POHJOIS-SAVON MAASEUTUSTRATEGIA 2014-2020 RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN MAASEUTU 2020 1.10.2012
SISÄLLYSLUETTELO 1. Pohjois-Savon maaseutu vuonna 2012... 3 1.1. Pohjois-Savon väestö, työllisyys, ympäristö sekä aluerakenne... 3 1.2. Pohjois-Savon maaseudun elinkeinot keskeiset toimialat 2012... 6 1.3. Pohjois-Savon maaseudun SWOT-analyysi - tulevaisuuden voimavarat ja rajoitteet... 14 2. Pohjois-Savon alueellisen maaseutusuunnitelman 2007-2013 tavoitteiden toteutuminen ja toimeenpanotilanne... 16 2.1. Pohjois-Savon maaseutusuunnitelman 2007-2013 strategian toteutuminen... 16 2.2. Pohjois-Savon alueellisen maaseutusuunnitelman 2007-2013 toimeenpanotilanne... 16 3. Pohjois-Savon maaseutustrategia valitut painopisteet... 18 3.1. Pohjois-Savon maaseudun visio 2020 ja valittu strategia... 18 3.2. Pohjois-Savon maaseutustrategian painopisteiden tavoitteet... 19 3.3. Pohjois-Savon maaseutu 2020 monipuolista yrittäjyyttä ja kestävää hyvinvointia... 19 4. Maaseudun kehittämisohjelman yhteensovitus muihin ohjelmiin... 28 5. Pohjois-Savon maaseutustrategian valmisteluprosessi... 29 LIITTEET LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 LIITE 4 Pohjois-Savon maaseutustrategian painopisteet ja läpileikkaavat tavoitteet Pohjois-Savon maaseutustrategian painopisteitä koskevat kilpailukykytekijät ja kehittämistarpeet Pohjois-Savon maaseutustrategian painopisteiden sopivuus ja EU:n prioriteetteihin Maaseutustrategian alustava yhteensovitus Itä- ja Pohjois-Suomen rakennerahastoohjelmien (ESR ja EAKR-) kanssa 2014-2020
1. Pohjois-Savon maaseutu vuonna 2012 1.1. Pohjois-Savon väestö, työllisyys, ympäristö sekä aluerakenne Pohjois-Savo on muiden Itä-Suomen maakuntien tapaan maaseutumainen maakunta. Puolet maakunnan asukkaista asuu maaseudulla ja suurin osa (3/4) maakunnan kunnista on maaseutuluokittelun mukaan harvaan asuttua tai ydinmaaseutua. Pohjois-Savossa on kolme kaupunkikeskusta, Kuopio, Varkaus ja Iisalmi, jotka muodostavat myös omat työssäkäyntialueet. Muu osa maakuntaa lasketaan kolmijaon mukaan maaseuduksi. Voimassa olevan maaseutuluokituksen mukaan Siilinjärvi kuuluu kaupunkien läheiseen maaseutuun, Nilsiä, Lapinlahti ja Maaninka täyttävät ydinmaaseudun kriteerin ja muut 15 kuntaa kuuluvat harvaan asuttuun maaseutuun. Maaseudun aluejakoa ollaan uudistamassa vuonna 2012 ja uusi aluejako ei ole enää kuntarajoihin sidottu. Maakunnassa on tehty kaksi kuntaliitosta kuluvan ohjelmakauden aikana (Karttula, Varpaisjärvi). Pohjois-Savossa, kuten muissakin maakunnissa, käydään keskustelua kuntaliitoksista. Vuoden 2013 alusta Nilsiä liittyy Kuopioon ja Maaninka kaksi vuotta myöhemmin. Maakunnan aluerakenteen kehittämisen tavoitteena on maakuntastrategian (2010) mukaan palvelujen saatavuus, viihtyisyys, kestävä kehitys ja energiatehokkuus. Toimivan ja energiatehokkaan aluerakenteen runkona kehitetään maakuntakeskusta sekä 5-tien kaupunkialueiden ja maaseudun keskusten muodostamaa verkostoa. Kuten muuallakin Suomessa, myös Pohjois-Savossa alueellinen kehitys on jo pitkään noudattanut suuntausta, jossa taloudellinen aktiivisuus ja väestö ovat keskittyneet kasvukeskuksiin. Siten maakunnan keskuskaupunkien/ kasvukeskusten ja harvaan asutun maaseudun kehittämisellä on hyvin erilaiset lähtökohdat ja tarpeet. Pohjois-Savon sijainti on saavutettavuuden osalta kohtuullinen. Saavutettavuuden kannalta tärkeitä ovat 5-tie sekä valtatie 9, rautatie (Savon rata) sekä lentokentät (Kuopio ja Varkaus). Käynnissä olevat hankkeet parantavat sekä tiestön välityskykyä että turvallisuutta maakunnassa. Maaseudun osalta haasteena on alempiasteisen tieverkon liikennöitävyyden varmistaminen erityisesti maa- ja metsätalouden sekä kasvavan bioenergian raaka-aineen kuljetusten osalta. Tieverkon kunto on tärkeä myös maaseudun asukkaiden ja yritysten arkipäivän sujumiselle ja maaseudun vetovoimaisuudelle. Myös vesireittejä pitkin maakunnan saavutettavuus on hyvä. Maaseudun saavutettavuutta ja vetovoimaisuutta parantaa myös nopean tietoliikenneverkon rakentaminen haja-asutusalueelle. Pohjois-Savon väestön ja työllisyyden kehitys 28.9.2012 julkaistu väestöennuste (taulukko 1) ennustaa vuodelle 2030 Pohjois-Savoon 246 139 asukasta. Väestömuutos vuodesta 2010 vuoteen 2030 olisi ennusteen mukaan negatiivinen, -0,7% (koko maa 8,8%). Ainoa kasvava seutukunta on ennusteen mukaan Kuopion seutukunta. Pohjois- Savon väestön ikärakenne tulee muuttumaan seuraavan 20 vuoden aikana voimakkaasti. Vuosien 2005-2010 aikana ainoastaan yli 65-vuotiaiden määrä on kasvanut (taulukko 2). Ainoastaan kaupunkien läheisellä maaseudulla ja kaupungeissa työikäisten, 15-64 -vuotiaiden osalta muutos on ollut positiivista, mutta vain niukasti. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan (2009) 65 3
vuotta täyttäneiden määrä kasvaa lähes kolmannekseen väestöstä (30.8 %, koko maassa ennuste 26,1 %). Väestön voimakas ikääntyminen merkitsee kasvavaa tarvetta hyvinvointipalveluille, työvoiman riittävyyden ongelmia sekä ikääntyvän työvoiman osalta työhyvinvoinnin ja työyhteisöjen kehittämistä. Väestön hyvinvoinnissa on haasteita myös nuorempien ikäluokkien osalta. Pohjois- Savon hyvinvointiraportin (2012) mukaan väestön hyvinvointia kuvaavat tekijät, korkea sairastavuus, väestön ikääntyminen ja heikkenevä huoltosuhde sekä lastensuojelun, työttömyyden ja toimeentulon ongelmat ovat maakunnassa maan keskiarvoa suuremmat. Toisaalta eläkkeellesiirtymisiän nousu 2000 luvulla kuvaa osaltaan väestön parantuvaa terveydentilaa. Nuorten syrjäytymisuhkaa aiheuttavien tekijöiden vähentäminen onkin tulevaisuuden haaste sekä maaseudulla että kaupungeissa. Esim. koulutuksen ulkopuolella on joka kymmenes maakunnan nuori. Pohjois-Savossa oli vuonna 2010 noin 100 000 työpaikkaa ja ennusteen mukaan vuoteen 2030 mennessä vähenevät 90 000 työpaikkaan. Väheneminen on pienintä Kuopion seutukunnassa. Vaikka työpaikkojen kehitys näyttää ennusteiden mukaan negatiiviselta, työttömyysprosentti tulee laskemaan maakunnassa. Pohjois-Savon työttömyysaste (10,8 % 2010) tulee ennusteen mukaan laskemaan merkittävästi (ennuste 2030 1,3 %). Samaan aikaan työllisyysaste nousee 61,6 % vuonna 2010 75,4 % vuonna 2030. Näitä lukuja selittää osaltaan työikäisen väestön määrän selkeä lasku. Toimialoittain tarkasteltuna vain yhdeksän toimialaa tulisi kasvamaan maakunnassa työpaikkojen lukumäärällä mitattuna. Työpaikkoja tulee ennusteen mukaan katoamaan erityisesti maa-, riista- ja kalataloudesta (-39,7 %) sekä metsätaloudesta (-30,1 %). Taulukko 1. Pohjois-Savon väestön kehitys ja ennusteet seutukunnittain vuoteen 2030 saakka (Tilastokeskus 28.9.2012) SEUTUKUNTA 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 Muutos 2010-2030 Pohjois-Savo 253 759 250 064 247 943 247 421 246 869 246 578 246 139-0,7 % Koillis-Savon seutukunta 22 086 20 862 19 823 19 067 18 523 18 107 17 749-10,5 % Kuopion seutukunta 115 903 118 301 121 636 125 661 128 589 130 882 132 630 9,0 % Sisä-Savon seutukunta 16 721 15 862 15 205 14 709 14 325 14 057 13 846-8,9 % Varkauden seutukunta 35 975 34 913 33 333 31 783 30 620 29 757 29 061-12,8 % Ylä-Savon seutukunta 63 074 60 126 57 946 56 201 54 812 53 775 52 853-8,8 % KOKO MAA 5 181 115 5 255 580 5 375 276 5 504 314 5 631 017 5 748 548 5 847 678 8,8 % Taulukko 2. Väestö ikäryhmittäin Pohjois-Savossa maaseututyypeittäin 2005 ja 2010 (Tilastokeskus, Maaseutuindikaattorit) POHJOIS- SAVO 0-14 -vuotiaat Muutos 15-64 -vuotiaat Muutos 65+ -vuotiaat Muutos Yhteensä Muutos 2005 2010 % 2005 2010 % 2005 2010 % 2005 2010 % Harvaan asuttu maaseutu 10 452 9 190-12,1 % 41 923 39 048-6,9 % 15 784 16 245 2,9 % 68 159 64 483-5,4 % Ydinmaaseutu 3 382 3 361-0,6 % 13 139 12 862-2,1 % 4 436 4 562 2,8 % 20 957 20 785-0,9 % Kaupunkien läh. maaseutu 4 417 4 328-2,0 % 13 455 13 673 1,6 % 2 399 3 009 25,4 % 20 271 21 010 3,6 % Kaupungit 22 953 21 554-6,1 % 95 141 95 321 0,2 % 22 583 24 790 9,8 % 140 677 141 665 0,7 % Yht. 41 204 38 433-6,7 % 163 658 160 904-1,7 % 45 202 48 606 7,5 % 250 064 247 943-0,8 % (Lähde:) 4
Pohjois-Savon ympäristön tila Monipuolinen luonto, metsät ja vesistöt ovat Pohjois-Savon vahvuus. Pohjois-Savon maaseutumaisemalle ominaista on metsien, peltojen ja vesistöjen vuorottelu. Vahva maa ja metsätalous vaikuttavat omalta osaltaan maaseutumaiseman muutokseen ja elävään maaseutumaisemaan. Alueella on myös runsaasti perinnemaisemia. Pohjois-Savon ilmanlaatu on pääasiassa hyvä. Useampien ilmansaasteiden päästömäärien väheneminen on parantanut ilmanlaatua. Pohjois-Savon maaperä ja ilmasto ovat suotuisia metsien hyvälle kasvulle. Kalliomäet ja harjut ovat olennainen osa maisemaa ja harjut ovat tärkeitä pohjavesivarastoja. Kiviaineisten kulutus on kasvanut ja koska maakunnan kiviainesvarat ovat rajalliset, tullaan kiviainesta jatkossa ottamaan enemmän kallioperästä. Maaperää kuormittavat lähinnä pistemäiset lähteet; tyypillisiä maaperää pilaavia haitta-aineita ovat öljyt, ja bensiini sekä raskasmetallit. Pohjois-Savon pinta-alasta vajaa viidennes on vettä. Maakunnan järvien veden laatu on pääosin hyvä. Hyvään tai erinomaiseen luokkaan kuuluu 75% järvistä. Vesien tilassa on alueellisia eroja. Eteläosan suuret reittivedet ovat vain vähäisessä määrin ihmistoiminnan muuttamia. Eniten kuormitusta ja ongelmia on luonnostaan runsasravinteisillä järvillä, joiden viljaville valuma-aluille on keskittynyt paljon maataloutta (Iisalmen reitti). Uudempana uhkana maakunnan vesistöille on kaivostoiminta, tällä hetkellä lähinnä Talvivaaran nikkelikaivoksen päästöt kaivoksen eteläpuolisiin vesistöihin. Myös turvetuotanto kuormittaa omalta osaltaan vesistöjä (lähinnä Iisalmen ja Rautalammin reitit). Pohjois-Savon pohjavesi on hyvänlaatuista, joskin sen kemiallisessa laadussa on paikallisia ja alueellisia eroja. Myös pohjaveden määrällinen tila on arvioitu hyväksi eli vuotuinen vedenotto ei ylitä muodostuva uuden pohjaveden määrää. Ilmastonmuutos vaikuttaa sekä vesivarastoihin, ympäristöön ja yhteiskuntaan. Vähähiiliseen talouteen pyrkiminen tarkoittaa ympäristön kannalta ravinteiden kiertoa, jätteiden määrän vähentämistä ja kierrätystä, tuotantoprosessien ekotehokkuutta sekä uusiutuvien energian käyttöä. Pohjoissavolainen kestävä ja elinvoimainen maaseutu Kuluvan ohjelmakauden valmisteluvaiheeseen verrattuna suomalainen ja pohjoissavolainen maaseutu on huomattavasti suurempien muutosten ja haasteiden alla; tai paremminkin silloin edessä näkyneet haasteet ovat konkretisoitumassa. Maaseutuun ja maaseudun kehittämiseen vaikuttaa tulevina vuosina monet muutostekijät, joihin varautuminen tulee ottaa huomioon kehittämistoimenpiteissä. Väestön väheneminen Pohjois-Savon maaseutualueilla on tosiasia ja se muuttaa myös kirkonkylien, taajamien ja kylien merkitystä maaseudun kehittämisessä ja niukentuvien resurssien kohdentamisessa. Resurssien kohdentamista ja vaikuttavuutta tavoitellaan myös Pohjois-Savon ELY -keskuksen strategiassa: toimenpiteillä edistetään maaseudun elinvoimaisuutta panostamalla elinvoimaisiin taajamiin ja kyliin, perusmaatalouteen ja luonnonvaroihin. Lisäksi strategialla haetaan vahvempaa yhteistyötä ja uusia toimintamalleja sekä innovaatioiden ja teknologian hyödyntämistä. 5
