LIPERIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

LIPERIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Liperin kunnan valtuusto 27.10.2008, 44

SISÄLLYS LIPERIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET... 4 1 LUKU, YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ... 4 1 Tavoite... 4 2 Määräysten antaminen ja valvonta... 4 3 Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin... 4 4 Paikalliset olosuhteet... 5 5 Määritelmiä... 5 2 LUKU, JÄTEVESIEN KÄSITTELY JA JOHTAMINEN... 7 Talousjätevesien käsittely vesihuoltolaitoksen viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla... 7 6 Kiinteistökohtainen jätevesien käsittely pohjavesialueilla... 7 7 Kiinteistökohtainen jätevesien käsittely ranta-alueilla ja asutustihentymä- tai muilla erityishuomiota vaativilla alueilla... 7 8 Kiinteistökohtainen jätevesien käsittely muilla alueilla... 8 9 Jäteveden käsittelylaitteistojen ja ulkokäymälän sijoittaminen... 8 10 Kiinteistökohtaista jäteveden käsittelyä koskevat siirtymäkausimääräykset... 9 11 Ajoneuvojen, koneiden, veneiden ja vastaavien laitteiden pesu... 9 12 Mattojen, tekstiilien ja muiden vastaavien pesu... 10 13 Lumen vastaanottopaikkojen sijoittaminen... 10 3 LUKU, JÄTTEIDEN KÄSITTELY... 10 14 Jätevesilietteiden ja kuivakäymäläjätteiden käsittely... 10 15 Jätteiden sijoittaminen maahan tai maaperään... 11 16 Eläinjäte... 11 17 Jätteiden polttaminen kiinteistöllä... 12 18 Muut jätehuoltoa koskevat määräykset... 12 4 LUKU, POLTTONESTEIDEN, KEMIKAALIEN JA ONGELMAJÄTTEIDEN KÄSITTELY JA VARASTOINTI... 12 19 Yleiset määräykset polttonesteiden ja muiden terveydelle ja ympäristölle vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista... 12 20 Erityiset määräykset polttonesteiden ja muiden terveydelle ja ympäristölle vaarallisten kemikaalien varastoinnista pohjavesialueilla... 14 21 Säiliöiden tarkastaminen... 14 22 Maanalaisten säiliöiden poistaminen... 14 5 LUKU, MELU... 15 23 Meluilmoitusmenettely... 15 24 Häiritsevä melu yöaikaan... 15 6 LUKU, PÄÄSTÖJÄ TAI NIIDEN HAITALLISIA VAIKUTUKSIA EHKÄISEVIÄ MUITA MÄÄRÄYKSIÄ... 16 25 Häiriötä aiheuttavat työt... 16 26 Kulkuväylien ja muiden alueiden kunnossapito- ja puhtaanapitotyöt... 16 27 Tilapäisen tai siirrettävän asfalttiaseman tai murskaamon sijoittaminen... 16 28 Eloperäisten lannoitteiden levittäminen... 17 29 Luonnonvaraisten eläinten ruokinta ja vahinkoeläinten myrkkysyötit... 17 7 LUKU, MUITA MÄÄRÄYKSIÄ... 17 30 Yleinen velvollisuus antaa valvontaa varten tarpeellisia tietoja... 17 31 Poikkeaminen ympäristönsuojelumääräyksistä... 18 32 Rangaistussäännökset... 18 33 Ympäristönsuojelumääräysten voimaantulo... 18 LIITEKARTTA 1... 19 LIITEKARTTA 2... 20 2

YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT... 21 JOHDANTO... 21 1 LUKU, YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ... 21 1 Tavoite... 21 2 Määräysten antaminen ja valvonta... 21 3 Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin... 22 4 Paikalliset olosuhteet... 22 5 Määritelmiä... 23 2 LUKU, JÄTEVESIEN KÄSITTELY JA JOHTAMINEN... 23 Talousjätevesien käsittely vesihuoltolaitoksen viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla... 23 Yleistä... 23 6 Kiinteistökohtainen jätevesien käsittely pohjavesialueilla... 24 7 Kiinteistökohtainen jätevesien käsittely ranta-alueilla ja asutustihentymä- tai muilla erityishuomiota vaativilla alueilla... 24 8 Kiinteistökohtainen jätevesien käsittely muilla alueilla... 25 9 Jäteveden käsittelylaitteistojen ja ulkokäymälän sijoittaminen... 25 10 Kiinteistökohtaista jäteveden käsittelyä koskevat siirtymäkausimääräykset... 27 11 Ajoneuvojen, koneiden, veneiden ja vastaavien laitteiden pesu... 27 12 Mattojen, tekstiilien ja muiden vastaavien pesu... 28 13 Lumen vastaanottopaikkojen sijoittaminen... 28 3 LUKU, JÄTTEIDEN KÄSITTELY... 28 Yleistä... 28 14 Jätevesilietteiden ja kuivakäymäläjätteiden käsittely... 29 15 Jätteiden sijoittaminen maahan tai maaperään... 29 16 Eläinjäte... 30 17 Jätteiden polttaminen kiinteistöllä... 30 18 Muut jätehuoltoa koskevat määräykset... 31 4 LUKU, POLTTONESTEIDEN, KEMIKAALIEN JA ONGELMAJÄTTEIDEN KÄSITTELY JA VARASTOINTI... 31 Yleistä... 31 19 Yleiset määräykset polttonesteiden ja muiden terveydelle ja ympäristölle vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista... 32 20 Erityiset määräykset polttonesteiden ja muiden terveydelle ja ympäristölle vaarallisten kemikaalien varastoinnista pohjavesialueilla... 33 21 Säiliöiden tarkastaminen... 33 22 Maanalaisten säiliöiden poistaminen... 34 5 LUKU, MELU... 34 23 Meluilmoitusmenettely... 34 24 Häiritsevä melu yöaikaan... 35 6 LUKU, PÄÄSTÖJÄ TAI NIIDEN HAITALLISIA VAIKUTUKSIA EHKÄISEVIÄ MUITA MÄÄRÄYKSIÄ... 35 25 Häiriötä aiheuttavat työt... 35 26 Kulkuväylien ja muiden alueiden kunnossapito- ja puhtaanapitotyöt... 35 27 Tilapäisen tai siirrettävän asfalttiaseman tai murskaamon sijoittaminen... 36 28 Eloperäisten lannoitteiden levittäminen... 36 29 Luonnonvaraisten eläinten ruokinta ja vahinkoeläinten myrkkysyötit... 37 7 LUKU, MUITA MÄÄRÄYKSIÄ... 37 30 Yleinen velvollisuus antaa valvontaa varten tarpeellisia tietoja... 37 31 Poikkeaminen ympäristönsuojelumääräyksistä... 37 32 Rangaistussäännökset... 37 33 Ympäristönsuojelumääräysten voimaantulo... 38 3

LIPERIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU, YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon ottaen ehkäistä ympäristön pilaantumista sekä poistaa ja vähentää pilaantumisesta aiheutuvia haittoja siten kuin ympäristönsuojelulain (86/2000) 1 luvussa on säädetty. Määräysten tavoitteena on turvata Liperin kunnan asukkaille viihtyisä, terveellinen ja turvallinen asuinympäristö. 2 Määräysten antaminen ja valvonta Liperin kunnanvaltuusto on antanut ympäristönsuojelumääräykset ympäristönsuojelulain 19 :n nojalla. Määräysten noudattamista valvoo ympäristönsuojelulain 21 :n mukaisesti kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, jona Liperin kunnassa toimii teknisen lautakunnan lupajaos. Teknisen lautakunnan lupajaos voi siirtää näissä määräyksissä kuuluvaa ratkaisuvaltaansa alaiselleen viranhaltijalle siten kuin kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetussa laissa (64/1986) on säädetty. 3 Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin Ympäristönsuojelulaissa olevien tai niiden nojalla annettujen säännösten ja määräysten lisäksi on niiden täytäntöön panemiseksi noudatettava näitä paikallisista olosuhteista johtuvia kunnan ympäristönsuojelumääräyksiä. Määräykset ovat voimassa koko kunnan alueella, ellei toisin mainita. Määräykset eivät koske ympäristönsuojelulain mukaan luvanvaraista toimintaa taikka lain 61, 62 tai 78 :n mukaista ilmoituksenvaraista toimintaa, joiden osalta ympäristön pilaantumisen ehkäisyä ja torjuntaa koskevat määräykset annetaan erikseen lupahakemuksen tai ilmoituksen perusteella tehtävässä päätöksessä. Määräykset eivät koske myöskään puolustusvoimien toimintaa. Ympäristönsuojelumääräyksiä noudatetaan muiden kunnallisten määräysten rinnalla ja niiden kanssa samanaikaisesti. Tällaisia määräyksiä ovat mm. jätehuoltomääräykset, rakennusjärjestys sekä eräiltä osin kaavamääräykset. Jos määräykset poikkeavat toisistaan, noudatetaan sitä määräystä, jonka noudattamisen voidaan katsoa johtavan parempaan ympäristönsuojelulliseen tulokseen tai tasoon. Muiden viranomaisten tulee lupa-asiaa ratkaistaessa tai muuta viranomaispäätöstä tehtäessä ottaa huomioon mitä näissä määräyksissä säädetään. 4

