotLuento 10: XML WWW:ssä
Luento 10: XML WWW:ssä AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola XML WWW:ssä XHTML versiot modularisointi XForms edut XForms vs. HTML-lomakkeet RSS 2 1 XHTML XHTML HTML on standardointityössä
LisätiedotVERKKOSOVELLUSTEN OHJELMOINTI, JOHDATUS PHP:HEN
VERKKOSOVELLUSTEN OHJELMOINTI, JOHDATUS PHP:HEN Tämän tehtävän tarkoitus on tutustuttaa ympäristöön sekä tutustuttaa wwwdokumenttien tekoon php:llä. Alkutoimet Varmistetaan, että verkkolevyllä on kansio
LisätiedotNotepad++ on ilmaisohjelma ja sen voi ladata osoitteesta: http://notepad-plus-plus.org/
1 HTML-perusteita HTML on lyhenne sanoista Hyper Text Markup Language. Aluksi oli kyse tekstidokumenteista, jotka oli linkitetty toisiinsa nk. hyperlinkkien avulla. Nykyään HTML-dokumentit sisältävät paljon
LisätiedotXHTML aloitus. Sisällys
XHTML aloitus XHTML-dokumentin rakenne, metatieto, kommentit, tekstit Mirja Jaakkola Sisällys 3. Taustaa 4. Selain palvelin 5. Elementin rakenne 6. Attribuutti 7. XHTML-dokumentin rakenne 8. XHTML:n DOCTYPE-määrittely
LisätiedotUlkopuolisen tyylitiedoston käyttö
1 CSS - aloitus Sisältö: s. 2. Ulkopuolisen tyylitiedoston käyttö s. 3. Tyyliohjeen kirjoittaminen s. 4. style-elementti s. 5. style-attribuutti s. 6. class-attribuutti s. 7. id-attribuutti s. 8. Fontit
Lisätiedot2 Rakenteisten dokumenttien perusteet
è è è Rakenteisten dokumenttien perusteet 2 Rakenteisten dokumenttien perusteet Kuten todettua, rakenteinen dokumentaatio tähtää tiedon mallintamiseen käytössä olevien välineiden mahdollisuudet huomioiden
Lisätiedot3 WWW-hypermedian perusta: HTML
3 WWW-hypermedian perusta: HTML 3 WWW-hypermedian perusta: HTML HTML (Hypertext Markup Language) on tapa koodata (merkata) rakenteisia (teksti)dokumentteja WWW:ssä Esimerkki: Tästä kaikki alkaa
LisätiedotInternetin hyödyt ja vaarat. Miten nettiä käytetään tehokkaasti hyväksi?
Internetin hyödyt ja vaarat Miten nettiä käytetään tehokkaasti hyväksi? Linkit Chrome https://www.google.com/intl/fi/chrome/browser/ Firefox http://www.mozilla.org/fi/ Opera http://www.opera.com/fi Vertailu
LisätiedotDigitaalisen median tekniikat. JSP ja XML
Digitaalisen median tekniikat JSP ja 28.4.2004 Harri Laine 1 JSP hyvin lyhyesti JSP on Java-pohjainen skriptikieli JSP:llä laadittu sivu käännetään java-servletiksi (sivun toteutus vastaa servlettiluokan
Lisätiedot4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1
4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 Sisällys Konekieli, symbolinen konekieli ja lausekieli. Lausekielestä konekieleksi: - Lähdekoodi, tekstitiedosto ja tekstieditorit. - Kääntäminen ja tulkinta. - Kääntäminen,
LisätiedotDigitaalisen median tekniikat. JSP ja XML Harri Laine 1
