HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan



Samankaltaiset tiedostot
Sisällys. Esipuhe 4. 1 Alkusanat 6. 2 Määritelmiä 9. 3 Taajamahydrologia ja hulevesijärjestelmät Hulevesien hallinnan yleiset periaatteet 20

hule-esitetään aatteita sekä käytäntöö kentamisessa. osavaluma-- pintojen tössä. noudattamaan.

PIEKSÄMÄKI, JOROISTENTIEN ASEMAKAAVA-ALUE HULEVESISELVITYS

Hulevesien hallinta Vantaalla

Katumajärven hulevesikuormitus ja sen vähentäminen

Kalmun osayleiskaava alueen hulevesiselvitys

Lämpökaivo. Maalämmön hyödyntäminen pientaloissa. Janne Juvonen (toim.) Suomen ympäristökeskus YMPÄRISTÖOPAS 20 09

JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA ASUTUSALUEELLA OHJE 2009 Lahden seudun ympäristöpalvelut

Miten väistämättömään ilmastonmuutokseen. Yhteenveto suomalaisesta sopeutumistutkimuksesta

Vuokko Kurki VESIHUOLLON YLIKUNNALLINEN SOPIMUSPOHJAINEN YHTEISTYÖ. Diplomityö

HÄPESUON KAATOPAI- KAN KUNNOSTUS VESIENKÄSITTELYN YLEISSUUNNITELMA

Säätösalaojituksen, säätökastelun tai kuivatusvesien kierrätyksen hoitotoimenpiteet MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUEN ERITYISTUET

Kuntien teknisen toimen yhteistyökonsepti / LUONNOS Kehto-foorumi Antti Kivelä, Sitra Kuntaohjelman johtaja Ilkka Pirskanen

Jorma Ruokojoki Kosteus- ja homeongelmien määrä ja syyt kuntien rakennuksissa 2005 ISBN

Tieverkon tulvariskikohteiden määrittelyssä käytettävät tiedot

Kuopion kaupungin ympäristöstrategia vuoteen Kuopio aktiivinen ympäristöasioiden edelläkävijä

KOMPOSTOIVA KUIVAKÄYMÄLÄ YLEISÖKÄYTÖSSÄ

hyvä jätevesien käsittely

JUTIKKALAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAY YLEISKAAVA

Tiesuunnitelmavaiheen asiakirjat - Sisältö ja esitystapa

Valtioneuvoston päätös

hyvä jätevesien käsittely

KUHMON KAUPUNKI IIVANTIIRAN KYLÄ

LAUSUNTO YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUKSESTA, ONGELMAJÄTTEI- DEN POLTTO VANTAAN ENERGIAN JÄTEVOIMALASSA, VANTAA. ELY-keskukseen

Maitotilojen jätevesijärjestelmien käyttökokemuksia

Maanvastaanotto- ja kierrätysalueselvitys Tampereen ja sen kehyskuntien alueella 2015 (LUONNOS)

Takapelto, Kulmakorpi

ASIA HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 110/11/1 Dnro PSAVI/253/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

K8- kuntien seudullisen ilmastostrategian esiselvitys Osa III: Tiivistelmät. Juha Harju, Seinäjoen kaupunki

Maa-ainesten kestävä käyttö

Transkriptio:

Ilmastonmuutos ja kulttuuriympäristö II Mistä tarvitsemme tietoa? 25.11.2009 HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan Hannu Vikman, Hannu Vikman Consulting

Termejä Hulevesi: Rakennetuilla alueilla maan pinnalta, katoilta, ja muilta vastaavilta pinnoilta kerääntyvä sade- ja sulamisvesi Hulevesien hallinta: Hulevesien muodostumiseen, johtamiseen ja käsittelyyn liittyvät toimenpiteet Luonnonmukaiset (hulevesien hallinta-)menetelmät: Luonnon omien veden kiertoon ja veden laatuun vaikuttavien tekijöiden hyödyntäminen ja tukeminen hulevesien hallinnassa

Hulevesien hallinnan prioriteetit Helsingissä I Ensisijaisesti hulevedet käsitellään ja hyödynnetään syntypaikallaan. II Hulevedet johdetaan pois syntypaikaltaan hidastavalla ja viivyttävällä järjestelmällä. III Hulevedet johdetaan pois syntypaikaltaan hulevesiviemärissä yleisillä alueilla sijaitseville hidastus- ja viivytysalueille ennen vesistöön (puroon) johtamista. IV Hulevedet johdetaan hulevesiviemärissä suoraan vastaanottavaan vesistöön. V Hulevedet johdetaan sekavesiviemärissä Viikinmäen puhdistamolle

Oppaan tarve (1/2) Laajojen vettä läpäisemättömien pintojen kasvu lisää ja nopeuttaa pintavaluntaa ja voimistaa äärevöitymistä. Hulevesien kuormittava vaikutus kohdistuu ennen kaikkea herkkiin pienvesiin. Sadannan johtaminen pois syntypaikaltaan alentaa pohjaveden pinnankorkeutta. Kokonaisuus ei kunnissa ole kenenkään hallinnassa selkeä kokonaisnäkemys puuttuu. Hulevesipalveluja on vaikea järjestää liikelaitosmaisena toimintana. Suunnittelun ja kunnossapidon laiminlyönti on johtanut tulvareittien puuttumiseen tai tulvareittien muuttamiseen rakentamalla esteitä veden virtaukselle.