4 Paikalliset olosuhteet Liperin kunnassa on paikallisia alueita, joilla ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen, poistaminen ja vähentäminen edellyttävät tarkennettuja yleisiä määräyksiä. Näiden määräysten liitekartoissa on rajattu seuraavat alueet: Pohjavesialueet, joilla tarkoitetaan tärkeitä ja vedenhankintaan soveltuvia luokiteltuja pohjavesialueita (Liitekartta 1). Taajaan rakennetut alueet, joilla tarkoitetaan Liperin kirkonkylän, Ylämyllyn ja Viinijärven asemakaavoitettuja alueita (Liitekartta 2). Asutustihentymät tai muut erityishuomiota vaativat alueet, joilla tarkoitetaan Liperin kunnan asemakaavoitettuja alueita sekä maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 16 :n mukaisia suunnittelutarvealueita (Liitekartta 2). Ranta-alueilla tarkoitetaan vesilain (264/1961) 1 luvun 1 :n mukaiseen vesistöön rajoittuvaa maa-aluetta, joka ulottuu keskimäärin 150 metrin päähän keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Haja-asutusalueilla tarkoitetaan muita kuin liitekartassa 2 esitettyjä Liperin kirkonkylän, Ylämyllyn ja Viinijärven asemakaavoitettuja alueita. 5 Määritelmiä Harmaat vedet: kiinteistöllä syntyvät pesuvedet, jotka eivät sisällä käymäläjätevesiä Hiekanerotin: erottaa kiinteät, nopeasti laskeutuvat aineet jätevedestä, vettä painavammat aineet laskeutuvat erottimen pohjalle. Imeytyskaivo: Vähäisille pesuvesille tarkoitettu pohjaton betonirengaskaivo tai tehdasvalmisteinen muovikaivo, joka sijoitetaan hyvin vettä läpäisevään maaperään. Jätevesilietteiden vaarattomaksi käsitteleminen: talousjätevesiliete on käsiteltävä vaarattomaksi taudinaiheuttajien, hajuhaittojen ja lietteestä aiheutuvien terveys- ja ympäristöhaittojen vähentämiseksi ennen peltoon levittämistä. Hyväksytyt jätevesilietteen käsittelymenetelmät ovat kalkkistabilointi, termofiilinen mädätys, kompostointi tai terminen kuivaaminen. Kaikki jätevedet: sekä vesikäymälän huuhteluvesiä (käymälävedet) että pesemiseen, ruoanlaittoon, astianpesuun ja pyykinpesuun käytettyjä vesiä (harmaat vedet) sisältäviä talousjätevesiä Kuivakäymälä: Tehdasvalmisteinen tai itse rakennettu ulko- tai sisäkäyttöön tarkoitettu käymälä, jossa ei käytetä huuhteluvesiä. Kuivakäymälä voi olla toimintaperiaatteeltaan esim. kompostoiva, haihduttava, erotteleva, pakastava tai polttava. Maahanimeyttämö: maahan kaivettu tai pengerretty jäteveden käsittelylaitteisto, jossa saostuskaivossa esikäsitelty jätevesi imeytetään maaperään puhdistumaan 5

Maasuodattamo: maahan kaivettu tai pengerretty jäteveden käsittelylaitteisto, jossa saostuskaivossa esikäsitelty jätevesi puhdistuu kulkeutuessaan hiekkaa tai muuta maaainesta olevan rakennetun suodatinkerroksen läpi, kootaan putkistolla ja johdetaan edelleen ojaan, maastoon tai pintavesiin. Maasuodattamo varustetaan sijoituspaikan sitä edellyttäessä tiiviillä pohjalla. Nitraattiasetus: Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (VNA 931/2000). Pienpuhdistamo tai laitepuhdistamo: tehdasvalmisteinen jäteveden käsittelylaite, jonka toimintaperiaate voi olla mekaaninen, kemiallinen, biologinen tai niiden yhdistelmä. Pienpuhdistamossa puhdistettu jätevesi johdetaan edelleen ojaan, maastoon tai pintavesiin. Puhdistettu jätevesi: maaperäkäsittelyn tai pienpuhdistamon jälkeen maastoon tai pintavesiin johdettava jätevesi Saostuskaivo tai saostussäiliö: jäteveden yksi- tai useampiosainen, vesitiivis esikäsittelylaite, jonka läpi jätevesi virtaa ja jonka avulla jätevedestä erotetaan ja varastoidaan sen sisältämät laskeutuvat ja kelluvat ainekset. Pelkkä saostuskaivo ei ole useampiosaisenakaan nykyvaatimusten mukaan riittävä jäteveden käsittelymenetelmä. Talousjätevesiasetus: Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (VNA 542/2003). Talousjätevesiasetuksen 4 :n 1 momentin käsittelyvaatimukset: Talousjätevesistä ympäristöön joutuvaa kuormitusta on vähennettävä orgaanisen aineen (BHK 7 ) osalta vähintään 90 prosenttia, kokonaisfosforin osalta vähintään 85 prosenttia ja kokonaistypen osalta vähintään 40 prosenttia verrattuna käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen. Talousjätevesiasetuksen 4 :n 2 momentin käsittelyvaatimukset: Talousjätevesistä ympäristöön joutuvaa kuormitusta on vähennettävä orgaanisen aineen (BHK 7 ) osalta vähintään 80 prosenttia, kokonaisfosforin osalta vähintään 70 prosenttia ja kokonaistypen osalta vähintään 30 prosenttia verrattuna käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen. Kunta voi ympäristönsuojelumääräyksillä sallia nämä talousjätevesiasetuksen 4 :n 1 momentissa säädettyjä yleisiä käsittelyvaatimuksia lievemmät käsittelyvaatimukset alueilla, joilla talousjätevesien aiheuttama ympäristökuormitus on vähäistä eikä jätevesien vaikutuspiirissä ole herkästi pilaantuvia kohteita. Umpisäiliö: vesitiivis jäteveden tilapäiseen varastoimiseen tarkoitettu säiliö, josta ei ole jäteveden purkuputkea ympäristöön Vähäiset jätevedet: Jos kiinteistöä ei ole varustettu paineellisella vesijohdolla vaan kiinteistöllä käytetään pelkkää kantovettä, syntyvien jätevesien määrän katsotaan vähäiseksi. Vähäiset jätevedet voidaan kaikilla alueilla imeyttää puhdistamatta maaperään, jos maaperä on siihen soveltuva. 6

