TAPATURMAKATSAUS 2012. Lapin Pelastusalue

TAPATURMAKATSAUS 2012 Lapin Pelastusalue

SAATTEEKSI Tämä tilastokatsaus kuvaa onnettomuuksien aiheuttamia henkilövahinkoja eli tapaturmia. Katsaukseen on koottu perustiedot alueen tapaturmatilanteesta ja siitä, miten alue suhteutuu koko maahan verrattuna. Tapaturmakatsaus on tehty palvelemaan kunta- ja seutukuntakohtaista turvallisuussuunnittelua Katsaukseen on koottu se tieto, joka nyt on mahdollista tuottaa terveystilastoista. Ensimmäiset pelastusaluekohtaiset tapaturmaturmakatsaukset tuotettiin vuonna 2008. Aiemmat katsaukset ovat sisältäneet tapaturmatilannetiedon lisäksi luvut keinoista keskeisimpien tapaturmien ehkäisemiseksi. Jatkossa nämä luvut sekä laajemmin tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Piste tapaturmille! -verkkopalvelusta osoitteesta www.tapaturmat.fi. Katsaukset päivitetään vuosittain. Ideoita julkaisun kehittämiseksi ja palautetta voitte toimittaa sähköpostitse osoitteeseen mirka.raback@thl.fi. Kiitämme kaikkia, joilta olemme saaneet arvokkaita kommentteja katsauksen valmistelun eri vaiheissa. Toukokuu 2012 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2

SISÄLTÖ SAATTEEKSI...2 1 KÄYTETYT AINEISTOT JA TIETOSUOJA...4 2 TAPATURMAT SUOMESSA...5 3 RAJAUKSET, ALUEJAOT JA VÄESTÖTIEDOT...6 4 TAPATURMAISET KUOLEMAT ALUEELLA...8 5 VUODEOSASTOHOITOA VAATINEET TAPATURMAT ALUEELLA...10 6 TAPATURMAT KUNNITTAIN...21 7 SAVUSTA, TULESTA JA LIEKEISTÄ VAMMAUTUMINEN...29 3

1 KÄYTETYT AINEISTOT JA TIETOSUOJA Aineistolähteet lukumäärätiedoille: kuolemat: kuolemansyyaineisto (lähde: Tilastokeskus) hoitojaksot, potilaat, hoitopäivät: hoitoilmoitusrekisteri (lähde: THL) Raportin taulukoissa esiintyvät luvut perustuvat rekisteripohjaisiin tietoaineistoihin. Vuodeosastohoitojaksoihin liittyvät luvut (hoitojaksojen, potilaiden, hoitopäivien määrät) sekä kuolemien määrät perustuvat kokonaisaineistoihin ja siten niiden kattavuus on Ahvenanmaata lukuunottamatta käytännössä lähes 100 %. Kuolemien osalta tiedot ovat hyvin luotettavia. Vaikka hoitoilmoitusrekisteriin tulee käytännössä kaikki vuodeosastohoito, sairaalassa ei aina kirjata huolella tapaturmiin liittyviä tietoja (ks. kuvio 8, s. 18). Tuloksia tulkittaessa on hyvä ottaa huomioon aineistoon liittyvät puutteet. Tietosuojan vuoksi on taulukoissa näkyvien pienimpien lukumäärien kohdalla supistettu tarkkuutta: kuntakohtaisten, viittä pienempien lukumäärien tarkat arvot on salattu. Tietosuojan varmistamiseksi sovelletaan seuraavia sääntöjä (koskevat vain niitä raportin osia, joissa käsitellään kuntatasoista tietoa tai joista olisi pääteltävissä kuntatasoisia lukumääriä): Kaikki alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä '<5' Rivien ja sarakkeiden summaluvut (yhteensä-arvot tai koko aluetta koskevat arvot) näissä yhteyksissä pyöristetään lähimpään kymmeneen 4

2 TAPATURMAT SUOMESSA Vuonna 2010 tapaturmissa kuoli 2856 suomalaista. Tapaturmat ja väkivalta olivat suomalaisten neljänneksi yleisin kuolemansyy. Yleisin syy tapaturmakuolemaan on putoaminen tai kaatuminen. Myös myrkytykset ovat yleisiä. Tapaturmakuolemat kotona ja vapaa-ajalla ovat lisääntyneet runsaan 20 vuoden aikana, mutta viime vuosina kehitys on ollut myönteistä. Samalla liikenne- ja työtapaturmakuolemat ovat olleet laskussa jo pidemmän aikaa (kuvio 1). Alkoholi on usein osallisena tapaturmissa. Lähes joka kolmas tapaturmaan kuollut oli päihtynyt. Saunan kuumuuteen, myrkytyksiin, hukkumisiin, tulipaloihin ja kylmyyteen kuollaan useimmiten päihdyksissä. Kuolleita 3000 2500 2000 1500 1000 Koti- ja vapaa-ajan tapaturmat Tieliikenneonnettomuuksissa kuolleet Työtapaturmissa kuolleet palkansaajat ja maatalousyrittäjät (2010 on arvio) 500 0 Kuvio 1. Tapaturmaisesti kuolleet vuosina 1986 2010, N. Lisää tietoa suomalaisesta tapaturmatilanteesta on luettavissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämästä Piste tapaturmille! -verkkopalvelusta www.tapaturmat.fi > Tapaturmat lukuina. 5

