maailmantalouden tekijät Järjestöjen hallitusohjelmasuositukset Kasvava eriarvoisuus on aikamme suurimpia maailmanlaajuisia haasteita. Vaikka tuloihin perustuva absoluuttinen köyhyys on vähentynyt, tulo- ja varallisuuserot ovat kasvaneet useimmissa valtioissa viimeisten 30 vuoden aikana. Rikkain prosentti omistaa nyt lähes puolet kaikesta maailman varallisuudesta. Kehitysyhteistyön lisäksi tarvitaan muutoksia eriarvoisuutta ylläpitäviin rakenteisiin. Tämän vuoksi finanssimarkkinoiden vakauttaminen on ensiarvoisen tärkeää. Veroparatiiseja tulee suitsia lisäämällä avoimuutta. Tämä parantaa demokratiaa ja ihmisten luottamusta talousjärjestelmään. Verojärjestelmien tulee myös tasata eriarvoisuutta. Suuremmilla verotuloilla voitaisiin tarjota julkisia palveluita kaikkialla. Verotulojen ei saa antaa valua käsistä. Nykymuotoinen talouskasvu kärjistää ilmastokriisiä. Talous ei ole ympäristön ja luonnonvarojen kannalta kestävällä pohjalla. Ylitämme maapallon kantokyvyn moninkertaisesti, kun talouskasvu perustuu halpojen uusiutumattomien luonnonvarojen hyödyntämiseen. Elinolosuhteiden heikkeneminen ja voimistuvat luonnonkatastrofit ovat arkipäivää. Emme kunnioita tulevien sukupolvien oikeuksia ja mahdollisuuksia ihmisarvoiseen elämään. Nämä haasteet pitää kääntää mahdollisuuksiksi. Kestävää taloutta rakentamalla voimme edistää ihmisten ja ympäristön hyvinvointia ja vähentää eriarvoisuutta meillä ja maailmalla. Luomme uusia työpaikkoja ja resursseja yhteisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Samalla teemme kehitysavusta pitkällä tähtäimellä tarpeetonta. Vaurauden ja mahdollisuuksien keskittyminen estää tasa-arvoisen ja vakaan yhteiskunnallisen kehityksen. Se vie suurimmalta osalta ihmisistä edellytykset hyödyntää lahjojaan, toteuttaa itseään ja elää ihmisarvoista elämää. Heikoilla ovat erityisesti naiset ja lapset. Kaikilla täytyy kuitenkin olla samat lähtökohdat menestymiseen. Asioiden täytyy muuttua kaikkialla maailmassa, myös Suomessa. Muutos vaatii poliittista tahtoa ja rohkeita toimia. Eriarvoisuudelle loppu Kasvava eriarvoisuus on epäreilun talousjärjestelmän kipein oire. Eriarvoistuminen koskettaa meitä kaikkia syöden pohjaa hyvinvoinnilta. Jotta kehityssuunta voidaan kääntää, päättäjien on puututtava veroparatiisitalouteen. Globaalin etelän valtioista pakenee veroparatiiseihin vuosittain jopa yhdeksän kertaa näiden maiden saamaa kehitysapua vastaava summa. Samanaikaisesti maailmantalouden ja etenkin finanssitalouden heilahtelut vaikeuttavat ihmisten arkea kaikkialla. Seuraavan hallituksen tulee: ÝÝvaatia suomalaisilta suuryrityksiltä maakohtaisten talousraporttien vuosittaista julkaisemista ja ajaa talousraportoinnin laajentamista EU:ssa ÝÝedistää yritysten tosiasiallisten omistajien tietojen julkaisemista Suomessa, EU:ssa ja maailmanlaajuisesti ÝÝtoimeenpanna hallituksen kansainvälisen veronkierron vastainen toimenpideohjelma (2014) ja arvioida sen menestystä hallituskauden aikana ÝÝedistää vastuullista sijoittamista varmistamalla, ettei työeläkevaroilla tueta veroparatiisitaloutta ÝÝ tukea köyhempien maiden mahdollisuuksia kartuttaa omaa veropohjaansa muun muassa kytkemällä tuloverosopimukset Suomen ihmisoikeusperustaiseen kehityspolitiikkaan ja varmistamalla vaikutusarvioinneilla, ettei niillä tueta veroparatiisitaloutta eikä vaaranneta kehitysmaiden mahdollisuuksia kerätä verotuloja ÝÝ edistää tulo- ja varallisuuseroja tasaavien verojärjestelmien käyttöönottoa kaikkialla ÝÝ ajaa YK:n verokomitean aseman vahvistamista Reaalitalouden toimivuus on tärkeintä. Finanssitalouden koko on kasvanut suhteettoman suureksi suhteessa reaalitalouteen, ja finanssimarkkinoiden heilahtelut aiheuttavat epävakautta. Seuraavan hallituksen tulee: ÝÝ hillitä lyhytnäköistä keinottelua liittymällä eurooppalaiseen rahoitusmarkkinaveroon ja edistämällä veroa maailmanlaajuisesti Laadukas kehitysyhteistyö tukee kestävän talouden edellyttämiä muutoksia. Kehitysyhteistyöllä vähennetään
