Polvela K y l ä s u u n n i t e l m a Polvela elävän maa- seudun mallikylä 2007 1
Johdanto...2 Lyhyesti Polvelasta...3 Työskentelytapa...4 Polvelan viini-ilta...5 Polvelan kehittämisohjelmat...6 Harrastustoiminnan kehittäminen...6 Polvelan maisemanhoitosuunnitelma...7 Polvelan markkinointi...8 Kylätalo toimivaksi...9 Kylätoiminnan kehittäminen...9 Erikoispuiden taimikasvatus...10 Uutta väkeä Polvelaan...11 Polvelan henki ja ilmapiiri...11 Polvelan ongelmat ja nelikenttä...15 Polvelan ideailta...20 Ideoista toimenpiteisiin...25 Johdanto Polvelan kyläsuunnitelma ja sen laatiminen toteutettiin osana Kyläsuunnittelijat verkossa -hanketta. Hankkeessa tehdään Vaara-Karjala alueella kylien voimin kyläsuunnitelmat omille kylille. Tavoitteena on työstää kyläsuunnitelmat kymmenelle kylälle, joista kahdeksan Lieksaan ja yksi Nurmekseen sekä Juukaan. Polvelan kyläsuunnitelma tekemisen aloite tuli kylältä. Polvelaan oli synnytetty kyläyhdistys 2004 vuoden aikana ja kylätoimijat miettivät oman toiminnan pidemmän ajan suunnittelua. Polvelan kyläsuunnitelma on kyläläisten tekemä konkreettinen toimenpidesuunnitelma siitä, mitä kylällä tulisi tehdä seuraavien vuosien aikana. Kyläsuunnitelma on kooste kyläkokousten työstä ja se on myös yhteistyön ja yhteissuunnittelun tulos. Kyläsuunnitelma on työstetty viidessä kyläillassa, joiden tavoitteena oli koota kaikki kyläläiset ja Polvelan asioista kiinnostuneet yhteen miettimään oman kylän kehittämistä. Ensimmäinen kokoontuminen pidettiin joulukuun alussa 2006 ja työtä jatkettiin alkuvuodesta 2007. Polvelan väki kutsuttiin 2
kyläiltoihin joka talouteen menevillä kirjeillä sekä lehti-ilmoituksella Vaarojen Sanomissa. Tiedotusta täydennettiin Minne mennä -palstalla Karjalaisessa ja kyläilloista kuulutettiin P-K:n radion ääniaalloilla menovinkeissä. Polvelan kyläsuunnitelman uutena työmuotona kokeiltiin miten tietoverkkoa voi hyödyntää kyläsuunnitelman tekemisessä. Samalla koottiin kyläsuunnitelmaa myös netti sivuille www.msl.fi/polvela. Kyläsuunnitteluiltoihin osallistui yhteensä yli kuusikymmentä kyläläistä. Yksittäisissä kyläilloissa oli kolmisenkymmentä henkeä. Polvelan kyläillat 8.12. Kyläanalyysi 5.1. Synkistelyilta 2.2. Irrotteluilta 16.3. Polvelan kehittämisohjelmat ja toivesuunnitelmat 30.3. Polvelan kehittämisohjelmien jatkaminen 20.4. Kyläsuunnitelman tarkastaminen Lyhyesti Polvelasta Polvela sijaitsee kymmenen kilometriä Juuasta Kaaville johtavan Luikonlahden tien (kantatie 506) varrella. Kylän lävitse kulkee Mataran ja Martonvaaran välinen tie. Kylän palvelut ovat hävinneet. Kaupat ovat loppuneet jo 1990 luvulla ja koulu loppui tämän vuosituhannen alussa. Matkaa kirkonkylän palveluihin ei ole kuin kymmenen kilometriä, joten kyläläiset pitävät palveluja kohtalaisena. Talouksia Polvelassa on postinumeron perusteella 120, joista osa Timovaarassa. Asukasluvun kyläläiset arvioivat olevan vajaan kolmesataa. Kylän keskeinen toiminta keskittyy kylätalolle, joka on entinen maamiesseurantalo. Maamiesseura muutti sääntöjään ja nimensä kyläyhdistykseksi vuonna 2004. Kylätoimikunta yhdisti väkensä muutettuun yhdistykseen ja näin kyläyhdistys jatkaa kahden toimijan perinnettä. Kyläsuunnitelman tekoon Polvelan kyläläiset lähtivät innolla. Kehitettäviä ja tehtäviä asioita tuntuu olevan paljon. Kyläyhdistyksen toiminta vetää mukaansa hyvin myös työssä käyvää väkeä, joten kyläyhdistyksen tavoitteet ja toimenpiteet edustavat hyvin Polvelan väkeä. Koska kylätoiminta on yhdistysmuotoista ja edellyttää jäsenyyttä yhdistyksessä, eivät kaikki kyläläiset ole luonnollisesti mukana toiminnassa. Tosin kyläyhdistyksen tapahtumat vetävät mukaansa myös heitä ja kylän ulkopuolista väkeä. Ympäristö ja erityisesti Polvelan luonto on kiinnostavaa. Polvelan alueella esiintyy useita kalkinsuosijalajeja ja merkittävämpänä kasvina mainittakoon tikankontin laaja esiintymä. 3
