Suom.en ttloreenit. Marjatta Perttunen: GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND. TUTKIMUSRAPORTTI N:o 4 REPORT OF INVESTIGATION N:o 4

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND TUTKIMUSRAPORTTI N:o 4 REPORT OF INVESTIGATION N:o 4 Marjatta Perttunen: Suom.en ttloreenit Analyyttinen bibliografia 1874-1969 OTANIEMI 1973

G E 0 LOG I N E N TUT K I MUS LAI TOS Tutkimusraportti n:o 4 Marjatta Perttunen SUOMEN MOREENIT ana1yyttinen bib1iografia 1874-1969 Otaniemi 1973

Perttunen, M. 1972 Suomen moreenit; analyyttinen bibliografia 1874-1969. Geologinen tutkimuslaitos, Tutkimusraportti N:o 4. 60 pages, one figure. The paper is a bibliographie eompilation of papers that eontain information on the moraines of Finland. A subjeet and area index serves as key to the author list. The introduetory text and keywords are in Finnish. Helsinki 1973. Valtion painatuskeskus ISBN 951-690-014-3

SISÄLLYS Johdanto... 5 Käyt täj ä11e... 8 Aihe- ja a1uehakemisto... 11 A1uekuvaukset... 11 Moreenikerrostumat... 14 Ab1aatiomoreeni... 14 Drumliini t... 14 Reunamuodostumat... 15 Päätemoreeni t... 15 Sa1pausse1ät... 16 Muut reunamuodostumat... 17 Moreeniaines... 18 Kivi1aji- ja mineraa1ikoostumus... 18 Geokemia11iset piirteet... 20 Mekaaninen koostumus... 21 Suuntaus... 24 Lohkareet ja lohkareviuhkat... 25 Mikrofossiilit... 29 Tekninen käyttö ja ominaisuudet... 30 Tekijä1uette10... 33 Neuvosto1iiton a1ueen moreeneja koskevia suoma1aisia kirjoituksia... 56 Tarkastetut aikakaus1ehdet ja ju1kaisusarjat sekä niistä käytetyt 1yhenteet... 58 13208-73/12

5 J 0 H DAN T 0 Varhaisin moreenia jäätikkösyntyisenä maalajina käsittelevä suomalainen kirjallisuus on 1870-1uvulta: A. Mauritz Jernström 1874, C. P. Solitander 1875 ja Isak Joh. Inberg 1876. Ensimmäiset kirjoitukset olivat melko ylimalkaisia kuvauksia, joskin niissä moreenityyppejä jo jaoteltiin aineksen ja pintamuotojen perusteella. Jernström (1876 a) käsitteli ensimmäisenä moreeniaineksen mekaanista ja petrografista koostumusta sekä eri moreenityyppejä. Hän mainitsi mm. heikon pyöristyneisyyden moreeniaineksen kivien tyypilliseksi ominaisuudeksi ja totesi paikallisen kallioperän kivilajien olevan vallitsevina myös moreeneissa. Seuraavina vuosikymmeninä, 1880- ja 1890-1uvuilla, maaperägeologinen tietous karttui 1 : 200 OOO-kaavaisen geologisen kartoituksen edistyessä. Vuosisadan loppuun mennessä glasiaalikerrostumien syntyolosuhteista oli saatu kokonaiskuva ja niiden levinneisyys tunnettiin pääpiirtein Etelä-Suomen osalta. 1900-1uvun alussa aloitettiin maalajikartoitus 1 : 400 000 -kaavaisia karttoja varten. Karttalehtiselostukset lisäsivät alueellista tietoa moreeneista. 1950-1uvulta lähtien ilmestyneet 1 : 100 000 -kaavaiset maaperäkartat ja niiden selitykset sisältävät yksityiskohtaisempia tietoja moreenien levinneisyydestä, morfologiasta, aineksesta, rakenteesta, suuntauksesta ja petrografisesta koostumuksesta. Ensimmäiset maalajien rakeisuusanalyysit julkaisi B. Aarnio v. 1916, ja v. 1922 Benj. Frosterus laati ensimmäisen yhteenvedon moreenien rakeisuusjakaumasta, joka tosin perustui vain kahteentoista maan eri osista otettuun näytteeseen. Seuraavana koko maan moreenien rakeisuusjakaumaa käsitteli B. Aarnio (1938 a). Hän jaotteli moreenit ni iden savipitoisuuden perusteella ja yritti selvittää eri moreenityyppien alueellista jakaumaa. E. K. Kivekäs (1946) käsitteli laajemmin maamme moreenien ominaisuuksia. Hän luokitti moreenit rakeisuuskoostumuksen perusteella sora-, hiekka-, hieta- ja savimoreeneiksi. Viimeksi K. Virkkala (1969 b) on käsitellyt Suomen.

6 moreenien rakeisuusjakaumaa yli 2 400 näytteen pohjalta. Tästä aineistosta ilmenee, että hiesu- ja savimoreenit ovat maassamme harvinaisia. Muut moreenityypit hän jakoi sora-, hiekkaja hietamoreenien pääluokkiin ja nämä edelleen alaryhmiin sivulajitteen perusteella. Tämän jaon Virkkala esitti ainoastaan alustavana ehdotuksena moreenityyppien jaoksi maassamme. Koska moreeniaineksen rakeisuus saattaa vaihdella pienelläkin alueella sekä kerrostuman horisontaali- että vertikaalisuuntaan, eri moreenityyppien alueellista jakaumaa on melko vaikea määrittää. Aineistonsa perusteella Virkkala katsoo, että sora- ja hiekkamoreenit ovat yleisimpiä Etelä- ja Länsi-Suomessa, hietamoreenit Keski- ja Itä-Suomessa, hiekka- ja hietapitoiset moreenit taas Pohjois-Suomessa. Keskimääräisesti Suomen moreenit ovat hietaisia hiekkamoreeneja ja hiekkaisia hietamoreeneja. Aaro Hellaakoski (1930) selvitti moreeniaineksen kulkeutumismatkaa Lounais-Suomessa. Hän vertaili kivilaskuilla saatuja moreeniaineksen ja harjuaineksen kivilajikoostumuksia toisiinsa ja alueen kallioperään. Hellaakoski totesi moreeniaineksen keskimääräisen kulkeutumismatkan olevan siellä 4 km; hienompi aines (2-0,2 cm) on kuitenkin kulkenut pidemmän matkan. Myös harjuaines on näiden tulosten mukaan pitempimatkaista. V. Okko (1945) päätyi Mikkelin alueella samanlaiseen tulokseen: moreeni on sielläkin paikallisempaa kuin harjuaines. Myös K. Virkkala (mm. 1948 b, 1951 ja 1958) on selvitellyt moreenien kivilajiaineksen kulkeutumismatkoja Etelä- ja Itä-Suomessa. Viimeaikaisissa tutkimuksissaan Virkkala (1969 c, 1971 1 ) on käsitellyt kulkeutumismatkakysymystä selvittämällä moreeniaineksen eri lajitteiden kivilaji- ja mineraalikoostumusta. Moreenin kivinä olevia kivilajeja käytti V. Okko (1944) hyväksi luokitellessaan Lapin kolmion moreenityypit. Moreenien lohkaretutkimusta on sovellettu malminetsintään (Sauramo 1924 a, Saksela 1949 b ja 1949 c, Aurola 1955). 1) Virkkala, K. (1971) On the lithology and provenance of the till of a gabbro area in Finland. YIII e Congres INQUA, Paris 1969, s. 711-714.

7 V. 1938 Matti Sauramo piti Suomen Geologisessa Seurassa esitelmän moreenin kivien suuntauksen mittaamisesta jäätikön liikesuunnan selvittämiseksi. Ensimmäiset suuntauslaskut julkaisi E. K. Kivekäs v. 1946 Etelä-Suomesta. Suuntauslaskut ovat osoittautuneet hyödyllisiksi etenkin alueilla, missä kalliopaljastumia on niukalti tai kalliot ovat pinnaltaan niin rapautuneita, ettei jäätikön tekemiä kulutusmerkkejä näy kalliossa. Suuntauslaskuja on mm. Virkkala (1951) käyttänyt apuna moreenistratigrafian selvittelyssä. Tutkiessaan jäätikön käyttäytymistä POhjois-Karjalassa Reino Repo (1957) käytti hyväksi laajaa, moreenin kivi- ja suuntauslaskuihin perustuvaa aineistoa. Malminetsinnässä käytetään myös moreenin suuntauslaskuja hyväksi. Esa Hyyppä (1948, 1950 a) sovelsi tätä menetelmää Vihannin kiisulohkareiden etsintään v. 1943, josta lähtien menetelmää on yleisesti käytetty lohkarelöytöihin perustuvassa malminetsinnässä. Vihannissa kokeiltiin myös moreenien hivenaineanalyysiä. Sitä alettiin soveltaa malminetsintään 1950- luvulla (Kauranne 1958, 1959) ja siitä on kehittynyt järjestelmällisen malminetsinnän menetelmä (Wennervirta 1968). Moreenien alueellinen geokemiallinen tutkimus on myös aloitettu, tarkoituksena maamme moreenien hivenainekartoitus. Moreeniaineksen sisältämiä mikrofossiileita on Suomessa tutkittu melko vähän, vaikka Hyyppä julkaisi jo v. 1936 ensimmäiset tiedot siitepölyjen esiintymisestä siinä. Leo Heinosen (1957) laaja tutkimus mikrofossiilien esiintymisestä Suomen moreeneissa on 1970-1uvun alkuun mennessä ainoa tätä aihetta käsittelevä selvitys maassamme. Hänen saamiensa tulosten mukaan mikrofossiileita voidaan käyttää päällekkäisten moreenipatjojen erottamiseen toisistaan ja siis jäätiköitymisen eri vaiheiden määrittämiseen. Menetelmä ei ole saanut laajempaa käyttöä, koska moreenien stratigrafian selvittämisen vaatimaa kairausaineistoa on ollut liian niukalti käytettävissä. Hyvän esimerkin tämän aineiston merkityksestä antaa Korpelan (1969) tutkimus Pohjois-Suomen moreenistratigrafiasta. Moreeniaineksen mikrofossiilitutkimusta on kuitenkin sovellettu tuloksekkaasti mm. malminetsintään (Hyvärinen 1958). Kauranne ja Tynni (1961)

