Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi
Kymenlaakson energianeuvonta 2012- Energianeuvoja Heikki Rantula 020 615 7449 heikki.rantula@kouvola.fi Osa kansallista energianeuvontaverkostoa www.eneuvonta.fi Neuvontaa asumisen, rakentamisen ja uudisrakentamisen energia-asioissa Neuvonta on puolueetonta Energianeuvonnan toteuttamisessa mukana: Hamina, Iitti, Miehikkälä, Kotka, Kouvola, Pyhtää, Virolahti ja Gasum Oy, Haminan Energia Oy, Kotkan Energia Oy, KSS Energia Oy, Kymenlaakson Sähkö Oy sekä Motiva (Energiavirasto) ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi
Uudisrakentamisessa energiatodistus on osa energiaselvitystä Energiaselvitys pitää sisällään D3 2012 mukaan Lämpöhäviöiden tasauslaskelma 2012 mukaan Lämmitysjärjestelmän teho mitoitustilanteessa Selvitys jäähdytysjärjestelmistä E-luku laskelma Energiatodistus ENERGIATODISTUS PITÄÄ SISÄLLÄÄN E-luku LASKELMAN! Energiatodistus tulee päivittää, ennen rakennuksen käyttöönottoa. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi 3
Mikä ihmeen E-luku? Kertoo rakennuksen energiankulutuksen standardikäytöllä suhteessa lämmitettyyn nettoalaan Asukkaiden lukumäärä tai käyttötottumukset eivät vaikuta tulokseen. Verrataan rakennuksia, ei käyttäjiä Tuloksena saadaan rakennuksen tarvitsemat ostoenergiat energiamuodoittain Käytetyt ostoenergiat huomioidaan kertoimilla painotettuna ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi 4
E-luku Talon laskennallinen energiankäyttö, kertoimilla painotettuna Talon lämmitettävä pinta-ala Mitä enemmän sähköä tarvitaan, sitä suurempi E- luvusta muodostuu Energiamuotojen kertoimet Sähkö 1,7 Fossiiliset (kaasu, öljy) 1,0 Kaukolämpö 0,7 Uusiutuvat (puu, pelletti) 0,5 Kaukojäähdytys 0,4 E-luvun yksikkö kwh E /m 2 ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi
Lämmitysmuodon vaikutus E- lukuun ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi 6
E-luvun yksinkertaistettu laskentaesimerkki kaukolämpötalosta
Laskenta tehdään standardikulutustiedoilla Asukkaiden määrällä tai asumistottumuksilla ei ole merkitystä, rakennuksen tekniikka ja talon koko avainasemassa Huomioidaan kokonaisuus ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi 8
Mitä E-luvun laskennassa huomioidaan D3(2012) mukaan ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi 9
E-luku voidaan jakaa seuraavasti LÄMMITYS (SUURIN VAIKUTUSMAHDOLLISUUS) Tilojen lämmitys (johtumishäviöt, ilmavuodot, tuloilman lämmitystarve huonelämpötilaan) Käyttöveden lämmitys (standardikäytöllä, maksimi 4200 kwh tai 35 kwh/m²) Ilmanvaihdon lämmitys (LTO huomioidaan) Apulämmityslaitteiden energiankulutus (varaavat takat, ilmalämpöpumput) LÄMPÖKUORMAT vähentävät tilojen lämmitystarvetta Valaistus ja kuluttajalaitteet, ihmiset, aurinko, 50 % lämmitysvaraajan ja kiertojohdon häviöistä JÄÄHDYTYS SÄHKÖ Lämmitysjärjestelmän apulaitteet Pumput ja puhaltimet Valaistus ja kuluttajalaitteet ( esim. D5 taulukosta tai valmistajien arvoilla) (esim. D5 taulukosta tai valmistajan arvoilla) Standardikäytöllä, valaistuksen osuutta mahdollisuus pienentää valaistussuunnitelmalla OMA ENERGIANTUOTANTO (hyödynnetään vain se osa, joka voidaan kuluttaa) Aurinkoenergia, tuulienergia jne. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi 10
