Salmijärven Matin suku

Salmijärven suku 1,0 - sivu 1 (15) Salmijärven Matin suku Savi-torpasta muutettiin Salmijärvelle. Ensin sinne ovat tulleet isä Henrik, äiti Maria, Matti Henrikinpoika vaimoineen ja Mikko. Veli Yrjö tulee Salmijärvelle vasta noin 1796, jolloin hänen vihitään Salmijärven torpan tyttären kanssa. Tätä ennen Yrjö oli renkinä pappilassa. Tarkkaa syytä muuttoon ei ole tiedossa. Asiaan on kenties vaikuttanut se, että Matti Henrikinpojan vaimo oli kotoisin Salmijärven maisemista, ja Salmijärven torppa oli järven toisella puolen hänen kotitaloaan Kiiskelää. Eräänä seikkana voi olla myös se, että Asemen taloon on Kaarin Yrjöntyttären veljelle Matille tullut II-vaimo Eva Olavintytär Salmijärveltä, joka oli sotilas Olavi Linnun (Lindu, Fogelberg, Golberg) tytär. Olavi Lintu on ilmeisesti ollut Salmijärven ensimmäisiä asukkaita tyttärensä ja vävynsä Juho Markunpojan kanssa. Asiaan saattoi myös vaikuttaa se, että isä Henrikin sisar oli Myllyveräjän torpassa, joka paikka kaiketi sijaitsi Arvajan Riihijärvellä Hassin alueella. Kenties asiaan on voinut vaikuttaa myös jokin tapahtuma Ruotsulassa, jota aikakirjat eivät kerro. Todennäköisimmältä syyltä vaikuttaa se, että Olavi Gallbergin suku liittyy jotenkin muuttajiin, ja tästä tiedämme, että Olavi Gallberg on ainakin 1720-luvulla ollut Olkkolan sotilaana. Tätä oletusta vahvistaa vielä se, että perimätiedon mukaan Petäisjärvelle muuttanutta Heikki Matinpoikaa kutsuttiin varsin yleisesti Lintu-Heikiksi. Perheen Salmijärvellä oloaikaa ei tarkkaan tunneta. Sinne perustettiin toinen torppa v 1791, joka voisi hyvinkin olla Matti Henrikinpojan muuton ajankohta. Jämsän asutusluetteloiden mukaan perhe ilmestyy verolle Salmijärvessä v. 1792 torppaan, jossa aijemmin on asunus eräs Joonas ja hänen vaimonsa Maria lapsineen v. 1780, v. 1787 samassa torpassa asuu Juho Vilpunpoika, Erikki ja Elijas veljen kanssa ja v. 1790 Aatami ja Anna Tammelin, jotka asuvat torpassa vielä vuoden yhdessä Savitorpan joukon kanssa. Toinen Salmijärven torpista muutettiin edelleen v.1824 kruunun virkataloksi. Tämä voisi olla toinen käännekohta, koska viimeinen kirjaus Salmijärvellä koskien Matti Henrikinpoikaa on hänen poikansa Kallen lapsi vuonna 1821. Matti Henrikinpoika ja Sofia Philipintytär löydetään myöhemmin 1820-luvulla Kankaresveden Papinnoron torpasta Eeva tyttären ja tämän miehen luota. Rippikirjojen mukaan Matti Henrikinpojan paikkaa kutsuttaan Salmijärven uudistaloksi, joka kuuluu Viialan puustelliin, ja että se maksaa vuokraa kuten torppa. Vuodesta 1821 alkavissa rippikirjoissa Matti Henrikinpoika mainitaan uudistalon lampuodiksi ja viimeiset rippikirjamerkinnät perheestä Salmijärvellä ovat 1.1.1822, jolloin perhe on käynyt ripillä. Lisäksi mainitaan, että Kalle Matinpoika vaimoineen on muuttanut pois 1821 ja Matti Henrikinpoika vaimoineen v.1824. Juhannuksesta 1825 uudistalolla on uusi lampuoti Juho Juhonpoika vaimoineen Sysmästä. Matti Henrikinpoika ja Sofia vaimo sekä poika Kalle perheineen löytyvät seuraavaksi Kaipolan Uusilepo torpasta, jossa ensimmäinen rippikirjamerkintä on 30.6.1822 ja viimeinen 16.10. 1825 Matin ja Sofian osalta. Poika kalle ja hänen vaimonsa esiintyvät Uudessa levossa vielä 24.6.1826. Seuraavaksi Matti ja sofia ovat tyttärensä Eevan luona Papinnoron torpassa, jossa heistä on rippirjamerkinnät ajalta 14.3.1826-4.11.1827, jonka jälkeen he löytyvät 1828 Kangaresveden Riihijärven talosta.

Salmijärven suku 1,0 - sivu 2 (15) Lyyti, Ida jne??? Vihtori Aalto Maria? Kalle? Hilda? Aleksi? Kustaa Lehtonen Olga Lahtinen Alice Luoto Isonhaan Sandra Mäntynen Selma Saarinen/Stålberg Niklas Koukkuniemi Hilda Lepojärvi Kalle Järvenpää Ida & Joonas Järvinen Edla > Orivedelle Otto Rantanen Ida? Rosa? Selma? Hilma? Selma? Laura? Kalle? Rosa & Salomon Edla Heikintytär pso I Matti pso II Iisakki pso III Efraim Rajala/Myyräjärvi Otto Heikinpoika Mäkeläinen s.26.12.1847 pso Ida Aatamintytär Järvenpää Juho Heikinpoika s.31.5.1941 pso I Heta pso II Heta Vierumäki Erika Heikintytär s.23.4.1838 pso Jooseppi pso II Kalle Sandra & Kalle Lehtonen Ida & Kalle Lindroos Järvenpää torpparit Heikki Matinpoika s.12.3.1805 pso Maria Juhontytär Maria Heikintytär s.6.7.1834 pso Kalle Aataminpoika pso II Fabian Annanpoika Tiensivun Iisakki Lahtinen? Samuel Samuelinpoika pso Heta Aatamintr. Serafia & Kustaa Flinkman Maja Lisa Juhontr Samuel Matinpoika pso Maria Petäisjärvi Kupula? Joonas Juhonpk. Saara Matintytär pso Juho Matinpk. Kalle Huhtinen Vihtori Järveläinen pso Hilda pso Gemina Huhtoja Heikkilä torpparit Joonas Simonpoika s29.3.1819 pso I Leena Juhontytär pso II Fredrika Erkintytär Wiialan Salmijärven torppari (Hassissa) Matti Heikinpoika 12.7.1767-13.10.1835 pso 25.3.1790 Sofia Vilpuntytär Kiiskilästä n.1768-19.4.1837 Lahdenpohja Cecilia Heikintytär s.13.11.1830 pso Tobias Juhonpoika Siljalla avioton lapsi UusiLepo Sahala Hopsun Papinnoron torpparit Kalle Matinpoika s.18.3.1797 pso Maria Haak Niklas Kallenpoika s.15.5.1833 pso Hedvig Kallentytär Kalle? Juho? Kustaa? Selma? Hilma? Matti? Majajärvi Hedvig Simontytär 16.5.1824 pso Juho Berg Eeva Matintytär 3.7.1792-? pso Simo Juhonpoika sn.1792 -? Hopsun Kylällä Maria Matintytär s.8.3.1794 -? pso Mikko Mikonpoika s.27.2.1793 Edla Kallentytär s.20.6.1820 pso Kalle Matinpoika Majajärven Kalle Berg pso Katarina Majajärven Anna Berg Papinnoro Johannes Simonpoika 16.3.1826 pso Vilhelmiina Kustaantytär Kalle? Kalle Simonpoika 30.4.1828 pso Vilhelmiina Heikintytär Kaipola Härölahti Kustaa Mikonpoika s.4.5.1830 pso Johanna Juhontytär Wid Kalle? Emma? Amanda? Hilma? Lähdelevon Severus Nuppulan Ida Hillsberg Papinnoro Turkkilan Matti Simonpoika 23.3.1831 pso I Vilhelmiina Rönn, pso II Vilhelmiina Erkintytär Hedda Kristiina Mikontytär s.20.5.1821 Eemeli? Erland? Lydia? Aleksanteri? Amanda & Kustaa Tiirinen Olkojärven Aleksanteri Elina & räätäli Saarinen Kalle > Helsinkiin Augusti > Helsinkiin Tousalan Nestori Järvinen Aleksanteri? Rosa? Herman > Helsinkiin Matilda? Vilhelmiina Hedantytär s.1.12.1861 Kalle > Korpilahdelle itsellinen Aleksi Rajalan Hilma (V) Matti Henrikinpoika Matti Henrikinpoika s.12.7.1767 Savi torpassa ja kuoli 13.10.1835 Uudessa Riihijärvessä Johan Riihimäen torpassa, pso 25.3.1790 Kiiskilän Sofia Vilpuntytär 1768-19.4.1837, kuoli Uudessa Riihijärvessä. Matti Henrikinpoika siirtyi vaimonsa kanssa Salmijärven torppaan Viialan kylään. Kyseinen Salmijärvi