OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2011 1. YLIOPISTON TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Yliopistolla on strategian toimenpideohjelma vuosille 2011-2012, jota täydentävät mm. tutkintokoulutusta ja tohtorikoulutuksen kehittämistä koskevat raportit. Tutkimuksen arvioinnin tuloksia on hyödynnetty strategian toimenpideohjelmassa. Vuonna 2010 suoritetun tutkimuksen kokonaisarvioinnin perusteella yliopiston tulee kiinnittää huomiota strategiansa terävöittämiseen. OKM katsoo, että strategian toimenpideohjelmassa tulee näkyä selkeämmin konkreettiset toimenpiteet painoalojen vahvistamiseksi ja voimavarojen uudelleen suuntaaminen. 2. PERUSTEHTÄVÄT 2.1 KOULUTUS Ylempien korkeakoulututkintojen tavoitteesta on jääty kaikilla aloilla ja opintoprosessit näyttävät ongelmallisilta kauppatieteiden alalla ja erityisesti tekniikan alalla. Tekniikan yksikkö on opintoprosessien osalta valtakunnan heikoin. Myös alempien korkeakoulututkintojen tavoitteesta on jääty, mikä heikentää mahdollisuuksia saavuttaa ylempien korkeakoulututkintojen tavoitetta tulevaisuudessa. Tavoiteltavaa on, että tiedekuntien koulutuksen muuttaminen ohjelmaperusteiseksi tukee nuorten työurien pidentymistä ja tutkintoläpäisyn paranemista. Pitkäaikainen opiskelijavaihto on kehittynyt hyvin, mutta ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä on alle tavoitteen viime vuosien myönteisestä kehityksestä huolimatta. Myönteistä on kauppatieteen koulutuksen EFMD- ja EPAS-ohjelmaksi akkreditointi. Tämä luo pohjaa kehittämistyölle, jota tehdään yhdessä maamme suurimmista kauppatieteen alan osaamiskeskittymistä. 2.2 TUTKIMUS Suoritettu tutkimustoiminnan arviointi luo pohjaa yliopiston tutkimustoiminnan kehittämiselle. Arvioinnissa tehdyn ehdotuksen mukaisesti yliopisto on perustanut yliopistotasoisen tutkijakoulun ja aloittanut tohtorikoulutukseen liittyvien prosessien yhtenäistämisen sekä tutkimustoiminnan uudelleenorganisoinnin. Tutkimustoiminnan organisointi yhden tutkijakoulun alle on tarkoituksenmukaista, mutta tohtoriohjelmien määrää tulisi vähentää pienistä jatkokoulutettavien määrästä johtuen ja toisaalta yhteisen tutkijakoulun poikkija monitieteellisyyden vahvistamiseksi. OKM katsoo, että yliopiston tutkimustoiminnan fokuksen tulisi liittyä alueen ja elinkeinoelämän tarpeiden tukemiseen. Erityisen huolestuttavaa on kauppatieteellisen alan tohtoritavoitteesta jääminen, sillä kauppatieteellinen koulutusala on yliopiston suurin ja profiloi vahvasti yliopistoa suhteessa elinkeinoelämään. Tohtoritavoitteiden saavuttamiseksi ei ole tarpeen laajentaa tutkijakoulutusta, vaan panostaa tutkijakoulutuksessa painoalojen vahvistamiseen ja verkostoitumiseen muiden yliopistojen kanssa. Myönteisenä voidaan pitää kansallisen kilpaillun tutkimusrahoituksen osuuden kasvua viime vuosina, vaikkakin yliopiston ulkopuolisen rahoituksen kokonaisvolyymi on edelleen varsin vähäistä. Kansainvälisten referee-julkaisujen määrä on laskussa. Yliopiston ja yritysten vahvaa yhteistyötä tulisi hyödyntää myös kansainvälisen rahoituksen lisäämisessä. Tohtoriopiskelijoiden ja henkilökunnan rekrytoinnilla pitää vahvistaa yliopiston tutkimustoiminnan laatua ja kansainvälistymistä. Opetus- ja kulttuuriministeriön palaute 2010, kausi 2010-2012 05.10.2011
