Salon lukion aikuislinja Kaherinkatu 2 24130 SALO rehtori Juha-Markus Koistinen apulaisrehtori Armi Nurmi opintosihteeri Kristiina Kallioniemi 02-778 4391, 044 778 4391 kanslia avoinna: ma to klo 11.00 18.15 pe klo 8.00 15.15 www.salo.fi/aikuislukio www.ylioppilastutkinto.fi Salon lukion aikuislinja YO-KIRJOITUSOPASTE Syksy 2016
2 YLIOPPILASTUTKINTO Laki ylioppilastutkinnon järjestämisestä (672/2005) ja valtioneuvoston asetus (915/2005) sekä lukiolaki (766/2004) säätelevät tutkinnon järjestämistä. Tutkinto järjestetään kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä, yhtaikaa kaikissa lukioissa. Koepäivät ovat tämän oppaan sivulla 19. Tutkinto on suoritettava enintään kolmen ajallisesti perättäisen tutkintokerran aikana. Tutkinnon suorittamisen katsotaan aloitetuksi, kun opiskelija ilmoittautuu ensimmäisen kerran tutkintoon, pakolliseen tai ylimääräiseen kokeeseen. Tutkinnon kirjalliset kokeet on suoritettava kuuden tunnin kuluessa. Jos kokelas suorittaa kaksi lyhyeen oppimäärään perustuvaa kielikoetta samana koepäivänä, hänellä on näiden kokeiden suorittamiseen aikaa yhteensä kahdeksan tuntia. Kielten kuullunymmärtämiskokeet järjestetään kolmena koepäivänä. Yksi kuullunymmärtämiskoe on yhteensä noin yhden tunnin pituinen. PAKOLLISET JA YLIMÄÄRÄISET KOKEET Ylioppilastutkinnossa on suoritettava pakollisena neljä koetta. Äidinkielen koe sekä kolme koetta seuraavista neljästä Yksi toisen kotimaisen kielen koe Yksi vieraan kielen koe Yksi matematiikan koe Yksi reaaliaineissa järjestettävä koe Yhden kokeen on oltava vaativamman tason koe. Kokelas, jonka tutkinto on kesken, ei voi jättää tutkinnosta pois jo suoritettuja kokeita, eikä vaihtaa ylimääräistä pakolliseksi tai päinvastoin. Pakollisten kokeiden lisäksi kokelas voi osallistua yhteen tai useampaan ylimääräiseen kokeeseen. Tutkintoon saa kuulua vain yksi saman oppiaineen koe. Kokeet laaditaan kussakin oppiaineessa pakollisten ja syventävien kurssien oppimäärien perusteella. Matematiikassa, toisessa kotimaisessa kielessä ja vieraissa kielissä järjestetään vaativuudeltaan kahden eri tason kokeet. Kokelas saa lukio-opinnoistaan riippumatta valita, kumman tason mukaiseen kokeeseen hän edellä mainituissa aineissa osallistuu. Toisessa kotimaisessa kielessä ja vieraassa kielessä vaativammalla kokeella tarkoitetaan peruskoulun ala-asteelta alkavan kaikille yhteisen kielen (A-kielen) oppimäärään perustuvaa koetta.
3 Lautakunnan yleiset määräykset ja ohjeet sekä ainekohtaiset määräykset ovat luettavissa lautakunnan verkkosivuilta www.ylioppilastutkinto.fi Tutustu huolellisesti ylioppilastutkintolautakunnan kirjeeseen Hyvä syksyn 2016 ylioppilaskokelas. Kirje on nähtävänä ja tulostettavissa lautakunnan verkkosivuilta www.ylioppilastutkinto.fi OSALLISTUMISOIKEUS Lukion opiskelija Lukion oppimäärää suorittava opiskelija osallistuu ylioppilastutkintoon suorittaakseen tutkinnon. Ylioppilastutkintoon osallistuminen edellyttää, että lukion oppimäärää suorittava on ennen osallistumista tutkintoon kuuluvaan kokeeseen opiskellut lukiolain 10 :ssä tarkoitetun tuntijaon mukaiset pakolliset kurssit aineessa, jonka kokeeseen hän osallistuu. Reaaliaineen kokeeseen aineessa, jossa ei ole yhtään pakollista kurssia, lukion oppimäärää suorittava voi osallistua opiskeltuaan kaksi aineen lukiokurssia. Jos vieraan kielen koe perustuu oppimäärään, jossa ei ole pakollisia kursseja, lukion oppimäärää suorittava voi osallistua kokeeseen opiskeltuaan kolme lukiokurssia. Rehtorin tehtävänä on tutkia, täyttääkö kokelas kokeisiin osallistumiselle säädetyt edellytykset. Rehtori voi evätä osallistumisen ylioppilastutkintoon tai siihen kuuluvaan kokeeseen, jos kokelas ei täytä ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetun lain 4 :ssä osallistumiselle säädettyjä edellytyksiä. Rehtorin tulee antaa osallistumisoikeuden epäämisestä perusteltu kirjallinen päätös. Lukion rehtorin päätökseen, jolla rehtori on evännyt osallistumisoikeuden ylioppilastutkintoon tai siihen kuuluvaan kokeeseen, saa