Digitaalisen median tekniikat JSP ja XML 28.4.2004 Harri Laine 1 JSP hyvin lyhyesti JSP on Java-pohjainen skriptikieli JSP:llä laadittu sivu käännetään java-servletiksi (sivun toteutus vastaa servlettiluokan
LisätiedotWWW-sivujen tuottaminen (FrontPage 2000) Ali Omar, 2001
WWW-sivujen tuottaminen (FrontPage 2000) Keskeisin sisältö Tavoitteet Peruskäsitteet Internet, HTML, WWW-sivun elementit WWW-sivuston tekemisen vaiheet FrontPagen peruskäyttö Motto: käytäntö opettaa! Tavoitteena
LisätiedotHarri Laine 1. Digitaalisen median tekniikat, s2007 HY/TKTL, palvelinohjelmointi_1. Palvelinohjelmointi
Digitaalisen median tekniikat Staattinen www-sivu Palvelimelle tallennettu valmis sivu Sama URL antaa aina saman sisällön Teknisesti sivu voi muodostua monesta osasta, esimerkiksi kuvat ovat eri tiedostoja
LisätiedotKotisivujen teko. Jan Lindholm Kirkkonummen kansalaisopisto Syksy koodari.eu jsbin.com
Kotisivujen teko Jan Lindholm Kirkkonummen kansalaisopisto Syksy 2014 koodari.eu jsbin.com Käyttäjätunnus / Salasana aoppilas.01 / aoppilas#2013# aoppilas.02 / aoppilas#2013# aoppilas.03 / aoppilas#2013#
LisätiedotLaajuus 5 op Luennot: 12 x 2t Harjoitukset: 7 viikkoharjoitusta harjoitusten tekemiseen saatavissa apua 2 ryhmää / harjoitus
Laajuus 5 op Luennot: 12 x 2t 11.3.2014 29.4.2014 Harjoitukset: 7 viikkoharjoitusta harjoitusten tekemiseen saatavissa apua 2 ryhmää / harjoitus Lähiopetuksen jäkeen harjoitustyö ja tentti Aulikki Hyrskykari
LisätiedotVaasan yliopiston toimintaa tukevat informaatiopalvelut ovat käytettävissä WWW:n kautta.
1. Julkaisutoiminnan peruskysymyksiä a) Mieti kohderyhmät b) Mieti palvelut c) Mieti palvelujen toteutus Vaasan yliopiston toimintaa tukevat informaatiopalvelut ovat käytettävissä WWW:n kautta. PALVELUKOKONAISUUDET:
Lisätiedotvalitsin on useimmiten html-elementti, jolle tyyli halutaan luoda
Valitsimista valitsin on useimmiten html-elementti, jolle tyyli halutaan luoda Muistin virkistykseksi elementtejä http://appro.mit.jyu.fi/doc/www/xhtml/ HTML-elementtien lisäksi valitsimille voidaan luoda
LisätiedotKopseptisuunnittelu Verkkomultimedia ICT1tn004
Kopseptisuunnittelu Verkkomultimedia ICT1tn004 Sivustokartta Käsikirjoitus Graafinen suunnitelma Elina Ulpovaara Konseptisuunnittelu ICT1TN004 toiminnallisuus toimintatarinat -> käyttötarinat kuvatarinat
Lisätiedot1 Yleistä Web-editorista... 3. 1.1 Web-editori -dokumentin luominen... 3. 2 Pikatoimintopainikkeet... 3. 2.1 Tallenna... 3
Web-editori 2 Optima Web-editori -ohje Sisällysluettelo 1 Yleistä Web-editorista... 3 1.1 Web-editori -dokumentin luominen... 3 2 Pikatoimintopainikkeet... 3 2.1 Tallenna... 3 2.2 Peru / Tee uudelleen...