köyhyyttä ja eriarvoisuutta. Sen merkitys on suuri etenkin kaikkein köyhimpien ihmisten tukemisessa. Kehitysyhteistyötä tarvitaan niin kauan, kunnes eriarvoistumisen rakenteelliset esteet on poistettu. Seuraavan hallituksen tulee: ÝÝsitoutua nostamaan kehitysyhteistyön määrärahat 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta kansainvälisten lupausten mukaisesti ÝÝ ohjata EU:n päästökauppajärjestelmästä saadut tulot kehitys- yhteistyöhön ja ilmastorahoitukseen ÝÝ edistää kehitysyhteistyön tuloksellisuutta ja ennakoitavuutta hallituskausien ylitse ulottuvan kehityspolitiikan johdonmukaisuuden avulla Politiikan suunnittelu tarvitsee hyvät mittarit. 1950- luvulla kehitetty bruttokansantuote (BKT) mittaa talouskasvua, ei ihmisten hyvinvointia, tulonjakoa tai ympäristövaikutuksia. Poliittisia päätöksiä ei tule perustella pelkästään arvioiduilla BKT-vaikutuksilla, vaan tuloksia on ennakoitava myös muilla arviointimenetelmillä. Suomella on edellytykset uusien mittareiden käyttöönottoon. Seuraavan hallituksen tulee: ÝÝ pohjata hallituksen päätöksenteko objektiivisiin ja kattaviin vaikuttavuusarvioihin ja edistää BKT:n lisäksi muiden mittareiden käyttöönottoa poliittisessa päätöksenteossa ÝÝ edistää hyvinvointia, ympäristökestävyyttä ja eriarvoisuutta mittaavien indikaattoreiden kehittämistä ja käyttöönottoa EU:ssa ja kansainvälisesti Ilmastokestävyys talouden ytimeen Uusiutumattomien luonnonvarojen hyödyntämiseen perustuva tuotanto- ja yhteiskuntamalli on mahdollistanut ennen näkemättömän vaurastumisen. Se on myös suurin syy ilmastonmuutokseen, luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen, elinympäristöjen tuhoutumiseen ja yleistyviin kiistoihin hupenevien luonnonvarojen hallinnasta. Seuraavan hallituksen tulee: ÝÝ ottaa kotimaiseksi tavoitteeksi fossiilisista polttoaineista irtautuminen ja täysin uusiutuvaan energiaan siirtyminen vuoteen 2050 mennessä ÝÝ laatia suunnitelma kotimaisten päästöjen supistamisesta vähintään 95 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä. On luotava mekanismi, jolla tavoite on mahdollista tarkistaa tasaisin väliajoin vastaamaan uusinta ilmastotieteellistä tietoa ÝÝ edistää oikeudenmukaisen, kunnianhimoisen ja laillisesti sitovan kansainvälisen ilmastosopimuksen solmimista YK:n ilmastoneuvotteluissa Pariisissa vuonna 2015, sekä tukea sopimuksen toimeenpanoa viimeistään vuonna 2020 ÝÝ tukea YK:n ilmastoneuvotteluprosessissa julkisesti globaalia fossiilisista polttoaineista irtautumista ja fossiiliperäisten päästöjen saamista nollaan vuoteen 2050 mennessä ÝÝlaatia suunnitelma hiilivoiman ja turpeen käytön asteittaisesta alasajosta vuoteen 2025 mennessä ja niiden korvaamisesta kestävillä uusiutuvilla energiamuodoilla ÝÝ laatia vuoteen 2030 suuntaavat kansalliset tavoitteet kestävän uusiutuvan energian edistämiseksi ja energiatehokkuuden parantamiseksi Fossiilienergia (kivihiili, maakaasu, öljy, turve) saa Suomessa julkista tukea yli miljardi euroa vuodessa. Maailmanlaajuisesti summan arvioidaan olevan 500 1 400 miljardia. Myös Suomen tukemat Maailmanpankki ja Euroopan kehityspankki tukevat ilmaston kannalta haitallisia investointeja. Näiden olemassa olevien resurssien uudelleen kohdentaminen on yksinkertainen keino edistää ilmastokestävää taloutta. Seuraavan hallituksen tulee: ÝÝ lopettaa asteittain uusiutumattoman energian ja muiden ympäristölle haitallisten toimintojen tuet ja edistää samaa käytäntöä EU:ssa, kansainvälisissä kehitysrahoituslaitoksissa ja kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa ÝÝkohdentaa haitallisista tuista vapautuneet varat energian säästön, kestävän uusiutuvan energian, vähähiilisten tuotantomuotojen ja tehokkaamman julkisen liikenteen kehittämiseen