SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1997 Julkaistu Helsingissä 20 päivänä elokuuta 1997 N:o 769 777 SISÄLLYS N:o Sivu 769 Laki panttilainauslaitoksista annetun lain muuttamisesta... 2839 770 Asetus Ilmailulaitoksesta annetun asetuksen 7 :n muuttamisesta... 2846 771 Asetus Ratahallintokeskuksesta annetun asetuksen 8 :n muuttamisesta... 2847 772 Asetus ilmatieteen laitoksesta annetun asetuksen 3 ja 11 :n muuttamisesta... 2848 773 Asetus riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta annetun asetuksen 11 :n muuttamisesta... 2849 774 Asetus kalastusasetuksen 12 :n muuttamisesta... 2850 775 Asetus jäteasetuksen muuttamisesta... 2851 776 Valtioneuvoston päätös omistusaravalainan myöntämisessä, omistusasuntokorkotukilainaksi hyväksymisessä sekä asukkaaksi valitsemisessa sovellettavista perusteista annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta... 2853 777 Puolustusministeriön päätös asevelvollisten yleisistä varusmiespalvelukseen astumispäivistä vuosina 1998 2000... 2854 N:o 769 Laki panttilainauslaitoksista annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 1997 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 18 päivänä joulukuuta 1992 panttilainauslaitoksista annetun lain (1353/1992) 8ja 9, muutetaan 1 ja 3, 4 :n 2 momentti, 5, 7 :n 1 momentin 2 kohta, 10 ja 11, 12 :n 2 momentti, 13, 14 :n 3 momentti, 15, 17 :n 1 momentti, 18 ja 19, 21 :n 2 momentti, 22 :n 2 ja 3 momentti, 24 ja 25, 26 :n 2 momentti, 27 :n 1 momentti, 32 ja 33, 34 :n 1 3 momentti, 35, 37 :n 2 momentti sekä 38 ja 40, sellaisena kuin näistä on 37 :n 2 momentti laissa 609/1995, ja lisätään 4 :ään uusi 3 momentti, lakiin uusi 5 a, 5 b, 11 a, 13 a ja 14 a, 22 :ään uusi 4 momentti, lakiin uusi 22 a, 28 a ja 28 b, 30 :ään uusi 1 momentti, jolloin nykyinen 1 ja 2 momentti siirtyvät 2 ja 3 momentiksi, 31 :ään uusi 2 momentti sekä lakiin uusi 38 a seuraavasti: 1 Panttilainauslaitos on panttilainaustoimintaa varten perustettu osakeyhtiö, joka on saanut siihen toimiluvan. Panttilainaustoiminnalla tarkoitetaan tässä laissa liiketoimintana harjoitettavaa rahalainojen antamista luonnollisille henkilöille irtainta panttia vastaan. Panttilainauslaitos ei saa ottaa vastaan talletuksia tai muita takaisinmaksettavia varoja yleisöltä. HE 16/1996 TaVM 15/1997 EV 83/1997 110 1997 470301
2840 N:o 769 Lainanottaja ei ole henkilökohtaisesti vastuussa lainasta. Pantti, joka voi olla vain käteispantti, on ainoa lainan vakuus. 3 Panttilainauslaitoksen rahoitustarkastus. toimintaa valvoo 2 luku Perustaminen 4 Toimilupahakemuksessa on annettava tarpeellinen selvitys panttilainauslaitoksen omistajista ja heidän omistusosuuksistaan, hallinnosta sekä hallintoa hoitavista henkilöistä. Hakemukseen on liitettävä perustamiskirja. Valtiovarainministeriöllä on oikeus vaatia myös muita tarpeelliseksi katsomiaan selvityksiä. Panttilainauslaitoksen toimilupahakemuksesta on pyydettävä rahoitustarkastuksen ja asianomaisen paikkakunnan poliisin lausunto. 5 Panttilainauslaitokselle on myönnettävä toimilupa, jos panttilainauslaitoksen omistajien ja hallintohenkilöiden luotettavuudesta ja sopivuudesta saadun selvityksen ja muun selvityksen perusteella voidaan varmistua, että panttilainauslaitosta tullaan johtamaan ammattitaitoisesti, luotettavasti sekä terveiden ja varovaisten liikeperiaatteiden mukaisesti ja että panttilainauslaitos muutoin tulee noudattamaan tämän lain säännöksiä. Valtiovarainministeriöllä on oikeus toimiluvan hakijaa kuultuaan asettaa toimilupaan panttilainauslaitoksen liiketoimintaa koskevia rajoituksia tai ehtoja. 5a Valtiovarainministeriö voi rahoitustarkastuksen esityksestä peruuttaa panttilainauslaitoksen toimiluvan, jos 1) panttilainauslaitoksen toiminnassa on olennaisesti rikottu lakia, asetuksia tai viranomaisen niiden nojalla antamia tai vahvistamia määräyksiä taikka jos luvan myöntämiselle säädettyjä edellytyksiä ei enää ole olemassa; 2) panttilainauslaitos on lopettanut toimintansa yli 6 kuukauden ajaksi; 3) panttilainauslaitoksen toimintaa ei ole aloitettu 12 kuukauden sisällä toimiluvan myöntämisestä; tai 4) toimilupaa haettaessa on annettu vääriä tietoja. Jos valtiovarainministeriö peruuttaa 1 momentin nojalla panttilainauslaitoksen toimiluvan, voi valtiovarainministeriö samalla antaa määräyksiä siitä, miten toiminnan lopettamisen tulee tapahtua. Valtiovarainministeriön on ilmoitettava toimiluvan peruuttamisesta kaupparekisterille. 