Vastaustekniikka Tekninen osio 4
Lakien nimet kirjoitetaan pienellä. Säädöksen ja säännöksen ero: Säädös = yleisnimi kaikille säädöskokoelmassa julkaistaville normeille (lait, asetukset, valtioneuvoston ja ministeriöiden päätökset) Säännös = säädöksen kohta Muistakaa: aa: Säädöksessä (eli myös laissa) säädetään Myös EU-lainsäädäntö säätää Alemman asteisissa normeissa määrätään ja niissä on määräyksiä (esim. työehtosopimuksissa) 5
Nämä kirjoitetaan aina preesensissä: säädetään, määrätään. EI siis on määrätty jne. Persoonattomuus: laissa säädetään, laki itse ei säädä. 6
Laki = eduskunnan hyväksymä säädös Laki jakaantuu Lukuihin Jotka jakautuvat pykäliin Jotka voivat jakautua momentteihin Jotka voivat jakautua kohtiin EU:n asetukset puolestaan jakautuvat Lukuihin Jotka jakautuvat artikloihin (lyh. art.) Jotka jakautuvat kohtiin 7
Asetus Tasavallan presidentin, valtioneuvoston tai ministeriön hallinnollinen säädös. Täsmentävät ja täydentävät lakia. Päätös Valtioneuvoston tai ministeriön tekemä. Yleensä jostakin tietystä poliittisesta asiasta. esim. valtioneuvoston päätös myöntää lupa Itämeren kaasuputkelle. ei välttämättä muuta merkitystä, kuin se, että valtioneuvosto sitoutuu itse johonkin. 8
Pykälä-merkin ( ) käyttö Käytetään yleisesti lain kohtaan viitattaessa. Esim. Oikeustoimilain 31 :n mukaan... Sanaa pykälä ei siis kirjoiteta auki. Pykälän järjestysnumeron jälkeen ei tule pistettä. Pykälän järjestysnumeron ja -merkin väliin kirjoitetaan väli. -merkkiä ei kuitenkaan käytetä, kun viitataan pykälään säädöksen luvun yhteydessä. esim. Rikoslain 2:1:n mukaan... RL 2:1 siis luetaan rikoslain toisen luvun ensimmäinen pykälä. 9
Kun säädös (laki) on jakaantunut lukuihin, luvut on numeroitu. Tämä kirjoitetaan auki seuraavasti: Esim. Rikoslain 2 luvussa... Luetaan kuitenkin rikoslain toisessa luvussa. Ei pistettä järjestysluvun perään. Lukujen sisäinen pykälänumerointi vaihtelee: 1.Todellinen luvuttainen pykälänumerointi 2.Ei-todellinen luvuttainen pykälänumerointi 10
1. Todellinen luvuttainen pykälänumerointi Jokainen luku alkaa 1 :stä. Esim. TSL 1 ei tarkoita mitään, sillä jokainen työsopimuslain luku alkaa 1 :stä. Sen sijaan TSL 3:1 tarkoittaa työsopimuslain kolmannen luvun ensimmäistä pykälää. 2. Ei-todellinen luvuttainen pykälänumerointi Säädös jaettu lukuihin, mutta pykälänumerointi ei ala joka luvussa 1 :stä, vaan laissa on juokseva numerointi läpi koko k säädöksen. Luvun numeroa ei kirjoiteta pykälänumeron eteen Esim. Vuosilomalain 10 11
Momentti Momentti on pykälän alakohta. Kirjoitetaan erottamalla pisteellä pykälän numerosta. Esim. RL 2:3.1 luetaan rikoslain toisen luvun kolmannen pykälän ensimmäinen momentti. Voi kirjoittaa myös rikoslain 2 luvun 3 :n 1 momentti tai RL 2:3:n 1 mom. Jos laissa on juokseva numerointi, kirjoitetaan ilman luvun numerointia, esim. vuosilomalain 2.1 :ssä, joka luetaan toisen pykälän ensimmäisessä momentissa Lyhennetään mom. Ei pistettä momentin järjestysnumeron perään. 12
Kohta Momentti voi jakaantua kohtiin. Kohtien järjestysnumeron eteen ei kirjoiteta pistettä. Lyhennetään k. Kirjoitetaan: RL 5:4.1,1 7.2 :n 1 kohta RL 5:4.1:n 1 k tai RL 5:4.1:n 1-k 13
Yhdelle konseptiriville saa kirjoittaa vain yhden rivin tekstiä. Jos rivillä on kaksi päällekkäistä kirjoitusriviä, vastauksen kohta tulkitaan vastaajalle epäedullisesti tai sitä ei arvostella lainkaan. Marginaalien käyttö Tavallisesti sivun ulkoreunaan on hyvä jättää pari ruutua tyhjää. Jos vastaustila on rajattu, ei marginaalia välttämättä kannata piirtää,,j jos vastaus ei muuten mahdu annettuun tilaan, ellei marginaalia ole erikseen pyydetty jättämään. 14
Jos vastauksen keskelle tulee lisättävää piirrä asteriski (eli pieni tähti ) kohtaan, johon haluat lisätä asian ja lisää asia sivun alareunaan. Muista lisätä piirtämäsi merkki myös sivun alareunaan. Käytä tässä tervettä järkeä: jos asteriskeja alkaa olla useita, vastauksen lukeminen vaikeutuu, mikä voi vaikuttaa pisteisiin. Tenttiin vastataan normaalisti lyijykynällä. Vastausta ei tarvitse kirjoittaa puhtaaksi kuulakärkikynällä. 15