3 RAJAUKSET, ALUEJAOT JA VÄESTÖTIEDOT Raportissa käsitellään kuolemaan tai sairaaloiden vuodeosastohoitoon johtaneita tapaturmia (Kuvio 2). Näiden tapaturmien ehkäisyn tulisi näkyä turvallisuussuunnitelmissa. Tulevaisuudessa, kun meillä on käytössä tieto polikliinisesti hoidetuista tapaturmapotilaista, voimme saada alueellista tietoa myös niistä tapaturmista, jotka ovat väestötasolla yleisiä mutta harvoin vaativat vuodeosastohoitoa ja jäävät siten vielä toistaiseksi tavoittamatta tässä raportissa. Polikliinisesti hoidetuista tapaturmista voi seurata pitkiä työstä poissaolojaksoja, toistuvia kiputiloja ja merkittävää haittaa jokapäiväiseen elämään. Ne voivat myös aiheuttaa leikkaushoitoja usean vuoden viiveellä. Tällaisin perustein mm. liikuntavammojen ehkäisy on kansallisissa ohjelmissa nostettu priorisoitavaksi kohteeksi. Liikuntavammat ovat väestötasolla yleisiä ja niiden yhteiskunnalliset seuraukset ovat merkittäviä, vaikka ne hoidetaan usein polikliinisesti. Jos halutaan laskennallisesti arvioida, paljonko tapaturmia alueella kaiken kaikkiaan sattuu, voidaan käyttää seuraavaa laskutapaa: on arvioitu, että jokaista tapaturmakuolemaa kohti on noin 30-kertainen määrä tapaturmista johtuvia vuodeosastohoitoja ja 200-kertainen määrä polikliinisesti hoidettuja tapaturmia 1. Tapaturmat, jotka katsaus kattaa Kuolemat Vuodeosastohoito Polikliiniset hoidot Oma hoito Kuvio 2. Tapaturmat, joita katsauksessa käsitellään. 1 Olyckor i siffror: en rapport om olycksutvecklingen i Sverige. Karlstad: Räddningsverket/NCO, 2007:7. Antal sidor: 242. Statistik. 6

Katsauksessa kuvataan alueen asukkaille sattuneita tapaturmia. Koska meillä ei ole käytettävissä tietoa tapaturman sattumispaikasta, on tapaturma sijoitettu alueelle henkilön kotikunnan mukaan. Näin esimerkiksi kotkalaisen henkilön Lapissa sattunut tapaturma kirjautuu Kymenlaakson alueen tapaturmaksi. Taulukossa 1 on lueteltu alueen kunnat vuoden 2010 kuntajaon mukaisesti sekä kuntien väestörakenne ikäryhmissä olevien väestönosuuksien mukaan raportin taulukoissa käytettävin ikäryhmittäin 2. Taulukko 1. Alueen kunnat (2010 kuntajako) ja väestörakenne 3 ikäryhmittäin (2010), N. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko alue 19% 3% 6% 6% 31% 16% 14% 5% 183 618 Enontekiö 16% 2% 5% 5% 31% 22% 15% 5% 1 879 Inari 17% 3% 4% 5% 35% 18% 14% 4% 6 820 Kemi 18% 3% 7% 6% 30% 17% 14% 6% 22 558 Kemijärvi 14% 2% 4% 3% 29% 20% 21% 7% 8 468 Keminmaa 23% 3% 4% 5% 32% 17% 12% 4% 8 590 Kittilä 19% 2% 5% 6% 34% 16% 13% 4% 6 149 Kolari 16% 3% 6% 5% 32% 18% 16% 4% 3 846 Muonio 20% 2% 5% 5% 31% 17% 15% 5% 2 389 Pelkosenniemi 11% 2% 3% 4% 31% 23% 20% 6% 1 016 Pello 14% 3% 4% 3% 28% 21% 21% 7% 4 000 Posio 15% 2% 3% 3% 29% 21% 20% 5% 3 910 Ranua 25% 3% 5% 3% 29% 16% 14% 5% 4 372 Rovaniemi 21% 3% 8% 7% 32% 14% 11% 4% 59 969 Salla 14% 2% 3% 3% 29% 20% 20% 8% 4 196 Savukoski 14% 2% 4% 4% 32% 19% 18% 7% 1 180 Simo 21% 2% 3% 4% 29% 19% 16% 5% 3 492 Sodankylä 18% 3% 5% 4% 32% 18% 16% 5% 8 790 Tervola 20% 3% 4% 4% 29% 14% 18% 8% 3 453 Tornio 23% 3% 6% 6% 31% 16% 11% 4% 22 470 Utsjoki 16% 2% 4% 5% 30% 20% 17% 5% 1 300 Ylitornio 17% 3% 5% 4% 27% 18% 19% 8% 4 769 2 Väestötietotaulukot sukupuolittain sähköisessä muodossa: http://pxweb2.stat.fi/database/statfin/vrm/vaerak/vaerak_fi.asp 3 Lähde: Tilastokeskus 7

