Eläinsuojelusäädökset Kissa Maataloustiedote 3 2011 ruotsin kielestä käännettynä versiona Koottua tietoa eläinsuojelusäädöksistä Tässä esitteessä kerrotaan kissan pitoon ja hoitoon liittyvistä säädöksistä. Emme ota esille kaikkia eläinsuojelusäädöksiä, vaan vain tärkeimmät säännökset ja tavalliset asiat. Täydelliset säädökset voi ladata Maatalousviraston [Jorbruksverket] verkkosivuilta. Eläimet ovat riippuvaisia siitä, että eläinsuojelusäädöksiä noudatetaan. Säännöksissä asetetaan vähimmäisvaatimukset, joiden tulee täyttyä kissan hyvinvoinnin ja luonnollisen käyttäytymisen perustarpeiden turvaamiseksi. Uudet säännökset Toukokuuta 2008 tuli voimaan kissanpitoon liittyviä säännöksiä, joissa säädetään muun muassa seuraavasti: Sinun tai jonkun toisen on tarkastettava eläintesi hyvinvointi vähintään kaksi kertaa päivässä. Nuoret, sairaat tai vahingoittuneet eläimet on tarkastettava tiheimmin välein. Kissojen sosiaalisen kanssakäymisen tarve on tyydytettävä. Kissoja ei pitää kytkettyinä. Kissan saa kuitenkin ottaa mukaan kävelylle taluttimessa. Ulkotarhoissa, sallitun kokoisissa häkeissä tai vastaavissa tiloissa pidettävillä kissoilla on oltava virikkeitä antavia puuhavarusteita (esim. korkeammalla paikalla olevia makuupaikkoja, rakenteita kynsimistä varten ja piilopaikkoja). Kissoja ei saa pitää pienikokoisissa häkeissä muutoin kuin erityisissä tilanteissa (näytte-lyissä, kilpailuissa ja kokeissa, harjoittelussa ennen kilpailua ja kuljetuksen yhteydessä). Kissojen eläinsuojelu Kissaa on kohdeltava hyvin ja sitä on suojeltava tarpeettomalta kärsimykseltä ja sairauksilta. Kissaa on pidettävä hyvässä pitopaikassa ja sitä tulee hoitaa sen terveyttä ylläpitävästi sekä antamalla sille mahdollisuus käyttäytyä lajilleen luonnollisella tavalla. Jos kissa sairastuu tai vahingoittuu, sille on pikimmiten järjestettävä sen tarvitsemaa hoitoa. On tärkeää pitää kissa tyydyttävän puhtaana ja hoitaa sen turkkia. Kissan pitopaikat on myös pidettävä tyydyttävän puhtaina. Toisilleen vieraita eläimiä ei saa viedä samaan pitopaikkaan ilman valvontaa. Aggressiiviset eläimet on pidettävä erillään. Kissoja ei saa yllyttää käymään toistensa tai muiden eläinten kimppuun. Kissojen hoito Kissojen hyvinvointi on tarkastettava vähintään 2 kertaa vuorokaudessa. Tämä on erityisen tärkeää, jos niitä pidetään suljetussa huoneistossa, muussa asunnossa tai kissatarhassa. Nuoret, sairaat tai vahingoittuneet kissat on tarkastettava tiheimmin välein. Jos kissa saa juosta ulkona, sille voi antaa ruokaa säännöllisinä ruoka-aikoina vähintään 2 kertaa päivässä. Tällöin kissa tottuu siihen ja tulee kotiin ruoka-aikoina. Myös navettakissojen ja tallikissojen hyvinvointia on seurattava riittävästi.