5b Valtiovarainministeriö voi panttilainauslaitoksen hakemuksesta peruuttaa panttilainauslaitoksen toimiluvan, jos panttilainauslaitos on päättänyt lopettaa luvanvaraisen toiminnan harjoittamisen. Toimiluvan peruuttamista koskevasta hakemuksesta on pyydettävä rahoitustarkastuksen lausunto. Jos valtiovarainministeriö peruuttaa 1 momentin nojalla panttilainauslaitoksen toimiluvan, voi valtiovarainministeriö samalla antaa määräyksiä siitä, miten toiminnan lopettamisen tulee tapahtua. Valtiovarainministeriön on ilmoitettava toimiluvan peruuttamisesta kaupparekisterille. 7 Panttilainauslaitoksen yhtiöjärjestyksessä on sen lisäksi, mitä osakeyhtiölaissa (734/1978) säädetään, määrättävä: 2) hallituksen jäsenen, varajäsenen ja toimitusjohtajan sekä, jos varatoimitusjohtaja on valittu, varatoimitusjohtajan oikeudesta kuulua toisen liikeyrityksen hallintoon; sekä 10 Panttilainauslaitoksen sivutoimipaikkojen perustamisesta ja lopettamisesta on ilmoitettava rahoitustarkastukselle. 11 Ennen kuin panttilainauslaitos aloittaa toimintansa, laitoksen on toimitettava rahoitustarkastukselle: 1) täydellinen ote rekisteriviranomaisen suorittamasta laitoksen rekisteröinnistä, johon sisältyy yhtiöjärjestys; 2) hallituksen jäsenten ja varajäsenten, toimitusjohtajan sekä, jos varatoimitusjohtaja on valittu, varatoimitusjohtajan, tilintarkasta-
N:o 769 2841 jien ja varatilintarkastajien nimet, kansalaisuus ja kotipaikka; sekä 3) selvitys siitä, miten pantit säilytetään sekä millä tavoin pantit vakuutetaan. Jos 1 momentissa mainituissa tiedoissa tapahtuu muutos, on siitä viipymättä ilmoitettava rahoitustarkastukselle. 11 a Panttilainauslaitoksen on ennen toiminnan aloittamista ilmoitettava rahoitustarkastukselle ne panttilainauslaitoksen osuuksien omistajat, jotka omistavat vähintään 10 prosenttia osakepääomasta tai joiden osuus tuottaa vähintään 10 prosenttia laitoksen osakkeiden äänivallasta taikka muutoin oikeuttaa käyttämään siihen rinnastettavaa vaikutusvaltaa panttilainauslaitoksen hallinnossa, sekä omistusten suuruus. Ilmoituksessa on annettava tarpeelliset tiedot osuuden suuruudesta ja sen omistajasta. Panttilainauslaitoksen on välittömästi ilmoitettava sen tietoon tulleet osuuksien omistuksessa tapahtuneet muutokset. Jos rahoitustarkastus havaitsee osuuden omistuksen vaarantavan panttilainauslaitoksen varovaista ja tervettä liiketoimintaa, voi rahoitustarkastus kieltää osuuden omistajan äänivallan käyttämisen. Rahoitustarkastus voi antaa tarkempia määräyksiä tässä pykälässä tarkoitettujen tietojen ilmoittamisesta rahoitustarkastukselle. 3 luku Hallinto ja tilintarkastus 12 Panttilainauslaitoksella on oltava toimitusjohtaja. Mitä tässä laissa on säädetty toimitusjohtajasta, on vastaavasti sovellettava varatoimitusjohtajaan, jos varatoimitusjohtaja valitaan laitokselle. 13 Panttilainauslaitoksen tilintarkastuksesta on voimassa, mitä tilintarkastuslaissa (936/1994), osakeyhtiölaissa ja tässä laissa säädetään. Panttilainauslaitoksen yhtiökokouksen on kutakin tilikautta varten valittava vähintään kaksi tilintarkastajaa ja yksi varatilintarkastaja. Vähintään yhden tilintarkastajan ja varatilintarkastajan tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö. 13 a Rahoitustarkastuksen on määrättävä panttilainauslaitokselle kelpoisuusehdot täyttävä tilintarkastaja, jos 1) 13 :n säännöksiä ei ole noudatettu; 2) tilintarkastaja on tilintarkastuslain 23 :n ja 24 :n 1 momentin mukaan esteellinen eikä esteettömien tilintarkastajien lukumäärä ole tämän lain ja yhtiöjärjestyksen mukaan riittävä; 3) yhtiöjärjestykseen otettua tilintarkastajien lukumäärää tai kelpoisuutta koskevaa määräystä on rikottu; tai 4) tilintarkastajan edellytykset riippumattomaan tarkastukseen ovat vaarantuneet eikä hän ole luopunut tehtävästään. Rahoitustarkastuksen määräys on voimassa siihen asti, kunnes 1 momentissa tarkoitetun tilintarkastajan tilalle on valittu tilintarkastaja. Rahoitustarkastus antaa panttilainauslaitokselle osakeyhtiölain 10 luvun 1 :n 4 momentissa ja 14 :n 1 ja 2 momentissa tarkoitetun määräyksen. Rahoitustarkastus voi kesken toimikauden erottaa määräämänsä tilintarkastajan toimestaan. 14 Sen lisäksi, mitä 2 momentissa säädetään, panttilainauslaitos saa omistaa panttilainaustoimintaa varten tarvittavia kiinteistöjä ja kiinteistöyhteisöjen osakkeita tai osuuksia. Muita kiinteistöjä ja kiinteistöyhteisöjen osakkeita tai osuuksia panttilainauslaitos saa omistaa vain erityisestä syystä rahoitustarkastuksen luvalla. 14 a Antamastaan lainasta panttilainauslaitoksella on oikeus periä koron lisäksi korvaukset, jotka vastaavat lainanannosta ja panttauksesta aiheutuvia kustannuksia. Panttikuittiin 17 :n 1 momentin mukaisesti merkittyä korkoa ja muita lainakustannuksia vastaavien korvausten määrää ei saa lainaaikana muuttaa lainansaajan vahingoksi. 15 Panttilainauslaitos ei saa vastaanottaa pantattavaksi tarkoitettua esinettä, ellei panttaaja osoita todistettavasti henkilöllisyyttään ja ole