4 TAPATURMAISET KUOLEMAT ALUEELLA Tietolähteenä tapaturmaisten kuolemien kuvauksessa käytetään Tilastokeskuksen kuolemansyytilastoa. Suomessa valtaosassa ns. ei-luonnollisia kuolemia tehdään oikeuslääketieteellinen tutkimus, jossa kuolemansyy määritellään. Etenkin nuorilla kuolemansyytutkimukset toteutetaan lähes 100 %:sti, vanhemmilla harvemmin 4. Tietoa kuolemansyystä voidaan pitää luotettavana. Tapaturmaiset kuolemat kirjautuvat alueelle silloin, kun tapaturmassa kuolleen kotikunta sijaitsee alueella. Aluejaon perusteena ei siis ole se, missä kunnassa tapaturma sattui. Taulukko 2. Tapaturmaiset kuolemat alueella kymmenen vuoden aikana vuosina 2001 2010 iän ja sukupuolen mukaan. 5 6 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Liikenne, kevyt 5 <5 <5 <5 6 11 7 9 Liikenne, moottoriajoneuvot 15 7 14 14 65 16 26 <5 Kaatuminen ja putoaminen <5 <5 <5 <5 51 55 132 220 Hukkuminen <5 <5 <5 <5 35 14 23 <5 Tukehtuminen <5 <5 <5 <5 <5 8 12 <5 Tulipalo <5 <5 <5 <5 12 6 8 <5 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 13 9 14 6 Alkoholimyrkytys <5 <5 <5 <5 102 70 21 <5 Muu myrkytys 7 <5 <5 10 5 38 15 11 <5 Muut tapaturmat <5 <5 <5 <5 23 12 21 11 Yhteensä 30 10 30 30 350 220 280 260 Miehet Naiset Yht. Vertailu Liikenne, kevyt 28 13 40 - Liikenne, moottoriajoneuvot 134 26 160 +35% Kaatuminen ja putoaminen 244 216 460 +12% Hukkuminen 69 11 80 +38% Tukehtuminen 18 10 30 - Tulipalo 23 7 30 - Paleltuminen 38 6 40 +65% Alkoholimyrkytys 145 51 200 - Muu myrkytys 57 27 80 - Muut tapaturmat 55 18 70 - Yhteensä 810 390 1 200 +10% 4 Lunetta P, Lounamaa A, Sihvonen S (2007): Surveillance of injury-related deaths: medicolegal and autopsy rates and trends in Finland. Injury Prevention 2007;13:282-284 5 Vertailu -sarake kertoo kuinka paljon alueella havaittu kuolemien määrä poikkeaa siitä kuolleiden määrästä, joka olisi odotettavissa, jos alueen kuolleisuus olisi samanlaista kuin koko Suomessa. Esimerkiksi +10% kertoisi alueella tapahtuvan 10 prosenttia odotettua enemmän kuolemia. Vain tilastollisesti merkitsevät poikkeamat ilmoitetaan. Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailussa laskettu ero ei ole tilastollisesti merkitsevä. 6 Jos Vertailu-sarakkeessa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 7 Muut myrkytykset ovat pääosin lääke- ja huumausainemyrkytyksiä. 8

Liikennetapaturma, kevyt liikenne Liikennetapaturma, moottoriajoneuvot Kaatuminen ja putoaminen Hukkuminen Tukehtuminen Tulipalo Paleltuminen Muut tapaturmat Myrkytykset 0 20 40 60 80 100 Päihtyneiden osuus (%) Kuvio 3. Päihtyneiden osuudet tapaturmissa kuolleista alueella vuosina 2005 8 2010, %. Kuolemantapauksia 0 50 100 150 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Liikenne Kaatuminen ja putoaminen Alkoholimyrkytys Muu myrkytys Muut tapaturmat Kuvio 4. Tapaturmissa kuolleet syyn mukaan alueella vuosina 2001 2010, N. 8 Kuolemansyytilastossa olevan päihtymystiedon luokitusmuutoksen (2005) takia vuosirajaus on tässä yhteydessä vuodesta 2005 eteenpäin mahdollisimman hyvän yhteensopivuuden varmistamiseksi. 9