perustettiin Viialankylän Salmijärvenmaalle, joka on nyttemmin Hassin kylää. Aluetta kutsuttiin myös Taivalten päiväkunnaksi isonjako kartan (1768) selityksissä. Mukana tuli muukin perhe, kuten isä, äiti ja sisarukset. Viialan kylään perustettiin 1700 - luvun lopulla kaksi Salmijärvi nimistä torppaa ensimmäinen 1778 ja toinen 1791. Tästä toisesta Salmijärvestä tehtiin 1824 kruunun virkatalo, joka ehkä johti siihen, että Salmijärveltä jouduttiin siirtymään pois. Salmijärvellä oli myös Sophian veli Henrik Vilpunpoika. Matilla ja Sofialla oli lapsia seuraavasti: 1 (VI) Juho Matinpoika s.23.12.1790-10.6.1791 Savi torp 2 (VI) Eeva Matintytär s.3.7.1792 Salmijärvi torppa, pso Papinnoron torppari Simo Juhonpoika, joka tuli Salmijärvelle Kuhmoisista, lapsia on 3 (VI) Maria Matintytär s.8.3.1794 Salmijärvi torp. Muutti 6.1.1816 Kuhmoisiin, ja avioitui Kuhmoisten Haljalan pojan Mikko Mikonpojan kanssa. Perhe tavataan myöhemmin samoilla kulmilla Hopsun alueella Eva siskon perheen kanssa. Lapsia on 4 (VI) Hedvig Matintytär 7.7.1795-28.9.1821 Salmijärvi, meni Kuhmoisiin 8.11.1812, josta palasi 12.1.1815 (återkomne med b: at d. 12.1.1815). Rippikirjassa mainitaan hänet kuulutetun 5.5.1821 renki Mikko Aataminpojan kanssa. Jämsän kuolleiden luettelossa Hedvigin sanotaan kuolleen su-

Salmijärven suku 1,0 - sivu 3 (15) kupuolitautiin, ja haudatun Hämeenlinnassa. Hämeenlinnan kuolleiden luettelossa piika Hedvig Matintytär k.28.9.1821 keuhkotautiin. Hedvig oli lapseton. 5 (VI) Kalle Matinpoika s.18.3.1797 Salmijärvi, pso Hauvalan korpraalin tytär Maria Elisabet Kustaantytär Haak, lapsia on 6 (VI) Antti Matinpoika s.2.11.1799 Salmijärvi, Pukoisten Hujalassa Kuhmoisissa kuolee 2.2.1845 eräs renki Antti Matinpoika 46 vuoden iässä 7 (VI) Matti Matinpoika s. 29.10.1801 Salmijärvi, kuoli 27.11.1829 hukkui Petäisjärven Järvenpäässä, pso Petäisjärven Järvenpään torpan leski Anna Sofia Sakarintytär Kivelästä, lapsia on 8 (VI) Kustaa Matinpoika s.21.2.1804-5.3.1804 Salmijärvi 9 (VI) Heikki Matinpoika s.12.3.1805 Salmijärvi, pso Maria Juhontytär Pystylän torpasta, Petäisjärven Järvenpään torpparit, lapsia on 10 (VI) Samuel Matinpoika s.26.8.1808 Salmijärvi, pso 6.10.1839 leski Maria Aatamitytär s.22-12- 1805. Samuel ja Maria asuivat Hassin Lähteenvuoren torppaa, lapsia on 11 (VI) Kaisa Liisa Matintytär s.26.8.1808-9.9.1808 Salmijärvi 12 (VI) Saara Matintytär s.24.1.1812 Salmijärvi. Saara tavataan myöhemmin piikana useissa Tervalan, Nousialan ja Siniävirran taloissa. Saaran patronyymi muuttuu yllättäin Jonaantyttäreksi, jonka nimisena hän menee naimisiin 22.11.1840 renki Juho Matinpojan (s.14.6.1815) kanssa. Lapsia on Koko Matti Henrikinpojan perhe ja jälkeläiset lähtivät Salmijärveltä eteenpäin noin 1820 luvulla. Isä Matti ja äiti Sofia löytyvät 1820 luvulla ensin Kalle pojan luota Ruotsulan alueelta ja sitten tyttärensä luota Tervalan Papinnorosta ja myöhemmin Tervalan Kangaresveden uudesta Riihijärvestä. Syy miksi tultiin nimenomaan Riihijärvelle, ei ole selvillä, mutta myös Riihijärven alueella löytyy vanhoja sukulaisia Asemen ja Ruotsulan seuduilta. Perheen pojat jäävät Hassin kylälle rengeiksi. Nuorin Samuel on noin 13-14 vuotias vanhempien siirtyessä Papinnoroon. Antti näyttää olleen renkinä Heikinniemessä vuoden 1821 loppuun asti, jonka jälkeen hän siirtyy Kuhmoisiin. Samuel tavatan Hassin Mullikan Hintassa, samoin kuin Matti veli. Myöhemmin Samuel tavataan Hassin Norolassa vuoteen 1830 asti. Matti siirtyy 1822 Kuhmoisiin, ja tavataan myöhemmin veljensä Heikin kanssa 1824-1825 Hassin Lamminmäessä,1826 Hassin Norolassa ja 1827-1828 Hassin talossa. Tämän jälkeen Heikki muuttaa Kuhmoisiin. 11.10.1829 Heikki ilmestyy Vitikkalaan. Lapsista Eeva löytyy vanhempien tavoin Kangaresvedeltä Papinnoron torpasta ja sisar Maria Kuhmoisten Haljalasta. Kalle veli sen sijaan palaa takaisin Ruotsulan alueelle, jossa hän elää itsellisenä. Samuel veli löydetään myöhemmin 1830 luvulla Hassin Lähteenvuoren torpparina. Antti veli löytyy ilmeisesti Kuhmoisten Puukoisista. Matti ja Heikki tulevat Petäisjärven Järvenpäähän. (VI) Papinnoron Eeva Matintytär Salmijärveltä Eeva s.3.7.1792 Salmijärvi torp., pso Simo Juhonpoika s.1792. Eva miehensä Simon kanssa päätyy uudistorppaan Papinnoro, joka perustettiin 1820-luvulla Alhojärven kylän Riihjärven maan maille Vuorisjärven itärannalle. Näistä maisemista löytyvät myös Matti Henrikinpoika ja Sofia Philipintytär, jotka ovat kuolleet 69 vuoden iässä 1830 luvun puolivälissä Riihijärvellä. 1 (VII) Anna Maria Simontytär s.23.3.1817 Salmij.Nyb. 2 (VII) Joonas Simonpoika s.29.3.1819 Salmijärvi, I pso 22.9.1839 Riihijärven Leena Juhontytär. Vaimon kuolemaa ja mahdollisia lapsia ei ole onnistuttu jäljittämään. II pso Fredrika Ersdr. s.19.9.1840. Elivät Huhtoja -Heikkilä nimistä paikkaa vuoteen 1879 asti, sitten he siirtyivät Nytkimeen. 3 (VII) Erkki Juho Simonpoika 31.5.1822-15.5.1823 Papinnoro / Tervala 4 (VII) Hedvig Simontytär s.16.5.1824 Papinnoro, k.15.11.1888 Majajärvessä, pso 26.12.1844 Hopsun Murtolasta Juho Kallenpoika Berg. Muuttavat asukkaisksi Riihijärveen. Näillä ainakin seuraavat lapset: 1 Karl Juhonpoika Berg s.13.2.1847, jonka puoliso oli Gatherina Serafia Kustaantytär s.1846 asuvat Hopsun Majajärvessä v. 1875, lapsia on 2 Anna Christina Juhontytär Berg s.14.7.1849 5 (VII) Johannes Simonpoika s.16.3.1826 Papinnoro k.1.6.1868, pso 21.7.1849 Hopsun Murtolasta

Salmijärven suku 1,0 - sivu 4 (15) Vilhelmiina Kustaantytär s.1830, asuivat Vuorenpään Heikkilä nimistä paikkaa, lapsia on. 6 (VII) Kalle Simonpoika s.30.4.1828-1901 leskenä Papinnoro / Hopsu, pso Vilhelmiina Heikintytär 1.7.1831-13.12.1898, lapsia on. 7 (VII) Matti Simonpoika s.23.3.1831 Papinnoro, pso I Vilhelmiina Rönn 4.4.1831-10.11.1874 (Kurhilasta isä Matt Rönn ja äiti Eva Emanuelintr.), pso II 6.6.1875 Vilhelmiina Erkintytär s.12.1.1836, asuvat Papinnorossa, muuttanut Jämsänniemen Turkkilaan 1873, oli lapsia (VII) Joonas Simonpoika Papinnorosta Joonas s.29.3.1819 Salmijärvi k. 25.1.1892 Saarikossa, I pso 22.9.1839 Riihijärven Helena Juhontytär s.3.6.1804 tai 1811 k.17.5.1868. II pso 22.11.1868 Fredrika Erkintytär s.19.9.1840. Elivät Huhtoja - Heikkilä nimistä paikkaa vuoteen 1870-luvulla asti, sitten he siirtyivät Nytkimeen taloon jonka nimeä ei tunneta. Avioliitosta syntyi lapsi: 1 (VIII) Karl Joonaanpoika Huhtinen s.2.5.1870 pso Hilda Matilda Matintytär s.15.1.1873 Jämsässä. Perhe asui useissa eri paikoissa esim. Heinävehmaalla, Rajalassa ja lopuksi omassa mökissä Herajärvellä paikassa nimeltä Ahola. 