Öljynerotin: erottaa jätevedestä pesuliuottimet ja liuenneet öljyt tai rasvat. Erottuminen perustuu jäteveden viipymään sekä öljyn ja veden ominaispainoeroon. 2 LUKU, JÄTEVESIEN KÄSITTELY JA JOHTAMINEN Talousjätevesien käsittely vesihuoltolaitoksen viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 6 Kiinteistökohtainen jätevesien käsittely pohjavesialueilla Pohjavesialueilla on kaikkien jätevesien maahan imeyttäminen pääsääntöisesti kielletty. Jos jätevesiä ei voida johtaa pohjavesialueen ulkopuolelle puhdistettavaksi, ne on johdettava tiiviiseen umpisäiliöön. Umpisäiliön tulee olla jätevesikäyttöön tarkoitettu ja se tulee varustaa täyttymishälyttimellä. Vain vähäiset määrät vesijohdottoman loma-asunnon tai saunan pesuvesiä voidaan imeyttää puhdistamattomana maahan esimerkiksi imeytyskaivon kautta, jos maaperä on siihen soveltuva. Olemassa olevien rakennusten osalta voidaan tapauskohtaisesti harkita kaikkien jätevesien käsittelyä tiivispohjaisessa maasuodattamossa tai pienpuhdistamossa. Tällöin on riittävin selvityksin varmistettava puhdistettujen jätevesien johtamismahdollisuus pohjavesialueen ulkopuolelle laskevaan ojaan, puroon tai muuhun jatkuvasti virtaavaan vesiuomaan. Jätevesien johtamisesta ei saa aiheutua tällaisen vesiuoman pilaantumista. Myös uusien rakennusten osalta voidaan tapauskohtaisesti harkita harmaiden vesien käsittelyä tiivispohjaisessa maasuodattamossa tai pienpuhdistamossa. Tällöin käymäläjätevedet on johdettava tiiviiseen umpisäiliöön tai on käytettävä kuivakäymälää. Tapauskohtaisen harkinnan perusteella voidaan myös sallia tiivispohjaisessa maasuodattamossa tai pienpuhdistamossa puhdistettujen harmaiden vesien maahan imeyttäminen, jos maaperä on siihen soveltuva eikä puhdistettuja jätevesiä voida johtaa pohjavesialueen ulkopuolelle. Tällöin on riittävin selvityksin ja tarvittaessa näytteenotoin varmistettava, ettei imeyttämisestä aiheudu pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Jäteveden käsittelylaitteistojen sijoittamista koskevat suojaetäisyysvaatimukset ovat 9 :n mukaiset. Mikäli etäisyysvaatimukset eivät esim. tontin pienen koon takia täyty, jätevedet on johdettava tiiviiseen umpisäiliöön muualle puhdistettavaksi. 7 Kiinteistökohtainen jätevesien käsittely ranta-alueilla ja asutustihentymä- tai muilla erityishuomiota vaativilla alueilla Ranta-alueilla (150 metriä vesialueen rantaviivasta) ja asutustihentymä- tai muilla erityishuomiota vaativilla alueilla (asemakaava-alueet ja suunnittelutarvealueet) tulee noudattaa talousjätevesiasetuksen 4 :n 1 momentin käsittelyvaatimuksia. Lomarakennusten ensisijaiseksi käymäläratkaisuksi suositellaan kuivakäymälää. Mikäli näillä alueilla sijaitsevaan lomarakennukseen rakennetaan vesikäymälä on siinä syntyvät jätevedet johdettava tiiviiseen umpisäiliöön. Vähäiset määrät vesijohdottoman lomara- 7

kennuksen tai saunan pesuvesiä voidaan näillä alueilla imeyttää puhdistamattomana maahan esimerkiksi imeytyskaivon kautta, jos maaperä on siihen soveltuva. Saaressa sijaitsevan lomarakennuksen vesihuollon varustetaso on rajattava mahdollisimman kevyeksi. Vesikäymälöiden rakentaminen saariin on kielletty, mikäli saareen ei ole tieyhteyttä tai siellä ei ole ympärivuotista asutusta. Vesikäymälän rakentamisen edellytyksenä on, että umpisäiliön tai saostuskaivojen tyhjennys ja jätevesilietteiden kuljetus ja käsittely on järjestetty asianmukaisesti. Jäteveden käsittelylaitteistojen sijoittamista koskevat suojaetäisyysvaatimukset ovat 9 :n mukaiset. Mikäli etäisyysvaatimukset eivät esim. tontin pienen koon takia täyty, jätevedet on johdettava tiiviiseen umpisäiliöön muualle puhdistettavaksi. 8 Kiinteistökohtainen jätevesien käsittely muilla alueilla 6 ja 7 :n alueisiin kuulumattomilla alueilla tulee noudattaa talousjätevesiasetuksen 4 :n 2 momentin käsittelyvaatimuksia. Vähäiset määrät vesijohdottoman loma-asunnon tai saunan pesuvesiä voidaan imeyttää puhdistamattomana maahan esimerkiksi imeytyskaivon kautta, jos maaperä on siihen soveltuva. Jäteveden käsittelylaitteistojen sijoittamista koskevat suojaetäisyysvaatimukset ovat 9 :n mukaiset. Mikäli etäisyysvaatimukset eivät esim. tontin pienen koon takia täyty, jätevedet on johdettava tiiviiseen umpisäiliöön muualle puhdistettavaksi. 9 Jäteveden käsittelylaitteistojen ja ulkokäymälän sijoittaminen Kohde Talousvesikaivo Jätevedet tulee käsitellä ja johtaa niin, ettei niistä aiheudu toisen kiinteistön alueella sijaitsevan pohjaveden pilaantumisvaaraa (YSL 8, 1 mom, 2 kohta) Jätevesien maaperäkäsittelylaitteistot tulee sijoittaa talousvesikaivon alapuolelle pohjaveden virtaussuunnassa. Vähimmäissuojaetäisyys, metriä jätevesijärjestelmän suunnittelijan määriteltävä riittävä suojaetäisyys tapauskohtaisesti 8

Vesistön rantaviiva - kaikkien jätevesien käsittely: - maahan imeyttämö sekä maasuodattamon ja pienpuhdistamon purkupaikka Riittävä suojaetäisyys määriteltävä tapauskohtaisesti jätevesijärjestelmän suunnittelun yhteydessä. - harmaiden vesien käsittely: - maahan imeyttämö sekä maasuodattamon ja pienpuhdistamon purkupaikka - vähäisten pesuvesien maahan imeytys (ei vesijohtoa) - ulkokäymälä Jäteveden puhdistuslaitteistot ja ulkokäymälä tulee rakentaa ja sijoittaa siten, että tulvavedenkorkeuden aikanakaan puhdistamattomat jätevedet eivät pääse suoraan vesistöön. Tie, tontin raja - maahan imeyttämö ja maasuodattamo sekä maasuodattamon ja pienpuhdistamon purkupaikka 40 80 - pienpuhdistamo ja ulkokäymälä Vesilain 1 luvun 2 :ssä tarkoitettu oja tai uoma - maahan imeyttämö, maasuodattamo, pienpuhdistamo tai ulkokäymälä 10 Suojaavan maakerroksen paksuus ylimmän pohjavesitason yläpuolella - maasuodatuksessa - maahan imeytyksessä 30 15 15 10 5 0,25 1,0 Olemassa olevien rakennusten osalta näistä vähimmäissuojaetäisyyksistä voidaan tapauskohtaisen harkinnan perusteella poiketa, mikäli poikkeamisesta ei aiheudu haittaa ympäristölle tai terveydelle ja vähimmäissuojaetäisyyksien noudattaminen on esim. tontin pienen koon takia mahdotonta. Poikkeamisesta ei saa aiheutua naapurikiinteistöllä sijaitsevan pohjaveden pilaantumisen vaaraa. 10 Kiinteistökohtaista jäteveden käsittelyä koskevat siirtymäkausimääräykset Näiden ympäristönsuojelumääräysten voimaan tullessa olemassa olevat kiinteistökohtaiset talousjätevesien käsittelyjärjestelmät on saatettava vastaamaan 6, 7, 8 ja 9 :n mukaisia vaatimuksia talousjätevesiasetuksen siirtymäsäännösten mukaisesti 1.1.2014 mennessä, mikäli niistä ei katsota kyseistä ajankohtaa aikaisemmin aiheutuvan haittaa ympäristölle, terveydelle ja yleiselle viihtyisyydelle. 11 Ajoneuvojen, koneiden, veneiden ja vastaavien laitteiden pesu Ajoneuvojen, koneiden, veneiden ja vastaavien laitteiden ammattimainen tai laajamittainen peseminen on pesuaineiden laadusta riippumatta sallittu vain tähän tarkoitukseen rakennetulla pesupaikalla, josta pesuvedet johdetaan hiekan- ja öljynerotuskaivon kautta jätevesiviemäriin. 9

