Hämeenlinnan hallinto -oikeuden päätös LAUKAAN KUNNANHALLITUS Pv 0 7-10- 2016 j,,, m Diaarino ja -tunnus 1 (14) Käsitelty Ar istointi... ------... Antopäivä Päätösnumero 6.10.2016 16/0440/2 / ö - / / 7 Diaarinumerot 03221/15/5404 03227/15/5404 Asia Maa-aineslupaa koskevat valitukset Valittajat Luvan sa aja 1. Jyväskylän Energia Oy 2. Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Jyvässeudun Sora Oy Selostus asian aikaisemmista vaiheista Päätös, josta valitetaan Laukaan kaavoitus- ja rakennuslautakunta on päätöksellään 8.10.2014 123 myöntänyt Jyvässeudun Sora Oy:lle maa -aineslain 4 :n mukaisen luvan soran ja hiekan ottamiseen Laukaan kunnan Lievestuoreen kylässä sijaitsevilta tiloilta HB-Sorala RN:o 9:37, Tuukkala RN:o 9:42 ja Puttola RN:o 9:45. Hämeenlinnan hallinto-oikeus on päätöksellään 29.5.2015 numero 15/0210/2 kumonnut lautakunnan päätöksen ja palauttanut asian sille uudelleen käsiteltäväksi, koska esitettyä selvitystä pohjavesiolosuhteista ei voitu pitää riittävänä, eikä hankkeen vaikutuksia pohjaveteen voitu riittävästi arvioida. Laukaan kaavoitus- ja rakennuslautakunnan päätös 11.11.2015 156, annettu julkipanon jälkeen 20.11.2015 Kaavoitus- ja rakennuslautakunta on myöntänyt Jyvässeudun Sora Oy:lle maaaineslain 4 :n mukaisen luvan soran ja hiekan ottamiseen Laukaan kunnan Lievestuoreen kylässä sijaitsevilta tiloilta HB-Sorala RN:o 9:37, Tuukkala RN:o 9:42 ja Puttola RN:o 9:45. Luvan mukainen kokonaisottomäärä on 280 000 m3. Lupa on voimassa 8 vuotta päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Postiosoite Käyntiosoite Puhelinvaihde Faksi Sähköposti
2 (14) Päätöksen mukaan ottamistoiminta voidaan aloittaa lupapäätöksessä mainituin ehdoin valituksista huolimatta. Mikäli lupapäätös valitusten johdosta muuttuu tai hylätään, on hakija kustannuksellaan velvollinen saattamaan olosuhteet ottamisalueella ennalleen tai muuttuneen päätöksen mukaisiksi. Lupapäätökseen on liitetty muun ohella seuraavat lupamääräykset: 4. Alin sallittu ottotaso on N60 + 105.0 m. Ylimmän pohjavesitason väliin on jätettävä vähintään 6 metrin vahvuinen suojakerros. Ottotason alapuolisia massanvaihtoja tai pohjaveden asemaa muuttavaa kaivua ei sallita. 5. Pohjavesipinnan korkeus tulee havaita neljä kertaa vuodessa (talvi, kevät, kesä ja syksy) ja havaintotulokset ja -päivä tulee merkitä havaintopäiväkirjaan. Pohjaveden pinnan korkeustiedot tulee toimittaa Keski-Suomen ELY keskukselle ja kunnan valvontaviranomaiselle kerran vuodessa, tammikuun aikana. 6. Poltto- ja voiteluaineiden sekä ympäristölle haitallisten kemikaalien varastointi alueella on kielletty. --- Vaatimukset hallinto -oikeudessa 1. Jyväskylän Energia Oy:n valitus 8. --- Maa-ainesten ottaminen ja alueen jälkihoitotoimenpiteet tulee tehdä vaiheittain ottamisen edistyessä. Vaiheittainen alueen maisemointitöiden tarkastus tulee tehdä kahden vuoden välein. --- Maa-aineslupaa koskeva päätös on kumottava ja maa-aineslupahakemus hylättävä. Luvansaajalle myönnetty oikeus aloittaa ottaminen muutoksenhausta huolimatta on myös kumottava ja ottamistoiminta määrättävä keskeytettäväksi. Perustelut Täytäntöönpano Kysymys ei ole maa-ainesluvan jatkamisesta, koska vuonna 2008 myönnetty lupa oli jo ehtinyt raueta ennen uuden hakemista. Uusi lupa on myös ottomäärältään suurempi ja mahdollistaa maa-ainesten ottamisen laajentamisen sellaisille alueille, jotka aikaisemmassa lupapäätöksessä oli määrätty jätettäväksi vedenoton luonnontilaiseksi suoja-alueeksi. Toiminnanharjoittaja ei ole esittänyt perusteltua syytä sille, miksi ottamistoiminta voidaan aloittaa ennen päätöksen lainvoimaiseksi tuloa eikä päätöksessä ole perusteltu aloittamisluvan myöntämistä. Jos maa-ainesten ottamisen annetaan jatkua koko oikeusprosessin ajan, tekopohjaveden tuotantoalueella ehditään aiheuttaa peruuttamatonta vahinkoa ja pilata pysyvästi mahdollisuus käyttää pohjavesialuetta tai sen osaa talousveden tuotantoon. Lautakunnan määrää-
3 (14) riitä kattamaan useita vuosia jatkuneen maa-ainesten ottamisen aiheuttamien vahinkojen ennallistamista. Toiminnasta voi aiheutua myös sellaista vahinkoa pohjaveden laadulle, ettei vahinkoa ole mahdollista taloudellisesti korvata. Kuuleminen Kaavoitus- ja rakennuslautakunta ei ole asiaa uudelleen käsitellessään kuuluttanut hakemuksesta kunnan ilmoitustaululla eikä varannut naapureille tilaisuutta tulla kuulluiksi. Kuulematta jättämistä ei voida pitää ilmeisen tarpeettomana, koska lupa-asian palauttaminen uudelleen käsiteltäväksi on perustunut riittämättömiin selvityksiin ja lupa-asiaa uudelleen käsiteltäessä lautakunnan käytettävissä on ollut selvitys toiminnan vaikutuksista pohjaveteen. Lisäksi kyseessä on hanke, jolla saattaa olla merkittäviä haitallisia vaikutuksia tekopohjavedenottamolle, josta otetaan talousvesi laajalle ihmisj oukolle. Asianosaisten tulee riittävän varhaisessa vaiheessa saada tieto kaikista asian ratkaisuun vaikuttavista selvityksistä ja vaatimuksista. Kuuleminen muodostaa yhden tärkeimmistä ennakollisista oikeusturvan takeista hallintoasioiden käsittelyssä. Selvitys pohjavedenottamosta Ottamisalue sijaitsee kokonaisuudessaan vedenhankinnan kannalta tärkeällä 1 luokan pohjavesialueella ja itäreunaa lukuun ottamatta pohjaveden