Haaroinen, Hartoinen & Lappijoki K Y L Ä K E S K I V I I K K O E L S A H I E T A L A

Haaroinen, Hartoinen & Lappijoki K Y L Ä K E S K I V I I K K O 1 3. 3. 2 0 1 3 E L S A H I E T A L A

Loimaa 1932

Niinijoen neljänneskunnan pohjoisimmat kylät Alue asutettu ensimmäisten joukossa Loimaalla Liikenteellisesti keskeisellä paikalla Yksi Loimaan vanhimmista silloista Kestikievari 1600-luvulla Viljelyskelpoista maata oli vähän ja verotus kova > Talot joutuivat koville ja kruunun haltuun jokainen jossain vaiheessa

Ote pitäjänkartasta vuodelta 1650. Kansallisarkiston digitaaliarkisto.

Isojakokartta vuodelta 1758. Maanmittaushallituksen kartta-arkisto.

Niinijoki ajan virrassa. Niinijoen Kyläyhdistys r.y. 2004

Haaroinen Vuonna 1540 kylässä kaksi taloa joiden isännät olivat Martti ja Jaakko Jaakon talo oli jonkin aikaa jaettuna 1500-1600 luvulla 1624-1658 rusthollina ja jälleen vuoden 1700 jälkeen Talot kulkevat suvuissa ja autioituvat välillä, kunnes ne yhdistetään Haaroisten kartanoksi vuonna 1700 1700-1748 tilan omistaa kornetti (myöh. everstiluutnantti) Berntd Rehbinder & perilliset 1749-1753 Professorin vaimo Maria Wallenius 1754-1786 professori (myöh. piispa) Jakob Gadolin 1787-1797 majuri Johan Fredrik von Willebrandt Verho 1993: Loimaan talonpoikaissuvut 1540-1870. Laakso 1994: Suur-Loimaan historia II.

Haaroisten räätälin tapaus Haaroisissa toimi 1660-luvulta lähtien pitäjänräätäli Perttu Jaakonpoika (talollisen jälkeläinen, asui kotitalossaan) Ajan oloon hyvin varakas mies Naapurin palkollinen Heikki Yrjönpoika varasti kulta- ja hopeaesineitä Asiaa setvittiin käräjillä ja syylliset saivat hurjat tuomiot Laakso 1994: Suur-Loimaan historia II.

Hartoinen Vuonna 1540 kylässä kolme taloa Hossa (Mats Hardhoijs), Kokki (Sipi hardhois) ja Pöppö (? Esko öppöij) Vuodesta 1585 Pöppö yhdistettiin Hossaan Kokin talo jaettiin kahtia 1569, mutta yhdistettiin 1500- luvun lopulla jälleen yhdeksi 1600-luvulla sekä Kokki että Hossa autioituivat useita kertoja 1700 luvun alussa Hossan ottaa viljeltäväkseen Mikel Håssio ja Kokin Matti Kokinlieru Vuoden 1700 ruodutusluettelossa talot varustivat sotamiehet Turun jalkaväkirykmenttiin yhdessä muiden talojen kanssa. Timo Verho 1993. Loimaan talonpoikaissuvut 1540-1870.

Lappijoki Kaksi tilaa, jotka olivat piispan lampuotitiloja ja siirtyivät uskonpuhdistuksen myötä kruunulle Kuningas Juhana III panttasi muutaman muun loimaalaiskylän kanssa tilat Halikon rouva Kirstille 1600-luvun alussa siirtyivät kapteeni Grullille Ensimmäiset tiedot taloista vuodelta 1558, jolloin kylässä asuivat lampuodit Pentti ja Tapani Pentin talosta muodostuivat Tuomola ja Heikkilä Tapanin talosta Anttila (myöh. Simontalo)ja Jaakkola Tilat varustivat yhdessä ratsusotamiehen ja saivat kaikki nauttia rusthollin asemaa Timo Verho 1993. Loimaan talonpoikaissuvut 1540-1870.