Ajoneuvoja, koneita, veneitä ja vastaavia laitteita satunnaisesti muilla kuin liuotinta sisältävillä pesuaineilla tai pelkällä vedellä pestäessä pesuvedet voidaan johtaa maastoon tai sadevesiviemäriin, edellyttäen, että vesien johtamisesta ei aiheudu haittaa naapureille tai ympäristölle. Mikäli satunnaisessa pesussa käytetään liuotinta sisältäviä pesuaineita, pesuvedet on johdettava jätevesiviemäriin öljynerottimen kautta. Ajoneuvojen, koneiden, veneiden ja vastaavien laitteiden pesu on kielletty alueilla, joilla pesuvedet voivat joutua suoraan vesistöön. Katu- ja tiealueilla ja muilla yleisessä käytössä olevilla alueilla ajoneuvojen, koneiden, veneiden ja vastaavien laitteiden pesu on sallittu vain tähän tarkoitukseen varatuilla alueilla. Veneitä satunnaisesti pelkällä vedellä pestäessä jätevedet voidaan johtaa joko maastoon, vesistöön tai sadevesiviemäriin. Veneiden pohjassa käytettävä maali on poistettava tiiviillä alustalla, joka estää ympäristölle haitallisten maalijätteiden pääsyn ympäristöön ja jolta maalijäte voidaan kerätä mahdollisimman tarkoin talteen. 12 Mattojen, tekstiilien ja muiden vastaavien pesu Mattojen, tekstiilien ja muiden vastaavien pesu tulee mahdollisuuksien mukaan järjestää siten, ettei puhdistamattomia pesuvesiä johdeta suoraan vesistöön. Pesussa on käytettävä mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittavia pesuaineita. 13 Lumen vastaanottopaikkojen sijoittaminen Lumen vastaanottopaikkojen sijoittaminen I-luokan pohjavesialueille on kielletty. Lumen vastaanottopaikka on sijoitettava niin, että sulamisvedet eivät joudu suoraan vesistöön eivätkä aiheuta ympäristön pilaantumista tai roskaantumista. Lunta ei saa sijoittaa vesistöön eikä jäälle. 3 LUKU, JÄTTEIDEN KÄSITTELY 14 Jätevesilietteiden ja kuivakäymäläjätteiden käsittely Saostuskaivojen lietetilat ja umpisäiliöt on tyhjennettävä riittävän usein. Saostuskaivot on tyhjennettävä vähintään kerran vuodessa ja umpisäiliöt täyttymisen mukaan. Saostuskaivojen ja umpisäiliöiden lietteitä saa ammattimaisesti tyhjentää vain sellainen yrittäjä, jolla on toimintaan vaadittava ympäristölupa. 10

Haja-asutusalueella kiinteistön haltija voi tyhjentää ja levittää omalle tai vuokratulle pellolleen omassa käytössä olevan asuin- tai lomakiinteistön jätevesilietteet. Lietteet on käsiteltävä terveydelle ja ympäristölle vaarattomaksi esim. kalkkistabiloinnilla ennen peltoon levittämistä. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille jätevesilietteiden levittäminen on kielletty. Ulkona sijaitsevan kuivakäymälän alusastian on oltava tiivis, jotta päästöt maaperään ja muuhun ympäristöön on estetty. Kuivakäymälän tyhjennysjätteet on kompostoitava tiiviillä alustalla tai toimitettava ympäristöluvan omaavalle vastaanottajalle. Peltoon levitettävän kuivakäymäläjätteen tulee olla kompostoitua. 15 Jätteiden sijoittaminen maahan tai maaperään Jätteiden maahan hautaaminen on kielletty näissä määräyksissä olevia poikkeuksia lukuun ottamatta. Kielto ei koske myöskään sellaista jätteen hyödyntämistä tai käsittelyä, johon on saatu ympäristölupa tai muu hyväksyntä eikä lannan, kuivakäymäläjätteen tai saostus- tai umpikaivolietteen käyttöä lannoitteena pellolle. Edellä mainittujen lannoitteiden käytön yhteydessä on kuitenkin noudatettava näiden määräysten lisäksi ympäristönsuojelulain 14, 28 ja 29 :n määräyksiä. Maarakentamisessa hyödynnettävä betonijäte ei saa sisältää siihen kuulumattomia ympäristölle tai terveydelle haitallisia aineita, sen on koostuttava halkaisijaltaan enintään 150 mm:n kokoisista kappaleista eikä se saa sisältää betoniterästä. Maarakentamisessa hyödynnettävä tiilijäte ei saa laastia lukuun ottamatta sisältää tiileen kuulumattomia ympäristölle tai terveydelle haitallisia aineita ja sen on koostuttava halkaisijaltaan enintään 150 mm:n kokoisista kappaleista. Pihan- ja puutarhanhoidossa syntyvien puutarhajätteiden kuten lehtien, risujen ja hiekoitushiekan vienti puisto-, viher-, vesi- ja muille yleisille alueille, ojat mukaan lukien, on kielletty. Öljyllä tai muulla ympäristölle vaarallisella kemikaalilla likaantunut maa-aines ja roiskeet on poistettava välittömästi ja toimitettava asianmukaiseen ongelmajätteen käsittelyyn. Pilaantuneita maa-aineksia ei saa peittää muulla maa-aineksella tai haudata maahan. 16 Eläinjäte Yksittäiset pienikokoiset kuolleet eläimet (koira ja sitä pienemmät eläimet) ja hajaasutusalueilla myös muut eläimet voi haudata kiinteistön omistajan luvalla sopivaan paikkaan, mikäli se voidaan tehdä aiheuttamatta haittaa ympäristölle tai terveydelle, eikä se aiheuta eläintautien leviämisvaaraa. Haudatut eläimet tulee heti hautauksen jälkeen peittää maa-aineksilla. Isokokoisia kuolleita eläimiä kuten hirviä, hevosia ja sikoja ei saa haudata ollenkaan pohjavesialueille ja pienikokoisia eläimiä saa pohjavesialueille haudata vain yksittäin. Kuolleita eläimiä ei saa haudata talousvesikaivojen läheisyyteen tai vesistöön viettä- 11

vään rinteeseen eikä alueelle, jota kynnetään tai kaivetaan pian hautaamisen jälkeen. Eläinjätteen käsittelystä säädetään tarkemmin maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa (1374/2004). Kuolleet naudat, lampaat, vuohet ja biisonit kuuluvat Pohjois-Karjalan alueella raatokeräilyn piiriin ja ne on lähetettävä raatokeräilyautolla käsittelylaitokseen (Honkajoki Oy). 17 Jätteiden polttaminen kiinteistöllä Jätteiden hävittäminen polttamalla on pääsääntöisesti kielletty. Kielto ei koske sisällä tai ulkona olevassa asianmukaisessa tulisijassa poltettavaa kuivaa, puhdasta ja käsittelemätöntä puujätettä tai paperin tai pahvin käyttöä sytykkeenä. Kiinteistökohtaisissa lämmityskattiloissa tai muissa tulipesissä ei saa polttaa jätettä eikä muitakaan sellaisia polttoaineita, joiden palaessa muodostuvien savukaasujen joukossa ympäristöön pääsee siinä määrin nokea, hajua tai ympäristölle ja terveydelle vaarallisia yhdisteitä, että niistä saattaa aiheutua ympäristön pilaantumista. Tällaisia aineita ovat mm. painekyllästetty ja pintakäsitelty puutavara, muovit ja muu vastaava materiaali sekä muut huonosti palavat materiaalit. Risujen, hakkutähteiden ja lehtien avopoltto sekä nuotion tekeminen on kielletty taajaan rakennetuilla alueilla. Avopoltolla tarkoitetaan myös polttamista tynnyrissä tai vastaavassa astiassa. Haja-asutusalueilla saa avopolttona polttaa vähäisiä määriä risuja, oksia ja olkia sekä käsittelemätöntä puutavaraa. Muiden jätteiden avopoltto on kielletty. Runsasta savunmuodostusta aiheuttavasta avopoltosta tulee ilmoittaa pelastusviranomaiselle soittamalla Liperin kunnan paloaseman päivystäjälle. Nuotiota tai muuta avotulta ei saa sytyttää metsään tai sen läheisyyteen, jos olosuhteet kuivuuden, tuulen tai muun syyn takia ovat sellaiset, että metsäpalon vaara on ilmeinen. 18 Muut jätehuoltoa koskevat määräykset Jätteiden käsittelyä sekä jätehuollon järjestämistä ja valvontaa koskevat muut määräykset on annettu Liperin kunnan yleisissä jätehuoltomääräyksissä. 4 LUKU, POLTTONESTEIDEN, KEMIKAALIEN JA ONGELMAJÄTTEI- DEN KÄSITTELY JA VARASTOINTI 19 Yleiset määräykset polttonesteiden ja muiden terveydelle ja ympäristölle vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista Terveydelle ja ympäristölle vaarallisten kemikaalien ja ongelmajätteiden, kuten esimerkiksi öljyjen, maalien, torjunta-aineiden ja liuottimien varastointi ja säilytys tulee 12