muodostumisalueella. Pohjavesialueella sijaitsee Vuonteen tekopohjavesilaitos, jolla tuotetaan lähes puolet Jyväskylän kaupungin alueella kulutetusta talousvedestä. Lisäksi vettä toimitetaan muun muassa Lievestuoreen alueelle ja useille vesiosuuskunnille. Vedenottamosta saa Itä-Suomen vesioikeuden myöntämän luvan perusteella ottaa vettä keskimäärin 15 000 m3 vuorokaudessa. Vedenottamon päätösasiakirjoihin sisältyy tekopohjavedenottamon vaikutusaluekartta. Itä-Suomen vesioikeus on hyväksynyt kyseisen kartan mukaisen alueen tekopohjavedenottamon vaikutusalueeksi. Maa-ainesten ottamisalue sijoittuu vaikutusalueelle. Vuonteenharjun tekopohjavesilaitos käsittää raakaveden ottamisen ja tekopohjaveden muodostamisen Vuonteenharjussa sekä tekopohjaveden ottamisen kaivoista. Imeytysalueiden ja vedenottoalueiden tarkempi sijainti ilmenee valitukseen oheistetusta karttaotteesta. Itä-Suomen vesioikeus on hyväksynyt kyseisen kartan mukaisen vedenottoalueen kaivojen sijoitusalueeksi ja alueelle on rakennettu viisi putkikaivoa. Vedenottoalueen reunan etäisyys Jyvässeudun Sora Oy:n suunnittelemasta maa-ainesten ottamisalueesta on pienimmillään 100 metriä ja lähimmän kaivon etäisyys ottamisalueeseen on noin 200 metriä. Tekopohjavesilaitoksen sijoittelu perustuu alueella tehtyihin laajoihin maaperä- ja pohjavesitutkimuksiin sekä imeytyskokeisiin. Tutkimustulokset on esitetty Keski-Suomen ympäristökeskuksen vuonna 1995 julkaisemassa tutkimuksessa, jossa on mallinnettu pohjaveden virtaussuuntiaja -nopeuksia alueella. Selvitys aiemmasta luvastaja ottamisen ulottaminen suojavyöhykkeelle Kaavoitus- ja rakennuslautakunnan vuonna 2008 myöntämän luvan mukainen kokonaisottamismäärä oli 200 000 m3 ja vuotuinen ottamismäärä 20 000 m3. Hakemusasiakirjoista ei ilmene, kuinka paljon vanhasta luvasta on hyödyntämättä. Lisäksi tilan Puttola liittäminen samaan lupaan mahdollistaa aikaisem-
4 (14) siirtyvät tilan Puttola alueelle. Tila HB-Sorala sijaitsee lähimpänä pohjavesikaivoja. Aiemmin maa-ainesten ottaminen tällä tilalla on ollut vähäisistä ja pohjavettä suojaavat kerrokset ovat olleet vielä osittain koskemattomia. Lupahakemus on tältä osin laadittu vaikeasti tulkittavaksi, koska leikkauspiirustuksissa ei ole näytetty tilarajoja eikä muitakaan vastaavia kiintopistetietoja. Ottosuunnitelmaa ei ole myöskään verrattu edellisen luvan ottosuunnitelmaan tai lupapäätökseen. Uuteen ottosuunnitelmaan on esimerkiksi sisällytetty ne kiinteistöjen osat, jotka edellisissä luvissa oli nimenomaan jätetty tekopohjavedentuotannon suojavyöhykkeeksi. Lupaedellytysten täyttyminen Päätöksessä on perustelematta todettu, että hakijan toimittaman pohjavesiolosuhteita koskevan lisäselvityksen perusteella tilanne ottoalueella on sellainen, että lupa voidaan myöntää hakemuksen mukaisesti. Lisäselvityksen laatijakin on selvityksessä todennut, että sen arvioimiseksi, ovatko merkittävät pohjavedenpinnan alenemat tekopohjavesilaitoksen tuotantoalueella mahdollisia, tulee hankkia lisää tietoa. Lupaviranomainen ei ole pyytänyt tai hankkinut mitään lisäselvityksiä, vaan ratkaissut asian puutteellisen selvityksen perusteella. Ottoalue sijoittuu Vuonteen tekopohjavesilaitoksen arvioidulle lähisuojavyöhykkeelle ja Itä-Suomen vesioikeuden hyväksymälle tekopohjavedenottamon vaikutusalueelle. Vaikutusalueella on sama merkitys kuin lähisuojavyöhykkeellä. Nykyisen oikeuskäytännön mukaan lupaharkinnassa on muodostunut ratkaisevaksi ottoalueen sijainti vedenottamon suojavyöhykkeeseen nähden. Lähisuojavyöhykkeellä maa-ainesten ottoa ei ole sallittu merkittävällä suojakerroksen paksuudellakaan, kun taas kaukosuojavyöhykkeellä lupa on myönnetty ja suojapaksuudeksi asetettu neljä metriä. Alueella on toiminnassa oleva vedenottamo, jonka kaivoille maa-ainesten ottoalueelta on suora virtausyhteys. Suoja-aluepäätöksen lainvoimaisuus tai lähisuojavyöhykkeen yksityiskohtainen määrittely ei ole tässä asiassa oleellista vaan maa-aineslain mukaan ratkaisevaa on, onko olemassa riski vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantumisesta. Jos vaara on olemassa, luvan saaminen edellyttää vesilain mukaista lupaa. Valituksen kohteena oleva toiminta on rinnastettavissa korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen 16.2.2015 taltio 409. Molemmissa tapauksissa on kysymys vanhan ottamisalueen laajentamisesta, lähisuojavyöhykettä ei ole yksiselitteisesti määritetty, pohjaveden virtaussuunta on ottamisalueelta kohti vedenottamoa, hakemuksessa esitetyt tiedot pohjavesiolosuhteista ovat puutteelliset ja virheelliset, maa-ainesten otto aiheuttaa ilmeisen riskin pohjaveden laadulle ja määrälle eikä hankkeelle ole myönnetty vesilain mukaista lupaa. Nyt arvioitavana olevassa tapauksessa ottamisalueen kuuluminen lähisuojavyöhykkeeseen on ottamisalueen ja pohjavesikaivojen suoran virtausyhteyden, lyhyen etäisyyden (100 metriä) ja suuren vedenottomäärän perusteella paljon ilmeisempi kuin korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä käsitellyssä tapauksessa. Mahdollinen pohjaveden pilaantuminen lopettaisi tekopohjavedentuotannon VA-4 -kaivoalueella. Jo pelkkä pohjaveden laadun muuttuminen saattaa aiheuttaa merkittäviä investointeja ja käyttökustannuksia tekopohj avesilaitoksen vedenkäsittelyyn.