2842 N:o 769 täysi-ikäinen tai jos on syytä epäillä, ettei panttaajalla ole oikeutta pantata esinettä. Tunnistamistiedot, jotka koskevat panttaajan henkilöllisyyttä ja lainanantoon liittyvää liiketoimintaa, on säilytettävä luotettavalla tavalla siten suojattuina, ettei muilla kuin panttilainauslaitoksella, jolle tiedot on luovutettu, ole mahdollisuutta saada niitä käyttöönsä. Tunnistamistiedot on säilytettävä vähintään viiden vuoden ajan asiakassuhteen tai liiketoimen päättymisestä. 17 Panttikuittiin on merkittävä lainan järjestysnumero, panttauksen päivämäärä, lainan eräpäivä, lainapääoma, korko, lainanannosta ja panttauksesta aiheutuvia lainakustannuksia vastaavan korvauksen määrä sekä lainaehdot. Korko ja muut edellä tarkoitetut lainakustannukset on merkittävä panttikuittiin rahanmääräisinä. Lisäksi kuitissa on oltava pantin laatua ja lukumäärää sekä tarvittaessa mittaa ja painoa koskevat tiedot. 18 Panttilainauslaitos ei saa etukäteen periä korkoa eikä muitakaan lainakustannuksia. 19 Laina-ajan on oltava enintään yksi vuosi. Panttikuitin haltijalla on oikeus lunastaa pantti ennen lainan erääntymistä suorittamalla lainapääoma, korko ja muut sovitut lainakustannukset. Tällöin korko ja muut lainakustannukset saadaan kuluttajansuojalain (38/1978) 7 luvun 12 :n 2 momentin estämättä laskea siten, että jokainen alkava kuukausi laina-ajan alkamispäivästä lasketaan täydeksi kuukaudeksi. Laina voidaan uudistaa. Uudistamisesta on tehtävä uusi panttikuitti tai muu kirjallinen sopimus panttilainauslaitoksen ja panttikuitin haltijan välillä. 21 Jos pantiksi on annettu osakkeita, jotka oikeuttavat hallitsemaan huoneistoa, joka on yksinomaan tai pääasiallisesti tarkoitettu käytettäväksi lainansaajan asuntona, on lainan erääntymisen jälkeen lainansaajalle ilmoitettava erääntymisestä. Ilmoituksessa on mainittava, että jollei lainaa makseta suorittamalla lainapääoma, korko ja muut panttikuitissa sovitut lainakustannukset kahden kuukauden kuluessa ilmoituksesta, pantti myydään. Ilmoituksen tulee sisältää myös maininta siitä, että tässä momentissa tarkoitetut osakkeet voidaan 22 :n 1 momentin nojalla omistajan vaatimuksesta myydä myös kiinteistönvälittäjän välityksellä. 22 Panttilainauslaitos ei saa myydä panttia aikaisemmin kuin kuukauden kuluttua lainan eräpäivästä tai 21 :n 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa kahden kuukauden kuluttua ilmoituksen tekemisestä, ellei panttikuitin haltija anna suostumustansa pantin myymiseen aikaisemmin. Panttikuitin haltijan suostumuksetta pantin saa myydä myöhemmin kuin neljän kuukauden kuluttua lainan eräpäivästä vain, jos siihen on kausivaihtelun tai muun pantin myyntihintaan vaikuttavan syyn johdosta perusteltua aihetta. Niin kauan kuin pantti on vielä myymättä on panttikuitin haltijalla oikeus lunastaa pantti suorittamalla panttilainauslaitokselle lainapääoma, korko ja muut sovitut lainakustannukset sekä korvaus myyntiä tarkoittaviin toimenpiteisiin ryhtymisestä aiheutuneista kuluista. Laina-ajalta perittävän koron lisäksi viivästyskorkoa ei saa periä enemmältä kuin neljältä kuukaudelta eräpäivästä. Myytäessä 21 :n 2 momentissa mainitut osakkeet kiinteistönvälittäjän välityksellä on ne myytävä viimeistään neljän kuukauden kuluttua 21 :n 2 momentissa tarkoitetun ilmoituksen tekemisestä, mikäli panttilainauslaitos ei anna suostumusta pidempään myyntiaikaan. Mikäli panttilainauslaitos ei anna suostumustaan pidempään myyntiaikaan, siirtyy pantti myytäväksi huutokaupalla. 22 a Panttilainauslaitos saa ostaa pantin itselleen julkisessa huutokaupassa. Panttilainauslaitoksella on oikeus myydä näin hankkimansa tavarat. 24 Arvopaperimarkkinalain (495/1989) 1 luvun 3 :ssä tarkoitetut arvopaperit on kuitenkin 22 :n 1 momentin estämättä myytävä arvopaperimarkkinalain 3 luvun mukaisessa julkisessa kaupankäynnissä myyntiajankohtana olevaan pörssi- tai markkinahintaan.