Työskentelytapa Polvelan kyläsuunnitelma työstettiin tulevaisuuden verstaana. Ensimmäisessä kyläillassa käytiin läpi kyläsuunnittelutyön ja yhteisökehittämisen periaatteita sekä Tulevaisuuden Verstaan työskentelymenetelmä. Kyläillassa koottiin myös kyläprofiili eli kylän osaaminen, ammatit, harrastukset, yrittäjät, yhteisöt, yhteenliittymät sekä yhteistyö kirjattiin. Myös Polvelan rakennukset, luontokohteet ja muut merkittävät asiat pistettiin paperille. Näin luotiin kuva siitä miltä Juuan Polvela näytti talvella 2006 2007. Toisessa kokoontumisessa synkisteltiin esiin Polvelan ongelmia. Kyläillassa yritettiin löytää tärkeimmät kehittämisen esteet ja hahmottaa mihin eri elämän osa-alueisiin ne liittyvät. Synkistelyvaiheessa laadittiin myös kylän nelikenttäanalyysi. Ongelmat ja kehittämisajatukset tuotettiin seinäpapereille kirjoittaen ja tärkeimmäksi koetut kehittämisen esteet sekä ideavaiheen ajatukset valittiin äänestämällä. Kolmannessa kyläillassa perjantaina 2.2. pistettiin sitten ranttaliksi. Tulevaisuuden verstaan kolmas ilta on irrotteluilta ja kylän väki päätti juhlia siinä samalla. Kylävisioita, Polvelaunelmia ja ideoita kehiteltiin hyvän ruuan, juomien, tanssin ja karaokelaulun tahdissa. Kyläilta kokosi viitisenkymmentä kyläläistä ja Polvelan ystävää. Polvelan unelmien tarkoituksena oli hahmottaa kylän tavoitteita ja päämääriä, työstää kuvaa kylästä kymmenen vuoden päästä sekä arvioida maailman menon vaikutusta omalle kylälle. Ennen varsinaista ideariihtä viriteltiin mielikuvitusta siitä mitä ihmiset, kun oikein intoutuvat, voivat omalla kylällään tehdä. Tavoitteena oli luoda mahdollisimman suuri määrä ideoita. Ideat kirjattiin seinäpapereille ja aihepiiri oli täysin vapaa. Ideoita esitettiin pitkälti toista sataa. Ideat äänestettiin ja ryhmiteltiin eri teemojen alle. 4
Polvelan viini-ilta Polvelan ideointi-iltaa kokeiltiin uudenlaisena työmuotona. Kyläläiset halusivat järjestää kunnon juhlan. Tarjolla oli ruokaa, juomaa, tanssia ja karaokea. Kyläsuunnittelijat toivat viinit ja kyläläiset järjestivät pöytiä notkuttavat herkut, musiikin ja innokkaat tanssijat. Kyläilta lähti liikkeelle odottavan jännityksen merkeissä. Aluksi juhlittiin syntymäpäiväänsä viettävää Sampoa, jolle juhla oli yllätys. Polvelan unelmia ryhdyttiin työstämään punaista ja valkoista viiniä maistellen, unelmat soluivat siemailujen ja purskuttelujen lomassa. Tulevaisuuden kuvat kylästä vuonna 2017 saivat lennokkaita muotoja kun polvelalaiset nousevan myötäkierteen voimassa kirjasivat tavoitteitaan ja päämääriään. Varsinaiseen ideointiin päästiin kun käytiin välillä nauttimassa piirakoita, vatruskoita sun muuta suolasta ja herkuteltiin makeilla kakuilla, pikkuleivillä ja äkkimakeilla. Viinisammioiden vielä tarjotessa antiaan kyläläiset kirjasivat ideoita, kehittämisehdotelmia ja muita Polvelan tulevaisuutta luotaavia ajatuksia seinäpapereille. Ideointia jatkettiin aina loppuiltaan asti, tosin sitä ennen pöydät raivattiin kylätalon lattialta ja pistettiin jalalla koreasti. Musiikista vastasivat Polvelan omat karaoke mestarit ja juhlaa jatkettiin yli puolenyön. Osa väestä antoi periksi jo vähän aiemmin. Loppuiltaa vietettiin sopivasti tanssin, ideoiden, laulun, viinin ja hyvän ruoan merkeissä. Ideailta tuotti yli 150 ideaa. Kaikki, jotka olivat paikalla, hurrasivat idealle järjestää kyläjuhla ja Polvelaa eteenpäin luotsaava ideointi-ilta yhdessä. Kyläsuunnittelijatkin pääsivät kotiin kahden kolmen maissa yöllä, vaikka lupasivat jatkaa ideointia aamu kuuteen. Todentamisvaiheessa työstettiin ryhmittäin teemakokonaisuudet, joiden puitteissa valittiin joukko ideoita ja kehittämisajatuksia perusteluineen, joita lähdettiin kehittämään edelleen. Ryhmät kirjasivat ideoista ja ongelmista kehittämisohjelmia, joissa määriteltiin tulevat kylän toimenpiteet ja niiden toteuttamisen mahdolliset ongelmakohdat, vastuuhenkilöt sekä aikataulun. Työskentelyn aikana korostettiin, etteivät asiat hoidu itsestään, vaan vaativat jatkuvaa työskentelyä ja kylän eri intressipiirien yhteistyötä sekä päätettyihin tehtäviin sitoutumista. 5