3. JOHTAMINEN, TALOUS JA RAKENTEELLINEN KEHITTÄMINEN Kauppatieteellinen koulutusala on yliopiston suurin koulutusala, jolla on edellytykset toimia laadukkaana ja vetovoimaisena korkeakouluyksikkönä. Sen painoarvon vahvistaminen yliopiston sisällä vaatii kuitenkin kehittämistoimia. OKM edelleen kehottaa yliopistoa harkitsemaan humanistisesta ja yhteiskuntatieteellisestä aloista luopumista ja osaamisen integroimista osaksi kauppatieteiden koulutusta. Yliopiston painoalana oleva tekniikan koulutus on suurissa vaikeuksissa. Mikäli yliopisto alueellisista tarpeista lähtien haluaa edelleen kehittää tekniikan alan koulutustaan, yliopiston tulee kohdentaa siihen lisävoimavaroja ja verkostoitua tutkimuksessa alan muiden yksiköiden kanssa. Yliopiston raportoinnin perusteella yhteistyö Vaasan, Seinäjoen ja Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulujen kanssa ei ole olennaisesti edennyt. Yliopisto päättää vuoden 2011 aikana osallistumisestaan yliopistokeskusten toimintaan. Laadukkaan korkeakoulutuksen edellytysten turvaamiseksi Vaasan yliopiston ja Vaasan ammattikorkeakoulun tulisi tiivistää keskinäistä yhteistyötään merkittävästi. Yliopiston talous on vakaa. 4. RAPORTOINTIA EDELLYTTÄVÄT JATKOTOIMET Yliopisto on raportoinut kauden 2010-2012 sopimuksessa määriteltyjen keskeisten kehittämistoimenpiteiden etenemisestä. Ministeriö on ottanut tämän huomioon kohtien 1-3 kannanotoissaan. Yliopistoa pyydetään raportoimaan 17.2.2012 mennessä yliopiston toimenpiteistä integroida humanistinen, kauppatieteellinen ja teknillistieteellinen ala vahvemmin keskenään ja alueellisen korkeakoulutoimintansa kehittämisestä yhteistyössä muiden alueen korkeakouluyksiköiden kanssa. LIITTEET - Opetus- ja kulttuuriministeriön palaute yliopistoille ja ohjeet koskien vuonna 2012 käytäviä ministeriön ja yliopistojen välisiä sopimuskauden 2013-2016 neuvotteluja - Kauden 2010-2012 sopimustavoitteiden toteumaraportti ja korkeakoulun koulutusalojen asemoituminen Vaasan yliopisto Sivu 2 (2)
Vaasan yliopiston määrälliset tavoitteet kaudelle 2010 2012 OPM/sov. Tavoitteen tot. % Tot. muutos % Toteuma Keskiarvo tavoite 2010 2009 2010 2008 2009 2010 08 10 10 12 YO Valtak. YO Valtak. Ylemmät korkeakoulututkinnot Humanistinen koulutus 116 89 64 90 95 67 % 85 % 28 % 21 % Yhteiskuntatieteellinen koulutus 91 52 34 59 50 68 % 78 % 35 % 13 % Kauppatieteellinen koulutus 559 132 207 299 250 83 % 78 % 57 % 35 % Teknillistieteellinen koulutus 18 15 37 23 40 93 % 158 % 147 % 69 % Yhteensä 784 288 342 471 435 79 % 97 % 19 % 37 % Tohtorin tutkinnot Humanistinen koulutus 5 3 1 3 4 25 % 89 % 67 % 7 % Yhteiskuntatieteellinen koulutus 3 2 3 3 3 100 % 95 % 50 % 2 % Kauppatieteellinen koulutus 7 10 5 7 12 42 % 80 % 50 % 23 % Teknillistieteellinen koulutus 0 2 4 2 2 200 % 97 % 100 % 5 % Yhteensä 15 17 13 15 21 62 % 93 % 24 % 8 % Alemmat korkeakoulututkinnot 321 284 374 326 450 83 % 89 % 32 % 14 % Ulkomaalaisten tutkinto opiskelijoiden määrä 236 226 249 237 300 83 % 87 % 10 % 12 % Suomesta lähteneiden tai Suomeen saapuneiden vaihto opiskelijoiden määrä (vaihdon kesto yli 3 kk) 363 355 415 378 400 104 % 93 % 17 % 1 % Yliopistojen perusrahoituksen laskennassa käytettyjä tietoja Alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon johtavissa opinnoissa vieraskielisessä opetuksessa suoritettujen opintopisteiden lukumäärä 18 916 20 626 20 939 20 160 2 % 4 % Alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden tutkintoon sisällytettyjen ulkomailla suoritettujen opintopisteiden lukumäärä 7 345 1 518 2 666 3 843 76 % 26 % Avoimessa yliopisto opetuksessa suoritettujen opintopisteiden yhteenlaskettu määrä 13 857 10 590 11 559 12 002 9 % 2 % Erillisinä opintoina suoritettujen opintopisteiden yhteenlaskettu määrä 261 391 113 255 71 % 43 %