Oppaan tarve (1/2) Voimakkaat hulevesivirtaamat aiheuttavat virtaamahuippuja, jotka synnyttävät eroosiota ja tulvimista. Maankäytön suunnittelun ja hulevesiverkoston suunnittelun ja rakentamisen koordinointi ei toimi tehokkaasti. Rakennusten kellarikerrosten käyttötarkoituksia muutetaan sellaisiksi, etteivät ne kestä kosteutta. Pohjoisella pallonpuoliskolla on tilastollisesti havaittu myrskyisyyden lisääntyminen. Hulevesijärjestelmien mitoitussuositukset jouduttaneen uusimaan ilmastonmuutoksen takia. EU:n tulvadirektiivi hyväksyttiin 2007; jäsenvaltioiden tulee valmistella tulvariskien hallintasuunnitelmat vuoteen 2015 mennessä.

Oppaan käyttäjät Kunnat (kaavoitus, tekninen johto, rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu, terveysvalvonta, vesihuolto, alue- /katu-/viheraluesuunnittelu/-rakennus/-kunnossapito Aluehallinto (maakuntaliitot, pelastustoimi) Valtio (ympäristökeskukset, tiehallinto, ratahallinto) Kiinteistöt (suunnittelijat, urakoitsijat, omistajat, isännöitsijät, huoltoyhtiöt) Yksityissektori (suunnittelijat, urakoitsijat, kunnossapitäjät, tuoteteollisuus, vakuutusyhtiöt) Muut (vesiensuojeluyhdistykset, kouluttajat, jne.)

Oppaan sisältö Osio Pääkohderyhmä Arvioitu laajuus Johdanto kaikki ammattiryhmät 3 sivua I Yleinen osa kaikki ammattiryhmät 17 sivua II Maankäytön ja rakentamisen ohjaus III Tekninen suunnittelu IV Käyttö ja kunnossapito V Kiinteistöjen kuivatusratkaisut kaavoitus, rakennusvalvonta suunnittelijat, urakoitsijat kunnat, vesihuoltolaitokset, tiehallinto, ratahallintokeskus suunnittelijat, urakoitsijat, isännöitsijät, kiinteistönomistajat ja -haltijat 20-25 sivua 65-75 sivua 20-30 sivua 15 sivua

Työn organisointi

Ohjausryhmä (1/2) Maa- ja metsätalousministeriö Ympäristöministeriö Suomen kuntaliitto Vesi- ja viemärilaitosyhdistys Finanssialan keskusliitto Suomen ympäristökeskus Espoon kaupungin tekninen keskus Helsingin kaupunki Oulun kaupunki Porin kaupungin tekninen palvelukeskus Tampereen kaupunki Turun kaupunki Vantaan kuntatekniikan keskus

Espoon Vesi Helsingin Vesi Lahti Aqua Oy Oulun Vesi Porin Vesi Tampereen Vesi Vantaan Vesi Ohjausryhmä (2/2)

Kirjoittajat Jukka Jormola, Suomen ympäristökeskus Esa Koponen, Kuopion kaupungin rakennusvalvonta Esko Kuusisto, Suomen ympäristökeskus Perttu Hyöty, FCG Planeko Oy Pekka Raudasmaa, (Helsingin kaupungin geotekninen osasto) Nora Sillanpää, Helsingin yliopisto Pertti Reinikainen, Vaasan Vesi Pekka Laakkonen, Tampereen Vesi Jouko Halminen, Porin Vesi Anneli Tiainen, Vesi- ja viemärilaitosyhdistys Tony Hagerlund, Suomen Kuntaliitto Hannu Vikman, Hannu Vikman Consulting

Aikataulu ja julkaiseminen Suurin osa luonnoksista 31.07.2009 mennessä Kommentointi pääosin 30.09.2009 mennessä Ohjausryhmän I käsittely pääosin 30.11.2009 mennessä Osioiden viimeistely pääosin 31.01.2010 mennessä Osioiden yhtenäistäminen ja oppaan viimeistely 31.03.2010 mennessä Julkaiseminen verkossa (ilmainen verkkojulkaisu) kesään 2010 mennessä RT-kortteja, lehtiartikkeleita, koulutusta