kirjallisesti hakea oikaisua aluehallintovirastolta. Aluehallintoviraston päätökseen asiassa haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Jos tutkintoon ilmoittautunut kokelas ei täytä säädettyjä osallistumisehtoja, rehtori on välittömästi kirjallisten kokeiden päätyttyä velvollinen ilmoittamaan asiasta lautakunnalle. Koe, johon kokelas on ilmoittautunut mutta johon hän ei ole saanut osallistumisoikeutta, poistetaan lautakunnassa kokelaan aineyhdistelmästä. Tätä ei katsota kokeen yrityskerraksi. Muu kuin lukion opiskelija 1) Ulkomaisen lukion oppimäärän suorittanut Ulkomaisen lukion suorittanut henkilö voi osallistua tutkintoon ja siihen kuuluviin kokeisiin, jos hänen suorittamansa lukion oppimäärän voi laajuudeltaan katsoa vastaavan suomalaisen lukion oppimäärää (koulutusaika yhteensä 12 vuotta). 2) Suomalaisen lukion oppimäärän aineopiskelijana osittain suorittanut henkilö Henkilö, joka ei ole suorittanut ylioppilastutkintoa, voi suorittaa tutkintoon kuuluvia kokeita erillisinä. Erillisistä kokeista ei muodostu ylioppilastutkintoa, eikä niitä voi sisällyttää tutkintoon.
4 Ylioppilastutkinnon erilliseen kokeeseen saa osallistua henkilö, joka ennen kokeeseen osallistumista on opiskellut vähintään asianomaisen oppiaineen pakolliset lukiokurssit. 3) Ammatillisen tutkinnon suorittanut Henkilöllä on ammatillisen tutkinnon perusteella oikeus osallistua ylioppilastutkintoon ja siihen kuuluviin kokeisiin ilman lisäopintoja, jos ammatillinen tutkinto on edellyttänyt vähintään kahden ja puolen vuoden opintoja. Jos kokelas on suorittanut kaksivuotisen ammatillisen perustutkinnon, joka perustuu perusopetuksen oppimäärään, häneltä vaaditaan, että hän on opiskellut vähintään kaksi pakollista lukiokurssia niissä oppiaineissa, joiden kokeisiin hän haluaa osallistua. Jos oppiaineessa ei ole kahta pakollista lukiokurssia, edellytetään vähintään kahden lukiokurssin opiskelua kyseessä olevassa oppiaineessa. Kaksivuotisten perusopetuksen oppimäärään perustuvien saman alan ammatillisten perusopintojen perusteella tutkintoon tai sen kokeisiin osallistuvalle henkilölle lautakunta määrää hakemuksesta vaadittavat lisäopinnot. Oppisopimuskoulutuksen suorittaneen henkilön on pyydettävä lautakuntaa määräämään lisäopinnot, jotka ovat vähintään samat kuin kahden vuoden opintoja edellyttäneen ammatillisen tutkinnon suorittaneelta vaadittavat lisäopinnot. Muualla kuin Suomessa suoritetun ammatillisen tutkinnon perusteella osallistumisoikeutta hakevan henkilön on hankittava Opetushallitukselta lausunto ulkomaisesta ammatillisesta tutkinnosta. Lausunto toimitetaan lukion rehtorille ilmoittautumisen yhteydessä. Lukion rehtori ratkaisee osallistumisoikeutta koskevan asian ylioppilastutkintolain 4 :n mukaisesti. Osallistumisoikeutta hakevalla henkilöllä on oikeus hakea muutosta ylioppilastutkintolain 15 :n mukaisesti. Ammatillisen tutkinnon suorittaneen osallistumisajankohta Kahden ja puolen vuoden opintoihin perustuvaa ammatillista tutkintoa suorittava henkilö voi osallistua ylioppilastutkintoon opintojen ollessa vielä kesken. Häneltä edellytetään kuitenkin vähintään puolentoista vuoden laajuisia ammatillisia opintoja ennen tutkintoon osallistumista. YLIOPPILASTUTKINTOTODISTUS Niille kokelaille, jotka on hyväksytty pakollisissa kokeissa ja jotka saavat lukion päättötodistuksen tai vastaavan todistuksen ammatillisen tutkinnon suorittamisesta, lautakunta antaa ylioppilastutkintotodistuksen. Kokelaalle, joka on hyväksytysti suorittanut tutkinnon pakolliset kokeet mutta jolla ei vielä ole oikeutta saada lukion päättötodistusta tai muuta vastaavaa todistusta, ei anneta ylioppilastutkintotodistusta. Rehtorin tulee kirjallisesti ilmoittaa lautakunnalle, kun kokelas on saavuttanut oikeuden lukion