5 VUODEOSASTOHOITOA VAATINEET TAPATURMAT ALUEELLA Kun pyrkimyksenä on ehkäistä tapaturmia ja tavoitteeksi asetetaan nolla tapaturmaa, on tärkeää tarkastella lukumääriä ja lukumäärissä tapahtuvia muutoksia. Tämä kappale sisältää koko aluetta koskevia tietoja. On myös hyvä verrata eri alueita keskenään. Näin voidaan saada ajatuksia siitä, millä alueilla ennalta ehkäisevää työtä tulisi ensisijaisesti tehdä. Kappaleessa 6 esitetään tapaturmiin liittyviä tietoja alueen kunnista tapaturman tyypin, ikäryhmien ja sukupuolen mukaan jaoteltuna. Hoitopäivät, hoitojaksot ja potilaat Kansalliset tietojärjestelmät kattavat tällä hetkellä sairaaloiden vuodeosastoilla tapahtuvan hoidon (hoitoilmoitusrekisteri). Tietojärjestelmässä noudatetaan kansainvälistä luokitusjärjestelmää. Kaikista sairaalahoidoista voidaan poimia ne, joissa hoidon syy on ollut vammojen hoitaminen. Vamma voi syntyä tapaturmaisessa onnettomuudessa, väkivallan seurauksena tai se voi olla itse aiheutettu. Koska sairaaloiden vuodeosastohoitoja kuvaavissa aineistossa ei aina ole merkitty, onko vamma syntynyt tapaturmatilanteessa vai väkivallan yhteydessä, on tässä kappaleessa esitetyissä tunnusluvuissa laskettu yhteen tapaturma- ja väkivaltahoidot. Valtaosaan (n. 85 %) hoidon syynä on kuitenkin tapaturma. Kaatuminen ja putoaminen, 75-vuotta täyttäneet Tuhansia hoitopäiviä 0 5 10 15 20 25 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kaatuminen ja putoaminen, alle 75-vuotiaat Liikennetapaturma, moottoriajoneuvot Liikennetapaturma, kevyt liikenne Paleltuminen Muu myrkytys Tulipalo Veteen vajoaminen Alkoholimyrkytys Hengitystä estävät tapaturmat Kuvio 5. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta kertyneet hoitopäivät alueella vuosina 2001 2010, tuhansia päiviä. 10

Taulukko 3. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2001 2010, N. Miehet 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 300 10 37 35 335 149 118 53 1 040 Liikenne, moottoriajoneuvot 480 142 287 211 870 207 179 40 2 420 Kaatumis- ja putoamistapaturma 1 800 304 568 418 3 860 2 043 2 732 1 357 13 080 Veteen vajoaminen 5 <5 <5 <5 11 8 13 <5 40 Hengitystä estävät tapaturmat 26 <5 5 <5 17 11 17 <5 80 Tulipalo 31 7 11 <5 107 23 45 11 240 Paleltuminen <5 10 5 <5 30 55 13 6 120 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 63 10 36 35 217 47 39 9 460 Alkoholimyrkytys 22 <5 <5 <5 23 9 5 <5 60 Muu tapaturma 913 338 600 497 3 624 1 672 1 901 562 10 110 Yhteensä 3 640 820 1 550 1 210 9 090 4 220 5 060 2 040 27 640 Naiset 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 134 10 29 21 199 118 162 59 730 Liikenne, moottoriajoneuvot 182 66 90 52 297 100 94 33 910 Kaatumis- ja putoamistapaturma 1 018 89 161 162 2 171 1 738 4 093 5 107 14 540 Veteen vajoaminen 6 <5 <5 <5 6 <5 <5 <5 20 Hengitystä estävät tapaturmat 16 <5 <5 <5 14 5 6 5 50 Tulipalo 6 <5 7 <5 18 5 12 <5 50 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 8 13 <5 6 30 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 62 14 33 33 217 32 42 31 460 Alkoholimyrkytys 18 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 30 Muu tapaturma 429 77 141 143 1 771 1 072 1 863 877 6 370 Yhteensä 1 870 260 460 420 4 710 3 090 6 280 6 120 23 200 Yhteensä 5 510 1 080 2 010 1 620 13 800 7 310 11 340 8 170 50 850 11

Kartta 1. Vertailutieto koko maan tilanteeseen nähden vammojen ja myrkytysten aiheuttamien hoitojaksojen osalta alueen kunnissa vuosina 2006-2010. Kartta: Maanmittauslaitoksen Yleiskartta 1:4 500 000, 2011. Kartta on aluehallintorajojen mukainen ja sisältää myös vesistöalueet. 890 148 47 Vertailuluku, % 498 261 758 742-4... +4 +5... +9 +10... +19 273 583 +20... +29 +30... +49 732 854 976 698 320 851 845 241 683 614 751 240 Kuntakoodi Kunnan nimi Kuntakoodi Kunnan nimi 47 Enontekiö 742 Savukoski 148 Inari 751 Simo 240 Kemi 758 Sodankylä 320 Kemijärvi 845 Tervola 241 Keminmaa 851 Tornio 261 Kittilä 890 Utsjoki 273 Kolari 976 Ylitornio 498 Muonio 583 Pelkosenniemi 854 Pello 614 Posio 683 Ranua 698 Rovaniemi 732 Salla 12