N:o 769 2843 25 Panttilainauslaitoksen on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava pantin myynnistä syntyneestä ylijäämästä lainansaajalle tai siirronsaajalle mikäli ylijäämä on 300 markkaa tai enemmän. Panttilainauslaitoksen on maksettava ylijäämä panttikuitin haltijalle tai henkilölle, joka 27 :n mukaisesti olisi saanut lunastaa pantin. Vaatimus ylijäämän maksamisesta on esitettävä yhden vuoden kuluessa myyntipäivästä. Muussa tapauksessa panttilainauslaitoksella on oikeus ylijäämään. Panttilainauslaitoksella ei ole velvollisuutta maksaa ylijäämälle korkoa. Panttilainauslaitos ei saa periä pantin myynnistä syntynyttä alijäämää. 26 Panttilainauslaitoksen on pidettävä erityistä luetteloa kadonneeksi ilmoitetuista panttikuiteista. Henkilöllä on oikeus saada tietoja tästä luettelosta vain siltä osin, kun kysymys on hänelle annettuun lainaan liittyvistä tiedoista. Sama oikeus on sillä, jolle panttikuitti on 16 :n 3 momentin mukaisesti siirretty. 27 Jos lainansaaja tai se, jolle panttikuitti on siirtynyt, on ilmoittanut panttikuitin kadonneeksi, hän saa lunastaa pantin, jollei kukaan muu vaadi oikeutta siihen. Lunastus on mahdollinen lainan eräännyttyä tai kun yksi kuukausi on kulunut 26 :n 2 momentissa tarkoitetusta luetteloon merkitsemisestä. Pantti on lunastettava kuitenkin viimeistään kahden kuukauden kuluttua lainan eräpäivästä. 28 a Panttilainauslaitoksen on asianmukaista huolellisuutta noudattaen selvitettävä perusteet ja tarkoitus sen palvelujen käytölle, jos se havaitsee, että ne poikkeavat tavanomaisesta niiden rakenteen tai suuruuden suhteen, laitoksen koon tai sen sijainnin osalta tai että niillä ei ole ilmeistä taloudellista tarkoitusta taikka että ne eivät sovi yhteen asiakkaan taloudellisen tilanteen tai liiketoimien kanssa. Jos panttilainauslaitoksella on edellä tarkoitetun huolellisuusvelvoitteen täytettyään tai muutoin syytä epäillä liiketoimeen sisältyvien panttien laillista alkuperää, on sen ennen liiketoimen loppuun suorittamista keskeytettävä liiketoimi lisäselvityksiä varten tai kieltäydyttävä siitä sekä aina viipymättä ilmoitettava asiasta rahoitustarkastukselle ja annettava sille sen pyynnöstä kaikki tiedot ja asiakirjat, joilla saattaa olla merkitystä epäilyn selvittämiseksi. Jos liiketoimen keskeyttäminen tai siitä kieltäytyminen todennäköisesti vaikeuttaisi liiketoimen edunsaajan selville saamista, voidaan liiketoimi kuitenkin suorittaa, jonka jälkeen asiasta on välittömästi ilmoitettava rahoitustarkastukselle. Ilmoituksen tekoa ei saa paljastaa sille, johon epäily kohdistuu tai muulle kolmannelle henkilölle. Rahoitustarkastus saa rekisteröidä, käyttää ja luovuttaa sille ilmoitettuja tietoja vain tämän pykälän 4 momentissa tarkoitetun rikollisen toiminnan vastustamiseen. Rahoitustarkastus antaa tarkemmat määräykset tämän pykälän mukaisesta huolellisuusvelvoitteesta, ilmoitusvelvollisuudesta ja niiden täyttämisestä. Jos rahoitustarkastus sille ilmoitettujen tai muutoin hankkimiensa tietojen perusteella katsoo, että on syytä epäillä kysymyksessä olevan rikoksesta peräisin olevan pantin todellisen luonteen, alkuperän, sijainnin tai niihin kohdistuvien määräämistointen tai oikeuksien peittäminen tai häivyttäminen, sen on ilmoitettava asiasta asianomaiselle esitutkintaviranomaiselle. Rahoitustarkastus voi samanaikaisesti antaa panttilainauslaitokselle määräyksen pidättyä suorittamasta liiketointa enintään seitsemän päivän ajaksi, jos tällainen pidättyminen on tarpeen esitutkintatoimenpiteitä varten. 28 b Rahoitustarkastukselle ja panttilainauslaitokselle sekä niiden puolesta vilpittömässä mielessä toimineille henkilöille ei aiheudu vastuuta 28 a :n mukaisista toimenpiteistä mahdollisesti aiheutuneesta taloudellisesta vahingosta. 30 Panttilainauslaitokseen sovelletaan osakeyhtiöistä annettua lainsäädäntöä, jollei tässä laissa toisin säädetä. 31 Ainoastaan panttilainauslaitokset saavat käyttää toiminimessään tai muuten toimin-