Pohjois-Savon maaseudun tilannetta, muutostekijöitä ja kehittämistarpeita on kuvattu tässä maaseutustrategiassa sekä toimialoittain nykytilan kuvauksessa että valituissa strategisissa painopisteissä muutostekijöiden ja kehittämistarpeiden osalta. On huomioitava, että kaikkia esille nostettuja kehittämistarpeita ei voida toteuttaa maaseuturahaston toimenpiteillä. Tulevalla ohjelmakaudella yhä tärkeämpää on toimijoiden yhteistyö ja eri rahoitusmuotojen yhteensovittaminen niukkenevien kehittämisresurssien tehokkaan kohdentamisen vuoksi. Pohjoissavolaisen maaseudun elinvoimaisuuden muutostekijät koskevat asukkaita ja asumista, maaseudun infrastruktuuria ja palveluita, elinkeinoelämän monipuolistamista ja kehittämistä ja sen tarvitsemien palveluiden varmistamista, koulutusta ja osaamisen kehittämistä, turvallisuutta sekä toimintaympäristön uudistamista sekä yhteisöllisyyden vahvistamista. Yhteisöllisyyteen liittyy mm. paikallinen identiteetti ja kulttuuri, järjestötoiminta sekä paikallinen omaehtoinen kehittäminen ja yhteiskuntavastuullisuus. Strategian painopiste 6, kestävä maaseudun aluerakenne, onkin läpileikkaavana painopiste. Se haastaa kaikki pohjoissavolaiset miettimään mitä tarvitaan kestävän ja elinvoimaisen pohjoissavolaisen maaseudun rakentamiseksi. 1.2. Pohjois-Savon maaseudun elinkeinot keskeiset toimialat 2012 Tässä luvussa on käsitelty Pohjois-Savon maaseutuelinkeinojen tärkeimpien toimialojen nykytilannetta sekä tulevaisuuden haasteita. Toimialoja koskevat muutos- ja kilpailukykytekijät sekä kehittämistarpeet on tarkemmin kuvattu luvussa 3. Perusmaatalous Vuonna 2011 Pohjois-Savossa oli noin 4 200 maatalous ja puutarha-alan yritystä. Yleisin maatilojen tuotantosuunta on lypsykarjatalous (noin 1 500 maatilaa). Alalla työskenteli vuonna 2010 hieman alle 9 000 työllistä. Maataloustyöntekijöiden ja yrittäjien määrän on arvioitu putoavan noin 4 000 hengellä vuoteen 2025 mennessä. Alalla tarvitaan kuitenkin uutta työvoimaa eläköitymisen ja tilojen tukipalveluiden kasvavan tarpeen vuoksi. Lisäksi bioenergian käytön mahdollinen lisääntyminen heijastuu alan työvoimatarpeeseen. Alan työllisyystilanteeseen vaikuttaa paljon työn kausiluonteisuus. Luomutuotannon osuus maatalouden kokonaistuotannosta on Pohjois-Savossa edelleen pieni, vain 8 % peltopinta-alasta. Alan koulutus on vahva maakunnassa. Ylä-Savon ammattiopisto ja Savon ammatti ja aikuisopisto tarjoavat monipuolista luonnonvara- ja ympäristöalan ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille. Savonia ammattikorkeakoulu tarjoaa agrologin opinnot erikoistuen kotieläinyrittämiseen tai hevostalousyrittämiseen. Maidontuotanto Pohjois-Savo on vahvaa maidontuotantoaluetta. Maakunnan osuus Suomen maidontuotannosta on reilu 14%. Maitotilojen rakennekehitys on viime vuosina ollut Pohjois-Savossa maan nopeinta. Täällä on investoitu uusiin tuotantorakennuksiin selvästi muita maakuntia enemmän. Maitotilojen keskimääräinen lehmämäärä v. 2011 oli vajaa 30 lehmää/tila. Yli 100 lehmän karjoja Pohjois- Savossa on noin 40. Lypsyrobotteja on käytössä noin sadalla tilalla. Maatalouden myyntituloista n. 70% tulee maidosta ja on reilu 100 miljoonaa vuodessa. Maidontuotannon ohella maidonjalostus on vahvaa Pohjois-Savossa. Maakunnassa on kaksi merkittävää tuotantolaitosta, Valion Lapinlahden tehtaat ja Osuuskunta Maitomaan Suonenjoen 6
meijeri. Näiden jalostama maitomäärä (n. 380 milj. l) on enemmän kuin maakunnan oma tuotanto (n. 315 milj. l). Vaikka maitotalouteen kohdistuu erilaisia muutospaineita, uskotaan maitoalalla olevan varsin hyvä tulevaisuus. Keskeinen tekijä on maitotaloustuotteiden kysynnän kasvu kansallisesti ja kansainvälisesti. Kysynnän on arvioitu kasvavan tarjontaa nopeammin. Jalostava teollisuus kehittää jatkuvasti uusia maitopohjaisia tuotteita kulutuskysynnän mukaan. Lyhyellä aikavälillä (vuoteen 2020) suurimmat haasteet kohdistuvat alan alkutuotantoon. Maitokiintiöiden poistuminen v. 2015 ja EU:n maatalouspolitiikan uudistuminen ovat isoja tekijöitä, jotka luovat epävarmuutta tuottajien keskuudessa. Naudanlihantuotanto Kotimainen naudanlihantuotanto ei vastaa kysyntää. Vuonna 2011 naudanlihaa tuotettiin Suomessa 82,7 miljoonaa kiloa ja kulutus oli n. 99 miljoonaa kiloa. Pohjois-Savon ELY -keskuksen alueella tuotettiin suomalaisesta naudanlihasta noin 14 % eli 11,4 miljoonaa kiloa. Yksittäisistä kunnista Kiuruvesi on tilaston ykkönen naudanlihantuotannossa. Alueen maatalouselinkeinon kilpailukyvyn kannalta naudanlihantuotanto on tärkeää. Voimakas maidontuotanto luo hyvän pohjan maitorotuisiin ja maito-liharisteytysvasikoihin perustuvalle lihantuotannolle. Pohjois-Savo on nurmituotantoaluetta, joten nurmeen perustuva lihantuotanto on myös eettisesti kestävällä pohjalla. Emolehmätuotanto sopii osalle tiloista, mm. laidunalueiden hyödyntämiseen ja maisemanhoitoon. Alueella on 3-vaihekasvatukseen perustuvaa erikoistunutta naudanlihantuotantoa. On tärkeää, että vasikat saadaan kasvatettua Pohjois-Savossa ja näin lihasta saatavat eurot pysyvät alueella. Tätä tukee myös eläinten hyvinvointinäkökulma ja vasikkahävikin pienentäminen. Teurastamon kannalta on kustannustehokkainta saada vasikat lähelle välikasvatukseen. Myös loppukasvatuksen turvaaminen on tärkeää, jotta voidaan viedä suurempia eriä kauemmaksi teurastukseen. Pohjois-Savo on teurastamoteollisuuden raaka-ainehankinnan kannalta tärkeä alue (useita toimijoita). Alkutuotannolla/lihantuotannolla on paljon kerrannaisvaikutuksia muihin elinkeinoihin, mm. teollisuuteen, kauppaan ja kuljetukseen. Naudanlihantuotannolla on aluepoliittista merkitystä: tuotannolla on vaikutusta koko maaseudun pysymiseen asuttuna. Tulevaisuuden haasteena onkin. miten lihantuotannon kannattavuutta saataisiin parannettua (esim. pienteurastamoiden mahdollisuudet ja suoramyynti). Pohjois-Savossa sianlihan tuotannon merkitys on voimakkaasti vähenemässä ja suuntaus näyttäisi jatkuvan. Siipikarjankasvatuksella on maakunnassa ollut vähäinen merkitys. Sen sijaan lampaanlihan kysynnän kasvaminen on tuonut tarvetta kehittää lampaanlihan tuotantoa Itä- Suomessa. Uusiutuva energia ja energiatehokkuus maatiloilla Kaikkia järkeviä uusiutuvia energianlähteitä tarvitaan fossiilisten polttoaineiden vähentyessä ja kallistuessa sekä niiden kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Uusiutuvakaan energia ei ole täysin päästötöntä, eikä aina taloudellista, joten erityisen tärkeää on energiatehokkuus. Helpointa olisi siirtyä uusiutuviin energiamuotoihin ja energiatehokkuuteen jo ennen kuin fossiiliset polttoaineiden hinnat nousevat tuotannon kannalta hyvin korkeiksi. Energiatehokkuudessa 7
huomiota tulee kiinnittää mm. moottoreiden kokoihin ja säätöihin, valaistuksen tehokkuuteen ja sijoitteluun (mm. heijastavat pinnat), ruokintalaitteiston energiankulutukseen sekä peltopuolella traktorin ajotyyliin. Tyypillisin nykyisin käytössä olevat energialähteet ovat puupolttoaineita. Tulevaisuudessa uusien lämmönsiirtotekniikoiden kehittyminen tarjoaa erilaisia mahdollisuuksia lämmön talteenotossa ja muiden uusiutuvien energiamuotojen käytössä. Pohjois-Savon maatalouden suurimpana ongelmana on lannan ja lietteen käsittely. Kehittynyt teknologia tarjoaa jo nyt erilaisia vaihtoehtoja, mutta ongelma on vielä menetelmien toimivuus käytännössä (investointikustannukset suhteessa hyötyyn). Erikoismaatalous Erikoismaatalous Pohjois-Savossa perustuu tehokkaaseen marjojen ja puutarhakasvien sekä yrttien viljelyyn sekä luonnontuotteiden keruuseen. Pohjois-Savon erikoismaataloudessa näkyy aiemmat panostukset ja pitkäjänteinen kehittämistyö erityisesti marjanviljelyssä. Erikoismaantalouden tulevaisuuden perustana ovat samat vahvuudet ja mahdollisuudet kuin perusmaataloudessakin eli puhdas ympäristö, elintarvikkeiden laadun ja alkuperän merkityksen korostuminen sekä funktionaalisuus (elintarvikkeiden terveysvaikutukset). Puutarhakasveja viljellään noin 450 tilalla. Pohjois-Savossa mansikkaa ja vadelmaa tuotetaan n. 30 % koko valtakunnan satomäärästä ja marjakasvien viljelyssä on peltoa lähes 1 400 hehtaaria. Sisä- Savo, jonne marjanviljely painottuu, saa maatalouden myyntituloista noin puolet marjakasveista. Pohjois-Savon erikoismaataloudessa näkyy aiemmat kehittämispanostukset ja pitkäjänteinen kehittämistyö erityisesti marjanviljelyssä. Erikoismaantalouden tulevaisuuden perustana ovat samat vahvuudet ja mahdollisuudet kuin perusmaataloudessakin eli puhdas ympäristö, elintarvikkeiden laadun ja alkuperän merkityksen korostuminen. Tulevaisuudessa marjojen tuotannon asema koko maan tuotannosta säilytetään pitämällä huoli alan toimijoiden riittävyydestä ja ammattitaidosta sekä uudenaikaisten tuotantotapojen ja tekniikoiden omaksumisesta/käyttöönotosta. Avomaan vihannestuotannossa tärkein viljelykasvi on sipuli, jota tuotetaan lähes neljännes koko valtakunnan tuotannosta. Muiden vihannesten tuotannossa maakunnassa on muutamia erikoistuneita tiloja (mm. peruna, kaalit). Yrtit ja maustekasvit ovat uusimpia viljelykasveja alueellamme. Esim. kuminaa viljellään Pohjois- Savossa yli 1 400 ha:n alalla. Yrtti- ja erikoiskasvien viljelyssä kotimaisille erikois- ja maustekasveille on kysyntää. Kysyntä on kasvanut lähiruoan myötä ja kotimaiset mausteyrtit ovat saaneet arvostusta puhtauden ja aromikkuuden vuoksi. Uusia viljelijöitä tarvitaan ja yksi vaihtoehto tuotantosuuntaa vaihtavalle tilalle on yrtti- ja erikoiskasvien viljely. Myös villikasvien ja metsäsienten käyttö on lisääntynyt ja niiden tuotteistamisessa on paljon mahdollisuuksia. Uusia yrittäjiä ja uusia tuotteita tarvitaan sekä villikasvien että sienten keruuseen ja jalostukseen elintarvikkeiksi ja hoitotuotteiksi (mm. erilaiset uutteet juoma- ja kosmetiikkateollisuuteen sekä eläinten hoitotuotteet). Viljely ja keruutoimintaa vaatii verkostoitumista, ammatillisuutta ja uusien yritysmuotojen kehittämistä. Pohjois-Savon luomutuotantoa harjoittavista tiloista suurin osa toimii erikoismaataloudessa. Luomutilojen määrässä ei ole tapahtunut viimevuosien aikana suurta kehitystä. Luomutuotteiden kysyntä ja arvostus on lisääntynyt lähiruoan kysynnän kasvaessa.. Jatkojalostava elintarviketeollisuus kärsii luomu raaka-aineen niukkuudesta. Pohjois-Savossa luomutuotannon 8