5 päättötodistukseen. Lautakunta toimittaa kokelaan ylioppilastutkintotodistuksen lukioon. Todistus lähetetään siihen lukioon, jossa kokelas on suorittanut lukioopintonsa loppuun, vaikka ylioppilastutkinto olisikin suoritettu eri lukiossa. TUTKINTOON ILMOITTAUTUMINEN Ilmoittautuminen syksyn 2016 tutkintoon on tehtävä kirjallisesti 5.6.2016 mennessä. Ilmoittautuminen kevään 2017 tutkintoon on tehtävä kirjallisesti 23.11.2016 mennessä. Rehtorin hyväksymä ilmoittautuminen voidaan peruuttaa kirjallisesti samoihin määräaikoihin mennessä. Syksyn tutkinnon kokeisiin osallistuneet voivat ilmoittautua seuraavaan kevään tutkintoon syksyn tutkintotulosten selvittyä, kuitenkin viimeistään joulukuun 1. päivänä. Ammatillisen tutkinnon suorittaneiden tulee jättää oikeaksi todistettu jäljennös ammatillisesta tutkintotodistuksestaan aikuislukion kansliaan ensimmäistä kertaa ylioppilaskirjoituksiin ilmoittautuessaan. Täytä ilmoittautumislomake huolellisesti. Kokeen valinta pakolliseksi tai ylimääräiseksi on sitova koko tutkinnon osalta. Paneudu mahdolliseen tutkinnon hajautukseesi. Muista, että suunnitelmasi täytyy mahdollistaa ylioppilaaksi tulo kolmen perättäisen tutkintokerran aikana. Lääkärintodistukset, lukitodistukset, selvitykset vieraskielisyydestä ja muut puoltolauseet Jos kokelaalla on vamma taikka luku- tai kirjoitushäiriö, hänen kokeensa voidaan järjestää poikkeavasti. Sama koskee kokelasta, joka on sairauden tai siihen rinnastettavan syyn vuoksi estynyt suorittamasta kokeita samalla tavalla kuin muut kokelaat. Ylioppilastutkintolautakunta päättää järjestelyjen käytöstä kokelaan tai hänen huoltajansa tekemän hakemuksen perusteella. Jos ylioppilaskokelaalla on sairaus tai vamma ja kokelas tai hänen huoltajansa haluaa, että se otetaan ylioppilastutkinnossa huomioon, kokelaan tulee hankkia lääkärintodistus tai muu asiaa selvittävä puoltolause. Jos kokelaan erityisen vaikea elämäntilanne halutaan otettavaksi ylioppilastutkinnossa huomioon, siitä tulee hankkia selvitys tai puoltolause. Jos kokelaan suoritukseen on vaikuttanut haitallisesti suorituskykyä tilapäisesti heikentävä sairaus tai muu vastaava seikka, lukion tulee lähettää lautakunnalle kokelaan tai hänen huoltajansa jättämä lääkärintodistus sairaudesta, lukitodistus, selvitys vieraskielisyydestä tai muu asiaa selvittävä puoltolause. Lähettämiseen tulee olla kokelaan suostumus. Lautakunta on antanut erilliset määräykset lääkärintodistusten, lukitodistusten, vieraskielisyyttä koskevien selvitysten ja muiden puoltolauseiden sekä kuulovamman ottamisesta huomioon ylioppilastutkinnossa. Lukion on toimitettava lautakuntaan kaikki erityisjärjestelyhakemukset kevään tutkinnon osalta viimeistään 23. marraskuuta ja syksyn tutkinnon osalta viimeistään 23. huhtikuuta. Hakemus- ja lausuntolomakkeiden tulee olla
6 lausuntohetkellä voimassa olevia ylioppilastutkintolautakunnan hyväksymiä lomakkeita. Ilmoittautumisen yhteydessä vireille pantua erityisjärjestelyhakemusta, josta puuttuu lausuntoja tai johon tarvitaan lisätietoja, tulee täydentää ensi tilassa, kevään tutkinnon osalta kuitenkin viimeistään 20. tammikuuta ja syksyn tutkinnon osalta viimeistään 20. elokuuta. Lukitodistukset Jos ylioppilaskokelaalla on lukihäiriö ja kokelas tai hänen huoltajansa haluaa, että lukihäiriö otetaan ylioppilastutkinnossa huomioon, hänen tulee hankkia asiasta lukihäiriötä koskeva selvitys. Se toimitetaan lautakunnalle ilmoittautumisen yhteydessä. Kokelaan tutkintotodistukseen ei tule merkintää lukitodistuksesta eikä ylioppilastutkintolautakunnan määräysten mukaisista erityisjärjestelyistä. Lausunto lukihäiriöstä ja erityisjärjestelyhakemus on kirjoitettava lautakunnan laatimiin lomakkeisiin. Lausuntojen tulee olla pääsääntöisesti lukioaikana hankittuja. Lukiohäiriöstä ja sen vaikeusasteesta antaa lausunnon lukihäiriöön perehtynyt erityisopettaja, lukihäiriöön perehtynyt psykologi tai lukihäiriöön perehtynyt puheterapeutti. Erityisopettajan tulee täyttää peruskoulun erityisopettajan virkaan säädetyt kelpoisuudet. Lausunnon ensimmäisen sivun täyttää kaikilta osin lukitutkimuksen suorittaja (lukihäiriöön perehtynyt erityisopettaja, psykologi, puheterapeutti). Toisen sivun täyttämisestä ja tietojen hankkimisesta huolehtii lukio. Lomakkeen