2. (VIII) Viktor Joonaanpoika Järveläinen s.13.5.1874, pso Gemina Aaltonen s.26.5.1870 * * * (VII) Johannes Simonpoika Papinnorosta Johannes s.16.3.1826 Papinnoro k. 1.6.1868, pso 21.7.1849 Hopsun Murtolasta Vilhelmiina Kustaantytär s.15.1.1830, asuivat Vuorenpään Heikkilä nimistä paikkaa. 1. (VIII) Karl Johanneksenpoika s.11.8.1850 2. (VIII) Severus Johanneksenpoika s.15.5.1852 pso. Maria Villentytär s.16.9.1859, lapsia on 3. (VIII) Ida Johanneksentytär s.7.2.1855 k.29.11.1939, pso 13.8.1882 Erkki Juho Samuelinpoika Hillsberg, lapsia on 4. (VIII) Edla Johanneksentytär 30.4.1857-24.5.1868 5. (VIII) Amanda Johanneksentytär 23.2.1860-1.6.1868 6. (VIII) Alexander Johanneksenpoika s.14.12.1862 7. (VIII) Nestor Johanneksenpoika s.29.1.1866, muuttanut Kuhmoisiin 4.4.1882 * * * (VII) Kalle Simonpoika Papinnorosta (VII) Kalle Simonpoika s.30.4.1828-1901 leskenä Papinnoro / Hopsu, pso 9.11.1850 Vilhelmiina Heikintytär 1.7.1831-13.12.1898, lapset 1. Amanda Kallentytär s.24.1.1851, pso Kustaa Juhonpoika Tiirinen, lapsia on 2. Eva Kristina Kallentytär s.9.12.1852 k.21.1.1862 3. Aleksanteri Kallenpoika s.18.8.1860 Mutkalassa k. 25.6.1930 Olkojärvi, tavataan renkinä Hopsun Majajärvessä 1877, pso I Erika, pso II Edla Kallentytär Ahonen s.27.2.1882 kotoisin Heikinahon torpasta Kauhkialan Luomajärveltä, lapsia Aleksanterilla oli kaikkiaan 21 kappaletta: 4. Elina Kallentytär s.2.3.1864, pso 27.12.1881 Nicklas Juhonpoika Saarinen s.28.11.1856. Asuvat Riihijärvessä 1887, sitten Patalassa (mies merkitty räätäliksi) ja myöhemmin käsityöläisluettelossa Kiukoilan kylässä, lapsia on 5. Kalle Kallenpoika s.25.6.1867 Riihijärvi Tervala k.21.5.1868 (VII) Matti Simonpoika Papinnorosta Matti Simonpoika s.23.3.1831 Papinnoro, pso I Vilhelmiina Rönn 4.4.1831-10.11.1874 (Kurhilasta isä Matt Rönn ja äiti Eva Emanuelintr.), pso II 6.6.1875 Vilhelmiina Erkintytär s.12.1.1836, asuvat Papinnorossa, muuttanut Jämsänniemen Turkkilaan 1873, lapset 1. (VIII) Kalle Matinpoika s.16.3.1854, muuttanut Helsinkiin 22.2.1879 2. (VIII) August Matinpoika s.13.2.1857, muuttanut Helsinkiin 10.11.1879 3. (VIII) Nestor Matinpoika (myöh. Järvinen) s.3.3.1860 k.28.7.1918 Tampereella, pso I 24.2.1878

Ida Maria Erkintytär 26.4.1857-19.5.1897, pso II kuul.30.7.1905 Eriga Kallentytär s.12.7.1861 eronnut 1909, III pso Ida Hackman s.18.1.1862 Kuhmoisissa, esiintyy ensin Turkkilassa ja sitten Vähä-Riihijärven Tousalan torpassa vuodesta 1891, lapsia on 4. (VIII) Aleksanteri Matinpoika s.3.3.1860 5. (VIII) Rosa Matintytär s.29.11.1866 6. (VIII) Herman Matinpoika s.8.11.1868, muuttanut 10.11.1885 ilmeisesti Helsinkiin 7. (VIII) Matilda Matintytär s.12.2.1871 (VI) Maria Matintytär Salmijärveltä Salmijärven suku 1,0 - sivu 5 (15) Maria Matintyttären jälkeläisten selvitys perustuu Tarja Aulikki Laaksosen (e. Jalli) tekemiin selvityksiin äitinsä Jämsäläisistä ja Kuhmoislaisista juurista. Maria Matintytär s.8.3.1794 Salmijärvi torp. Marian syntyaika muuttuu rippikirjoissa kuukautta nuoremmaksi eli 8.4.1794. Muutti 6.1.1816 Kuhmoisiin Puukoisten Haljalaan, jossa hän avioitui 31.5.1819 Kuhmoisten Haljalan pojan Mikko Mikonpojan kanssa s.27.2.1793 Kuhmoisten Puukoilan Haljalassa. Perhe asuu ensin Kuhmoisissa ja Jämsän rippikirjojen mukaan Mikko muutti perheineen Kuhmoisista 23.12.1835 Jämsän Hopsun Saarelaan eläen itsellisenä Hopsun taloissa kuolemaansa asti. Mikko mainitaan 12.12.1863 kuolleeksi torpparin isäksi Jämsä, Hopsu, Soiniemi trp.. Vaimo Maria Matintytär mainitaan kuolleksi its.leski, torpparin äiti, viikon päästä puolisonsa kuolemasta, 20.12.1863 Jämsä, Hopsu, Soiniemi trp.. Jämsän rippikirjoissa Marian syntymäajaksi mainitaan 8.4.1794, joka poikkeaa yhden kuukauden Salmijärven Mariasta. Salmijärven Maria siirtyy Kuhmoisiin 1816, eikä häntä sen jälkeen mainita Jämsässä, ja vastaavasti Kuhmoisten Haljallassa vihitään piika, jolle ei löydy syntymää Kuhmoisista, voidaan päätellä kyseessä olevan sama Maria, kun Marian perhe myöhemmin asuu varsin samoissa paikoissa Jämsän Hopsussa sisarensa Eevan perheen kanssa, jonka mies on myös Haljalan suunnalta. Mikolle ja Marialle syntyvät seuraavat lapset: 1. (VII) Hedda Kristiina Mikontytär. Syntynyt 20.5.1821 Puukkoinen, Haljala. 2. (VII) Kalle Juho Mikonpoika. Torppari, Jämsä, Moiskala, Heinäaho trp. s. 29.9.1823 Kuhmoinen, Puukkoinen, Haljala. Kuollut leski, itsellinen 30.1.1891 Jämsä, Moiskala, Heinäaho trp., pso 1855 Korpilahdella Maria Matintytär s 10.2.1815. Kuollut trp.vaimo, 16.11.1881 Jämsä, Moiskala, Heinäaho trp.. Tullut Korpilahdelta noin 1855 Jämsä. Kalle muutti perheen mukana Kuhmoisista Jämsän Hopsun Saarelaan 1835, vielä lastenkirjassa olevana hänet on merkitty muuttaneeksi takaisin Kuhmoisiin 1839.Jämsään hän kuitenkin palasi takaisin, 1855 Hopsun Mertolan renkinä hänet vihitään Korpilahdelta tulleen Marian kanssa, jolla lähes 10-vuoden ikäinen Edla Maria. Hopsun Soiniemessä he ovat torppareina, Kallen isä ja äitikin muuttivat sinne vanhuuden päivikseen. Vanhuksien kuoltua kesken jouluvalmisteluiden viikon välein 1863, Kalle ja Maria, joka mainitaan heikkonäköiseksi, muuttavat Tervalaan torppareiksi. Tästä Heinäahon torpasta tulee heidän lopullinen kotinsa. Maria kuolee 1881, Kalle kymmentä vuotta myöhemmin. Heinäahon uusi torpparipari vuosisadan vaihteessa (RK s.970) on Juho Mikonpoika, s.27.4.1844 ja Maria Villentytär, s.1835 Korpilahti; lieneekö jotain sukua mummu Marialle? 3. (VII) Vilhelm Mikonpoika. Syntynyt kaksosena 4.5.1830 Kuhmoinen, Puukkoinen, Haljala. Kuollut itsellisen poikana 1839 Jämsä, Hopsu. 4. (VII) Kustaa Mikonpoika. Torppari,Jämsä,Kaipola,Härönlahden trp. Syntynyt kaksosena 4.5.1830 talollisen pojalle, Kuhmoinen, Puukkoinen, Haljala. Kuollut torppari 23.1.1892 Jämsä, Kaipola, Härönlahti trp. (VII) Hedda Kristiina Mikontytär