järjestää kiinteistöllä siten, että niiden pääsy maaperään, pohjaveteen, viemäriin, rakennusten rakenteisiin tai muuhun ympäristöön on estetty. Kemikaalit ja ongelmajätteet on säilytettävä lukitussa tilassa tai siten, etteivät asiattomat saa niitä haltuunsa. Säiliöiden ja astioiden päällysmerkinnöistä on käytävä ilmi, mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Ulkona oleva maanpäällinen, yli 1500 litran yksivaippainen öljyn, muun polttonesteen tai nestemäisen kemikaalin tai ongelmajätteen kiinteä tai tilapäinen säiliö tai varasto, jossa näitä tuotteita säilytetään yli 1500 litraa, on sijoitettava tiiviiseen suojaaltaaseen. Säiliöiden suoja-allas on mitoitettava vähintään suurimman varastoitavan irtosäiliön tilavuuden mukaiseksi. Suoja-allas on pidettävä tyhjänä ja siihen kertyvät vedet on käsiteltävä veden laadun edellyttämällä tavalla. Ulkona oleva kemikaalivarasto on katettava, mikäli se on teknisesti ja toiminnallisesti mahdollista. Ulkona oleva maanpäällinen kaksivaippainen öljyn, muun polttonesteen tai nestemäisen kemikaalin tai ongelmajätteen säiliö on sijoitettava tiiviille, kemikaaleja läpäisemättömälle alustalle. Myös tilapäinen tai kiinteä varasto, jossa näitä tuotteita säilytetään enintään 1500 litraa, on sijoitettava tiiviille, kemikaaleja läpäisemättömälle alustalle siten, että varastoitavat aineet eivät pääse valumaan maaperään, pohjaveteen, viemäriin tai rakennusten rakenteisiin ja mahdolliset vuodot voidaan kerätä talteen. Myös polttonesteiden ja kemikaalien tankkauspaikka tulee suojata tahattomien vuotojen varalta esimerkiksi sorakerroksen alle sijoitettavalla maatumattomalla muovikalvolla tai öljyn imeytysmatolla. Sisätiloissa polttonesteet, muut nestemäiset kemikaalit ja ongelmajätteet on säilytettävä viemäröimättömässä varastotilassa. Varastotilan lattian on oltava tiivis ja kemikaalien vaikutusta kestävä. Tila on varustettava kynnyksin tai lattiakaadoin tai kemikaalit on säilytettävä allastettuina. Suoja-allas tai kynnys on mitoitettava vähintään suurimman varastoitavan irtosäiliön tilavuuden mukaiseksi. Määräykset eivät koske kotitaloudessa säilytettäviä vähäisiä kemikaali- ja ongelmajätemääriä. Olemassa olevien säiliöiden ja varastojen tulee täyttää näiden määräysten vaatimukset viiden vuoden kuluessa näiden määräysten voimaan tulosta. Polttonesteiden ja kemikaalien käsittelyssä ja varastoinnissa tapahtuneesta onnettomuudesta on välittömästi ilmoitettava Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselle, Pohjois- Karjalan ympäristökeskukseen sekä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Pilaantunut maaperä on puhdistettava Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen määräysten mukaisesti. Öljyllä tai muulla kemikaalilla lievästi likaantunut maa-aines ja roiskeet on poistettava välittömästi ja toimitettava asianmukaiseen ongelmajätteen käsittelyyn. 13

20 Erityiset määräykset polttonesteiden ja muiden terveydelle ja ympäristölle vaarallisten kemikaalien varastoinnista pohjavesialueilla Säiliövarastoinnissa pohjavesialueilla on noudatettava 19 :n yleisten määräysten lisäksi seuraavia erityisiä määräyksiä: Ulkona olevat uudet polttoneste- ja kemikaalisäiliöt on sijoitettava maan päälle. Ulkona olevien uusien polttoneste- ja kemikaalisäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai ne on sijoitettava 19 :n 3 momentin mukaisiin tiiviisiin suoja-altaisiin ja säiliöt on varustettava hälyttävällä vuodonilmaisujärjestelmällä ja ylitäytön estolaittein. 21 Säiliöiden tarkastaminen Polttonesteiden ja muiden terveydelle ja ympäristölle vaarallisten kemikaalien säiliöt suoja-altaineen on sijoitettava siten, että niiden kunto voidaan tarkastaa esteettömästi, ja mahdolliset vuodot havaita nopeasti. Säiliöiden ja suojarakenteiden kuntoa sekä hälytysjärjestelmiä on tarkkailtava säännöllisesti ja mahdolliset puutteet on korjattava välittömästi. Pohjavesialueella sijaitsevan maanalaisen poltto- tai dieselöljysäiliön tarkastuksessa on noudatettava kauppa- ja teollisuusministeriön päätöstä (344/1983). Sen mukaan tärkeillä pohjavesialueilla maanalaiset öljysäiliöt tulee tarkastaa 10 vuoden kuluessa asennuksesta ja tämän jälkeen säiliön kuntoluokan mukaan 2-10 vuoden välein, edellyttäen säiliön olevan edelleen käyttökelpoinen. Tarkastuksissa velvoitetaan käyttämään ammattitaitoista tarkastajaa. Kaikki yli 1500 litran polttoneste- ja kemikaalisäiliöt suositellaan tarkastutettavaksi ensimmäisen kerran 15 vuoden kuluessa säiliön käyttöön otosta ja siitä eteenpäin vähintään 10 vuoden välein. Tarkastuksesta on laadittava tarkastuspöytäkirja, joka on säilytettävä ja joka on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Tarkastuksen suorittajalla on oltava tehtävän edellyttämä ammattitaito. 22 Maanalaisten säiliöiden poistaminen Kiinteistön omistaja tai haltija on velvollinen huolehtimaan siitä, että kiinteistöllä sijaitsevat maanalaiset polttoneste- ja kemikaalisäiliöt putkistoineen poistetaan kiinteistöltä, kun niitä ei enää käytetä. Säiliön käytöstä poistamisen yhteydessä säiliöt tulee puhdistaa asianmukaisesti ennen metallinkeräykseen toimittamista. Todistus puhdistuksesta ja säiliön poistamisesta on säilytettävä mahdollista tarkastusta varten. Puhdistuksen suorittajalla tulee olla tehtävän edellyttämä ammattitaito. Samalla tulee tarkastaa mahdolliset vuodot maaperään tai rakenteisiin. Säiliöiden vuodoista pitää välittömästi ilmoittaa Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Pilaantunut maa tulee käsitellä Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen määräämällä tavalla. 14