5 (14) Ramboll Oy:n pohjavesiselvitys Selvityksessä on esitetty pohjavesikartta Vuonteenharjusta. Jostain syystä siinä on arvioitu viisi vuotta ennen tekopohjavesilaitoksen käyttöönottoa vallinnutta pohjaveden niin sanottua lepotilannetta, jolloin tekopohjavesilaitos ja vedenotto eivät ole käytössä. Ottamisen vaikutukset on arvioitava toiminnassa olevan vedenottamon kannalta. Sekaannusta tarkastelussa aiheuttavat eriaikaiset pohjaveden pinnankorkeuden mittaustulokset, joista osa on otettu tekopohjavesilaitoksen käytön aikana ja osa eriaikaisissa lepotilanteissa. Esimerkiksi havaintoputkessa 217 on esitetty pohjaveden pinnan korkeuden mittaustulos +92,27 (1.7.1994), vaikka havaintoputki on asetettu yli kaksi vuotta kyseisen mittauksen jälkeen. Mittaustulos ei voi olla todellinen eivätkä sen perustella esitetyt johtopäätökset vastaa todellisuutta. Rambollin pohjavesikarttapiirustuksessa esitetyt virtausnuolet poikkeavat useassa kohdassa oleellisesti pohjaveden korkeuskäyrissä esitetyistä pohjaveden viettosuunnista eivätkä ne vastaa laitoksen käytön aikaista pohjaveden virtauskuvaa. Selvityksessä on esitetty, että Vehkalammen ja Niittyharjun välillä on luontainen vedenjakaja. Alueelle muodostuu lepotilanteessa dynaaminen vedenjakaja, jonka paikka vaihtelee vedenoton ja imeytyksen vaikutuksesta. Vedenoton lisääminen kasvattaa kaivojen ja vedenottoalueiden ympärille muodostuvien valuma-alueiden kokoa, jolloin kaivot keräävät vettä laajemmalta alueelta ohi Rambollin esittämän vedenjakajan. Valitukseen on oheistettu pohjaveden virtauskuva 10.9.2008, jolloin tekopohjavesilaitoksen tuotantomäärä on ollut noin 14 000 m3 vuorokaudessa. Tekopohjavedenottoa voidaan lisätä vielä 84 prosenttia, mikä laajentaa kaivojen ympärille muodostuvan valuma-alueen kokoa. Virtauskuva on laskettu niin sanotulla kriging-menetelmällä havaintoputkissa ja yksityisissä talousvesikaivoissa K15 ja K16 tehtyjen pohjaveden pinnan korkeusmittausten perusteella. Virtauskuvan perusteella ottamisalueelta on suora virtausyhteys vedenottokaivoihin. Luvanhakijan toimittamat yksittäiset pohjaveden pintamittaustiedot vahvistavat aikaisempaa käsitystä pohjaveden virtauksesta maa-ainesten ottamisalueelta pohjavesikaivojen suuntaan. Samaa käsitystä pohjaveden virtaussuunnista vahvistaa myös vastineessa 1.9.2014 esitetty arvio, jonka mukaan ottoalueen Vehkalammen puoleinen orsivesi ei ulotu ottoalueelle. Vehkalammen alueen pohjaveden korkeustaso on talousvesikaivossa K 15 tasolla +106,43 (10.9.2008) ja hakijan esittämänä +106,44 (31.8.2015). Maa-ainesten ottamisen etäisyys on tästä talousvesikaivosta vain noin 150 metriä joten kaivuun ulottaminen suunnitellulle tasolle +105 voi aiheuttaa riskin pohjavesien hallitsemattomasta purkautumisesta. Luvan saaja ei ole noudattanut edellisessä lupapäätöksessä asetettua pohjaveden seurantavelvoitetta. Luvan saaja on asettanut alueelle kolme uutta putkea, mutta niillä ei pystytä korjaamaan pidempiaikaisen seurantatiedon puuttumista. Luvan saaja ei ole esittänyt pohjaveden laadun seurantatuloksia, joten ei ole olemassa tutkittua tietoa alueella jo harjoitetun ottotoiminnan vaikutuksista pohjaveden laatuun. Luvan hakijalta on näyttötaakka siitä, että suunniteltu toiminta ei heikennä pohjaveden laatua eikä vaaranna pohjaveden ottamista ja tekopohjaveden tuotantoa. Kun otetaan huomioon vedenottamon tärkeys ja ottamisen sijoittuminen kaivojen valuma-alueelle, pohjavesiolosuhteet olisi tullut selvittää
6 (14) erityisen huolellisesti eikä lupaa olisi tullut myöntää puutteellisiin ja osin virheellisiin tietoihin perustuen. Maakuntakaava Keski-Suomen maakuntakaavassa Vuonteen pohjavesialue on merkitty yhdyskunnan vedenhankinnan kannalta tärkeäksi pohjavesialueeksi, jota koskevan suunnittelumääräyksen mukaan maa-ainesten oton on tarkoitus perustua yleissuunnitelmiin, jossa sovitetaan yhteen pohjaveden suojelu ja maa-ainesten otto. Tällaista suunnitelmaa ei ole laadittu. Vuonteenharjua ei ole maakuntakaavassa osoitettu maa-ainesten ottamisalueeksi. Lisäksi pohjavesialue on osoitettu kuntien yhteistä vedenhankintaa palvelevaksi alueeksi (et), jolla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Maa-ainesten ottamisen vaikutukset pohjaveden laatuun Tutkimusten mukaan pohjavesialueella tapahtuva maa-ainesten ottaminen, jossa poistetaan pohjaveden suojauksen ja puhdistumisen kannalta tärkein aluskasvillisuus ja humuskerros sekä pienennetään pohjaveden yläpuolella sijaitsevaa suojakerrosta, lisää