Kissat eivät ole laumaeläimiä samalla tavoin kuin koirat, mutta nekin tarvitsevat sosiaalista kanssakäymistä. Antamalla kissan olla toisten kissojen, toisten eläinten tai ihmisten seurassa varmistetaan, että kissa saa riittävästi tarvitsemaansa sosiaalista kanssakäymistä. Kissanpennut Niin kauan kuin kissanpennut tarvitsevat emonsa maitoa ja huolenpitoa, niitä ei saa erottaa emostaan muutoin kuin tilapäisesti, ja aikaisintaan 12 viikon ikäisinä. Kasvattaja ei myöskään saa luovuttaa pentuja toiselle ennen kuin ne ovat vähintään 12 viikon ikäisiä, jollei sille ole erityisen painavia syitä. Alle 6 kuukauden ikäisten kissanpentujen karanteenissa pitäminen ei ole soveliasta. Kissanruoka ja vesi Kissalle on joka päivä annettava korkealaatuista ruokaa. Ruoan on oltava riittävän monipuolista ja tasapainotettua. On myös huolehdittava siitä, ettei kissasta tule yli- tai alipainoista. Jos ruokkii useita eläimiä samassa tilassa, on huolehdittava siitä, että kaikki eläimet voivat syödä kaikessa rauhassa toisiaan häiritsemättä. Sisätiloissa pidettävän kissan on saatava vapaasti juomavettä. Ulkona kokoaikaisesti tai osa-aikaisesti oleskelevien kissojen on saatava vettä vähintään kaksi kertaa päivässä. Vesi annetaan sellaisella tavalla, että se ei välittömästi jäädy, jos kissat eivät saa vettä jäätymättömästä vesiautomaatista tai vastaavasta. Virikkeitä antava pitopaikka Kissan tulee saada virikkeitä pitopaikassaan. Ulkona oleskelevat kissat saavat virikkeitä ympäristöstä, kun taas sisällä pidettävät kissat tarvitsevat muunlaisia virikkeitä, kuten korkeammalla tasolla olevia makuupaikkoja, rakenteita kynsimistä varten ja piilopaikkoja. On erityisen tärkeää, että sisällä pysyvästi pidettäviä kissoja aktivoidaan tai niille järjestetään jotakin muunlaista puuhaa. Villiintyneitä ulkona elämään tottuneita kissoja ei tule pakottaa elämään sisätiloissa. Kytkeminen Kissoja ei saa pitää kytkettyinä. Kissan saa kuitenkin ottaa mukaan kävelylle taluttimessa. Kissojen tilat Kissoja tulee pitää eläimelle hyvässä pitopaikassa niiden hyvinvointia ajatellen ja antamalla niille mahdollisuus käyttäytyä luonnollisella tavalla. Pitopaikkojen sisustus ja varusteet eivät saa altistaa kissaa vahingoittumiselle eivätkä ne saa millään tavalla vaarantaa eläimen terveyttä. Siksi sisustus, joka voi vahingoittaa eläintä, on varustettava sopivalla suojalla. Huoneet ja muut tilat, joissa kissa oleskelee, on sovitettava tilassa pidettävien eläinten määrää vastaavasti. Samassa pitopaikassa saa olla korkeintaan 15 aikuista tai 20 kasvuikäistä eläintä. Kaikilla kissoilla on oltava kuiva, puhdas ja pehmeä makuupaikka. Kaikkien eläinten on saatava maata luonnollisessa asennossa samanaikaisesti. Imettävillä nartuilla on oltava rauhallinen ja häiriötön paikka sille itselle ja pennuille. Ulkotarhoille, kissanpitohäkeille tai muille pitopaikoille annetut mitat ovat vähimmäismittoja. Tilat saavat mielellään olla suurempia, mutta ne eivät koskaan saa olla taulukossa ilmoitettuja mittoja pienempiä. Pitopaikan olosuhteet Jos kissaa pidetään sisätiloissa, on tilojen oltava ilmastoituja ja eristettyjä niin, että tilojen lämpötila ja ilmankosteus ovat sopivia siellä pidettävälle eläimelle. Tallikissojen tilojen
lämpötilan tulee olla +10 21 C sen mukaan, minkä ikäisestä ja rotuisesta kissasta on kyse. Vanhat ja erittäin nuoret yksilöt tarvitsevat yleensä lämpimämmän pitopaikan. Kissoja saa vain tilapäisesti altistaa ilmansaasteille, jotka ylittävät seuraavat arvot: ammoniakki 10 ppm (miljoonaosaa) hiilidioksidi 3 000 ppm Kissojen pitopaikkojen tulee olla sellaisia, että ne on helppo tarkastaa sekä puhdistaa ja desinfioida. Jos kissoja pidetään sisätiloissa eikä niillä ole mahdollisuutta mennä ulos, on huolehdittava siitä, että tilassa on vähintään yksi kissan hiekkalaatikko kahta kissaa varten tai yksi niin iso hiekkalaatikko, että se pinta-alaltaan vastaa kahden kissan hiekkalaatikkoa. Kissan hiekkalaatikon tulee olla vähintään 0,12 m 2 kahta kissaa varten. Laatikko, joka tulee pitää puhtaana ja puhdistaa kunnolla vähintään kerran päivässä, on pidettävä vähintään