8 ovat määrittäneet malmipitoisen moreenikonglomeraatin iän vertailevan siitepölyanalyysin avulla ja todenneet menetelmän käyttökelpoisuuden. Lapissa suoritettavissa tutkimuksissa on otettu käyttöön ilmakuvantulkinta mm. moreenien luokitteluun (Penttilä 1960 1 ja 1963, Kujansuu 1967). Tiedot moreenien ominaisuuksista ja levinneisyydestä julkaistaan pääasiassa karttojen selitysteksteissä ja muissa julkaisuissa, yleensä kätkettynä laajempiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Helpottaakseni näiden tietojen löytämistä olen koonnut moreenia koskevat julkaistut tiedot viiteluetteloksi sekä laatinut siihen hakemiston. KÄYTTÄJÄLLE Tähän bibliografiaan on koottu se kirjallisuus, joka sisältää tietoja Suomen moreeneista. Vanhin viite on vuodelta 1874, jota voidaan pitää moreenitutkimuksemme alkuvuotena, ja nuorimmat ovat vuodelta 1969. Vuoden 1970 jälkeen tietojen käsittelyon muuttumassa ATK-pohjaiseksi, joten myös tietojen hankjnta siirtynee suoraan arkistorekisteristä tapahtuvaksi. Bibliografiaan on valittu geologeja hyödyttävää ja kiinnostavaa moreenitietoutta sisältävät artikkelit. Koska vain painetut julkaisut on otettu huomioon, arkistoaineisto ja yliopistolliset tutkielmat, joissa on paljonkin moreenitietoutta, on jätetty bibliografian ulkopuolelle. Katsaukselliset yleisesitykset on jätetty mainitsematta silloin, kun niissä ei ole uusia, muualla julkaisemattomia tietoja. Myöskään suurelle yleisölle tarkoitettuja sanomalehti- yms. artikkeleita ei ole otettu bibliografiaan, koska nekään eivät yleensä anna uutta tietoa. 1) Penttilä, Seppo (1960) Ilmakuvantulkinta maaperäkartoituksen apuna. Sovellettua geologiaa; toim. K. Virkkala. Geotekn. Julk. N:o 65, s. 70-86.

9 Artikkelit on järjestetty tekijän nimen mukaiseksi luetteloksi. Tekijäluetteloon liittyy aiheenmukainen hakemisto. Aihejako ilmenee sisällysluettelosta s. 3. Aiheet on ryhmitelty alueittain noudattaen Marjatta Okon ja Marjetta Hannikaisen (1960)1 kirjallisuuden luokitusta varten kehittämää aluejakoa (kartta 1). Kunkin aiheryhmän alussa, kohdassa Yleistä, mainitaan artikkelit, joissa aihetta käsitellään teoreettiselta, metodiselta tai yleiseltä kannalta. Tämän jälkeen seuraa alueenmukainen alaryhmitys: ensin on Koko maa, sitten Aluejakoa laajemmat alueet ja viimein käytetyn aluejaon mukainen aakkosellinen ryhmitys. Viimeksi mainitussa ryhmässä myös osa-alueet on lueteltu aakkosjärjestyksessä. Viitteessä on mainittu tekijä tai tekijät, julkaisuvuosi ja sivut, joilla ao. aihetta on käsitelty. Jos sivujen numeroita ei oie, koko kirjoitus käsittelee ao. aihetta; joskus asiaa on käsitelty useissa kohdissa, jolloin sivujen maininta ei oie ollut tarkoituksenmukaista. Jos alueen tarkennusta ei oie, artikkeli käsittelee lähinnä otsikossa ilmaistua aluetta. Tekijäluette- 10 on aihe- ja aluejaon jäljessä. Neuvostoliitolle vuonna 1944 luovutettujen alueiden moreeneja koskevat kirjoitukset luetellaan erillisenä luettelona varsinaisen tekijäluettelon jälkeen. Siihen ei oie tehty aihe- eikä aluehakemistoa. Mainittakoon vielä, että mm. vanhoista karttalehtiselityksistä, jotka ovat alkuaan ruotsinkielisiä, on tässä bibliografiassa käytetty niistä julkaistuja suomennoksia ja vain nämä ilmoitettu tekijäluettelossa. 1) Okko, Marjatta and Hannikainen, Marjetta (1960) Guide to the publications of the Geological Survey of Finland 1879-1960. Geologinen tutkimuslaitos. 104 s.

10 SUOMI. TILASTOKARTTA 1. '.0 FINLAND. STATISTIKKARTA 31.,0,,0 r 1- :l r?li \ - \ ) \.. ---,0 25 26 50 100lun 1:4000000 NOI 2'1 0 28 200 300 N r MAANMITIAUSHAlUT\JKSEN ICAArrAPAIHO HELSJNIO 1110

11 A I H E - J A ALU E H A K E M IST 0 ALUEKUVAUKSET Koko rnaa Sederho1rn 1899, s. 7-8. Leiviskä 1909, s. 16-18. Sederho1rn 1911, s. 40. Frosterus 1922, s. 6-9, 31, 35-37. Saurarno 1928, s. 23-43. Tanner 1938, s. 467, 470-479. Auro1a 1949. Okko, V. 1964, s. 239-267. A1uejakoa 1aajernrnat a1ueet Itä-Suorni Lounais- ja Länsi-Suorni, Sisä-Suorni Pohjois-Suorni POhjois-Suorni ja Lappi Ahvenanrnaa Finströrnin yrnpäristö Fög1ön yrnpäristö Kurn1inge Maarianharninan yrnpäristö Ete1ä-Pohjanrnaa Korsnäs Vaasan y1eiskartan a1ue Kaakkois-Suorni Harninan yrnpäristö Ho1101a Hyvinkää-Hanko rautatie1. Lahden yrnpäristö Miehikkä1ä-Viro1ahti Mikke1in y1eiskartan a1ue Mikke1i-Tuukka1a Porvoon yrnpäristö Porvoo-Pernaja Kivinen 1941, s. 3-7, 20-21, 28-32. Sederho1rn 1889, s. 5-19, 36-42. Inberg 1876, s. 16. Tanner 1938, s. 481-487. Hausen 1964, s. 135-137. Frosterus ja Sederho1rn 1892, s. 40-41. Frosterus 1895, s. 42. Moberg 1891, s. 28. Frosterus 1892, s. 54-55. Gy11ing 1881, s. 116-134. To1vanen 1917, s. 98-100. Aarnio 1927, s. 35, 48-50. Mö1der 1949 a. Hyvärinen 1958, s. 9-10. Mö1der ja Sa1rni 1954, s. 19-24, 97-99. Moberg 1895, s. 21-22. Berghell 1896. Solitander 1875, s. 83-89. Moberg 1888 d, s. 42-43. Berghell ja Frosterus 1897, s. 25-28. Frosterus 1913, s. 4, 24-26. Purokoski 1954, s. 13-15. Moberg 1888 C, s. 50-52. Moberg 1889 b, s. 21-22.

12 Savonlinnan yleiskartan alue Berghell 1905, s. 37-48. Valkealan ympäristö Sederholm 1893, s. 23-25. Kainuu Hyrynsalmen ympäristö Kajaanin yleiskartan alue Nurmeksen yleiskartan alue Raatteen ja Vuokkijärven ympäristöt Sotkamon ympäristö Suomussalmen ympäristö Keski-Pohjanmaa Kajaanin yleiskartan alue Kokkolan yleiskartan alue Keski-Suomi Jyväskylän ympäristö Keuruu-Jyväskylä Kuopion yleiskartan alue Mikkelin yleiskartan alue Padasjoki-Kuhmoinen Mikkelin yleiskartan alue Koillis-Suomi Kuusamo Lappi Enontekiö Inari Laanilan ympäristö Länsi-Lappi POhjois-Lappi, Könkämäenon ympäristö Tankavaaran alue Virkkala 1956 b, s. 7-9, 23. Sauramo 1926, s. 19-28. Virkkala 1948 b, s. 23-31. Virkkala 1957, s. 9-12. Kilpi 1937, s. 18-60. Virkkala 1951, s. 13, 33-37, 44-50. Virkkala 1954 a, s. 13-16, 20-21, 41-42. Leiviskä 1907, s. 21-30, 43-57. Heinonen 1957, s. 10-12. Sauramo 1926, s. 19-28. Okko 1949, s. 21-27, 39-40, 94-96. Gylling 1881, s. 116-134. Alfthan 1908. Brenner 1927. Saksela 1930, s. 27-28. Mattsson 1900. Brander 1934, s. 19-20. Frosterus 1913, s. 4, 24-26. Hult 1889, s. 80-81. Frosterus 1913, s. 4, 24-26. Korpela 1969. Hänninen 1915. Jernström 1874, s. 187-188. Tanner 1915, s. 145-155, 158-159, 217-235. Mikkola 1932, s. 45-48. Hausen 1942, s. 95-96. Piirola 1967, s. 54-56. Penttilä 1963, s. 18, 45-54. Kujansuu 1967, s. 18, 22-23, 38-44, 55-62. Stjernvall 1893, s. 142-144. Virkkala 1955, s. 396, 398-399.