allekirjoittavat ne lukion opettajat, jotka ovat antaneen lausunnon (vähintään kahden eri aineryhmän opettajan lausunto). Koetilanteen erityisjärjestelyjen myöntämisen edellytyksenä on keskivaikean tai vaikean lukihäiriön lisäksi se, että kokelas on saanut lausunnot kolmelta lausunnonantajalta: lukitutkimuksen suorittajalta ja kahdelta opettajalta. Myös silloin kun kokelas ei hae erityisjärjestelyjä tai lukihäiriö on lievä, tarvitaan asiantuntijalausunto erityisopettajalta, psykologilta tai puheterapeutilta ja opettajilta jos kokelas haluaa, että lukihäiriö otetaan huomioon ylioppilastutkinnon lopullisista arvosanoista päätettäessä. Lausuntojen hankkimiseen tulee ryhtyä ajoissa, jotta hakemus tai lausunto voidaan lähettää lautakunnalle sen edellyttämän aikataulun mukaisesti. Lausunnot on toimitettava aikuislukion kansliaan. Lomakkeita saa kansliasta. Koetilanteen erityisjärjestelyt Ennen kuin kokelas ryhtyy hakemaan lautakunnalta erityisjärjestelyjä, hänen on neuvoteltava tarvittavista erityisjärjestelyistä sekä niiden toteuttamismahdollisuuksista lukion rehtorin ja muiden mahdollisten asiantuntijoiden kanssa.
7 Keskivaikean tai vaikean lukihäiriön perusteella lukio voi ohjata kokelaan hakemaan erityisjärjestelyä tutkinnon suorittamista varten. Kyseeseen tulevia järjestelyjä ovat lukihäiriön vaikeuden ja luonteen mukaan - pitkätaukoinen kuullunymmärtämiskokeen äänite - lisäaika kuullunymmärtämiskokeen lopussa - lisäaika kirjallisessa kokeessa - erillinen koetila - oikeus käyttää vastausten kirjoittamiseen tietokonetta erillisessä koetilassa - isokirjaimiset tehtävät. Lukilausunnon vaikutus arvosanaan Lautakunnan lukivaliokunta käy läpi lukihäiriöstä kärsivien kokelaiden lausunnot ja tarkistaa tulosten valmistuttua näiden kokelaiden saamat arvosanat. Kokelaan ylioppilastutkinnon kokeesta saamaa pistemäärää ei koroteta lukihäiriölausunnon perusteella. Arvosanan nostamista harkittaessa otetaan huomioon kokelaan häiriön vaikeusaste sekä hänen saamansa pistemäärän ja seuraavan arvosanan alarajan välinen piste-ero. Arvosanamuutos on mahdollinen yhdessä kokeessa, mutta vain silloin kun pistemäärä sijoittuu riittävän lähelle ylempää arvosanaa. Kokelas voi halutessaan esittää lautakunnalle toivomuksen korotuksen kohdistamisesta tiettyyn kokeeseen. Jos kokelaalle on myönnetty koetilanteessa erityisjärjestelyjä, lukilausunto otetaan jälkikäteen huomioon vain poikkeustapauksissa lopullista arvosanaa määrättäessä. Ylioppilastutkintolautakunnan lukivaliokunnan toimintaperiaatteen mukaan tällainen poikkeustapaus on tilanne, jossa kokelas erityisjärjestelyistä huolimatta on tullut hylätyksi jossakin kokeessa tai joissakin kokeissa. Erityisjärjestelyjen lisäksi arvosanamuutos on tällaisessa tapauksessa mahdollinen yhdessä kokeessa, jos pistemäärä sijoittuu lähelle approbaturarvosanaa. Suomi/ruotsi toisena kielenä koe Äidinkielen koe voi olla oppimäärään suomi tai ruotsi toisena kielenä perustuva koe, jos kokelaan oma äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame tai jos kokelas on viittomakieltä äidinkielenään tai ensikielenä käyttävä. Suomi/ruotsi toisena kielenä koe suoritetaan äidinkielen kokeen esseekokeen koepäivänä. Osallistumisoikeutta suomi/ruotsi toisena kielenä kokeeseen ei tarvitse hakea ylioppilastutkintolautakunnalta. Ilmoittautumistietojen saavuttua lukioista ylioppilastutkintolautakunta tarkistaa väestörekisteristä kokelaan osallistumisoikeuden (äidinkielen). Vieraskielinen kokelas Jos ylioppilaskokelaan äidinkieli on muu kuin se kieli, jolla hän suorittaa ylioppilastutkinnon tai erillisen kokeen, tai äidinkieli on muu kuin se kieli, jolla hän suorittaa äidinkielen kokeen, taikka kokelaan koesuoritusta on heikentänyt jokin muu erityisen painava peruste, lautakunta voi ottaa tämän arvostelussa huomioon. Jokin muu erityisen painava peruste on esimerkiksi se, että kokelas on käynyt pitkään koulua ulkomailla. Vieraskieliseksi voidaan katsoa myös syntymäkuuro tai varhaislapsuudessa kuuroutunut kokelas.
