Aktiviteetti: @partio Taso 1: Vartiona otamme yhteyttä ulkomaalaisiin partiolaisiin sähköpostilla Tavoite: Tarpoja tutustuu ulkomaalaiseen partiolaiseen sähköpostin avulla. Tarpoja oppii vieraasta kulttuurista ja toisen maan partiotoiminnasta. Tarpoja saa luotua kontakteja ulkomaille esimerkiksi tulevaa jamboreeta tai Roverway:ta varten. Vartionjohtajan ohje: Jos haluatte ottaa yhteyttä johonkin partiolaiseen sähköpostilla, suunnitelkaa etukäteen, mitä haluatte kertoa omasta kulttuuristanne ja omasta partiotoiminnastanne. Harjoitelkaa partiosanastoa esimerkiksi valmistamalla vartion kanssa muistipeli, jossa on partiosanastoa englanniksi ja suomeksi ja pelatkaa sitä. Sen jälkeen voitte esimerkiksi ensin kirjoittaa suomeksi kirjettä ja joko itse tai luotsin avulla kääntää tekstin englanniksi. Etsikään yhdessä ulkomaalaisen sähköpostiosoite. Joku lippukunnassanne voi tuntea esimerkiksi jamboreen kautta jonkin ulkomaalaisen partiolaisen, johon voitte ottaa yhteyttä.
Aktiviteetti: @partio Taso 2: Keskustelen ulkomaalaisen partiolaisen kanssa netissä Tavoite: Tarpoja tutustuu ulkomaalaisiin partiolaisiin ja saa luotua kontakteja esimerkiksi seuraavaa jamboreeta tai Roverway:ta varten. Samalla tarpoja tutustuu vieraaseen kulttuuriin ja toisen maan partiotoimintaan. Tarpoja oppii myös kommunikoimaan reaaliaikaisesti englannin kielellä eikä takerru kielioppiin tai muihin virheisiin tärkeinä on saada viesti perille. Vartionjohtajan ohje: Chattailkää ulkomaalaisten partiolaisten kanssa. Kannattaa mennä osoitteeseen: http://www.scoutlink.net/. Se on kansainvälinen partiolaisten chattailysivusto, jota on helppo käyttää. Teidän täytyy vain keksiä itsellenne nickname ja voitte keskustella kaikkien niiden partiolaisten kanssa, joita chatissa on sillä hetkellä. Teidän ei siis tarvitse etukäteen tuntea ketään ulkomaalaista partiolaista. Voitte harjoitella partiosanastoa esimerkiksi valmistamalla vartion kanssa muistipelin, jossa on partiosanastoa englanniksi ja suomeksi ja pelatkaa sitä. Myös osoitteessa www.partio.net voi chattailla partiolaisten kanssa. Nämä nettisivut ovat suomenkieliset, mutta vaativat sisäänkirjautumisen, ennen kuin pääsee chattailemään. Muita keskustelukanavia ovat: IRC, AIM, MSN ja Skype.
Aktiviteetti: @partio Taso 3: Kysymyksiä ja vastauksia Tavoite: Tarpoja oppii hyödyntämään luomiaan kontakteja netissä. Vartionjohtajan ohje: Vartionjohtaja antaa jokaiselle tarpojalle jonkin kysymyksen, johon heidän tulee selvittää vastaus internetin välityksellä ulkomaalaisilta partiolaisilta. Kysymysten kannattaa olla sellaisia, joihin saa vastauksen niiltä ulkomaalaisilta partiolaisilta, joihin on tason 1 tai 2 aikana tutustunut. Kysymykset voivat koskea esimerkiksi vieraan kulttuurin tai partiotoiminnan tapoja. Tämän tason voi myös yhdistää tasoon 1 tai 2.
Aktiviteetti: @partio Taso 4: Osallistun JOTI- tai JOTA-tapahtumaan Tavoite: Tarpoja tutustuu ulkomaalaisiin partiolaisiin ja oppii, millainen tapahtuma JOTI tai JOTA on. Vartionjohtajan ohje: JOTI on Jamboree On The Internet ja JOTA Jamboree On The Air. JOTI ja JOTA järjestetään joka vuosi lokakuun kolmas viikonloppu. JOTI-tapahtumaan osallistutaan internetissä, esimerkiksi ositteessa www.joti.partio.net tai www.scoutlink.net. JOTA-tapahtumaan osallistutaan radioamatöörilaitteiden avulla. Lisätietoja JOTA:sta löytyy ositteesta www.jota.partio.net. Tietoa radioamatööreistä löytyy osoitteesta www.sral.fi. Samoilta sivuilta voit löytää radioamatöörien yhteystietoja (Radioamatöörikerhot > Valitse kerho > Löydät kerhon yhteystiedot), jotta voit pyytää apua JOTA:an osallistumiseen. Tapahtumien tarkoituksena on tutustua muihin partiolaisiin ja keskustella heidän kanssaan. JOTI:n ja JOTA:n kannattaa osallistua retkellä, koska tapahtumat järjestetään aina viikonloppuna.