13 Lounais-Suomi Etelä-Satakunta Hankoniemen-Jussarön ympäristöt Harviala-Turenki Helsingin ympäristö Hämeenlinnan ympäristö Jurmon ja Mörskärin ympäristöt Jylisjärven alue Kalvola Karjalohja Keravan ympäristö Lohjan ympäristö Loimaan ympäristö Lounais-Häme Nauvon ympäristö Nummi-Pusula Nurmijärven ympäristö Pohjan ympäristö Pusula Riihimäen ympäristö Salon ympäristö Sipoo Sääksmäki Tammelan ympäristö Tammisaaren ympäristö Tampereen yleiskartan alue Tampereen ympäristö Turku-Hämeenlinna-Tampere, rautatielinja Turun ympäristö Uudenkaupungin ympäristö Uudenmaan lääni Vihdin ympäristö Luoteis-Suomi Pohjois-Karjala Joensuun yleiskartan alue Joensuun ympäristö Gylling 1881, s. 116-134. Virkkala 1963, s. 56. Säntti 1960, s. 7-14. Moberg 1891 a, s. 25. Purokoski 1956, s. 11-13, 15-16. Moberg 1888 b, s. 37-38. Tigerstedt 1890, s. 50-54. Virkkala 1961, s. 220-222, 231-235. Virkkala 1969 a, s. 10, 14, 20-21. Berghell 1893 a, s. 34-35. Okko, V. 1957, s. 16-19. Borg 1899, s. 9-10. Aarnio 1916, s. 3-6, 55. Virkkala 1959, s. 16-19, 26-27. Moberg 1889 a, s. 47-49. Wilkman 1898, s. 57-58. Virkkala 1965, s. 9-12. Moberg 1890 C, s. 31. Vuorinen 1946, s. 13-18. Moberg 1889 d, s. 36-37. Frosterus 1917, s. 2-3, 12-14, 66. Sauramo 1915, s. 136-138. Tynni 1969, s. 13-14, 17. Moberg 1890 a, s. 49-51. Rosberg 1906, s. 8-9. Rosberg 1900, s. 20-22. Sederholm 1892, s. 69-70. Aarnio 1920, s. 2-3. Aartolahti 1968, s. 22-23, 32-35. Moberg 1888 a, s. 33-34. Sauramo 1924 b, s. 20-23. Virkkala 1962, s. 14-16, 22-23. Matisto ja Virkkala 1964, s. 89-93. Jernström 1876 a, s. 38-45. Moberg 1890 b, s. 48-51. Gylling 1891, s. 59-62. Frosterus 1921, s. 3-8. Moberg 1889 C, s. 46-48. Okko, V. 1941, s. 63G-631. Okko, V. 1944, s. 12-13. Korpela 1969. Repo 1957, s. 14-16, 43-53, 138-16l. Frosterus ja Wilkman 1917, s. 39-41, 47-50. Repo 1969, s. 13-16, 21-22.

14 POhjois-Pohjanmaa Kajaanin yleiskartan alue Liminka Oulu Oulu-Liminka Pohjois-Savo Kajaanin yleiskartan alue Kuopion yleiskartan alue Kuopion ympäristö Sauramo 1926, s. 19-28. Purokoski 1958, s. 17-19. Helle ja Ylinen 1965. Soini ja Virri 1968, s. 8. Sauramo 1926, s. 19-28. Brander 1934, s. 19-20. Ruotsal0 1967, s. 26-29. MOREENIKERROSTUMAT Ablaatiomoreeni Koko maa Keski-Pohjanmaa Kokkolan yleiskartan alue Lounais-Suomi Evon ympäristö (Lammi) Harviala-Turenki Hämeenlinnan ympäristö Tammela Tanner 1938, s. 479-481. Okko, V. 1949, s. 23. Virkkala 1963, s. 48, 56. Okko, M. 1965. Purokoski 1956, s. 12-13, 16. Virkkala 1961, s. 223-226, 234. Aartolahti 1968, s. 27-31. Drumliinit Koko maa Ahvenanmaa Etelä-Pohjanmaa Vaasan yleiskartan alue Sederholm 1911, s. 4-5. Tanner 1938, s. 485, 487-494. Hausen 1910, s. 27-29. Jaatinen 1952. Jaatinen 1960, s. 11-23. Hausen 1964, s. 137-138. Tolvanen 1917, s. 103-107. Mölder ja Salmi 1954, s. 20-21.

15 Kaakkois-Suomi Mikke1in ympäristö Saimaan ympäristö He11aakoski 1922, s. 10-12. Okko, V. 1945, s. 36-41. He11aakoski 1934, s. 13-14. Keski-Suomi Kuopion y1eiskartan a1ue Brander 1934, s. 21. Kainuu Hyrynsa1men ympäristö Kuhrno, Pie1isjärvi, Taiva1- koski Nurmeksen y1eiskartan a1ue Raatteen ja Vuokkijärven ympäristöt Suomussa1men ympäristö Keski-Pohjanmaa Kokko1an y1eiskartan a1ue Lappi Lounais-Suomi Hämeen1innan ympäristö Koijärvi-Urja1a Pusu1a Tamme1a Virkka1a 1956 b, s. 7-8. Virkka1a 1952 a. Virkka1a 1948 b, s. 25-26. Virkka1a 1957, s. 9-10. Virkka1a 1951, s. 13-14, Virkka1a 1952 b, s. 75. Virkka1a 1954 a, s. 14. Leiviskä 1907, s. 51-56. Okko, V. 1949, s. 22. Tanner 1915, s. 159-175. Kaitanen 1969, s. 57-59. Virkka1a 1963, s. 49. Virkka1a 1961, s. 226-227. Aarto1ahti 1966. Sauramo 1915, s. 136-138. Aarto1ahti 1968, s. 23-27. 37-38. Pohjois-Pohjanmaa Muhos-Ou1u Laurin 1915, s. 68-69. Reunamuodostumat Päätemoreenit Koko maa Ahvenanmaa Tanner 1938, s. 494-502, 536-539. Hausen 1964, s. 138.

16 Kaakkois-Suomi Lahden ympäristö Okko, M. 1962, s. 30-36, 100-101. Kainuu Suomussalmen ympäristö Virkkala 1951, s. 14, 33-37, 50-53. Keski-Pohjanmaa Kokkolan yleiskartan alue Okko, V. 1949, s. 23. Keski-Suomi Kuopion yleiskartan alue Lappi Brander 1934, s. 36. Tanner 1915, s. 175-201, 211-213. Penttilä 1963, s. 49-50. Kujansuu 1967, s. 53-55. Lounais-Suomi Harviala-Turenki Hyvinkää-Lohja Jurmon ja Mörskärin ympäristöt Jylisjärven alue Keravan ympäristö Mäntsälä-Hausjärvi Riihimäen ympäristö Tammela Purokoski 1956, s. 12, 15-16. Virkkala 1963, s. 31-33, 36-43, 45-46. Berghell 1893 a, s. 36-39. Okko, V. 1957, s. 9, 18-21. Virkkala 1959, s. 17-18. Sauramo 1918, s. 26-27. Tynni 1969, s. 14-17. Aartolahti 1968, s. 31-32, 59-61. Salpausselät Wiik 1875, s. 233-235. De Geer 1884-1885, s. 438-439. Sederholm 1889, s. 26-36. Frosterus 1890. Rosberg 1892. Rosberg 1897-1899. Sederholm 1899, s. 10-11. Leiviskä 1910. Leiviskä 1917, s. 114-117. Leiviskä 1919. Leiviskä 1920. Ramsay 1921. Leiviskä 1923. Leiviskä 1931. Sauramo 1931.

17 Hyvinkää Hankoniemen ja Jussarön ympäristöt Hämeenlinnan ympäristö Itä-Suomi Jaala-Saimaa Joensuun ympäristö Jylisjärven alue Lahden ympäristö Lahti-Heinola Lappeenrannan ympäristö Lohjan ympäristö Lounais-Suomi Nurmijärven ympäristö POhjois-Karjala Riihimäen ympäristö Tammelan ympäristö Savonlinnan ympäristö Valkealan ympäristö Tanner 1932. Tanner 1933. Leiviskä 1935. Aarnio 1938 b, s. 5-6. Tanner 1938, s. 539-543, 548-549, 552-57l. Hyyppä 1951. Sauramo 1958. Donner 1952. Moberg 1891 a, s. 29-30. Tigerstedt 1890, s. 56-60, 67-70. Virkkala 1961, s. 235-237. Ramsay 1891. Berghell 1893 b. Mölder 1960. Mölder 1966. Frosterus ja Wilkman 1917, s. 51-56. Repo 1969, s. 32-34. Okko, V. 1957. Moberg 1888 d, s. 50-51. Donner 1951, s. 7-16. Okko, M. 1962. Hyyppä 1966. Brenner ja Tanner 1930. Berghell 1899, s. 32-36. Donner, Lappalainen ja West 1968. Jernström 1876 b, s. 95-109. Hult 1887, s. 323-331. Milthers 1901. Leiviskä 1927. Metzger 1927 a. Virkkala 1963. Moberg 1889 d, s. 42-43. Repo 1957, s. 110-121. Tynni 1969, s. 24-31. Sederholm 1892, s. 70-71. Aartolahti 1968, s. 61-69. Berghell 1905, s. 53-59. Sederholm 1893, s. 26-29. Muut reunamuodostumat Keski-Suomi Jyväskylän ympäristö Kuopion yleiskartan alue Tanner 1938, s. 538-539. Leiviskä 1951. Repo 1964. Brander 1934, s. 36-37.