Polvelan kyläsuunnitelman tueksi laadittiin Polvelan nettiverstas Kyläsuunnitelma eteni kyläkokoontumisten muodossa, jossa kyläläiset työstivät kulloinkin eri aihepiirien asioita. Sen ohella nettiverstaaseen sai osallistua kuka tahansa, Polvelan kyläläinen, kesäasukas, kylältä kotoisin oleva tai muuten kylän asioista kiinnostunut. Nettiverstaaseen pääsi ja pääsee edelleen ilmoittamalla siitä sähköpostitse osoitteeseen timo.reko@msl.fi (voimassa 31.12.2007) Polvelan kehittämisohjelmat Kahdessa viimeisessä kyläillassa työstettiin oman kylän kehittämisohjelmia. Näiden sisältö ja niiden edellyttämät toimenpiteet ovat kylän toimintasuunnitelma seuraavaksi viideksi - kymmeneksi vuodeksi. Polvelalaisten into tehdä kyläsuunnitelmaa takaa myös suunniteltujen asioiden toteutumisen. Polvelan kehittämisohjelmiin kirjatut toimenpiteet ovat kehitettävien asioiden ja kohteiden lyhennelmiä. Paljon asioita jäi myös kirjaamatta, mutta pääpiirteittäin asiat käyvät ilmi kehittämisohjelmataulukoista. Polvelan kyläsuunnitelman yksi tavoite on olla hankesuunnitelmien perusta. Tässä kyläsuunnitteluiltojen työstä on nostettu muutamia kehittämishankkeiksi kirjattuja suunnitelmia. Harrastustoiminnan kehittäminen Taustaa: Kylätoimikunnan ja maamiesseuran yhdistyttyä kyläyhdistykseksi Polvelan harrastustoiminta on laajentunut. Kylällä toimii kaksi opintopiiriä ja kylätalolla on järjestetty erilaisia tapahtumia. Talkootyönä kunnostettu kylätalo tarjoaa hyvät mahdollisuudet kehittää harrastustoimintaa. Myös kylätalon ympäristöhoito ja siihen liittyvä puutarhatoiminta voisi olla osa kylän harrastustoimintaa. Kyläsuunnitelman yhteydessä nostettiin esiin hyvin monia eri harrastustoiminnan muotoja. Harrastustoiminnan ylläpitäminen ja kehittäminen voisi olla osa Polvelan kylän laajempaa kehittämishanketta. Tavoite: Tavoitteena on harrastustoiminnan kehittäminen ja sitä tukevan koulutustoiminnan järjestäminen. Tavoitteena on myös kylätoimijoiden piirin laajentaminen. Toimenpiteet: Harrastustoiminnan kehittäminen jatkuu pääosin luonnollisesti kyläläisten ja kyläyhdistyksen oman aktiivisuuden 6
tuloksena. Osa toiminnoista voidaan toteuttaa kansalaisopiston toimintana. Opintokerhojen ja kurssien järjestämiseen rahallista tukea on saatavissa myös MSL opintokeskuksesta. Lapsille ja nuorille suunnattu toimintaa tehdään yhdessä Polvelan 4H -kerhon kanssa. Karaoke- ja bingoiltoja järjestetään, mutta niiden edellyttämiin laitteisiin tarvittaneen rahoitusta. Eri kulttuuriharrastusten kuten teatteritoiminnan, runo- ja kirjallisuuskerhojen liikkeellelähtö edellyttää jossain määrin myös ulkopuolista apua. Liikunnallisiin harrastuksiin kuten lentopallo ja jääkiekko sekä niiden edellyttämiin investointeihin tarvitaan rahoitusta ja talkootyötä. Erityisesti Polvelassa kaivattiin digitaaliseen valokuvaukseen ja kuvankäsittelyyn liittyvää tukea. Myös kylän omien nettisivujen ja perus atk-taitojen ylläpitoon suunniteltiin koulutusta. Polvelan harrastustoiminnan tukeminen voisi olla osa seuraavaa kylätalon kehittämishanketta. Rahoitusta haettaneen myös kehittämisosioon, jossa painotus voisi olla koulutuksessa. Polvelan maisemanhoitosuunnitelma Taustaa: Polvelan keskeinen kylämaisema on edelleen kohtuullisen avoin peltoinen ja järvineen. Maatalouden vähetessä lehtipuuvesakoiden kasvuvoima kuitenkin uhkaa myös Polvelassa viljeltyä maalaismaisemaa. Tienvarsien pusikoituminen peittää kesäisin myös jylhiä