2844 N:o 769 taansa osittamaan nimitystä pantti. Kiellon estämättä saadaan nimitystä pantti käyttää toiminimessä tai kuvaamaan toimintaa, jos on ilmeistä, ettei nimityksen käyttäminen viittaa harhaanjohtavasti panttilainauslaitoksen toimintaan. 32 Tämän lain 21 :n 2 momentissa, 25 :n 1 momentissa ja 26 :n 3 momentissa tarkoitettu ilmoitus katsotaan tehdyksi, kun ilmoitus on kirjatussa kirjeessä lähetetty osoitteeseen, jonka lainansaaja tai siirronsaaja on antanut tai jonka panttilainauslaitos muuten tuntee. 33 Panttilainauslaitoksen hallituksen jäsen ja varajäsen, toimitusjohtaja, ja, mikäli varatoimitusjohtaja on laitokselle valittu, varatoimitusjohtaja, sivukonttorin johtaja, tilintarkastaja ja toimihenkilö taikka näiden henkilöiden toimeksiannosta tehtävää suorittava henkilö on velvollinen pitämään salassa, mitä hän on tehtävässään saanut tietää laitoksen asiakkaan tai jonkun muun yksityisestä olosuhteesta, taloudellisesta asemasta taikka liike- tai ammattisalaisuudesta. Salassa pidettäviä tietoja ei saa antaa myöskään yhtiökokoukselle eikä osakkeenomistajalle. Panttilainauslaitoksella on velvollisuus antaa 1 momentissa tarkoitettuja tietoja syyttäjä- ja esitutkintaviranomaisille rikoksen selvittämiseksi sekä muuten laissa sellaisten tietojen saantiin oikeutetulle viranomaiselle. Panttilainauslaitoksella on oikeus antaa 1 momentissa tarkoitettuja tietoja luottolaitostoiminnasta annetun lain (1607/1993) 2 :ssä tarkoitetulle samaan konserniin kuuluvalle luottolaitokselle, jos tiedon antaminen on vastaanottavan luottolaitoksen riskien hallinnan kannalta tarpeen. 34 Panttilainauslaitoksen on toimitettava rahoitustarkastukselle panttilainauslaitoksen ja sen asiakkaan välisissä sopimuksissa käytettävät yleiset ehdot. Havaitessaan panttilainauslaitoksen menettelevän sopimusehtojen käytössä kuluttajansuojalain vastaisesti rahoitustarkastuksen on pyydettävä asiassa kuluttaja-asiamiehen lausunto. Rahoitustarkastus voi kieltää sopimusehdon käytön, jos sopimusehto ei kuulu panttilainaustoimintaan tai jos sitä osapuolten asema ja olosuhteet huomioon ottaen on pidettävä asiakkaan kannalta kohtuuttomana. 35 Panttilainauslaitoksen perustaja, hallituksen jäsen ja varajäsen, toimitusjohtaja ja, mikäli varatoimitusjohtaja on laitokselle valittu, varatoimitusjohtaja sekä toimihenkilö on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on toimessaan tahallaan tai tuottamuksesta aiheuttanut lainansaajalle tai panttikuitin haltijalle taikka muulle henkilölle rikkomalla tätä lakia tai yhtiöjärjestystä. Panttilainauslaitoksen osakkeenomistaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän myötävaikuttamalla tämän lain tai yhtiöjärjestyksen rikkomiseen tahallisesti tai törkeästä huolimattomuudesta on aiheuttanut panttilainauslaitokselle, osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle. 37 Rangaistus 33 :ssä säädetyn salassapitovelvollisuuden rikkomisesta ja 28 a :n 2 momentin vastaisesta ilmoituksen tekemisen paljastamisesta tuomitaan rikoslain 38 luvun 1 ja 2 :n mukaan, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta. 38 Joka 1) rikkoo 1 :n 1 momentissa, 14 a, 15, 18 tai 20 :ssä, 22 :n 3 momentissa, 23 :ssä tai 25 :n 3 momentissa säädettyä kieltoa, tai 2) jättää noudattamatta, mitä 16 :n 1 ja 2 momentissa, 17 :ssä, 21 :n 2 momentissa, 22 :n 1, 2 ja 4 momentissa, 25 :n 1 ja 2 momentissa, 26 :n 2 ja 3 momentissa tai 29 :ssä säädetään on tuomittava, jollei teko ole vähäinen tai siitä muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, panttilainausrikkomuksesta sakkoon. Panttilainausrikkomuksesta on tuomittava myös panttilainauslaitoksen hallituksen jäsen ja varajäsen, toimitusjohtaja tai mikäli varatoimitusjohtaja on laitokselle valittu, varatoimitusjohtaja taikka toimihenkilö, joka tahallaan antaa viranomaisille laitosta tai sen asiakasta koskevan väärän tai harhaanjohtavan tiedon. Sama koskee panttilainauslaitoksen tilintarkastajaa, joka tahallaan antaa väärän tiedon taikka jättää tekemättä muistutuk-
N:o 769 2845 sen tai ilmoituksen havaitsemastaan puutteellisuudesta tai väärinkäytöksestä. 38 a Joka rikkoo 15 :ssä säädetyn panttaajan tunnistamisvelvollisuuden tai tunnistamistietojen säilyttämistä koskevan velvollisuuden, on tuomittava tunnistamisvelvollisuuden rikkomisesta sakkoon, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta. 40 Jos panttilainauslaitos ei ole toiminnassaan noudattanut tätä lakia tai sen nojalla annettuja määräyksiä taikka laitoksen yhtiöjärjestystä, rahoitustarkastus voi velvoittaa laitoksen uhkasakolla täyttämään velvollisuutensa. Uhkasakon tuomitsee maksettavaksi rahoitustarkastus. Helsingissä 15 päivänä elokuuta 1997 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1997. Panttilainauslaitoksen on muutettava yhtiöjärjestyksensä tämän lain mukaiseksi kahden vuoden kuluessa lain voimaantulosta. Panttilainauslaitoksen on vuoden kuluessa lain voimaantulosta ilmoitettava rahoitustarkastukselle 11 a :ssä tarkoitetut panttilainauslaitoksen osuuksien omistajat ja omistusten suuruus. Panttilainauslaitoksen on kahden vuoden kuluessa lain voimaantulosta haettava 14 :n 3 momentissa tarkoitettu rahoitustarkastuksen lupa, mikäli panttilainauslaitos omistaa lainkohdassa tarkoitettuja kiinteistöjä ja kiinteistöyhteisöjen osakkeita tai osuuksia. Ennen tämän lain voimaantuloa tehtyyn panttaussopimukseen sovelletaan edelleen ennen tämän lain voimaantuloa voimassa olleita säännöksiä. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Ministeri Arja Alho
