Millä aloilla tarvitaan tulevaisuuden osaajia? Koulutustarpeen näkymistä Suomessa ja hakeutumisesta tekniikan ja kauppatieteiden alalle 9.11.2016 / LUT Miia Vanhainen, Markkinointipäällikkö (/Koulutuspalveluiden päällikkö) 2
OSAAJAT LUT tutkinto-ohjelmat tekniikan ja kauppatieteiden aloilla Haku yhteisvalinnassa Kandidaatti 3v Kandidaatti toisesta suomalaisesta yliopistosta AMK tutkinto (insinööri tai tradenomi) Kandidaatti ulkomaalaisesta yliopistosta Maisteri 2 v Haku maisterivaiheen erillisvalinnassa Tohtori n. 4v Jatkuva kansainvälinen haku 3
4
OKM Yliopistojen tutkintotarve 2020 - Koulutustarve ennakointi 5/2015 tutkintotarve kasvaa määrällisesti eniten tekniikan, liikenteen ja luonnontieteiden aloilla Tavoitteellinen elinkeinorakenne edellyttää, että erityisesti näiden alojen koulutustarjonnan riittävyys ja sisältöjen ajanmukaisuus turvataan Opetus- ja kasvatustyö Liiketalous ja kauppa Matematiikka, fysiikka, kemia Arkkitehtuuri ja rakentaminen Kone-, metalli-, energia, sähkö- automaatio, tieto- tietoliikenne, prosessi-, kemian ja materiaalitekniikka Sosiaaliala Hammaslääketiede ja muu hammashuolto, farmasia ja muu lääkehuolto, lääketiede 5
6
Haaste? KTM ja DI hakijat 2008-2016: Alat, hakijamäärä (nuppiluku), ensijaisten määrä KTM ala 10000 9000 8000 7000 6000 9592 9802 9741 9833 8688 8966 8826 7680 7323 7617 7662 8086 7531 6861 6153 5604 5125 DI ala 5000 4000 3000 2000 1000 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Kauppatieteiden yhteisvalinta nuppi 5125 7680 8688 8966 8826 9592 9802 9741 9833 Tekniikan yhteisvalinta nuppi 5604 7323 7617 7662 8086 7531 6861 6153 5873 5873 7
Haaste 8
9
Luonnontieteiden tason romahdus näkyy pian myös liike-elämässä. Huoltamoketju ST1:n omistaja Mika Anttonen sanoo, että lukiot ovat epäonnistuneet nimenomaan valinnaisuuden vuoksi. Tämä on uhka Suomen pärjäämiselle. Jos teini-ikäisellä on vaihtoehtona, että joko ponnistelen tai en ponnistele ja silti paperit näyttävät hyvältä, niin ainakin kun puhutaan isoista massoista, sen tietää miten siinä käy. Anttosen mukaan suomalaiset eivät ymmärrä, mihin kaikkeen luonnontieteitä tarvitaan. Esimerkiksi paperi- ja koneteollisuus, puolijohteet, meikit, lääkkeet ja ruoka tarvitsevat luonnontieteen osaamista. Yle 20.4.2016 Ei se mikään salaisuus ole, että hakupaine eri alojen välillä vaihtelee. Meidän pitäisi saada viestiä 9-luokkalaisille jotka tekevät lukiovalintoja, että pitkän matematiikan lukemalla sekä laajasti kemiaa ja fysiikkaa lukemalla avautuu paljon luonnontieteen ja tekniikan alan opiskelupaikkoja yliopistosta Oulun yliopiston koulutusrehtori Helka-Liisa Henttilä (Kaleva 10 23.8.2016)
11
Opiskelijavalintoijen kehittämisen periaatteita 1. Hakijoiden ja korkeakoulujen toiveet toteutuvat niin hyvin kuin mahdollista. Kaikki eivät voi päästä ykköstoiveeseensa, mutta hakijoiden tulee päästä itselleen mieluisimpaan opiskelupaikkaan niiden vaihtoehtojen joukosta, joihin hän voi tulla valituksi sen jälkeen kun muiden hakijoiden toiveet ja korkeakoulujen valintakriteerit on huomioitu. 2. Valintajärjestelmä on reilu. Valintakriteereiden tulee perustua hakijoiden kyvykkyyteen ja soveltuvuuteen. Järjestelmässä ei saa olla piirteitä, jotka asettavat hakijat eriarvoiseen asemaan esimerkiksi perhetaustan, sukupuolen tai asuinpaikan perusteella. 