Aktiviteetti: Partiomaailma Taso 1: Tutustumme partiohistoriaan Tavoite: Tarpoja oppii tuntemaan partion historiaa. Tarpoja tietää keskeisiä asioita B-P:stä, osaa kertoa Pyhän Yrjön tarinan ja tuntee muuta keskeistä partiohistoriaa. Vartionjohtajan ohje: Tutustukaa partion historiaan. Liitteenä ovat Pyhän Yrjön tarina, B-P:n tarina ja muuta keskeistä tietoa yleisestä partiohistoriasta ja Suomen partiohistoriasta. Voitte tehdä Pyhän Yrjön tarinasta näytelmän joko ihan muuten vaan tai sitten lippukunnan Yrjönpäiväjuhlaan. B-P:n tarinaa ja muita partiohistorian asioita voi opetella vaikka lautapelin muodossa. Ennen peliä luetaan yhdessä B-P:n tarina. Lautapelin joissain ruuduissa on kysymyksiä B-P:n tarinasta, joissain ruuduissa on tietoiskuja muusta partiohistoriasta, jossain ruuduissa voi olla kevennyksinä hauskoja tehtäviä (esim. hypi hyppynarua 15 hyppyä, laita suuhun 5 marie-keksiä ja sano Merry merry christmas ). Liitteet: Pyhän Yrjön tarina B-P:n tarina Yleinen partiohistoria ja Suomen partiohistoria
Pyhän Yrjön eli partiolaisten suojelupyhimyksen legenda Erään kerran Pyhä Yrjö saapui järven rantaan, Selena-nimiseen kaupunkiin. Tuossa järvessä asui silloin suuri ja kauhe löhikäärme, joka tappoi paljon kansaa, eikä kukaan voinut sille mitään. Kaupungin asukkaiden oli määrä antaa lohikäärmeelle joka päivä kaksi lammasta ruuaksi. Kun lampaat alkoivat loppua, alettiin lohikäärmeelle antaa toisen lampaan sijaan yksi ihminen päivittäin. Tuo onneton ihminen arvottiin, ja arpajaisten säännöt oli tehty sangen ankariksi. Se, jolle arpa lankesi, ei saanut asettaa itselleen sijaista, vaan hänen täytyi itse olla uhri. Niinpä erään kerran arpa osui kuninkaan tyttärelle, kuninkaan ainoalle lapselle. Kuningas tuli hyvin murheelliseksi ja sanoi: Tarjoudun ostamaan tyttäreni vapaaksi kullalla ja hopealla sekä antamaan puolet valtakunnastani. Mutta kansa vihastui ja huusi: Kaikki meidän lapsemme olet antanut lohikäärmeelle tämän itse asettamasi lain perusteella. Siksi sinun tulee pitää se, tai poltamme sinun linnasi. Silloin kuningas sanoi: Pyydän kahdeksan päivää lykkäystä. Tähän kansa suostui. Kun kahdeksan päivää oli kulunut, tuli kansa kuninkaan luo ja pyysi häntä luovuttamaan tyttärensä lohikäärmeelle. Kuningas sanoi: Hyvä on. Pukekaa tytär parhaimpiinsa ja asettakaa kultakruunu hänen kutreilleen. Tämän tapahduttua kuningas puhui suruissaan: Rakas tyttäreni, olin suunnitellut saavani naittaa sinut kunniaa ja ylpeyttä tunti jollekin mahtavalle kuninkaalle, mutta nyt minun täytyy antaa sinut kauhean lohikäärmeen ruuaksi. Voi minua, että minun täytyy kokea tämä päivä. Ja niin tytär vietiin järvelle odottamaan, että lohikäärme tulisi ja söisi hänet suuhunsa. Mutta tytön seistessä yksin ja onnettomana paikalle ratsasti urhea ritari Pyhä Yrjö. Pyhä Yrjö sanoi: Arvon neito, mitä merkitsee, että seisot täällä yksin ja onnettomana? Prinsessa vastasi: Ratsasta pian pois jalo nuorukainen, jos haluat säilyttää henkesi! Pyhä Yrjö vastasi: En pakene, ennen kuin kerrot mitä pakenen. Prinsessa: Tuosta järvestä tulee kauhea lohikäärme, joka syö minut, niin kuin se on jo tehnyt monelle ihmiselle. Oi, ratsasta pois tiehesi, sinä ylpeä nuori mies! Minua ei auta, jos tähteni menetät henkesi. Pyhä Yrjö: Jalo neito, ällös pelkää. Autan sinua Herrani Jeesuksen Kristuksen nimessä. Sillä aikaa, kun he näin puhuivat neidon epäillessä, ette nuorukainen kykenisi tuhoamaan lohikäärmettä, nousi lohikäärme järvestä, vihaisena ja kauhistuttavana. Kun prinsessa näki pedon, hän miltei pyörtyi silkasta kauhusta. Mutta Pyhä Yrjö teki ristinmerkin ja ratsasti kohti lohikäärmettä, ja iski miekkansa sen kaulan läpi. Sitten hän lausui prinsessalle: Tule nyt Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä ja sido vuosi lohikäärmeen kaulan ympärille. Neito teki työtä käskettyä ja kuljetti lohikäärmeen perässään kaupunkiin kuin kesyn koiran. Kun kansa näki lohikäärmeen tulevan, se pötki pakoon. Silloin Pyhä Yrjö huusi ja pyysi heitä pysähtymään sanoen: Älkää pelätkö, Jumalan avulla ei mitään pahaa tule teille tapahtumaan! Meidän Herramme on lähettänyt minut tänne, jotta voisin pelastaa teidät lohikäärmeeltä, mikäli haluatte usko häneen ja antaa kastaa itsenne. Niin kuningas ja kaikki kansa antoivat kastaa itsensä ja tulivat kristityiksi. Kuningas tarjosi Pyhälle Yrjölle kultaa, hopeaa sekä arvokkaita aarteita, mutta hän ei halunnut ottaa niitä vastaan vaan antoi ne köyhille.