lisääminen tapahtuu lyhyellä tähtäimellä helpoiten erikoismaataloudessa. Jatkojalostava elintarviketeollisuus kärsii luomu raaka-aineen niukkuudesta. Elintarvikkeiden jalostus Pohjois-Savo on vahvaa marjan ja maidontuotantoaluetta, mikä näkyy myös elintarvikejalostuksessa. Maitoa, marjoja ja lihaa jalostavien elintarvikeyritysten toimintaedellytykset vaikuttavat alueen maataloustuotannon toimintaedellytyksiin. Maitoalan toiminnan tulevaisuuden kannalta on tärkeää jalostavan teollisuuden sijoittuminen ja investoinnit maakuntaan, Lapinlahdelle ja Suonenjoelle. Pohjois-Savon elintarviketeollisuus jakaantuu määrällisesti lukuisiin pieniin mikroyrityksiin ja toisaalta muutamiin jo pitkään toimineisiin valtakunnallisiin yrityksiin. Pohjois-Savossa oli vuonna 2010 noin 120 elintarviketeollisuuden (juomien ja elintarvikkeiden valmistus) yritystä, joissa työskenteli noin 1 700 henkilöä. Alan työllisten määrä näyttäisi säilyvän jatkossa lähes ennallaan. Viime vuosikymmenten aikana tehty kehittämistyö näkyy mm. 1990 luvulla perustettujen yritysten kasvuna sekä toiminnan kehittymisenä valtakunnalliseksi. Uusien yritysten perustamisvauhti elintarvikealalle on kuitenkin ollut viime vuosina vähäisempää kuin on toivottu. Elintarvikeyritysten määrä on vähentynyt, toisaalta jäljelle jääneiden yritysten tehokkuus on parantunut. Trendi on sama kuin alkutuotannossakin. Valtakunnallisestikin arvostettu ravitsemus- ja terveystieteiden osaaminen ei ole konkretisoitunut odotetulla tavalla pohjoissavolaisissa elintarvikeyrityksissä. Syynä tähän ainakin osittain ovat olleet yritysten resurssien ja osaamisen puute sekä lainsäädännön asettamat tiukat vaatimukset terveyttä edistävien tuotteiden markkinointiin. Painopistettä onkin siirretty terveellisiin elintarvikkeisiin terveysvaikutteisten elintarvikkeiden sijaan. Aikaisemmin alueen mikroyritykset valmistivat tuotteita pääasiassa suurtalouksille. Kasvun myötä yhä useampi yritys on sittemmin siirtynyt vähittäiskauppatuotteisiin ja sen vuoksi kaupan keskusliikkeiden kautta tapahtuvaan jakeluun. Leimallista on, että elintarvikeyrityksen ja ostajan välillä on nykyisin lähes poikkeuksetta yksi tai useampi jakeluporras: tukkukauppa tai kaupan keskusliike. Tämä asettaa uusia vaatimuksia tuotteistus-, myynti- ja markkinointi sekä laatuosaamiseen. Lähi- ja luomuruoan arvostuksen kasvu tuo uusia mahdollisuuksia nimenomaan uusille pienille yrityksille. Elintarvikealan kehittäminen on hoidettu pääasiassa julkisten kehittämis- ja yrityshankkeiden kautta. Tämä on tuottanut osaamiskeskittymiä, joiden toiminnan jatkuminen on kiinni hanketoiminnan jatkumisesta. Maakunnasta puuttuu pysyvä kehittämisorganisaatio, jonka tehtävä olisi tuottaa asiakaslähtöisiä palveluja yrityksille. Lähipalveluista hyötyisivät etenkin pk- ja mikroyritykset. Pienissä (maaseudun) elintarvikeyrityksissä tarvitaan muutamalta henkilöltä monipuolista ammattiosaamista tuotekehityksestä ja tuotannosta markkinointiin ja myyntiin. Metsätalous Pohjois-Savon metsätalouden keskeinen vahvuus on pitkä perinne ja metsien taloudellisella hyödyntämisellä on laaja yhteiskunnallinen hyväksyntä. Metsäketjun tavoitteena on turvata nykyinen asema ja varmistaa kestävä puuntuotanto, puun monipuolinen käyttö sekä metsän tarjoamat ympäristöpalvelut. Metsien käytön ohella on aina huolehdittu myös seuraavan puusukupolven tulevaisuudesta. Puuta pohjoissavolaisissa metsissä on enemmän kuin koskaan ja joka vuosi kasvusta kolmannes jää lisäämään metsien puupääomaa. Metsätalouden tuotanto- ja 9
toimintakentässä ovat käytössä uusimmat teknologiat ja tietotaito. Puuta riittää kaikkiin jalostusmuotoihin ja monikäytön ympärille on luotavissa runsaasti uutta yritystoimintaa. Pohjois-Savossa on 25 000 metsänomistajaa, muutama puunostaja ja jalostajia vielä vähemmän. Hakkuiden vuositaso on 5 milj. kuutiota, mutta hakkuumäärien vaihteluväli on kasvanut viime vuosina. Metsän vuotuinen kasvu on 8,7 kuutiota, joten hakkuumahdollisuuksiin nähden on vajaakäytöllä, kuten on ollut jo vuosikymmeniä. Yksityisten metsien kantorahatulo Pohjois-Savossa n. 140 milj.. Muutoksia maakunnan metsänomistukseen tuo omistuksen siirtyminen seuraavalle sukupolvelle.. Maakunnan vahvuutena on lisäksi metsäkoneiden valmistus (Vieremä), metsäntutkimus (Suonenjoki) ja metsäpuiden laadukas taimituotanto (Tuusniemi). Pohjois-Savon alueellisen metsäohjelman (2012) päämääränä on metsiin perustuvan liiketoiminnan vahvistuminen ja tuotannon arvon kasvu (kotimainen puu- ja energiajalostus, metsätalousyrittäjyys, luontomatkailu, metsäalan kansainvälistyminen), metsätalouden kannattavuus paranee - metsien käyttöaste ja hakkuiden suhteuttaminen mahdollisuuksiin (metsätalouden infrastruktuurin kunto, metsänhoidontaso ja metsäpalveluiden tarjonta, metsätalouden kannattavuuden keskeiset muuttujat) sekä metsien monimuotoisuuden, ympäristöhyötyjen ja hyvinvointivaikutusten vahvistuminen(metsien käytön ja käsittelyn monipuolistuminen, metsien monimuotoisuuden ja suojelun kattavuus, vesiensuojelu, kansalaisten mahdollisuudet metsien virkistyskäyttöön). Metsäala käy läpi suurta rakennemuutosta. Ala muuttuu perinteisestä metsäteollisuudesta (kemiallinen ja mekaaninen metsäteollisuus) yhä monimuotoisemmaksi. Metsäenergia on nykyisen toiminnan rinnalla yksi alan uusista mahdollisuuksista. Metsien tarjoamien palvelujen ja raaka-aineiden kysyntä on vahvassa kasvussa ja uudet biotalouden tuotteet ja tuotanto voivat korvata väistyviä tuotteita (mm. pyrolyysi, bioenergia ja biojalostus, energiateknologia, lääkesovellutukset). Metsäbioenergia ja siihen perustuva liiketoiminta tarjoaa tulevaisuudessa uusia mahdollisuuksia erityisesti maaseudulla (mm. hajautettu energiantuotanto sekä korkeampi omavaraisuus). Maakunnan monimuotoiset metsät mahdollistavat erilaisten ympäristöpalveluiden tuottamisen. Metsäluonnon hyödyntäminen sekä hyvinvointipalveluiden kehittämisessä ja matkailussa on vielä pitkälti käyttämätön voimavara. Myös metsien virkistyskäyttömahdollisuudet (mm. marjastus, sienestys, retkeily) ovat alueen vahvuuksia. Monipuolinen maaseutuyrittäjyys Pohjois-Savon maaseutualueella mikroyritysten ja muuta yritystoimintaa kuin maataloutta harjoittavien maatilojen määrä on hivenen maan keskiarvon alapuolella. Osittain tämä johtuu maakunnan vahvasta maataloudesta, joka on pitänyt kehityskykyiset maatilat maatalouden piirissä. Toisaalta laajentavat maatilat ovat tarjonneet mm. urakointipalvelujen tuottamismahdollisuuksia maataloudesta luopuville tiloille ja vastaavia palveluja tuottaville mikroyrityksille. Pohjois-Savon maaseutuyritysten toimialat ovat pitkälti samoja kuin muissa maakunnissa: matkailu, metalli- ja puutuoteala, kiven jatkojalostus, SOTE -ala, hevostalous, urakointi, bioenergia-ala (sisältäen mm. lämpöyrittäjyyden) ja erilaisten palvelujen tuottaminen. 10
Elintarvikkeiden jalostus on yksi merkittävä tuotannonala, mutta se käsitellään osana ruokaketjua strategian painopisteessä 3. Tulevan ohjelmakauden strategiassa maaseutuyritysten ja yrittäjyyden kehittäminen on tärkeä painopistealue. Jo olemassa olevista yrityksistä toivotaan löytyvän kehittymishalukkuutta kasvaa ainakin kansallisen tason toimijoiksi. Monella toimialalla on tilaa uusille yrityksille ja Pohjois- Savossakin kaivataan kovasti uusia avauksia vähemmälle huomiolle jääneiltä tai aivan uusilta toimialoilta. Maakunnan yrittäjyyden vahvistamiseksi tuleekin kannustaa erityisesti nuorten yritysideoiden eteenpäinviemistä. Työvoiman saatavuus on ongelma jo nyt tietyillä toimialoilla ja ongelma tulee kasvamaan tulevina vuosina. Yksi ratkaisu työvoiman saatavuuteen voi olla maahanmuuttajat. Matkailu Pohjois-Savon matkailun vahvuuksia ja voimavaroja ovat järviluonto, sijainti ja saavutettavuus, monipuolinen kulttuuri- ja tapahtumatarjonta, neljä vuodenaikaa, runsas loma-asutus, rauhallisuus, hiljaisuus ja puhtaus. Mahdollisuuksia tarjoaa myös Venäjän läheinen sijainti, 5-tien kylpyläverkosto ja siihen liittyen hyvinvointiosaamisen hyödyntäminen, kattavat reitistöt ja ICT:n hyödyntäminen. Maaseudun infrastruktuuri, kuten palvelut ja liikenneyhteydet (sis. tietoliikenteen) ovat elintärkeitä myös matkailuyrityksille ja matkailijoille. Tulevaisuuden haasteita onkin Infrastruktuurin ylläpito ja kestävän kehityksen huomioiminen koko palveluprosessissa. Matkailun heikkoutena vastaavasti ovat alueen heikko tunnettuus ja kärkituotteiden vähyys sekä markkinoinnin ja myynnin hajanaisuus. Pohjois-Savon matkailustrategian 2015 nostaakin tavoitteeksi matkailun investoinnit, sähköisen myynnin ja markkinoinnin, palvelujen tuotteistamisen ja yhteistyön lisäämisen. Tuotteiden ja palveluiden laatuun sekä sähköisen myynnin ja markkinoinnin kehittämiseen tulee panostaa. Pohjois-Savon maaseutumatkailu on perinteisesti ollut pääasiassa lomamökkien vuokraustoimintaa maatalouden sivuelinkeinona. Pääosin vasta 2000-luvulla matkailutoiminta on kehittynyt päätoimiseksi yrittäjyydeksi, jolloin yritykset tarjoavat majoituksen lisäksi myös erilaisia palveluita (mm. ohjelmapalvelut, ruokapalvelut). Tätä kehitystä on tukenut mm. Tahkon kehittyminen vahvaksi maakunnan matkailukeskukseksi. Maaseutumatkailun tulevaisuuden mahdollisuuksia ovat uudet matkailupalvelukokonaisuudet (esim. hyvinvoinnin edistäminen, Green Care, metsämatkailu) ja ikääntyvien palveluissa. Näiden palvelukokonaisuuksien tuotteistaminen edellyttää yritysten yhteistyötä. Vuonna 2012 tehdyn maaseutumatkailua koskevan selvityksen mukaan maaseuturahaston yritystuilla on ollut merkitystä erityisesti yrityksen käynnistysvaiheessa. Vastaajat kokivat alan tulevaisuuden enimmäkseen valoisana. Tulevaisuuden kehittämistarpeista tärkeimmiksi nousivat yhteistyö ja verkostoituminen, teknologian hyödyntäminen sekä matkailun toimintaympäristön ja infran kehittäminen. Suurimmat tarpeet yritystuen osalta kohdistuvat kuitenkin investointeihin eli koneiden, laitteiden ja varusteiden hankintaan ja rakentamiseen. Maaseutumatkailuyritysten kasvutavoitteet liittyivät liikevaihdon kasvuun ja kannattavuuden paranemiseen, joka tarkoittaa asiakkaiden määrän kasvua mutta eivät usein merkinneet työntekijämäärän lisääntymistä. 11