pohjaveden haitallisia ainepitoisuuksia ja kohottaa likaantumisriskiä. Vedenottamon läheisyyden, suojakerroksen ohuuden ja ottamisalueen pinta-alan vuoksi maa-aineksia ei voida ottaa ilman, että toimenpide huonontaa maa-aineslain ja vesilain tarkoittamalla tavalla vedenottamolta otettavan veden laatua. Ympäristöministeriö on julkaissut oppaan maa-ainesten kestävästä käytöstä (ympäristöhallinnon ohjeita 1/2009). Varovaisuusperiaatteen noudattaminen pohjavesialueilla merkitsee riittäviä suojaetäisyyksiä ja sitä, ettei nykyisiä ottoalueita enää laajenneta niillä alueilla, joilla on virtausyhteys vedenottamon kaivoille. Lähtökohtaisesti vedenottamon lähisuojavyöhykkeeltä ei tulisi enää viedä maa-aineksia pois, mutta niitä voidaan käyttää rajoitetusti alueen kunnostamiseen. Vaikka opas ei ole oikeudellisesti sitova, sitä voidaan käyttää lupaharkinnassa ja päätöksenteossa sallittuna tausta-aineistona. Oikeuskäytäntö 2. Keski-Suomen ELY-keskuksen valitus Hanketta on arvioitava tämänhetkisen lainsäädännön ja oikeuskäytännön perusteella riippumatta siitä, onko alueelle myönnetty aikaisempia maa-aineslupia vai ei. Viimeaikaisen oikeuskäytännön mukaan maa-ainesten ottamislupia ei ole myönnetty 1 luokan pohjavesialueilla sijaitseville maa-ainesten ottamisalueille, joilta pohjavesi virtaa kohti vedenottamon kaivoja (KHO 29.8.2005 taltionro 2146, 11.6.2009 taltionro 1530, 1.9.2009 taltionro 2107 ja 7.6.2013 taltionro 1891). Päätös on ensisijaisesti kumottava. Siinä tapauksessa, että lupapäätöstä ei kumota, luvan saaja on velvoitettava seuraamaan pohjaveden pinnan korkeutta useammin kuin neljä kertaa vuodessa sekä veden laatua erillisen suunnitelman mukaisesti. Päätöksen täytäntöönpano on keskeytettävä.
7 (14) Perustelut Laukaan kaavoitus- ja rakennuslautakunta ei ole kuullut ELY-keskusta eikä muita asianosaisia Jyvässeudun Sora Oy:n uudesta hakemuksesta ja esitetystä uudesta pohjavesiselvityksestä (Ramboll Oy:n selvitysraportti 21.9.2015). Maa-ainesten ottamista ei tule sallia tekopohjavesilaitoksen arvioidulla lähisuoj avyöhykkeellä. Asiassa ei ole esitetty erityisiä syitä aloittaa maa-ainesten ottaminen muutoksenhausta huolimatta. Päätöksessä ei ole tuotu esiin niitä syitä, joiden vuoksi toiminnan aloitus ennen päätöksen lainvoimaiseksi tuloa ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Ramboll Oy:n raportti sisältää virheellistä tietoa pohjaveden virtauskuvioista ja virtauksen vaihteluista: Suoja-alue Kaikki raportissa mainitut pohjavesikaivot sijaitsevat alle 500 metrin etäisyydellä maa-ainesten ottamisalueelta. Jos kaivot sijaitsevat pohjaveden päävirtaussuunnasta ottamisalueelta vedenottamon kasvoille, ne sijaitsisivat Maa-ainesten kestävä käyttö -oppaan (Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2009) mukaisella vedenottamon lähisuojavyöhykkeellä. Pohjaveden luontainen virtauskuva Raportin mukaan Vuonteenharjun tekopohjavesitutkimuksessa (12.7.1995) 1.7.1994 mitattujen pohj avedenpintoj en j a niille raportissa piirrettyjen korkeuskäyrien perusteella luontainen vedenjakaja koilliseen ja kaakkoon purkautuville vesille sijoittuu Vehkalammi-Niittyharju -välille. ELY-keskus on todennut, että kyseisessä selvityksessä on myös esitetty vastaavat lepo- eli luonnontilassa mitatut pohjavedenpinnat ja niistä on piirretty niin sanotut samanarvokäyrät. Näiden käyrien perustella ei voida määrittää raportissa esitettyä pohjavedenjakajaa. Pohjaveden virtaussuunnat maa-ainesten ottamisalueelta Raportin mukaan pohjaveden pinna n ta son per usteella luonnon tila inen poh javeden virtaus suuntautuu maa-ainesten ottamisalueelta pohjoiseen kääntyen ennen Sirkkalampea pohjavesimuodostuman mukaisesti koilliseen kohti Lievestuoreenjärveä. Raportin havaintopisteiden Hpl/15, Hp2/15, Hp3/15 ja HpPEI pohjaveden pinnankorkeudet on mitattu 31.8.2015. Keski-Suomen ELY-keskuksessa on laskett u näillä esitetyi llä arvoilla pohjavedenpi nnan samanarvokäyrä Surfer-käyränpiirto-ohjelmistolla. Samanarvokäyrien perusteella pohjavesi virt aa ottam isal ueen lounaisosalt a luoteeseen ja keskiosa lta pohjoiseen. Samanarvokäyrien perusteella ei voi päätellä, mihin suuntaan pohjavesi virt aa muualla ot tamisa lueella. Kuten raportissakin on todettu, pohjaveden virtausyhteys ottamisalueen lounaisosasta vedenottamon tuotantoalueella numero neljä sijaitsevalle kaivolle 8 on mahdollinen. Jos pohjaveden pinnankorkeuksia olisi mitattu laajemmalla alueella virtausyhteys olisi selvemmin havaittavissa.