B-P:n tarina Robert Baden-Powell syntyi Lontoossa 22.2.1875. Hän oli monilapsisen perheen kuudes poika. Hänen isänsä kuoli B-P:n ollessa vain 3-vuotias. Isän kuoleman jälkeen perhe eli taloudellisesti niukkaa elämää. B-P opiskeli ensin kotona, mutta jatkoi myöhemmin opiskelujaan sisäoppilaitoksessa. Hän oli aina innokas oppimaan uusia taitoja, mutta hän ei kuitenkaan menestynyt koulussa. B-P oli kiinnostuneempi tiedustelusta ja puutöistä kuin varsinaisesta koulunkäynnistä. Lomillaan hän teki tutkimusretkiä veljiensä kanssa ja nämä retket opettivatkin hänelle paljon hyödyllisiä taitoja. Koulun jälkeen B-P haki armeijaan ja vuonna 1876 hän lähtikin Intiaan, jossa hän erikoistui tiedusteluun, kartanpiirtämiseen ja vakoiluun. B-P edistyi opinnoissaan niin nopeasti, että pian hän sai aloittaa muiden sotilaiden kouluttamisen vastaaviin tehtäviin. Tällöin B-P alkoi kehittää partion menetelmiä. Myöhemmin B-P työskenteli Balkanilla, Etelä-Afrikassa ja Maltalla. Hän palasi Afrikkaan 1899 auttaakseen Mafekingin puolustuksessa. Puolustuksen aikana B-P huomasi poikien olevan luotettavia, urheita sekä nokkelia. Tämä teki häneen suuren vaikutuksen. B-P palasi kotiin Englantiin 1903 ja huomasi partiokäytäntöjensä tulleen kuuluisiksi ja suosituiksi kasvatusmenetelmiksi. Hän kirjoitti Partiopojan kirjan ja järjesti ensimmäisen partioleirin Brownsea Islandilla 1907. Pojat perustivat itsenäisesti partioryhmiä käsikirjan avulla. Partioliike levisi kulovalkean tavoin ympäri maailmaa. 1910 B-P jäi eläkkeelle armeijasta ja alkoi keskittyä partiotoimintaan täysin. Hän matkusti ympäri maailmaa levittämässä liikkeen toimintaa. 1912 B-P meni naimisiin Lady Olaven kanssa, josta tulikin partiotyttöjen johtaja. Myöhemmin B-P sai aatelisarvon ja hänet nimettiin Lord Baden-Powell Gilwell:ksi. 1938 B-P palasi terveytensä heikennyttyä takasin Afrikkaan, joka oli hänelle niin tärkeä paikka. 8.1.1941 maailman partiolaisten johtaja Baden-Powell kuoli 83-vuotiaana ja hänet haudattiin Nyer:in, Kenia-vuoren lähelle. Hänen rinnalleen haudattiin 1977 Lady Olave, joka oli jatkanut miehensä kuoltua partioliikkeen edistämistä.