Maaseudun SOTE -palvelut POHJOIS-SAVON MAASEUTUSTRATEGIA 2014-2020 Sosiaali- ja terveysala työllisti Pohjois-Savossa vuonna 2011 yhteensä 19 000 henkilöä. Maakunnassa oli noin 400 yksityistä sosiaalipalveluiden tuottajaa joista maaseutualuilla toimivia yrityksiä oli muutamia kymmeniä. SOTE- palveluiden kysyntä kasvaa väestön ikääntymisen vuoksi, mutta myös asiakkaiden kasvavat vaatimukset lisäävät kysyntää. SOTE palveluiden tulevaisuus on monien muutosten alla ja yksityisten yritysten liiketoimintaedellytykset riippuvat tulevista julkisia palveluita koskevista muutoksista ja päätöksistä (mm. kunta- ja palvelurakennemuutos, vanhuspalvelulaki). Pohjois-Savon maaseudulla löytyy tilaa alan erikoispalveluille. Alan yritysten haasteena on mm. julkinen kilpailutus ja palvelun laatu. Toimialan kehittämisessä tarvitaan eri osaamisalueiden yhdistämistä. Myös alan koulutuksen tulee huomioida tulevien hoiva-alan ammattilaisten osaamisvaatimukset mm. liiketoiminnasta. SOTE- palveluiden kehittäminen maaseudulla voi hyödyntää hyvinvointipalveluliiketoiminnassa aiempaa enemmän luonnon tarjoamia hyvinvointivaikutuksia. Haasteena on kuitenkin hiljaisuuden, luonnon ja maaseutuympäristön tapahtumien tuotteistaminen kannattavaksi liiketoiminnaksi (Green Care Vihreä hoiva). Tämä edellyttää ennakkoluulottomuutta ja sektorit ylittävää yhteistyötä ja asiakasnäkökulmaa. Muu maaseudun palveluyrittäjyys Maakunnan vahva maatalous luo elintarvikkeiden jalostuksen lisäksi uusia mahdollisuuksia myös muulle maaseudun yritystoiminnalle, mm. erilaisten maa- ja metsätalouden tarvitsemille urakointi-, korjaamo- ja kuljetuspalveluille, ICT -palveluille, lämpö/energiayrittäjyydelle, eläintenhoitopalveluille sekä erilaisille neuvonta- ja suunnittelupalveluille. Näiden lisäksi maaseudulla tarvitaan mm. mökkitalkkareita, tieisännöitsijöitä, ruoka- ja pitopalveluita, liikennepalveluita, viherrakentamispalveluita, kampaajia ja muita henkilökohtaisia palveluita sekä erilaisia suunnittelupalveluita jne. Maaseudulla sijaitsevat palveluyritykset toimivat usein paikallisilla markkinoilla, mutta nopeat laajakaistayhteydet mahdollistavat myös esim. erikoistuneiden asiantuntijapalveluyritysten sijoittumisen maaseudulle. Luovien alojen liiketoiminta luova talous maaseudulla Perinteisesti luovista toimialoista on puhuttu kulttuuripoliittisesta näkökulmasta, mutta niillä on myös taloudellinen itseisarvo osana yhteiskuntaa ja talouselämää. Luovien alojen yritystoiminta onkin tärkeä alueellisen kehittämisen voimavara. Tätä todistaa mm. luovien alojen noin 416 miljoonan euron liikevaihto ja alan noin 3 000 työntekijää Pohjois-Savon maakunnassa vuonna 2007. Luovan alan yritystoiminta on vielä varsin vähäistä niin Pohjois-Savon kuin koko maan maaseutualueilla. Pohjois-Savossa on toteutettu useita luovien alojen selvitys- ja kehityshankkeita kuluvalla ohjelmakaudella. Alan yritykset ovat lähinnä käsi- ja taideteollisia yhden työntekijän yrityksiä. Jatkossa luovan alan yritysten merkitys tulee kasvamaan mm. matkailu- ja hyvinvointialan yritysten kanssa tehtävässä yhteistyössä. Tämä koskee esim. uusien palvelu- ja tapahtumatuotteiden kehittämistä uusin menetelmin (mm. palvelumuotoilu). Pohjois-Savossa on luovien alojen yritysten lisäksi suuri määrä alan yhdistyksiä, jotka tukevat ja tuovat lisäarvoa luovien alojen liiketoiminnalle. Maaseudun elinvoimaisuuden kannalta luovien alojen kokonaisuuden kehittäminen on tärkeää sekä toimialan oman kasvun sekä alueen vetovoimaisuuden kannalta. 12
Tuotannollinen yrittäjyys maaseudulla POHJOIS-SAVON MAASEUTUSTRATEGIA 2014-2020 Pohjois-Savon maaseudun tuotannollinen yrittäjyys pohjautuu pitkälti alueella toimiviin suuriin teknologiateollisuusyrityksiin, jotka tarvitsevat ja kehittävät edelleen omaa yritystoimintaa tuotantoverkoston ja alihankinnan pohjalta. Tuotannollisista yrityksistä parhaassa asemassa ovat metallin alihankintayritykset. Metsäsektorin yrityksiä oli Pohjois-Savossa vuonna 2011 noin 600, joista 2/3 kuului metsätalouden ja puunkorjuun toimialaan. Toiseksi eniten yrityksiä oli sahatavaran ja puutuotteiden valmistuksessa. Puutuoteteollisuudessa alan kasvu on keskittynyt pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Tulevaisuuden haasteena on erityisesti mikroyritysten toimintaedellytysten kehittäminen (esim. alihankinta). Hevostalous Pohjois-Savossa on n. 4 600 hevosta, joiden käyttö on jakaantunut ratsu- ja ravitoimintaan lähes puoliksi. Hevoskasvatus tapahtuu pääasiassa yksityisten harrastajien toimesta. Pohjois-Savossa on noin tuhat erikokoista talliyksikköä. Ravitalleja on 80 kpl (75 % on sidottu alkutuotantoon) ja ratsastustalleja (koulut ja täysihoitotallit) on 70 kpl (40 % on sidottu alkutuotantoon). Matkailupalveluja tuottavia ratsastustalleja on 7 kpl. Pohjois-Savon hevostalousyritykset ovat panostaneet toimintansa kehittämiseen ja tämä näkyy mm. yritysten määrän lisääntymisessä, palveluiden lisääntymisessä sekä parantumisessa. Ratsastuskoulujen tarve maaseutualueilla ei kasva, pikemminkin pienenee (ikäluokkien pienetessä) ja erikoistuu. Toisaalta aikuisten naisten osuus kasvaa asiakaskunnassa ja hevosten käyttö ratsastukseen tulee tasaisesti lisääntymään nuorten ratsastajien aikuistuessa. Yhä useammin haaveena on oma hevonen, mistä syystä hevosten hoitopalveluja tarjoavia yksiköitä tarvitaan erityisesti taajamien läheisyyteen. Maatilataloudesta vapautuvat tuotantorakennukset sopivat tähän toimintaan, koska niissä on yleensä laidunmaita ja mahdollisuus rehuntuotantoon. Ravitallit ovat perinteisesti sijoittuneet pääosin maaseudulle, koska ravihevoset tarvitsevat kilpailukausien välissä valmennuksen lisäksi lepojaksoja. Ravitallien lukumäärän ei uskota kasvavan mutta hevosten omistajien määrä lisääntyy ns. kimppahevosten myötä. 13
1.3. Pohjois-Savon maaseudun SWOT-analyysi - tulevaisuuden voimavarat ja rajoitteet POHJOIS-SAVON MAASEUDUN VAHVUUUDET Johtava asema valtakunnallisessa maidon ja lihan tuotannossa sekä vahva maidonjalostustoiminta Johtava asema valtakunnallisessa marjantuotannossa ja eräiden avomaavihannesten tuotannossa Tuottajien vahva osaaminen ja kehittämishalukkuus ja investoinnit perusmaataloudessa Vahva tutkimus, koulutus ja neuvonta sekä näiden verkostot maidon ja lihan tuotannossa Kehittyvä asema ja verkostot erikoiskasvien ja yrttien tuotannossa ja markkinoinnissa Alueen vahva alkutuotanto takaa raaka-aineen saatavuuden elintarvikkeiden jalostukseen Metsäketjun vahvuutena ovat laadukkaat ja runsaat metsävarat ja metsäosaamisen hallinta (tutkimus ja käytäntö) Puun hankintaketjun kehittyneisyys ja nykyaikaisuus mahdollistaa puuraaka-aineen tehokkaan hankinnan jalostuslaitoksille (mekaaninen ja kemiallinen puunjalostus, bioenergia) Metsäluonnon ja vesistöjen tarjoamat ympäristöpalvelut mm. matkailussa ja virkistyskäytössä Alueen teknologiateollisuus mahdollistaa metallialan alihankintayrittäjyyden Maitotilojen kasvu tarjoaa työtä urakointia ja muita tukipalveluita tarjoaville yrityksille SOTE -alan vahva koulutustarjonta ja osaaminen hyvinvointipalveluissa Hevostalouden tukena korkeatasoinen osaaminen neuvonnassa, tutkimuksessa ja alan palveluissa Suomalaisen unelman toteutumismahdollisuudet: maalla asuminen, ranta-asuminen, turvallinen ympäristö, vahva paikallinen kulttuuri Maakunnan hyvä saavutettavuus (5-tie ja Vt9, rautatie ja lentokenttä) Savolaisuus ja slow-how mm. matkailuvalttina POHJOIS-SAVON MAASEUDUN MAHDOLLISUUDET Ilmastonmuutoksen vaikutuksia: kasvukauden piteneminen ja uudet viljelylajit ja lajikkeet Kasvien bioaktiivisuuteen perustuvien elintarvikkeiden ja muiden tuotteiden raaka-aineen tuotanto ja jalostus Ruoan laadun ja kotimaisuuden merkitys kuluttajille; lähi- ja luomuruuan kysynnän kasvu; globaali ruuantarpeen kasvu Uudet yhteistyömallit maidon ja naudanlihantuotannossa Kehitteillä olevat uudet toimintatavat marjanviljelyssä (mm. koetila) Metsään perustuva bioenergia (mm. bioöljy, puun hyödyntäminen hajautetussa sähkön ja lämmön tuotannossa) Puun uudet käyttömuodot ja ominaisuuksien hyödyntäminen (mm. lääkesovellukset, nanotuotteet) Puutuoteteollisuuden uudet mahdollisuudet (mm. puukipsi, lämpö/komposiittipuun kaltaiset tuotteet, puurakentaminen) Metsäpalveluyrittäjyyden kasvu ja alihankintayritysten mahdollisuudet hyödyntää maakunnan teknologiateollisuuden tarpeita bioenergian liittyvässä laitetuotannossa Metsään perustuva ympäristöpalveluiden yritystoiminta (mm. luontomatkailu, metsäturismi) Mallintaminen ja osaamisen vienti (maa- ja metsätalous) Luonnonmateriaalit ja erikoisosaaminen (hamppu, pellava, kivi jne.) Elävät kylät ja kolmas sektori, kylä- ja järjestötoiminta, yhteisöllisyys Uusien palvelukokonaisuuksien avautuminen hyvinvoinnin edistämisessä ja ikääntyvien palveluissa (julkisen sektorin ja yksityisten yritysten yhteistyö, Green Care) 100 megan laajakaistan ja sähköisen teknologian hyödyntäminen mahdollistaa joustavien elämäntapojen lisääntymisen (mobiilipalvelut, etätyö, kaksoiskuntalaisuus jne.) Lähidemokratia ja yhteisöllisyyden hyödyntäminen palvelujen turvaamisessa Maaseudun uudet asukkaat: maallemuuttajat, maahanmuuttajat ja vapaa-ajan asukkaat 14
