Vuonna 2013-2014 on tehty useita toimialakohtaisia yrityskyselyitä/selvityksiä: Teknologiateollisuus Konepajateollisuus Rakennusala Yksityinen sosiaali- ja terveysala Majoitus- ja ravitsemusala Kemian teollisuus Metsäteollisuus Elintarviketeollisuus Verkkokauppa Palveluala Kaupanala Julkisen sektorin innovatiiviset hankinnat Vartiointi- ja suojeluala Kiinteistö- ja siivousala Muotiteollisuus Cleantech Luovatalous Teknologiastrategia Kasvuyrityskartoitus Sote-selvitys Puhdistuspalvelualakysely ICT ja PK-yrityskysely Lisäksi on saatavilla kasvuhakuisista- ja menestyvistä yrityksistä ( n. 1000 kpl) tietoa.
Haasteet toimintaympäristössä: Rakennetyöttömyys Yli 50-vuotiaat työnhakijat Yritysten väärät kokoluokat ( kasvuedellytyksiä olevien yrityskokoluokkien pienuus) Yritysten hieman passiivinen toiminta Hybridikoulutus (lukio/ammattikoulut) Korkeakoulutuksen kesto, välivuodet yms.
Työpaikat toimialoittain Pirkanmaalla 2014 Informaatio ja viestintä Majoitus- ja 5 % ravitsemistoiminta 4 % Kuljetus ja varastointi 5 % Tuntematon 1 % Muu palvelutoiminta 6 % Tukku- ja vähittäiskauppa 12 % Rakentaminen 6 % Terveys- ja sosiaalipalvelut 17 % Koulutus 7 % Teollisuus 18 % Liike-elämän palvelut 10 % Julkinen hallinto, maanpuolustus 4 % Maa-ja metsätalous 3 % Rahoitus ja vakuutus, kiinteistöala 2 % Pirkanmaan ELY-keskus, Juha Salminen 4
Työttömät työnhakijat keskimäärin Pirkanmaalla 1988-2015 46000 44000 42000 40000 38000 36000 34000 32000 30000 28000 26000 24000 22000 20000 18000 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 Työttömät työnhakijat keskimäärin
Työttömyysaste keskimäärin Pirkanmaalla 1988-2015 22,0 21,0 20,0 19,0 18,0 17,0 16,0 15,0 14,0 13,0 12,0 11,0 10,0 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 Työttömyysaste keskimäärin
14000 Yli vuoden ja yli kaksi vuotta työttömänä olleet työnhakijat keskimäärin Pirkanmaalla 1991-2015 13000 12000 11000 10000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Yli vuoden työttömänä olleet keskimäärin Yli 2-vuotta työttömänä työnhakijana olleet keskimäärin
Alle 25 -vuotiaat ja yli 50 -vuotiaat työttömät työnhakijat keskimäärin Pirkanmaalla 1998-2015 14000 13000 12000 11000 10000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Alle 25-vuotiaat työttömät työnhakijat keskimäärin Yli 50-vuotiaat työttömät työnhakijat keskimäärin
24000 23000 22000 21000 20000 19000 18000 17000 16000 15000 14000 13000 12000 11000 10000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Työttömät työnhakijat sukupuolen mukaan keskimäärin Pirkanmaalla 2000-2015 Naiset Miehet