1907 Partio perustetaan B-P:n toimesta 1907 Ensimmäinen partioleiri Brownsea Islandissa Yleinen partiohistoria 1908 Ensimmäinen partio-opas Scouting for boys, jonka B-P kirjoitti 1910 Partio on levinnyt jo useisiin muihin maihin Englannin lisäksi, kuten Argentiinaan, Chileen, Ranskaan, Ruotsiin, Saksaan ja Venäjälle 1910-luku 1910 Partio tuli Suomeen Suomen partiohistoria 1910 Ensimmäiset partiolippukunnat perustetaan Suomessa 1910 Perustettiin Suomessa pisimpään yhtäjaksoisesti toiminut lippukunta Toimen Pojat (Kurt Stenius perusti) 22.9.1911 Senaatti kielsi Suomessa partiotoiminnan, koska sitä pidettiin sotilaallisena ja vallankumouksellisena aktiviteettina. Siitä huolimatta partiotoiminta jatkui julkisuudelta salassa, niin sanotusti maan alla. Osa lippukunnista naamioi toimintansa muuksi nuorisotoiminnaksi. Partiotoiminta oli kiellettyä 1911 1917. Ennen kuin nimike partio vakiintui, mietittiin järjestön nimeksi mm.: poiskotit, scoutit, ritaripojat, sissipojat, vakoojapojat ja -tytöt sekä toimen pojat ja tytöt. 1917 Tapahtui suomalaisen partioliikkeen toinen nousukausi. Venäjän Maaliskuun vallankumouksen jälkeen partiolippukuntia alettiin jälleen perustaa runsaasti ja suhtautuminen partioon vapautui. 1917 Perustettiin Suomen Partioliitto - Finlands Scoutförbund, jonka yhteydessä toimivat aikaisemmin perustetut liitot (eli kielellisesti suomalainen, ruotsalainen ja kaksikielinen vapaapartioryhmä). Liiton presidentiksi valittiin Verneri Louhivuori. Tällöin syntyivät myös liiton väliaikaiset säännöt, lupaus, partiolaki, yhteinen merkkivaatimusjärjestelmä, partiopuku, tervehdykset ja merkit. 1917 Suomen itsenäistyttyä (4.12.1917) partiosta tuli varsin suosittu harrastus, sillä sitä pidettiin isänmaallisena. Kun suomalaiset tarttuivat aseisiinsa vuonna 1918 sisällissodan merkeissä, oli partioliike virallisesti puolueeton. 1918 Sisällissodan jälkeen liittojen (eli kielellisesti suomalainen, ruotsalainen ja kaksikielinen vapaapartioryhmä) välillä oli syntynyt erimielisyyksiä toimintamalleista. Koska ryhmittymät eivät päässeet yhteisymmärrykseen, päättivät he lopettaa yhteisen liiton ja ryhmittymät jatkoivat 1920-luvun alussa omina liittoinaan. Yhteinen liitto jäi vielä toimimaan, mutta sen tehtävä muuttui ja sen harteille jäivät vain kaikista suurimmat asiat, jotka koskettivat kaikkia liittoja.
Suomen Partioliitto jakaantui kolmeen liittoon: suomenkieliseen (Suomen Partioliitto, SPL), ruotsinkieliseen (Finlands Svenska Scoutförbund, FSSF) ja kaksikieliseen (Suomen Vapaa Partioryhmä Finlands Fria Scoutbrigad, SVPR-FFSB). Nämä kolme uutta liittoa muodostivat Suomen Partioliitto - Finlands scoutförbund (SPL - FSF), joka toimi yhteistyöelimenä. 1920-luku Partiolaisten määrä oli vähentynyt Suomen talvisodan ja jatkosodan aikana. 1920-luvun alussa partiolaisten jäsenmäärä oli pohjalukemissa. Vasta 1925 vuoden jälkeen jäsenmäärä lähti todella nousuun. 1920-luvun alussa partioliitto muutettiin englantilaismalliseksi eli pojille ja tytöille tuli omat järjestönsä. Tässä vaiheessa Suomeen tuli 8 eri partiojärjestöä/-liittoa. Suomalaisilla partiopojilla oli yhteistyötä myös saksalaisen Hitler Jugend -järjestön kanssa, jonka toiminta oli pohjautunut partiotoiminnalle. 1930-luku Poikasudenpentuja alettiin kutsumaan kolkka-nimityksellä ja tyttösudenpentuja tonttu-nimityksellä. Partion jäsenmäärä kasvoi jyrkästi (lähes kolminkertaistui) ja lippukuntien määrä kaksinkertaistui. 1939 Suomen talvisodan aikana (30.11.1939 13.3.1940) partiolaiset täyttivät sekä rintamalla että kotiseudun tehtävissä partiolupauksen mukaisen velvollisuutensa isänmaata kohtaan. Talvisodassa kaatui kaikkiaan noin 150 aktiivista partiolaista. 1940-luku 1941 pojat yhdistivät kaikki liittonsa ja perustivat järjestön nimeltä Suomen Partiopoikajärjestö (SPJ). Tytöt seurasivat poikien perässä ja perustivat 1943 Suomen Partiotyttöjärjestön (SPTJ). Näin 8:sta eri liitosta muodostui 2 eri liittoa. Toinen maailmansota (1939-1945) katkaisi partiotoiminnan nousukauden. Kasvu jatkui kuitenkin pian sodan päättymisen jälkeen. 1950-luku 1950-luku oli partion nousukautta ja aktiivista piiritoimintaa.