näkymiä. Kylämaiseman muuttumiseen tottuu kohtuullisen nopeaan ja muutosta ei helposti huomaa kun katselee maisemia päivittäin. Harvoin kylässä käyvät ihmiset kyllä huomaavat eron muutamassa vuodessa. Polvelassa on järjestetty kahtena vuotena kyläkävely, jonka myötä kyläläiset ovat tutustuneet maisemanhoidon perusteisiin. Tavoite: Tavoitteena on laatia Polvelaan maisemanhoitosuunnitelma, joka kootaan kylän ja kyläläisten omista toiveista. Maisemahoitosuunnitelman tavoitteena on myös innostaa ihmisiä arvioimaan ja hoitamaan omaa lähimaisemaa ja saada ihmiset pohtimaan maisema-arvoja ja suhdettaan omaan lähiluontoon. Toimenpiteet: Polvelan maisemanhoitosuunnitelma laaditaan yhteisöllisesti, jossa määritellään myös yhteisten alueiden hoito ja kunnostustarpeet. Maisemanhoitosuunnitelma on pitkälti suositus, koska maanomistajat päättävät mitä omilla maillaan tekevät. Yhteisesti tehty suunnitelma kuitenkin innostaa monesti monia ihmisiä toimimaan. Tärkeää siis onkin se miten maisemanhoitosuunnitelma kylälle markkinoidaan. 7
Maisemanhoitosuunnitelman aloittaminen kyläilloissa määriteltiin vuodelle 2012 mutta sen voi aloittaa aiemminkin. Maisemanhoitosuunnitelman laatimisen voi ostaa alan konsulteilta. Sen voi toteuttaa myös koulutusprojektina, jossa keskeistä on kyläläisten perehtyminen maisemanhoitoon ja sen kunnostamiseen liittyvään hoitotyöhön. Maisemanhoitosuunnitelma tulee sisältämään myös kylätalon ympäristön, Polvelan tienristeyksen ja uimarantojen kunnostus- ja maisemarakentamissuunnitelmat. Polvelan markkinointi Taustaa: Kylän näkyvyys satunaiselle ohikulkijalle ja näkyvyys muutoin omalla paikkakunnalla on usein merkittävä imagotekijä. Yleensä pohjoiskarjalaiset kylät eivät ole kiinnittäneet huomiota oman kylän näkyvyyteen. Monelle riittää, että maantiellä oleva kyläkyltti kertoo missä kylässä ollaan. Myös muut kylästä kertovat informaatiolähteet eivät aina ole parhaassa mahdollisessa kunnossa. Myös Polvelan näkyvyys on vähäistä, vaikka kylätoiminta sinällään on viimeisten vuosien aikana lisännyt kylän näkyvyyttä Juuassa ja osin myös Pohjois-Karjalassa. Tavoite: Polvela näkyviin, tienvarteen, nettiin ja ihmismieliin Toimenpiteet: Käytännön toimenpiteenä tehdään opaskyltit kylätalolle ja muihin merkittäviin paikkoihin, kiinteistöihin ja nähtävyyksiin. Tehdään myös Polvelan info-taulu, joka sijoitetaan, jos lupa saadaan, Polvelan tienristeykseen. Polvelan sisäistä tiedonvälitystä varten ryhdytään toimittamaan Polvela-lehtistä tai Polvelan kylälehteä. Yleistä Polvela näkyvyyttä lisätään hankkimalla kylälle oma logo, jonka suunnittelu toteutetaan kilpailumuodossa. Polvelalle hankitaan myös oma t-paita ja lippis. Harkitaan myös omien tarrojen hankkimista. Uutena asiana Polvelan kyläsuunnitelman laatimisen yhteydessä aloitettuja nettisivuja kehitetään omannäköisiksi. Yhtenä ajatuksena on ollut virtuaalikylän työstämisen aloittaminen. Virtuaali-Polvela on netissä oleva mahdollisuus käydä Polvelassa kylässä, marjametsässä tai esimerkiksi savusaunassa netin kautta. 8
Kylätalo toimivaksi Taustaa: Polvelan kylätaloa on kunnostettu viimeisen kahden (2005-06) vuoden aikana Vaara-Karjalan Leader -yhdistyksen rahoittamalla hankkeella. Kylätalon sali ja keittiö on saatettu edustuskuntoon. Kylätalon toiminta on kunnostamisen myötä aktivoitunut. Kuitenkin korjattavaa talossa edelleen on ja sen toimivuutta täydentäisi erillinen talousrakennus. Lämmitysjärjestelmä on myös uusittava. Myös pihapiirin rakentamiseen kylällä on intoa, mikäli kylätaloa ympäröivä tontti saadaan kyläyhdistyksen omistukseen. Tavoite: Tavoitteena on kylätalon toimivuuden parantaminen ja kyläyhteisön palvelujen kehittäminen. Toimenpiteet: Kylätalon vanhapuoli saneerataan harrastuspiirien, kokousten, koulutusten ja tapahtumien käyttöön. Kunnostamisessa