Säiliön sijaitessa sellaisessa paikassa, että sitä on teknisesti hyvin vaikea poistaa tai poistamisesta aiheutuu vahinkoa muulle omaisuudelle, ympäristönsuojeluviranomainen tai sen määräämä viranhaltija voi yksittäistapauksissa myöntää poikkeuksen säiliön poistamisvelvollisuudesta. Säiliö on joka tapauksessa puhdistutettava asianmukaisesti ammattitaitoisella puhdistuksen suorittajalla ja todistus puhdistamisesta on säilytettävä mahdollista tarkastusta varten. Säiliötä ei tarvitse poistaa, mikäli se on ennen näiden ympäristönsuojelumääräysten voimaantuloa asianmukaisesti puhdistettu ja täytetty hiekalla tai muulla hyväksyttävällä aineella. Säiliöiden ilma- ja täyttöputket on kuitenkin poistettava. Maahan jätetyn säiliön sijaintitiedot on säilytettävä kiinteistön asiapapereissa. 5 LUKU, MELU 23 Meluilmoitusmenettely Erityisen häiritsevää melua tai tärinää aiheuttavasta tilapäisestä toimenpiteestä tai tapahtumasta on tehtävä ympäristönsuojelulain 60 :n mukainen kirjallinen ilmoitus ympäristönsuojeluviranomaiselle vähintään 30 vuorokautta ennen toimenpiteeseen ryhtymistä tai tapahtumaa. Ilmoitusta ei tarvitse tehdä seuraavista toiminnoista: - tavanomaisesta rakentamisesta - maanantaista perjantaihin klo 7.00 18.00 tehtävästä louhinnasta, räjäytystyöstä, lyöntipaalutuksesta tai vastaavasta erityisen häiritsevää melua aiheuttavasta työstä tai rakentamisesta, korjauksesta tai kunnossapidosta, jossa käytetään häiritsevää melua aiheuttavia koneita ja laitteita, kun työn kokonaiskesto on enintään kymmenen (10) työpäivää. - äänentoistolaitteiden tilapäisestä käytöstä klo 7.00 22.00 yleisötilaisuuksissa ja muissa tilapäisissä tapahtumissa - yksityistilaisuuksista. Edellä mainituista toimenpiteistä tai tapahtumista on toiminnanharjoittajan tai tapahtuman järjestäjän tiedotettava etukäteen lähialueen asutukselle ja muille sellaisille kohteille, joille toimenpiteestä tai tapahtumasta voi aiheutua haittaa tai häiriötä. 24 Häiritsevä melu yöaikaan Häiritsevää melua aiheuttavien koneiden ja laitteiden kuten iskuvasaran, sirkkelin, kulmahiomakoneen, moottorisahan tai puhalluskoneen käyttö on kielletty yöaikaan klo 22.00 7.00 asuntojen ja muiden sellaisten kohteiden läheisyydessä, joille työstä saattaa aiheutua haittaa tai häiriötä. Määräys ei koske välttämättömien tilapäisten töiden suorittamista. 15

6 LUKU, PÄÄSTÖJÄ TAI NIIDEN HAITALLISIA VAIKUTUKSIA EHKÄI- SEVIÄ MUITA MÄÄRÄYKSIÄ 25 Häiriötä aiheuttavat työt Rakennusten julkisivujen ja ulkotiloissa tehtävien rakenteiden tai esineiden hiekkapuhallus- ja maalaustöiden sekä muiden rakennus-, purku- ja kunnostustöiden yhteydessä on riittävällä suojauksella huolehdittava siitä, että toiminnasta aiheutuva pöly, liuotinainehöyryt tai muut vastaavat päästöt eivät aiheuta vahinkoa tai haittaa naapurikiinteistöille tai ympäristölle. Taajaan rakennetuilla alueilla edellä mainittuja töitä saa tehdä maanantaista perjantaihin klo 7.00 22.00. Muina aikoina tehtävistä häiriötä aiheuttavista töistä on ilmoitettava kirjallisesti ympäristönsuojeluviranomaiselle vähintään 14 vuorokautta ennen töiden aloittamista. Ilmoitusta ei tarvitse tehdä rakennusten ulkoseinien ja muiden ulkona olevien rakenteiden vähäisestä puhdistuksesta, kunnostuksesta, maalauksesta tai korjauksesta. 26 Kulkuväylien ja muiden alueiden kunnossapito- ja puhtaanapitotyöt Hiekoitushiekan koneellisen poistamisen tai muun koneellisen kunnossapito- tai puhtaanapitotyön aiheuttama pölyäminen on estettävä käyttämällä vähän pölyämistä aiheuttavia työmenetelmiä. Hiekoitushiekan poisto lehtipuhaltimella on suoritettava siten, ettei työstä johtuva pölyäminen aiheuta ympäristö- tai terveyshaittaa. Mikäli työstä katsotaan jollain alueella aiheutuvan em. haittaa, kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi kieltää lehtipuhaltimen käytön hiekoitushiekan poistossa kyseisellä alueella. 27 Tilapäisen tai siirrettävän asfalttiaseman tai murskaamon sijoittaminen Taajaan rakennetuilla alueilla pölyn leviäminen murskausyksiköstä ympäristöön tulee estää. Tilapäisen tai siirrettävän asfalttiaseman tai murskaamon, jonka toiminta-aika on vuodessa enintään 50 päivää, toiminnan käynnistämisestä on ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vähintään 30 päivää ennen toiminnan käynnistämistä. Ilmoituksesta on käytävä ilmi toiminnan sijoituspaikka, toiminta-aika, melupäästöt ja niiden torjuntatoimet sekä toiminnanharjoittajan ja yhteyshenkilön nimet. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi ympäristönsuojelulain 85 :n perusteella tarvittaessa antaa pilaantumisen ehkäisemiseksi tarpeellisia yksittäisiä määräyksiä. Toiminnan päätyttyä alue on siivottava ja siellä olevat jätteet sekä mahdolliset ylijäämäasfaltit ja muu ylijäämätavara toimitettava asianmukaiseen varastointi- tai käsitte- 16

lypaikkaan. Toiminnan päättymisestä on viipymättä ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle lopputarkastuksen suorittamista varten. 28 Eloperäisten lannoitteiden levittäminen Sen lisäksi mitä valtioneuvoston nitraattiasetuksessa (931/2000) on lannanlevityksestä säädetty, tulee lannan, lietelannan, virtsan ja stabiloidun jätevesilietteen (saostus- ja umpikaivolietteen) levittämisen osalta noudattaa seuraavaa: Lannan, lietelannan, virtsan ja stabiloidun jätevesilietteen levittäminen muualle kuin peltoon on kielletty. Edellä mainittujen lannoitteiden levittäminen pysyvän asutuksen viereisille pelloille tulee tehdä niin, ettei siitä aiheudu tarpeetonta hajuhaittaa asukkaille. Lannoitteet suositellaan mahdollisuuksien mukaan multaamaan välittömästi levittämisen jälkeen. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille lietelannan ja virtsan levittämistä on mahdollisuuksien mukaan vältettävä. Stabiloidun jätevesilietteen levittäminen pohjavesialueilla sijaitseville pelloille on kielletty. Stabiloidun jätevesilietteen levittäminen muualle kuin omassa maatalouskäytössä olevalle pellolle on kielletty. Maksua vastaan toiselle tehtävä saostus- ja umpikaivolietteen tyhjennys ja levitys pelloille vaatii ympäristöluvan. 29 Luonnonvaraisten eläinten ruokinta ja vahinkoeläinten myrkkysyötit Taajaan rakennetuilla alueilla luonnonvaraisten lintujen ja muiden eläinten ruokinta on järjestettävä niin, etteivät rotat, hiiret tai muut vahinkoeläimet pääse ruokintapaikalle. Luonnonvaraisia lintuja tai muita eläimiä ei saa ruokkia heittämällä ruokaa suoraan maahan. Kesäajaksi ruokinta on lopetettava ja ruokintapaikat on puhdistettava. Vahinkoeläinten myrkkysyötit on suojattava, merkittävä ja sijoitettava siten, etteivät muut eläimet pääse syöttiin käsiksi. Lisäksi on huolehdittava siitä, etteivät lapset pääse syötteihin käsiksi. 7 LUKU, MUITA MÄÄRÄYKSIÄ 30 Yleinen velvollisuus antaa valvontaa varten tarpeellisia tietoja Kiinteistönhaltijan tai -omistajan, alueenkäyttäjän, toiminnanharjoittajan tai - järjestäjän on pyydettäessä annettava kunnan valvontaviranomaiselle valvontaa varten tarpeelliset tiedot ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavasta toiminnasta sekä toimenpiteistä, laitteista ja suunnitelmista, joiden tarkoituksena on ehkäistä ja torjua ympäristön pilaantumista siten kuin näissä määräyksissä erikseen säädetään. 17

31 Poikkeaminen ympäristönsuojelumääräyksistä Teknisen lautakunnan lupajaos voi erityisestä syystä myöntää hakemuksesta yksittäistapauksissa luvan poiketa näistä määräyksistä. Teknisen lautakunnan lupajaos voi antaa näitä määräyksiä tarkentavia ohjeita ja määräyksiä ja siirtää sille näissä määräyksissä kuuluvaa ratkaisuvaltaansa alaiselleen viranhaltijalle. 32 Rangaistussäännökset Ympäristönsuojelumääräysten rikkomisen tai laiminlyönnin seuraamuksista ja pakkokeinoista säädetään ympäristönsuojelulain 13 luvussa ja 116 :ssä. 33 Ympäristönsuojelumääräysten voimaantulo Määräykset tulevat voimaan 1.8.2009. 18