Salmijärven suku 1,0 - sivu 6 (15) Hedda Kristiina Mikontytär (isä Mikko Mikonpoika ). Syntynyt 20.5.1821 Kuhmoinen, Puukkoinen, Haljala. Hedda Kristiina viihtyi mieluummin syntymäpitäjässään Kuhmoisissa kuin Jämsässä, jonne hänen vanhempansa ja sisaruksensa muuttivat Heddan ollessa toisella kymmenellä. Virallisesti tosin Heddakin muutti Jämsään, mutta ainakin aluksi hänet on merkitty Jämsän Hopsun Lastenkirjaan 1837 "vistas i Kuhmois", Kuhmoisissa asuvaksi. Virallisesti hän palaa Kuhmoisiin serkkunsa Juho Juhonpojan Haljalaan piiaksi Jämsästä 1.12.1850 muuttokirjalla no 33. Parin vuoden jälkeen Hedda muuttaa Antulan Pulkkamäkeen palvelukseen ja 1856 seuraa muutto Närvän Haapalaan. Itsellisenä hän kiertelee lähinnä Närvän taloja, -60 luvun alussa mukaan tulee Wilhelmiina-tytär. Vielä 1875 its. Hedda on kirjattu tyttärensä kanssa Närvään. Monien muuttojen tahdissa rippikirjojen mukaan Heddakin nuorentuu pari kuukautta; yhtä aikaa kiertää samanniminen ja ikäinen Hedda ja syntymäajat 20.5 /10.3.1821 sekoilevat.tytär Wilhelmiina kuitenkin toimii alibina äidilleen ja todistaa matkareitin.: 1 (VIII) Wilhelmiina Heddantytär. Syntynyt 1.12.1861 Kuhmoinen. (VII) Kustaa Mikonpoika Kustaa Mikonpoika (isä Mikko Mikonpoika). Torppari,Jämsä,Kaipola,Härönlahden trp.syntynyt kaksosena 4.5.1830 talollisen pojalle, Kuhmoinen, Puukkoinen, Haljala (). Kuollut torppari 23.1.1892 Jämsä, Kaipola, Härönlahti trp. Puoliso Johanna Juhontytär Trp.pso. Jämsä,Kaipola,Härönlahden trp. vih. Jämsän Hopsun renki ja trp. tr. Pohjaslahti, Paappanen 11.4.1855 Keuruu. Tullut Keuruulta piika Johanna Juhontr Wid eller Lamminmäki vihittynä Hopsun rengin kanssa 30.11.1855 Jämsä, Hopsu (RK 1855 s.127). Syntynyt Trp.tr. 17.2.1836 Keuruu,Pohjaslahti,Paapponen (synt.l.). Kuollut trp.vaimo, 26.2.1891 Jämsä,Kaipola, Härönlahti trp. Vanhemmat Juho Matinpoika Wid ja Maria Mikontytär. Kustaan syntymäpaikka on ongelmallinen. Jämsän myöhemmissä rippikirjoissa se on kirjattu Jämsäksi, sitä ennen niissä ei mainita syntymäpaikkaa kuin poikkeuksellisesti. Jämsän syntyneiden luettelosta ei löydy alkuunkaan Kustaalle sopivaa merkintää. Kuhmoisista sopiva kokelas Härönlahden Kustaa Mikonpojaksi löytyy: kaksosena tal.pojalle Puukkoisten Haljalassa 4.5.1830 syntynyt Kustaa Mikonpoika.Seuraamalla Jämsän rippikirjoja taaksepäin Kustaan elämää seuraten, päästään aukottomasti ripille Jämsän Hopsussa päässeeseen Kustaaseen 1845, joka on siellä merkitty RKssa itsellisten Mikko Mikonpojan ja Maria Matintyttären pojaksi. Tämä itsellispariskunta taas on merkitty muuttaneeksi Hopsun Saarelaan Kuhmoisista joulukuussa 1835! Syntymäajat ovat samat kuin Kuhmoisten Kustaa-kokelaan samannimisiää vanhemmilla. Jämsän lastenkirjaan 1834-45 s.162 on kirjattu neljä Mikon ja Marian lasta, jotka muuttivat vanhempiensa mukana Kuhmoisista, mm. kaksosina syntyneet Vilhelm ja Kustaa. Ainoan tyttären, Hedvigin, mainitaan oleskelevan Kuhmoisissa "vistas i Kuhmois". Nämä merkinnät antavat riittävän varmuuden siitä, että Härönlahden Kustaa Mikonpojan todellinen syntymäpaikka on Kuhmoisten Puukkoisten Haljalan taloen, jossa hänen esivanhempiaan voidaan seurata ainakin 1700-luvun alkuun. Ripille Hopsussa päästyään Kustaa aloitti itsenäisen renkitiensä Jämsässä talosta taloon. Kymmenen vuoden päästä Kustaa on taas renkinä Hopsussa, avioituu 11.4.1855 Keuruulaisen Johanna Juhontyttären Wid eli Lamminmäki s17.2.1836 Pohjaslahti Paapanen kanssa Keuruulla. Johanna muuttaa samana vuonna Hopsuun, josta sitten jatketaan yhteistä matkaa.1862 Kustaa on muonarenkinä Keskisen torpassa, josta mainitaan siirtyneen ratatöihin, 1864-68 Kustaa perheineen kirjattu Keskisen torppariksi. Sitten siirrytään muonamieheksi Alhojärven Majajärven torppaan, jonka kautta 1872 Valkealuomen Mäkelään, siellä Kustaa palveli muonamiehenä viisi vuotta. Perhe siirtyi 1877 Kauhkialan kylän Seppäsen taloon, josta sitten muutettiin torppariksi Kaipolan Härönlahden torppaan 1885. Johanna kuoli kuuden vuoden päästä ja Kustaa seurasi vuoden päästä 1892. Sen jälkeen Härönlahteen muutti uusi perhe. Kustaalla ja Johannalla oli seuraavat lapset: 1 (VIII) Kalle Vihtori Kustaanpoika. Renki, Jämsä, Wiekansalmi, Ala-Nousiala (1878) s. 6.2.1857 Jämsä. Kalle Vihtori pääsi ripille 1873 Jaatilassa rusthollin renkinä. Seuraavana vuonna rengiksi Patalan Kimariin, parin vuoden kuluttua Patalan Ala-Niinimäkeen ja taas kahden vuoden keikan jälkeen Wiekansalmen Ala-Nousialaan, josta seuraavana vuonna 1879 Korpilahdelle. Muuttanut renkinä Korpilahdelle 4.11.1879 Jämsä, Wiekansalmi, Ala-Nousiala (Muuttokirja no 61.). 2. (VIII) Aleksi Anselmi Kustaanpoika. Itsellinen, Jämsä, Kerkkola, Kosken rustholli (1898) s.26.1.1860 Jämsä.

3. (VIII) Hilma Maria Kustaantytär. Torpparin vaimo, Jämsä, Valkealuomi, Rajala trp. Syntynyt muonamiehelle 1.3.1863 Jämsä, Keskinen trp. Elää ripille 1879, piika 1880, Alhojärvi, Majamäki trp (RK (NB 80-) s. 24.). Kuollut Jämsä. 4. (VIII) Ida Kustaantytär. s. trplle 15.7.1865 Keskinen trp. K.muonamiehen tr. 31.12.1874 Valkealuomi, Mäkelä. 5. (VIII) Eemeli Kustaanpoika. Syntynyt torpparille 5.3.1868 Kuollut 1868 Jämsä, Keskinen trp.. 6. (VIII) Eemeli Kustaanpoika. Itsellinen, Jämsä, Valkealuomi, Iso-Luomi, 1899. Syntynyt muonamiehelle 17.11.1869 Jämsä, Alhojärvi, Majajärvi trp. 7. (VIII) Erland Kustaanpoika. Renki, Jämsä. Syntynyt muonamiehelle 30.6.1872 Jämsä, Valkealuomi, Mäkelä. Kuollut renki 16.5.1895 Jämsä, Valkealuomi, Iso-Luomi. Erland pääsi ripille renkinä 1890 Kaipolan Eerikkalassa, josta siirtyi seuraavana vuonna Lahnamaahan palvelukseen, siellä myös ripille päässyt sisar Lydia piikana. Seuraavaksi itsellisveli Aleksin luo ja sieltä viimeiseksi palveluspaikaksi jääneeseen Valkeeluomen Iso-Luomeen. 8. (VIII) Lyydia Kustaantytär. Syntynyt muonamiehelle 8.3.1876 Jämsä, Valkealuomi, Mäkelä. Elää ripille päässyt piikatyttö (RK s. 567) 1892 Jämsä, Kaipola, Lahnamaa. 9. (VIII) Usko Kustaanpoika. Syntynyt muonamiehelle 30.9.1879 Kuollut 14.10.1880 Kaukiala, Seppänen. (VI) Hedvig Matintytär Salmijärveltä Hedvig Matintytär 7.7.1795-28.9.1821 meni Kuhmoisiin 8.11.1812, josta palasi 12.1.1815 (återkomne med b: at d. 12.1.1815). Rippikirjassa mainitaan hänet kuulutetun 5.5.1821 renki Mikko Aataminpojan kanssa. Jämsän kuolleiden luettelossa Hedvigin sanotaan kuolleen sukupuolitautiin, ja haudatun Hämeenlinnassa. Hämeenlinnan kuolleiden luettelossa piika Hedvig Matintytär k.28.9.1821 mainitaan kuolleen keuhkotautiin. Hedvig oli lapseton. (VI) Kalle Matinpoika Salmijärvestä Salmijärven suku 1,0 - sivu 7 (15) Kalle Matinpoika s.18.3.1797 Salmijärvi, pso Hauvalan korpraalin tytär Maria Elisabet Kustaantytär Haak s. s.1.10.1796. Kalle Matinpoika saa pojan Salmijärvellä. Hänen vaimonaan on Hauvalan korpraalin Johan Gustav Haakin tytär. Kalle vaimoineen asuvat ensin Salmijärvellä Kallen vanhempien kanssa, samoin tämän jälkeen Kaipolan Uusilepo torpassa. Kalle palaa isänsä kotikonnuille Ruotsulaan, jossa hänet mainitaan itsellisenä. Ruotsulassa rippikirjamerkinnät alkava 3.6.1827 alkaen ja päättyvät 12.11.1836. Seuraavaksi Kalle löydetään Jämsänkosken sahalta sahamiehenä vuodesta 1838 alkaen. Tämä naimisissa oleva sahamies hukkuu 1.5.1849 Jämsänkosken sahalla. Kallelle ja Marialle syntyi seuraavat jälkeläiset: 1. (VII) Kustaa Kallenpoika 2.1.1821-3.6.1822 Salmij. Hassi 2. (VII) Johannes Kallenpoika s.20.10.1823 Uusi Lepo torp. Kaipola, muuttanut -43 s.112 Finni bostelliin rengiksi ja edelleen Mataraniemeen, jossa kuoli 4.5.1844 tuntemattomaan sairauteen. 