VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

Samankaltaiset tiedostot
VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

KOETUSSELOSTUS TEST REPORT

KOETUSSELOSTUS NUMERO 1079 TEST REPORT RYHMÄ 189

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

KOETUSSELOSTUS TEST REPORT

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

V/A-\1K<En: KOETUSSELOSTUS TEST REPO T VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS NOKIA ALMA - PARSIMATTO NOKIA ALMA - STANDING MAT NUMERO 1097

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS FINNISH RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY ZETOR 7711 JA ZETOR 7745 TRAKTORIT

KOETUSSELOSTUS TEST REPORT

Wr/KeziLIA-\ KOETUSSELOSTUS TEST EPORT VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS PEHRSSON - VILJAVAAKA PEHRSSON - GRAIN SCALE NUMERO 1106 RYHMÄ 110

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

KOETUSSELOSTUS TEST REPORT

KOETUSSELOSTUS TEST REPORT

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

V KCcil VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS KOETUS SELO STU S. Numero 1235 Ryhmä 181 Vuosi 1987 )111%11 STIHL-RAKET FS RAIVAUSSAHA

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

KOETUSSELOSTUS TEST REPORT

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY PURISTENESTEPUMPPUJEN RYHMÄKOETUS

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS FINNISH RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS FINNISH RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

ABS CORONADA 200 W-KS-SR PURISTENESTEPUNIPPU

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS FINNISH RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

PUTKILYPSYKONEEN JA TILASÄILIÖN PESUKONE WESTFALIA TPP 61

KOETUSSELOSTUS TEST REPORT

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

KOETUSSELOSTUS Numero 1223

KOETUSSELOSTUS TEST REPORT

KOETUSSELOSTUS NUMERO 1004 TEST REPORT RYHMÄ 117

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS RIVIERRE CASALIS RC 42 - PAALAIN RIVIERRE CASALIS RC 42 - BALER

VA K 0 LA Koetusselostus 741 Test report

V.t[1<<en: VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

V/A-\MED9 KOETUSSELOSTUS TEST REPORT VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS RAKET RS 45 - RAIVAUSSAHA RAKET RS 45 - BRUSH SAW NUMERO 1137 RYHMÄ 181

Vt PICCEJJ VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS KOETUSSELOSTUS. Vuosi 1987 ISO VIILEE 550 JA 800 II - T1LASÄILIÖT. Numero 1230 Ryhmä 154

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS PATU 6 - METSÄPERÄVAUNU PATU 6 - TIMBER TRAILER. Kesia Oy Kesälahti. Kesia Oy Kesälahti

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY PARTNER 5000 H PLUS - MOOTTORISAHA

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS FINNISH RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

VAKOLA KOETUSSELOSTUS NUMERO 963 TEST REPORT RYHMÄ 53'

Kco) VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS FRANSGÄRD V-3000 JUONTOVINTTURI FRANSGÄRD V-3000 SKIDDING WINCH

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS FINNISH RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

V/AMCCF1J <OETUSSELOSTUS NUMERO 1093 TEST REPORT VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

PEITTAUSKONE OVAS-KOMBI valmistusvuosi 1974 Seed treater OVAS-KOMBI year of manufacture 1974 (Finland)

t4-9 KOETUSSELOSTUS TEST REPORT ),./ÄAT\ PPA 1 VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

VAK OLA Koetusselostus 925. Test report

KOETUSSELOSTUS TEST REPORT

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS FINNISH RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEER!NG IN AGRICULTURE AND FORESTRY

\\TA-\[KE KOETUSSELOSTUS NUMERO 1037 TEST REPORT VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

JAAKKO - LAJITTELUKONE

KOETUSSELOSTUS TEST REPORT

<OETUSSELOSTJS NUMERO 1081 TEST RIT_PORT RYHMÄ 183

VI-ABCCo: KOETUSSELOSTUS TEST REPORT VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS ILMALÄMMITIN - AIRMAT 20 AIR HEATER - AIRMAT 20 NUMERO 1167 RYHMÄ 162

WEDHOLMS DF 813 AD TILASÄILIÖ

ISO VIILEE TILASÄILIÖ

Kcop VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS FINNISH RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