8 Selvitys vieraskielisyydestä Jos kokelas on vieraskielinen ja hän haluaa, että tämä otetaan huomioon arvostelussa, lukion tulee toimittaa lautakuntaan selvitys vieraskielisyydestä. Selvitys tulee kirjoittaa lautakunnan laatimaan lomakkeeseen. Selvityksen lähettämiseen tulee olla kokelaan tai hänen huoltajansa suostumus. Selvitys toimii puoltolauseena, mutta haluttaessa siihen voi liittää myös muun puoltolauseen, esimerkiksi opettajan lausunnon kokelaan vieraskielisyyden asteesta tai vieraskielisyyden vaikutuksesta kokelaan koulumenestykseen. Lukio toimittaa selvityksen vieraskielisyydestä lautakuntaan kokelaan osallistuessa ensimmäisen kerran ylioppilastutkintoon. Selvitys toimitetaan kevään tutkinnon osalta viimeistään 23. marraskuuta ja syksyn tutkinnon osalta viimeistään 23. huhtikuuta. Kuulovammaiset kokelaat Kuulovamman perusteella kyseeseen tulevia järjestelyjä kielten kuullunymmärtämiskokeissa ovat seuraavat: - istumapaikan sijoittaminen äänentoistolaitteisiin nähden mahdollisimman edulliseen kohtaan (ei tarvitse hakea lupaa lautakunnalta) - erityisjärjestelyt erillisessä huoneessa (lievä, keskivaikea tai vaikea kuulovamma, haetaan lupaa lautakunnalta) - pitkätaukoinen kuullunymmärtämiskokeen äänite ja lisäaika kuullunymmärtämiskokeen lopussa (keskivaikea tai vaikea kuulovamma, haetaan lupaa lautakunnalta). Ylioppilastutkintolautakunta päättää koetilanteen erityisjärjestelyjen käytöstä kokelaan tai hänen huoltajansa tekemän hakemuksen perusteella. Hakemuksesta on käytävä ilmi, että rehtoria on asiassa kuultu ja että hän on valmis huolehtimaan haettavien erityisjärjestelyjen toteuttamisesta. Jos keskivaikeasti tai vaikeasti kuulovammainen kokelas ei pysty selviytymään kuullunymmärtämiskokeista erityisjärjestelyin, hän voi pyytää erikoislääkärin lausunnon (audiologi, foniatri tai korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri) perusteella lautakunnalta vapautusta kuullunymmärtämiskokeista. Myös kuuro ja syntymäkuuro kokelas vapautetaan hakemuksesta kuullunymmärtämiskokeista. Kuulovammainen kokelas, joka ei ole hakenut erityisjärjestelyjä tai vapautusta kuullunymmärtämiskokeista, voi pyytää, että kuulovamma otetaan huomioon ylioppilastutkinnon kokeiden lopullista arvosanaa määritettäessä. Lukion tulee tällöin lähettää lautakunnalle kokelaan tai hänen huoltajansa jättämä lääkärintodistus kuulovammasta. Rekisteriote Kokelaalle, joka suorittaa ylioppilastutkintoa yhtä useammalla tutkintokerralla, annetaan pyynnöstä ylioppilastutkintorekisterin ote, josta hänen suorituksensa ilmenevät. Otteeseen merkitään kokelaan kullakin tutkintokerralla suorittamat pakolliset ja ylimääräiset kokeet sekä kunkin kokeen arvosana ja pistesumma.
9 Tietojen luovuttaminen Sekä lautakunnalla että lukiolla on oikeus antaa ylioppilaiden nimet julkaistavaksi sen jälkeen, kun lautakunta on lähettänyt koululle tutkinnon tulostiedot ja tietojen oikeellisuus on varmistettu. Jos et halua nimeäsi julkaistavan, sinun tulee pyytää sekä koulua että lautakuntaa poistamaan nimesi julkaistavaksi tarkoitetusta nimilistasta. Pyyntö on esitettävä hyvissä ajoin ennen tulosten valmistumista. Koululla ei ole lupaa julkaista arvosanatietojasi ilman suostumustasi. Ilmoittautuminen kirjoituksiin on aina sitova. Koe johon oppilas on ilmoittautunut, mutta jää saapumatta tai ei jätä paperia, katsotaan yrityskerraksi. Vain lautakunta voi erillisestä anomuksesta myöntää poikkeuslupia. Arvosanat: laudatur (L) 7 p, eximia cum laude approbatur (E) 6 p, magna cum laude approbatur (M) 5 p, cum laude approbatur (C) 4 p, lubenter approbatur (B) 3 p, approbatur (A) 2 p, improbatur (0). Yleisarvosanaa ei merkitä, ei myöskään pistemäärien summaa. KOKEEN UUSIMINEN JA TUTKINNON TÄYDENTÄMINEN 1) Hyväksytyn kokeen uusija Ylioppilastutkinnon kokeen hyväksytysti suorittanut saa uusia kokeen yhden kerran. Hyväksytyn kokeen uusimisella ei ole aikarajaa. Myös kokeen, josta lautakunta on antanut arvosanan laudatur, saa uusia. 2) Hylätyn kokeen uusija Pakollisen hylätyn kokeen saa uusia kaksi kertaa tätä tutkintokertaa välittömästi seuraavien kolmen tutkintokerran aikana. Siten, jos kokelas ajoittaa tutkinnon suorittamisen kolmeen perättäiseen tutkintokertaan ja tulee hylätyksi jossakin pakollisessa kokeessa viimeisellä näistä tutkintokerroista, hän saa uusia hylätyn kokeensa vielä kaksi kertaa kolmen seuraavan tutkintokerran aikana. Pisimmillään tutkinnon suorittaminen voi siis ulottua kuuteen tutkintokertaan. Jollei tutkintoa ole säädetyssä ajassa suoritettu, on tutkinto kokonaisuudessaan uusittava. Hylättyä koetta uusiva ei voi ottaa uusia koeaineita tutkintoonsa (esim. ylimääräisiä aineita). Jos kokelas on hylätty pakollisessa vaativamman tason kokeessa, hän saa hylättyä koetta uusiessaan osallistua saman oppiaineen lyhyemmän oppimäärän kokeeseen. Lyhyempään oppimäärään perustuvan kokeen suorittaminen katsotaan alkuperäisen kokeen uusimiseksi. Siten kokelas, joka esimerkiksi on hylätty pakollisessa pitkässä matematiikan kokeessa, voi hylättynä kokeena uusia lyhyen matematiikan kokeen. Tason vaihtaminen edellyttää kuitenkin, että kokelaan pakollisiin kokeisiin sisältyy yksi vaativamman tasoinen koe. Jos kokelas, jonka äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame, on osallistunut äidinkielen kokeeseen mutta tullut siinä hylätyksi, hän saa halutessaan uusia hylätyn kokeen osallistumalla suomi toisena kielenä kokeeseen.
10 Hylätyksi katsotaan myös sellainen koe, johon kokelas on ilmoittautunut, mutta jäänyt siihen ilman erityisen painavaa syytä saapumatta tai jota kokelas ei ole jättänyt arvosteltavaksi. Jos hylätty pakollinen koe on kompensoitu, sen saa uusia kaksi kertaa ilman aikarajaa. Myös hylätyn ylimääräisen kokeen saa uusia kaksi kertaa ilman aikarajaa. 3) Tutkinnon täydentäjä Ylioppilastutkinnon suorittaneella henkilöllä on oikeus täydentää tutkintoaan kokeilla, joihin hän ei ole aikaisemmin osallistunut. Tutkintoa voi täydentää saman oppiaineen eritasoisella kokeella. Tutkinnon täydentäminen on mahdollista sen jälkeen, kun tutkinto on suoritettu. Täydentämisen ajankohtaa ei muutoin ole rajoitettu. KOMPENSAATIO Ylioppilastutkinto tulee suoritetuksi pakollisessa kokeessa annetun hylätyn arvosanan estämättä, jos arvosana ei ylioppilastutkintolautakunnan vahvistamien perusteiden mukaan estä tutkintotodistuksen antamista eikä kokelas ole kirjallisesti kieltänyt hylätyn arvosanan merkitsemistä todistukseen. Menettelyä kutsutaan kompensaatioksi. Ellei kokelas halua kompensaatiota suoritettavan, hänen on annettava asiasta kirjallinen ilmoitus lukiolle, joka toimittaa sen edelleen lautakunnalle. Ilmoituksen on oltava lautakunnassa kevään tutkinnossa viimeistään 15. toukokuuta ja syksyn tutkinnossa viimeistään 31. lokakuuta. Keskeytynyttä koetta ei voi kompensoida. Lautakunta noudattaa yleisessä kompensaatiossa seuraavia perusteita. Hylätyt suoritukset on eri oppiaineissa tason mukaan jaettu neljään luokkaan, joista käytetään merkintöjä i+, i, i- ja i=. Kokelaan kustakin hyväksytystä kokeesta saamasta arvosanasta annetaan kompensaatiopisteitä seuraavasti: laudatur 7, eximia cum laude approbatur 6, magna cum laude approbatur 5, cum laude approbatur 4, lubenter approbatur 3 ja approbatur 2. Kokelaan saamat kompensaatiopisteet lasketaan yhteen, jolloin 12 kompensaatiopistettä kompensoi hylätyn arvosanan, jos se on i+, 14 i:n, 16 i-:n ja 18 i=:n. VIRHEET, TARKISTUSPYYNNÖT, MUUTOKSENHAKU Tarkistusarvostelu: Ylioppilastutkintolautakunnan päätökseen, jolla koesuoritus on arvosteltu, saa hakea lautakunnalta tarkistusarvostelua. Hakemuksen voi tehdä kokelas, alle 18-vuotiaan kokelaan huoltaja tai koesuorituksen valmistavasti arvostellut opettaja. Kokelas voi 14 päivän kuluessa päätösten saavuttua tuoda rehtorille kirjallisen tarkistuspyynnön. Tarkistusarvostelusta perii lautakunta opetus- ja kulttuuriministeriön määräämän maksun, joka palautetaan oppilaalle, jos arvostelu muuttuu (50 ).