18 Lounais-Suomi Hämeenkangas Herlin 1891. Virkkala 1956 a. Virkkala 1963, s. 57-66. Matisto ja Virkkala 1964, s. 114-117. POhjois-Karjala Eno, Ilomantsi Jaamankangas Rosberg 1892, s. 38-47. Frosterus ja Wilkman 1917, s. 59-68. Leiviskä 1951. Repo 1957, s. 122-137. Repo 1960. Repo 1969, s. 34-39. MOREENIAINES Kivilaji- ja mineraalikoostumus Yleistä Koko maa Aluejakoa laajemmat alueet Pohjanlahti Ahvenanmaa Finströmin ympäristö Virkkala 1960 b, s. 21-23. Sederholrn 1889, s. 14-15. Kivekäs 1946, s. 27-43, 72-77, 87-95. Aarnio 1935, s. 76-78. Soveri ja Hyyppä, J.M.I. 1966. Veltheirn 1962, s. 41-121, 126-154. Moberg 1891 b, s. 22. Frosterus 1892, s. 54-55. Hausen 1911. Hausen 1964, s. 139-141, 144-146. Frosterus ja Sederholm 1892, s. 40. Etelä-Pohjanmaa Korsnäs Seinäjoki Vaasan yleiskartan alue Hyvärinen 1958, s. 9. Pääkkönen 1966, s. 10-15. Mölder ja Salrni 1954, s. 28-30. Kaakkois-Suorni Lahden ympäristö Lappeenrannan yrnpäristö Okko, M. 1962, s. 57-58, 80, 125-126. Berghell 1899, s. 32-33.

19 Luumäki Mikkelin ympäristö Savonlinnan yleiskartan alue Sederholm 1893, s. 24-25, 27-28. Frosterus 1913, s. 25. Okko, V. 1945, s. 35-43. Berghell 1905, s. 34-35, 47-48. Kainuu Hyrynsalmen ympäristö Kajaanin ympäristö Nurmeksen yleiskartan alue Raatteen ja Vuokkijärven ympäristöt Suomussalmen ympäristö Virkkala 1956 b, s. 10-12. Sauramo 1926, s. 23. Virkkala 1948 b, s. 35-39. Virkkala 1957, s. 13-14. Virkkala 1951, s. 27-28. Virkkala 1954 a, s. 17-19. Keski-Pohjanmaa Kokkolan yleiskartan alue Nivala, Rautio, Vihanti Vihannin ympäristö Okko, V. 1949, s. 33-38. Kauranne 1957. Hyyppä 1948, s. 100-109. Hyyppä 1950 a, s. 38-40. Keski-Suomi Jyväskylän ympäristö Karstula Padasjoki-Kuhmoinen Viitasaari Lappi Laanilan ympäristö Loukinen Lounais-Suomi Etelä-Satakunta Hankoniemen ja Jussarön ympäristöt Harviala-Turenki-Janakkala Helsingin ympäristö Hyvinkään ympäristö Hämeenlinnan ympäristö Keravan ympäristö Koijärvi-Urjala Laitilan ympäristö Loimaan ympäristö Mustiala (Tammela) Nokia-Vesilahti Nurmijärvi Brenner 1927, s. 21. Saksela 1930, s. 30-31. Brander 1934, s. 20. Hult 1889, s. 79, 82-83. Kauranne ja Tynni 1961, s. 26-27. Tanner 1915, s. 12-15. Penttilä 1963, s. 17-19. Ohlson 1969, s. 18-20. Jernström 1876 a, s. 44-45. Säntti 1960, s. 7-14. Moberg 1891 a, s. 25. Purokoski 1956, s. 13. Hyyppä 1950, s. 29. Virkkala 1969 c. Virkkala 1958, s. 99-100. Virkkala 1969 a, s. 16-18. Virkkala 1959, s. 21. Aartolahti 1966, s. 45. Hellaakoski 1930, s. 11-23, 38-39. Wilkman 1898, s. 57-58. Aarnio 1920, s. 8. Sillanpää 1961, s. 13. Virkkala 1959, s. 21-22.

20 Paraisten ympäristö Pohjan ympäristö Riihimäen ympäristö Satakunta Tampereen ympäristö Uudenkaupungin ympäristö Luet.eis-Suomi Ylitornio POhjois-Karjala Joensuun yleiskartan alue Joensuun ympäristö Outokumpu Hausen 1934, s. 30-32. Frosterus 1917, s. 25. Tynni 1969, s. 20-21. Kivinen 1941, s. 4. Virkkala 1962, s. 18-20. Gylling 1891, s. 59-62. Okko, V. 1941. Okko, V. 1944, s. 13-17. Okko, V. 1946, s. 15-16, 21-23. Korpela 1969, s. 20-21, 34, 75-76. Kauranne 1957. Repo 1957, s. 57-74, 81-88. Frosterus ja Wilkman 1917, s. 41, 50. Repo 1969, s. 18-20. Kauranne 1957. POhjois-Pohjanmaa Liminka Rantsila Purokoski 1958, s. 20-21. Sauramo 1926, s. 24. Geokemialliset piirteet Yleistä Kauranne 1958 b. Kauranne 1958 c. Hoffren 1960. Paarma 1960. Kauranne ja Nurmi 1967. Etelä-Pohjanmaa Korsnäs Petolahti Seinäjoki Hyvärinen 1958, s. 15-21. Kauranne, Lindberg ja Lyytikäinen 1961. Kauranne 1967 c. Pääkkönen 1966, s. 16-22. Keski-Pohjanmaa Alavieska, Kärsämäki Kärsämäki Rautio Kauranne 1967 c. Kauranne, Lindberg ja Lyytikäinen 1961. Kauranne 1958 a.

21 Keski-Suomi Pihtipudas, Viitasaari Kauranne, Lindberg ja Lyytikäinen 1961. Viitasaari Kauranne 1967 a. Kauranne 1967 b. Kauranne 1967 c. Kauranne ja Tynni 1961, s. 16-17. Lappi Enontekiö Wennervirta 1968. Lounais-Suomi Tyrvää Wennervirta 1968. Luoteis-Suomi Y1itornio Kauranne 1958 a. POhjois-Savo Kiuruvesi, Säyneinen Wennervirta 1968. POhjois-Karja1a Repo 1957, s. 88-89. Mekaaninen koostumus Y1eistä Koko maa A1uejakoa 1aajempia a1ueita Ahvenanmaa Kauranne 1960 b. Aarnio 1938 a. Aarnio 1938 b, s. 5-6. Leiviskä 1939, s. 262. Kivekäs 1946, s. 43-54. Soveri 1964, s. 343. Virkka1a 1969 b. Aaltonen 1939, s. 96-126. Aaltonen 1947, s. 70-87. Viro 1947. Miko1a 1957, s. 9-14, 19-26. Soveri ja Hyyppä, J.M.I. 1966, s. 9-12. Jaatinen 1960. Hausen 1964.

22 Ete1ä-Pohjanmaa Forsby Kristiinankaupunki Vaasan y1eiskartan a1ue Kaakkois-Suomi Anja1a-Kymi Lahden ympäristö Mikke1in ympäristö Mikke1in-Pieksämäen ympäristö Punkaharju Su1kava Sääminki Vierumäki (Heino1a m1k.) Aarnio 1927, s. 36-41. Mö1der 1949 a, s. 65-66. Frosterus 1922, s. 7. Brander 1943, s. 123. Mö1der ja Sa1mi 1954, s. 30-34. Va1anko 1957, s. 15-16. Si11anpää ja Urvas 1966, s. 13-14, 31-33. Okko, M. 1962, s. 58-59, 63-65. Purokoski 1954, s. 19-21. Kivinen 1941. Va1anko 1957, s. 15-16. Aaltonen 1932, s. 52-53. Brander 1943, s. 123. Aarnio 1935, s. 74-75. Sauramo 1931, s. 303-304. Kainuu Hyrynsa1men ympäristö Kajaanin ympäristö Nurmeksen y1eiskartan a1ue Pa1tamo, Sotkamo Raatteen ja Vuokkijärven ympäristöt Suomussa1men ympäristö Keski-Pohjanmaa Kokko1an ympäristö Kokko1an y1eiskartan a1ue Kärsämäki Pyhäjärven ympäristö Rautio Vihanti Virkka1a 1956 b, s. 12-13. Keränen 1947, s. 12. Virkka1a 1948 b, s. 39-41. Aarnio 1935, s. 74-75. Virkka1a 1957, s. 14-15. Virkka1a 1951, s. 27-28, 35. Virkka1a 1952 b, s. 69-70. Virkka1a 1954 a, s. 19-20. Heinonen 1957, s. 12-13. Brander 1943, s. 123. Okko, V. 1949, s. 28-33. Kauranne ja Tynni 1961, s. 30. Sauramo 1926, s. 20-21. Kauranne 1958 a, s. 35. Hyyppä 1948, s. 102-109. Keski-Suomi Hankasa1mi, Konnevesi Jyväsky1än ympäristö Kuhmoinen Pie1avesi, Tervo Viitasaari Va1anko 1957, s. 15-16. Brenner 1927, s. 18-21. Sakse1a 1930, s. 28-36, 38. Repo 1964, s. 151. Aarnio 1935, s. 74-75. Kivinen 1941. Aarnio 1935, s. 74-75. Kauranne ja Tynni 1961, s. 23-24.