3. (VII) Kalle Aleksanteri Kallenpoika 5.4.1826-9.9.1826 Uusi Lepo Torp 4. (VII) Maria Stiina Kallentytär 6.9.1827-7.10.1830 Ruotzula 5. (VII) Edla Gustava Kallentytär s.20.6.1830 Ruotzula, muuttanut piiaksi Hinkkalaan, pso 28.1.1855 Karl Mattson s.2.6.1820, lapsia 1. s.14.6.1855 Carl Niklas Ylä Mella / Patala 2. s.2.5.1867 Emma Fatima Kaukola / Toivila 3. s.22.9.1869 Karl Alexis Wirhiä hem / Yälä 4. s.19.10.1869 Amanda Erika Patala hem / Patala 5. s.22.12.1871 Hilma Edla Linnais tp / Patala by 6. (VII) Niklas Kallenpoika s.15.5.1833 Sjövik / Ruotzula, pso 28.12.1857 taloll.tyt. Hedvig Kristiina Kallentytär Simolasta, lapsia: 1. s.16.12.1858 Carl Alexis Simola / Toivila 2. s.10.10.1860 Johan Emil Jämsänkoski / Patala 3. s.18.7.1862 Gustaf Alfred Sågen / Patala 4. s.9.1.1864 Selma Ellina Haavisto Hietala / Tervala 5. s.5.6.1866 Hilma Lydia Haavisto Hietala 6. s.19.9.1869 Matts Villehard Ylä Pietilä / Seppola

(VI) Antti Matinpoika Salmijärvestä Antti Matinpoika, joka s.2.11.1799 Salmijärvellä on ilmeisesti Kuhmoisten Pukoisten kylän Hujalassa kuollut (2.2.1845) 46-vuotias renki Antti Matinpoika (kuolinsyy; inv. bräna, joka tarkoittaa ilmeisesti sitä, että hän oli palanut). Tämä Antti saattaa olla sama, joka on vihittty 13.3.1818 Heinalassa Maria Joonantyttären kanssa. (VI) Matti Matinpoika Salmijärvestä Salmijärven suku 1,0 - sivu 8 (15) Matti s.29.10.1801 Salmijärvi, kuoli 27.11.1829 hukkui Petäisjärven Järvenpäässä, pso 30.8.1829 Petäisjärven Järvenpään torpan leski Anna Sofia Sakarintytär Kivelästä s.6.10.1792. Matti Matinpoika meni rengiksi Alhoon ja Henrik Matinpoika meni rengiksi Vitikkalaan. Molemmat avioituivat, ja tie Petäisjärven maisemiin syntyi kun Matti nai Järvenpään torpan lesken, joka oli aiemmin ollut naimisissa Jonas Simonpojan kanssa. Ilmeisesti kävi siten, että kun Jonas Simonpoika kuoli keuhkotautiin, eikä leski selvinnyt yksin. Matti Matinpoika nai itseään 10 vuotta vanhemman lesken ja pääsi torppariksi. Matti kuitenkin hukkui, ennen kuin hänen poikansa syntyi. 1 (VII) Niklas s.24.4.1831 Petäjäsjervi Järvenpä T, k.29.8.1836 Alhon Tervalan torpassa 4 vuotiaana tuntemattomaan sairauteen, jossa myös äitinsä asuu. Äiti avioituu uudestaan Edesniemen Lahdentaassa renki Herman Erikssonin kanssa 44-49 äiti on Wästilässä, josta muutetaan Katajamäen tp. torppareiksi, jossa äiti kuolee 27.2.1853 Matti Matinpojalla oli ilmeisesti myös avioton lapsi Hedda Maria s.14.2.1827, joka syntyi eräälle Hassista kotoisin olevalle rengille juuri silloin kun Matti Matinpojan veli Kalle piti Uuden Levon torppaa. On ilmeisestä, että tämä renki olisi ollut juuri Salmijärven Matti Matinpoika. Lapsen äidiksi on merkitty Hedda Stina Juhontytär s.n.1806. (VI)Järvenpään torpparin Heikki Matinpoika Salmijärveltä Heikki s. 12.3.1805 Salmijärvi ja kuolee 25.11.1890 Petäisjärven Järvenpäässä, pso Maria Juhontytär s.9.2.1807 Pystylän torpasta ja kuolee 20.4.1878 Petäisjärven Järvenpäässä. Henrik Matinpoika (Lintu Heikki) asui vielä veljensä hukkuessa Vitickalassa ainakin kastekirjausten mukaan. Ilmeisesti Lintu Heikki muutti varsin pian Järvenpään torppaan, sillä siellä oli raskaana oleva veljensä leski ja muitakin suita ruokittavana. Lesken tiedetään asuneen Lintu Heikin perheen kanssa ainakin vuoteen 1835 asti Järvenpään torpassa. Vuonna 1842 torppaan tulee asumaan Marian sisko Hedvig Juhontytär miehensä Joonas Joonaanpojan kanssa, mutta he eivät kaiketi asu kovin kauaa torpassa vaan menevät jonnekin muualle. Seuraavat kirkon historiakirjoihin kirjautuneet Järvenpään torpan tapahtumat ovat Lintu Heikin lasten syntymät ja vanhimman tyttären Cecilian vihkiminen, jossa hän on käyttänyt sukunimeä Järvenpää (v.1850). Petäisjärven Järvenpää on Petäisjärven torpasta myöhemmin 1900-luvulla muodostunut tila. Itse Petäisjärven tila on mitä ilmeisemmin syntynyt isonjaon seurauksena Kauhkialan kylän liikamaille. Isojako tapahtui Kauhkialan kylässä 1793 lähtien, ja näin ollen talon syntyminen 1807, tuntuisi melko luontevana seurauksena isostajaosta. Käsitystä kenties vahvistaa se, että Petäisjärven taloa ympäröi sekä idässä että pohjoisessa Eskolan talon maat, ja etelässä kruununmaat. Petäisjärven taloa piti ensin Katariina Erkintytär lampuotina noin 5 vuoden ajan, mutta 1812 se siirtyi Juho Yrjönpojalle ja 1822 Aatami Esajanpojalle joka oli meidän Lintu-Heikkimme ja hänen vaimon pikkuserkku. Aatamin isoisä Jacob Matinpoika näyttäisi kuitenkin olleen ensim-

mäisiä Petäisjärven asukkaita. Jacob tavataan kirkonkirjojen mukaan ensimmäisen kerran Petäisjärvellä 1776 alkuvuodesta ja Salmijärvellä hänestä on viimeinen kirjaus 1769 alkukeväästä. Tällä välillä tämä Nikkilän talon poika on siirtynyt Petäisjärvelle torppariksi. Jaakko on ilmeisesti ensimmäinen asukas näillä erämailla, ja myöhemmin vuosisadan vaihteen molemmin puolin alkaa siellä esiintyä myös muita torppareita. Järvenpään torpan nimi esiintyy ensimmäisen kerran 1821 Jonas Simonpojan lapsen syntyessä. Jonas on kuitenkin asunut alueella ainakin vuonna 1812, jolloin hänen ensimmäinen lapsi syntyy. Jonaksen isä Simo Simonpoika on tullut Petäisjärvelle Eskolan talosta noin 1802-1805 torppariksi ilmeisesti nykyisen Vastamäen alueille, joka oli siihen aikaan Eskolan talon maita. Järvenpää torppa nimeä on käytetty kirkonkirjoissa vuodesta 1821 alkaen, jolloin tämän nimisen savun voidaan todeta syntyneen. Jonas vaimoineen on ilmeisesti ensin asunut isänsä torpassa. Myöhemmin hän on rakentanut oman savun nimeltään Järvenpää. Tuntuisi luontevalta, että tämä savu olisi ollut alkujaan Eskolan mailla. Jonaksen kuoltua torpan leskelle tulee uusi mies Matti Matinpoika Salmijärveltä, joka oli Lintu-Heikin veli. Hän kuitenkin hukkuu marraskuun lopussa 1829. Lintu-Heikki Petäisjärvellä Salmijärven suku 