2846 N:o 770 Asetus Ilmailulaitoksesta annetun asetuksen 7 :n muuttamisesta Annettu Naantalissa 8 päivänä elokuuta 1997 Liikenneministerin esittelystä muutetaan Ilmailulaitoksesta 14 päivänä joulukuuta 1990 annetun asetuksen (1124/1990) 7, sellaisena kuin se on asetuksessa 1016/1994, seuraavasti: 7 Toimitusjohtaja, varatoimitusjohtaja, johtaja ja viranomaisyksikön päällikkö Toimitusjohtajalla on pääjohtajan arvonimi ja viranomaistehtäviä hoitavan yksikön päällikkönä toimivalla johtajalla ylijohtajan arvonimi. Toimitusjohtajalta vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, käytännössä osoitettua johtamistaitoa, johtamiskokemusta ja hyvää perehtyneisyyttä liikennealaan. Varatoimitusjohtajalta ja johtajalta vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, käytännössä osoitettua johtamistaitoa ja hyvää perehtyneisyyttä asianomaiseen toimialaan. Viranomaisyksikön päälliköltä vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, käytännössä osoitettua johtamistaitoa, johtamiskokemusta ja hyvää perehtyneisyyttä virkaan kuuluviin tehtäviin. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1997. Naantalissa 8 päivänä elokuuta 1997 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Liikenneministeri Matti Aura
2847 N:o 771 Asetus Ratahallintokeskuksesta annetun asetuksen 8 :n muuttamisesta Annettu Naantalissa 8 päivänä elokuuta 1997 Liikenneministerin esittelystä muutetaan Ratahallintokeskuksesta (283/1995) 8 seuraavasti: 3 päivänä maaliskuuta 1995 annetun asetuksen 8 Kelpoisuusvaatimukset Ylijohtajalta vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, käytännössä osoitettua johtamistaitoa, johtamiskokemusta ja hyvää perehtyneisyyttä virkaan kuuluviin tehtäviin. Yksikön päälliköltä vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, käytännössä osoitettua johtamistaitoa ja hyvää perehtyneisyyttä virkaan kuuluviin tehtäviin. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1997. Naantalissa 8 päivänä elokuuta 1997 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Liikenneministeri Matti Aura 2 470301/110
2848 N:o 772 Asetus ilmatieteen laitoksesta annetun asetuksen 3 ja 11 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 1997 Liikenneministerin esittelystä muutetaan ilmatieteen laitoksesta (212/1995) 3 ja 11 seuraavasti: 17 päivänä helmikuuta 1995 annetun asetuksen 3 Ilmatieteen laitoksen päällikkönä on pääjohtaja. Lisäksi laitoksessa on johtajia ja tutkimusprofessoreja sekä muuta henkilöstöä. 11 Yleisenä kelpoisuusvaatimuksena ilmatieteen laitoksen virkoihin on sellainen taito ja kyky, jota viran menestyksellinen hoitaminen edellyttää. Lisäksi vaaditaan: 1) pääjohtajalta tohtorin tutkinto, käytännössä osoitettua johtamistaitoa, johtamiskokemusta sekä tehtävien edellyttämää perehtyneisyyttä hallintoon ja laitoksen toimialaan; 2) tutkimustoiminnan tulosalueella johtajalta tai muulta tulosalueen päälliköltä tohtorin tutkinto, johtamistaitoa, kykyä kehittämistyöhön ja hyvää perehtyneisyyttä tulosalueensa tehtäviin; 3) muulla kuin tutkimustoiminnan tulosalueella johtajalta tai muulta tulosalueen päälliköltä ylempi korkeakoulututkinto, johtamistaitoa, kykyä kehittämistyöhön ja hyvää perehtyneisyyttä tulosalueensa tehtäviin; 4) tutkimusprofessorilta tohtorin tutkinto, johtamistaitoa ja ansiokasta toimintaa alansa tutkimus- ja kehittämistehtävissä. Pääjohtajalla, tohtorin tutkinnon suorittaneella tulosalueen päälliköllä ja tutkimusprofessorilla on professorin arvonimi. Hallintotoiminnan tulosalueen päälliköllä on hallintojohtajan arvonimi. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1997. Helsingissä 15 päivänä elokuuta 1997 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Liikenneministeri Matti Aura
2849 N:o 773 Asetus riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta annetun asetuksen 11 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 1997 Maa- ja metsätalousministerin esittelystä muutetaan riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta 3 päivänä joulukuuta 1993 annetun asetuksen (1070/1993) 11 seuraavasti: 11 Kelpoisuusvaatimuksena on: 1) ylijohtajalla ylempi korkeakoulututkinto, hyvä perehtyneisyys tehtäväalaansa, johtamiskokemus sekä käytännössä osoitettu johtamistaito; 2) tutkimusprofessorilla tohtorin tutkinto sekä syvällinen perehtyneisyys tieteenalaansa, mitä arvosteltaessa otetaan huomioon tieteellinen tutkimus ja muut tieteelliset ansiot ja tutkinnot; 3) tutkimusjohtajalla tohtorin tutkinto, syvällinen perehtyneisyys tutkimusalaansa sekä käytännössä osoitettu johtamistaito; sekä 4) vesiviljelyjohtajalla ja palvelujohtajalla ylempi korkeakoulututkinto, hyvä perehtyneisyys tehtäväalaansa sekä käytännössä osoitettu johtamistaito. Tämä asetus tulee voimaan 25 päivänä elokuuta 1997. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 15 päivänä elokuuta 1997 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
2850 N:o 774 Asetus kalastusasetuksen 12 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 1997 Maa- ja metsätalousministerin esittelystä muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1982 annetun kalastusasetuksen (1116/1982) 12 :n 2 momentti seuraavasti: 12 Lohi- tai siikapitoisessa joessa on kielletty koukkukalastus, jonka tarkoituksena on kalan tartuttaminen ulkopuolelta. Lohipitoisen vesistön koskessa ja virtapaikassa on koukkukalastus matosyöttiä tai harrilautaa käyttäen kielletty. Tämä asetus tulee voimaan 25 päivänä elokuuta 1997. Helsingissä 15 päivänä elokuuta 1997 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
2851 N:o 775 Asetus jäteasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 1997 Ympäristöministerin esittelystä muutetaan 22 päivänä joulukuuta 1993 annetun jäteasetuksen (1390/1993) 11 i, 15 ja 20, 21 :n 1 momentin 3 kohta sekä 24, sellaisena kuin niistä ovat 11 i ja 15 ja 21 :n 1 momentti asetuksessa 64/1995, ja lisätään 13 :ään, sellaisena kuin se on osaksi asetuksessa 1414/1994, uusi 4 momentti seuraavasti: 11i Sopimuksen esittämisvelvollisuus Ilmoituksen tekijän on liitettävä jätteensiirtoasetuksen mukaiseen ilmoitukseen Suomen ympäristökeskuksen tarkastettavaksi jätteensiirtoasetuksessa tarkoitettu jätteen vastaanottajan kanssa tehty sopimus. 13 Jätetiedostoon tehtävän ilmoituksen sisältö Jätelain 49 :n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetusta tuottajayhteisöstä jätetiedostoon tehtävässä ilmoituksessa on oltava: 1) toiminnan harjoittajan nimi ja toiminimi, yhteyshenkilön nimi sekä näiden kotipaikka ja osoitetiedot; 2) kaupparekisteriote, jos toiminta edellyttää merkintää kaupparekisteriin ja yhtiöjärjestys tai muu vastaava asiakirja, jos toiminta sitä edellyttää; sekä 3) tiedot tuottajayhteisön järjestämästä jätehuollosta ja sen piiriin kuuluvien jätteiden lajista, laadusta, määrästä ja alkuperästä sekä yhteisön toiminta-alueesta. 15 Jätehuoltotyöstä sopiminen Jätelain 35 :ssä tarkoitetusta jätehuoltotyöstä valtion ja kunnan kesken tehtävässä sopimuksessa on yksilöitävä työn tarkoitus ja toteuttaminen, kustannukset ja niiden jakautuminen, työn valvonta ja valmistuminen, erimielisyyksien ratkaiseminen ja kustannusten mahdollinen takaisinperiminen sekä muut tarpeelliset seikat. Silloin kun 1 momentissa tarkoitettua sopimusta ei tehdä, kunnalle on varattava tilaisuus esittää näkökantansa jätehuoltotyön tekemisestä. 20 Jätelain noudattamisen valvonta puolustusvoimissa Jätelain noudattamista puolustusvoimissa valvoo 2 :n 1 momentissa tarkoitetuissa kohteissa puolustusministeriö silloin, kun se on antanut jätelain tai sen nojalla annettujen säännösten soveltamisesta näissä kohteissa 2 :n 2 momentissa tarkoitetut säännökset. Puolustusministeriö on velvollinen pyydettäessä antamaan tietoja ympäristöministeriölle
2852 N:o 775 jätelain soveltamisesta edellä tarkoitetuissa kohteissa. Ympäristöministeriö ei saa luovuttaa näitä tietoja toiselle ilman puolustusministeriön suostumusta. 21 Jätetiedostojen yhteistiedosto Edellä 17 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetussa jätetiedostojen yhteistiedostossa on seuraavat jätetiedostot: 3) alueellisen ympäristökeskuksen pitämä jätetiedosto, jossa on tiedot jätelain 49 :ssä tarkoitetuista jätteen laitos- tai ammattimaisesta hyödyntämisestä ja käsittelystä, jätteen Helsingissä 15 päivänä elokuuta 1997 ammattimaisesta kuljettamisesta, muun kuin ongelmajätteen ammattimaisesta keräämistoiminnasta, jätteen myyjänä tai välittäjänä toimimisesta, jos jäte on tarkoitettu hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi ulkomailla, tuottajayhteisöstä samoin kuin toiminnan harjoittajasta. 24 Rikesakon määrä Jätelain 62 :ssä tarkoitetun rikesakon määrä on 200 markkaa. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1997. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Ympäristöministeri Pekka Haavisto
2853 N:o 776 Valtioneuvoston päätös omistusaravalainan myöntämisessä, omistusasuntokorkotukilainaksi hyväksymisessä sekä asukkaaksi valitsemisessa sovellettavista perusteista annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 14 päivänä elokuuta 1997 Valtioneuvosto on ympäristöministeriön esittelystä muuttanut 21 päivänä syyskuuta 1995 omistusaravalainan myöntämisessä, omistusasuntokorkotukilainaksi hyväksymisessä sekä asukkaaksi valitsemisessa sovellettavista perusteista annetun valtioneuvoston päätöksen (1135/1995) 1 :n 3 momentin ja 18 :n 1 momentin 4 ja 5 kohdan sekä lisännyt 18 :n 1 momenttiin uuden 6 kohdan seuraavasti: 1 Soveltamisala Tässä päätöksessä määrättyjä asukkaiden valintaperusteita sovelletaan myös valittaessa asukkaita asuntoon, jota koskee vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain 10 :n 1 momentissa säädetty 20 vuoden käyttörajoitusaika tai aravavuokra-asuntojen ja aravavuokratalojen käytöstä, luovutuksesta ja omaksilunastamisesta annetun lain 3 :n 1 momentissa säädetty 10 vuoden rajoitusaika. Tällöin sovelletaan kuitenkin tämän päätöksen 17 :n 2 momentissa säädettyjä ylempiä tulorajoja. 18 Erityiset asukasvalintaperusteet Hakija voidaan valita asukkaaksi vuokraasuntoon, vaikka 5 ja 17 :ssä määrätyt edellytykset eivät täyty, jos kysymyksessä on: 4) ruokakuntien keskinäinen asuntojen vaihtaminen aravavuokra-asunnosta toiseen tai muukin vaihto, jos tällöin vuokraltaan edullisempi aravavuokra-asunto vapautuu muiden asunnontarvitsijoiden käyttöön; 5) asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain (481/1995) 45 :n, 46 :n, 48 :n tai 88 :n nojalla vuokrasuhteen jatkamiseen oikeutettu henkilö; taikka 6) vuokra-asunto, jota koskee aravavuokraasuntojen ja aravavuokratalojen käytöstä, luovutuksesta ja omaksilunastamisesta annetun lain 3 :n 1 momentin nojalla 10 vuoden rajoitusaika; poikkeus voi koskea kuitenkin enintään 15 prosenttia vuokratalon kaikista asunnoista. Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1997. Helsingissä 14 päivänä elokuuta 1997 Ministeri Sinikka Mönkäre Ylitarkastaja Ulla-Maija Sirviö
2854 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o 777 Puolustusministeriön päätös asevelvollisten yleisistä varusmiespalvelukseen astumispäivistä vuosina 1998 2000 Annettu Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1997 Puolustusministeriö on päättänyt 15 päivänä syyskuuta 1950 annetun asevelvollisuuslain (452/1950) 8 :n 1 momentin ja asevelvollisuuslain soveltamisesta 26 päivänä tammikuuta 1951 annetun asetuksen (63/1951) 19 :n nojalla, sellaisina kuin ne ovat, edellinen laissa 1169/1988 ja jälkimmäinen asetuksessa 1361/1988: 1 Asevelvollisten, jotka on määrätty astumaan asepalvelukseen puolustusvoimiin tai rajavartiolaitokseen vuonna 1998, 1999 tai 2000, on saavuttava suorittamaan palvelustaan heille erikseen annettavan määräyksen mukaisesti seuraavina aikoina: 1) maavoimiin, ilmavoimiin ja rajavartiostoihin määrättyjen asevelvollisten 13 päivänä tammikuuta 1998, 6 päivänä heinäkuuta 1998, 4 päivänä tammikuuta 1999, 5 päivänä heinäkuuta 1999, 3 päivänä tammikuuta 2000 tai 3 päivänä heinäkuuta 2000; sekä 2) merivoimiin määrättyjen asevelvollisten 9 päivänä helmikuuta 1998, 6 päivänä heinäkuuta 1998, 4 päivänä tammikuuta 1999, 5 päivänä heinäkuuta 1999, 3 päivänä tammikuuta 2000 tai 3 päivänä heinäkuuta 2000. Jollei 1 momentissa tarkoitetussa määräyksessä toisin ilmoiteta, palvelukseen on saavuttava määrättynä päivänä viimeistään kello 18.00. 2 Tämä päätös tulee voimaan 25 päivänä elokuuta 1997. Päätöksellä kumotaan 11 päivänä lokakuuta 1995 annettu puolustusministeriön päätös asevelvollisten yleisistä varusmiespalvelukseen astumispäivistä vuonna 1998 (1181/1995) ja 27 päivänä marraskuuta 1996 annettu puolustusministeriön päätös asevelvollisten yleisistä varusmiespalvelukseen astumispäivistä vuonna 1999. Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1997 Puolustusministeri Anneli Taina Esittelijä Minnamaria Nurminen N:o 769 777, 2 arkkia PÄÄTOIMITTAJA TIMO LEPISTÖ OY EDITA AB, HELSINKI 1997