ÝÝ kasvattaa haitallisista tuista vapautuneilla varoilla ilmasto- rahoitusta kansainvälisten rahoitussitoumusten mukaisesti ÝÝ siirtää verotuksen painopiste ympäristölle ja yhteiskunnalle haitallisiin toimintamuotoihin ja sitoutua kompensoimaan haittaveroista mahdollisesti aiheutuvat sosiaaliset tai eriarvoistavat vaikutukset yhteiskunnan heikoimmassa asemassa oleville. Esimerkiksi kaivoksille tulee asettaa ympäristöperustainen louhintavero Reilulla pelillä kohtuutta kasvuun Kansainvälinen kauppa voi vähentää eriarvoisuutta, mutta kaupan reiluista säännöistä tulee sopia kaikkien valtioiden kesken. Kauppapolitiikan alueellistuminen hajaannuttaa kansainvälisestä kaupasta sopimista, mikä haittaa kaupankäynnin ennakoitavuutta ja heikentää erityisesti kehitysmaiden neuvotteluasemia. Samalla kauppasopimusten takaama investointisuoja antaa yrityksille mahdollisuuden jopa haastaa valtioita oikeuteen tapauksissa, joissa yritysten toimintaympäristö muuttuu uuden lainsäädännön myötä. Reilusta kauppapolitiikasta hyötyvät kaikki. Seuraavan hallituksen tulee: ÝÝajaa WTO:n Dohan kehityskierroksen neuvottelujen etenemistä ÝÝ ajaa EU:n tuleviin kauppa- ja investointisopimuksiin sitovia kestävän kehityksen normeja ja ihmisoikeuslausekkeita ÝÝ sitoutua avoimeen ja demokraattiseen kauppapolitiikkaan
Suomalaisten yritysten vastuullinen toiminta on Suomelle kilpailuvaltti, joka edistää tasa-arvoa ja kestävää kehitystä myös Suomen rajojen ulkopuolella. Kansalaiset ja kuluttajat kaikkialla vaativat lisää vastuuta ja avoimuutta yrityksiltä. Yritysvastuulla luodaan ihmisarvoisia työpaikkoja ja vahvistetaan sitoutumista työelämän perusoikeuksiin, kuten elämiseen riittävään palkkaan. maailmanlaajuinen haaste. Samaan aikaan uudet alat tarjoavat valtavia mahdollisuuksia ja kaipaavat osaajia. Nuorisotyöttömyys on ongelma kaikkialla. Maailmassa on tällä hetkellä jopa 75 miljoonaa nuorta työtöntä. Puolet maailman väestöstä on alle 25-vuotiaita, ja tämän vuosikymmenen kuluessa yli miljardi nuorta kaikkien aikojen suurin ikäluokka pyrkii siirtymään työelämään. Seuraavan hallituksen tulee: ÝÝjatkaa YK:n liike-elämää ja ihmisoikeuksia koskevien periaatteiden toimeenpanoa asettamalla yrityksille sitovat ihmis- oikeuksia koskevat huolellisuus- ja yritysvastuuraportointivelvoitteet ÝÝ edistää edellä mainittujen periaatteiden toimeenpanoa myös kansainvälisesti ÝÝ luoda mekanismi, jolla turvataan suomalaisten yritysten aiheuttamien ihmisoikeusloukkausten uhreille oikeussuoja ÝÝ uudistaa hankintalakia siten, että julkisissa hankinnoissa säädetään pakolliseksi ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden huomioivien kilpailutuskriteerien käyttö Tasavertaisuutta työllisyyteen Globalisoituminen ja nopeat rakennemuutokset ravisuttavat niin pohjoisen kuin etelänkin työn ja koulutuksen jatkuvuutta. Ihmisarvoisten työpaikkojen luominen on Seuraavan hallituksen tulee: ÝÝkehittää nuorisotakuuta ja taata riittävät resurssit sen toteuttamiseen Suomessa ja EU:ssa ÝÝ edistää globaalisti nuorten sekä tyttöjen että poikien oikeutta ammattikoulutukseen ja työllistymistä tukevia toimia Ympäristö- ja ilmastokestävä talousjärjestelmä luo hyvinvointia ja työpaikkoja. Vuonna 2012 Suomessa käytettiin 8,5 miljardin euron edestä ulkomailta tuotuja energiatuotteita. Tämä vastaa noin neljää prosenttia Suomen BKT:sta. Jo vuoteen 2020 mennessä 20 prosenttia tästä olisi mahdollista suunnata Suomeen, vuoteen 2050 mennessä jopa 100 prosenttia. Energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian alalle on lisäksi mahdollista luoda jopa 30 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä. Seuraavan hallituksen tulee: ÝÝlaatia energiapoliittinen selvitys, jossa avataan energiainvestointeihin liittyviä työllisyysmahdollisuuksia ja huomioidaan niiden ympäristövaikutukset maailmantaloudentekijat.fi