Taulukko 4. Tapaturmien ja väkivallan seurauksena hoidetut potilaat kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2001 2010, N. Miehet 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 199 9 30 26 246 105 84 25 710 Liikenne, moottoriajoneuvot 288 103 187 137 564 132 113 30 1 510 Kaatumis- ja putoamistapaturma 1 180 242 442 326 2 603 1 249 1 494 720 8 010 Veteen vajoaminen 5 <5 <5 <5 10 6 11 <5 40 Hengitystä estävät tapaturmat 24 <5 5 <5 15 7 16 <5 70 Tulipalo 19 <5 9 <5 61 17 23 5 140 Paleltuminen <5 <5 5 <5 27 25 13 5 80 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 62 10 33 30 182 40 34 8 390 Alkoholimyrkytys 20 <5 <5 <5 22 9 <5 <5 60 Muu tapaturma 658 290 483 365 2 628 1 162 1 196 320 6 900 Yhteensä 2 220 610 1 080 800 5 460 2 410 2 620 970 15 360 Naiset 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 96 10 26 17 144 74 130 47 540 Liikenne, moottoriajoneuvot 126 56 72 43 198 68 71 26 650 Kaatumis- ja putoamistapaturma 703 76 125 126 1 495 1 122 2 190 2 333 7 870 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 6 <5 <5 <5 10 Hengitystä estävät tapaturmat 13 <5 <5 <5 13 5 6 5 50 Tulipalo 5 <5 <5 <5 12 <5 7 <5 30 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 20 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 58 13 30 24 176 30 40 29 400 Alkoholimyrkytys 18 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 30 Muu tapaturma 334 67 115 120 1 323 722 1 079 550 4 230 Yhteensä 1 290 220 350 310 3 020 1 800 3 050 2 640 12 130 Yhteensä 3 510 830 1 430 1 110 8 480 4 210 5 670 3 610 27 490 13

Taulukko 5. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta kertyneet hoitopäivät kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2001 2010, N. Miehet 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 1 789 42 118 80 2 574 1 934 834 1 024 8 400 Liikenne, moottoriajoneuvot 1 621 917 1 823 1 185 6 192 1 472 2 043 303 15 560 Kaatumis- ja putoamistapaturma 2 992 642 1 427 1 149 22 580 17 290 34 734 23 290 104 100 Veteen vajoaminen 6 <5 <5 <5 57 49 39 6 160 Hengitystä estävät tapaturmat 27 <5 7 5 54 79 136 <5 310 Tulipalo 249 35 44 <5 629 235 551 139 1 890 Paleltuminen <5 100 27 5 184 581 148 38 1 080 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 76 32 56 66 703 164 207 66 1 370 Alkoholimyrkytys 25 <5 <5 <5 404 25 57 <5 510 Muu tapaturma 2 331 735 1 689 1 632 13 326 8 702 14 492 8 132 51 040 Yhteensä 9 120 2 510 5 190 4 130 46 700 30 530 53 240 33 000 184 420 Naiset 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 337 35 45 69 714 600 3 940 4 490 10 230 Liikenne, moottoriajoneuvot 608 216 1 981 164 1 450 486 590 207 5 700 Kaatumis- ja putoamistapaturma 1 698 204 662 330 10 645 8 872 64 421 116 519 203 350 Veteen vajoaminen 8 <5 <5 <5 47 17 7 <5 80 Hengitystä estävät tapaturmat 19 <5 <5 <5 33 6 12 7 90 Tulipalo 20 <5 30 <5 187 90 100 15 440 Paleltuminen 9 <5 <5 <5 25 158 30 235 460 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 103 25 73 77 679 161 134 141 1 390 Alkoholimyrkytys 21 <5 <5 <5 5 8 <5 <5 40 Muu tapaturma 1 040 213 327 368 7 047 6 410 14 814 8 527 38 750 Yhteensä 3 860 700 3 120 1 010 20 830 16 810 84 050 130 140 260 520 Yhteensä 12 980 3 200 8 310 5 140 67 540 47 340 137 290 163 140 444 940 14

Vuoden aikana hoitoon tulleiden potilaiden määrä on pienempi kuin vuoden aikana alkaneiden hoitojaksojen määrä. Tämä johtuu siitä, että joitakin vammoja tarvitsee hoitaa sairaalassa useamman kerran. Usein potilas myös siirretään esimerkiksi yliopistollisesta keskussairaalasta aluesairaalaan tai terveyskeskuksen vuodeosastolle jatkohoitoon. Lukumäärä 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 Hoitojaksoja Potilaita 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kuvio 6. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta syntyneet hoitojaksot ja hoidetut potilaat alueella vuosina 2001 2010, N. 15

Hoitokäytännöt muuttuvat. Hoitojaksot lyhenevät ja osa aiemmin vuodeosastohoitoa vaatineista hoidoista tapahtuu polikliinisesti avohoitona. Vanhemman väestön hoitojaksot ovat usein pitkiä ja katkeavat useampaan lyhytkestoisempaan hoitojaksoon eri hoitopaikassa. Hoitojakson pituus ei siis suoraan kerro vamman vakavuudesta. Joka tapauksessa pitkien hoitojaksojen lukumäärä/osuus kuvaa vakavien tapaturmien kehitystä. Prosenttia (%) 0 10 20 30 40 50 1 vuorokausi 2-7 vuorokautta 8 vuorokautta tai enemmän 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kuvio 7. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta syntyneiden hoitojaksojen jakauma hoitojakson pituuden mukaan alueella vuosina 2001 2010, %. Taulukko 6. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin ja hoitojakson pituuden mukaan alueella vuosina 2001 2010, N. 1 päivä 2-7 päivää 8- päivää Yhteensä % Liikenne, kevyt 787 719 263 1 769 3 Liikenne, moottoriajoneuvot 1 432 1 294 604 3 330 7 Kaatumis- ja putoamistapaturma 9 670 11 256 6 695 27 621 54 Veteen vajoaminen 28 20 10 58 0 Hengitystä estävät tapaturmat 90 38 8 136 0 Tulipalo 98 99 94 291 1 Paleltuminen 36 70 50 156 0 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 432 436 52 920 2 Alkoholimyrkytys 52 21 12 85 0 Muu tapaturma 6 782 6 604 3 094 16 480 32 Yhteensä 19 407 20 557 10 882 50 846 100 16