1,0 - sivu 9 (15) Kun Lintu-Heikki tuli Petäisjärvelle, sanottiin hänen laittaneen savunsa Petäisjärven päähän kruununmaan rajalle Partalan kyläkirjan mukaan. Saattaa olla, että hän rakensi uuden tuvan uudelle paikalle. Kastekirjauksissa 1841 mainitaan paikan olevan Järventaka, ja sen jälkeen taas Järvenpää. Rippikirjoissa torppa kulkee aina nimellä Järvenpää. On huomattava, että tuohon aikaan torpalla ei välttämättä ollut maarajoja, vaan torppari viljeli raivaamiaan tiluksia, ja sai ottaa talon metsistä polttopuun. Korvaukseksi tästä hän joko maksoi vuokran tai teki töitä vuokran eteen taloon. Voisi hyvinkin olla, että ensimmäinen Järvenpää torppa olisi korvautunut toisella. Kaiken kaikkiaan Järvenpään sijainti aivan Petäisjärven talon ja kruununmaan rajalla tuntuu melko kummalliselta. Kun Petäisjärven talon rajankäynti on isossajaossa selvitetty ilmeisen seikkaperäisesti, tuntuisi luontevammalta, että torppa olisi selkeästi talon rajojen sisällä. Tämän sukututkimuksen kannessa on vuodelta 1793 piirretystä kartasta ote, jolla Järvenpää R:no 17/4 on erotettu Petäisjärven maista. Vuoden 1793 kartassa ei näy yhtään rakennusta, mutta alueen halki kulkee kärrytie jotakuinkin nykyistä linjausta pitkin. Talvitie kulkee Petäisjärven yli ja kesätie järven pohjoispäästä. Tuntuisi luontevalta, että ensimmäinen torppa olisi perustettu lähelle kulkutietä jonnekin järven pohjoispäähän. Meidän tuntemamme Järvenpää on kuitenkin järven eteläpäässä parhaalla kaskimaalla. Heikillä ja Marialla oli lapsia seuraavasti:: 1 (VII) Cecilia Vilhelmina Heikintytär s.13.11.1830 Vitickala, pso. 1.4.1850 Tobias Juhonpoika s.1828 Luomajärven Lahdenpohjasta Nytkymejärveltä. Tobiaksen vanhemmat olivat Juho Eliaanpoika s.1799 ja Helena Petterintytär s.1797. Cecilia ja Tobias tavataan 1853 Luomajärven Luomaniemellä piikana ja renkinä, sen jälkeen he ovat 1854 Luomen Ojalassa, josta tulevat Luomajärven Lahdenpohjaan 1855, mistä siirtyvät 1860 Luomajärven Vihijärvelleja edelleen 1862 Lahdenpohjan torppareiksi (RK s.369). Mies tuomittiin taposta 1863 vankeuteen 6 vuodeksi Turkuun. Cecilialle syntyi 20.4.1865 avioton lapsi, josta hän sai synninpäästön 20.5.1865, ja hän palasi koti torppaan Järvenpäähän 1867, jossa kuoli 7.6.1867 lavantautiin 37 vuotiaana. Se jäikö lapsi eloon, ei ole selvaa, ja missä hän mahdollisesti varttui. Mies vapauduttuaan asui Juholassa ja sitten Kattilajärvessä, jossa avioitui 14.4.1873 Fredrika Kallentyttären kanssa s.1826 (RK 945)788/74 405 /75 948/80 2 (VII) Maria Liisa Heikintytär s.6.7.1834 Järvenpää k. 21.3 1889, pso 24.8.1855 leski Karl Henrik Aataminpojan 27.9.1823-20.3.1866 III vaimoksi Petäisjärven taloon, ja uuteen avioliittoon 5.8.1867 Fabian Annanpojan 27.8.1844-20.4.1897 kanssa 3 (VII) Erika Heikintytär s.23.4.1838 Jokijois Järvenpää T, I pso 1855 Joseph Eriikinpoika Vierumäen torppasta ja heille syntyi ilmeisesti 1856 Rosa Maria niminen tytär, II pso 22.8.1869 Kalle Abrahaminpoika Vierumäen torpassa, joille lapsi Otto s.9.9.1869 4 (VII) Jussi Niclas Heikinpoika s.31.5.1841 Jokiois Järventaka T., Järvenpään seuraava torppari, lapsia on

Salmijärven suku 1,0 - sivu 10 (15) 5 (VII) Aleksanteri Heikinpoika s.11.10.1844 Jokiois Järvenpää, muutti Luhangalle 8.7.1866. Luhangan sisäänmuuttaneet: Jämsästä muuttanut (n:o 3) 8.7.1866 torp. p. Aleksander Henrikinpoika, s. 11.10.1844. Rk 1865-1874 sivu 252 Luhanka Tommola Retuenniemi trp. bolagsman (yhtiömies) Aleksander Henrikinpoika, s. 11.10.1844 vaimo Eva Kaisa Filipintytär Flöjt, s. 20.11.1848. Olivat vihityt 15.10.1866. Sl. Luhanka: Eva Kaisa, s. 20.11.1848, Wesa trp. Vmat: itsell. Filip Flöjt ja vmo Helena Aadamintr. (48 v.). Ed. mainittu (A.H.) vuodet 1870-1878 renki Nykullas rustholli (Tammijärvi) Keihäsniemi trp. V:sta 1878 Judinsalon Vanha-Jutilan (Gla-Jutila) renkinä ja muuttomerkintä 1880 sivulle 22 =Judinsalon Vanha-Lehtimäen (Gla-Lehtimäki) Hakolahden torpan renki. Uusi rippikirja alkaa 1880-1889, mutta mainitut henkilöt eivät enää esiinny Hakolahden uudessa. Vanhassa ei myöskään esiinny muuttomerkintää, joten jäljet katoavat. Pariskunnalla ei esiinny yhteisiä lapsia vuoteen 1880 mennessä. Sensijaan vaimolle merkitty avioton (josta ripitetty) lapsi Hilma, s. 20.10.1879 k. 6.11.1879. (sl. avioton, jonka äiti itsellisen vaimo). 6 (VII) Otto Heikinpoika Mäkeläinen s. 26.12.1847 Jokiois Järvenpää, pso Ida Vilhelmiina Aatamintytär s. 9.4.1851 Jokioisten Keskisestä. He asuivat ainakin Kauhkialan Rajalan torpassaa 1873... 1880, myöhemmin ehkä Myyräjärvellä, ja heillä oli lapsia seuraavasti: - Kustaa Otonpoika Mäkeläinen s.27.9.1873 Rajala tp. Kauhkiala (myöhemmin Lehtonen), pso 28.12.1895 Maria Alice Niklaantytär Vastamäki s.1.6.1879,muuttivat Iittiin 1899 ja tulivat takaisin Jämsään 10.1.1901, lapset Aleksi s.28.12.1896 ja Lauri s.27.1.1899 - Maria Otontytär s.23.3.1875 Rajala tp. Kauhkiala - Kalle Otonpoika Mäkeläinen s.21.4.1877 - Hilda (Maria) Otontytär s.1.7.1879 - Vihtori Otonpoika Aalto e. Mäkeläinen s.23.1.1881 Myyräjärvellä, pso Maria Albertina Heinonen s.26.2.1888 Hartola, lapsia on - Aleksi Otonpoika Mäkeläinen s.7-3.6.1883 7 (VII) Kalle Heikinpoika s.26.5.1851 tämä kenties se poika, jonka sanotaan kuolleen nuorena. 8 (VII) Edla Heikintytär s.26.12.1852 Järvenpää, I pso 24.6.1873 leski torppari Matti Kallenpk. Mäkelä sn.1841 Temppulasta lapset 1) Lyyti Mäkinen s.17.4.1883 2) Iida s.4.3.1886 II pso Iisakki Matinpoika 1819 Myyräjoessa, tuli Temppulaan III pso Efraim Fredrikanpoika Suominen s.11.9 tai 21.3.1878 joka myöhemmin muistetaan Efraim Edlana, joka asui Partalassa sokean miehensä kanssa (VII) Maria Elisabet Heikintytär Petäisjärven Järvenpäästä Maria Elisabet s.6.7.1834 Järvenpää k.21.3 1889, pso 24.8.1855 leski Karl Henrik Aataminpojan 27.9.1823-20.3.1866 III vaimoksi Petäisjärven taloon, ja uuteen avioliittoon 5.8.1867 Fabian Annanpojan 27.8.1844-20.4.1897 kanssa, josta avioliitosta syntyi 6 lasta, jotka kaikki kuolivat lapsina. Ensimmäisestä avioliitosta Kalle Aataminpojan kanssa Marialla oli seuraavat viisi lasta: 1 (VIII) Serafia Kallentytär 17.1.1857-8.4.1908. pso 26.12.1880 Kustaa Flinkman 5.4.1848-19.10 1928. Heillä oli seuraava lapsia on 2 (VIII) Isak Kallenpoika Tiensivu 1.2.1859-22.6.1932, I pso 4.11.1879 Hilma Agata Joonaantr. 26.3 1861-23.2. 1902, II pso Matilda Matintytär. II avioliitosta ei ollut lapsia. Ensimmäisestä avioliitosta syntyi seuraavat lapsia on 3 (VIII) Ida Maria Kallentr. 23.7.1861-14.2.1908, pso 6.12.1881 Kalle Viktor Kallenpoika Lindroos 1.7.1861-21.7.1917, joilla lapsia on 4 (VIII) Aleksandra Kallentr. 14.4.1864 (14.11.1863) - 22.5.1943, I pso 4.11.1883 Karl Simonpoika s. 3.7.1853-26.10.1897, joilla lapsia on 5 (VIII) Sulina Kallentr. 21.6.1866-2.11.1866 (VII) Erika Heikintytär Petäisjärven Järvenpäästä Erika Heikintytär s.23.4.1838 Jokioisten Järvenpäässä k.5.5.1921 Kuntala Kaukiala, I pso 1855 Joseph Eriikinpoika Vierumäen torppasta, II pso 22.8.1869 Kalle Abrahaminpoika s.23.4.1821 Vierumäen torpassa. Ensimmäisestä avioliitosta Eerikalla on Rosa, Selma Ja Laura nimiset tyttäret, ja muut lapset ovat toisesta avioliitosta:

Salmijärven suku 1,0 - sivu 11 (15) 1 (VIII) 9.10.1856 Rosa Maria Joosepintytär. pso 7.9.1873 Salomon Salomoninpojan s.29.3.1852 kanssa jonka mainitaan olevan Lehmusto nimisestä paikasta Längelmäeltä, joka kaiketi myös sukunimenä. Pari esiintyy Hirvelän Mäntymäessä, josta tulevat Vierumäkeen 20.1.1878 ja muuttavat 9.3.1880 Längelmäelle. Pari lienee sama, joka vietti 1923 kultahäitään, jolloin he asuvat Länkipohjassa ja käyttävät sukunimeä Kauppila. Lapsia on 2 (VIII) Selma Serafia Joosepintytär s.4.11.1858 Wierumäki tp. 2 (VIII) Laura Karoliina Joosepintytär s.30.5.1864 Wierumäki tp. 3 (VIII) Otto Kallenpoika Rantanen 1869-1920 tavataan Hassin Kurkelan torpasta, jonka puolisona on Ida Jeremiaantytär Salminen 1869-1949 (vanhemmat Kuhmoisten Paaterin Kaiterlahden Fäld suvusta). 4. (VIII) Eedla Erika Kallentytär s.16.4.1872, muuttanut Orivedelle n. 1891 5. (VIII) Kalle Kallenpoika s.13.3.1874 6. (VIII) Ida Elina Kallentytär s.29.6.1879, pso Jonas Järvinen s.1869 (VII) Jussi Heikinpoika Petäisjärven Järvenpäästä Juho Heikinpoika (Johan Niclas Henriksson (s.31.5.1841-7.4.1906) oli kahdesti naimisissa. I puoliso oli Kakariston talon tytär Hedvig Elisabet Matintytär (s.8.8.1840 - ) ja toinen vaimo oli Heda Maria Joosefintytär (s. 30.9.1845-1920) Kuhmoisista Pukaran Likolahden torpasta. Jussi Heikinpojan lapsien vaiheista tiedämme hiukan enemmän kuin Heikin lapsista, mutta tältäkään osalta eivät kaikki tietomme yllä nykypäivään. Jussi Heikinpoika Järvenpään elämän vaiheita ei tunneta kovinkaan hyvin. Jussi tiettävästi käynnisti poikansa Kallen kanssa kruununtila Järvenpää r:no 25 hankinnan. Asiaa on käsitelty 23.11.1900 Jämsän käräjillä, jolloin on osoitettu Juha Järvenpäälle mandaatti uudistaloon Järvenpää r:no 25. Käräjäpaperien liitteenä on eroituskartta, joka on kaiketi piirretty aivan 1800 luvun lopulla. Tällä kartalla ei esiinny ensimmäistäkään talous- sen paremmin kuin asuinrakennustakaan. Kartalle on merkitty noin 1000 m2 torpan tontti, mutta siinä ei ole rakennusta. Kolmelle niitylle on merkitty jonkin asteinen lato. Kartta kertoo meille, että Järvenpään torpan kaikki rakennukset olivat nykyisen Rajansivun puolella aina 1900 luvun puolelle asti. 1930 luvulta olevissa kartoissa kruununtila Järvenpään alueella näkyy sitten nykyinen päärakennus sekä tilan talousrakennuksia, joista osa on jo nykyisin hävinnyt. Jussin tiedetään kuolleen ilmeisesti osittain tapaturman seurauksena. Perinnetieto kertoo, että rakennettaessa uutta riihtä kruununtilan puolelle, Jussi putosi riihen katolta loukaten itsensä. Muutamia kuukausia putoamisen jälkeen Jussi menehtyi vuonna 1906. Jussi oli kahdesti naimisissa. Ensimmäinen vaimo oli Hedvig Matintytär Kakaristosta, joka eli ainakin vielä 1880, jolloin hän synnytti Olga tyttären. Hedvig kuitenkin kuoli, ja Juho avioitui uudestaan Hedvig Josefintyttären kanssa, joka oli kotoisin Kuhmoisista. Jälkimmäinen Hedvig eli vuoteen 1920 asti. Hedvig mummo vaati poikapuolensa Kallen tekemään itselleen arkun, kun hän alkoi sairastaa. Kalle vastusteli ensin arkun tekoa, mutta pakohan se oli lopulta tehdä. Kun arkku valmistui, alettiin sitä säilyttää vielä nykyisinkin pystyssä olevassa aitassa, jossa se ehti olemaan noin 1,5 vuotta ennen mummon kuolemaa. Juholle syntyi kaikkiaan 10 lasta ensimmäisen Hetan kanssa. 1 (VIII) Kalle Kustaa Juhonpoika Järvenpää s.17.10.1860, josta tuli Järvenpään isäntä 2 (VIII) Hilda Maria Juhontytär s.24.3.1862, pso Aleksi Juhonpoika Lepojärven paikassa 3 (VIII) Heikki Juhonpoika s.25.1.1864 4 (VIII) Niklas Juhonpoika Nieminen s.11.3.1865 vaimo Silja Koukkuniemi 5 (VIII) Selma Sulima Juhontytär 19.8.1867-10.12.1950, I pso 26.12.1886 Ville Villenpoika 19.8.1867-23.7.1900, II pso 27.12.1901 Kustaa Hiskias Yrjönpoika Ståhlberg s.2.11.1876 Längelmäellä k. 28.3.1952 leskenä

6 (VIII) Aleksandra Maria Juhontytär s.4.12.1869, pso Emil Kallenpoika Mäntynen 23.4.1877- n. 1916(Isohaan emäntä) 7 (VIII) Viktor Juhonpoika s.4.12.1869 8 (VIII) Ida Juhontytär s.21.12.1872 kuoli lapsena 9 (VIII) Klaara Juhontytär s.28.2.1875 kuoli lapsena 10 (VIII) Alice Juhontytär Luoto s.26.5.1877 pso. Vihtori Luoto Tampereella 11 (VIII) Olga Juhontytär 11.1.1880-6.5.1954, pso 16.7.1899 Emil Isaksson Lahtinen (Pauhula) 9.7.1880-12.11.1938 (VI) Samuel Matinpoika Salmijärvestä Samuel s.26.8.1808 Salmijärvi, pso 6.10.1839 leski Maria Aatamintytär s.22.12.1805. Samuel ja Maria asuvat 1840 luvulta eteenpäin Hassin Lähteenvuoren eli Kupulan torppaa. Myöhemmin heidät tavataan poikansa Samuelin luota Mullikan Lähteenmäessä 1869, jolloin Maria Aatamintyttären mainitaan olevan sokea. Maria kuolee Kupulassa maaliskuussa 1880 leskenä.pariskunnalla ainakin lapsi. 1. (VII) Samuel Samuelinpoika s.4.4.1839 Hertteli, pso Hedvig Maria Aatamintytär s.20.3.1837, lapsea ainakin - Ida Maria Samuelintytär s.30.1.1862 Lähtenvuori / Hassi - Rosa Samuelintytär s.23.1.1870 Alho rusth. / Alho - Selma Samuelintytär s.24.8.1873 Alho rusth / Alho by - Hilma Samuelintytär s.25.2.1878 Tuorila hem / Kauhkiala by (VI) Saara Matintytär Salmijärvestä Salmijärven suku 1,0 - sivu 12 (15) Saara Matintytär s.24.1.1812 Salmijärvi k.15.4.1888 (Auvila Kurhila) tavataan myöhemmin piikana useissa Tervalan, Nousialan ja Siniävirran taloissa. Saaran patronyymi muuttuu yllättäin Jonaantyttäreksi, jonka nimisena hän menee naimisiin 22.11.1840 renki Juho Matinpojan s.14.6.1815 k.18.9.1893 (Kurhila) kanssa. Tämä nimen muuttuminen on merkitty ripppikirjoihin niin, että hän on antanut väärän isännimen. Virhe on ilmeisesti huomattu vasta jälkeenpäin, ja näin ollen Saara kulkee vuodesta 1840 alkaen Joonaantyttärenä. Miehensä kanssa Saara asuu useissa Tervalan, Nousialan ja Siniävirran taloissa, lapset: 1 (VII) Maja Lisa s.9.3.1847 Jämsä NousialaVimbeli / kirjattu Korpilahden syntyneiden luettelossa syntyneeksi ja kastetuksi ulkokuntalaisena 2 (VII) Jonas s.1.4.1849 Virtala Siniävirta. Saara miehineen on elossa ainakin 1861 Tervalan Tärkkilässä