Mistä E-luvun lämmitystarve muodostuu? Tilojen lämmitys + Johtuminen (rakenteet, ikkunat, ovet + kylmäsillat) + Vuotoilman lämmitystarve (ilmavuodot) + Tuloilman lämpeneminen tilassa (sisään otetun ilman lämmitystarve) + Korvausilman lämpeneminen tilassa (koneellinen ilmanvaihto käytännössä 0 kwh) - Lämpökuormista hyödyksi (aurinko, ihmiset, laitteet, ) = Tilojen lämmittämiseen kuluva nettoenergia eli energia jonka lämmitysjärjestelmän vähintään tarvitsee tuottaa, jos järjestelmähäviöitä ei ole. Jakamalla hyötysuhteilla, saadaan lämmityksen laskennallinen ostoenergia. + Ilmanvaihdon lämmitys (LTO:lla suuri merkitys) + Lämpimän käyttöveden valmistus (35 kwh/m2, tai enintään 4200 kwh) = Rakennuksen lämpöenergian nettotarve ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi 11
Esim. 70 % taso E-luvussa >120 m² laskettava D3 2012 kaavalla Talon koko E-luku Tavoite E-luku (70 %) > 50 - <120 m² 204 143 130 m² 190 133 140 m² 176 124 150 m² 163 114 200 m² 159 111 250 m² 156 109 Huom! Kannustimissa on E-luvun lisäksi muistettava rakennuksen lämpöhäviöiden 70 % taso, eli pelkällä lämmitysjärjestelmällä ei voida päästä vuokra-alennukseen käsiksi. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi 12
E-luvussa mukana oleva sähkönkulutus, joka huomioitava. Sähkön kerroin huomioiden sähkönkulutusta E- luvussa noin 49-56 kwh/m2 (ei sisällä käyttövettä tai lämmitystä) ilman kerrointa 29-33 kwh/m2 Valaistus ja kuluttajalaitteet 22,8 kwh/m2 Ilmanvaihdon sähkömoottorit ja puhaltimet 4-7 kwh/m2 Mahdolliset lämmityksen apulaitteet, sähkölämmitykset märkätiloissa, kiertovesipumput jne. 2-3 kwh/m2 ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi 13
On myös hyvä tiedostaa, että sähkölaitteiden määrä on kasvanut huomattavasti kotitalouksissa ei vaikuta E-lukuun 1970- luku 2010- luku ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi 14
Pientalon E-luku raja riippuu rakennuksen koosta C-luokan raja = E-luvun yläraja uudisrakentamisessa. Hirsitalo voi tosin täyttää määräykset vielä D-luokassa Kaukolämpö, pelletti, maalämpö matalaenergia 70 % vertail tasost 15
Kuinka päästä kannustintasoon Korkea IV-koneen lämmöntalteenotto 75-80 % Hyvä ilmanpitävyys ilmanpitävyysluku alle 1 Ikkunoiden ja ovien U-arvot alle 0,8 (www.top-tensuomi.fi) Riittävä eristystaso Yläpohja 500-600 mm Alapohja 230-300 mm Ulkoseinät noin 250 mm määräystaso ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi 16
Kannustin ohjaa tavoittelemaan vähintään B-luokan rakennusta. Esim. 146 neliön rakennus E-luku 114 kannustinraja 117 Lämpöhäviö 87,2 W/K kannustinraja tässä tapauksessa 88 W/K, 17
Millä keinoilla on helpoin vaikuttaa E- lukuun ja energialuokkaan * Vaikuttaa myös tasauslaskelmaan energiatehokas lämmitysjärjestelmä ( pelletti, kaukolämpö, maalämpö ) Ilmanvaihdon korkea lämmön talteenotto * hyvin eristävät ikkunat * hyvin eristetty rakennusvaippa * aurinkokeräimet käyttöveden ja märkätilojen lattialämmityksessä aurinkosähkön tuotto varaava takka tai ilmalämpöpumppu ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi 19
Perusedellytys turvallisen, terveellisen ja viihtyisän sisäympäristön energiatehokkaaseen toteutukseen on rakennusfysikaalisesti oikein toimiva, erittäin ilmanpitävä rakennuksen ulkovaippa ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi 20
Hyvä E-luku ei kuitenkaan takaa sitä, että pidetäänkö rakennuksesta huolta onko rakennus tehty hyvin Lämpökamerakuvaus ja tiiveysmittaus on hyvä tapa varmistaa rakentamisen laatu ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi 21
Linkkejä http://www.ym.fi/fi- FI/Maankaytto_ja_rakentaminen/Lainsaadanto_ja_ ohjeet/rakentamismaarayskokoelma www.energiatehokaskoti.fi http://www.lammitysvertailu.eneuvonta.fi/ ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi 22
KIITOS Kysyttävää? Energianeuvoja Heikki Rantula heikki.rantula@kouvola.fi ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi