Kansalaisnäytteet paljastavat vakavia puutteita Talvivaaran valvonnassa



Samankaltaiset tiedostot
17VV VV 01021

17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L

Liitetaulukko 1/11. Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet KOTIMAINEN MB-JÄTE <1MM SAKSAN MB- JÄTE <1MM POHJAKUONA <10MM

Malmi Orig_ENGLISH Avolouhos Kivilajien kerrosjärjestys S Cu Ni Co Cr Fe Pb Cd Zn As Mn Mo Sb

TUTKIMUSTODISTUS 2012E

Valhe, emävalhe, Talvivaaran vesistömallinnus

JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ

TUTKIMUSSELOSTE. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyv. m

Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

Firan vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus. KE klo 18 alkaen

LIITE nnn GTKn moreeninäytteet Suhangon alueelta.! = analyysitulos epävarma

TUTKIMUSSELOSTE. Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: Tarkkailukierros: vko 2. Tutkimuksen lopetus pvm

Elodean käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa

ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.

Vesiruton mahdollisuudet maanparannusaineena

Analyysi Menetelmä Yksikkö Kaivovesi Tehdasalue P1. 148,4 Alkaliniteetti Sis. men. O-Y-003 mmol/l < 0,02 Väriluku. lämpötilakompensaatio

Asiakasnro: KF Reisjärven Vesiosuuskunta Kirkkotie 6 A Reisjärvi Jakelu : Mirka Similä Reisjärven FINLAND

Esikäsittely, mikroaaltohajotus, kuningasvesi ok Metallit 1. Aromaattiset hiilivedyt ja oksygenaatit, PIMA ok

Analyysi Menetelmä Yksikkö Verkostovesi Pattasten koulu. * SFS-EN ISO pmy/ml 1 Est. 7,5 Sähkönjohtavuus, 25 C * SFS-EN 10523:2012

Määräys STUK SY/1/ (34)

Taustapitoisuusrekisteri TAPIR. Timo Tarvainen Geologian tutkimuskeskus

MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet

TERRAFAME OY OSA VII: SEDIMENTIN LAATU JA NUASJÄRVEN PURKUPUTKEN VAIKU- TUSTARKKAILU

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE

Näytenumero Näytetunnus Tunnus Ottopvm. Näytteenottaja Saapunut pvm. Tutkimus alkoi Tutkimus valmis

Säteilyturvakeskuksen määräys turvallisuusluvasta ja valvonnasta vapauttamisesta

Auri Koivuhuhta Sonkajärvi

Talvivaaran kaivoksen alapuolisten vesistöjen tila keväällä vuonna Kimmo Virtanen Kainuun ELY-keskus

ASIA ILMOITUKSEN TEKIJÄ. PÄÄTÖS Nro 82/12/1 Dnro PSAVI/65/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen

TERRAFAME OY OSA VI TERRAFAMEN KAIVOKSEN ALAPUOLISTEN VIRTAVESIEN VESISAMMALTEN METALLIPITOI- SUUDET VUONNA Terrafame Oy. Raportti 22.4.

WESTENERGY OY AB MUSTASAAREN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN KATTILATUHKA JA SAVUKAASUNPUHDISTUSJÄTE

Í%R]'ÂÂÂVqEÎ. Päivämäärä Sivu 1 / 2

TALVIVAARA SOTKAMO OY. Laimennuslaskelmat

TALVIVAARA SOTKAMO OY

Liite 1 (1/2) ISO/DIS µg/l

Lumijoki 1, silta 14VV Lumijärvi 14VV Lämpötila 0,6 0,2 0,1 0,8 2,2 C Suodatus (alkuaineet), KT ok ok ok ok ok Kenttät.

Vastaanottaja Riikinvoima Oy Asiakirjatyyppi Koosteraportti Päivämäärä RIIKINVOIMAN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN TUHKIEN ANALYYSITULOKSET

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY

KK4 P25 KK2 P24 KK1 KK3 P26 KK5 P23. HP mg/kg öljy. HP mg/kg öljy. Massanvaihto 2004 (syv. 3m) Massanvaihto 2000

strategiset metallit Marjo Matikainen-Kallström

TUTKIMUSTODISTUS. Jyväskylän Ympäristölaboratorio. Sivu: 1(1) Päivä: Tilaaja:

TERRAFAME OY NUASJÄRVEN PURKUPUTKEN VAIKU- TUSTARKKAILU, SEDIMENTIN LAATU

Talvivaaran vesistövaikutuksista Pohjois-Savon alueella

Neulastutkimus Tampereen Tarastenjärvellä

ENTINEN ÖLJYVARASTOALUE ÖLJYSATAMANTIE 90, AJOS, KEMI

Jaksollinen järjestelmä ja sidokset

Metallien ympäristölaatunormit ja biosaatavuus. Matti Leppänen SYKE,

AKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

Järvenpää Järvenpää Satukallio Järvenpää Haarajoki Uimahalli


Elohopea akkr Sisäinen menetelmä KVVY LA 82, perustuu EPA 7473

WESTENERGY OY AB MUSTASAAREN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN KATTILATUHKA JA SAVUKAASUNPUHDISTUSJÄTE

KaiHali. Järvisedimentin ja suoturpeen luontainen kyky poistaa kaivosveden sulfaatti- ja metallikuormitusta

FORTUM POWER AND HEAT OY LENTOTUHKAN HYÖTYKÄYTTÖKELPOISUUS 2017 (ANALYYSIT), LAADUNVALVONTA

Kalkitusaineiden tuoteselosteohje

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360

YARA SUOMI OY KALSIUMFOSFAATTISAKAN KAATOPAIKKAKELPOISUUS

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu marraskuu 2014

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu loka marraskuu 2015

Institut für Umweltschutz und Energietechnik. Raportti nro /02. Clouth-OIL-EX-öljynimeytysmaton tutkimuksista

YARA SUOMI OY RAAKAVESILAITOKSEN SA- KAN KAATOPAIKKAKELPOI- SUUS 2016

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015

CABB Oy polttolaitos. 1. Prosessin toiminta

Alikuoret eli orbitaalit

KaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari

Svärdfeltin ampumarata

KOKKOLAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON JA BIOKAASULAITOKSEN LIETEPÄÄSTÖJEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU POHJAVESINÄYTTEET SYYS LOKAKUUSSA 2012

CABB Oy polttolaitoksen toiminta Prosessin toiminta

Toivosen Sora Oy Kiviainestehdas Hervanta, Tampere Toivosen Sora Oy

Sade, mm Keskilämpötila, o C sade sade 2016 lämpötila lämpötila 2016

Dibentso-p-dioksiinien ja dibentsofuraanien ekvivalenttikertoimet

KOVAJUOTTEET Somotec Oy. fosforikupari. hopea. messinki. alumiini. juoksutteet.

28/16/Aku (9)

»Terrafamen. tilannekatsaus. Veli-Matti Hilla kestävän kehityksen johtaja

Lausunto Dragon Mining Dragon Mining Kaapelinkulman luvan tarkistus

Kenttätutkimus hiiliteräksen korroosiosta kaukolämpöverkossa

TALVIVAARA SOTKAMO OY

KaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari Metallien ympäristöriskin arvioiminen mallintamalla

51/17/AKu (9)

Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailutuloksia

TALVIVAARA SOTKAMO OY

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.

TESTAUSSELOSTE Talousvesi

JÄTTEET HARVINAISTEN LUONNONVAROJEN LÄHTEENÄ

LIITE 4. Pintavesitarkkailutuloksia

Vesirutto Koillismaalla luvulla massalajiksi

TERRAFAME OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN VELVOITETARKKAILU 2015 OSA IX: POHJAVEDET

Alkuaineiden taustapitoisuudet eri maalajeissa Pirkanmaan alueella Erna Kuusisto ja Timo Tarvainen

TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013

Vähärauma, Teknologiakeskus Pripoli, A-siipi, 3. kerros. Suorat puhelinnumerot: Toimisto

Maaperän pilaantuneisuuden tutkimusraportti

SEDIMENTTISELVITYKSET 2014

Í%SC{ÂÂ!5eCÎ. Korvaa* Kevitsan vesistötarkkailu, PERUS, marraskuu 2018

Ympäristölupahakemuksen täydennys

Pvm/Datum/Date Aerobiset mikro-organismit akkr ISO :2013 Myös rohdosvalmisteet ja ravintolisät. Sisäinen menetelmä, OES

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus

Transkriptio:

1 Kansalaisnäytteet paljastavat vakavia puutteita Talvivaaran valvonnassa Seuraavassa taulukossa on Ylä-Lumijärven keltaisen herkkäliikkeisen sekä sen alla olevan sakan koostumus kiintoainetta kohden. Taulukosta ilmenee, että haitta-aineiet ovat rikastuneet eri tavoin näihin kahteen kerrokseen. Keltaisen sakan yleisimipiä aineita ovat alumiini 17 %, rauta 8.3 %, ja rikki, joka alkuaineena on 1,1 massasta. Jos rikki on sulfaattina, sitä on 3.3 %. Vaarallisista ja luvanvaraisista aineista arseeni (As), boori (B), barium (Ba), beryllium (Be), kromi (Cr), kupari (Cu), nikkeli (Ni), lyijy (Pb), vanadiini (V) ja uraani (U) ovat rikastuneet keltaisessa aineessa. Vertailutieto puuttuu keltaisesta aineesta yllättävästi suhteessa Talvivaran aikaisempiin näytteisiin havaituilta aineilta elohopea (Hg), titaani (Ti), tina (Sn) ja zirkonium (Zr). Alkuaine Näyte: Ylälumijärvi, Kel sakka 2.4 Harmaa sakka näyte 14 kiintoaine 21,8 g /L k.a. 1 C % 8,34 mg/kg kiintoaine Ag mg/kg k.a. <.,34 Al mg/kg k.a. 17 346 As mg/kg k.a. 2,38 <.23 B mg/kg k.a. 8,9 1,74 Ba mg/kg k.a. 18,4 2,21 Be mg/kg k.a. 11,4 4,7 Bi mg/kg k.a. 1,3 Ca mg/kg k.a. 13 38394 Cd mg/kg k.a. 1,8 3,22 Co mg/kg k.a. 18,6 19, Cr mg/kg k.a. 24, 2,19 Cu mg/kg k.a. 3,8 3,78 Fe mg/kg k.a. 83 1276 Hg mg/kg k.a.,93 K mg/kg k.a. 692 972 Li mg/kg k.a. 3, 1,1 Mg mg/kg k.a. 619 4316 Mn mg/kg k.a. 172 2367 Mo mg/kg k.a. <.4,16 Na mg/kg k.a. 12 4413 Ni mg/kg k.a. 118 67 P mg/kg k.a. 12 1,97 Pb mg/kg k.a. 6,8 4,1 S mg/kg k.a. 11 Sulfaatti 438991 Sb mg/kg k.a. <. <.46 Si mg/kg k.a. 17 Sn mg/kg k.a. 3 Sr mg/kg k.a. 21,7 Se mg/kg k.a. <2. 7,7 Te mg/kg k.a. <1. Ti mg/kg k.a. 98,8 Tl mg/kg k.a. 1,26 12, U mg/kg k.a. 332 27,6 V mg/kg k.a. 17,2 <.46 Zn mg/kg k.a. 18 982 Zr mg/kg k.a., Sinkki ja koboltti esiintyvät likimain samassa määrin molemmissa sakoissa. Harmaan sakan yleisin aine on sulfaatti,jota on 44 %, aineessa on paljon suolakationeja magnesium, kalsium, natrium, sekä mangaania. Vaarallisista ja luvanvaraisista aineista kadmium (Cd), tallium (Tl), hopea (Ag), ja seleeni (Se) ovat

2 rikastuneet harmaaseen sakkaan ja esimerkiksi lyijyä on merkittävästi. Molybdeeni (Mo) pystyttiin määrittämään harmaasta sakasta. Valvonnan ulkopuolella olevia aineita ovat hopea (Ag), boori (B), beryllium (Be), seleeni (Se), tallium (Tl), torium (Th), titaani (Ti), tina (Sn), kaikki edelliset ovat luvanvaraisia aineita, ja zirkonium (Zr), ja jokinäytteissä ei mitata EU-normilla säädeltyä lyijyä (Pb). Lisäksi osa luvanvaraisista aineista on ilman rajoja kuten barium, vanadiini, tai fluoridi. SYKE on todennut nikkelin, sinkin, alumiinin, uraanin ja kadmiumin erityisesti ympäristölle vaaralliseksi cocktailiksi Talvivaaran päästöissä. Näiden yleisten aineiden lisäksi myös edellä mainitut aineet pitää selvittää ja valvoa kaikissa päästöissä. Luvattomia aineita vesistöissä ja päästöissä Talvivaaran lähivesistöt saastuivat pahoin marraskuun vuodossa. Valitettavasti niitä ei ole ennallistettu ja puhdistettu vaan uusia jätteitä juoksutetaan vanhojen päälle. Näytteitä on ennen Osa sakkanäytteistä määritetyistä aineista määritettiin edelleen vesistöstä. Etelän juoksutusreitillä Lumijokea (Lj) pitkin Ylä- Lumijärvi (Yljä) ja Kainuun ELYn ilmoituksen mukaan myös saastunut Lumijärvi (Ljä) piti kiertää juoksutusojan (Juoks oj avulla). Lumijärvi on lähes Lumijoen tasolla sen sivu-uoman päässä, haarakohta on Lumijoen risteys (Lj rist). Lumijärven jälkeen seuraava saastunut alue on kalkittavan ollut Rötysuo (RöLaSuo) ja Rötylampi (RöLa, näyte RöLaP on sen pohjois päästä). Lumijoki laskee Kivijärveen, jossa on talvenaikana on ollut ilmeisesti suurin osa marraskuun päästöstä. Kivijoki (Kvjoki) laskee Kivijärvestä (Kvjä) Laakajärveen (Laakj). 3 2 2 1 1 Tl mcg/l US WS,24 mcg/l AU,3 mcg/l Juoksutuksen ja juoksutusreitin tallium on uhka Jyrkän vedenottamolle ja vesistölle. Vedenottamon turvallisuus pyydetään tarkistamaan välittömästi. Jos vedenottamo oli auki marras-joulukuussa ilamn

3 tallium kontrollia, tallium-myrkytyksen oireet pyydetään tarkistaamaan vedenkäyttäjiltä Tallium kokonaispitoisuuksia (mikrogrammaa litra) etelän juoksutusreitiltä otetuista näytteistä. Osa näytteistä on otettu joen pohjalta. Vertailu Ylä-Lumijärven harmaan sakan nestetilavuuspitoisuuteen sekä Australian alustavaan ympäristöturvallisuuden trigger value arvoon, sekä US/EPA juomavesi (water supply) arvoon,24 mikrog/litra. Verratuna juomavesi-standardiin Lumijoen/Lumijärven arvot olivat 4-26-kertaiset, juoksutusojan arvo -kertainen Ylä-lumijärven sakan 9.4. päällä ollut vesi n. 6-kertainen ja harmaa sakka liuospitoisuutena noin 11-kertainen. Australian tiukimpaan vesinormiin verrattuna Lumiärven pitoisuus oli korkeimmillaan 21-kertainen ja harmaa sakan n. 91-kertainen. Juoksutus tulee keskeyttää ympäristölle ja ihmisille vaarallisena. Juoksutusojan arvo osoittaa, että Talvivaaran puhdistetuissa vesissä on paljon talliumia. Tallium tunnetaan kaivosjätteistä ja sitä on ilmeisen vaikea poistaa emäksellä. Se on hyvin vesiliukoinen ja voi levitä pohjaveteen. Tallium on yksi myrkyllisimmistä metalleista ja imeytyy ihosta läpi. Esimerkiksi Talvivaaran padonrakentajat operoivat märin rukkasin. Australian viite gfmwq-guidelines-vol2-8-3b.pdf kappale 8.3.7.1 s. 8.3. 142. 8 7 6 4 3 2 Ag mcg/l Kriit,1 AU,2 1 Lj,rist 19.3 Lj, tie 2.4. Ljä suu 2.4. Lj, silta 4.4. Yljä, hsakka 4.4. Ljä 2m 11.4. Lj 9.4 HärPu 9.4 Juoks oja 1.4 Hopea kokonaispitoisuuksia (mikrogrammaa litra) etelän juoksutusreitiltä otetuista näytteistä. Osa näytteistä on otettu joen pohjalta. Vertailu Ylä-Lumijärven harmaan sakan nestetilavuuspitoisuuteen, ympäristöministeriön monisteen 19, s 99 kriittiseen arvoon.1 mikrog/litra sekä Australian makean veden ympäristöturvallisuuden arvoon,2 mikrog/litra. Australian viite gfmwq-guidelines-vol2-8-3b.pdf taulukko 3.4.1 s. 3.4.-. Lumijoen ja Lumijärven näytteet ovat 6-19- kertaa ympäristönormi (Australia), jouksutusoja 8-kertaa ja Härkäpuro 6-kertaa. Vesiin luvatta laskettu hopea on ympäristölle vaarallista ja suuret tilavuudet johtavat jopa satojen miljooonien kuutioiden saastumiseen. Hopean on raportoitu kertyvän nisäkkäiden aivoihin.

4 18 16 14 12 1 8 6 Se mcg/l AU, Kriit 1, 4 2 Lj,rist 19.3 Laakj 81 21.3. Lj, tie 2.4. Lj, silta 4.4. Yljä, hsakka 4.4. Seleenin kokonaispitoisuuksia (mikrogrammaa litra) etelän juoksutusreitiltä otetuista näytteistä. Osa näytteistä on otettu joen pohjalta. Huomaa Laakajärven pohjalta otetun suodatetun näytteen merkittävä pitoisuus. Vertailu Ylä-Lumijärven harmaan sakan nestetilavuuspitoisuuteen mikrog/litra sekä Australian makean veden ympäristöturvallisuuden arvoon mikrog/litra, sekä ympäristöministeriön monisteen 19- kriittiseen arvoon 1 mikrog/litra. Australian viite gfmwq-guidelines-vol2-8-3b.pdf taulukko 3.4.1 s. 3.4.-. Luvatta lasketun seleenin pitoisuudet olivat 16-23-kertaa kriitinen pitoisuus, ja Laakajärven syvänteen 11- kertainen. Harmaassa sakassa pitoisuus on n. 17-kertainen. 1.8 1.6 1.4 1.2 1.8.6 Be mcg/l Kriit,2.4.2 Lj,rist 19.3 Laakj 81 21.3. Ljä,2m 11.4 Berylliumin kokonaispitoisuuksia (mikrogrammaa litra) etelän juoksutusreitiltä otetuista näytteistä. Huomaa Laakajärven pohjalta otetun suodatetun näytteen merkittävä pitoisuus. Ylä-Lumijärven harmaan sakan nestetilavuuspitoisuuteen oli 99,6 mikrogrammaa/litra, sekä vertailu ympäristöministeriön

Lj jääl19.3. Lj,rist 19.3. RöLaP19.3. RöLaSuo19.3. Kvjä, Kvjokisuu 2.3 Laakj 81 21.3. Juoks.oja,suu 26.3 Lj majavapato 26.3. Juoks oja 27.3 Lj 3m juoks oj 28.3 Juoks oj.,metsä 28.3 Juoks oj. 2.4 Lj, tie 2.4. Ljä suu 2.4. RöLa 2.4. Lj, silta 2.4. Lj, silta 4.4. Yljä, hsakka 4.4. monisteen 19, s 99 kriittiseen arvoon.2 mikrog/litra. Beryllium on luvavarainen aine, joka ei ole Talvivaaran luvissa. 16 14 12 1 8 6 4 2 Pb mcg/l EU ln 7, AU 1, EU uusi 1,2 4 4 3 3 2 2 1 Pb mcg/l EU ln 7, AU 1, EU uusi 1,2 1 Juoks oja 11.4 Ljä 2m 11.4. Lj 9.4 HärPu 9.4 Yljä, vesi 9.4. Juoks oja 1.4 HärPu 1.4.

6 Lyijyn (Pb) kokonaispitoisuuksia (mikrogrammaa litra) etelän juoksutusreitiltä otetuista näytteistä. Osa näytteistä on otettu joen pohjalta. Huomaa Laakajärven pohjalta otetun suodatetun näytteen erittäin merkittävä pitoisuus, lähes 2 x voimassaoleva ja EU normi 7, mikrog/litra, 12 x tuleva EU normi 1.2 mikrog/litra. Talvivaaran juoksutusojasta mitattiin mikrog/litra lyijyä. Vertailu Ylä-Lumijärven harmaan sakan pitoisuuteen, EU laatunormiin 7. mikrog/litra sekä Australian makean veden ympäristöturvallisuuden arvoon 1, mikrog/litra. Australian viite gfmwq-guidelines-vol2-8-3b.pdf taulukko 3.4.1 s. 3.4.-.. Pöyry ei mittaa lyijyä juoksutusjoista, ja järvistäkin vain liukoista lyijyä. Juoksuusreitillä lyijyä oli 4,4-2-kertaa uusi EU normi (1.2 mikrog/litra) ja harmassa sakassa 7-kertaa. Talvivaaralla ei ole ympäristölupaa lyijyn laskemiseen. Sekä etelän juoksetusojassa, että pohjoisen Härkäpurossa on kasvavia lyijymäärä. 2 2 1 1 As mcg/l Juoks.r 1, AU 1, Juoks oja 11.4 Lj 9.4 HärPu 9.4 Juoks oja 1.4 HärPu 1.4 Juoksetusojasssa ja Lumijoessa on myös arseenia, jonka määrä ylitttää Australian ympäristörajan 1 mikrog/litra sekä Kai-ELYn juoksutuspitoisuuden 1 mikrog/litra. Ylitys pohjoisen reitin Härkäpurossa on 2- kertainen.

7 4 3 3 2 2 1 Sb mcg/l US WS 1 Juoks oja 1.4 HärPu 1.4. Etelän juoksetusojassa oli 1.4. lyijyn, arseenin, hopean ja talliumin lisäksi myös antimonia (Sb), vertailuna US juomavesinormi.6 mikrog/litra. Kai-ELYn Räisänen on kutsunut antimonia supermyrkyksi. Härkäpurossa 1.4. antimonin määrä oli 34 mikrogrammaa. Tämän lisäksi Härkäpurossa oli 2,2 mikrog/litra arseenia, ja 23, mikrog/litra lyijyä. Muut aineet lantaani, cerium, yrrium, niobium ja thorium. Uuden Ylä-Lumijärven 9.4. sakkanäytteen analyysissä löytyi myös maametaali lantaani, jota on suhteellisesti melko paljon. Samoin löytyi niobium Lumijärven 1.4. vesinäytteessä oli lantaania, sekä maametalleja ceriumia, ja yttriumia. Erityisen paljon näytteessä oli toriumia (Th) 264 mikrog/litra, myös suhteellisesti yleisiin metalleihin, kun sinkkiä oli 23 ja nikkeliä 34 mikrogramma /litra. Torium radioaktiivinen metalli, jota tiedetään esiintyvän Talvivaaran malmissa uraaniin verrattavia määriä. Se kertyy kaloihin ja leviin. Se on myös luvanvarainen ja syöpävaarallinen aine. Sen hajoamistuotteina syntyvät radium ja radon (thoron) ovat myös säteilyvaarallisia.