1960-luku Partio kohtasi uuden haasteen 1960-luvun lopulla: partio ei ollut enää nuorten mieleen ja jäsenmäärän kasvu pysähtyi. Partioliike sai osakseen kritiikkiä, koska se ei pystynyt vastaamaan kehittyneen yhteiskunnan haasteisiin. Niinpä Suomen Partiopoikajärjestö aloitti vuonna 1968 ohjelmauudistuksen. Myös tyttöjen ja poikien erillistä partiotoimintaa kritisoitiin. 1970-luku 1972 Perustettiin Suomen partiolaiset, johon liittyivät sekä tytöt että pojat. Partio-ohjelma uudistettiin 1970-luvun alussa tytöille ja pojille yhtenäiseksi. Lähteet: www.wiki.partio.net Osmo Vesikansa: Suomen partioliike 1910-1960 Kari Rissa: Partio 75 vuotta
Aktiviteetti: Partiomaailma Taso 2: Partio Suomessa Tavoite: Tarpoja oppii tuntemaan Suomen partioliikkeen keskeiset vaiheet ja oman lippukuntansa historiaa. Vartionjohtajan ohje: Tutustukaa siihen, miten partioliike tuli Suomeen ja millaisia keskeisiä vaiheita Suomen partioliikkeellä on ollut. Vartionjohtaja on voinut esimerkiksi tehdä Suomen partiohistoriasta palapelin, jossa jokaisessa palassa on yksi keskeinen historiankäänne. Kun palasista kootaan palapeli, muodostavat palaset suomalaisen partiohistorian polun siten, että vasemmassa yläkulmassa on tietoa partioliikkeen saapumisesta Suomeen ja oikeassa alakulmassa tietoa tämän päivän partiosta. Tarpojat oppivat historian käänteistä ja aikajärjestyksestä kootessaan palapeliä. Lippukunnallamme on oma kronikka, joka kertoo Mikaelin Sinikellojen perustamisesta ja historiasta. Kronikka löytyy toimiston hyllyltä. Tutustukaa kronikkaan ja poimikaa sieltä keskeisiä historiallisia käänteitä. Voitte esimerkiksi tehdä kolon seinälle julisteen MSK:n historiasta. Liiteet: Yleinen partiohistoria ja Suomen partiohistoria (löytyy Tason 1 kohdalta)
Aktiviteetti: Partiomaailma Taso 3: Partiohenkilöt Tavoite: Tarpoja oppii tuntemaan tärkeimmät kansainväliset ja suomalaiset partiohenkilöt. Tehtävä: Tutustukaa seuraaviin merkittäviin partiohenkilöihin: Robert Baden-Powell, Olave Baden- Powell, Agnes Baden-Powell, Anni Collan, Verneri Louhivuori, Alfons Åkerman, Kurt Stenius, C.G.E. Mannerheim, Helvi Sipilä, Aulis Leino. Käykää läpi, miksi nämä henkilöt ovat merkittäviä partioliikkeen kannalta. Voitte esimerkiksi pelata muistipeliä, jossa parin muodostaa henkilön nimi ja lyhyt kuvaus siitä, miten hän on keskeinen partiohenkilö. Liitteet: B-P:n tarina (löytyy Tason 1 kohdalta) Merkittävät partiohenkilöt
Merkittävät partiohenkilöt Keskeistä ei ole opetella henkilöiden syntymä- tai kuolinaikoja ulkoa, vaan osata sijoittaa henkilöt oikealle vuosikymmenelle. Näin tarpoja oppii sen, missä järjestyksessä ja millä aikakaudella nämä henkilöt ovat vaikuttaneet partiohistoriaamme. Kansainvälisesti merkittävät partiohenkilöt: Robert Baden-Powell Tunnetaan myös nimillä BP tai B-P Syntynyt 22.2.1857 Lontoossa Engalnnissa Kuollut 8.1.1941 Keniassa Brittiläinen sotilas ja partioliikkeen perustaja Tyttöjen partiotoiminnan perustajan Agnes Baden-Powellin isoveli Ks. lisäksi liite B-P:n tarina Agnes Baden-Powell Syntynyt 1858, kuollut 1945 Tyttöjen partiotoiminnan perustaja B-P:n nuorempi sisar Olave Baden-Powell Syntynyt 22.2.1889, kuollut 1977 Tyttöjen partiotoiminnan ylijohtaja B-P:n vaimo Suomalaiset merkittävät partiohenkilöt: Verneri Louhivuori Syntynyt 1886, kuollut 1980 Lempinimeltään Louhisusi Hän lienee ollut ensimmäisiä partiosta kiinnostuneita suomalaisia ja hänen myöhemmät ansionsa ovat nostaneet hänet Suomen partioliikkeen isäksi Louhivuorta on kutsuttu jopa "Suomen Baden-Powelliksi" Toiminut useissa pitkäaikaisissa puheenjohtajantehtävissä partioliikkeen kattojärjestöissä (esim. Suomalaisen partiopoikaliiton pj) Hänen mukaansa on nimetty ansiomerkki Louhisuden solki, joka voidaan luovuttaa vähintään vuoden vartionjohtajan tehtävissä toimineelle henkilölle