puolen metrin etäisyydellä ruokintapaikasta. Ikkunat ja valaistus Kissojen tiloissa täytyy olla ikkunat, joista tulee päivänvaloa sisään. Tiloissa on lisäksi oltava valaistus, joka voidaan säätää ja suunnata niin, että se ei häiritse tilassa oleskelevia eläimiä. Erityiset tilat Suurissa kissahoitoloissa on oltava tilat: ruokaa ja ruokintaa varten eläinten kylpemistä ja hoitoa varten sairaiden eläinten eristämistä ja hoitoa varten Jos kissat oleskelevat yksistään yli 5 metrin korkeudella maanpinnasta olevalla parvekkeella, täytyy parveke varustaa verkolla tai vastaavalla, jotta kissa ei voi pudota parvekkeelta. Palosuoja Tallien, joissa pidetään kissoja, on täytettävä palontorjunnalle asetettavat vaatimukset eläinten pelastamiseksi tulipalon yhteydessä. Kissojen pitopaikat Kissojen pitopaikoissa on oltava makuupaikka, joka on maan pintaa korkeammalla tasolla. Jos kissaa pidetään ulkotarhassa, sillä on ulkotarhan yhteydessä oltava käytettävissään sisätila, joka suojaa sitä tuulelta ja tuiskeelta. Ulkotarhojen ja muiden tilojen, joissa kissoja pidetään pysyvästi, on oltava pinta-alaltaan vähintään 6 m 2. Pinta-alan on oltava vähintään 2 m 2 /kissa. Kattokorkeuden on oltava vähintään 1,9 m. Alempana on kissahotellien kissanpitohäkkien, nartun ja pentujen penikointihäkkien ja muiden tilapäisten pitopaikkojen vähimmäismitat. Pinta-ala, 1,5 m 2 Pienin sivu, 1,2 m Kattokorkeus, 1,9 m Jos häkissä pidetään useampia kissoja, on kullakin kissalla oltava tilaa vähintään 0,7 m 2. Nartun pentuineen katsotaan vastaavan kahta kissaa. Kissoja ei saa pitää tämän kaltaisessa häkissä 3 kuukautta pitempää aikaa. Kissoja ei saa pitää pienikokoisissa häkeissä muutoin kuin erityisissä tilanteissa:
Näyttelyissä, kilpailuissa ja kokeissa sekä harjoittelussa kilpailua ennen. Häkin on tällöin oltava peitetty vähintään kahdelta sivulta. Kuljetuksen yhteydessä kissoja saa pitää häkissä. Niitä ei kuitenkaan saa pitää häkissä kolmea tuntia kauemmin, kun auto on pysäköitynä. Lisätietoa häkissä pitämisestä, häkin mittatiedoista ja kuljetussäännöksistä saa Maatalousviraston verkkosivuilta. Kissojen kuljetukset Kissaa on kuljetettava turvallisesti. Eläintä ei saa altistaa vahingoittumiselle tai kärsimyksille kuljetuksen yhteydessä. Eläinten kuljettamiseen tulee käyttää tarkoitukseen soveltuvaa kuljetusvälinettä. Kuljetettavia eläimiä on suojattava kuumuudelta ja kylmyydeltä sekä iskuilta hankaumilta ja vastaavilta. Jos kissaa kuljetetaan boksissa tai häkissä, on boxin/häkin oltava sellainen ja sijoitettu sellaiseen paikkaan, että eläin saa varjoa ja hyvän ilmastoinnin. Kissaa saa kuljettaa henkilöauton matkatavaratilassa vain, jos sitä voi henkilötilasta käsin valvoa kuljetuksen aikana. Eläimen turvallisuus jarrutusten yhteydessä on varmistettava toimenpitein. Siksi eläintä tulee kuljettaa turvallisessa kuljetushäkissä. Kissoja ei saa jättää ilman valvontaa ajoneuvoon, kun matkatavaratilan lämpötilan voidaan olettaa ylittävän +25 C tai alittavan -5 C. Kissoja ei saa pitää pysyvästi kuljetusvälineessä. Boxin, jossa kissaa kuljetetaan, on oltava sopivan kokoinen eläimelle, ja lisäksi siinä on oltava lattiatilaa vähintään 0,15 m² kutakin eläintä kohden. Boxissa tai häkissä, jossa kissaa kuljetetaan henkilöautolla, on kullakin kissalla oltava tilaa seuraavasti: pituus: vähintään 0,5 m leveys: vähintään 0,3 m korkeus: vähintään 0,35 m Kissan kuljetusboxi tulee varustaa kissanvessalla tai vastaavalla virtsan ja ulosteen keräämistä varten, jos kuljetus kestää yli 6 tuntia. Kuljetuksen aikana kissalle tulee tarjota vettä ainakin joka kuudes tunti ja sitä on ruokittava korkeintaan 24 tunnin välein. Kiimaiset nartut on kuljetettava erillään uroskissoista. Kukaan ei muutoin kuin silloin, kun kyse on vahingoittuneen tai sairaan eläimen kuljettamisesta eläinlääkäriin, saa kuljettaa tiineitä narttuja arvioitua synnytyspäivää edeltävien kahden viikon aikana, jos kuljetusmatka ylittää 50 km. alle yhden viikon ikäisiä pentuja narttuja synnytyksen jälkeisen viikon aikana. Täydelliset eläinten kuljetussäännökset ovat Maatalousviraston verkkosivuilla.