Rakennetyöttömän profiili Henkilö, joka on rakennetyötön, näyttäisi profiililtaan olevan seuraavanlainen: Ikä: 60-64 -vuotiaat, osuus 19 % (yli 50 -vuotiaat, osuus 43 % ja alle 29 -vuotiaat 19 %) Koulutus: keskiaste, osuus 46 % (alempi sekä ylempi korkeakouluaste että tutkijakoulutus 13 %) Ammatti: rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijä, osuus 20 % (Palvelu- ja myyntityöntekijät 15 % sekä ammatteihin luokittelematon työ 15 %) Sukupuoli: mies, osuus 57 % Pirkanmaan ELY-keskus: 58 % Seutukunta: Tampereen seutukunta, osuus 60 % kaikista seutukunnan työttömistä työnhakijoista (Pohjois-Pirkanmaalla tilanne paras, 47 %) Kunta: Ruovesi 64 %, Tampere 63 %, Juupajoki, Pirkkala 60 % Pirkanmaan ELY-keskus, Juha Salminen 10
Pirkanmaan ELY-keskus, Juha Salminen 11
40000 Korkeasti koulutetut sekä kaikki työttömät työnhakijat Pirkanmaalla 35000 34599 31338 30000 25000 25799 20000 Kaikki työttömät työnhakijat Korkeasti koulutetut 15000 10000 5000 5467 6915 7743 0 v.2012 v.2013 v.2014 Pirkanmaan ELY-keskus, Juha Salminen 12
24 23 22 21 20 19 18 17 16 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 21,2 13,8 Suhteellinen osuus (%) Pirkanmaalla kaikista työttömistä työnhakijoista 22,1 15 22,4 v.2012 v.2013 v.2014 15,3 suhteellinen osuus suhteellinen osuus ilman alin korkea-aste Pirkanmaan ELY-keskus, Juha Salminen 13
Pirkanmaan ELY-keskus, Juha Salminen 14
Pirkanmaan ELY-keskus, Juha Salminen 15
Pirkanmaan ELY-keskus, Juha Salminen 16
koulutus Työnhakijoita koulutus Työnhakijoita 5311 MERKONOMI, LIIKETAL.OPISTOTUTKINTO 1232 6391 SOSIONOMIK.,MUU YHT.KUNN.TOIMIH.K. 72 9999 MUU KOULUTUS, ASTE TUNTEMATON 912 6534 INS., PROSESSI- JA MATERIAALITEKN. 72 6311 TRADENOMI, LIIKETAL. AMK-TUTKINTO 426 7333 HALLINTOT. MAIST., KAND. (YLEMPI) 72 9099 YLEISSIV. KOUL., ASTE TUNTEMATON 206 6211 KÄSI-TAIDETEOLL., KONSERV. AMK-TUTK 71 7999 MUU KOUL., YLEMPI KORKEAKOULUASTE 201 6513 INS. (AMK), TIETOT., TIETOLIIK.TEKN 71 5511 TEKNIKKO, KONETEKN.JA KULJ.TEKN. 192 6512 INS. (AMK), SÄHKÖ-, AUTOM.TEKN. 69 6531 INS., KONE-, ENERGIA-, KULJ. TEKN. 175 5411 TIETOJENKÄS.KOUL.,ALIN KORKEA-ASTE 68 7261 FM, FK, KIELITIETEET 169 6213 KUVATAITEEN AMMATTIKORKEAKOULUTUTK. 68 7332 YHTEISKUNTAT. MAIST., KAND. (YL.) 169 6514 INS. (AMK), PROSESSI-, MATER.TEKN. 67 6999 MUU KOULUTUS, AL. KORKEAKOULUASTE 145 7122 KASV.MAIST., KASV.KAND. (YL),KASV.T 67 7512 DI, SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKKA 142 6535 INS., RAKENNUS- JA MAANMITTAUSTEKN. 66 5711 TERV.HUOLLON KOUL., ALIN KORKEA-A. 138 5211 ARTENOMI 63 6711 TERVEYDENHUOLLON AMK-TUTKINTO 136 5519 TEKNIKKO, MUU TEKNIIKKA 61 7513 DI, TIETO- JA TIETOLIIKENNETEKN. 115 7267 FM, FK, FILOSOFIA (HUM. ALA) 61 7321 KAUPPAT.MAIST., KAUPPAT. KAND. (YL) 114 7322 EKONOMI (YLEMPI) 57 6216 MEDIANOMIN AMMATTIKORKEAKOULUTUTK. 94 6712 SOSIAALIALAN AMK-TUTKINTO 56 5515 TEKNIKKO, RAK.TEKN. JA MAANMITT.TEK 92 7519 DI, MUU TEKNIIKKA 55 6533 INS., TIETO-JA TIETOLIIKENNETEKN. 91 6539 INS., MUU TEKNIIKKA 51 7511 DI, KONE- JA ENERGIATEKNIIKKA 91 7264 FM, FK, KIRJALL, KULTT., KIELENTUTK 50 7514 DI, PROSESSI- JA MATERIAALITEKN. 