3. Hakijoille annetaan riittävästi uusia mahdollisuuksia. Hakijoille ei saa koitua kohtuutonta haittaa heidän aikaisempien valintojensa tai huonon onnensa takia. Erityistä huomiota tulee kiinnittää siihen, että ammatillisen koulutuksen suorittaneita hakijoita ei suljeta järjestelmän ulkopuolelle. 4. Valintajärjestelmä hukkaa mahdollisimman vähän resursseja. Siirtymän toiselta asteelta korkeakoulutukseen tulee tapahtua mahdollisimman nopeasti ja korkeakouluille kustannustehokkaalla tavalla. Hakijoille aiheutuvat sekä ajassa että rahassa mitattavat kustannukset on minimoitava. Erityistä huomiota on kiinnitettävä niille hakijoille aiheutettuihin kustannuksiin, joita ei valita haluamaansa koulutukseen. 12
Opiskelijavalintojen suuntia (KTM ja DI) OKM: Korkeakoulut kehittävät valintojen kokonaisuutta siten, että hakukäyttäytyminen itsessään heijastaa hakijoiden motivaatiota eikä sitä tarvitse erikseen mitata yksittäisillä kokeilla. Todistusvalintojen lisääminen on kustannusten näkökulmasta erityisen tärkeää Korkeakoulut lisäävät todistusvalintoja siten, että vuoteen 2020 mennessä pääosa opiskelijoista valitaan toisen asteen koulutuksen todistusten perusteella ja valtaosin ylioppilastutkinnon koetuloksien perusteella. Ylioppilastutkinnon ja kirjoitusten hyödyntäminen valinnoissa LUT:ssa Tekniikassa paperivalinnan kiintiö 50 % Kauppatieteissä tulossa 2017 20 % Toisen asteen ja korkea-asteen välinen yhteistyö LUT:ssa esim. LUMA-toiminta, abitiimi jne. Ensikertalaisten kiintiö uusien ylioppilaiden sumanpurkuun LUT:ssa 2016 tekniikka 50 % kauppatieteet 60 % Ei ole käytännössä toiminut kuten odotettiin Huom! Ensikertalaisuutta ei menetä hakemalla vaan paikan vastaanottamalla. Aina kannattaa hakea! 13
Opiskelijavalintojen suuntia (KTM ja DI) Pääsykokeiden uudistaminen jo käynnissä Tekniikan DIA valinnassa työryhmä jo pohtimassa valintojen ja erityisesti pääsykokeen uudistusta olisiko tulevaisuudessa vain yksi valintakoe? Mitä testataan? Miten erotellaan? Voisiko kokeessa hyödyntää kirjoituksia varten tehtyjä sähköisiä järjestelmiä? Ylioppilastodistuksen pisteytyksen yksinkertaistaminen ja signaalivaikutukset mitä kirjoitettuja aineita jatkossa huomioidaan? Viestintä lukioihin ajoissa! Kauppatieteissä vastaavanlaista pohdintaa 14
Tunnuslukuja opiskelijavalinnoista Syksyllä 2016 alkaneeseen koulutukseen yliopistoihin hakeneista 89 % ja paikan vastaanottaneista 95 % oli suomalaisen tai kansainvälisen ylioppilastutkinnon (IB, EB tai Reifeprüfung) suorittaneita. Ammattikorkeakouluihin hakeneista ja 57 % ja paikan vastaanottaneista 62 % oli ylioppilaita. (ks. Suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden keskimääräinen aloittamisikä on 24 vuotta (keskiarvo) - mediaani yliopistojen osalta 20,9 vuotta (2015) - mediaani ammattikorkeakoulujen osalta 22,7 (2015) Vuoden 2015 uusista ylioppilaista joka kolmas, 32 %, jatkoi välittömästi tutkintotavoitteista opiskelua ylioppilaaksitulon jälkeen. Yliopistokoulutuksessa jatkoi 16 %, ammattikorkeakoulukoulutuksessa 11 % ja ammatillisessa koulutuksessa 5 %. Ylioppilaaksitulovuonna jatko-opintojen ulkopuolelle jääneiden osuus on kasvanut kymmenessä vuodessa 58 %:sta 68 %:iin. Vuoden 2015 uusista ylioppilaista 75 % haki korkeakouluihin, naisista 77 % ja miehistä 73 %. Korkeakoulukoulutukseen hakeneiden uusien ylioppilaiden osuus oli hieman pienempi kuin edellisenä vuonna, jolloin se oli 77 %. Valmiina valintoihin Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016:37, julkaistu 4.11.2016 15