8 Lantaanilla on osoitettu myrkyllisyyttä vesieliölle, Australian viite, sivu 8.3-124 gfmwq-guidelines-vol2-8- 3b.pdf Vastaavasti torium on myös myrkyllinen vesieliöille, alla US ecotox tietoja. Ecotox tietokannasta ilmenee, että myös cerium vesistöissä myrkyllinen aine ja maametallina yttriumilla voidaan olettaa olevan vastaavanlaisia vaikutuksia. Niobium on myös tunnettu myrkyllinen metallli. Talvivaarassa tiedetään esiintyvän maametalleja ja näiden sukulaisaineita myös muista tutkimuksista. Näiden kaikkien esiintyminen jätevesissä ja ympäristö- sekä terveysvaikutukset tulee selvittää kunnolla. Thorium US Ecotox LC Hyalella Azteca.6 mikrog/litra pehmeä vesi, Ecotox viite 893 Borgmann,U., Y. Couillard, P. Doyle, and D.G. Dixon, 2 Toxicity of Sixty-Three Metals and Metalloids to Hyalella azteca at Two Levels of Water Hardness Environ. Toxicol. Chem.24(3): 641-62 Biologinen kertyminen kirjolohi: Oncorhynchus mykiss (Rainbow Trout) BFC 28.7-46 kertainen konsentraatiosta.74 (?) -.3 mikrog/litra 9 vuorokautta. Viite Poston,T.M. 1982 Observations on the Bioaccumulation Potential of Thorium and Uranium in Rainbow Trout (Salmo gairdneri) Bull. Environ. Contam. Toxicol.28(6):682-69 Fisher,N.S., J.L. Teyssie, S. Krishnaswami, and M. Baskaran, 1987 Accumulation of Th, Pb, U, and Ra in Marine Phytoplankton and its Geochemical Significance Limnol. Oceanogr.32(1): 131-142 Biologisia kertymistekijöitä: Oscillatoria woronichinii (Blue-Green Algae) BFC 22, Coccolithus huxleyi (Coccolithophorid) BFC 89, Thalassiosira pseudonana (Diatom) BFC 16, Dunaliella tertiolecta (Green Algae) BFC 244, Synechococcus sp. (Blue-Green Algae) BFC (97), Dilling,W.J., and C.W. Healey Influence of Lead and the Metallic Ions of Copper, Zinc, Thorium, Beryllium and Thallium on the Germination of Frogs' Spawn and on the Growth of Tadpoles. Ann. Appl. Biol.13:177-188

Alkuaine Näyte: Keltainen sakka Harmaa sakka Ylälumijärvi kiintoaine 21,8 g /L k.a. 1 C % 8,34 mg/kg kiintoaine Ag mg/kg k.a. <.,34 Al mg/kg k.a. 17 346 As mg/kg k.a. 2,38 <.23 B mg/kg k.a. 8,9 1,74 Ba mg/kg k.a. 18,4 2,21 Be mg/kg k.a. 11,4 4,7 Bi mg/kg k.a. 1,3 Ca mg/kg k.a. 13 38394 Cd mg/kg k.a. 1,8 3,22 Co mg/kg k.a. 18,6 19, Cr mg/kg k.a. 24, 2,19 Cu mg/kg k.a. 3,8 3,78 Fe mg/kg k.a. 83 1276 Hg mg/kg k.a.,93 K mg/kg k.a. 692 972 Li mg/kg k.a. 3, 1,1 Mg mg/kg k.a. 619 4316 Mn mg/kg k.a. 172 2367 Mo mg/kg k.a. <.4,16 Na mg/kg k.a. 12 4413 Ni mg/kg k.a. 118 67 P mg/kg k.a. 12 1,97 Pb mg/kg k.a. 6,8 4,1 S mg/kg k.a. 11 Sulfaatti 438991 Sb mg/kg k.a. <. <.46 Si mg/kg k.a. 17 Sn mg/kg k.a. 3 Sr mg/kg k.a. 21,7 Se mg/kg k.a. <2. 7,7 Te mg/kg k.a. <1. Ti mg/kg k.a. 98,8 Tl mg/kg k.a. 1,26 12, U mg/kg k.a. 332 27,6 V mg/kg k.a. 17,2 <.46 Zn mg/kg k.a. 18 982 Zr mg/kg k.a., 9