Taulukko 7. Sairaalat, joissa alueen asukkaat on hoidettu vuonna 2010, N. vähintään 10 potilasta vuonna 2010, hoitopäivät laskettu vuoden alusta. Yhdellä palveluntuottajalla voi olla useita toimipaikkoja, lisätietoja http://www.stakes.fi/fi/tilastot/toimipaikat/toimipaikkakoodit.htm Palveluntuottaja Hoitojaksoja Potilaita Hoitopäiviä Hoitopäiviä / hoitojaksoja 40311 - LAPIN KESKUSSAIRAALA 1 975 1 667 6 763 3.4 40310 - LÄNSI-POHJAN KESKUSSAIRAALA 1 716 1 326 6 921 4.0 50275 - OULUN YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA 470 393 2 985 6.2 60772 - (nimi ei tiedossa) 277 261 277 1.0 90468 - ROVANIEMEN TERVEYSKESKUS 222 185 8 587 34.9 90298 - KEMIJÄRVEN TERVEYSKESKUS 152 123 2 629 16.4 60629 - OULUN DIAKONISSALAITOKSEN SAIRAALA 145 135 272 1.9 90232 - KEMIN TERVEYSKESKUS 107 89 5 693 46.7 90543 - TORNION TERVEYSKESKUS 129 90 4 809 34.3 90501 - SODANKYLÄN TERVEYSKESKUS 107 87 740 6.7 60620 - INVALIDILIITON LAPIN KUNTOUTUSKESKUS 95 67 977 10.3 90252 - KITTILÄN TERVEYSKESKUS 73 60 2 275 28.4 90233 - KEMINMAAN TERVEYSKESKUS 65 57 1 010 14.6 90171 - INARIN TERVEYSKESKUS 71 53 2 377 30.9 90479 - SALLAN TERVEYSKESKUS 60 49 1 078 16.6 90260 - KOLARIN TERVEYSKESKUS 60 48 592 9.9 60675 - SAIRAALA BOTNIA OY 42 42 42 1.0 90603 - YLITORNION TERVEYSKESKUS 44 39 1 336 29.0 90454 - RANUAN TERVEYSKESKUS 50 39 545 10.7 90546 - PELLON TERVEYSKESKUS 44 36 1 481 30.9 90645 - MUONION-ENONTEKIÖN TERVEYSKESKUS 41 34 554 13.2 90428 - POSION TERVEYSKESKUS 35 30 972 27.0 90537 - TERVOLAN TERVEYSKESKUS 36 30 422 11.4 50200 - HELSINGIN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA 7 7 62 8.9 60621 - INVALIDILIITON KÄPYLÄN KUNTOUTUSKESKUS /SYNAPSIA 25 24 970 35.9 50290 - TAMPEREEN YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA 8 6 14 1.8 90495 - SIMON TERVEYSKESKUS 19 17 424 21.2 90625 - PELKOSENNIEMEN-SAVUKOSKEN TERVEYSKESKUS 22 17 158 6.9 40426 - HYVINKÄÄN SAIRAANHOITO-ALUE/ HYVINKÄÄN SAIRAALA 1 1 1 1.0 50250 - KUOPION YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA 3 3 4 1.3 50230 - TYKS / RAISION SAIRAALA 7 6 19 2.7 40317 - SEINÄJOEN KESKUSSAIRAALA 17

Tapaturmatyypit Luokittelemalla hoitojaksoja taustamuuttujien mukaan, päästään lähemmäksi niitä väestöryhmiä ja tapaturmien sattumispaikkoja, joihin ennaltaehkäiseviä toimia tulisi suunnata. Sairaalahoitoja koskevista taulukoista ja kuvioista puuttuvat tiedot polikliinisesti hoidetuista potilaista, näin ollen vain varovaisia tulkintoja voidaan tehdä. Esimerkiksi liikuntatapaturmat, joita suomalaisille sattuu yli 300 000 vuosittain, ovat useimmiten polikliinisesti hoidettuja eivätkä siten näy raportin luvuissa. Tapaturmatyyppi ilmaisee tapaturmaan liittyneen toiminnon tai tapahtumapaikan. Valtakunnallisen tilastoaineiston käyttöä hankaloittaa, jos tieto tapaturmatyypistä on sairaalassa jätetty merkitsemättä tai se on kirjattu ehkäisevän työn kannalta vähän informaatiota sisältävään luokkaan muu tai määrittämätön tapaturma. Kaksi viimeksi mainittua luokkaa ovat edelleen liian suuria. Ehkäisevän työn kannalta olisi tärkeää, että sairaaloissa tuotetun tiedon laatu paranisi. Ehkäisevää työtä tekevien tulisi neuvotella aineistosta terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Useissa sairaaloissa kirjaamistarkkuus onkin parantunut vuosituhannen vaihteesta. Prosenttia (%) 0 10 20 30 40 50 Kirjattu muu tai määrittämätön, koko maa Kirjattu muu tai määrittämätön, pelastusalue Tapaturmatyyppiä ei kirjattu, koko maa Tapaturmatyyppiä ei kirjattu, pelastusalue 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kuvio 8. Tapaturmatyypin kirjaamisaktiivisuus alueella ja koko maassa vuosina 1999 2010, %. 18