Kissojen jalostus Kissojen jalostuksessa on huomioitava kissan anatomiset, fysiologiset ja käyttäytymiseen liittyvät ominaisuudet, jotka voivat vaarantaa joko nartun tai pennun terveyden ja hyvinvoinnin. Ruotsin jalostussäännökset selventävät, mikä on eläinsuojelun kannalta hyväksyttävää kissan jalostuksessa. Ne tukevat myös niitä perinnöllisten vajavuuksien torjuntaohjelmia, joita monissa rotukissakerhoissa toteutetaan. Jalostus, joka voi aiheuttaa kissalle kärsimystä, on kielletty. Kissaa ei saa käyttää jalostuksessa muun muassa silloin, kun: sillä on sairaus tai toimintaeste, joka voi periytyä se on tai sen voidaan olettaa olevan joidenkin sairauksien perintötekijöiden kantaja sillä esiintyy käyttäytymishäiriöitä, kuten liiallista pelkoa tai provosoimatonta aggressiivisuutta se ei kykene lisääntymään luonnollisella tavalla. Narttua, joka on synnyttänyt 2 kertaa keisarinleikkauksella, ei enää saa käyttää jalostuksessa. Täydelliset kissan jalostusta koskevat säännökset ovat Maatalousviraston verkkosivuilta. Säännöstely voi jatkossa vaikeuttaa joidenkin rotujen jalostamista. Maatalousvirasto voi myöntää poikkeuslupia. Tätä mahdollisuutta voi käyttää, jos sitä pyydetään ja jos sille on erityisen painavat syyt. Erityisiä syitä voi olla muun muassa se, että jonkun rodun jalostukseen käytettävien yksilöiden valikoima tulee niin pieneksi, ettei kestävää jalostusta voida jatkaa, ja on olemassa kohtuulliset mahdollisuudet löytää ratkaisu ongelmaan. Kun laista myönnetään poikkeus, on lupa aina määräaikainen ja siihen voidaan liittää ehtoja. Kissoille suoritettavat kirurgiset toimenpiteet Jos kissa tarvitsee leikkauksen, on eläinlääkärin suoritettava toimenpide. Eläinlääkärin tulee myös antaa eläimelle muuta hoitoa, jonka tarkoituksena on oireiden lievittäminen ja eläimen tervehtyminen, jos hoito voi aiheuttaa eläimelle kärsimystä. Pääsääntöisesti kirurginen toimenpide saadaan suorittaa vain silloin, kun se on eläinlääketieteellisesti syistä välttämätöntä. Tämä merkitsee esimerkiksi sitä, että kissan kynsiä ei saa poistaa leikkauksella sen vuoksi, että halutaan estää sen kynsiminen. Kissan korvia ei myöskään saa lävistää esimerkiksi korvakorujen käyttöä varten. Hännän ja korvien typistäminen ei ole sallittua, ellei se ole eläinlääketieteellisistä syistä perusteltua. Kirurgisten toimenpiteiden kiellosta on kuitenkin joitakin poikkeuksia. Näitä toimenpiteitä ovat muun muassa kotieläinten kastraatio och tunnistusmerkintä esimerkiksi mikrosirulla tai tatuoinnilla. Nämä ovat sallittuja toimenpiteitä, mutta eläinlääkäreiden tai erikoiskoulutuksen saaneiden henkilöiden täytyy suorittaa ne. Lupa elinkeinotoiminnan harjoittamiseen kissoilla Ammattimaisen tai laaja-alaisen kaupallisen toiminnan harjoittamiseen kissoilla voidaan joissakin tapauksissa tarvita lääninhallitukselta saatu lupa. Kissahotellit ja kissahoitolat ovat joitakin esimerkkejä luvanvaraisista toimintamuodoista. Myös kasvattajat ja muut henkilöt, joilla on paljon kissoja, voivat kuulua lupavaatimuksen piiriin.