huomioidaan myös mahdollinen leirikoulukäyttö. Kylätalon lämmitysjärjestelmä uusitaan. Edullisin vaihtoehto pitkällä aikavälillä on puuenergian käyttö, mutta maalämmön tai ilmalämmön käyttö ei sido huoltohenkilöstöä niin paljoa kuin esim. pellettilämmitysratkaisu. Juhlasalin uuni pitää myös uusia. Kylätalon yhteyteen rakennetaan uudisrakennus, johon tulee sauna, peseytymistilat, varasto- ja majoitustiloja. Kylätalon piha-alue kunnostetaan ja piha-alueelle perustetaan Polvelan oma siirtolapuutarha. Myös urheilukentät kunnostetaan ja kylätalon yhteyteen rakennetaan valaistu kuntopolku. Työ tehdään pääosin talkootyö voimin. Uutta talkooväkeä rekrytoidaan myös kylän ulkopuolelta (kesäasukkaat ja lähikylät ja Juuan kirkonkylä). Osa töistä aloitetaan vuoden 2007 aikana ja kylätalon kunnostamiseksi haetaan rahoitusta Vaara-Karjalan Leader -yhdistykseltä. Kylätalon kunnostaminen voidaan jakaa myös kahteen tai kolmeen hankkeeseen ja hakea rahoitusta myös muista lähteistä. (Opetusministeriö: seurojentalojen kunnostamiseen tarkoitetut avustukset) Kylätoiminnan kehittäminen Taustaa: Polvelan kylätoiminta elää nousukautta. Kylätalon kunnostaminen sekä kylätoimikunnan ja maamiesseuran yhdistäminen on tuonut uutta väkeä kylätoimintaan. Aktiiviset kyläläiset ovat koko toiminnan peruspilari ja ihmisten innostuksen säilyttäminen on yksi tärkeimmistä kylätoiminnan asioista. Siksi myös juhlat, talkooväestä huolehtiminen ja palkitseminen ovat 9
myös tärkeitä. Kyläsuunnitelmaa tehtäessä harrastus- ja kylätoiminnan suunnitelmat limittyivät sulavasti yhteen. Ajatuksia ja ideoita, joita esitettiin ideaillassa, syntyi paljon ja näistä työstettiin useita kehittämisehdotuksia. Osa niistä on toteutettavissa sopimalla kyläläisten kesken, osaan olisi hyvä saada hankerahoitusta. Tavoitteena on luoda edellytyksiä toimenpiteille, joiden myötä kylätoiminta tarjoa toimintaa ja aktiviteettejä kaikille kyläläisille. Toimenpiteet: Kootaan tapahtumat, kylätoiminta ja muut kylällä tehtävät toimenpiteet vuosikalenteriin ja sovitaan kuka ja ketkä mitäkin asiaa hoitavat. Arvioidaan mitkä toimenpiteet voidaan tehdä kylän omin voimin ja mitkä toimet vaativat hankerahoitusta. Nämä toimenpiteet toteutetaan omana hankkeena tai osana kylätalon kunnostushanketta. Rahoitusta voi hakea myös säätiöiltä. Kylätoiminnan kehittämisessä nuorten ja lasten harrastusten ylläpitäminen on tärkeää. Nuorten vastuuta oman toiminnan järjestämisessä ja kehittämisessä lisätään. Kylätalon yhteyteen kannattaa miettiä tietokone -nettinurkkausta, jossa on käytössä monipuoliset laitteet ja ohjelmat. Myös kesäasukkaiden mukaan saaminen kylätoimintaan on niitä peräänkuulutettuja uusia kylätoiminnan tasoja. Kylätoiminta on myös palvelujen tuottamista. Harrastukset, kerhot, tapahtumat, juhlat ja kisat ovat niitä toimia, joita tarjotaan myös koko kunnan ja maakunnan ihmisille. Kylätoiminta sisältää myös ristiriitoja, joiden sovitteluun kannattaa käyttää aikaa. Usein kysymys on väärinymmärryksistä, jotka selviävät keskustelemalla. Erikoispuiden taimikasvatus Taustaa: Metsänomistuksen siirtyessä yhä laajempien kansalaisryhmien pariin, myös metsän käyttömuodot monipuolistuvat. Yhtenä mahdollisuutena metsää uudistettaessa on erikoispuiden käyttö. Kotimaiset jalot lehtipuut (vaahtera, lehmus, kynä- ja vuorijalava, tammi sekä saarni) ovat varteenotettava vaihtoehto metsiä uudistettaessa. Varsinaisesti näiden puiden taimituotantoa ei Suomessa kovin paljon ole. Tavoite: Tavoitteena on perustaa erikoispuiden taimitarha Polvelaan 10