89 5999 MUU KOULUTUS, ALIN KORKEA-ASTE 48 6811 MATK-RAV-TAL.ALAN AMK-TUTKINTO 88 7121 KASV.MAIST., KASV.KAND.(YL), OP.K. 47 5512 TEKNIKKO, SÄHKÖTEKN., AUTOMAATIOTEK 84 7263 FM, FK, HISTORIA JA ARKEOLOGIA 46 5811 MAJ.,RAV.,TAL.AL.KOUL.,ALIN KORK.A. 79 7422 FM, FK, TIETOJENKÄSITTELY 45 6511 INS. (AMK), KONE-, EN-, KULJ.TEKN. 75 7262 FM, FK, KÄÄNTÄMINEN JA TULKKAUS 41 6532 INS., SÄHKÖ-JA AUTOMAATIOTEKNIIKKA 75 7516 DI, TUOTANTOTALOUS 41 5514 TEKNIKKO, PROSESSIT. JA MATER.TEKN. 72 7221 TAITEEN MAIST., TAITEEN KAND. (YL) 38 Pirkanmaan ELY-keskus, Juha Salminen 17
Huomioita: Korkeasti koulutetuista noin kolmannes on yli vuoden työttömänä olleita Ryhmän osuus on kaikista pitkäaikaistyöttömistä viidennes Ilman ryhmää alin korkea-aste osuudet ovat 30 % ja 15 % Koulutusjärjestelmässä on vikaa. Kaupallisen korkeakoulututkinnon voi saavuttaa opiskelematta lainkaan myyntityötä. Ei auta, vaikka osaisi tunnetuimmat markkinoinnin oppikirjat ulkoa, jos ei hallitse myyntityön perusteita. Myös insinöörikoulutukseen pitäisi saada osaksi markkinoinnin ja myynnin perusteet. Yhteiskuntatieteiden yms. ryhmien opiskelijamääriä pitäisi vähentää mm. edellä mainittujen hyväksi. Pirkanmaan ELY-keskus, Juha Salminen 18
Huomioita: Kuntasektorilla työskentelee terveydenhuolto- ja sosiaalialalla sekä koulutuksessa noin 100 000 korkeasti koulutettua Kunnallinen henkilöstö koulutuksen mukaan: Alin korkea-aste 16,5 % Alempi korkea-aste 17,5 % Ylempi korkea-aste 19 % Tutkijakoulutus 1 % Eli 54 prosenttia koko henkilöstöstä ( n. 233 000 henkilöä) Poistuma v. 2030 mennessä noin 100 000 tästä ryhmästä Pirkanmaan ELY-keskus, Juha Salminen 19
Yliopistosta valmistuneet koulutusaloittain Koulutusala Päätoiminen työllinen Työllinen opiskelija Päätoiminen opiskelija Työtön Hammaslääketieteel. 80,5 % 13,6 % 0,8 % 0,8 % Lääketieteellinen 62,6 % 32,5 % 1,0 % 0,3 % Farmasia 60,9 % 27,5 % 7,6 % 1,0 % Kasvatustieteellinen 59,6 % 22,5 % 11,0 % 3,3 % Terveystieteet 58,1 % 30,4 % 4,8 % 2,0 % Liikuntatieteellinen 57,1 % 24,4 % 5,4 % 4,2 % Oikeustieteellinen 56,7 % 26,1 % 11,9 % 2,2 % Psykologia 53,9 % 26,6 % 15,2 % 1,4 % Kauppatieteellinen 51,5 % 28,2 % 9,7 % 2,7 % Teknillistieteellinen 48,6 % 31,6 % 8,5 % 2,7 % Teatteri-, ja tanssiala 44,8 % 32,4 % 5,7 % 8,6 % Yhteiskuntatieteellinen 42,7 % 32,4 % 15,1 % 3,4 % Teologinen 42,7 % 32,3 % 15,9 % 3,7 % Kuvataideala 42,3 % 5,8 % 13,5 % 11,5 % Eläinlääketieteellinen 41,9 % 37,2 % 18,6 % 0,8 % Musiikkiala 41,4 % 38,4 % 10,6 % 1,9 % Taideteollinen 41,1 % 23,9 % 14,6 % 9,8 % Maatalous-metsätietieteellinen 39,6 % 31,4 % 15,6 % 5,3 % Luonnontieteellinen 39,0 % 33,7 % 13,0 % 5,4 % Humanistinen 36,4 % 30,6 % 18,9 % 6,1 % Yhteensä 47,8 % 29,9 % 11,8 % 3,7 %