Anni Collan Syntynyt 1876, kuollut 1962 Suomalaisen naisurheilun ja partiotyttötoiminnan uranuurtaja Toiminut mm. Suomen partiotyttöliiton puheenjohtajana 1924-1941 Anni Collanin mukaan on nimetty ansiomerkki Collanin-solki, joka voidaan luovuttaa vähintään 3 vuotta sudenpentujohtajan tehtävissä toimineelle henkilölle Alfons Åkerman Syntynyt 1876, kuollut 1954 Lempinimeltään myös Brigadis Suomenruotsalaisen partioinnin keulahahmo Kurt Stenius Syntynyt 1889, kuollut 1913 Kurt Stenius näki jo ennen partioliikkeen Suomeen tuloa tärkeäksi tarjota pojille reipasta toimintaa Steniuksen ja Alexander Boldtin johdolla perustettiin syksyllä 1910 partiolippukunta Toimen Pojat Unga Fribyggare. Toimen Pojat on pisimpään yhtäjaksoisesti toiminut lippukunta Suomessa. Helvi Sipilä Syntynyt 1915, kuollut 2009 Aktiivinen partiotoiminnan jäsen, toiminut mm. Suomen partiotyttöjärjestön ylijohtajana ja WAGGGS:n puheenjohtajana Toiminut aktiivisesti myös politiikassa Nimetty kunniapartiolaiseksi 2002 Aulis "Aku" Leino Syntynyt 1911, kuollut 1996 Suomen Partiomuseon perustajia Suomalaisen partioliikkeen suurleirien ruokailujen kehittäjä Perusti maamme laajimman yksityisen kenttämuonituskaluston, jota hän lainasi partiolaisille maksutta ja partion ulkopuolisille tahoille vuokrasi ja jonka hän myöhemmin lahjoitti partiolaisille Aku Leinon nimi on edelleen nähtävillä kaikilla SP:n ja myös monilla partiopiirien suurleireillä keittiöastiaston kyljessä C.G.E. Mannerheim Syntynyt 1867, kuollut 1951 Suomen presidentti, Suomen marsalkka ja yksi itsenäisen Suomen historian keskeisistä henkilöistä Arvosti partiolaisten ritarillisuuden ja uhrautuvaisuuden ihanteita Suomen ensimmäinen kunniapartiolainen Hänen perusti Mannerhim-soljet (I ja II-luokan), jotka voidaan antaa 17-22-vuotiaalle partiolaiselle, joka on sisäistänyt partioideologian ja partion arvot
Aktiviteetti: Partiomaailma Taso 4: Kansainvälinen partiointi Tavoite: Tarpoja oppii tuntemaan WOSM:n ja WAGGGS:n toiminnan pintapuolisesti. Vartionjohtajan ohje: Vartio selvittää, mitä WOSM (maailman partiopoikajärjestö) ja WAGGGS (partiotyttöjen maailmanjärjestö) ovat. Voitte esimerkiksi jakaa vartion kahtia ja toinen puoli etsii tietoa WOSM:sta ja toinen WAGGGS:ta. Ryhmät tekevät julisteen ja lyhyen esityksen omasta maailmanjärjestöstään ja opettavat sen jälkeen julisteen avulla toiselle ryhmälle omat tietonsa. Liitteet: WOSM WAGGGS
WOSM Partioliikkeen maailmanjärjestö (World Organization of the Scout Movement) eli WOSM on vanhin ja suurin partiolaisten maailmanjärjestö. Partiotoiminnan tehtävä WOSM:n mukaan: "Partiotoiminnan tehtävänä on edistää nuorten kasvatusta partiolupaukseen ja -lakiin perustuvan arvojärjestelmän avulla, ja rakentaa parempaa maailmaa, jossa ihmiset toteuttavat itseään ja toimivat yhteiskuntaa edistävästi." WOSM:n perusperiaatteet: WOSM on vapaaehtoinen, puoluepoliittisesti sitoutumaton, nuorille suunnattu kasvatusjärjestö, joka on avoinna kaikille kansallisuuteen, rotuun tai uskontoon katsomatta partiotoiminnan tavoitteiden, periaatteiden ja menetelmien mukaisesti. Maailmanjärjestön perusperiaatteisiin kuuluu kunnioitus Jumalaa, ihmiskuntaa ja itseään kohtaan (duty to God, duty to others, duty to self ). Nämä perusperiaatteet näkyvät sekä alkuperäisessä partiolupauksessa että -laissa. Toteuttaakseen tehtäväänsä partioliike käyttää partiomenetelmää, joka koostuu