Toimenpiteet: Aluksi tarvitaan sopivan rohkea yrittäjä ja toiseksi sopiva paikka taimitarhaa varten. Muita edellytyksiä on tietenkin sopivan lisäysaineiston saaminen, joka pitää tietenkin selvittää. Taimituotanto ei sinällään poikkea muusta taimituotannosta. Markkinointi ja asiakkaiden löytäminen on oma voimainponnistus. Asian puitteissa voitaisiin tehdä markkinointitutkimus ja jos asialle löytyy yrittäjä, hän saanee myös tarvittavat avustukset. Uutta väkeä Polvelaan Taustaa: Polvela sijaitsee kymmenen kilometrin päässä Juuan kirkonkylästä. Kylän palvelut, kauppa, koulu, posti ja pankki ovat siirtyneet pois omalta kylältä mutta matka palvelujen ääreen ovat kohtuullisen lyhyt. Polvelassa ei varsinaisesti ole vapaita tontteja ja tyhjillään olevia ja myytäviä asuinrakennuksia. Mahdollisia rakentamispaikkoja kylältä kyllä löytyy, mikäli niitä toden teolla halutaan. Juuan kunta ei ole aktiivisesti markkinoinut kyliä mahdollisille tulomuuttajille. Aktiivinen kylätoiminta, maisemallisesti kaunis ja hyvien liikenneyhteyksien omaava kylä olisi monelle tulomuuttajalle varteenotettava mahdollisuus. Tavoite: Uusien asukkaiden saaminen Polvelaan Toimenpiteet: Kartoitetaan mahdolliset rakentamispaikat Polvelassa ja Timovaarassa ja samalla tiedustellaan niiden saamista tarjottaviksi tonteiksi. Perustetaan Polvelaan tonttipörssi, joka liitetään johonkin olemassa olevaan tonttipörssiin ja samalla mietitään yhteistyötä Juuan muiden kylien kanssa. Laaditaan nettisivustot vapaista rakentamispaikoista. Ryhdytään etsimään aktiivisesti tulevia polvelalaisia. Markkinoidaan kylää kesäasukkaille ja mietitään uusia kanavia tavoittaa mahdollisia tulomuuttajia. Samalla kehitetään asumisviihtyvyyttä edistämällä vanhustenhuoltoa, lasten päivähoitoa sekä laajennetaan kylän harrastuspiirejä ja tapahtumia. Myös laajakaistan saaminen kylälle on ensiarvoisen tärkeää. Polvelan henki ja ilmapiiri Ensimmäisessä kyläillassa kirjattiin ylös kaikki Polvelan yhdistykset, yhteenliittymät ja muut kimpat. Tämä lista kuvaa Polvelan yhteisötoimintaa Polvelan kyläyhdistys ry Polvelan metsästysyhdistys ry Rauanjärven Erä ry Timovaaran metsätysyhdistys ry Juuan metsästysyhdistys ry (kenraali Raappana on ollut perustamassa) Polvelan 4H kerho Polvelan yhteisen kalaveden osakaskunta Seurakunnan pyhäkoulu Polvelan liikuntapiiri Timovaaran naisten sauvakävelyilta (keskiviikko) Vanhat konstit käyttöön käsityöpiiri 11
Keskustan Polvelan paikallisyhdistys ry Polvelan pilkepojat Timovaaran kylätoimikunta Polvelan tapahtumat kirjattiin vuodenkierron mukaisessa järjestyksessä. Pilkkikisat Uimarannan kunnostustalkoot Polvelan Timovaaran kinkerit Kylätalon kunnostus talkoot vuorovuosina Metsästysseuran talkoot vuosittain Polvelan ulkoilupäivät Hirvipeijaiset (marraskuu) neljän eri Juuanjärven jäällä yhdistyksen Laskiaisrieha Joulujuhla (joulukuu) Ellin tanssit (heinäkuu) Teatteri- tai uimaretket Elonkorjuutanssit (elokuu) (Suunnistuskisat SM-kisat n. kolme Kyläkävely (syksy) vuotta sitten) Polvelan yritykset Puusepänliike Janne Räsänen Tmi Karjatilat maidontuotanto: Jorma Kortelainen Juha Martikainen ja Heidi Mikkola lihantuotanto Olli ja Kaarina Kiiskinen Lintutila: Unto ja Katja Kirjavainen (poroja myös) metallialan alihankinta yrittäjä myös villisikatarha: Markku Korhonen taksi Jukka Hirvonen taksi Jani Miettinen Toivo Tuononen pilkekauppaa Eero Nevalainen marjanviljelytila (mansikka, herukka, peruna, hunaja) Polvelan piirakkapaja - kylätalon naiset Polvelan verkostot. Ensimmäisessä kyläillassa kirjattiin niitä kylän ulkopuolisia yhdistyksiä, joissa polvelalaiset ovat mukana. 12