AMK:sta valmistuneet koulutusaloittain Koulutusala Päätoiminen työllinen Työllinen opiskelija Päätoiminen opiskelija Työtön Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Humanistinen ja kasvatusala 87,2 % 5,3 % 1,4 % 2,9 % 83,1 % 8,0 % 1,6 % 5,1 % Tekniikan ja liikenteen ala 76,0 % 8,4 % 3,5 % 7,4 % Matkailu-, ravitsemisja talousala 75,3 % 9,3 % 3,1 % 5,3 % Yhteiskuntatieteet, liiketalous ja hallinto 75,2 % 8,3 % 3,6 % 5,8 % Luonnonvara- ja ympäristöala 72,4 % 9,5 % 4,5 % 8,7 % Luonnontieteiden ala 71,0 % 9,6 % 4,0 % 10,3 % Kulttuuriala 59,3 % 11,8 % 6,4 % 15,2 % Yhteensä 77,9 % 7,8 % 3,1 % 6,2 %
Yliopistosta valmistuneet yliopistoittain Yliopisto Päätoiminen työllinen Työllinen opiskelija Päätoiminen opiskelija Työtön Lappeenrannan tekn. yliopisto 56,1 % 21,4 % 6,7 % 4,4 % Lapin yliopisto 54,4 % 22,5 % 11,1 % 7,3 % Svenska handelshögskolan 54,0 % 21,1 % 10,5 % 1,9 % Itä-Suomen yliopisto 51,6 % 27,6 % 11,1 % 4,0 % Vaasan yliopisto 51,5 % 28,6 % 11,0 % 2,8 % Jyväskylän yliopisto 50,7 % 23,8 % 14,4 % 5,0 % Oulun yliopisto 50,4 % 27,0 % 11,4 % 5,8 % Tampereen tekn. yliopisto 50,1 % 31,9 % 9,0 % 3,0 % Tampereen yliopisto 49,8 % 28,4 % 11,1 % 4,3 % Åbo Akademi 48,1 % 27,2 % 12,4 % 2,2 % Turun yliopisto 47,2 % 30,3 % 13,1 % 3,6 % Aalto-yliopisto 43,0 % 34,4 % 10,5 % 2,5 % Teatterikorkeakoulu 42,4 % 32,6 % 6,5 % 8,7 % Helsingin yliopisto 42,3 % 35,9 % 13,0 % 2,4 % Kuvataideakatemia 42,3 % 5,8 % 13,5 % 11,5 % Sibelius-Akatemia 41,4 % 38,4 % 10,6 % 1,9 % Yhteensä 47,8 % 29,9 % 11,8 % 3,7 %
AMK:sta valmistuneet korkeakouluittain AMK Päätoiminen työllinen Työllinen opiskelija Päätoiminen opiskelija Työtön Diakonia-AMK 88,0 % 5,0 % 1,5 % 2,7 % Laurea-AMK 85,9 % 6,1 % 2,4 % 1,9 % Metropolia AMK 81,9 % 8,9 % 2,0 % 3,4 % HAAGA-HELIA 79,1 % 8,5 % 2,9 % 3,5 % Hämeen AMK 78,8 % 7,0 % 2,8 % 7,1 % Kymenlaakson AMK 78,8 % 4,8 % 2,9 % 9,7 % Satakunnan AMK 78,5 % 8,3 % 2,5 % 6,1 % Tampereen AMK 78,2 % 7,4 % 2,7 % 7,2 % Seinäjoen AMK 78,0 % 6,9 % 3,3 % 7,4 % Turun AMK 78,0 % 8,8 % 3,9 % 5,6 % Pohjois-Karjalan AMK 77,3 % 5,8 % 3,8 % 9,7 % Rovaniemen AMK 77,2 % 8,5 % 4,0 % 6,8 % Savonia-AMK 77,0 % 6,8 % 3,4 % 6,6 % Lahden AMK 76,4 % 7,1 % 4,2 % 7,2 % Vaasan AMK 75,7 % 10,8 % 3,6 % 4,6 % Saimaan AMK 75,4 % 7,1 % 4,5 % 7,6 % Yrkeshögskolan Arcada 75,2 % 12,1 % 4,2 % 2,0 % Kajaanin AMK 74,7 % 6,6 % 2,0 % 8,2 % Jyväskylän AMK 74,2 % 9,8 % 3,3 % 6,8 % Mikkelin AMK 74,1 % 7,1 % 2,1 % 6,9 % Oulun seudun AMK 73,5 % 7,0 % 5,0 % 10,6 % Centria-AMK 73,3 % 8,8 % 4,2 % 8,4 % Humanistinen AMK 72,9 % 9,4 % 3,2 % 10,5 % Yrkeshögskolan Novia 71,7 % 10,7 % 1,9 % 4,4 % Kemi-Tornion AMK 71,5 % 5,0 % 2,4 % 12,0 % Yhteensä 77,9 % 7,8 % 3,1 % 6,2 %