Lisätiedot2. PEHMEÄ XHTML XRAJAHTML
Luennot 1. Intro 2. PEHMEÄ XHTML XRAJAHTML Dokumentin (matalan tason) rakenne DOCTYPE ja merkistökoodaukset Elementtien syvät rajat 3. CSS 4. JavaScript 5. JavaScript-kirjastot & AJAX 6. Käytettävyys &
LisätiedotDigitaalisen median tekniikat, k2004 HY/TKTL, palvelinohjelmointi_1 21/04/2004. Harri Laine 1. Palvelinohjelmointi. Staattinen www-sivu
Digitaalisen median tekniikat Staattinen www-sivu Palvelimelle tallennettu valmis sivu Sama URL antaa aina saman sisällön Teknisesti sivu voi muodostua monesta osasta, esimerkiksi kuvat ovat eri tiedostoja
LisätiedotW3C & verkkojulkaisun standardit
W3C & verkkojulkaisun standardit Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide Web Consortium (W3C)
LisätiedotDigitaalisen median tekniikat. Palvelinohjelmointi Harri Laine 1
Digitaalisen median tekniikat Palvelinohjelmointi 21.4.2004 Harri Laine 1 Palvelinohjelmointi Staattinen www-sivu Palvelimelle tallennettu valmis sivu Sama URL antaa aina saman sisällön Teknisesti sivu
LisätiedotNäin järjestän ohjelmointikurssin, vaikka en ole koskaan ohjelmoinut www.helsinki.fi
Näin järjestän ohjelmointikurssin, vaikka en ole koskaan ohjelmoinut Ohjelmointikurssin järjestäminen Helsingin yliopiston Ohjelmoinnin MOOC-kurssimateriaalin avulla 15.4.2016 1 Linkki Tietojenkäsittelytieteen
LisätiedotDigitaalisen median tekniikat. Palvelinohjelmointi
Digitaalisen median tekniikat Palvelinohjelmointi 21.4.2004 Harri Laine 1 Palvelinohjelmointi Staattinen www-sivu Palvelimelle tallennettu valmis sivu Sama URL antaa aina saman sisällön Teknisesti sivu
LisätiedotVäitöskirja -mallipohja
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Väitöskirja -mallipohja Word 2007/2010 IT-palvelut hannele.rajaniemi@jyu.fi https://koppa.jyu.fi/avoimet/thk/vaitoskirja sovellustuki@jyu.fi Sisältö Miten toimii väitöskirja/asiakirjamallipohja?
LisätiedotHarjoitustyö: virtuaalikone
Harjoitustyö: virtuaalikone Toteuta alla kuvattu virtuaalikone yksinkertaiselle olio-orientoituneelle skriptauskielelle. Paketissa on testaamista varten mukana kaksi lyhyttä ohjelmaa. Ohjeita Noudata ohjelman
LisätiedotHarjoitustyö 3: Verkkosivujen toiminnallisuus (JavaScript)
Harjoitustyö 3: Verkkosivujen toiminnallisuus (JavaScript) Kurssin toisessa harjoitustyössä tutustutaan verkkosivujen toiminnallisuuden toteuttamiseen JavaScript:n avulla. Lisäksi käydään läpi verkkosivuston
LisätiedotLuento 5. Timo Savola. 28. huhtikuuta 2006
UNIX-käyttöjärjestelmä Luento 5 Timo Savola 28. huhtikuuta 2006 Osa I Shell-ohjelmointi Ehtolause Lausekkeet suoritetaan jos ehtolausekkeen paluuarvo on 0 if ehtolauseke then lauseke
LisätiedotFronter kotiohje HELSINGIN KAUPUNKI OPETUSVIRASTO MEDIAKESKUS KOTIOHJE
Fronter kotiohje HELSINGIN KAUPUNKI OPETUSVIRASTO MEDIAKESKUS KOTIOHJE Fronter- kotiohje 2 Mitä teen, jos Fronter ei toimi kunnolla kotikoneellani? Seuraavissa ohjeissa käydään läpi tavallisimmat kotikoneiden
LisätiedotWorldpress ohje. Artikkelin kirjoittaminen, päivittäminen, kuvan, linkin, lomakkeen ja Google-kalenterimerkkinnän lisääminen
Worldpress ohje Artikkelin kirjoittaminen, päivittäminen, kuvan, linkin, lomakkeen ja Google-kalenterimerkkinnän lisääminen Kun päivität sivuja, kirjaudu omalla salasanalla ja lisäksi jäsenten yhteisellä
Lisätiedot