23 Lappi Enontekiö Inari-Sodanky1ä Länsi-Lappi Kaitanen 1969, s. 52-53. Oh1son 1964, s. 128-130. Leiviskä 1941, s. 62-63. Kujansuu 1967, s. 18. Lounais-Suorni Harvia1a-Turenki Helsingin yrnpäristö Härneen1innan yrnpäristö Janakka1a-Loppi Kangasa1a-Pä1käne Karja10hja Keravan yrnpäristö Laiti1a Lohja Martti1a, Oripää, Tarvasjoki Nurnrni-Pusu1a Parainen Pohj a Riihirnäen yrnpäristö Tarnrne1a Tarnpereen yrnpäristö Urja1a Va1keakoski-Leteensuo Vehrnaa Luoteis-Suorni Pohjois-Karja1a I1ornantsi, Kiihte1ysvaara, Tohrnajärvi Joensuun y1eiskartan a1ue Joensuun yrnpäristö Kuusjärvi Pie1isjärvi Purokoski 1956, s. 14-15. Kivinen 1939, s. 30-33. Virkka1a 1946, s. 13-14. Hyyppä 1950 b, s. 28-30. Virkka1a 1961, s. 221-223. Virkka1a 1969 a, s. 19-20. Virkka1a 1963, s. 40-41, 63-64. Vuorinen 1961, s. 16-21, 23-24, 42-43, 45-46, 49-50, 52-53. Aarnio 1916, s. 5-6, 33-34. Virkka1a 1959, s. 23-25. Virri 1964, s. 17-18, 29-30. He11aakoski 1930, s. 16-17. Aarnio 1935, s. 74-75. Aarnio 1933, s. 20. Vuorinen 1946, s. 23-24, 26-27. Brander 1943, s. 123. Frosterus 1917, s. 25-26. Tynni 1969, s. 21-23. Aarnio 1920, s. 8. Vuorinen 1959, s. 17-20, 42-47. Virkka1a 1960 a, s. 170-171. Virkka1a 1962, s. 20-22. Virkka1a 1963, s. 40-41, 63-64. Matisto ja Virkka1a 1964, s. 91-92. Aarto1ahti 1967, s. 114-115. Erviö 1965, s. 12-13, 24, 26, 28-29, 3l. Aarnio 1930, s. 21-22. Okko, V. 1944, s. 17-26. Korpe1a 1969, s. 19, 33, 45-46, 61, 74-75. Frosterus 1922, s. 6-7. Repo 1957, s. 53-57, 119-121. Kivinen 1941. Mie10nen 1965, s. 25-31. Frosterus ja Wi1krnan 1917, s. 41-45. Repo 1969, s. 16-17. Kivinen 1941. Va1anko 1957, s. 15-16. Virkka1a 1952 a, s. 99-100.

24 POhjois-Pohjanmaa Liminka Oulun ympäristö Siikajoki Purokoski 1958, s. 19-20. Soini ja Virri 1968, s. 18-19, 34-43. Helle 1965, s. 5-8. Pohjois-Savo Iisalmi Iisalmi ja Suonenjoki Kaavi Kiuruvesi Kuopion ympäristö Siilinjärvi Aarnio 1935, s. 74-75. Kivinen 1941. Kauranne ja Tynni, s. 34. Kauranne 1959, s. 5-6. Valanko 1957, s. 15-16. Keränen 1947, s. 12. Suuntaus Yleistä Etelä-Pohjanmaa Korsnäs Vaasan yleiskartan alue Kauranne 1960 a. Virkkala 1960 b, s. 14-21. Mölder 1948, s. 47-49. Hyvärinen 1958, s. 9, 13-15. Mölder ja Salmi 1954, s. 25-26. Kaakkois-Suomi Lahden ympäristö Sippola Okko, M. 1962, s. 32-35. Hyyppä 1966, s. 74. Kivekäs 1946, s. 24-27. Kainuu Hyrynsalmen ympäristö Nurmeksen yleiskartan alue Raatteen ja Vuokkijärven ympäristöt Suomussalmen ympäristö Keski-Pohjanmaa Kokkolan yleiskartan alue Kärsämäki Kärsämäki, Nivala Nivala Rautio Vihannin ympäristö Virkkala 1956 b, s. 9-10. Virkkala 1948 b, s. 31-34. Virkkala 1957, s. 12-13. Virkkala 1951, s. 22-37, 44-49. Virkkala 1952 b, s. 69-74. Virkkala 1954 a, s. 17. Heinonen 1957, s. 13. Okko, V. 1949, s. 27-28. Kauranne ja Tynni 1961, s. 28. Kauranne 1967 d. Kauranne 1960 a. Kauranne 1958 a, s. 37. Hyyppä 1948, s. 101, 109-111, 114. Hyyppä 1950 a, s. 40-41.

25 Keski-Suomi Jyväsky1än ympäristö Viitasaari Lappi Laani1an ympäristö Repo 1964, s. 148-150. Kauranne 1960 a. Kauranne ja Tynni 1961, s. 17. Kauranne, Lindberg ja Lyytikäinen 1961, s. 461-462. Kauranne 1967 b, s. 259-260. Kujansuu 1967, s. 26-36, 61-62. Kaitanen 1969, s. 61-63. Pentti1ä 1963, s. 19-20. Lounais-Suomi Helsingin ympäristö Hyvinkää Hämeen1innan ympäristö Keravan ympäristö Koijärven-Urja1an a1ue Nummi-Lohja, Vihti Riihimäen ympäristö Tampereen ympäristö Luoteis-Suomi POhjois-Karja1a Joensuun ympäristö Outokumpu Pie1isjärvi Hyyppä 1950 b, s. 27, 29-30. Heinonen 1957, s. 13, 80. Virkka1a 1954 b. Virkka1a 1961, s. 217-220. Virkka1a 1969, s. 14-16. Virkka1a 1959, s. 19-21. Aarto1ahti 1966, s. 46. Kivekäs 1946, s. 24-27. Tynni 1969, s. 17-20. Virkka1a 1960 a, s. 170-172. Virkka1a 1962, s. 16-17. Korpe1a 1969, s. 21-22, 30, 37, 42, 53-57, 58, 78-80. Repo 1957, s. 89-97. Repo 1969, s. 20-21. Kauranne 1967 d. Virkka1a 1952 a, s. 100-101. LOHKAREET JA LOHKAREVIUHKAT Y1eistä Laitakari 1937, s. 125-130. Pääkkönen 1949. Sakse1a 1949 c, s. 38-64. Sakse1a 1964, s. 176-180. Häk1i ja Kero1a 1966. A1uejakoa 1aajemmat a1ueet Ahvenanmaa-Lounais-Suomi Ete1ä-Suomi Hausen 1912 a. Leiviskä 1920, s. 255-259. Hausen 1921.

26 Pohjan1ahti Selkämeren ja 1äntisen Suomen1ahden rannikkoa1ueet Se1kämeri Ahvenanmaa Finströmin ympäristö Fög1ön ympäristö Hammar1and Kum1ingen ympäristö Maarianhaminan ympäristö Ete1ä-Pohjanmaa Korsnäs Lauhavuori (Isojoki) Lappajärven ympäristö Peto1ahti Seinäjoki Vaasan y1eiskartan a1ue Vaasan ympäristö Kaakkois-Suomi Haminan ympäristö Kangas1ampi Kangasniemi Kangasniemi, Mäntyharju, Ruoko1ahti Lahden ympäristö Mikke1in y1eiskartan a1ue Pernaja-Ruotsinpyhtää Savon1innan y1eiskartan a1ue Ve1theim 1958. Ve1theim 1969, s. 34-47. Esko1a 1928. Veltheim 1959. Wiik 1878, s. 59-63. De Geer 1881. Wiik 1881. De Geer 1884-1885. Wiman 1905. Hausen 1910, s. 27. Hausen 1914. Metzger 1927 b. Hausen 1964, s. 142-144. Frosterus ja Sederholm 1 892, s. 37-38. Frosterus 1895, s. 42. Backman 1937. Moberg 1891 b, s. 29-31. Frosterus 1892, s. 53-54. Tolvanen 1917, s. 106-108. Mölder 1949 b. Hyvärinen 1958, s. 11-15. Sauramo 1928, s. 106-107. Simonen ja Kouvo 1955, s. 76-77. Sauramo 1924 a, s. 24. Sauramo 1940, s. 36-37. Mölder 1948. Saksela 1949 a. Saksela 1949b. Kauranne, Lindberg ja Lyytikäinen 1961, s. 458-459. Pääkkönen 1966, s. 8-9. Mölder ja Salmi 1954, s. 26-28. West1in 1919, s. 136-137. Hausen 1912 c, s. 21-29. Moberg 1895, s. 20. Repo 1956. Savolahti ja Kurki 1964, s. 17l-175. Frosterus 1896. Sederholm 1928. Eskola 1938. Moberg 1888 d, s. 44-46. Okko, M. 1962, s. 123-128. Frosterus 1913, s. 22. Moberg 1889 b, s. 23. Berghell 1905, s. 34-36.