Tulevaisuuden ammatit Jotta tulevaisuuden arvioni oli edes vähän uskottava, on mentävä menneisyyteen ja katsottava asiaa siitä suunnasta. 1950 -luvulta eli noin 60 vuoden takaa on kadonnut 900 000 työpaikkaa, joista maa- ja metsätaloudesta 600 000 ja loput muualta, kuten bussien rahastajat, tekstiili- ja vaateteollisuus sekä kenkä- ja nahka-alan yritykset yms. Uusia työpaikkoja tänä aikana on syntynyt 1 300 000, joista merkittävä osa julkiselle sektorille. Eli heittää mitä tahansa arviota voi osua oikeaan tai aivan pieleen. Toiseksi pitäisi hieman tarkentaa mikä tulevaisuudella ajattelee? Onko kyseessä 5 vuotta, 10 vuotta vai jokin pitempi aikajana. Itse en usko suuriin muutoksiin kuluvan 5 vuoden aikana. Pirkanmaan ELY-keskus, Juha Salminen 24
Vanhoja historiallisia töitä joita tehdään edelleen: Tarjoilija Myyjä Lääkäri Arkkitehti Opettaja Kirvesmies Muurari Kivenmuokkaaja (kivityömies) Sotilas Maanviljelijä Pankkiiri/Pankkivirkailija Siivooja Tuomari Pirkanmaan ELY-keskus, Juha Salminen 25
On arveltu, että työ häviää kokonaan teknologiamuutosten ja robotisaation seurauksena. Näin ei kuitenkaan ole, vaan kyse on ennemminkin siitä, että työn sisällöt muuttuvat ja työ jaetaan uudelleen ihmisten ja koneiden välillä. Päätoiminen palkkatyö on edelleen vallitseva työsuhteen muoto, mutta yksinyrittäminen ja vastaavat tavat yleistyvät. Voisi sanoa, että tulevaisuudessa kaikki saavat automaattisesti henkilötunnuksen sekä y-tunnuksen jos syntyessään. Tällä hetkellä Suomi on palkkayhteiskunta, jossa yrittäjyys koetaan edelleen erikoisena vaihtoehtona. Suomalaisten teknologiamyönteisyys on positiivinen ja pitkälle kantava voimavara. Työmarkkinoiden ja ammattien muutosten ennakointi on muuttunut vaikeammaksi. Yritykset tulevat sinne missä on tarjolla osaavaa työvoimaa. Suomalainen kilpailukyky on edelleen erinomainen. Pirkanmaan ELY-keskus, Juha Salminen 26
Työmarkkinoiden keskeiset muutoksen aiheuttajat: Uudet teknologian synnyttämät työt Kone syrjäyttää ihmisen, ainakin osittain Teknologian kehitys muuttaa koulutuksen tasoa Globalisaatio Työpaikkoja syntyy ja häviää entistä nopeammin Globalisaatio ei pysähdy, vaan etsii uusia toimintaympäristöjä Yksilön muuttunut merkitys työmarkkinoilla Väestörakenne muuttuu Osaaminen korostuu työnhaussa, ei pelkkä tutkinto enää auta Työnteon muodot kuten yrittäjyys korostuvat, työajat muuttuvat Yksilön asenteet työhön Riskinottokyky, uutteruus ja haasteiden vastaanottokyky korostuvat Joustavuutta työmarkkinoilla Jatkuva oppiminen korostuu Länsimaisen oikeusvaltiojärjestelmän haasteet Miten hoidetaan oikeudenmukaisuus yhteiskunnassa? Kaikille ei ole työtä tarjolla Pirkanmaan ELY-keskus, Juha Salminen 27
Työmarkkinoiden keskeiset muutoksen aiheuttajat: Työskentelytavan muutokset Pelkkä hyvä tuote ei enää riitä, tuotteen pitää olla myös houkutteleva Markkinointi- ja myyntitaito korostuvat Asiakaspalveluosaaminen Esimiestaidot Oma-aloitteellisuus puuttuu yliopistokoulutuksen suorittaneilta / AMK koulutuksessa hyvällä tasolla Pirkanmaan ELY-keskus, Juha Salminen 28