11 Muutoksenhaku ylioppilastutkintolautakunnan päätökseen: Ylioppilastutkintolautakunnan päätökseen haetaan muutosta valittamalla Helsingin hallinto-oikeudelle siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään, jollei jäljempänä tai muualla laissa toisin säädetä. Ylioppilastutkintolautakunnan päätökseen, jolla koesuoritus on arvosteltu, ei saa hakea muutosta valittamalla. Tarkistusarvostelun tulokseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Muutoksenhaku rehtorin päätökseen: Lukion rehtorin päätökseen, jolla rehtori on evännyt osallistumisoikeuden ylioppilastutkintoon tai siihen kuuluvaan kokeeseen saa kirjallisesti hakea oikaisua aluehallintovirastolta. Aluehallintoviraston päätökseen tässä momentissa tarkoitetussa asiassa haetaan muutosta valittamalla hallintooikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. VILPPI KOKEISSA JA TUTKINTOJÄRJESTYKSEN RIKKOMINEN Kokelas, joka syyllistyy vilpilliseen menettelyyn tai vilpin yritykseen taikka avustaa siinä tai muutoin törkeästi rikkoo järjestystä, menettää oikeutensa osallistua kokeisiin kyseisenä tutkintokertana. Kokeet, joihin, kokelas on samalla tutkintokerralla ilmoittautunut, katsotaan hylätyiksi. Ennen edellä tarkoitetun seuraamuksen määräämistä kokelaalle on ilmoitettava, mistä teosta häntä epäillään, häntä on kuultava todistajan läsnä ollessa ja asiasta on hankittava muu tarpeellinen selvitys. Päätökseen, jolla lukion rehtori on määrännyt seuraamuksen, kokelas voi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Päätös pannaan täytäntöön tehdystä valituksesta huolimatta, jollei valitusviranomainen kiellä täytäntöönpanoa. Valitus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Matkapuhelimet ja muut tekniset laitteet, paitsi lautakunnan sallimat apuvälineet, ovat kiellettyjä. Niiden tuominen koetiloihin on lautakunnan määräysten vastaista, samoin kokeesta poistuminen ennen sallittua aikaa. KOKEESEEN SAAPUMATTA JÄTTÄMINEN Jos olet ilmoittautunut, mutta jäänyt saapumatta kokeeseen ilman erityisen painavaa syytä tai jos et jätä koesuoritusta arvosteltavaksi, katsotaan koe keskeytyneeksi ja hylätyksi. TULOKSET Lautakunta lähettää tutkintotulokset heti niiden valmistuttua kaikille lukioille yhtä aikaa. Kevään tutkinnon tulokset lähetetään viimeistään 25. toukokuuta, syksyn tutkinnon tulokset viimeistään 23. marraskuuta. Käytännössä ne tulevat joitakin päiviä aikaisemmin ja ovat saatavissa kansliasta tulosten saapumispäivänä.