Yksi kunnanvaltuutettu, seurakuntatoiminta, yksi kirkkovaltuutettu, paikalliset yhdistykset, 4H kerho on tärkeä lasten kannalta, naapurikylät, Vaara-Karjalan Leader -yhdistys, Pohjois-Karjalan TE-keskus, P-K:n kylät, Juuan yrittäjät yrittäjäyhteydet, P-K:n Maakuntaliitto, P-K:n MHY, Jukola, PKS, Juuan riistanhoitoyhdistys, ProAgria, pankit, Suomen Salaojakeskus oy, Eero Reijonen, Kyösti Virrankoski, Tulikivi Oyj, Karjalan Sotilassoittokunta (Raimo Maaranen), Erkki Toivanen Lontoo, Maaseutukeskusten Liitto, MTK, Nurmeksen osuusmeijeri, maaseutulautakunnan pj ja vpj Juuan kivimuseo- ja kivikyläsäätiö uusi nimi Suomen kivitutkimussäätiö (hallituksen jäsen), Tarja ja Pentti Juntusen rahasto osana Suomen kulttuurirahaston P-K:n rahastoa. Juntusten sukuseura ry, Eläkeliitto, Juuan hengitysyhdistys, Keliakialiitto P-K.n yhdistys ry Juuan tukihenkilö, LC Juuka, Mielekäs ry, Myös Polvelan ammatit kirjattiin ylös. kivityömiehet, lähihoitajat (perushoitaja), maanviljelijöitä, yrittäjiä, perhepäivähoitaja, sähköasentaja, autonkuljettajat, taksimiehiä, kouluavustajia, sairaanhoitajia, kirvesmiehiä, huru-ukkoja, rakennusmestarit, keittäjiä, postinjakaja, kampaaja, metsuri, lomittajia, ompelija, kätilö, rajavartija, kirjastovirkailija, toimihenkilöitä, hammashuoltaja, kaupanmyyjä, kirjanpitäjä, sihteeri, taimitarhan työntekijä, uunintekijä, lastenhoitaja, pankkivirkailija, toimistotyöntekijöitä, laitostyöntekijä, suunnittelijoita Kyläläisten harrastamista kuvaa seuraava listaus metsästys, kalastus, marjastus, sienestys, ulkoilu, liikunta, jumppa, sauvakävely, suunnistus, ratsastus, 4H toiminta, lukeminen, käsityöt, kylätoiminta, karate, kuntonyrkkeily, nyrkkeily, rullaluistelu, hiihtäminen, mökkeily, moottorikelkkailu, mopolla ajo, lentopallo, tanssireissut, radioamatööritoiminta, rullasuksihiihto, matkailu, uinti, puutarhanhoito, metsänhoito, latinobic, salibandy, jääkiekko, jalkapallo, yhdistystoiminta, karaoke, maailmanmenon seuraaminen, tulevaisuuden skenaarioiden hahmottaminen, sanomalehtien luku, tietsikka harrastukset, osuuskauppatoiminta, koiraharrastus, agility, koiranäyttely, koirankoulutus, hirvenhiihto, off road, hevosharrastus, pontikan keitto on painunut unholaan (?), kotiviinit kyllä osataan, pajutyöt, päretyöt, luudanteko, kutominen, neuletyöt, himmelit, olkityöt, kareliasoutu, maraton, Lete -liikuntakerho, pullan paistaminen, leivonta, yleisurheilu, teatteriharrastus, leiritointa, karateopetus, Luontokohteet, rakennukset ja paikat Polvelassa 13
Tikankontti, Sininen Yökönlehti, Näsiä, (Erikoisia heinäkasveja) ja Juuan luonto, Juuka-seuran julkaisusta löytyy lisää Tahkovaaran (317m) aarnialue:, pirunkirnut, Rattikalliot (lammet vaaran päällä 293 m), luolat Valkeisen Kuppisaari Tahkovaaran palotorni (R), Hiisivaaran lehmukset, Kylätalo (1880 luvulta Kukkolan tilan päärakennus) eli ent. maamiesseuran talo, koulu (kunta omistaa), seurakunnan leirikeskus, metsästysyhdistyksen talo ja Kiviuuron kota, metsästysseurojen majat Timovaarassa (3 kpl) Juntulan tilan päärakennus, Nevalan kivinavetta (Lössä) (Kivenpyörittäjan kylän kohtauksia), Juuanjärvellä osakaskunnan laavu, Rauanjärven rannalla Juuan Kiitäjien maja (partiolaiset) ja Polvelan uimaranta Alajärven rannalla, Kylän rajat määriteltiin näin: Juuasta tultaessa Rasintie, Timovaara Polvijärven rajalle, Honkalahti on jo Juuankylää, Pohjoisessa Petrovaara Kylän sijainti Juuka Kaavi tietä 10 km Juuan keskustasta, Luikonlahdentie (kantatie 506), Kansalantie Martonvaaraan ja Polvelantie Mataraan Oman kylän palvelut ovat seuraavat Takseja on kaksi, puusepänverstas, linkous ja lumityöt, mansikat, viinimarjat, perunat, hunajat, perhepäivähoito, viiriäisen munia, hanhenmunia, kalkkunaa, 14