8 (14) Johtopäätösosio Raportin piirroksessa numero kaksi esitettyjen pohjavedenpinnan korkeuskäyrien laskentatapaa ei ole ilmoitettu. Ne on mahdollisesti laskettu yhdistämällä mittauksia ainakin vuodelta 1994 ja 2015. Mittausten yhdistely vääristää lopputulosta. Raportissa on todettu, että pohjaveden virtaus suuntautuu luontaisesti maa-ainesten ottamisalueelta pohjoiseen ja edelleen koilliseen kohti Lievestuoreenjärveä ja että pohjavettä ei virtaa luontaisesti ottamisalueelta tekopohjavesilaitoksen toiminta-alueelle. Kuitenkin Ramboll Oy:n 31.8.2015 mittaamat pohjaveden pinnankorkeudet osoittavat, että pohjavesi virtaa ottamisalueelta vedenottamon kaivon numero 8 suuntaan ja pohjoiseen havaintoputken Hp3/15 suuntaan. Asiassa on otettava huomioon, että mittausajankohtana 31.8.2015 virtaus vastasi tekopohjavesilaitoksen käyttötilannetta eikä luontaista tai luonnontilaista virtausta. Sen sijaan Vuonteenharjun tekopohjavesitutkimuksessa vuonna 1995 esitetyt luonnon- tai lepotilassa mitatut pohjaveden pinnankorkeudet osoittavat, että pohjavesi virtasi ottamisalueelta pohjoiseen. Pohjavesilaitoksen käynnistämisen jälkeen ottamisalueenja tuotantoalueen 4 välillä ei ole ollut pohjaveden luonnon- tai lepotilaa. Raportin mukaan jos pohjaveden pintaa alennetaan tuotantoalueella 4 merkittävästi, ottamisalueen eteläosasta syntyy mahdollisesti pohjaveden virtausyhteys tuotantoalueelle erityisesti lähimpään kaivoon numero 8. Vuonteenharjun tekopohjavesitutkimuksessa on laskettu erilaisia pohjaveden virtaustilanteita. Laskelmassa on otettu huomion myös tekopohjavesilaitoksen käyttötilanne, jolloin imeytettävän veden määrä on 14 700 m3 vuorokaudessa ja vettä pumpataan 15 000 m3 vuorokaudessa. Tässä mallinnuksessa tuotantoalueelle 4 syntyy pohjavedenpintaan alenema kuten raportissakin todetaan. Lisäksi mallinnettujen samanarvokäyrien perusteella pohjavesi virtaa tässä käyttötilanteessa ottamisalueelta lounaaseen ja länteen kohti tuotantoalueen 4 vedenottamokaivojen ympärille syntyvää alenemaa. Koko maa-ainesten ottamisaluetta on tarkasteltava vedenottamon lähisuojavyöhykkeenä. Raportin mukaan nykyinen vedenotto ei merkittävästi alenna pohjaveden pintaa. Raportissa ei ole kuitenkaan ilmoitettu samaan aikaan mitattuja pohjaveden pinnankorkeuksia ottamisalueen ympäristössä ja vedenottamokaivojen 5, 8, 13 ja 17 ympäristöstä. Näiden tietojen puuttuessa esitettyä päätelmää ei voi tehdä. Raportin mukaan ottamisalue on pohjavesimuodostuman reuna-aluetta valuma-alueen latvaosassa eikä Vuonteenharjun tekopohjavesilaitoksen mahdollisessa laajentumis- tai jatkokehityksessä vesilaitosmittakaavan pohjavedenottoon soveltuvaa aluetta. Valituksessa on todettu, että ottamisalue sijaitsee pohjavesialueen maaperä- ja pohjavesimuodostuman keskeisellä osalla. Pohjavesialue jatkuu ottamisalueelta pohjoiseen yli neljä kilometriä ja etelään yli kuusi kilometriä. Vedenhankinnan tulevaisuus tuotantoalueen 4 ympäristössä voidaan selvittää vain pohjavesitutkimuksilla. Raporttia varten tehtyjen tutkimusten perusteella ei voida tehdä tällaista johtopäätöstä.
9(14) Lausunnot ja selitykset Laukaan kaavoitus - ja rakennuslautakunta on antanut lausunnot täytäntöönpanon keskeyttämistä koskevista vaatimuksista ja valituksista ja esittänyt niiden hylkäämistä. Tekopohjaveden ottaja ei ole hakenut toiminnalleen vesilain mukaisia suojaaluemääräyksiä, joilla olisi rajoitettu naapurikiinteistöjen käyttämistä, joten valituksissa esitetyt maa-ainesten ottamista koskevat vaatimukset ovat perusteettornia. Pohjaveden virtaussuunnilla ei ole asiassa merkitystä, koska pohjaveden päälle jää riittävä vähintään kuuden metrin ja paikoitellen yli 10 metrin paksuinen suojakerros koskematonta maa-ainesta. Asiassa on myös otettava huomioon, että maaperä on huonosti vettä läpäisevää hienojakoista hiekkaa, silttiäja savilinssiä. Jyväskylän Energia Oy ei ole missään vaiheessa ilmoittanut, että maa-ainesten ottaminen olisi vaikuttanut haitallisesti pohjaveden laatuun, määrään tai virtauksiin. ELY-keskuksen kuvaamat muutokset eivät aiheudu maa-ainesten ottamisesta vaan pohjaveden tuotannosta. Maa-ainesten ottaminen ei aiheuta maaaineslain 3 :n 1 momentin 4 kohdan tarkoittamia muutoksia, eikä ottaminen näin ollen edellytä vesilain mukaista lupaa. Keski-Suomen ympäristökeskuksen laatimassa pohjavesikortissa todetaan, että pohjavesi virtaa Vehkaharjun alueelta sekä pohjoiseen että lounaaseen. Tämä kumoaa ELY-keskuksen väitteen siitä, että alueelle ei voi määrittää vedenjakajaa. Pohjavettä ei virtaa luontaisesti tekopohjavesilaitoksen tuotantoalueen 4 kaivojen suuntaan eikä imeytysalueille tai imeytysalueiden eteläpuolella sijaitseville tuotantoalueille. Ottamisalue sijaitsee pohjavesimuodostuman reunaalueella valuma-alueen latvaosassa eikä ottamisalue sovellu tekopohjavesilaitoksen mahdollista laajenemista varten. ELY-keskuksen spekulointi erilaisilla tuotanto- ja pumppausvaiheilla, joiden seurauksena syntyisi virtaus ottamisalueelta pohjavesialueelle, ei ole asiallinen peruste. Ottamisalueen pohjaveden pinnantaso on pohjavesikortin laatimisen aikaan ollut tasolla +90,09-93,11 ja hakijan selvityksen mukaan pohjaveden pinta ottamisalueellaja sen läheisyydessä on tasolla +93,23-96,24. Pohjaveden pinnan nousu johtunee tekopohjaveden tuotannosta, jossa vettä imeytetään alueen maaperään noin 10 000 m3 vuorokaudessa. Jyväskylän Energia Oy on toiminnallaan manipuloinut luontaista pohjaveden tasoa ja mahdollisesti myös virtauksia toisten omistamilla kiinteistöillä. Jyväskylän Energia Oy ei voi tämän seurauksena estää kiinteistön omistajaa käyttämästä omaisuuttaan. Jos pohjavettä imeyttämällä tai pumppaamalla aiheutetaan pohjaveden virtauksen muutoksia toisen kiinteistöllä, syntynyt edunmenetys on vesilain nojalla korvattava kiinteistön omistajalle. Jyvässeudun Sora Oy on antanut selityksen täytäntöönpanon keskeyttämistä koskevista vaatimuksista ja valituksista. Jyvässeudun Sora on ilmoittanut yhtyvänsä kaavoitus- ja rakennuslautakunnan lausunnossa esitettyyn. Jyvä skylä n Energia Oy on antanut vastaselityksen. Keski -Suomen ELY-keskus on antanut vastaselityksen.