27 Kainuu Hyrynsalrni Paltarno (Melalahti) Vuolijoki (Otanrnäki) Keski-Pohjanrnaa Haapajärvi, Nivala, Teerijärvi Keuruu Kokkolan yleiskartan alue Kärsärnäki Nivala Rautio Vihanti Keski-Suorni Hankasalrni Hankasalrni, Laukaa Karstula Mikkelin yleiskartan alue Pihtipudas, Viitasaari Uurainen Viitasaari Lappi Inari Loukinen Sodankylä Lounais-Suorni Alastaro Hankoniernen ja Jussarön yrnpäristöt Helsingin yrnpäristö Härneenlinnan yrnpäristö Virkkala 1951, s. 21-22. Saurarno 1924 a, s. 26-27. Saurarno 1940, s. 36-37. Saksela 1949 a, s. 195-200. Leiviskä 1907, s. 30-43. Okko, V. 1948. Heinonen 1957, s. 14. Saksela 1949 c, s. 169-173, 177-195. Kulonpal0 1949. Okko 1949, s. 28-31. Kauranne ja Tynni 1961. Kauranne, Lindberg ja Lyytikäinen 1961, s. 463-464. Saksela 1949 b. Kauranne 1958, s. 35-36. Saurarno 1940, s. 36-37. Hyyppä 1948. Hyyppä 1950 a. Sederholrn 1928. Eskola 1938. Saurarno 1916, s. 4-5. Saurarno 1924 a, s. 23. Frosterus 1913, s. 22. Kauranne, Lindberg ja Lyytikäinen 1961, s. 454-462. Kuloppal0 1955. Kauranne ja Tynni 1961. Tanner 1915, s. 12-54. Tanner 1935. Ohlson 1969, s. 19-20. Rosberg 1891, s. 26-27, 34-35. Hausen 1912 b. Hausen 1912 c, s. 6-10. Hellaakoski 1930, s. 10-11. Eskola 1938. Virkkala 1963, s. 26-27. Laitakari, A. 1949. Moberg 1891 a, s. 28-29. Moberg 1888 b, s. 13-14. Hyyppä 1950 b, s. 40-41. Tigerstedt 1890, s. 55-56.

28 Jurmon ja Mörskärin ympäristöt Kangasala, Pöytyä Kangasala Keravan ympäristö Kisko (Orijärvi) Laitila Lohjan ympäristö Loimaan ympäristö Lounais-Häme Längelmäki, Vilppula Nauvon ympäristö Nurmijärven ympäristö Porvoon ympäristö Pöytyä Riihimäen ympäristö Rosala-Nötön ympäristö Salon ympäristö Satakunta Tammela Tammisaaren ympäristö Tampereen yleiskartan alue Turun ympäristö Uudenkaupungin ympäristö Vammalan ympäristö Vihdin ympäristö Ylöj ärvi Luoteis-Suomi Kemi Kemi-Tornio Ylitornio Berghell 1893 a, s. 35. Sederholm 1928. Matisto ja Vuorio 1967. Virkkala 1959, s. 22-23. Sauramo 1924 a, s. 20-23. Sauramo 1928, s. 106-107. Jernström 1876 b, s. 87-89, 102-103. Moberg 1889 a, s. 18-19. Wilkman 1898, s. 72-73. Aurola 1965, s. 48-49. Simonen 1950. Moberg 1890 c, s. 34-35. Moberg 1889 d, s. 39-41. Moberg 1888 d, s. 44-46. Moberg 1889 b, s. 23. Eskola 1926. Tynni 1969, s. 20. Edelman 1951, s. 159-160. Moberg 1890 a, s. 52-54. Laitakari 1925. Laitakari 1926, s. 46. Sauramo 1928, s. 106-107. Hausen 1912 C, s. 21-29. Moberg 1888 a, s. 23-25. Sauramo 1924 b, s. 23-25. Moberg 1890 b, s. 50-53. Gylling 1891, s. 84-86. Matisto 1964. Moberg 1889 C, s. 50-51. Niemelä 1965. Sauramo 1940, s. 36-37. Saksela 1949 b. Saksela 1949 C, s. 200-209. Inberg 1876, s. 9-10. Tegengren 1951. Sauramo 1924 a, s. 24-26. Saksela 1949 C, s. 209-210. Yletyinen 1967, s. 8, 15-16. POhjois-Karjala Eno Eno, Kiihtelysvaara, Kontiolahti, Rääkkylä Joensuun yleiskartan alue Karhunsaari (Liperi) Rosberg 1892, s. 17-26. Aurola 1955. Repo 1957, s. 74-81. Saksela 1923, s. 49. Sauramo 1924 a, s. 13. Saksela 1951. Frosterus ja Wilkman 1917, Sauramo 1924 a, s. 12. Saksela 1933, s. 29-32. s. 34-38.

29 Karhunsaari (Liperi), Outokurnpu ja Röksä (Kiihte1ys vaara) Kiihte1ysvaara Kiihte1ysvaara, Kontio1ahti Kontio1ahti ja Outokurnpu Liperi ks. Karhunsaari Outokurnpu Tuupovaara POhjois- Pohjanrnaa Pohjois - Savo Heinävesi Kaavi Sakse1a 1949 c, s. 131-154, 164-169, 173-177. Esko1a ja Sah1stein 1930. Marrno 1950. Saurarno 1924 a, s. 9-12, 28. Väyrynen 1924. Sakse1a 1948. Sakse1a 1949 b, s. 50. Sakse1a 1949 c, s. 131-154. Okko ja Pe1to1a 1958. Auro1a ja Vähäta10 1939, s. 87-89. Leiviskä 1907, s. 30-43. Saurarno 1928, s. 106-107. Sirnonen 1950. Sakse1a 1949 b. Suornen u1kopuo1e11e ku1keutunut lohkareaines Mi1thers 1909 ja 1933. Hausen 1912 a, 1912 c, 1913, s. 29-30, 1921, 1934. Esko1a 1933. MIKROFOSSIILIT A1uejakoa 1aajernrnat a1ueet Pohjois- Suorni Ete1ä- Pohjanrnaa Korsnäs Kristiinankaupunki Vaasan yrnpäristö Heinonen 1957. Hyyppä 1936, s. 458-462. Mö1der 1949 a, s. 70. Hyvärinen 1958, s. 10-11. Brander 1943, s. 126-130. Mö1der ja Sa1rni 1954, s. 30. Kaakkois - Suorni Su1kava- Puurna1a Brander 1943, s. 114-118, 128-130. Kainuu Hyrynsa1rni Kuhrno - Sotkarno Kanerva 1956, s. 32-33. Virkka1a 1948 a, s. 75.

30 Keski-Suomi Viitasaari Kauranne ja Tynni 1961. Keski-Pohjanmaa Kaar1e1a Kokko1an y1eiskartan a1ue Kärsämäki Koi11is-Suomi Brander 1943, s. 120-130. Okko, V. 1949, s. 38-39. Kauranne ja Tynni 1961. Korpe1a 1969. Lounais-Suomi Parainen Luoteis-Suomi Brander 1943, s. 118-120, 128-130. Korpe1a 1969. POhjois-Karja1a Nurmes Virkka1a 1948 b, s. 30. Pohjois-Savo Kaavi Kauranne ja Tynni 1961. TEKNINEN KÄYTTÖ JA OMINAISUUDET Y1eistä Laitakari, A. 1937, s. 65. Kivinen 1939, s. 47. He1ene1und 1964. Korpe1a 1964. Soveri 1964. Korhonen ja Tammirinne 1967. Ete1ä-Pohjanmaa Vaasan y1eiskartan a1ue Mö1der ja Sa1mi 1954, s. 35, 106. Kaakkois-Suomi Anja1a-Kymi Si11anpää ja Urvas 1966, s. 23. Kainuu Nurmeksen y1eiskartan a1ue Suomussa1men ympäristö Virkka1a 1948 b, s. 45. Virkka1a 1954 a, s. 21, 45.

31 Keski- Pohjanmaa Kokko1an y1eiskartan a1ue Lounais-Suomi Helsingin ympäristö Hämeen1innan ympäristö Keravan ympäristö Riihim~en ympäristö Tampereen ympäristö POhjois - Karja1a Joensuun ympäristö Okko, V. 1949, s. 40-41. Virkka1a 1946, s. 13-15. Virkka1a 1969 a, s. 51. Virkka1a 1959, s. 27-28. Hyyppä, Juho ja Tynni 1969. Virkka1a 1962, s. 23. Repo 1969, s. 61-62.