eri ikäryhmille suunnatusta ohjelmasta. Ohjelmat perustuvat partiolupaukseen ja -lakiin, tekemällä oppimiseen, pienryhmätoimintaan ja toimintaan luonnossa. Jäsenyys: WOSM:n jäsenjärjestöjä on lähes jokaisessa maassa ja WOSM:n täysvaltaisia jäseniä on 161:ssa maassa. Maailmassa on kuusi itsenäistä maata joissa ei ole WOSM:n hyväksymää toimintaa. Jäsenmäärä on yhteensä yli 28 miljoonaa. Näistä noin 9 miljoonaa on tyttöjä/naisia. WOSM oli alun perin partiopoikien järjestö, mutta 1970-luvulta lähtien WOSM:n jäsenjärjestöt ovat avanneet ovensa tytöille ja naisille ja muuttuneet yhteiskasvatusjärjestöksi. Maailmanjärjestö jakautuu kuuteen maantieteelliseen alueeseen (region), jotka ovat: Afrikan alue, Arabian alue, Aasian ja Tyynenmeren alue, Euraasian alue, Euroopan alue, Amerikan alue. Jokaisella alueella on oma komiteansa ja paikallinen toimistonsa. Maailmanjärjestön jäseneksi hyväksytään vain yksi kansallinen järjestö (National Scout Organization) maata kohti. Kansallinen järjestö voi olla ns. federaatio (Federation) ja koostua monesta eri yhdistyksestä (Scout Association). Suomen Partiolaiset on WOSM:n jäsen, mutta partiopiirit (esim. L-SP) eivät voi olla erikseen WOSM:n jäseniä. WOSM:n viralliset kielet ovat englanti ja ranska.
WAGGGS eli World Association of Girl Guides and Girl Scouts WAGGGS:n tehtävä: Auttaa tyttöjä ja nuoria naisia käyttämään kaikki mahdollisuutensa kehittyäkseen vastuullisiksi maailman kansalaisiksi." WAGGGS:n perusperiaatteet: WAGGGS on vapaaehtoisuuteen perustuva kasvatusjärjestö, joka on avoin kaikille uskontoon, rotuun, kansallisuuteen tai muuhun seikkaan katsomatta, mutta ei kuitenkaan pojille tai miehille. WAGGGS:n perusperiaatteet ovat ilmaistuna alkuperäisessä partiolupauksessa ja -laissa. Jäsenyys: Maailmanliitossa 144 jäsenjärjestöä ja kokonaisjäsenmäärä on noin 10 miljoonaa, joista parikymmentätuhatta on poikia/ miehiä. Jäsenjärjestöjä on kahdenlaisia: alokasmaita (34 kpl) ja täysivaltaisia jäsenmaita (110 kpl). Alokasmailla on mahdollisuus pyrkiä täysivaltaisiksi jäseniksi. Maantieteellisesti jäsenjärjestöt toimivat viidellä alueella: Läntisen pallonpuoliskon alue, Aasian ja Tyynenmeren alue, Euroopan alue, Afrikan alue, Arabian alue. Jokaisella alueella on oma komiteansa ja paikallinen toimistonsa. Vain yksi järjestö maata kohti hyväksytään Maailmanliiton jäseneksi. Tämä kansallinen järjestö (National Member Organization) voi koostua monesta eri yhdistyksestä (Association). Suomen Partiolaiset (SP) on WAGGGS:n jäsen. WAGGGS:n viralliset kielet ovat englanti, ranska ja espanja.
Aktiviteetti: Vieraat kulttuurit Taso 1: Tutustumme vieraan kulttuurin ruokaperinteeseen Tavoite: Tarpoja oppii kokeilemaan ja maistamaan ennakkoluulottomasti vieraan kulttuurin ruokia ja makuja. Vartionjohtajan ohje: Valmistakaa jotain vieraaseen kulttuuriin kuuluvaa ruokaa, jota ei yleensä syödä Suomessa. Ruokaa valmistamalla tarpoja oppii yleisesti ruuanlaitosta, mutta saa kokeilla myös uusia ruuanlaittotekniikoita (esim. ruuan valmistaminen avotulella tai riisin paistaminen). Voitte tutustua erilaisiin yksittäisiin vieraisiin makuihin ja raaka-aineisiin esimerkiksi maku-kimin avulla. Reseptejä löytää runsaasti internetistä. Harvinaisia raaka-aineita saa joko isommista supermarketeista tai tiettyyn ruokakulttuuriin erikoistuneista kaupoista. Esimerkiksi Turun keskustassa on useita itämaiseen ruokaan erikoistuneita kauppoja. Sen lisäksi Turussa on Maailmankauppa (Eerikinkatu 5), josta saa Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa valmistettuja Reilun kaupan tuotteita (www. maailmankaupat.fi).