10 (14) Hallinto-oikeuden välipäätös Muita merkintöjä Hallinto-oikeuden ratkaisu ja perustelut Perustelut Kuuleminen Maa-ainesasiaan sovellettavat oikeusohjeet Hämeenlinnan hallinto-oikeus on 8.3.2016 antamallaan päätöksellä numero 16/0115/2 keskeyttänyt maa-aineslupapäätöksen täytäntöönpanon. Hallinto-oikeudella on asiaa ratkaistessaan ollut käytettävissään aikaisemman käsittelyn yhteydessä syntyneet asiakirjat. Maa-ainesten ottamisalueen maapohjan omistaja Markku Kuukkanen on helmikuussa 2016 omasta aloitteestaan lähettänyt asiamiehensä oikeustieteen kandidaatti Aulikki Kivirannan välityksellä hallinto-oikeuteen vastineeksi nimeämänsä kirjelmän, jossa hän on pyytänyt hylkäämään valitukset ja täytäntöönpanon keskeyttämistä koskevat vaatimukset. Kuukkanen ei ole valittanut päätöksestä, eikä hän ole sellainen asianosainen, jota tulisi kuulla valitusten johdosta. Kuukkasen vastine on lähetetty tiedoksi valittajille ja hakijalle ja se on lisätty oikeudenkäyntiasiakirjoihin, mutta vastinetta ei ole otettu enemmälti huomioon asiaa ratkaistaessa. Hallinto-oikeus kumoaa Laukaan kaavoitus- ja rakennuslautakunnan päätöksen 11.11.2015 156 ja hylkää Jyvässeudun Sora Oy:n hakemuksen. Kaavoitus- ja rakennuslautakunnalla on asiaa uudelleen käsitellessään ollut käytettävissään hakijan toimittama pohjavesiselvitys (Ramboll 21.9.2015). Selvitystä ei ole annettu tiedoksi asianosaisille eikä siitä ole muutoinkaan ilmoitettu maa-aineslain 13 :ssä säädetyllä tavalla. Hallinto-oikeuden palautettua asian uudelleen käsiteltäväksi lautakunta on jatkanut hakemuksen käsittelyä. Vaikka hakemuksen sisältö ei ole tässä vaiheessa muuttunut, pohjavesiselvitys on palautuksen syy huomioon ottaen ollut asian ratkaisemisen kannalta olennainen hallintolain 34 :ssä tarkoitettu selvitys, josta asianosaisille olisi tullut varata tilaisuus kertoa mielipiteensä ja josta ELY-keskukselta olisi tullut pyytää lausunto. Kaavoitus- ja rakennuslautakunta on siten menetellyt virheellisesti. Kun kuitenkin otetaan huomioon, että valittajat ovat hallinto-oikeudessa voineet ottaa kantaa kyseiseen selvitykseen ja asiassa annettu ratkaisu, asiaa ei ole tarpeen palauttaa uudelleen käsiteltäväksi. Maa-aineslain 3 :n 1 momentin 4 kohdan mukaan tässä laissa tarkoitettuja aineksia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantuminen, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa. Maa-aineslain 6 :n 1 momentin mukaan lupa ainesten ottamiseen on myön- M - - _ * *.. : :........... -., -.. 1......... -.. 4 4................ - -. 4. _ 1......... -..... 4.. 4 4..... 1 r : :.. 4 4........ -.. - 4...
Ympäristöhallinnon ohje 1/2009 Kuvaus ottamisalueesta ja hankkeesta sen järjestely ole ristiriidassa 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus. Ympäristöministeriön julkaisemassa Maa-ainesten kestävä käyttö -oppaassa (Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2009) todetaan, että soran ottamisalueen sijoittuminen pohjavedenottamon suoja-alueelle tai pohjavesialueelle edellyttää riittäviä suojakerrospaksuuksia pohjaveden pinnan yläpuolelle. Lähisuojavyöhykkeille ei tulisi perustaa uusia ottamisalueita, mutta olemassa olevilla ottamisalueilla suojakerroksen paksuuden tulisi olla vähintään kuusi metriä. Kaukosuojavyöhykkeillä suojakerroksen paksuuden tulisi olla vähintään neljä metriä. Oppaan mukaan vedenottamon lähisuojavyöhyke on vedenottamoa tai tulevaa vedenottopaikkaa ympäröivä vyöhyke, jonka ulkorajalta pohjaveden virtaus vedenottamolle tai vedenottopaikalle kestää noin 50-60 vuorokautta. Lähisuojavyöhykkeen leveys pohjaveden päävirtaussuunnasta vedenottamolle tai tutkitulle vedenottopaikalle on keskimäärin arvioituna 300-500 metriä (joskus jopa yli kilometri) ja 200-300 metriä virtaussuunnan alapuolelle. Kaukosuojavyöhyke käsittää koko päävirtausalueen, jolta pohjavesi virtaa vedenottamolle tai tulevalle vedenottopaikalle. Useissa tapauksissa kaukosuojavyöhyke käsittää koko pohjavesialueen. Asiassa on kysymys soran ja hiekan ottamisesta Laukaan kunnan Lievestuoreen kylässä sijaitsevilta tiloilta HB-Sorala RN:o 9:37, Tuukkala RN:o 9:42 ja Puttola RN:o 9:45. Ottamissuunnitelman mukaan suunnitelma-alueen pinta-ala on 8,36 hehtaaria ja kaivuualueen pinta-ala 5,98 hehtaaria. Alueelta on tarkoitus ottaa maa-aineksia noin 280 000 m3. Mainittujen tilojen alueella on ollut voimassa kaksi maa-aineslupaa. Laukaan kaavoitus- ja rakennuslautakunta on vuonna 2006 myöntänyt Jyvässeudun Sora Oy:lle luvan maa-ainesten ottamiseen tiloilta HB-Sorala RN:o 