LIITEKARTTA 1 Pohjavesialueet I-luokan pohjavesialue II-luokan pohjavesialue Tarkemmat kartat pohjavesialueiden rajauksista ovat nähtävillä Liperin kunnan maankäyttötoimistossa, Keskustie 10, virka-aikana klo 9.00 15.00. 19

LIITEKARTTA 2 Taajaan rakennetut alueet eli Liperin kunnan asemakaavoitetut alueet sekä asutustihentymät tai muut erityishuomiota vaativat alueet eli maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 16 :n mukaiset suunnittelutarvealueet Asemakaava-alue Suunnittelutarvealue Tarkemmat kartat asemakaava-alueiden ja suunnittelutarvealueiden rajauksista ovat nähtävillä Liperin kunnan maankäyttötoimistossa, Keskustie 10, virka-aikana klo 9.00 15.00. 20

YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT JOHDANTO Ympäristönsuojelulain (86/2000) 19 :n mukaan kunnilla on mahdollisuus antaa ympäristönsuojelulain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia paikallisista olosuhteista johtuvia, kuntaa tai sen osaa koskevia yleisiä määräyksiä, jotka koskevat muuta kuin ympäristönsuojelulain nojalla luvanvaraista toimintaa taikka 61, 62 tai 78 :n mukaan ilmoitusvelvollista toimintaa tai puolustusvoimien toimintaa. Määräykset voivat koskea: 1) toimia, rajoituksia ja rakennelmia, joilla ehkäistään päästöjä tai niiden haitallisia vaikutuksia; 2) erityisen häiritsevän tilapäisen melun tai tärinän torjuntaa; 3) toimintojen sijoittumisen ympäristönsuojelullisia edellytyksiä asemakaava-alueen ulkopuolella; 4) alueita, joilla ympäristön erityisen pilaantumisvaaran vuoksi on kielletty jäteveden johtaminen maahan, vesistöön tai vesilain 1 luvun 2 :n mukaiseen uomaan; 5) vyöhykkeitä ja alueita, joilla lannan ja lannoitteiden sekä maataloudessa käytettävien ympäristölle haitallisten aineiden käyttöä rajoitetaan; 6) valvontaa varten tarpeellisten tietojen antamista; sekä 7) vesien tilan parantamista koskevia toimia, jotka ovat vesienhoidon järjestämisestä annetun lain mukaisen vesienhoitosuunnitelman mukaan tarpeellisia. 1 LUKU, YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten yleisenä tavoitteena on ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen, pilaantumisesta aiheutuvien haittojen poistaminen ja vähentäminen sekä terveyshaitan ennaltaehkäisy. Ympäristönsuojelumääräyksillä tarkennetaan yleisesti hyväksyttäviä velvoitteita tarpeettoman haitan ehkäisemiseksi. Perusteena kullekin määräykselle ovat paikalliset olosuhteet. 2 Määräysten antaminen ja valvonta Ympäristönsuojelulain 19 :n mukaan ympäristönsuojelumääräykset antaa kunnanvaltuusto. Ympäristönsuojelulain 21 :n 1 momentin mukaan kunnalle kuuluvista ympäristönsuojelulain mukaisista lupa- ja valvontatehtävistä huolehtii kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain (64/1986) mukainen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Ympäristönsuojeluviranomaisen tehtäviä hoitaa kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain 5 :n 1 momentin mukaan kunnan määräämä toimielin. Liperin kunnan hallintosäännön mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena toimii teknisen lautakunnan lupajaos. Teknisen lautakunnan lupajaos voi siirtää näissä määräyksissä kuuluvaa ratkaisuvaltaansa alaiselleen viranhaltijalle siten kuin kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain 7 :ssä on säädetty. 21

3 Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin Kunnan ympäristönsuojelumääräykset ovat ympäristönsuojelulakia ja sen nojalla annettuja säädöksiä täydentäviä ja käytännön tilanteita selventäviä paikallisia määräyksiä, joissa voidaan huomioida paikalliset olosuhteet ja esimerkiksi ympäristönsuojelullisesti arvokkaat ja erityishuomiota vaativat alueet. Määräykset koskevat perusosiltaan koko kuntaa. Tietyillä erityisalueilla, jotka on määritelty näiden määräysten 4 :ssä, on annettu täydentäviä määräyksiä. Ympäristönsuojelulain 19 :ssä on lueteltu ne toiminnot ja asiat, joita määräykset voivat koskea. Määräyksiin ei ole otettu sellaisia määräyksiä, jotka on annettu jo muulla lainsäädännöllä. Määräykset tulee olla perusteltavissa ympäristönsuojelulain tai sen nojalla annettujen säädösten täytäntöön panemisella tai ympäristön pilaantumisen ehkäisemisellä. Määräysten tulee kohdistua selkeästi rajattuihin toimintoihin tai yleisiin käyttäytymistapoihin, joita ei voida muutoin säädellä. Ympäristönsuojelumääräys syrjäytyy, jos myöhemmin annetaan ylemmänasteinen normi samasta asiasta. Ympäristönsuojelumääräys ei saa olla ristiriidassa jo olemassa olevan ylemmänasteisen normin kanssa. Ympäristönsuojelumääräykset ovat säädöshierarkkisesti samantasoisia muiden kunnallisten määräysten kanssa. Jos kunnalliset määräykset poikkeavat toisistaan, noudatetaan sitä määräystä, joka johtaa ympäristönsuojelullisesti parempaan tulokseen. Ympäristönsuojelua koskevan läpäisyperiaatteen mukaisesti ympäristösääntelyn tulisi läpäistä kaikki ne hallinnonalat ja sääntelykokonaisuudet, joilla voi olla ympäristönsuojelullista merkitystä. 4 Paikalliset olosuhteet Määräyksissä on otettu huomioon ympäristönsuojelullisesti erityishuomiota vaativat alueet, joille annetaan vain näitä alueita koskevia erityisiä määräyksiä ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Liperin kunnassa on runsaasti yhdyskunnan vedenhankinnan kannalta tärkeitä ja vedenhankintaan soveltuvia luokiteltuja pohjavesialueita. Pohjavesialueet edellyttävät tarkennettuja yleisiä määräyksiä, sillä Liperin kunnan pohjavesivarat ovat huomattavat ja kunnan talousveden hankinta perustuu pohjaveteen. Pohjavesialueet on määritelty ja rajattu ympäristönsuojelumääräysten liitekartta 1:een, sillä niille on annettu erityisiä määräyksiä esimerkiksi jätevesien kiinteistökohtaisen käsittelyn ja kemikaalien säiliövarastoinnin osalta. Erityiset määräykset ovat tarpeen pohjaveden pilaantumisriskin vuoksi. Taajaan rakennetut alueet on määritelty, koska näille alueille on tarpeen antaa erityisiä määräyksiä erityisesti terveyshaittojen ehkäisemiseksi ja viihtyisyyden turvaamiseksi. Taajaan rakennetuilla alueilla tarkoitetaan Liperin kirkonkylän, Ylämyllyn ja Viinijärven asemakaavoitettuja alueita, joiden rajaukset on esitetty liitekartassa 2. Asutustihentymiksi tai muiksi erityishuomiota vaativiksi alueiksi on määritelty Liperin kunnan asemakaavoitetut alueet sekä maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n mukaiset suunnittelutarvealueet, joiden rajaukset on esitetty liitekartassa 2. Näillä alueilla asuinrakennusten välimatkat voivat olla lyhyitä ja tontit pieniä, jolloin kiinteistökohtaiselle jätevesien käsittelylle on tarpeellista antaa erityisiä määräyksiä näille alueille. 22