Alla esitetään kuva siitä, miten alueen asukkaille sattuneet tapaturmat jakautuvat kotona, urheilu- ja liikuntatilanteissa, liikennealueella, työssä tai päiväkodissa/koulussa sattuviin tapaturmiin (kuvio 9). Tämä tieto tallennetaan sairaalassa potilaan hoidon yhteydessä. Seuraavalla sivulla esitetty kuvio 10 kuvaa saman asian koko maassa. Tapausten lukumäärä 0 500 1000 1500 2000 Kotitapaturma Muu vapaa-ajan tapaturma Kirjattu muu tai määrittämätön Liikenne Urheilu- tai liikuntatapaturma Työtapaturma tai työhin liittyvä ulkoinen tekijä Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä Tapaturma koulussa tai päiväkodissa Ei kirjattu 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kuvio 9. Tapaturmatyypit alueella vuosina 1999 2010, N. 19

Tapausten lukumäärä 0 10000 20000 30000 40000 Kotitapaturma Muu vapaa-ajan tapaturma Kirjattu muu tai määrittämätön Liikenne Urheilu- tai liikuntatapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Ei kirjattu Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kuvio 10. Tapaturmatyypit koko maassa vuosina 1999 2010, N. Taulukko 8. Tapaturman aiheuttamat hoitojaksot tapaturmatyypin mukaan vuosina 1999 2010 alueella. Tapaturmatyyppiä ei kirjattu 1 216 Liikenne 6 039 Kotitapaturma 18 165 Urheilu- tai liikuntatapaturma 3 615 Muu vapaa-ajan tapaturma 12 521 Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä 795 Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä 3 166 Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 499 Muu tai määrittämätön tapaturmatyyppi 6 548 20

6 TAPATURMAT KUNNITTAIN Alueen asukkaiden ikärakenne vaikuttaa tapaturmien ja väkivallan määrään. Eroihin voivat vaikuttaa myös muut tekijät kuten työllisyys, kevyen liikenteen väylästöt, alueella toimivien työnantajien työturvallisuudesta huolehtiminen, elämän aikana saatu turvallisuusneuvonta, alkoholin käyttö jne. Pääsääntöisesti näitä alueen eroihin vaikuttavia taustatekijöitä ei vertailuluvuissa voida ottaa huomioon. Eroja selittäviä syitä tulee kuitenkin pohtia, kun mietitään paikallisen turvallisuustyön tavoitteita. Kun halutaan vertailla poikkeavatko alueelliset luvut siitä, mitä niiden oletettaisiin koko Suomen lukuihin perustuvien tietojen perusteella olevan, voidaan ikä- ja sukupuolirakenteesta johtuvia eroja ottaa huomioon vakiointimenettelyllä. Vakiointimenettelynä on käytetty epäsuoraa vakiointia. Epäsuorassa vakiointimenettelyssä lasketaan ensin alueelle odotettu lukumäärä tapahtumia sillä oletuksella, että alueen tapahtumatiheys (esimerkiksi kuolleisuus) ikäryhmittäin ja sukupuolittain olisi samanlainen kuin koko Suomessa. Tämän jälkeen verrataan alueella todellisuudessa havaittua tapahtumamäärää alueelle odotettuun tapahtumamäärään. Menetelmät on kuvailtu tarkemmin verkossa löytyvässä menetelmäselosteessa 9. Esimerkki 1: Jos taulukossa on luvun perässä prosenttiluku +10%, se tarkoittaa, että alueella on kyseisen tyyppisiä tapahtumia 10 prosenttia odotettua enemmän. Esimerkki 1.1: Hoitojaksojen määriä sisältävässä taulukossa lukee liikennetapaturma -sarakkeessa 712-27%. Tulkinta: kuntalaisilla on ollut 712 liikennetapaturmaksi kirjattua hoitojaksoa, mikä on 27% vähemmän kuin koko Suomen lukujen perusteella olisi odotettu. Esimerkki 1.2: Hoitopäivien määriä sisältävässä sarakkeessa on luku 6539 +33%. Tulkinta: kuntalaisille on kertynyt tarkasteluajanjaksolla 6539 hoitopäivää, mikä on 33% enemmän kuin koko Suomen lukujen perusteella olisi odotettu. Esimerkki 2: Jos taulukossa luvun perässä ei ole lisäksi prosenttilukua vaan sen tilalla symboli -, se tarkoittaa, että poikkeama odotetusta luvusta on niin pieni, ettei se riittävän paljon ylitä arvioitua satunnaisuudesta johtuvaa vaihtelua (eli poikkeama ei ole tilastollisesti merkitsevä). Huomautus 1: Vaikka ero odotettuun määrään nähden olisi tilastollisesti merkitsevä, on hyvä pohtia kuinka suuri käytännön merkitys sillä on. Tilastollisesti merkitsevä ei (aina) tarkoita käytännössä merkittävää. Esimerkiksi 100% odotettua enemmän silloin, kun hoitojaksojen määrä on 15 ei välttämättä ole yhtä painava tulos kuin 50% odotettua enemmän hoitojaksojen määrän ollessa 15 000. Huomautus 2: Jos taulukossa luvun perässä on symboli *, se tarkoittaa, että tilastollista merkitsevyyttä ei ole voitu luotettavasti laskea. Tällöin kyse on yleensä pienistä havainto- tai väestömääristä. 9 http://www.thl.fi/tapaturmat/alueraportit menetelmäseloste 21