9:37, Tuukkala RN:o 9:42 ja Puttola RN:o 9:45. Lupa on ollut voimassa kahdeksan vuotta. Luvan mukainen kokonaisottamismäärä oli 162 000 m3. Kaavoitus- ja rakennuslautakunta on vuonna 2008 myöntänyt Markku Kuukkaselle luvan maa-ainesten ottamiseen tiloilta HB-Sorala RN:o 9:37 ja Tuukkala RN:o 9:42. Lupa on ollut voimassa viisi vuotta. Kokonaisottamismäärä oli 201 000 m3. Ottamissuunnitelman mukaan mainitut lupa-alueet on tarkoitus yhdistää, jolloin alueesta muodostuu yksi yhtenäinen ottamisalue. Alueella ei ole asemakaavaa tai oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Keski-Suomen maakuntakaavassa alue sijoittuu pohjavesialueelle (pv). Merkinnällä osoitetaan yhdyskunnan vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue. Suunnittelumääräyksen mukaan aluetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava siten, että pohjaveden laatu ei niiden vaikutuksesta heikkene. Maa-ainesten oton on tarkoitus perustua yleissuunnitelmiin, joissa sovitetaan yhteen pohjaveden suojelu ja maa-ainesten otto. Pohj avesialuetta ja tekopohj avesilaitosta koskevat selvitykset Ottamisalue sijaitsee 1 luokan pohjavesialueella (Vuontee, 0941013). Pohjavesialueen pinta-ala on 9,93 km2, josta muodostumisaluetta on 6,97 km2. Pohja-
12 (14) hankealue sijoittuu. Tekopohjavesilaitoksen tuotantoalueen numero neljä vedenottoalue sijoittuu lähimmillään noin 100 metrin etäisyydelle ottamisalueesta. Tuotantoalueella on viisi kaivoa, joista lähin (K8) sijaitsee noin 200 metrin ja kauimmaisin (K17) noin 400 metrin etäisyydellä ottamisalueen rajasta. Muut kaivot sijaitsevat ottamisalueen eteläpuolella. Pohjavesilaitoksen kaksi imeytysaluetta sijoittuvat ottamisalueen lounaispuolelle yli 500 metrin etäisyydelle ottamisalueesta. Ottamisalueen eteläpuolella noin 150 metrin etäisyydellä sijaitsee Vehkalampi. Itä-Suomen vesioikeus on myöntänyt tekopohjavesilaitokselle luvan, jonka perusteella laitos saa ottaa raakavettä, muodostaa tekopohjavettä (imeyttämällä) ja ottaa tekopohjavettä kaivoista keskimäärin 15 000 m3 vuorokaudessa. Tekopohjavesilaitokselle ei ole haettu vesilain mukaista suoja-aluepäätöstä. Vesioikeus on hyväksynyt niin sanotun pohjavesilaitoksen vaikutusalueen. Ottamisalue sijoittuu tälle vaikutusalueelle. Ramboll on laatinut Tuukkalan maa-ainesten ottoalueen pohjavesiselvityksen (raportti 21.9.2015). Raportissa on vuonna 1994 ennen tekopohjavesikoetta laadittujen mittausten perusteella todettu, että pohjavesi on korkeimmillaan pohjavesimuodostuman itäpuolella sijaitsevan Vehkalammin ympäristössä (+104,9). Vehkalammin ympäristöstä pohjaveden virtaus suuntautuu koilliseen ja lounaaseen. Vehkalamminja luoteessa sijaitsevan Niittyharjun välille sijoittuu luontainen vedenjakaja. Nykyisessä tilanteessa tekopohjaveden imeyttäminen on nostanut pohjaveden pintaa imeytysalueilla siten, että pohjavesi virtaa imeytysalueilta pohjoiseen tuotantoalueen neljä suuntaan, mistä pohjavesi suuntaa koilliseen kohti Lievestuoreenjärveä. Imeytysalueella pohjavesi on vaihdellut vuosina 2010-2014 tasossa +95-98. Kaivoalueella pohjaveden pinnan keskikorkeus on vuosina 2010-2014 ollut +92,2. Pohjaveden pinta on vaihdellut voimakkaasti pumppauksen vuoksi. Ramboll on esittänyt raportin karttaliitteessä pohjaveden pinnantasot ottamisalueen ja tekopohjavesilaitoksen läheisyydessä vuodelta 1994 ja 2014. Ramboil on lisäksi asentanut alueelle kolme uutta pohjaveden tarkkailuputkea, joista ensimmäinen sijaitsee ottamisalueen länsipuolella, toinen ottamisalueen keskiosissa ja kolmas ottamisalueen pohjoispuolella. Ramboll on mitannut 31.8.2015 pohjaveden pinnaksi +94,01, +95,33 ja +91,49. Lisäksi ottamisalueen eteläosassa sijainneessa putkessa pohjaveden pinnan taso oli +97,44. Raportissa on pohjaveden pinnan tasojen perusteella todettu, että luonnontilainen pohjaveden virtaus suuntautuu maa-ainesten ottamisalueelta pohjoiseen kääntyen ennen Sirkkalampea pohjavesimuodostuman mukaisesti koilliseen kohti Lievestuoreenjärveä. Pohjaveden virtausyhteys tuotantoalueelle neljä on epätodennäköinen, mutta mahdollinen ottamisalueen eteläosasta, jos vedenottomäärää lisätään nykyisestä ja vedenotto painottuu pohjoisimpaan kaivoon K8. Pohjavettä ei virtaa imeytysalueiden eikä imeytysalueiden eteläpuolella sijaitsevien kaivojen suuntaan. Raportissa on suositeltu, että Jyväskylän Energia Oy:ltä pyydetään kaivokohtaiset rakennetiedot ja vedenottomäärät tuotantoalueelta neljä, jotta voidaan tarkemmin arvioida, ovatko merkittävät pohjavedenpinnan alenemat mahdollisia.