Aktiviteetti: Vieraat kulttuurit Taso 2: Tutustumme vieraaseen kulttuuriin haastattelemalla vieraan kulttuurin edustajaa Tavoite: Tarpoja tutustuu henkilökohtaisesti johonkin vieraan kulttuurin edustajaan ja hänen kulttuuriinsa. Tarpoja osaa kohdata vieraan kulttuurin edustajan ennakkoluulottomasti. Vartionjohtajan ohje: Kutsukaa kokoukseenne joku eri kulttuurin edustaja kertomaan omasta kulttuuristaan. Vieras voi olla vaihto-oppilas, muusta maasta Suomeen muuttanut henkilö tai suomalainen, joka on asunut pitkään muussa maassa. Vierasta pyydetään kertomaan kulttuuristaan. Valmistautukaa vierailuun keksimällä sopivia haastattelukysymyksiä ja puheenaiheita. Voitte tutustua myös esimerkiksi saamelaiseen, ruotsinsuomalaiseen, romanien tai suomenjuutalaisten kulttuuriin. Esimerkkikysymyksiä: Millaisia omia juhlia ja niihin liittyviä perinteitä esiteltävässä kulttuurissa on? Millainen ruokakulttuuri vieraalla on? Millaisia tapoja ja perinteitä ruokailuun liittyy, mitä tyypillisiä raaka-aineita kulttuurissa käytetään? Onko jokin ruoka-aine kielletty, ja jos on, miksi? Millainen on nuorten ja lasten asema kulttuurissa? Entä naisten asema? Mitä vieras on oudoksunut suomalaisessa kulttuurissa? Mitä vieras haluaisi siirtää omasta kulttuuristaan suomalaiseen kulttuuriin?
Aktiviteetti: Vieraat kulttuurit Taso 3: Osallistumme vartioiltaan, jossa tutustutaan vieraaseen kulttuuriin eläytyen Tavoite: Tarpoja tutustuu vieraaseen kulttuuriin erilaisin tavoin. Vartionjohtajan ohje: Järjestäkää kokous tai retki, jossa tutustutte johonkin vieraaseen kulttuuriin mahdollisimman monipuolisesti. Tutustukaa esimerkiksi kulttuuriin ruokaan, musiikkiin, leikkeihin, pukeutumiseen, juhliin ja tavalliseen arkipäivään. Musiikkia löytää Turun musiikkikirjastosta, leikkejä internetistä tai leikkikirjoista, tietoa ruuasta, pukeutumisesta, juhlista ja tavallisesta arkipäivästä löytää helposti internetistä, esim. wikipediasta. Esimerkki Brasilia-aiheisesta kokouksesta: Valmistetaan ruokaa esimerkiksi bataatista, maniokista, ananaksesta tai papaijasta. Musiikki voi olla paitsi sambaa tai muuta tunnettua latinalais-amerikkalaista, myös Brasilian alkuperäiskansojen musiikkia, tai voitte tutustua capoeiraan ja siinä käytettävään musiikkiin ja soittimiin. Esimerkki brasilialaisesta leikistä: Paperipussiviesti (lähde: Olli Aulio, Suuri leikkikirja). Perinteinen viestijuoksukilpailu joukkueittain, jossa kukin juoksee vuorollaan sovitun matkan, minkä jälkeen on puhallettava paperipussi täyteen ilmaa ja rikottava pussi, ennen kuin seuraava joukkueen juoksija voi lähteä matkaan.
Aktiviteetti: Vieraat kulttuurit Taso 4: Järjestämme koloillan, jossa tutustutaan vieraaseen kulttuuriin eläytyen Tavoite: Tarpoja oppii itse etsimään tietoa vieraasta kulttuurista ja tutustuu siihen. Tarpojat pitävät aiheesta kokouksen sudenpennuille tai seikkailijoille. Vartionjohtajan ohje: Valitkaa jokin teitä kiinnostava kulttuuri ja tutustukaa siihen. Voitte esimerkiksi suunnitella ja valmistaa seikkailijoille kokouksen, jossa tutustutaan kyseiseen kulttuuriin. Käyttäkää edellinen oma kokouksenne tulevan kokouksen valmisteluun. Yrittäkää tutustua kulttuuriin mahdollisimman monipuolisesti, esimerkiksi kulttuurin musiikkiin, ruokaan, pukeutumiseen, leikkeihin, juhliin ja tavalliseen arkipäivään. Näin opitte itse kulttuurista ja opetatte siitä myös nuoremmille.