Mitä työltä odotetaan? Perinteiset arvot kunniassa; työltä odotetaan turvallisuutta ja vakautta Toisaalta arvostetaan muutoksia ja rohkeutta siirtyä uusiin haasteisiin Työn kiinnostavuus ja eettisyys korostuvat Pirkanmaan ELY-keskus, Juha Salminen 29
Odotukset työntekijöitä? -luovuutta - joustavuutta - itsenäistä otetta työhön - yrittäjähenkisyyttä, ei asennetta olen vain töissä täällä, halventaa omaa työtä? - osaamista, jota ei koulunpenkiltä saa, vaan vain elämänkokemuksella - oltava muutakin mielenkiintoa elämässä kuin vain työ - markkina- ja myyntihenkisyyttä Työmarkkinoiden muutokset varmasti koskettaa kaikkia. Suomi on palkkayhteiskunta, siirtyminen enemmän yrittäjyyttä suosivaksi yhteiskunnaksi Yksi tärkeä asia, kaikkien ei tarvitse osata kaikkea. Koulutus korostuu, mutta ei pelkästään teoreettinen vaan kokemuspohjainen ja muilta hiljaisella tiedolla saavutettu osaaminen Kilpailu työpaikoista säilyy, ei kovene eikä helpotu, mutta näin on aina ollut Tulevaisuuden työaika ei ole ent. kuudelta lypsylle ja 18.00 nukkumaan, vaan ajasta ja paikasta riippumatonta. Pirkanmaan ELY-keskus, Juha Salminen 30
Ammatit, joissa työmarkkinat työllistävät parhaiten 10-20v. periodilla. Suunnitteluinsinööri Elektroniikkainsinööri (ei tietotekniikka ja tietoliikenne varauksin) Sähköinsinööri LVI-insinööri Koneinsinööri (jos tuote muuta kuin perusmetallia) Huolto- ja neuvontainsinööri (alasta riippumatta) Erityisluokanopettaja Opettaja (varauksin, pienissä kunnissa töitä, keskuskunnissa ei, tarjontaa liikaa) Lastentarhanopettaja/ohjaaja Lakimies (kansainväliset asiat, lähinnä yritysten välinen lainsäädäntö) Taideala, luovuutta harjoittavat henkilöt, designerit yms. Lääkäri, riippumatta alasta (varauksin jos diagnostiikka kehittyy nopeammin, kun on sitä nyt tehnyt) Sairaanhoitaja/Perushoitaja (varauksin; suurien ikäluokkien poistuma on kiihtyvä, niin nuoremmat ikäluokat ovat terveempiä. Tätä kautta tarve on kyseenalainen ja tod.näk. laskeva). Myös teknologian kehitys vähentää lisätyövoiman palkkausta. Vähennystarve alkaa noin 15-20 vuoden kuluttua. Hammaslääkäri (varauksin, paremmat hampaat kuin aiemmin?) (Tehdään kosmeettisia uudistuksia) Eläinlääkäri Sosiaalialan työntekijä (laaja skaala ammateista) Datanomi Media-alan osaaja Markkinointihenkilö Myyjä (netti, kauppa) Varastomies (jos logistinen toiminta hoidetaan ilman kuljettajaa, tarvitaan kuitenkin tavaran purkuun henkilöstöä) Rakennusalan osaaja (kirvesmies, muurari, laatoittaja) Tekstiilialan osaaja (älyvaate yms.) LVI-asentaja Sähköasentaja Autonasentaja Koneasentaja Hitsausosaaja (valvojan sekä viimeistelijän rooli) Puuseppä Kiinteistöhuollon osaaja Pirkanmaan ELY-keskus, Juha Salminen 31