POHJOIS-SAVON MAASEUDUN HEIKKOUDET Työvoiman riittävyys ja saatavuuden muutokset maa ja metsätaloudessa ( ja erityisesti marjanpoiminnassa) Maataloustukijärjestelmän epävarmuus ja joustamattomuus alan kehittämisessä (esim. uudet yritysmuodot) Marjantuotannossa markkinointi ja harmaat markkinat (alkuperäharhautus) Vähittäiskaupan vahva asema alueella tuotettujen elintarvikkeiden hinnanmuodostuksessa Yrttiviljelyssä viljelytekniikan puutteet (esim. koneet ja laitteet) ja ei-ammattimaisuus Elintarvikelainsäädännön monimutkaisuus/tulkinnanvaraisuus Elintarvikealan yritysten (erityisesti pienten) alueellisten kehittämispalveluiden puuttuminen Pienten jalostajien ongelmat markkinoinnissa ja myynnissä (esim. julkisten hankintojen kilpailutus) Metsäomistajuuden pirstoutunut rakenne Metsien kestäviä hakkuumahdollisuuksia ei ole kyetty hyödyntämään täysimääräisesti Matkailun pienimuotoisuus ja yritysten yhteistyön vähyys (mm. markkinoinnissa ja myynnissä) Pienten yritysten ongelmana löytää aikaa ja rahaa tuotekehitykseen, markkinointiin ja liiketoimintaosaamisen kehittämiseen; Kasvuhakuisten yritysten vähyys maaseudulla Maaseudulla palveluiden tuottaminen kannattamatonta etäisyyksien ja harvan asutuksen vuoksi Väestön ikääntyminen ja väestön väheneminen Infrastruktuurin ongelmat: tietoliikenneyhteyksien puutteet, teiden kunnossapidon ongelmat ja julkisten liikenneyhteyksien heikkous POHJOIS-SAVON MAASEUDUN UHKAT Ilmaston muutoksen uhkia: uudet taudit ja tuholaiset, ympäristökuormituksen muutos sekä äärisääilmiöiden vaikutus maa- ja metsätalouteen Maatilojen ja muiden maaseudun yritysten jatkajien puute Koulutetun ja osaavan työvoiman puute yrityksissä Yrittäjien työmäärän ja työhyvinvoinnin hallinta Maa ja metsätalouden sekä muun yritystoiminnan tarvitseman infrastruktuurin rapautuminen Nautateurastuksen loppuminen ja suuremman mittakaavan lihateollisuuden katoaminen maakunnasta Maidon ja lihantuotannon nousevat tuotantokustannukset uhkaavat tuotannon kannattavuutta Maitokiintiöiden poistuminen 2015 Tilojen koon kasvaessa tarvittavan johtamis- ja riskienhallintaosaaminen ei vastaa tarvetta Marjantuotannon riskinhallinta: tautiriskit esim. taimituotannossa Kuluttajien luottamus ja kulutuskäyttäytymisen nopeat muutokset SOTE -alan rakennekehitys (isot yritykset vahvassa markkina-asemassa) Vapaaehtoistoimijoiden uupuminen Turvattomuuden lisääntyminen Keskittyminen ja palveluiden loitontuminen ja niiden vaikutukset maaseudun vetovoimaisuuteen mm. lapsiperheille ja vanhusten mahdollisuuteen asua maalla 15
2. Pohjois-Savon alueellisen maaseutusuunnitelman 2007-2013 tavoitteiden toteutuminen ja toimeenpanotilanne 2.1. Pohjois-Savon maaseutusuunnitelman 2007-2013 strategian toteutuminen Pohjois-Savon alueellisen maaseutusuunnitelman toteutumista ja tuloksellisuutta ohjelmakauden 2007-2013 osalta arvioidaan vuosina 2011-2014 toteutettavan Pohjois-Savon alueellisen maaseutusuunnitelman seuranta ja arviointihankkeen kautta. Hankkeen tavoitteena on selvittää, miten Pohjois-Savon maaseutusuunnitelmaa ja paikallisia suunnitelmia on pysytty toteuttamaan, miten tavoitteet on saavutettu ja millaisia tuloksia toimenpiteillä on saatu aikaan. Hanke tukee myös ohjelmakauden 2014 2020 valmistelua tuottamalla ennakointiaineistoa. Pohjois-Savon alueellisen maaseutusuunnitelman 2007-2013 strategia on perustunut alueen vahvuuksiin. Alueellisessa suunnitelmassa painotettiin maaseutuelinkeinojen kehittämisessä strategisuutta; strategiaan valittiin kehittämisen painopisteet, jotka pohjautuivat edellisten ohjelmakausien kehitystyöhön. Ohjelmakauden tässä vaiheessa voidaan todeta, että valittua strategiaa on pystytty noudattamaan ja rahoitetuilla toimenpiteillä on onnistuttu vahvistamaan edelleen valittuja painopisteitä. Pohjois- Savo on vahvistanut valtakunnallista asemaan mm. maidon ja marjantuotannossa. Esimerkiksi navettainvestointeja on tehty selvästi muita maakuntia enemmän. Toinen hyvä esimerkki on viljelijätukien sähköinen haku, jossa Pohjois-Savo on vuonna 2012 ollut maan aktiivisin. Myös erikoismaataloussektori (marjat ja erikoiskasvit) on kehittynyt kokonaisuudessaan myönteisesti. Uusina avauksina kuluvalla kaudella on toteutettu esim. haja-asutusalueen laajakaistahankkeita, jotka turvaavat nopeat tietoliikenneyhteydet sekä maatilojen, yritysten ja maaseudun asukkaiden käyttöön. Tässä vaiheessa Pohjois-Savo on pystynyt hyödyntämään maaseutuohjelman tarjoamia resursseja parhaiten koko maassa. Koko maassa vireillä olevista laajakaistahankkeista Pohjois- Savon osuus on yli 40 %. Koko maan 37 hankehakemuksesta 20 on Pohjois-Savosta. Hankepäätöksiä Pohjois-Savoon on tehty 10 kpl (28.9.2012). Näillä päätöksillä on sidottu rahoitusta noin 4 milj. euroa. Kuluvan kauden maaseutusuunnitelmassa yritystukiin varattiin noin 60 % ohjelmarahoituksesta. Ohjelmakauden aikana epävarmaksi muuttunut taloustilanne on heikentänyt yritysten investointihalukkuutta. Tällä hetkellä (syksy 2012) näyttää siltä, että yritystukiin tullaan käyttämään noin 50% ohjelmarahoituksesta. Yritystuista reilu viidennes (22 %) on myönnetty elintarvikkeiden 1. asteen jalostukseen (Annex- tuotteet). Tässä Pohjois-Savo on maan kärkeä. Työllistävyyden kannalta metallialan ja hoivapalveluiden yritystuet ovat olleet tuloksellisimpia. Bioenergia-alalle, erityisesti raaka-ainehankintaan yritystukien haku on ollut aktiivista ja alalle on luotu uusia työpaikkoja. 2.2. Pohjois-Savon alueellisen maaseutusuunnitelman 2007-2013 toimeenpanotilanne Pohjois-Savon alueellisen maaseutusuunnitelman ohjelmakauden 2007-2013 kehys on 41,621 milj. euroa, josta vuonna 2012 on osoitettu käyttöön 38,531 milj. euroa. Tästä yritystukiin on sidottu 377 päätöksellä yhteensä 17,388 milj. euroa eli 51,6% myöntövaltuudesta. Hanketukipäätöksiä on tehty 55 kpl ja niihin sidottu yhteensä 16,340 milj. euroa (48,4%). Kokonaissidonta 31.7.2012 oli 16
yhteensä 33,728 milj. euroa. Seutukunnittain tarkasteluna yritystukipäätöksiä on tehty eniten Ylä- Savon seutukuntaan (116 kpl) ja toiseksi eniten Kuopion seutukuntaan (100 kpl), mutta euroina mitattuna yritystukia on kohdentunut eniten Kuopion seutukuntaan. Hanke- ja yritystukipäätösten lukumäärä sekä sidottu rahoitus on esitetty seuraavissa taulukoissa. Hanketukipäätökset ohjelmakaudella 2007-2013 toimialoittain (31.7.2012 mennessä) Toimiala Tukipäätöksiä kpl Tuki % 1. Perusmaatalous 20 7 132 456,50 43,65 2. Erikoismaatalous 10 2 919 463,10 17,97 3. Metsätalous 2 936 525,00 5,73 4. Bioenergia 5 1 437 951,20 8,80 5. Matkailu 4 559 590,70 3,42 6. Muu maaseudun yritystoiminnan kehittäminen 4 1 146 230,00 7,02 7. Maaseudun infra ja ympäristö 7 1 661 804,30 10,17 8. Muut 3 545 586,30 3,34 Yhteensä 55 16 339 609,10 100,00 Suorat yritystukipäätökset ohjelmakaudella 2007-2013 toimialoittain (13.7.2012 mennessä) Toimiala Tukipäätöksiä kpl Tuki % Työpaikat 1. Annex 1 44 3 815 807,90 21,95 36 2. Muu elintarvike 8 685 727,21 3,95 18 3. Puun jatkojalostus 29 744 475,05 4,28 32 4. Metalli 65 2 251 659,89 12,96 96 5. Matkailu 64 2 834 069,29 16,31 50 6. Hoivapalvelut 25 1 875 549,98 10,79 74 7. Hevospalvelut 25 1 038 406,21 5,98 16 8. Urakointi 8 324 302,10 1,87 10 9. Lämpöyrittäjyys 10 518 280,29 2,98 1 10. Muu valmistus 16 1 129 393,32 6,50 17 11. Muut palvelut 42 744 954,39 4,29 42 12. Bioenergia/raaka-aine 41 1 413 877,04 8,14 62 Yhteensä 377 17 376 502,67 100,00 454 17
3. Pohjois-Savon maaseutustrategia valitut painopisteet 3.1. Pohjois-Savon maaseudun visio 2020 ja valittu strategia Pohjois-Savon alueellisen maaseutustrategian painopisteet perustuvat maakunnan maaseudun olemassa oleviin vahvuuksiin ja voimavaroihin sekä tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Painopisteet huomioivat EU:n maaseudun kehittämisen ohjelmakauden 2014-2020 kolme päätavoitetta: maatalouden kilpailukyky, luonnonvarojen kestävä käyttö ja maaseutualueiden tasapainoinen alueellinen kehitys. Lisäksi EU:n maaseutuasetuksen läpileikkaavat tavoitteet, innovaatiot, ilmastonmuutos ja ympäristö, on huomioitu kunkin painopisteen osalta. Pohjois-Savon maaseutustrategian omiksi läpileikkaaviksi tavoitteiksi on valittu nuoriso ja kansainvälisyyden vahvistaminen. Nämä läpileikkaavat tavoitteet on esitetty strategiakartassa (liite 1). Liitteessä 2 on tiivistetysti esitetty kuuden valitun painopisteen kilpailukykytekijät ja kehittämistarpeet. Pohjois-Savon nykytilan kuvauksen pohjalta johdettu maaseudun SWOT -analyysi maakunnan maaseudun voimavaroista ja rajoitteista on esitetty luvussa 1. SWOT- analyysissä käytetty aineisto on tiivistettynä kunkin painopisteen kohdalla luvussa 3. Strategiaprosessi on esitetty luvussa 5. POHJOIS-SAVON MAASEUDUN VISIO VUONNA 2020 Vuonna 2020 Pohjois-Savo on valtakunnallisesti ja kansainvälisesti tunnettu ruokamaakunta. Ruoan tuotanto ja jalostus on ekotehokasta. Monipuolinen metsätalous on perustana vahvalle bioenergian tuotannolle. Uusiutumiskykyiset yritykset ja uudenlaiset yhteistyöverkostot ovat osa kestävää ja viihtyisää rajattomien mahdollisuuksien maaseutua. POHJOIS-SAVON MAASEUTUSTRATEGIA 2014-2020 RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN MAASEUTU 2020 Tämä toteutetaan kohdentamalla maaseuturahaston ja muiden rahastojen rahoitusta yrittäjyyden kehittämiseksi valituissa painopisteissä - ruokaketjussa, metsäketjussa, maaseutuyrittäjyyden monipuolistamisessa. Toimenpiteet kohdistuvat tiedon ja osaamisen lisäämiseen, yrittäjyyden vahvistamiseen yhteistyön ja innovaatioiden avulla sekä toimintaympäristön kehittämiseen. Ekosysteemipalveluihin pohjautuva strategia huomioi ilmastonmuutoksen ja ympäristön kaikessa toiminnassa. 18