Salmijärven suku 1,0 - sivu 13 (15) Salmijärven Yrjön suku (V) Yrjö Heikinpoika Salmijärvestä Yrjö Heikinpoika s.13.4.1769 Savi torpassa k.12.3.1836 Talvialassa, pso 4.1.1796 Salmijärven torpasta Hedvig Ristontytär (5.10.1779-17.2.1822 Salmijärvellä), jonka äiti Catharina (s. 1752) oli Olavi Gollberg (Okkolan sotilas vuosisadan alkupuolella ja ilmeisesti sama henkilö kuin Olav Lindu) tyttären tytär. Yrjö oli naimisiin mennessä pappilan renki, ja hän siirtyi muusta perheestä poiketen Salmijärvelle vasta avioiduttuaan. Yrjö mainitaan ensin torpparina Salmijärvellä ja myöhemmin itsellisenä. Salmijärveltä Yrjö siirtyy Moiskalan Talvialaan leskenä, jossa ollaan ainakin 826-832. Yrjöllä ja Katariinalla oli ainakin seuraavat lapset: 1 Kalle Yrjönpoika s.6.6.1798 Salmijärvi k.5.8.1849 pistokseen Norolassa, pso 24.6.1822 Eva Juhonstr s. noin 1798 Norola / Hassista k.2.7.1867 Norolassa. Kalle ja Eeva tulevat Salmijärveltä Norolaan, jossa ovat renkinä ja piikana. Molemmat elävät loppuelänsä Norolassa. Lapsia on 2 Jonas Yrjönpoika s.30.8.1801 Salmijärvi, 1831 renkinä Moiskala/Hardus. Pso I 19.8.1832 piika Anna Lena Grönroos, pso II 10.9.1837 palkkapiika Magdalena Maja-Liisantytär. Jonas mainitaan myöhemmin 1850-luvulla nikkariksi Yijälässä, Lapsia on 3 Juho Yrjönpoika 3.10.1806-21.6.1810 Salmijärvi 4 Kustaa Yrjönpoika s.22.12.1811 Salmijervi käyttää nimeä Grönvall. Piispalassa snic.lärl. s.539 VA92 834-837, sitä ennen Kerkkolan torp. lärl. Gustaf Jöransson 12/12/1811 s.170/va81. VA 65 821-831 s.119 Kerkkola ifr. p.233 Talviala, jossa Gustaf renkinä samassa paikassa kuin isä ja veli perheineen. Syntymäaika muuttuu pikku hiljaa rippikirjoissa 12.12.1811 kymmenenpäivää nuoremmaksi. pso 8.6.1839 Anna Liisa Yrjöntytär tall.tytär Tervalasta s.28.10.1814. Lapsia on 5 Maria Kristiina Yrjöntytär s.5.4.1815 Salmijärvi. Maria toimii maanmittari Jackin piikana Riddarissa ja Nokkalassa ja muuttaa Maaningalle 23.2.1846 maanmittari Jackin perheen kanssa, jossa oletetavasti Jackin poika on kappeliseurakunnan kappalaisena. 6 Kaisa Elisabet Yrjöntytär s.27.4.1818 Salmijärvi t. / Hassi, tavataan isänsä kanssa Talvialassa 1836, kun isä kuolee. Siirtyy piiaksi Lukkoilaan, jossa ainakin vielä 1861 lapsettomana (VI) Kalle Yrjönpoika Salmijärveltä Kalle Yrjönpoika s.6.6.1798 Salmijärvi k.5.8.1849 pistokseen Norolassa, pso 24.6.1822 Eva Juhonstr s. noin 1798 Norola / Hassista k.2.7.1867 Norolassa. Kalle ja Eeva tulevat Salmijärveltä Norolaan, jossa ovat renkinä ja piikana. Molemmat elävät loppuelänsä Norolassa. Lapset: 1. (VII) Joonas Kallenpoika Sellman s.17.4.1823 Salmijärvi / Hassi. Asuu 1840 setänsä Kustaan luona Piispalassa ilmeisesti nikkarin opissa, koska esiintyy myöhemmin nikkari Jonas Sallman/Sellman nimisenä (rippikirjoissa s.aika 14.4.1823 Norolasta alkaen, jossa hän asuu vielä isänsä perheessä). Pso 30.9.1849 Kerkkolassa taloll.tytär. Hedvig Kristiina Kallentytär Töyrylästä s.11.3.1815 k.12.4.1871. Lapsia on 2. (VII) Vilhelm Kallenpoika s.17.4.1825 Salmijärvi, esiintyy Suutari Waldenin oppipoikana Rahkolan torpassa 1842, josta tulee Hassin Torkkellin ja muuttaa 1844 Kuhmoisiin 3. (VII) Vilhelmiina Kallentytär s.8.6.1831 Norola / Hassi, muuttaa ilmeisesti Kuhmoisiin n.1847 4. (VII) Johannes Kallenpoika s.19.6.1837 Norola / Hassi, asuu äitinsä kanssa Norolassa ja mainitaan 1871 alkavassa rippikirjassa koulumestari Juho Kallenpoika Lyytiseksi s.19.3.1837 (3 kuukauden syntymäaika erosta huolimatta kyseessä on Kallen ja Eevan poika kts. RK.VA115 siv.70). Vuoteen 1880 menessä Johannes eli Juho Lyytinen ei ole avioitunut. (VII) Joonas Kallenpoika Sellman Norolasta Joonas Kallenpoika Sellman s.17.4.1823 Salmijärvi / Hassi. Asuu 1840 setänsä Kustaan luona Piispalassa ilmeisesti nikkarin opissa, koska esiintyy myöhemmin nikkari Jonas Sallman/Sellman nimisenä (rippikirjoissa s.aika 14.4.1823 Norolasta alkaen, jossa hän asuu vielä isänsä perheessä). Pso 30.9.1849 Kerkkolassa taloll.tytär. Hedvig Kristiina Kallentytär Töyrylästä s.11.3.1815 k.12.4.1871. Lapsia 1. (VIII) Ida Amanda Joonaantytär Sellman s.16.6.1852 Kaukiala, pso I 9.2.1873 Uk.tps. Johan Konstantin Eriksson s.10.1.1846 Paavolan torpasta Kauhkialasta k.26.2.1882. Perhe asui Katajamäen torppaa. Pso II Nestori Johansson Jokinen 30.6.1887, lapsia on

Salmijärven suku 1,0 - sivu 14 (15) 2. (VIII) Rosa Emilia Joonaantytär Sellman s.10.10.1854 Paavola Saarikko, pso 2.7.1878 Norola torpasta uk.inh. Johan Niklas Karlsson Talvinen, lapsia on 3. (VIII) Josefina Joonaantytär Sellman s.14.10.1859 Saariko / Kaukiala (VI) Joonas Yrjönpoika Salmijärveltä Jonas Yrjönpoika s.30.8.1801 Salmijärvi, 1831 renkinä Moiskala/Hardus. Pso I 19.8.1832 piika Anna Lena Grönroos, pso II 10.9.1837 palkkapiika Magdalena Maja-Liisantytär. Jonas mainitaan myöhemmin 1850-luvulla nikkariksi Yijälässä, Lapsia: 1. (VII) Hedda Stina Joonaantytärs.28.9.1832 Hardus / Moiskala 2. (VII) Kalle Joonaanpoika s.16.8.1839 Ruotsula 3. (VII) Eva Stina Joonaantytär s.19.4.1842 Saxala / Hongala 4. (VII) Vilhelmiina Joonaantytär s.8.5.1845 Saxala / Hongala 5. (VII) Kustaa Joonaanpoika s.1.5.1848 Saxala / Hongala 6. (VII) Aleksanteri Joonaanpoika s.4.5.1851 Yälä 7. (VII) Fabian Joonaanpoika s.10.5.1854 Wirhiä / Yälä, pso ilmeisesti 16.5.1880 ung.pig. Gustava Johansdr. (VI) Kustaa Yrjönpoika Grönvall Salmijärveltä Kustaa Yrjönpoika s.22.12.1811 Salmijervi käyttää nimeä Grönvall. Piispalassa snic.lärl. s.539 VA92 834-837, sitä ennen Kerkkolan torp. lärl. Gustaf Jöransson 12/12/1811 s.170/va81. VA 65 821-831 s.119 Kerkkola ifr. p.233 Talviala, jossa Gustaf renkinä samassa paikassa kuin isä ja veli perheineen. Syntymäaika muuttuu pikku hiljaa rippikirjoissa 12.12.1811 kymmenenpäivää nuoremmaksi. pso 8.6.1839 Anna Liisa Yrjöntytär tall.tytär Tervalasta s.28.10.1814. Lapsia: - (VII) Kalle Kustaa Kustaanpoika Grönvall s.12.8.1840 Piispala / Patala - (VII) Fredrik Juho Kustaanpoika Grönvall s.23.6.1843 Piispala / Patala - (VII) Fabian Kustaanpoika Grönvall s.12.1.1847 Pispala / - (VII) Aleksanteri Kustaanpoika Grönvall s.10.9.1849 Kotiaho / Jämsän. - (VII) Aukusti Kustaanpoika Grönvall s.5.8.1854 Korela / Seppola