Ammatit, joissa työmarkkinat työllistävät parhaiten 10-20v. periodilla. Kuorma-auton kuljettaja (varauksin, jos autojen teknologia ei muutu nopeasti) Laborantti Kokki Siivooja Tarjoilija Leipuri Poliisi Palomies Vartija Parturi Hieroja Fysioterapeutti Pirkanmaan ELY-keskus, Juha Salminen 32
20 vuoden kuluttua ammattiryhmien tilanne 00 Tekniikan ala = DI, insinööri, teknikko tekninen osaaminen keskittyy erilaisten järjestelmien ylläpitoon ja kehittämiseen, kuten esim. tulostettavat tuotteet kaupoissa korkeatasoisen tuotteen kehittämiseen vaatii uutta osaamista teknisten laitteiden valvonta lisää työpaikkoja innovaatiot ovat nopealla aikataululla valmiita palveluita tai tuotteita 03 Opetusala etäopiskelu tulee olemaan kattavaa, myös korkea-asteen koulutus tehdään suurimmaksi osaksi etäopiskeluna opetusmalli on kaupallistettu eli vientituote (kotimainen koulutus edelleen maksuton) 10 Terveydenhuolto ja sosiaaliala= sairaanhoitajat, lääkärit, perushoitajat suuret ikäluokat ovat poistuneet suurimmaksi osaksi, nuoremmat ikäpolvet terveempiä, tästä johtuen sairaanhoitotyön merkitys vähenee, eli sairaanhoitajia eikä perushoitajia t aiemmin, lääkärien määrä vähenee, syynä diagnostiikan kehittyminen ja siirtyminen kotiin, kirurgien työ siirtyy osittain roboteille perushoitajia koulutetaan laitehuoltoon ja valvontaan sekä lastenhoitoalalle, koska muualla tarve on vähentynyt ratkaisevasti 15-16 Lastenpäivähoito/sosiaalialantyö ala säilyttää tietyn kokoluokan 20-29 Hallinto- ja toimistotyö, IT-ala (datanomit yms.) tietotekniikka on syrjäyttänyt perinteisen toimistotyön, valvontaan ja järjestelmien ylläpito kuitenkin työllistää henkilöstöä (datanomi, lakimies ja tarkastaja) 30-39 Kaupallinen työ = myyjät, ostajat yms. myyntiala säilyttää tietyn kokoluokan, kaikkia asioita ei voida myydä netin kautta kassahenkilöstöä ei enää ole, valvontaan tulee uusia työpaikkoja kaupat joissa yhdistyy tuotanto sekä myynti valmistavat tulostamalla myytävät tuotteet asiakaskohtaisesti räätälöityinä 40-49 Maa- ja metsätaloustyö alalle on tullut entistä enemmän suurtiloja ja sen myötä suurin osa toimintaa on tietokoneohjattua, kuten Motot, traktorit yms. 50-59 Kuljetus- ja liikennetyö logistiikka toimii ilman fyysisiä kuljettajia 60-69 Rakennusala rakennusalan tilanne sama kuin 10 vuotta aiemmin rakennuksissa on jatkossakin korjausvelkaa työnhinta on tasaantunut eri maiden välillä, ei enää ulkomaalaisia työntekijöitä alipalkalla Alan työllisyys on melko turvattu LVI/sähköasentajien tilanne on hyvä Pirkanmaan ELY-keskus, Juha Salminen 33
20 vuoden kuluttua ammattiryhmien tilanne 70-89 Teollisuus teollisuus murroksessa, suunta vaikea arvioida 90-99 Palvelutyö palvelutyötä riittää aina, mutta onko halukkaita matalapalkka-aloille? palvelutarjonta siirtyy kotiovelle, eli asiakas saa palvelua entistä enemmän suoraan kotiin