julkinen kaupanvahvistaminen, ompelupalvelu ja tarvikkeet, traktoripalvelut, rakentaminen, piirakat ja muut leivonnaiset koneen korjaukset, metallitöitä, katiskoita, pärevasuja- ja koreja, varpuluutia, puiset kokkausvälineet, himmelit ja olkityöt, havukranssit ja -pallot ja muut koristeet luonnonmateriaaleista, kuivakukka-asetelmat Polvelan ongelmat ja nelikenttä Polvelan ongelmaillassa arvioitiin kylän ongelmia, kehittämisen esteitä ja puutteita. Ennen varsinaista työskentelyä tehtiin Polvelan nelikenttä. Työryhmissä kirjattiin kylän olemassa olevat vahvuudet ja heikkoudet sekä lähitulevaisuuden näköpiirissä olevat mahdollisuudet ja kylää kohtaavat uhkakuvat. Näin saatiin Polvelan nelikenttä. Ongelmia ja kehittämisenesteitä loihdittiin seinäpapereille tammikuun vesisateessa. Ongelmat painottuivat kylätoiminnan ongelmiin, ympäristöasioihin ja harrastusmahdollisuuksien puutteisiin. POLVELA / NELIKENTTÄ-ANALYYSI VAHVUUDET - aktiivinen kyläyhdistys - vaihtelevat lenkkimaastot - hyvät kalavedet - puhtaat vedet - sopuisat ihmiset HEIKKOUDET - posti ja baari lopetettu - kauppa puuttuu - kioski puuttuu - nurkkakuntaisuus - kauppa-autoja ei kulje 15
- taksit riittävät - remontoitu kylätalo - hyvä uimaranta - maisemallisesti kaunista seutua - metsästysmajan kunnostaminen yhtä aikaa kylätalon kanssa - venevalkaman kunnostaminen - joukkoliikennetaksi, kimppakyyti - löytyy lapsiperheitä - kylän hyvä henki - lyhyt matka taajamaan - erilaista osaamista ja ideoita - Polvelan kyläläiset ahkeria - uudet kyläläiset - keskinäinen tuttavuus - luonnonrauha - maantieyhteydet - syntyy lisää lapsia - oma uimaranta - talkoohenki - huumorintaju - asumisväljyys - sitkeys - vapaa-ajan harrastukset - Juuka lähellä - nuoret perheet muuttavat kylälle - toiminta monipuolista - kylätoiminta vireää - hyvät vetäjät kyläyhteisössä - postinkanto - hauskat ihmiset - hyvät naapurit - ei ruokailumahdollisuutta - koulu lakkautettu - parturi lopetettu - vähän harrastusmahdollisuuksia (hiihtoladut, luistelukenttä, kiekkokaukalo jne. puuttuvat) - tiestön kunto - kylän risteyksen valaistus ja nopeusrajoitus - laajakaistan puuttuminen - seuran puute kylätalolla - pitkät välimatkat - nuorison puuttuminen - vähän aktiivisia toimijoita - työpaikkojen puute - katuvalaistus puuttuu - tonttipuute, tietämättömyys - vesi- ja viemärijärjestelmän puute - asutus harvaa - sivutiet huonossa kunnossa - kännykkäyhteydet pätkivät - kylällä yrittäjyys vähäistä - väki vanhenee ja vähenee - liian vähän lapsia kylällä - kyläavustaja ja kylätalkkari puuttuvat 16
MAHDOLLISUUDET - Tahkovaaraan näköalapaikka ja luontopolku - yhteistyö lähikylien kanssa - kansalaisopistojen kursseja - sienestys - marjastus - luontoretket - urheiluseurojen kanssa yhteistä toimintaa (lapsille liikuntakerho) - kulttuuriretket - saada lisää toimijoita kylän yhteisiin hankkeisiin ja harrastuksiin - nuorille ja lapsille lisää harrastusmahdollisuuksia - lisää palveluja - luontokohteiden hyödyntäminen matkailussa - koulun hyötykäyttö - kylätalon käyttäminen kurssitoimintaan - mökkiläisten, uusien asukkaiden ja entisten kyläläisten saaminen mukaan toimintaan - yhteiseen hiileen puhaltaminen - Leader-hankkeet - kyläsuunnitelma - kylätoiminta - mahdollinen laajakaistan tuleminen 2007 - verkostoituminen - lisää yrityksiä ja vireää yritystoimintaa - asukkaiden hankinta - vanhuksista huolehtiminen - kyläavustaja - kylärenki tai piika - harrastusmahdollisuuksien lisääminen - Internet - kansalaisopisto- ym. piirit - yhteiset reissut ja retket - yhteistyöllä toiveista totta UHKATEKIJÄT - väestön vanheneminen, vanhustenhoito - pois muuttaminen, autioituminen - asuminen ja jätteenkäsittely suuntautuvat kirkonkylälle ja kallistuu - petoeläinten lisääntyminen (ilves ja susi) - kunta suhtautuu kielteisesti sivukylien toimintaan - kirjastoauton kulkeminen loppuu - maataloustuotanto loppuu - palvelut puuttuvat - aktiivisten toimijoiden väsyminen ja puuttuminen - joukkoliikenne häviää - tonttien puute - kaksijakoisuus - ideoiden, rahojen ja resurssien loppuminen - kylä kuolee - poliittiset päätökset - ilmastonmuutos - liikenneonnettomuudet (kylän risteys) - ennakkoluulot - kateus - pelko - syrjäytyminen - maatalouskysymys - pula naisista - uusi jätevesilaki on kallis - jätteenkuljetuksen mielivaltaisuus - EU-direktiivit 17