33 T E K I J Ä L U E T TEL 0 Aaltonen, V.T. Aarnio, B. (1932) tiber den Einfluss der Holzart auf den Boden. Metsätiet. Tutk.lait. Julk. N:o 17, s. 1-88. Summary: The effect of different species of tree on the soil, s. 63-67. (1939) Zur Stratigraphie des Podsolprofils besonders vom Standpunkt der Bodenfruchtbarkeit. 11. Metsätiet. Tutk.lait. Julk. N:o 27, s. 1-133. Selostus: Valaisua podsolimaan kerrallisuuteen silmälläpitäen varsinkin maan viljavuutta. 11, s. 90-93. (1947) Studien über die Bodenbildung in den Hainwäldern Finnlands mit einigen Beobachtungen über ausländische Braunerden. Metsätiet. Tutk. lait. Julk. N:o 35, s. 1-92. Selostus:Tutkimuksia maannostumisesta lehtometsissämme sekä muutamia havaintoja ulkolaisista ruskomaista, s. 65-68. (1916) Karjalohjan kirkonkylän eteläpuolella oleva seutu ja Immolan maatila. Agrogeol. Karttoja N:o 1~ Geol. Kom. S. 1-59. (1920) Mustiala. Agrogeol. Karttoja N:o 3. Geol. Kom. S. 1-75. (1927) Etelä-Pohjanmaa. Agrogeol. Karttoja N:o 5. Valtion Maatutkimuslaitos. S. 1-83. Summary, s. 79-82; (1930) Turku. Agrogeol. Karttoja N:o 6. Valtion Maatutkimuslaitos. S. 1-40. Summary, s. 38-40. (1933) Loimaa. Agrogeol. Karttoja N:o 7. Maatal. koelait. Maatutk.os. S. 1-56. Summary, s. 51-55. (1935) On the factors acting upon the qualities of the humus containing layer of natural soils. Maataloustiet. Aikakausk. 7. Vsk. 2. Vihko, s. 73-84. Selostus: Luonnontilaisten maiden humuspitoisen kerroksen ominaisuuksiin vaikuttavista seikoista, s. 84. Myös: Agrogeol. Julk. N:o 39, s. 1-14 ja Suomalainen Tiedeakatemia. Esitelmät ja Pöytäkirjat 1935, s. 81-92. 1936. (1938 a) Moreenin mekaaninen kokoomus Suomessa: Agrogeol. Julk. N:o 45, s. 1-14. Referat: Die mechanische Zusammensetzung der Moräne in Finnland, s. 12-13.

34 Aarnio, B. (1938 b) Die Mineralböden Finnlands. Aarnio, B. und Kivinen, E.: Böden Finnlands. Agrogeol. Julk. N:o 47, s. 1-17. Aartolahti, Toive (1966) Koijärven-Urjalan drumliinikenttä. Terra 78. Vsk. N:o 2, s. 42-50. Summary: The Koijärvi-Urjala drumlin field, s. 49-50. (1967) Ober die Dünen von Urjala. C.R. Soc. Geol. Finlande N:o 39, s. 105-121. Bull. Comm. geol. Finlande N:o 229. Alfthan, Max (1968) Die Geomorphologie des Gebiets von Tammela, Südfinnland. Fennia 97 N:o 7, s. 1-97. (1908) Bidrag till kännedom af Kymmene älf. Fennia 27 N:o 3, s. 1-96. Aurola, Erkki (1949) Ober die Verbreitun~ submoräner Sedimente als Widersp~elung der Bewegungen des Inlandseises. C.R. Soc. Geol. Finlande N:o 22, s. 41-63. Bull. Comm. geol. Finlande N:o 144. Aurola, Erkki Backman, A.L. (1955) Ober die Geschieberverfrachtung in Nordkarelien. Geotekn. Julk. N:o 56, s. 1-52. (1965) Lounais-Hämeen hyödyllisistä mineraaleista ja kivilajeista. Lounais-Hämeen Luonto N:o 21, s. 33-50. and Vähätalo, Veikko (1939) The pyrite deposit of Hevoskumpu in Tuupovaara. C.R. Soc. Geol. Finlande N:o 13, s. 87-95. Bull. Comm. geol. Finlande N:o 125. (1937) Fynd av ett ordoviciskt kalkblock i Hammarland pa Aland. (Notis). Geol. Fören. i Stockholm Förh. Bd. 59 H. 2, s. 242. Berghell, Hugo (1893 a) Kertomus karttalehtiin N:ot 23 & 24. Jurmo ja Mörskär. Geol. Kom. S. 1-45. (1:200 000). (1893 b) Beobachtungen über den Bau und die Configuration der Randmoränen im östlichen Finnland. Fennia 8 N:o 5, s. 1-4. (1896) Bidrag till kännedomen om Södra Finlands kvartära nivaförändringar. Fennia 13 N:o 2, s. 1-64. Bull. Comm. geol. Finlande N:o 5. Referat: Beiträge zur Kenntnis der quartären Niveauschwankungen SÜd-Finnlands, s. 61-64. (1899) Wiipurin karttalehden N:o 33 kertomus. Geol. Kom. S. 1-44. (1:200 000).

35 Berghell, Hugo (1905) Suomen Geologinen Yleiskartta. Lehti D 2. Savonlinna. Maalajikartan selitys. Geol. Korn. s. 1-117. (1:400 000). Berghell, Hugo ja Frosterus, Benj. (1897) Kertomus karttalehteen N:o 28. Säkkijärvi. Geol. Korn. S. 1-42. (1:200 000). Borg, Väinö Brander, G. Brenner, Thord (1899) Fysillis-maantieteellisiä tutkimuksia Kalvolan pitäjässä. Medd. Geogr. Fören. i Finland Vol. 4, s. 1-74. (1934) Suomen Geologinen Yleiskartta. Lehti C 3. Kuopio. Maalajikartan selitys. Geol. Korn. S. 1-67. (1:400 000). (1943) Neue Beiträge zur Kenntnis der interglazialen Bildungen in Finnland. C.R. Soc. Geol. Finlande N:o 15, s. 87-137. Bull. Comm. geol. Finlande N:o 128. (1927) Varvig lera överlagrad av morän fran trakterna öster om Jyväskylä stad i Finland. Fennia 47 N:o 9, s. 1-40. Referat: Von Moräne überlagerter Bänderton in der Gegend östlich von Stadt Jyväskylä in Finnland, s. 38-40. Brenner, Thord, och Tanner, V. (1930) Södra Salpausselkäs byggnad i järnvägsskärningen för Lahti-Heinolabanan. Fennia 52 N:o 9, s. 1-16. Referat: Der Bau des südlichen Salpausselkä im Eisenbahnschnitte der Lahti-Heinola-Bahn, s. 15-16. De Geer, Gerard (1881) Nagra ord om bergarterna pa Aland och flyttblocken derifran. Geol. Fören. i Stockholm Förh. Bd. V N:o 11, s. 469-484. (1884-1885) Om den skandinaviska landisens andra utbredning. Sveriges Geol. Unders. Sero C N:o 68, S. 436-466. Geol. Fören. i Stockholm Förh. Bd. VII, H. 7. Donner, J.J. (1951) Pollen-analytical studies of Late-glacial deposits in Finland. C.R. Geol. Finlande N:o 24, S. 1-92. Bull. Comm. geol. Finlande N:o 154. (1952) Om Salpausselkä vid Hyvinge. Terra 64. Vsk., S. 1-5. Summary: On Salpausselkä at Hyvinkää, S. 5. Donner, J.J., Lappalainen, V., and West, R.G. (1968) Ice wedges in south-eastern Finland. Geol. Fören. i Stockholm Förh. Vol. 90 Part 1, S. 112-116.

36 Edelman, Nils Erviö, Raimo (1951) Glacial abrasion and ice movement in the area of Rosala-Nötö, SW Finland. C.R. Soc. Geol. Finlande N:o 24, s. 157-169. Bul1. Comm. geol. Finlande N:o 154. (1965) Valkeakoski-Leteensuo. Agrogeol. Karttoja N:o 21. Maatalouden Tutkimuskeskus, s. 1-56. Summary: Soil map of Valkeakoski-Leteensuo, s. 21-22. Eskola, Pentti (1926) Lounais-Suomen kivien jääkaudenaikaiset matkat. Satakunta IV, s. 30-36. _ - Eskola, (1928) On rapakivi rocks from the bottom of the Gulf of Bothnia. Fennia 50 N:o 27, s. 1-29. (1933) Tausend Geschiebe aus Lettland. Ann. Acad. Sci. Fennicae, Sero A 39 N:o 5, s. 1-41. (1934) Tuhat Latviasta kerättyä irtokiveä. Suomalainen Tiedeakatemia. Esitelmät ja Pöytäkirjat 1933, s. 134-136. (1938) On the esboitic crystallization of orbicular rocks. J. Geol. Vol. 46 N:o 3, Part 11, s. 448-485. Pentti, and Sah1stein, Th.G. (1930) On astrophyl1itebearing nepheline syenite gneiss found as a boulder in Kiihtelysvaara, eastern Finland. C.R. Soc. Geol. Finlande N:o 3, s. 77-88. Bul1. Comm. geol. Finlande N:o 92. Frosterus, Benj. (1890) Nagra iakttagelser angaende skiktade moräner samt rul1stens-asar. Fennia 3 N:o 8, s. 1-10. Auszug: Einige Beobachtungen über geschichtete Moränen und Asar, s. 9-10. _ - (1892) Kertomus karttalehteen N:o 21. Maarianhamina. Geol. Kom. S. 1-69. (1:200 000). (1895) Kertomus karttalehteen N:o 25. Föglö. Geol. Kom. S. 1-44. (1:200 000). (1896) tiber einen neuen Kugelgranit von Kangasniemi in Finnland. Bull. Comm. geol. Finlande N:o 4, s. 1-38. (1913) Suomen Geologinen Yleiskartta. Lehti C 2. Mikkeli. Maalajikartan selitys. Geol. Kom. S. 1-49. (1:400 000). (1917) Pohjan (Pojo) lahden pohjoisosan ympärillä oleva seutu ja Gumnäs-Odnäsin sotilasvirkatal0. Agrogeol. Karttoja N:o 2. Geol. Kom. S. 1-81. (1:200 000).