Ranta-alueeksi on näissä määräyksissä määritelty 150 metrin levyinen vyöhyke keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Ranta-alueella tarkoitetaan vesilain 1 luvun 1 :ssä tarkoitettujen vesialueiden (järvien, lampien, jokien, purojen tai vastaavien vesistöjen) rantoja. Ranta-alueen leveyden määrittely on tarpeen, koska muussa lainsäädännössä sille ei ole esitetty selkeää ja yksiselitteistä määritelmää. Ranta-alueen määrittely on tarpeen, sillä näille alueille on annettu erityisiä määräyksiä jätevesien käsittelyn osalta pintavesien suojelemiseksi. Liperin kunnan alueella on lukuisia vesialueita, joiden vedenlaatu on erinomainen. Nämä vesialueet ovat herkkiä pilaantumiselle, joten niiden suojelu on tärkeää. Haja-asutusalueilla tarkoitetaan muita kuin Liperin kunnan asemakaavoitettuja alueita. Hajaasutusalueilla asutusta on harvemmassa kuin taajaan asutuilla alueilla, joten niille ei ole annettu niin tiukkoja määräyksiä esimerkiksi häiriötä aiheuttavista töistä kuin taajaan asutuille alueille. 5 Määritelmiä Ympäristönsuojelumääräyksissä esiintyy lukuisia termejä, jotka voivat olla maallikoille vieraita. Tässä pykälässä on pyritty selventämään määräyksissä esiintyvien termien merkitystä, jotta määräykset olisivat helpommin ymmärrettävissä eikä niiden sisältö jäisi kenellekään epäselväksi. Termit on lueteltu aakkosjärjestyksessä, jotta ne olisi helpompi löytää. 2 LUKU, JÄTEVESIEN KÄSITTELY JA JOHTAMINEN Talousjätevesien käsittely vesihuoltolaitoksen viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla Yleistä Vesihuoltolain (119/2001) 10 :n nojalla vesihuoltolaitoksen viemäriverkoston toiminta-alueella olevilla kiinteistöillä on velvollisuus liittyä keskitetyn viemäröinnin piiriin. Sen sijaan vesihuoltolaitoksen viemäriverkoston toiminta-alueen ulkopuolisten kiinteistöjen on noudatettava valtioneuvoston antamaa talousjätevesiasetusta (VNA 542/2003). Asetuksen tarkoituksena on vähentää talousjätevesistä aiheutuvia päästöjä ja asettaa yhtenäinen perustaso jätevesien käsittelylle viemäriverkoston ulkopuolisille haja-asutusalueille. Tätä tasoa voidaan kunnallisilla ympäristönsuojelumääräyksillä paikallisesti tiukentaa tai toisaalta lieventää ja näin kunta voi ohjata asetuksen normitasoa joustavammin jäteveden käsittelyä alueellaan. Liperin kunnan haja-asutusalueella jätevesien käsittely on nykyisin hoidettu pääosin kiinteistökohtaisin ratkaisuin. Ympärivuotisen asutuksen lisäksi myös loma-asuntoja on vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden ulottumattomissa. Valtaosa kiinteistökohtaisista jäteveden käsittelyjärjestelmistä vaatii tehostamista laitteiden toimimattomuuden tai ympäristönsuojelullisesti riittämättömän tehon vuoksi. Yhteisviemäröintihankkeita toteutetaan ja on jo toteutettu useiden vesiosuuskuntien toiminta-alueilla, mutta siitä huolimatta suuri osa haja-asutusalueiden kiinteistöistä jää keskitetyn viemäröinnin ulkopuolelle, jolloin jätevesien käsittely on järjestettävä kiinteistökohtaisesti. Erityinen tarve kiinteistökohtaisen jätevesihuollon järjestämiseen on karjatiloilla, joiden jätevesikuormitus saattaa olla korkea. Lisäksi oman ongelmansa muodostavat rantakiinteistöt, joilla jäteveden käsittely voi aiheuttaa ongelmia riittämättömän pinta-alan tai vaikean maaperän vuoksi. 23

6 Kiinteistökohtainen jätevesien käsittely pohjavesialueilla Pohjavesialueella tapahtuvaa jätevesien maahan imeyttämistä voidaan pitää ympäristönsuojelulain 8 :n pohjaveden pilaamiskiellon vastaisena. Jätevesien sisältämät haitta-aineet voivat kulkeutua pohjaveteen aiheuttaen juomaveden pilaantumisen. Vähäisten jätevesien imeyttäminen maaperään on ympäristönsuojelulain 103 :n mukaan kuitenkin mahdollista. Vähäisten jätevesien määrittelyssä lähtökohtana on se, että jos kiinteistöä ei ole varustettu paineellisella vesijohdolla eikä vesikäymälällä, vaan kiinteistöllä käytetään pelkkää kantovettä, jätevesien määrän katsotaan jäävän niin vähäiseksi, ettei niiden maahan imeyttäminen puhdistamattomana aiheuta merkittävää pohjaveden tai vesistöjen pilaantumisriskiä. Käytettävät umpisäiliöt eivät saa olla esimerkiksi käytöstä poistettuja öljysäiliöitä, sillä jätevedet saattavat hapettomissa olosuhteissa syövyttää ne lyhyessä ajassa rikki ja käytöstä poistettujen säiliöiden kunto voi jo muutoinkin olla huono. Umpisäiliön varustaminen täyttymishälyttimellä on pohjavesialueella tarpeen ylivuototilanteiden estämiseksi. Olemassa olevien rakennusten osalta voi olla kohtuuttoman kallista ja teknisesti hankalaa järjestää käymälä- ja pesuvesien erillisviemäröintiä. Sen takia kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi tapauskohtaisen harkinnan perusteella sallia kaikkien jätevesien käsittelyn tiivispohjaisessa maasuodattamossa tai pienpuhdistamossa, mikäli pohjaveden pilaantumisen vaaraa ei ole ja jätevedet käsitellään vähintään talousjätevesiasetuksen 4 :n 1 momentin käsittelyvaatimusten mukaisesti. Puhdistetut jätevedet tulisi kuitenkin pystyä johtamaan pintavesiä pitkin pohjavesialueen ulkopuolelle. Mikäli jätevesien johtamisesta aiheutuu vesiuoman pilaantumista, on tällaiseen jäteveden johtamiseen haettava ympäristölupa ympäristönsuojelulain 28 :n kohtien 1 ja 2 mukaisesti. Pohjavesialueille rakennettavilta uusilta rakennuksilta edellytetään käymälä- ja pesuvesien erillisviemäröintiä. Käymäläjätevedet on johdettava umpisäiliöön tai on käytettävä kuivakäymälää. Harmaat vedet voidaan tapauskohtaisen harkinnan perusteella käsitellä tiivispohjaisessa maasuodattamossa tai pienpuhdistamossa, minkä jälkeen puhdistetut jätevedet voidaan imeyttää maahan, jos maaperä on siihen soveltuva eikä puhdistettuja jätevesiä voida johtaa pohjavesialueen ulkopuolelle. Tällöin tiivispohjaisen maasuodattamon tai pienpuhdistamon puhdistusteho on pystyttävä näytteenotoin selvittämään, jotta voidaan varmistua siitä, ettei maahan imeytettävistä jätevesistä aiheudu pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Jäteveden käsittelylaitteistojen sijoittamista koskevat suojaetäisyysvaatimukset ovat näiden määräysten 9 :n mukaiset. Pienillä tonteilla jätevesien kiinteistökohtainen käsittely voi aiheuttaa ongelmia esimerkiksi talousvesikaivojen ja naapurikiinteistön läheisyyden vuoksi. Mikäli 9 :n suojaetäisyysvaatimukset eivät täyty, kaikki jätevedet on johdettava tiiviiseen umpisäiliöön muualle puhdistettavaksi, sillä ympäristönsuojelulain 8 :n mukaan jätevesien käsittelystä ja johtamisesta ei saa aiheutua pohjaveden pilaantumisen vaaraa ja ympäristönsuojelulain 103 :n mukaan jätevedet on käsiteltävä ja johdettava niin, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Olemassa olevien rakennusten osalta 9 :n etäisyysvaatimuksista voidaan tapauskohtaisen harkinnan perusteella poiketa, mikäli poikkeamisesta ei aiheudu haittaa ympäristölle. 7 Kiinteistökohtainen jätevesien käsittely ranta-alueilla ja asutustihentymä- tai muilla erityishuomiota vaativilla alueilla Ranta-alueilla (150 m vesialueen rantaviivasta) ja asutustihentymä- tai muilla erityishuomiota vaativilla alueilla (asemakaava-alueet ja MRL 16 :n mukaiset suunnittelutarvealueet) on noudatettava talousjätevesiasetuksen 4 :n 1 momentin käsittelyvaatimuksia. Ranta-alueilla kiinteistökohtainen jätevesien käsittely voi aiheuttaa vesistön läheisyyden vuoksi vesiensuojelullisia ongelmia. Asutus- 24