Lähde: Elli Luukkainen / Suomen lukiolaisten liitto, esitys OKM seminaarissa 1.3.2016 16
LUT:ssa tekeillä Enemmän tietoa opiskelijoille www-sivujen ja muun aineiston tietosisällön kehittäminen Helposti nieltäviä paloja paljon myös liikkuvaa kuvaa tulossa koulutusohjelmittain tietopohjaiset videot Alumni ja opiskelijatarinoita vieläkin lisää Uutena uutiskirje hakijoille (tilaus www-sivuilla, abitiimin blogin kautta tai vaikkapa abitiimin keikoilla Alalle houkutteluakin tarvitaan erityisesti tekniikassa Kiinni entistä enemmän nuorempiin kohderyhmiin (huom! Resurssit) Opojen tukeminen Opojen uutiskirje LUT hakupalvelut auttaa Abitiimi avaa yliopisto-opiskelua ja tekniikan ja kauppatieteiden alaoja 17
MITÄ VOISIMME TEHDÄ YHDESSÄ? 18
Tekniikan ala (DIA) 2017 1) fysiikan ainereaali vähintään arvosanalla C ja pitkän matematiikan ylioppilaskoe hyväksytysti suoritettuna tai 2) kemian ainereaali vähintään arvosanalla C ja pitkän matematiikan ylioppilaskoe hyväksytysti suoritettuna 2) (poikkeus: ei voimassa Laskennallisen tekniikan ja analytiikan - hakukohteessa) tai 3) pitkä matematiikka suoritettuna vähintään arvosanalla M Ylioppilastutkinnon arvosana Matematiikka, pitkä A B C M E L 2 3 4 5 6 7 Fysiikka 1 2 3 4 5 Kemia 1 2 3 4 5 Biologia 1 2 3 4 Äidinkieli 1 2 3 4 5 Matematiikka, lyhyt 2. kotimainen kieli, pitkä 1 2 3 1 2 3 4 Vieras kieli, pitkä 1 2 3 4 Muut reaaliaineet 1 2 3 2. kotimainen kieli, keskipitkä 1 2 Vieras kieli, lyhyt 1 2 Vanha reaali (ennen v. 2006) 1 2 3 4 5 6 LUT:n hakukohteet Vaadittavat valintakokeet mat fys kem Tietotekniikka x o o Sähkötekniikka x o o Konetekniikka x o o Tuotantotalous x o o Energiatekniikka x o o Ympäristötekniikka x o o Kemiantekniikka o o o Laskennallinen tekniikka ja analytiikka x o o x=pakollinen, o=keskenään vaihtoehtoinen valintakoe Valintatavat: 1. Alkupistein LUT:ssa 50% aloituspaikoista Vain DIAn ylimpään hakutoiveeseen Max 26 2. Yhteispistein (70 % alkupistevalinnan jälkeisistä paikoista) Alkupisteet (26) + koepisteet (40) 3. Koepistein (30% alkupistevalinnan jälkeisistä paikoista) Max 40 19
Kauppatieteellinen ala 2017 Hakukohteen ensisijaisuuspisteet (ensimmäinen/toinen/kol mas/muut) Ylioppilastutkinnon arvosanojen perusteella (max) Valintakoe (max) Todistusvalinta Yhteispistevalinta Koepistevalinta ei oteta huomioon 3/2/1/0 3/2/1/0 40 40 0 ei oteta huomioon 40 40 Yhteensä (max) 40 83 43 L E M C Äidinkieli 10 9 7 5 Matematiikka, pitkä oppimäärä Matematiikka, muu oppimäärä Muu koe, pitkä oppimäärä Muu koe, muu oppimäärä 9 8 6 4 7 6 4 2 7 6 4 2 5 4 3 1 Valintatavat: 1. Alkupistein 20 % aloituspaikoista Vain ensisijaiseen kauppatieteiden yhteisvalinnan hakukohteeseen Kynnysehtona 30 pistettä alkupistevalinnassa 2. Yhteispistein 50 % aloituspaikoista Ensisijaisuuspisteet 3. Koepistein 30 % aloituspaikoista Ensisijaisuuspisteet 20