37 Frosterus, Benj. (1921) Maalajien pinta-ala Uudenmaan läänissä. Geotekn. Julk. N:o 28, s. 1-14. Agrogeol. Julk. N:o 11. - II _ (1922) Suomen maaperä. Geotekn. Julk. N:o 34, s. 1-37. Suomen Maatalous 1922. Frosterus, Benj., ja Sederholm, J.J. (1892) Kertomus karttalehteen N:o 17. Finström. Geol. Kom. S. 1-53. (1:200 000). Frosterus, Benj., ja Wi1kman, W.W. (1917) Suomen Geologinen Yleiskartta. Lehti D 3. Joensuu. Maalajikartan selitys. Geol. Kom. S. 1-153. (1:400 000). Gylling, Hjalmar (1881) Bidrag till kännedom af vestra Finlands glaciala och postglaciala bildningar. Bidr. kännedom af Finlands Natur och Folk N:o 35, s. 109-183. (1891) Kertomus karttalehteen N:o 12. Uusikaupunki. Suomen Geol. Tutkimus. S. 1-94. (l:?oo 000). Hausen, H. (1910) Orografiska studier pa Aland med särskild hänsyn till rapakiviberggrunden och dess förklyftningsförhallanden. Fennia 28 N:o 4, s. 1-37. Summary: Orographical studies in Aland, with special reference to the rapakivi-rocks, s. 36-37. (1911) Stenräkningar pa Aland. Geol. Fören. i Stockholm Förh. Bd. 33, s. 495-502. (1912 a) Data beträffande frekvensen af jotniska sandstensblock i de mellanbaltiska trakternas istidsaflagringar. Geol. Fören. i Stockholm Förh. Bd. 34 H. 5, s. 495-499. (1912 b) Undersökning af porfyrblock fran sydvästra Finlands glaciala aflagringar. Fennia 32 N:o 2, s. 1-34. Bull. Comm. geol. Finlande N:o 31. (1912 c) Studier öfver de sydfinska ledblockens spridning i Ryssland, jämte en öfversikt af isrecessionens förlopp i Ostbaltikum (Preliminärt meddelande). Fennia 32 N:o 3, s. 1-32. Referat: Studien über die Ausbreitung der südfinnischen Leitblöcke in Russland, nebst einer tlbersicht der letzten Eisrezession im Ostbaltikum, s. 30-32. Bull. Comm. geol. Finlande N:o 32.

38 Hausen, H. 11 Heinonen, Leo (1913) tiber die Entwicklung der Oberflächenformen in den russischen Ostseeländern und angrenzenden Gouvernements jnder Quartärzeit. Fennia 34 N:o 3, s. 1-142. (1914) Tillägg till Reinh. Hausen: Kalkutförsel fran Aland under äldre tider. Fennia 34 N:o 5, s. 10-11. (1921) Data angaende förekomsten af fennoskandiska ledblock i Osteuropas kvartära aflagringar, jämte nagra drag av Rysslands kvartära geomorfologi. (Reseberättelse) Fennia 42 N:o 8, s. 1-34. Referat: Das Vorkommen fennoskandischer Geschiebe in den quartären Ablagerungen Ost-Europas. Einige Züge der quartären Geomorphologie Russlands, s. 26-32. (1934) tiber ein neuentdecktes Kaolin-Sandstein Vorkommen im kristallinen Kalkstein auf Pargas Alön, Gegend von Abo-Turku, SW-Finnland. Acta Acad. Aboensis, Sero Math.-Phys. Vol. 8 N:o 1, S. 1-59. (1942) Der Abschnitt Finnlands der kaledonischen tiberschiebungszone (Gern. Enontekiö). Soc. Sei. Fennica, Comment. Phys.-Math. Tome 11:9, S. 1-107. (1964) Geologisk beskrivning över landskapet Aland. Skrifter utgivna av Alands Kulturstiftelse, tome 4, S. 1-196. (1957) Studies on microfossils in the tills of the North European glaciation. Ann. Acad.. Sei. Fennicae, Sero A 111 N:o 52, S. 1-92. Summary, S. 76-77. Helenelund, K.V. (1964) Moreenimaalajien kantavuusominaisuuksista. VTT, Tied. Sarja III-Rakcnnus N:o 79, S. 1-113. Hellaakoski, Aaro (1922) Suursaimaa. Fennia 43 N:o 4, S. 1-122. Referat: Suursaimaa (Gross-Saimaa), S. 112-122. (1930) On the transportation of materials in the esker of Laitila. Fennia 52 N:o 7, S. 1-42. Selostus: Terra 42. Vsk. N:o 4, S. 223-234. (1934) Die Eisstauseen des Saimaa-Gebietes. Fennia 59 N:o 4, S. 1-102. Helle, Reijo (1965) Strandwallbildungen im Gebiet am Unterlauf des Flusses Siikajoki. Fennia 95 N:o 1, S. 1-35.

39 Helle, Reijo ja Ylinen, Mauno (1965) Hangaskankaasta Kajaanin Rokuan harjujaksossa. Terra 77, Vsk. N:o 3, s. 104-111. Summary: An experiment at esker study with the aid of pollen analysis and radiocarbon dating, s. 110. Herlin, Rafael (1891) Tavastmons och Tammerforsasens glacialgeologiska betydelse. Geogr. Fören. Tidskr. 3. Vsk., s. 88-113. Hoffren, Väinö (1960) Geokemialliseen malminetsintään soveltuvista analyyttisistä menetelmistä. Sovellettua geologiaa; toim. K. Virkkala. Geotekn. Julk. N:o 65, s. 40-44. Summary: On the analytical methods appropriate for the use in the geochemical prospecting for ores, s. 44. Hult, R. Hyvärinen, Hyyppä, Esa (1887) Lojobäckenets bildning. Bidr. kännedom af Finlands Natur o. Folk H. 45, s. 223-341. (1889) Anteckningar om trakten mellan Lummene och Vesijako. Geogr. Fören. Tidskr. 1. Vsk., s. 77-97. Lauri (1958) Lyijymalmin geokemiallisesta prospektoinnista Korsnäsissä. Geokemiallinen ja biogeokemiallinen malminetsintä. Toim. Vladi Marmo. Geotekn. Julk. N:o 61, s. 7-22. Summary: On the geochemical prospecting for the lead ore at Korsnäs, s. 21. (1936) Über die spätquartäre Entwicklung Nordfinnlands mit Ergänzungen zur Kenntnis des spätglazialen Klimas. Vorläufige Mitteilung. C.R. Soc. Geol. Finlande N:o 9, s. 401-465. Bull. Comm. geol. Finlande N:o 115. (1948) Tracing the source of the pyrite stones from Vihanti on the basis of glacial geology. C.R. Soc. Geol. Finlande N:o 21, s. 97-122. Bull. Comm. geol. Finlande N:o 142. (1950 a) Vihannin kiisulohkareiden emäkallion etsintää glasiaaligeologisilla perusteilla. Vuoriteollisuus 8. Vsk. N:o 1, s. 38-43. Summary, s. 43. (1950 b) Helsingin ympäristö. Maaperäkartan selitys. Geologinen tutkimuslaitos. S. 1-53. (1:50 000). (1951) Kuvia Salpausselän rakenteesta. (Esitelmä). Geologi 3. Vsk. N:o 2-3, s. 5-7. Summary: On the structure of the First Salpausselkä, s. 6-7.

40 Hyyppä, Esa (1966) I Salpausselän geologinen rakenne Lahden seudulla. Geologi 18. Vsk. N:o 6, s. 73-76. Summary: On the structure of the First Salpausselkä at Lahti, s. 75-76. Hyyppä, Juho ja Tynni, Risto (1969) Mineraalimaalajien tekninen soveltuvuus. Suomen Geologinen Kartta 1:100 000. Maaperäkartan selitys. Geologinen tutkimuslaitos. S. 66-83. Häkli, T.A., and Kerola, P. (1966) A computer program for boulder train analysis. C.R. Soc. Geol. Finlande N:o 38, s. 219-235. Bull. Comm. geol. Finlande N:o 222. Hänninen, Kaarlo (1915) Drumlinmaisemien järvistä ja reiteistä Oulankajoen alueella Kuusamossa. Medd. Geogr. Fören. i Finland Vol. 11, S. 1-153. Inberg, Isak Joh. (1876) Bidrag till Uleaborgs läns geognosi. Bidr. kännedom af Finlands Natur O. Folk, H. 20, S. 1-19. Jaatinen, Stig (1952) Ramsholm - en aländsk drumlin. Terra 64. Vsk., S. 57-65. Summary: Ramsholm, a drumlin of Aland Island, S. 64. (1960) The glacial morphology of the Aland Islands, with special reference to the superficial deposits. Fennia 84 N:o 1, S. 5-38. Resume: Les formes glaciaires de l'ile Aland, S. 37-38. Jernström, A. Mauritz (1874) Material till Finska Lappmarkens geologi I. Utsjoki och Enare Lappmarker. Bidr. kännedom af Finlands Natur O. Folk H. 21, S. 93-229. (1876 a) Om qvartärbildningarna längs Abo-Tammerfors-Tavastehus jernvägslinie, enligt undersökningar 1875. Bidr. kännedom af Finlands Natur O. Folk H. 20, S. 21-75. (1876 b) Strödda geognostiska anteckningar. I & 11. Bidr. kännedom af FinlandsNatur O. Folk H. 20, S. 77-115. Kaitanen, Veijo (1969) A geographical study of the morphogenesis of northern Lapland. Turun Yliopiston Maantiet. lait. Julk. N:o 48, S. 1-85. Kanerva, Reino (1956) Pollenanalytische Studien über die spätquartäre Wald- und Klimageschichte von Hyrynsalmi in NO-Finland. Ann. Acad. Sei. Fennicae A 111 N:o 46, S. 1-105.