13 (14) Hallinto-oikeuden johtopäätökset Karttatarkastelun perusteella kyseessä oleva ottamisalue on pitkälti yhtenevä vuosina 2006 ja 2008 myönnettyjen lupien ottamisalueiden kanssa. Vaikka maa-aineslupahakemuksen tarkoituksena on yhdistää kaksi vanhaa ottamisaluetta, kysymys ei ole maa-aineslain 10 :ssä tarkoitetusta lupa-ajan jatkamisesta vaan uudesta luvasta, jolloin asia tulee selvittää ja hankkeen laillisuus tarkastella maa-aineslain ja -asetuksen säännösten edellyttämällä tavalla. Ympäristöhallinnon maa-ainesten ottamista koskeva opas ei ole oikeudellisesti sitova, mutta oppaassa on kuitenkin ympäristöhallinnon käytössä olevan selvitysaineiston perusteella arvioitu maa-ainesten ottamisesta aiheutuvia haittoja ja ottamisen edellytyksiä muun muassa pohjavesialueilla. Maan pintakerroksella on keskeinen merkitys pohjaveden laadun turvaamisessa, sillä sade- ja sulamisveden koostumus muuttuu merkittävästi luonnontilaisessa maaperässä. Veden laadun muutokset ovat suurimmat maan pinnan ylimmässä osassa eli maannoskerroksessa. Luonnontilaisen pintakerroksen ja kasvillisuuden poistaminen lisäävät pohjaveden likaantumisriskiä, ainepitoisuuksia ja pohjaveden pinnan korkeuden vaihteluita sekä aiheuttavat maaperän eroosiota. Soran ottamisalueilla pohjaveden muodostuminen lisääntyy, koska veden pintavalunta alueelta pois vähenee. Hallinto-oikeus toteaa, että maa-ainesten ottamiseen pohjavesialueella liittyy aina riskejä, jotka ovat kuitenkin pääsääntöisesti hallittavissa antamalla määräykset riittävästä suojakerroksesta, pohjaveden pinnantason ja laadun seuraamisesta sekä ottamisen vaiheistamisesta. Maa-ainesten ottamista pohjavedenottamon lähisuojavyöhykkeellä tulee lähtökohtaisesti välttää. Hallinto-oikeuden saaman käsityksen mukaan pohjavedenottamon ja maa-ainesten ottamisalueen välisen etäisyyden perusteella voidaan arvioida, että ainakin osa nyt puheena olevasta ottamisalueesta sijoittuu tällaiselle lähisuoj avyöhykkeelle. Asiakirjojen mukaan tekopohjavesilaitos on aloittanut toimintansa vuonna 2001. Luvan mukaisen tekopohjaveden tuottamisen seurauksena pohjaveden pinnantasossa on merkittäviäkin vaihteluita imeytysalueilla ja niiden läheisyydessä. Kun hakijan esittämä arvio pohjaveden pinnan korkeudesta perustuu vain yksittäisen päivän mittaustulokseen vuosilta 1994, 2014 ja 2015, mittaustulosten perusteella ei ole voitu luotettavasti arvioida pohjaveden pinnan tason korkeutta alueella. Näin ollen pohjaveden virtaussuunnasta esitettyä arviota, joka on perustunut sanottuihin mittaustuloksiin, ei myöskään voida pitää luotettavana. Asian arvioinnissa on myös otettava huomioon, että ELY-keskuksen vuoden 2015 mittaustietojen perusteella tekemässä mallinnuksessa pohjavettä virtaa ottamisalueelta vedenottamon suuntaan. Kun vielä otetaan huomioon, että ainakin osa ottamisalueesta sijaitsee vedenottamon lähisuojavyöhykkeellä, hakemuksensa esitettyjen selvitysten perusteella ei ole voitu edes lupamääräyksin varmistua siitä, että hanke ei vaaranna pohjavesialueen veden laatua ja antoisuutta. Kaavoitus- ja rakennuslautakunnan ei näissä olosuhteissa ole tullut myöntää maa-aineslupaa. Tämän vuoksi hallinto-oikeus kumoaa lautakunnan päätöksen ja hylkää Jyvässeudun Sora Oy:n hakemuksen. Sovelletut oikeusohjeet Perusteluissa mainitut Maa-aineslaki 7, 11 ja 13 Hallintolaki 34 Kuntalaki 90 (1375/2007)
14 (14) Muutoksenhaku Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallintooikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä (kunnallisvalitus). Esittelijä Ria Savolainen Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Ulla-Maarit Heljasvuo, Eija Mäkelä ja Virpi Juujärvi. Jakelu ja oikeudenkäyntimaksu Päätös Jyväskylän Energia Oy saantitodistuksin PL 4, 40101 JYVÄSKYLÄ Keski-Suomen elinkeino -, liikenne- ja ympäristökeskus PL 250, 40101 JYVÄSKYLÄ Jäljennös Jyvässeudun Sora Oy saantitodistuksin PL 108, 40351 JYVÄSKYLÄ Laukaan kaupunginhallitus, jonka on kuntalain 97 :n (435/ ilmoitettava päätöksestä Laukaan kaavoitus- ja rakennuslautakunta Tiedoksi Oikeudenkäyntimaksu kat Markku Kuukkanen Asiamies: OTK Aulikki Kiviranta Maanomistajien arviointikeskus Oy Revontulentie 8 A, 02100 ESPOO maksutta Jäljennöksen oikeaksi todistaa päätöksen antopäivänä lainkäyttösihteeri Kaisa Toivanen
Liite hallinto-oikeuden päätökseen Valitusosoitus Valitusaika Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla kirjallisesti korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa hallinto -oikeuden päätöksen tiedoksisaantipäivästä lukuun ottamatta., sitä päivää Jos päätöksestä valitetaan kunnan jäsenelle taikka kuntayhtymän jäsenkunnalle tai sen jäsenelle kuuluvan valitusoikeuden nojalla, valitusaika luetaan siitä, kun ilmoitus päätöksestä on julkaistu kunnan, kuntayhtymän tai asianomaisten kuntien ilmoitustaululla. Jos päätös on annettu asianomaiselle erikseen tiedoksi, valitusaika luetaan kuitenkin tiedoksisaannista. Tiedoksisaantipäivän osoittaa tiedoksianto- tai saantitodistus. Sijaistiedoksiannossa tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen kolmantena päivänä sijaistiedoksiantoa koskevan tiedoksiantotodistuksen osoittamasta päivästä. Jos tiedoksianto viranomaiselle on toimitettu tavallisena tiedoksiantona postitse kirjeellä, asian katsotaan tulleen viranomaisen tietoon kirjeen saapumispäivänä. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmän toimittaminen Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Asioitaessa sähköisesti, allekirjoitusvaatimuksesta on säädetty erikseen. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka jos valituksen laatijana on muu henkilö, on valituskirjelmässä ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta., jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viran- Valituskirjelmään on liitettävä hallinto-oikeuden päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi ajankohdasta asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi omaiselle., tai muu selvitys valitusajan alkamisen Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja. Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa korkeimmalle hallinto -oikeudelle. Valituskirjelmän tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Valituskirjelmän ja muiden valitusasiakirjojen lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla. Korkeimman hallinto-oikeuden osoite Postiosoite: Käyntiosoite: Puhelin: 029 56 40200 PL 180 Fabianinkatu 15 Telefax: 029 56 40382 00131 HELSINKI Helsinki Sähköposti: korkein.hallinto-oikeus@oikeus.fi kunnallisvalitus 10.12