Lupa vaaditaan henkilöltä, joka pitää vähintään kymmentä yli 12 kuukauden ikäistä kissaa kasvattaa vähintään kolme pentuetta vuodessa vuokraa vähintään kolmea kissaa vuodessa myy kissoja vähintään kolmesta itse kasvattamastaan pentueesta myy vähintään kolme kissaa toisen kasvattamasta pentueesta vuodessa ottaa säilytettäväksi tai ruokittavaksi vähintään neljä kissaa (esim. kissahotelli tai kissahoitola) vuokraa, kasvattaa, myy, pitää tai ruokkii kissoja ammattimaisesti. Toiminnan harjoittaja vastaa aina siitä, että hänellä on tarvittavat luvat. Hänen on varmistettava, että hän noudattaa voimassaolevia eläintenpitoon liittyviä eläinsuojelusäädöksiä. Ammattimainen toiminnan harjoittaja, joka ei ole hakenut lupaa, rikkoo eläinsuojelulakia ja hänet voidaan ilmoittaa syytteeseen pantavaksi. Lisätietoa luvista saa Maatalousviraston verkkosivuilta. Myynti ja arpajaiset Kissoja ei saa myydä lemmikkieläintarvikemyymälöissä, toreilla tai vastaavissa paikoissa. Niitä ei myöskään saa käyttää arpajaisten, kilpailujen tai vastaavien palkintoina. Säädösten noudattamatta jättäminen Jos eläinsuojelusäännöksiä ei noudateta, voivat valvontaviranomaiset, eli lääninhallituksen eläinsuojelutarkastaja tai poliisi, määrätä niitä rikkovalle määräyksiä ja kieltoja. Lääninhallitukset voivat määrätä eläimet huostaan otettaviksi sekä määrätä säädöksiä rikkovalle eläintenpitokiellon. Henkilö, joka tahallisesti tai huolimattomuuttaan rikkoo eläinsuojelusäädöksiä, voidaan tuomita sakkoon tai enintään kahden vuoden vankilarangaistukseen. Lainsäädäntö Esitteeseen on koottu tietoa eläinsuojelulaista, eläinsuojeluasetuksesta sekä koiraa ja kissaa koskevista määräyksistä ja ohjeista. Ruotsinkieliset täydelliset säännökset ja määräykset ovat: Djurskyddslagen (SFS 1988:534) [Eläinsuojelulaki (SFS 1988:534)] Djurskyddsförordningen (SFS 1988:539) [Eläinsuojeluasetus (SFS 1988:539)] Lagen (2007:1150) om tillsyn över hundar och katter [Laki (2007:1150) koirien ja kissojen valvonnasta] Förordning (2007:1240) om tillsyn över hundar [Asetus (2007:1240) koirien valvonnasta] Statens jordbruksverks föreskrifter och allmänna råd (SJVFS 2008:5) om hållande av hund och katt [Valtion maatalousviraston määräykset ja ohjeet (SJVFS 2008:5) koiran ja kissan pidosta] Statens jordbruksverks föreskrifter och allmänna råd (SJVFS 2010:2) om transport av levande djur [Valtion maatalousviraston määräykset ja ohjeet (SJVFS 2010:2) elävien eläinten kuljetuksista] Djurskyddsmyndighetens föreskrifter (DFS 2004:5) om kravet på tillstånd enligt 16 djurskyddslagen [Eläinsuojeluviranomaisen määräykset (DFS 2004:5) lupavaatimuksesta eläinsuojelulain 16 :n nojalla] Statens jordbruksverks föreskrifter (SJVF 2009:85) om operativa ingrepp samt skyldigheter för djurhållare och för personal inom djurens hälso- och sjukvård.
[Valtion maatalousviraston määräykset (SJVF 2009:85) kirurgisista toimenpiteistä sekä eläintenpitäjien ja eläinten terveydenhuoltohenkilökunnan velvollisuuksista] Statens jordbruksverks föreskrifter (SJVFS 2008:41) om märkning och registrering av hundar [Valtion maatalousviraston määräykset (SJVFS 2008:41) koirien merkinnästä ja rekisteröinnistä] Säädökset ovat verkkosivuilta www.jordbruksverket.se Haluatko lisätietoa? Käy Maatalousviraston verkkosivuilla www.jordbruksverket.se Ota yhteyttä Maatalousviraston asiakaspalveluun Maatalousviraston asiakaspalvelu on avoinna arkisin klo 8.00 16.30. Asiakaspalvelun puhelinnumero on 0771-223 223. Ota yhteyttä eläinsuojelutarkastajaan Ota yhteyttä läänisi lääninhallituksen eläinsuojelutarkastajaan, kun sinulla on eläinsuojeluun liittyvää kysyttävää.