Vaasan yliopiston tunnuslukutavoitteet vuodelle 2012 2010 toteuman Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot. % 2010 suhde 08 10 keskiarvoon 2008 2009 2010 08 10 2012 YO Valtak. YO Valtak. Opiskelijat (FTE)/ opetus ja tutkimushenkilökunta 14,50 15,23 13,39 14,31 12,00 90 % 116 % 107 % 111 % Ylemmät korkeakoulututkinnot/ opetus ja tutkimushenkilökunta 3,86 1,43 1,41 2,19 1,85 76 % 83 % 65 % 82 % Tohtoritutkinnot/ professorit 0,31 0,37 0,25 0,31 0,50 50 % 78 % 81 % 88 % Kv refereejulkaisut / opetus ja tutkimushenkilökunta 0,50 0,58 0,38 0,48 0,80 48 % 77 % 80 % 92 % Tieteelliset julkaisut (pl. kv refereejulkaisut)/ opetus ja tutkimushenkilökunta 1,58 1,22 1,26 1,35 1,30 97 % 83 % 93 % 102 % Opettajien ja tutkijoiden kv liikkuvuus (väh. 1 vko) / opetus ja tutkimushenkilökunta 0,20 0,17 0,29 0,23 0,30 98 % 125 % 130 % 139 % Perustutkinnon aloittaneista tutkinnon suorittaneiden osuus 7 vuoden kuluttua aloittamisesta (%)* 47,0 55,2 50,3 51,0 66,0 76 % 78 % 99 % 98 % Vähintään 45 opintopistettä suorittaneiden osuus perustutkintoa suorittavista (%) 36,8 34,8 35,5 35,7 45,0 79 % 82 % 100 % 100 % Tutkinnon suorittaneiden osuus tutkinnon suorittaneiden ja keskeyttäneiden yhteismäärästä (%)* 62,9 68,3 31,3 59,2 68,0 46 % 64 % 53 % 70 % Kansallisen kilpaillun tutkimusrahoituksen (SA, Tekes) osuus kokonaisrahoituksesta (%) 3,1 4,2 5,0 4,1 6,0 83 % 118 % 121 % 111 % Kansainvälisen tutkimusrahoituksen (pl. yritys ja rakennerahastot) osuus kokonaisrahoituksesta (%) 1,4 2,3 1,3 1,7 2,0 65 % 63 % 76 % 92 % Täydentävän rahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta (%) 19,2 17,8 21,5 19,6 30,0 72 % 97 % 110 % 108 % Työllisten osuus tutkinnon suorittaneista (%)* 95,4 97,8 95,2 95,9 96,0 99 % 98 % 99 % 99 % *Viimeisimmät toteutumatiedot vuodelta 2009 Vuoden 2010 sopimusindikaattorin laskennassa opetus ja tutkimushenkilökunnassa mukana myös sivutoimiset tuntiopettajat Opettajien ja tutkijoiden kv liikkuvuuden raja 2 viikkoa vuosina 2008 ja 2009
10 Humanistinen koulutusala VY 6 10 Yhteiskuntatiede VY 6
10 Kauppatiede VY 6 100 % Tekniikka VY 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 %
Liite 2.Kauden 2010 2012 sopimustavoitteiden toteumaraportti ja korkeakoulun koulutusalojen asemoituminen Palaute 2011 lukuohje graafeille 10 6 Palaute sisältää koulutusalakohtaiset kuvat yliopiston toiminnasta. Mitä monialaisempi yliopisto on kyseessä, sitä useampi kuva seuraa palautetekstiä. Mikäli jotain koulutusalaa on tarjolla kolmessa/alle kolmessa yliopistossa, koulutusalakohtainen kuva puuttuu. Esimerkkitapauksessa on nähtävillä yhteiskuntatieteiden tilanne yhdessä yliopistossa vuonna 2010, kuvattuna vihreällä viivalla ja vihrein kolmiosymbolein. Alalaidassa on luettavissa sopimusindikaattorit, (opisk. /opettajat ja tutkijat, 7 v läpäisy jne.) joiden toteutumia taulukossa kuvataan. Keskeyttämisindikaattoria ei kuvata graafina, sillä koulutusalakohtaista tietoa ei ole. Indikaattorit on ryhmitelty teemoittain: koulutus, sen jälkeen tutkimus ja viimeksi yhteiskunnallinen toiminta. Tähdellä merkittyjen indikaattoreiden viimeisin toteumatieto on vuodelta 2009. Siniset pallot kuvaavat muiden yliopistojen ao. koulutusalan tilannetta tässä kuvassa on näkyvillä ainoastaan yhteiskuntatieteellistä koulutusta, jota verrataan vain yhteiskuntatieteellisen koulutukseen. Sinisiä palloja on yhtä monta kuin ao. koulutusalaa tarjoavia yliopistoja. Skaalaus on toteutettu siten, että koulutusalan paras yliopisto (=sininen pallo) saa aina arvon 100 %. Kaikkia muita yliopistoja verrataan siten tähän 100 % arvoon. Kuvassa näkyvillä olevat prosentit viittaavat yliopiston ko. sopimusindikaattorin arvoon suhteessa ko. indikaattorin parhaaseen arvoon, eivätkä indikaattorien reaalisiin arvoihin. Jos esim. indikaattorissa 7 v läpäisy kuvan yhteiskuntatieteiden indikaattorin arvo on 52 % ja ko. alan parhaan korkeakoulun arvo on 6, lasketaan ko. korkeakoulun prosentti jakamalla ko. korkeakoulun arvo (52%) parhaan korkeakoulun arvolla (60 %). Lopputulokseksi tulee 88% Kyseisen yliopiston tilanteen (vihreän viiva) lisäksi kuvassa näkyy harmaalla katkoviivalla alan keskiarvo.