Maanmittaushallituksen arkisto

Jaakola Tuomola/Simontalo Heikkilä Tuomola Maanmittaushallituksen arkisto

digi.narc.fi

A Lappijoki Hendrichs (Jaakola) 1.2.1 B Lappijoki (Heikkilä) 1.2.2 C Lappijoki (Simontalo) 1.2.3 D Lappijoki (Tuomola) 1.2.4 E Kocki 1 F Hossi 2 Maanmittaushallituksen arkisto/digi.narc.fi

Niityt 1. Haranperko 2. Herranniittu 3. Jokikivimäki 4. Vähäkivimäki 5. Kanganpolvi 6. Maijanperko 7. Pukenperko 8. Koskenmäki 9. Suikisto 10. Mäiskä 11. Pienikivisto 12. Hautaniitunoja 13. Vehkaoja 14. Ojaniittu 15. Ojanperänsarka 16. Pärämusta sarka 17. Luikisto 18. Suonpäsarka 19. Pundari 20. Rajonsarka 30. Myllyniitty 31. Jokiniitty 32. Vähäniitty 33. Oja 34. Syötön aukia 35. Alhon Suo 36. Kiviperko 37. Vaha Koivisto 38. Koivuperko 39. Suuperko 40. Luikiston niitut 41. Hautaniitun aukia 42. Vehkoja 43. Hummarmäen pervot 44. Ämmän niittu 45. Pungasi 46. Kannisto 47. Kurjen kallio 48. Mansikka lava 49. Syväoja 50. Hapalava 51. Pjurikas 56. Korven niittu

digi.narc.fi

Haaroisten kartano

Haaroisten kartanon omistajat 1800-luvulla Maanmittari Didrik Julius Breiholz 1798-1805 Everstiluutnantti Anders Josef Hästesko 1806-1816 Hovioikeuden asessori Anders Hornborg ja perilliset 1817-1825 J.F.Lihr 1826-1840 Johan Petter Thulin ja perilliset 1841-1888 Aksel Maurits Nyberg 1888-1910 Suomen kartanot ja suurtilat II 1941, Niinijoki ajan virrassa 2004, Suur-Loimaan historia II 1994

Haaroisten kartanosta Vuonna 1885 erotettiin Väinölän rustholli Edistyksellistä maataloustoimintaa 1900-luvun alkupuolella peltohehtaareita 350 Vuoden 1918 lain nojalla irrotettiin neljä torppaa, yhdeksän muuta lohkotilaa, yksi mäkitupa ja lisämaa-alue, yhteensä 236 ha 1800-luvun lopulla jonkin aikaa oma meijeri Oma saha, jolla toistakymmentä työntekijää 1930-luvulla kartanossa maita 165 ha, joista peltoa 108 ha Suomen kartanot ja suurtilat II 1941, Niinijoki ajan virrassa 2004, Suur-Loimaan historia II 1994

Haaroinen Topparit 1764-1769 1770-1775 1776-1780 1781-1785 1786-1791 1792-1797 1810-1813 1814-1822 1823-1830 1831-1837 1852-1858 1873-1882 3 kpl 3 kpl 7 kpl 9 kpl 12 kpl 12 kpl 13 kpl Heikkilä Heikkilä Heikkilä Heikkilä Kylmäkoski Kylmäkoski Kylmäkoski Kylmäkoski Seppälä Seppälä Seppälä Seppälä Mäntylä Mäntylä Mäntylä Mäntylä Kulla Kulla Kulla Kulla Ojanperä Ojanperä Ojanperä Ojanperä Ojanperä Mäkelä Mäkelä Mäkelä Mäkelä Mäkelä Pellonperä Pellonperä Rajala Rajala Rajala Rajala Rajala Luikisto Luikisto Luikisto Luikisto Ketola Ketola Ketola Ketola Ruskiamäki Ruskiamäki Ruskiamäki Ruskiamäki Sillanpää Sillanpää Sillanpää Sillanpää Sillanpää Takala Takala Takala Takala Pajula epäselviä Kivilä Koski www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/kirkonkirjat

Hartoinen Torpparit 1831-1837 1852-1858 1873-1882 Kocki kylällä Mutkala Hossa 1 yksi Ojala Ojala Hakala Hossa 2 /Hossi torppari Pundela Puntela Korvenpää Lappijoki Torpparit 1831-1837 1852-1858 1873-1882 Jaakola (Jaakontalo) Kulmala Kulmala Kulmala Anttila (Tuomola eli Simontalo) Kangare Anttila Anttila Heikkilä Tuomola (Tuomontalo) Kangas? Latola Latola Anttila? Rajala www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/kirkonkirjat

Venäläinen topografikartta vuodelta 1887, digi.narc.fi

Loimaa 1932

Haaroisten kartanon päärakennus puistoineen 1950-luvulla. Niinijoki ajan virta 2004