3.2. Pohjois-Savon maaseutustrategian painopisteiden tavoitteet Tässä vaiheessa painopisteille on asetettu ainoastaan kilpailukykyyn liittyviä strategisia tavoitteita ja kehittämistarpeita. Rahoitus, tuotos- ja tulostavoitteet asetetaan vasta toimenpideohjelman laatimisvaiheessa. Liitteessä 3 on esitetty, miten kukin valituista painopisteistä toteuttaa EU:n asetusluonnoksen prioriteettejä. Yhteenvetona voi todeta, että valitut painopisteet ja niiden tavoitteet vastaavat hyvin EU-tason tavoitteita. Pohjois-Savon maaseudun kehittämistavoitteet liittyvät kolmeen valittuun kilpailukykyyn vaikuttaviin kokonaisuuksiin eli osaamisen kehittämiseen, yrittäjyyden vahvistamiseen sekä toimintaympäristön kehittämiseen. Lisäksi tavoiteasettelussa on nostettu kaksi läpileikkaavaa tavoitetta, nuoriso ja kansainvälisyys, jotka tulee huomioida kunkin painopisteen osalta erikseen tavoitteiden asettamisessa. Näitä tavoitteita tullaan avaamaan tarkemmin toimenpideohjelmassa. Lisäksi EU:n asetuksen tavoitteet, innovatiivisuus, ympäristö ja ilmastonmuutos ovat tärkeitä tavoitteita myös Pohjois-Savon maaseudun tulevaisuudessa ja huomioidaan kaikissa kuudessa painopisteessä. 3.3. Pohjois-Savon maaseutu 2020 monipuolista yrittäjyyttä ja kestävää hyvinvointia Pohjois-Savon maaseudun elinvoimaisuuden perustana ovat ekosysteemipalvelut, joiden ylläpito ja turvaaminen ovat myös maaseudun tulevaisuuden haasteen. Tämä edellyttää ilmastonmuutokseen sopeutumista ja vähähiilistä taloutta, eettisyyttä ja yhteiskuntavastuullisuutta sekä yrittäjyydessä että maaseudun asukkaiden arjessa. Pohjois-Savon tulevaisuuden muutostekijät sekä kilpailukyky ja kehittämistarpeet on esitetty painopisteittäin seuraavissa taulukoissa. Kunkin painopisteen osalta on nostettu esille muutostekijät ja kehittämishaasteet, joilla on merkitystä osaamisen kehittämisessä, yrittäjyyden vahvistamisessa sekä toimintaympäristön kehittämisessä. Lisäksi kunkin painopisteen osalta on kuvattu läpileikkaavat muutostekijät/tavoitteet: nuoriso ja kansainvälisyys, innovaatiot, ympäristö ja ilmastonmuutos. Näitä tavoitteita tullaan tarkentamaan toimenpideohjelman laatimisvaiheessa. 19
PAINOPISTE 1: PERUSMAATALOUS PERUSMAATALOLUDEN TUOTANTO- JA KYSYNTÄYMPÄRISTÖN MUUTOKSET JA KEHITTÄMISTARPEET KOULUTUS TUTKIMUS TYÖVOIMAN SAATAVUUS YRITTÄJYYDEN VAHVISTAMINEN UUDET YRITTÄMISEN MUODOT ASIAKASLÄHTÖISYYS INNOVAATIOT KILPAILUKYKY KEHITTÄMIS- TARPEET OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TOIMINTAYMPÄRIS- TÖN KEHITTÄMINEN VERKOSTOITUMINEN MAASEUDUN INFRA MUUTOSTEKIJÄT 2014-2020 Koulutus ja tutkimus Pohjois-Savon maatalousalan koulutus ja tutkimus on kokonaisuutena vahva Vahvuutena verkostot, joissa mukana maakunnalliset alan huippuosaajat (yliopisto, Savonia amk, ammattiopistot, MTT, Evira) sekä valtakunnalliset ja kansainväliset kumppanit Työvoiman saatavuus Työvoiman saatavuus on haasteena alan huonon vetovoiman vuoksi Maatiloilla on tarvetta sekä työnantajaosaamiselle että ulkomaalaiselle työvoimalle sekä heidän kielikoulutukselle ja kotoutukselle Maatilayrittäjyyden vahvistaminen ja yrittäjyyden uudet muodot Maatilojen kannattavuuden parantaminen edellyttää uutta tietoa ja kustannusten hallintaa ja suunnitelmallisuutta /talousosaamista Yhteistyö ja verkostoituminen tukevat liiketoiminnan kehittämistä sekä työssä jaksamista Maidontuotantoketjun läpinäkyvyyden varmistaminen (laatu ja kuluttajanäkökulma) sekä riskien hallinta (mm. vesi ja energiahuolto) haasteina Lihantuotannon kysynnän vahvistaminen, kannattavuuden parantaminen ja uudet markkinointikanavat (suoramyynti) Uusien yritysmuotojen edistäminen ja mallintaminen: yhteisyritykset, yhteistyö ja alihankintaketjut Kotimaisen karitsanlihan tuotannon edellytysten mahdollistaminen ja sitä kautta tarjonnan nostaminen valtakunnallisen lammasstrategian mukaiselle tasolle. Kannattavan tuotantoketjun rakentaminen alkutuotannosta loppukäyttäjille Kuluttajanäkökulma Ruoantuotannon merkitys kasvaa tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen myötä Trendit, kuluttajien laatu- ja ympäristötietietoisuus ohjaavat tuotantoa Ongelmana kaupan keskittyminen ja vaihtoehtoisten markkinakanavien kehittymättömyys Maitotaloustuotteilla mahdollisuutena kansainväliset markkinat (mm. Venäjä) Innovaatiot Uudet maitopohjaiset innovatiiviset tuotteet Uudet toimintatavat ja yritysmuodot (mm. tulevaisuuden maatilan mallintaminen/toimijaverkostot) Neuvontapalveluiden kehittäminen: edellyttää neuvonnalta alan huippuosaamista sekä nykyaikaista palvelun saatavuutta (mm. sähköiset palvelut) Maatalouden tukipalveluiden lisääntyvä tarve (suunnittelu ja ICT -palvelut jne. ) Verkostoituminen jaksamisen tukena (vertaistukiverkostot ym.) Alempiasteisen tieverkon liikennöitävyyden varmistaminen Toimivat nopeat laajakaistayhteydet Puhtaan veden saannin varmistaminen maatiloilla ja kriisitilanteisiin varautuminen Sähkönsaannin turvaaminen (mm. myrskyjen aiheuttamat sähkökatkot) 20
NUORISO KANSAINVÄLISYYS ILMASTONMUUTOS VÄHÄHIILISYYS YMPÄRISTÖ Alan vahvan koulutuksen varmistaminen Alan mahdollisuuksien markkinointi ja vetovoimaisuuden parantaminen (esim. uudet yritysmallit) Uusien teknologiaratkaisujen jatkuva etsiminen, haistelu, kokemusten vaihto ja nopea reagointi sekä kansainvälisen tutkimuksen seuranta ja tiedon tuonti Mahdollisuutena alan osaamisen koulutusvienti (mm. maatalous, ympäristöteknologia) Think global act local, paikalliset ja alueelliset ratkaisut Ilmastonmuutoksen hillintä: Ilmaston lämpenemisen uhkat ja mahdollisuudet maataloudelle: Äärisääilmiöt lisääntyvät, uudet tauti-, tuholais- ja talvehtimisriskit Kasvukausi pidentyy, mikä todennäköisesti mahdollistaa uusia viljelykasveja ja lajikkeita Ilmastomuutoksen hillinnän kannalta viljelyssä on ratkaisevaa se, miten viljellään (viljelykierto, kasvipeitteisyys ja ravinteiden tehokäyttö, ravinnekierto) Maatalouden ympäristökuormituksen vähentäminen Maidontuotannon tärkein ympäristöteko Pohjois-Savossa olisi lantaongelman ratkaiseminen: uuden teknologian hyödyntäminen lannan käsittelyssä (esim. lannan tuotteistaminen, biokaasutus, suljetun kierron konsepti, veden poistaminen lietteestä) Ympäristökuormitusta voidaan vähentää ravinteiden ekotehokkuutta parantamalla (esim. lannoituksen tarkentaminen ja ravinnekierron hallinta, viljelykäytänteet) Uusi maatalouden ympäristöohjelma tulee laatia sellaiseksi, että se mahdollistaa maatalouden kannattavan harjoittamisen sekä välineet, joilla maatila voi vastata maataloudelle asetettuihin ympäristövelvoitteisiin (vähähiilisen talouden ja ympäristönsuojelun tavoitteet) Uusiutuvien energiamuotojen laajempi käyttö Hajautetun energiantuotannon mahdollisuudet Pohjois-Savossa (esim. paikalliset ratkaisut ja pilottihankkeet, maatalouden lämpöenergian hankinnan ulkoistaminen, energiaomavarainen maatila) Biokaasu Lantaongelman ratkaisuvaihtoehdot: biokaasun ongelmana on vielä kannattavuus, mutta kokonaiskannattavuus muuttuu, kun mukaan otetaan ympäristönäkökulma (ravinteiden kierto) > tuki kytkeytyy ympäristötavoitteisiin Biokaasu (lämpö, sähkö, liikennekaasu) Biodiesel Peltoenergiakasvien kasvatuksessa ongelmana on pellon saanti, koska se on jo haasteena myös maataloudelle. Pellot tarvitaan Pohjois-Savossa ruuantuotannolle. Biodieselin raaka-aineen saanti (epäkurantin rehun käyttö, öljykasvit, muut biohajoavat aineet) Metsäbioenergia Oman puun käyttö lämmitykseen vaatii työtä, ratkaisuna ulkoistaminen Uuden teknologian hyödyntäminen, esim. puun kaasutustekniikka ja sähköntuotanto Maalämmön käyttö kasvanut maatiloilla (ei sido työvoimaa) Aurinkoenergian tuottamisessa kennojen hyötysuhde paranee kokoajan (maatalousrakennuksissa paljon kattopinta-alaa) Tuulivoiman mahdollisuudet maatilan mittakaavassa on vielä selvittämättä 21
PAINOPISTE 2: ERIKOISMAATALOUUS ERIKOISMAATALOUDEN TUOTANTO- JA KYSYNTÄYMPÄRISTÖN MUUTOKSET JA KEHITTÄMISTARPEET KILPAILUKYKY MUUTOSTEKIJÄT 2014-2020 KEHITTÄMIS-TARPEET OSAAMISEN Koulutus KEHITTÄMINEN Marjanviljelyn perustutkintokoulutusta ei ole Suomessa: tarve oppilaitosten erikoistumiselle KOULUTUS Maakunnassa on erikoiskasvien viljelykoulutusta, marjanviljelyn täsmäkoulutusta sekä yrttija erikoiskasvien viljely- ja poimijakoulutusta TUTKIMUS Tutkimus Marjan viljelyn tutkimusta (Itä-Suomen yliopisto) ja kehitystyötä (Marjaosaamiskeskus) TYÖVOIMAN tehty pitkäjänteisesti SAATAVUUS Verkostoissa alan huippuosaajat (mm. marjat, yrtit) ja valtakunnalliset ja kansainväliset verkostot markkinoinnissa Työvoiman saatavuus Työvoiman saatavuus marjanpoimintaa vaihtelee vuosittain (lähtömaiden taloustilanne, satokauden ajoittuminen, byrokratia, välitystoiminnan kehittäminen) Viljeltyjen ja luonnonmarjojen poiminnan yhdistäminen työvoiman saannissa YRITTÄJYYDEN Kuluttajanäkökulma erikoismaatalouden kehittämisessä VAHVISTAMINEN Laatutietoisuuden ja terveellisyyden merkitys kasvaa UUDET YRITTÄMISEN Marjojen satokauden jatkaminen, sadon ajoitus: kaikkien marjojen satokauden jatkaminen, kevääseen/alkukesään tarvitaan määrää enemmän MUODOT Yrtti- ja erikoiskasvien viljelyn tarve lisääntynyt: kotimaisten viljeltyjen yrttien ja erikoiskasvien sekä villiyrttien kysyntä on kasvanut lähiruoan myötä. ASIAKASLÄHTÖISYYS Asiakaslähtöinen tuotteistaminen, brändäys Yrittäjyyden vahvistaminen, uudet yrittämisen muodot INNOVAATIOT Pitkäjänteistä kehittämistyötä tarvitaan edelleen marjanviljelyssä, esim. tautivaara, viljelykierto, uusien viljelyvarmojen lajikkeiden kokeilu ja käyttöönotto sekä kotimaisen taimituotannon kehittäminen Marjan, yrtti- ja erikoiskasvien viljely on vaihtoehto tuotantosuuntaa vaihtaville tiloille Marjantuotantoon liittyvien investointien turvaaminen (mm. kausihuonetuotanto, pakkauskoneet) Marjan laadun varmistaminen poiminnasta kauppaan (kylmäketjun varmistaminen) Keruutuotteiden tuotteistamisessa mahdollisuuksia on paljon: tarvitaan näiden tuotekehitystä ja tuotteistamista elintarvikkeiksi ja hoitotuotteiksi (myös eläimille) sekä keruutoiminnan verkostoitumista ja ammattimaisuutta Innovaatiot Marjanviljelyn koetilatoiminnan kehittäminen ja varmistaminen innovaatioympäristönä TOIMINTAYMPÄRIS- Yhteistyöverkostojen vahvistaminen marjojen markkinoinnissa: tavoitteena TÖN KEHITTÄMINEN tuottajaorganisaation perustaminen Viljelijöiden ja jalostajien yhteistyö ja verkostot: mm. tuotekehityksessä, markkinoinnissa ja VERKOSTOITUMINEN koulutuksissa Logistiikkaketjujen parantaminen: marjojen kuljetuksen turvaaminen MAASEUDUN INFRA (päivittäistavarakuljetusta) Toimivien laajakaistayhteyksien varmistaminen NUORISO Jatkuvuuden turvaaminen Soveltavan alan koulutustarjontaa tarvitaan Lainsäädännön muutos mahdollistaa marjan myynnin (yrittäjyyskokemusta nuorille) KANSAINVÄLISYYS Raaka-aineen ja tuotteiden kilpailuetuna puhtaus, aromikkuus ja imago Alan kehittyminen edellyttää kansainvälisen yhteistyön vahvistamista edelleen koko tuotantoketjussa (työvoima, viljelytekniikan kehitys) ILMASTONMUUTOS VÄHÄHIILISYYS Ilmaston lämpeneminen voi tuoda uusia mahdollisuuksia myös erikoismaatalouteen (muutoksiin sopeudutaan viljelytekniikalla) YMPÄRISTÖ Äärisääilmiöt lisääntyvät mutta kasvukausi jatkuu: mahdollisuutena uudet lajit ja lajikkeet ja riskinä uudet kasvitaudit ja tuhohyönteiset Erikoismaatalouden ympäristökuormitus ei ole ongelma: tihkukastelulla voidaan lannoitteen käyttö kohdentaa entistä tarkemmin/tarkoituksenmukaisemmin 22