Taulukko 9. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot, potilaat, hoitopäivät ja kuolemat 10 11 12 viiden vuoden aikana, 2006-2010. Kunta Hoitojaksoja Potilaita Hoitopäiviä Hoitopäiviä/ hoitojaksoja Kuolleita Koko alue 29 860 +26% 17 120 +20% 251 260 +16% 8.3 850 +11% Enontekiö 280-168 - 1 619-30% 5.7 9 * Inari 1 160 +32% 652 +22% 10 527-8.9 39 - Kemi 4 480 +48% 2 545 +42% 37 868 +32% 8.3 127 +31% Kemijärvi 1 580 +22% 859 +15% 13 783-8.6 58 +36% Keminmaa 1 470 +37% 834 +26% 10 552-7.1 33 - Kittilä 1 020 +31% 609 +29% 9 028-8.7 37 - Kolari 630 +26% 406 +33% 3 186-29% 5.0 16 - Muonio 290-174 - 2 091-7.2 9 - Pelkosenniemi 220 +39% 111 +23% 1 991 * 9.0 8 * Pello 700-384 - 8 718-12.2 25 - Posio 630-349 - 6 834-10.6 21 - Ranua 700 +22% 397 +14% 4 723-6.6 15 - Rovaniemi 7 970 +14% 4 773 +9% 69 030 +18% 8.5 225 - Salla 940 +39% 483 +27% 8 613-9.0 21 - Savukoski 170-92 - 1 038 * 6.2 11 * Simo 720 +53% 417 +51% 5 363-7.3 12 - Sodankylä 1 530 +31% 893 +30% 8 680-17% 5.6 40 - Tervola 670 +29% 375 +24% 4 358-6.4 22 - Tornio 3 520 +28% 2 027 +20% 34 438 +42% 9.6 81 - Utsjoki 180-117 - 715-56% 4.0 9 * Ylitornio 1 040 +40% 571 +35% 8 100-7.7 34-10 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 11 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 12 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 22

Taulukko 10. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot vahinkotyypin mukaan viiden vuoden 13 14 15 aikana, 2006-2010. Kunta Liikennetapaturma Kaatumis- ja putoamistapaturma Väkivalta (itse tai toisen aiheuttama) Muu tapaturma Tietoa ei kirjattu Yhteensä Koko alue 2 670 +48% 14 270 +24% 1 190 +16% 9 980 +44% 1 740-29% 29 860 +26% Enontekiö 54 * 103-9 * 84-27 * 280 - Inari 132 +122% 544 +33% 34-366 +40% 82-1 160 +32% Kemi 476 +116% 2 053 +38% 290 +128% 1 519 +75% 138-52% 4 480 +48% Kemijärvi 97-918 +38% 75 +81% 421 +16% 66-33% 1 580 +22% Keminmaa 152 +101% 711 +39% 56 +59% 499 +58% 48-40% 1 470 +37% Kittilä 83 +73% 479 +29% 21-369 +63% 65-1 020 +31% Kolari 55 +69% 309 +29% 16 * 214 +48% 38-630 +26% Muonio 33 * 137 - <5 * 85-28 - 290 - Pelkosenniemi 6 * 124 +62% <5 * 72 +83% 11 * 220 +39% Pello 49 * 352-8 * 231 +34% 59-700 - Posio 46 +80% 291-18 * 228 +38% 50-630 - Ranua 42-209 -25% 12 * 351 +109% 89 +71% 700 +22% Rovaniemi 674 +18% 3 593 +11% 310-2 743 +32% 651-14% 7 970 +14% Salla 52 +75% 551 +57% 22-263 +40% 48-940 +39% Savukoski 15 * 90 - <5 * 49-7 * 170 - Simo 82 +189% 355 +57% 13 * 240 +75% 27-720 +53% Sodankylä 114 +45% 787 +40% 62 +45% 475 +38% 88-1 530 +31% Tervola 39 +68% 346 +28% 22 * 237 +69% 25-670 +29% Tornio 369 +76% 1 674 +28% 166 +36% 1 176 +46% 130-52% 3 520 +28% Utsjoki 28 * 84-6 * 55 - <5 * 180 - Ylitornio 73 +69% 558 +42% 39 +128% 306 +52% 62-1 040 +40% 13 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 14 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tässä tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 15 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 23