KOETUSSELOSTUS NUMERO 1047 TEST REPORT RYHMÄ 210

KOETUSSELOSTUS TEST REPORT

KOETUSSELOSTUS NUMERO 1077 TEST.EPO RYHMÄ 158

KOETUSSELOSTUS TEST REPORT

MeDD VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

VLAU.<<CLJJ VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

VICON TWIN-SET-LANNOITTEENLEVITIN

KOETUSSELOSTUS TEST REPORT

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY VISKA-PAALINHEITIN VISKA BALE LOADER

VA K OLA. "CAJ Helsinki Koetusselostus 784 Test report

VAKOLA Koetusselostus 476 VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS. Test report

VA K 0 LA Koetusselostus 371. Tehonmittauskoe 1 )

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS FINNISH RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS. MAKO-VESIPUMPPU mallit 311, 312, 313 ja 314

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

\VIA\KCC <OETUSSELOSTUS NUMERO 1071 TEST REPORT RYHMÄ 53 VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS POTILA S-PIIKKIÄES POTILA S-TINE HARROW

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS FINNISH RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY RENKI - KIVIKARHOTIN

KRONOS KOURAKUORMAIN

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS FINNISH RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY HAUKKA-VASARAMYLLY HAUKKA-HAMMER MILL

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

CICCEIJ VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

KOETUSSELOSTUS Numero 1318

KOETUSSELOSTUS TEST REPORT

PUTKILYPSYKONEEN JA TILASÄILIÖN PESUKONE POMO

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS FINNISH RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

Finnish Research Institute of Agricultural Engineering

V IKO VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY KOETUSSELOSTUS

Transkriptio:

Vt-AKEnJ PPA 1 03400 VIHTI 913-46 211 VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY KOETUSSELOSTUS TEST REPORT NUMERO 1144 RYHMÄ 153 VUOSI 1985 JANMATIC - KARJAHARJA JA KARVANLEIKKUUKONE JAN MATIC BRUSH - VACUUM CLEANER AND CATTLE CLIPPER KOETUTTAJA: ENTRANT VALMISTAJA: MANUFACTURER Janmatic Ky, 73130 Taipale Vorwerk GmbH, Itävalta HINTA 23.1. 1985: Karjaharja 3000 mk Karvanleikkuulisälaite 900 mk ISSN 0428-437

KOETUS Karjaharja oli koetuksessa vuosina 1982-1984. Laboratoriossa mitattiin harjan pyörimisnopeus ja tehontarve, pölypussin tilavuus, pölynimurin tilavuusvirta, paine ja tehontarve, sekä laitteiden aiheuttama käyttäjään kohdistuva melu ja tärinä. Lehmiä ja hevosia harjattaessa mitattiin irronnut pölymäärä, harjausaika eläintä kohden, melu harjaajan korvan vieressä ja ilman pölypitoisuus harjaajan hengitysvyöhykkeessä. Lisäksi haastateltiin laitteen ostaneita harjan käyttäjiä. Laitetta käytettiin yhteensä 52 tuntia, josta leikkuulaitteen kanssa noin 20 tuntia. RAKENNE JA TOIMINTA Janmatic karjaharjassa on sähkökäyttöinen harja ja pölynimuri. Käyttökoneisto ripustetaan lehmien yläpuolelle asetettuun teräsköyteen. Pyörimisliike harjalle välitetään moottoriita taipuisalla akselilla ja pöly imetään pölynimurin pussiin. Harja on imuletkun päässä olevassa suulakkeessa. Suulakkeessa on metallinen vaihdettava suka. Lisävarusteena on pehmeä harja ja tiheä suka hevosten harjaamiseen. Laite muutetaan karvanleikkuukoneeksi vaihtamalla harjan ja suulakkeen tilalle leikkuulaite ja pölypussin tilalle karvapussi. Laitteen mukana toimitetaan navetan mittojen mukaiset teräsköydet, köysien kiristimet, juoksupyörä ja sähköjohdon ripustimet. 211144

M ITTOJA Käyttökoneisto pituus 32 cm leveys 17 cm korkeus 31 cm Pölynimuletkun ja taipuisan akselin pituus 164 cm Laitteen paino harjalla varustettuna 7,1 kg karvanleikkuukoneella varustettuna 7,7 kg Pölypussin tilavuus 4,4 I Karvapussin tilavuus 8 I Pölynimuri valmistaja Vorwerk, Itävalta malli ja tyyppi VK 117, L käyttöjännite 220 V nimellisteho 250 W Harjan moottorin nimellisteho 190 W Harjan läpimitta 34-40 mm Leikkuupää valmistaja Hauptner, Saksan Liittotasavalta malli Electric Rapide pituus 21 cm leveys 9,4 cm korkeus 8,6 cm paino terän suojuksineen 877 g leikkuuleveys 77 mm yläterän hammasluku 17 alaterän hammasluku 24 3/1144

ARVOSTELU KÄYTTÖOMINAISUUDET Harja Harjan pyörimisnopeus oli kuormittamattomana 3000 r/min. Harjan kädensijasta mitatun tärinän painotettu kiihtyvyys oli 0,63 m/s2. Eläimiä harjattaessa melu harjaajan korvan vieressä oli 79-84 db(a). Harjaa voidaan melun ja tärinän puolesta käyttää haitatta 8 tuntia päivässä. Harjan ja imurin yhteinen tehontarve oli 357 W eläimiä harjattaessa. Harjaajan hengitysvyöhykkeellä sekä muualla karjasuojassa olevan pölyn määrä mitattiin harjauksen aikana suodatinmenetelmällä kalvosuodattimen huokoskoon ollessa 0,8 pm. Kolmessa navetassa navettailman pölypitoisuus oli 0,4-1,3 mg/ m3. Harjaajan hengitysvyöhykkeellä pölypitoisuus kohosi keskimäärin 6-kertaiseksi harjattaessa käsiharjalla ja 3-4-kertaiseksi harjattaessa koetuksessa olleella harjalla. Harjauspaikalla karjasuojan pölypitoisuus yleensä kohoaa eläinten ja harjaajan liikehtimisen vuoksi. Lisäksi koetuksessa olleesta harjasta pääsi pölyä hengitysvyöhykkeelle harjan ollessa kallellaan eläimen pintaan nähden. Kun päivittäin käsin harjattuja hevosia ja viikottain käsin harjattuja ja laidunkauden jälkeen kerittyjä lehmiä alettiin harjata koneella, ensimmäisellä harjauskerralla pölyä kertyi 44 g/hevonen ja 26 g/lehmä. Seuraavilla harjauskerroilla pölymäärät olivat 24-35 g/hevonen ja 14-15 g/lehmä. Harjaamattomista ja keritsemättömistä lehmistä lähti pölyä 50-60 g/lehmä. Koneellinen harja irrotti pölyä 1,8-kertaa niin nopeasti kuin vertailtavana ollut maatilaimuriin liitetty käsiharja. Karjaharjalla harjaten saatiin lievästi lantaisetkin lehmät puhtaiksi. Lehmien harjausväliksi riittää yksi viikko. Harjaaminen on tehokkainta kun suulaketta kuljetetaan myötäkarvaan ja harja pyörii vastakarvgan. Käyttökoneisto ja letkut haittaavat hieman harjaamista. Ulkonevien paikkojen ja kuoppakohtien harjaaminen oli hankalaa. Suulake imeytyi toisinaan löysänahkaisiin kohtiin kiinni. Hevoset pelkäävät aluksi harjaamista, ellei niitä totuteta laitteen ääneen muutamina päivinä ennen harjaamista. Harjaa voitiin helposti kuljettaa kumpaan suuntaan tahansa. Hevosia harjattaessa oli erityisesti varottava jouhien kiertymistä harjaan. 4/1144

Pölynimuri Pölynimurin tilavuusvirta mitattiin mittaputken avulla. lmurin suurin tilavuusvirta oli 92 rn3/h alipaineen ollessa 30 Pa. Suurin alipaine oli 4200 Pa tilavuusvirran ollessa nolla. Tehontarve oli 270 W. Pölynimuri on melko pienitehoinen. Leikkuulaite Leikkuu laitteen iskuluku oli kuormittamattomana 3000 iskua/ min ja tehontarve 88 W. Laitteen aiheuttama melu oli ulkona avoimella paikalla mitattuna 80...85 db(a). Kädensijasta mitatun tärinän painotettu kiihtyvyys oli leikkuria yhdellä kädellä pidettäessä 3,1 m/s2 ja kahdella kädellä pidettäessä 2,0 m/s2. Tärinä on kohtalaisen suuri. Laitteen aiheuttama melu oli 85-89 db(a) keritsijän korven vieressä. Kuulosuojainten käyttö on suositeltavaa. Lehmän keritsemisaika oli 13-30 minuuttia. Nopeasti kerittäessä imusuulake tukkeutui usein leikkuuterien säät6ruuvin kohdalta. Tukkeutumat olivat kuitenkin helposti poistettavissa. Leikkuupään imusuulake haittaa terän näkemistä. Letkujen lyhyys haittaa jalkojen, utareen ja mahan keritsemistä. Letkut häiritsevät keritsemistä. Haitat pienenivät oleellisesti, kun koneen kannatusköysi oli asennettu lehmien taakse, eikä päälle. Uudet terät olivat huonosti teroitetut, ne tylsyivät 12 lehmän keritsemisen jälkeen. Uudelleen teroitettuina terät tylsyivät vasta 21-26 lehmän keritsemisen jälkeen. Ennen keritsemistä lehmät oli harjattu koetuksessa olleella harjalla. Pölynimurin ja karvanleikkuulaitteen yhteinen tehontarve oli lehmiä kerittäessä 350 W. Pölypitoisuus keritsijän hengitysvyöhykkeellä oli keskimäärin 3-kertainen navettailman pölypitoisuuteen verrattuna. Tavallisella karvanleikkuukoneella leikattaessa vastaava pölypitoisuus oli likimain yhtä suuri. Karvapussi kului puhki noin 20 käyttötunnin jälkeen. Koetuksen aikana saatiin käyttöön uusi, tiiviimpi pussi, joka vähensi pölypitoisuutta noin 40 % vertailukoneeseen nähden. Tiivistä pussia käytettäessä imusuulake tukkeutui entistä herkemmin. Karvanpätkien sinkoilu oli vähäisempää kuin vertailukoneella leikattaessa. Leikkuulaitetta käytettäessä taipuisan akselin päässä oleva laakeri alkoi kuumeta. Uutta, kiinnitykseltään muutettua leikkuupäätä kokeiltaessa laakeri lämpeni vain vähän. Käyttö- ja 5/1144 huolto-ohje oli asianmukainen.

TIIVISTELMÄ Karjaharjalla saadaan eläimet puhtaaksi vähemmällä työllä kuin käsin harjaten. Karjaharjalla harjattaessa pölyä irtosi lehmistä 5,4 g/min, ja käsin harjattaessa 3,0 g/min. Harjan imuri vähensi harjaajan hengitysvyöhykkeelle tulevan pölyn määrää 40-50 % verrattuna käsin harjaukseen. Melu harjaajan korvan vieressä oli 79-84 db(a). Leikkuulaitteen iskuluku oli kuormittamattomana 3000 iskua/ min. Karvanleikkuukoneen kädensijan tärinä saattaa aiheuttaa terveydellistä haittaa, jos laitetta käytetään jatkuvasti. Keritsijän korvan vieressä vallitseva melu oli 85-89 db(a), mikä edellyttää jatkuvassa työssä kuulonsuojainten käyttöä. Karvanleikkuukone on.kömpelö käytössä. Keritseminen on hieman hitaampaa kuin tavallisella karvanleikkuukoneella. Pölypitoisuus työntekijän hengitysvyöhykkeessä oli likimain yhtä suuri kuin tavanomaista karvanleikkuukonetta käytettäessä. Karvanleikkuulaitteen terät kestivät tyydyttävästi, niillä voitiin teroituksen jälkeen leikata noin 24 lehmää. Janmatic-karjaharjaa voidaan pitää käyttöominaisuuksiltaan hyvänä ja karvan leikkuulaitetta tyydyttävänä. SAMMANFATTNING Med ryktmaskinen får man djuren rena lättare än med handborste. Ryktmaskinen löstog damm från kor 5,4 g/min och handborsten 3,0 g/min. Dammsugaren minskade dammhalten borstarens andningsområde 40-50 % i jämförelse med handborste. Bullret vid borstarens öra var 79-84 db(a). Klippmaskinens slagtal utan belastning var 3000 slag/min. Vibrationen hos klippningsmaskinens handtag kan förorsaka hälsorisk, om maskinen användes dagligen. Bullret vid arbetarens öra var 85-89 db(a), vilket förutsätter användning av hörselskydd vid fertgående arbete. Klippmaskinen är klumpig i bruk. Klippning är litet långsammare än med vanlig klippmaskin. Dammhalten vid arbetarens andningsområde var ungefär densamma som vid användning av en vanlig klippmaskin. Hållbarheten av skäret var nöjaktig, man kunde klippa håret av ungefär 24 kor efter skärpningen. Janmatic ryktmaskinens bruksegenskaper kan bedömas som goda och klippmaskinens som nöjaktiga. 6/1144

CONCLUSIONS With Janmatic brush it was easier to clean animals than with hand brush. The brush removed 5,4 g/min dust from cows and with manual brush the respective value was 3,0 g/min. The vacuum cleaner reduced the dust contents by 40-50 % in the breathing zone of the operator compared with manual brushing. The noise level near the operator's ear was 79-84 d B(A). The number of strokes of the cattle clipper with no load was 3000 strokes/min. The vibration at the clipper handle was high and can cause health problems in continuous operation. The noise level at the operator's ear was 85-89 db(a), which in continuous work requires use of hearing protectors. The cattle clipper is clumsy to use. It is a little more slow to use than the conventional clippers. The dust contents in the operator's breathing zone was nearly the same as with conventional clippers. The durability of the cutting blade was satisfactory, after sharpening it could do 24 cows. The functional performance of the brush was good and that of the clipper was satisfactory. Vihti 20.2. 1985 VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS Koetuttajan ilmoituksen mukaan: Laitteella on määräehdoin kahden vuoden takuu. Saatavana on myös lampaankeritsemisterät. Imuria ei tällöin käytetä. Leikkurin säätöjousi ja -ruuvi on suojattu muovisukalla imusuulakkeen tukkeutumisen estämiseksi. Terien teroitusta on parannettu. Koetuksen aikana on otettu käyttöön titaaninitraattipinnoitetut terät, joiden kestävyys pitäisi olla 10-kertainen tavallisiin teriin verrattuna. 7/1144

SI-yksikölden ja vanhojen yksiköiden muuntotaulukko 51-yksikkö 51-yksikkö 1 N = 0,10 kp 1 kp = 9,81 N 1 kw = 1,36 hv 1 hv = 0,74 kw 1 W = 0.86 kcal/h 1 kcal/h = 1,16 W 1 Nm = 0,10 kpm 1 kpm = 9,81 Nm 1 MJ = 0,28 kwh 1 kwh = 3,60 MJ 1 kj = 0.24 kcal 1 kcal = 4,19 kj 1 MPa = 9,81 kp/cm 2 1 kp/cm2 = 0.10 MPa 1 Pa = 0.10 mm H20 1 mm H20 = 9,81 Pa 1 kpa = 7,51 mm Hg 1 mm Hg = 0,13 kpa 1- g/kwh = 0.74 g/hvh 1 g/hvh = 1.36 g/kwh Etuliitteitä mega = = 1000000 milli = m = 0,001 kilo = = 1000 mikro = = 0,000001 1) Käyttöominaisuudet ja kestävyys arvostellaan seuraavia arvosanoja käyttäen: 1) Bruksegenskaperna och hållbarheten bedöms enligt följande skala: 1) The functional performance and durability ratings are: erittäin hyvä 5 mycket god 5 very good 5 hyvä 4 god 4 good 4 tyydyttävä -- 3 nöjaktig 3 satisfactory 3 välttävä 2 försvarlig 2 fair 2 huono 1 dålig 1 poor 1 Koetus- ja tutkimustulosten vanhenemisen vuoksi sekä väärinkäsitysten ja harhauttavien tietojen välttämiseksi koetus- ja tutkimusselostuksia tai erillisiä koetus- ja tutkimustuloksia ei ole lupa julkaista eikä kirjallisesti esittää ilman tutkimuslaitoksen kussakin tapauksessa erikseen antamaa kirjallista lupaa. Vihdin Kirjapaino Oy, Vihti 1985