TYÖVOIMAN SAATAVUUS YRITTÄJYYDEN VAHVISTAMINEN UUDET YRITTÄMISEN MUODOT ASIAKASLÄHTÖISYYS INNOVAATIOT PAINOPISTE 3. ELINTARVIKEJALOSTUS ELINTARVIKKEIDEN JATKOJALOSTUS JA KYSYNTÄYMPÄRISTÖN MUUTOKSET KILPAILUKYKY MUUTOSTEKIJÄT 2014-2020 KEHITTÄMIS- TARPEET OSAAMISEN Koulutus KEHITTÄMINEN Pohjois-Savon elintarvikealan koulutus on monipuolista mutta ei riittävästi yrittäjyyttä tukevaa KOULUTUS Elintarvikejalostusyritysten työntekijöiden koulutusta ei ole (ammattikoulujen näyttökokeiden varassa, ei jatkuvuutta) TUTKIMUS Täydennyskoulutuksen ongelmana yritysten resurssit osallistua koulutukseen (erikoisammattitutkinnot) koulutuksen kautta saadaan välitettyä yrityksille uutta tietoa TOIMINTAYMPÄRIS- TÖN KEHITTÄMINEN VERKOSTOITUMINEN MAASEUDUN INFRA NUORISO Tutkimus Alueella on toimialaa tukevaa perustutkimusta, mutta se ei vastaa pienten yritysten tarpeita Työvoiman saanti Osaavan työvoiman saatavuus Asiakaslähtöisyys Kuluttajien laatutietoisuuden kasvaminen ja kulutuskäyttäytymisen nopeat muutokset ovat haasteita pienten yritysten tuotekehityksessä ja jalostuksessa (mahdollisuutena erikoistuminen ja yhteistyö) Luomu- ja lähiruoan kulutus kasvaa Yrittäjyyden vahvistaminen Maitotalouden ja marjojen tuotannon vahvuus näkyy myös elintarvikkeiden jatkojalostuksessa Yritysstrategian puute erityisesti pienissä yrityksissä: erikoistuminen strategiana (esim. asiakkaat, yhteistyökumppanit) Vastavirtastrategialla pärjääminen kilpailussa mahdollista Laatuajattelu toiminnan perustaksi kaiken kokoisissa yrityksissä Alkuinvestointien kalleus pienyritystoiminnan puolella rajoitteena (mm. sopivien toimitilojen puute) Innovaatiot Hyvinvointia edistävät elintarvikkeet eri kohderyhmille (vanhukset, urheilijat jne.) Kasvien (esim. sipuli, puna-apila, mustaherukka, mustikka) bioaktiivisuuteen perustuvien tuotteiden kehittäminen ja jalostus (bioaktiiviset elintarvikkeet, eläinten ruoka- ja hoitotuotteet) Tuotannossa syntyvien sivutuotteiden hyödyntäminen Elintarvikealaan erikoistuneen yritysneuvonnan saatavuus ja jatkuvuus: kehittämisorganisaatioiden verkostoituminen. Tavoitteena maakunnallisen / itäsuomalaisen osaamiskeskittymän luominen Lähiruoan markkinoille saamisessa tarvitaan maakunnallinen logistiikkayritys sekä lähiruokamyymälöitä ja suoramyyntikanavia Elintarvikeyritysten puhtaan käyttöveden ja energiahuollon varmistaminen Toimivat liikenneyhteydet, ml. tietotekniikka Yrittäjyyskoulutuksen vahvistaminen Alan vetovoimaisuus KANSAINVÄLISYYS Elintarvikkeiden uudet markkina-alueet (Venäjä, muut maat) Elintarvikepula, kriisit jne. ILMASTONMUUTOS VÄHÄHIILISYYS YMPÄRISTÖ Elintarviketeollisuuden ympäristökuormituksen vähentäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä edellyttää energiatehokkuutta ja uusiutuvien energiamuotojen käyttöä sekä jätteiden vähentämistä ja käsittelyä (raaka-aineet ja tuotannon sivuvirrat) 23
PAINOPISTE 4. METSÄKETJU PUUNTUOTANNON, BIOENERGIAN JA METSIEN TARJOAMIEN YMPÄRISTÖPALVELUIDEN KYSYNTÄYMPÄRISTÖN MUUTOKSET JA KEHITTÄMISTARPEET KILPAILUKYKY JA MUUTOSTEKIJÄT 2014-2020 KEHITTÄMISTARPEET OSAAMISEN KEHITTÄMINEN KOULUTUS TUTKIMUS TYÖVOIMAN SAATAVUUS YRITTÄJYYDEN VAHVISTAMINEN UUDET YRITTÄMISEN MUODOT ASIAKASLÄHTÖISYYS INNOVAATIOT TOIMINTAYMPÄRIST ÖN KEHITTÄMINEN VERKOSTOITUMINEN MAASEUDUN INFRA NUORISO KANSAINVÄLISYYS ILMASTONMUUTOS VÄHÄHIILISYYS YMPÄRISTÖ Koulutus Pohjois-Savossa ainoastaan alan keskiasteen koulutusta mutta Itä-Suomen koulutustarjonta on kokonaisuutena kattava ja riittävä Tutkimus Alueella on vahvaa tutkimusta (verkostot, Itä-Suomen yliopisto, METLA) Tiedonjalkautus kehittynyt METLAN hanketyön kautta Työvoiman saatavuus Osaavan työvoiman saanti ja työvoiman pysyvyys haasteena Metsäketjun pohjana ovat maakunnan runsaat ja monipuoliset metsävarat. Metsätalouden kannattavuuden edellytyksenä on metsänhoitotoimenpiteiden oikea-aikaisuus ja liiketalousajattelun ymmärtäminen Metsävaratiedon jalostukseen, jatkokäsittelyyn ja hyödyntämiseen perustuva liiketoiminta Puuntuotanto ja sen arvoketjut ja innovaatiot Metsänomistajien puuntuotantotaitojen kehittäminen Metsäkoneyrittäjien ja kuljetusyrittäjien riittävyyden varmistaminen Uudet metsän omistamisen ja metsäyrittäjyyden muodot: yhteismetsät, vuokrametsät urakointi, lämpöyrittäjyys kotimaisen puun käyttöä on lisättävä (esim. puurakentaminen, uudenlaiset puutuotteet ja uudet työmenetelmät) Bioenergia ja innovaatiot Maakunnan bioenergian tuotanto perustuu metsästä saatavaan raaka-aineeseen Monipuoliset raaka-ainevarat mahdollistavat bioenergiaan perustuvan liiketoiminnan kasvun Metsään perustuvan bioöljyn valmistus lisää metsähakkeen käyttöä merkittävästi ja tuo työtä raaka-aineen hankinnan kautta Pohjois-Savon on pyrittävä hajautettuun energiantuotantoon sekä korkeampaan omavaraisuuteen. Etu on pienillä ja joustavilla ja nopealiikkeisillä innovatiivisilla yrityksillä. Metsien tarjoamat ympäristöpalvelut ja innovaatiot Metsien maisema-arvo ja metsäluonnon monimuotoisuus virkistyskäytössä: marjastus, sienestys, muut luonnontuotteet, metsästys, retkeily Metsään perustuva yritystoiminta: luontomatkailu, metsäturismi, luonnontuotteiden keräily, Metsä Green Care Metsävaratiedon käytön tehostaminen: metsäsuunnittelulta edellytetään ajantasaisuutta, saatavuutta ja markkinaehtoisuutta Metsäketjun toimivuus edellyttää yhteistyön vahvistamista koko ketjun osalta: Metsäkeskus, metsänhoitoyhdistykset, metsäyhtiöt, metsänomistajat (yksityiset, julkisyhteisöt), METLA Yhteistyön laajentaminen Itä-Suomen alueella: logistiikka (mm. puuterminaalit), tutkimus, koulutus, luontomatkailu Alempiasteisen ja yksityistieverkon kunnon varmistaminen metsänhoitoa sekä puun korjuuta ja kuljetusta varten Toimivien laajakaistayhteyksien varmistaminen ja hyödyntäminen (mm. paikantaminen) Koulutuksen ja alan vetovoimaisuuden varmistaminen Metsäosaamisen vienti, kansainvälinen metsäalan verkostoituminen ja tutkimus sekä opiskelijaja asiantuntijavaihto Bioenergiateknologian kehitys Ilmastonmuutos lisää puun kasvua ja ja mahdollistaa uusien puulajien viljelyn mutta tuo uusia tauti- ja tuholaisriskejä sekä sään ääri-ilmiöitä Pohjois-Savon runsaat metsävarat toimivat hiilinieluina ja puutuotteet varastoina: Metsäenergian käyttö on kestävää tulevaisuutta 24
PAINOPISTE 5: MONIPUOLINEN MAASEUTUYRITTÄJYYS MAASEUTUYRITTÄJYYDEN MUUTOSTEKIJÄT JA KEHITTÄMISTARPEET KILPAILUKYKY JA MUUTOSTEKIJÄT 2014-2020 KEHITTÄMISTARPEET OSAAMISEN Koulutus KEHITTÄMINEN Pohjois-Savon koulutus yritysten työvoiman tarpeisiin on vahva (SOTE -ala, ICT -ala, matkailu, metalli, puutuoteala jne.) KOULUTUS Tarve ketterälle koulutukselle yrittäjille ja työntekijöille (erilaiset koulutusmuodot) Koulutuksen tulisi kasvattaa yrittäjyyteen TUTKIMUS Tutkimus Yhteistyö tutkimuksen ja yritysten välillä tehtävä helpoksi yrityksen koosta riippumatta TYÖVOIMAN Tutkimuksessa ja koulutuksessa tarvitaan itäsuomalaista yhteistyötä SAATAVUUS Työvoiman saatavuus Maahanmuuttajien kotoutus ja koulutus Ennakointitiedon hyödyntäminen YRITTÄJYYDEN Vahva maa- ja metsätalouden toiminta mahdollistaa muuta yritystoimintaa VAHVISTAMINEN Vahvuutena kone- ja laitevalmistus sekä metallituotteet ja näihin liittyvä alihankinta ASIAKASLÄHTÖISYYS Kannattavuuden parantaminen koulutuksen, tutkimuksen ja yritysten pysyvällä yhteistyöllä UUDET YRITTÄMISEN Haasteena pienten yritysten verkostoituminen ja yhteistyö (mm. markkinointi, MUODOT tuotteistaminen) Vastavirtastrategialla pärjääminen kilpailussa mahdollista INNOVAATIOT Yrittäjien ikä ja jatkajien puute maaseutuyrittäjyyden kohtalonkysymys Monialayritystoiminta mahdollisuutena harvaan asutulla maaseudulla Asiakaslähtöinen tuotteistaminen Palvelumuotoilu ja muut kehittämistyökalut uusien palveluiden ja tuotteiden kehittämisen tukena Menestyvän kehittämistyön ehtona ovat toimialojen rajat ylittävä yhteistyö ja uudet kumppanuudet Väestön ikääntymisestä johtuva palvelujen lisääntyvä tarve on mahdollisuus maaseudulle: terveys ja hyvinvointi, hoivakodit, Green Care -hoivamaatalous Lisääntynyt vapaa-aika ja kuluttajakäyttäytymisen muutokset tarjoavat mahdollisuuksia palveluille (mm. matkailu, kulttuuri, lähiruoka ruokapalveluissa)i Matkailun kehittäminen tuotteistamalla esim. savolaista ruokaa, lupsakkuutta (slowhow) Uudet yrittämisen muodot Uusien yrittäjyysmuotojen (mm. osuuskuntayrittäjyys, yhteiskunnallinen yrittäjyys,sosiaalinen yrittäjyys) pilotointi ja käyttöönotto HUBit, pilvipalvelut jne. Innovaatiot Innovaatioiden etsiminen olemassa olevilta vahvuusalueilta Tuotannon uudistaminen (esim. tuotantoprosessi ekotehokkaampi kuin aiemmin) Jatkuva hyvien käytäntöjen etsiminen, kehityksen haistelu ja hyödyntäminen Pelle Pelottomien tukeminen TOIMINTAYMPÄRIS- Tukijärjestelmät tukevat heikosti riskinottoa (käyttöpääomaan riskirahoitus, myös TÖN KEHITTÄMINEN mikroyrityksille), nuoria ja yritystoiminnan käynnistämistä Yritysneuvonnan saatavuus ja erityisesti eri alojen erikoisasiantuntemuksen VERKOSTOITUMINEN varmistaminen yrityksen sijainnista riippumatta Toimialakohtaiset maakunnalliset / itäsuomalaiset kehittämiskeskukset? MAASEUDUN INFRA Kehittämisorganisaatioiden erikoistuminen ja erikoisasiantuntijuuden vahvistaminen, valtakunnallinen ja kansainvälinen verkottuminen, kehittämistyön jatkuvuus ja osaamisen varmistaminen/pysyvyys Yritystoiminnan tarvitseman maaseudun infran varmistaminen (tiestö, tietoliikenne jne.) Tietoverkkojen hyödyntäminen täysimääräisesti, etätyö ja työn tekemisen uudet muodot 25
NUORISO Koulutuksessa vahvistettava yrittäjyyskasvatusta ja yrittäjyysmahdollisuuksien esille tuomista Uudet yrittäjyyden muodot erityisesti nuorten mahdollisuutena: HUB, pilvipalvelut jne. Nuorten omien ideoiden tukeminen ja arvostaminen Nuoret yrittäjät innovaatioiden hyödyntäjinä (nuoret aistivat kestävän kehityksen) KANSAINVÄLISYYS Maaseutuyritysten kansainvälistyminen Pohjois-Savossa lapsenkengissä Uusien markkinoiden etsiminen (ympäristöteknologia, matkailu jne.) ja viennin kehittäminen yhteistyössä isompien yritysten kanssa ILMASTONMUUTOS Ilmastonmuutoksen hillintä Ympäristövastuullisuus ja materiaalitehokkuus tuotanto- ja palveluprosesseissa: VÄHÄHIILISYYS matalahiilisyys, energiatehokkuus, jätteiden vähentäminen ja tuotantoprosessien sivuvirtojen hyödyntäminen YMPÄRISTÖ Ilmastonmuutoksen uhkat ekosysteemipalveluille perustuvalle yrittäjyydelle Ristiriidat yritystoiminnan ja luonnonympäristön ja luontoarvojen välillä (esim. moottorikelkkareitit ja hiljaisuus matkailupotentiaalina) 26
PAINOPISTE 6: KESTÄVÄ MAASEUDUN ALUERAKENNE ELINVOIMAISEN MAASEUDUN MUUTOSTEKIJÄT JA KEHITTÄMISTARPEET KILPAILUKYKY KEHITTÄMISTARPEET OSAAMISEN KEHITTÄMINEN KOULUTUS TUTKIMUS TYÖVOIMAN SAATAVUUS YRITTÄJYYDEN VAHVISTAMINEN UUDET YRITTÄMISEN MUODOT ASIAKASLÄHTÖISYYS INNOVAATIOT TOIMINTAYMPÄRIS- TÖN KEHITTÄMINEN VERKOSTOITUMINEN MAASEUDUN INFRA MUUTOSTEKIJÄT 20014-2020 Osaamisen kehittäminen: kansalaisvaikuttaminen, osallistuvuus, järjestötyö, kyläsuunnittelu, paikalliskehittäjäkoulutus jne. Tutkimustiedon jalkautus ja pilottihankkeet (esim. lähidemokratia) Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus (mm. maahanmuuttajat) Väestön ikääntyminen ja väheneminen koskee erityisesti maaseutualueita ja tekee palveluiden turvaamisen haasteelliseksi (kunta- ja palvelurakenteen muutos) Maaseudun palveluiden järjestäminen asiakaslähtöisesti paikallisin ratkaisuin yhteistyössä: asiakas yrittäjä kunta - kolmas sektori Uusien yrittämisen muotojen ja innovaatioiden kehittäminen ja käyttöönotto: yhteiskunnallinen yrittäjyys, osuuskunnat kylien liiketoimintamahdollisuudet teknologiset innovaatiot ja niiden hyödyntäminen uusien palvelumuotojen mallintaminen ja kokeilu (esim. Green Care) Maaseudun rajattomat mahdollisuudet Yhteisöllisyys ja sen vahvistaminen Pohjois-Savon maaseudun elinvoimaisuuden pohjana on vahva maausko ja yhteisöllisyys Järjestötyön toiminnan vahvistaminen on tärkeää. Vastuunkantajien jaksamisesta on huolehdittava, aktiivisia toimijoita on tuettava ja yhteistyötä tulee laajentaa ja saada uusia toimijoita (mm. nuoret ja lapsiperheet) Uusyhteisöllisyys (mm. sosiaalinen media) maaseudun mahdollisuutena Tapahtumamatkailu ja kylämatkailu: parantaa asukkaiden viihtyvyyttä ja yhteisöllisyyttä sekä rakentaa maaseudun identiteettiä ja imagoa/vetovoimaa Lähidemokratia ja asukkaiden osallistuminen tulee tärkeämmäksi tulevaisuudessa: uhkana on päätöksenteon karkaaminen kauemmas kuntaliitosten myötä (mm. kyläneuvosto- tai parlamenttitoiminta). Tarvitaan uusien innostavien toimintamallien pilotointeja Kyläsuunnitelmien saaminen pysyväksi osaksi kunnan suunnitteluprosessia tukee lähidemokratiaa. Kyläkaavoituksella varmistetaan em. suunnitelmien toteutuminen maankäytön osalta Maaseudun infrastruktuuri ja palvelut Kokoontumistilojen ja monipalvelupisteiden kunnostaminen ja toiminnan kehittäminen sekä näiden täydentäminen liikkuvilla palveluilla Turvallisuus: esim. kylän turvallisuussuunnitelmat, VaPaPe toiminta, kylätalojen hyödyntäminen esim. vesi ja sähkökriiseissä tulevaisuudessa Tiestön päivittäisen liikennöitävyyden varmistaminen sekä uudet innovatiiviset joukkoliikenneratkaisut. Energian hinnan vaikutus liikkumiseen vaikuttaa pitkien etäisyyksien maakunnassa asukkaiden ja yrittäjien jokapäiväiseen elämään Laajakaista kaikille Vesi ja energiahuolto: tarvetta esim. jätevesineuvonalle ja kyläkohtaisille suunnitelmille puhdistusvaihtoehdoista Maaseudun aluerakenne ja toimintaympäristö: Kehittämisresurssien kohdentaminen: tulevaisuudessa tulee varmistaa, että ainakin nykyiset kirkonkylät säilyvät elinvoimaisina lähipalvelukeskuksina. Myös aktiivisiin kyliin ja toimivuuden kannalta riittävien laajojen kyläalueiden kehittämiseen tulee panostaa (monipalvelupisteet ja liikkuvat palvelut) Pohjois-Savon sisällä alueiden voimavaroja ovat mm. 5-tien ja Vt9:n vaikutusalue, järvet ja vesireitit, maakuntakeskuksen merkitys, Tahkon matkailukeskittymä, erämaaalueet 27
NUORISO KANSAINVÄLISYYS ILMASTONMUUTOS VÄHÄHIILISYYS YMPÄRISTÖ Asuminen Maaseudun vetovoimaisuus asuinpaikkana: edullinen asuminen, viihtyisä asuinympäristö, rantarakentamisen mahdollistaminen kaavoituksella Lisää väkeä paluumuuttajista ja maallemuuttajista ja kesäasukkaat vakituisiksi asukkaiksi (kakkosasumisen edistäminen) Etätyön mahdollisuudet ja muut työn tekemisen uudet muodot otettava paremmin käyttöön Maaseudun kulttuuri ja luonnonmaisemaa sekä rakennettua ympäristöä hoitamalla ja kunnostamalla vahvistetaan alueen identiteettiä ja parannetaan viihtyisyyttä Paikallisen historian ja kulttuurin esiintuominen ja hyödyntäminen vahvistavat maaseudun asukkaiden yhteenkuuluvuuden tunnetta ja mahdollistavat omaleimaista kulttuuri ja matkailuyrittäjyyttä sekä kylämatkailua Luontoon ja liikkumiseen liittyvä infra tukee sekä elinkeinotoimintaa että virkistäytymistä ja viihtyvyyttä Nuorten ikäluokkien pieneneminen tarkoittaa myös palvelurakenteen muutoksia mm. koulutuksessa Nuoriso tulee ottaa nykyistä vahvemmin mukaan siellä missä nuoria vielä on! Nuorten uudenlaiset toiminta- ja ajattelutavat on otettava käyttöön. Nuorten viihtyvyys ja positiiviset kokemukset vaikuttavat paluumuuttohalukkuuteen Paikallisuus ja kansainvälisyys; lisäarvoa molemmille Suvaitsevaisuuden lisääminen tulevaisuudessa entistä tärkeämpää myös maaseudulla Kestävät kylät / Vihreät kylät Paikalliset energiaratkaisut esim. yhdessä maatalouden kanssa Luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen ja ympäristövastuullisuus: kylien jätekimpat, jätteiden hyödyntäminen ja käsittely, romun keräys ja käsittely Vesistöjen kunnostaminen ja retkeilyreitit Kulttuuriperinnön ja perinnemaisemien säilyttäminen ja kunnostaminen sekä suojelukohteet 4. Maaseudun kehittämisohjelman yhteensovitus muihin ohjelmiin Alustava näkemys ohjelmien yhteensovituksesta on esitetty liitteessä 4. Tässä vaiheessa yhteensovitus on vielä alustavaa, koska sekä rahoituksen määrä että käytettävissä olevat toimenpiteet ovat avoinna. Yhteensovitusta tullaan jatkamaan ohjelmien toimintasuunnitelmien laatimisvaiheessa. Myös maakunnan kolmen Leader- toimintaryhmän kanssa keskustelu yhteensovituksesta ja työnjaosta, erityisesti yritystukien osalta, aloitettiin vuoden 2012 alussa keskustelutilaisuuksilla (Pohjois-Savon ELY ja toimintaryhmät 26.1.2012 ja ELY, toimintaryhmät ja Pohjois-Savon liitto 9.2.2012). Paikallisen kehittämisen Tulevaisuussaunassa 19.6.2012 sekä yhteistyöpalaverissa 10.9. jatkettiin yhteensovittamiseen liittyviä keskusteluja. Avoinna on myös toimintaryhmätoiminnan laajentaminen kaupunkialuille sekä EAKR-- ja ESR- ohjelmiin. 28
5. Pohjois-Savon maaseutustrategian valmisteluprosessi Pohjois-Savon maaseutustrategian valmisteluprosessi aloitettiin maaseutuhallinnon yhteisen strategiapäivän (7.2.2012) jälkeen. Strategiatyö toteutettiin osallistamalla alueen toimijoita prosessiin mukaan Tulevaisuussaunojen ja Tulevaisuusriihien kautta. Prosessiin on osallistunut noin 200 henkilöä, näistä tiiviimmin noin 30 henkilöä. Tulevaisuussaunat järjestettiin teemoittain ja niihin kutsuttiin kunkin teeman osalta alueen asiantuntijoita ja toimijoita. Pohjois-Savon Tulevaisuussaunat järjestettiin vuonna 2012 seuraavasti: Strategiasauna: ohjelmakauden 2007-2013 strategian toteutumisen arviointi sekä ohjelmavalmistelun yhteensovitus 3.4.2012 (12 osallistujaa) Luonnonvarasauna: bioenergia, ilmastonmuutos ja ympäristö 8.5.2012 (10 osallistujaa) Paikallisen kehittämisen sauna: toimintaryhmät, maaseutuhallinto ja ELY 19.6.2012 (17 osallistujaa) Nuorisosauna (siirrettiin syksylle 2012) Kansainvälisyyssauna (syksyllä 2012 tai keväällä 2013) Pohjois-Savon Tulevaisuusriihiä järjestettiin kolme: Tulevaisuusriihi I: Maaseutuverkostoyksikön alueellinen tulevaisuustyöpaja 17.4.2012 (noin 70 osallistujaa) Tulevaisuusriihi II: Green Care 12.9.2012 (noin 40 osallistujaa) Tulevaisuusriihi III: maaseutustrategia, trendianalyysi, innovaatiot ja lähidemokratia 3.10.2012 (90 ilmoittautunutta) Lisäksi elo-syyskuussa painopistekohtaisia muutostekijöitä ja kehittämistarpeita tarkennettiin asiantuntijakeskusteluilla seuraavasti: maitotalous (30.8.), bioenergia (31.8.), marjantuotanto (4.9.), elintarvikkeiden jalostus (4.9.), metsäketju (5.9.), maaseudun yritystoiminta (7.9.) sekä kylien kehittäminen (27.6. ja 23.8.) Maaseutustrategialuonnos lähetettiin nopealle kommentointikierrokselle syyskuussa lähes 200 henkilölle (mm. alueen maaseudun kehittäjiä/asiantuntijoita, yrittäjiä, viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä). Strategiaa tullaan käsittelemään/jalostamaan syksyn 2012 aikana erilaisissa tilaisuuksissa sekä sen jälkeen kun käytettävissä olevasta rahoituksesta saadaan lisätietoa. Tulevaisuusriihi/Tulevaisuussauna toimintaa jatketaan Pohjois-Savon maaseudun kehittämisen toimenpideohjelman valmistelussa syksyllä 2012 ja 2013. Tässä vaiheessa hyödynnetään myös PSarvi hankkeen arviointiraportteja. Strategianvalmisteluvaiheessa on käytössä ollut hankkeen tuottamaa tilastoaineistoa sekä Pohjois-Savon maaseutumatkailua koskeva selvitys. PSarvi hankkeen tuottamaan arviointitietoa tullaan hyödyntämään erityisesti toimenpiteiden suunnittelussa. 29
1/2
2/2