12 YLIOPPILASTUTKINTOTODISTUKSEN TOIMITTAMINEN Rehtorin tulee kevään tutkinnon osalta ilmoittaa lautakunnalle viimeistään 5. toukokuuta ja syksyn tutkinnon osalta viimeistään 4. marraskuuta, ketkä lukion opiskelijoista eivät saa päättötodistusta. Samalla rehtori myös ilmoittaa, ketkä ammatillisen tutkinnon perusteella ylioppilastutkintoon osallistuneista kokelaista eivät vielä saa todistusta ammatillisesta tutkinnostaan. Huolehdi, että opintosuorituksesi mahdollistaa yo-tutkintotodistuksen saamisen. TUTKINTOMAKSUT Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt tutkintomaksujen suuruuden. Perusmaksu on 14 ja ainekohtainen maksu on 28, joka maksetaan jokaisesta aineesta, johon on ilmoittautunut. Kokelas, joka osallistuu samaan tutkintoon useassa kokelaslajissa, maksaa vain yhden perusmaksun. Perusmaksu osallistumisesta ylioppilastutkintoon maksetaan jokaiselta tutkintokerralta. AINEKOHTAISIA OHJEITA Lue ja noudata aina huolellisesti ainekohtaisia työohjeita tehtävänantovihoissa. Tehtävänantovihoissa annetut ohjeet ovat ensisijaisia. Tutkinnon kirjalliset kokeet on suoritettava kuuden tunnin kuluessa. Jos kokelas suorittaa kaksi lyhyeen oppimäärään perustuvaa kielikoetta samana koepäivänä, hänellä on näiden kokeiden suorittamiseen aikaa yhteensä kahdeksan tuntia. Kielten kuullunymmärtämiskokeet järjestetään kolmena koepäivänä. Yksi kuullunymmärtämiskoe on yhteensä noin yhden tunnin pituinen. Äidinkieli Äidinkielen koe on kaksiosainen: siihen kuuluvat tekstitaidon koe ja esseekoe. Kokeet järjestetään eri koepäivinä. Äidinkielen arvosana määräytyy näissä kokeissa saadun painotetun pistesumman perusteella. Ylioppilastutkintolautakunta päättää kunakin tutkintokertana arvosanojen pisterajat. Jos kokelas jättää saapumatta jompaankumpaan äidinkielen kokeen koetilaisuuteen, katsotaan kokonaissuoritus keskeytyneeksi eikä kompensaatio ole mahdollinen. Kokelaan on koetta uusiessaan suoritettava kokeen molemmat osat uudelleen. Tekstitaidon koe Tekstitaidon kokeessa tutkitaan kokelaan kriittistä ja kulttuurista lukutaitoa ja kielellistä ilmaisukykyä. Tekstitaidolla tarkoitetaan kokelaan taitoa eritellä, tulkita, arvioida, hyödyntää ja tuottaa erilaisia tekstejä tietoisena niiden tavoitteista ja konteksteista. Siihen kuuluu myös taito tehdä havaintoja tekstin ilmaisukeinoista ja soveltaa taitojaan sekä tekstin vastaanottamiseen että tuottamiseen. Tekstitaidon koe on kuuden tunnin mittainen. Koetilaisuudessa kokelaille jaetaan A4-kokeinen, enintään kahdeksansivuinen vihkonen, joka sisältää tehtävänannot ja aineiston. Aineistona on asiatekstejä esimerkiksi artikkeleita, uutisia, mielipidekirjoituksia, katkelmia tietoteoksista ja kaunokirjallisia tekstejä.
13 Aineisto voi koostua myös pelkästään asiatekstimateriaalista tai pelkästään kaunokirjallisesta materiaalista. Aineistona voi olla yksi laajahko teksti, 2 4 lyhyehköä tekstiä tai suppea valikoima aivan lyhyitä toisiinsa liittyviä tekstejä. Tekstit voivat olla itsenäisiä kokonaisuuksia tai katkelmia laajemmasta teoksesta. Tehtäviä on viisi, ja kokelas saa tehdä niistä enintään kolme. Tehtävät liittyvät pohjatekstin tai tekstien merkityksiin, rakenteisiin, ilmaisuun, tematiikkaan, vastaanottoon ja kontekstiin sekä niiden välisiin suhteisiin. Tehtävänä voi myös olla tiettyyn tarkoitukseen tähtäävän, aineistoon pohjaavan lyhyehkön kirjoituksen laatiminen. Kokelas voidaan ohjata esimerkiksi kommentoimaan tai tiivistämään pohjatekstiä. Arvostelussa kiinnitetään huomiota sekä vastausten asiasisältöön että ilmaisuun. Kunkin vastauksen sopiva pituus on 1 2 konseptisivua. Vastaukset voidaan kirjoittaa samalle konseptiarkille. Uusi vastaus on aloitettava uudelta sivulta. Vastaukset jätetään arvosteltaviksi selvästi ja siististi kirjoitettuina. Erillistä puhtaaksikirjoitusta muste- tai kuulakynällä ei tarvita. Kokelaan on selvästi yliviivattava koetilaisuudessa ne suoritukset, joita hän ei halua arvosteltaviksi. Myös suoritusten luonnosteluun käytetyt paperit on yliviivattava. Esseekoe Esseekokeessa tutkitaan kokelaan yleissivistystä, ajattelun kehittyneisyyttä, kielellistä ilmaisukykyä ja kokonaisuuksien hallintaa. Esseekoe on kuuden tunnin mittainen. Koetilaisuudessa kokelaille jaetaan A4- kokoinen, enintään 16-sivuinen vihkonen, joka sisältää tehtävänannot ja aineiston. Aineistona on asiatekstejä, kaunokirjallisia tekstejä sekä mahdollisesti muuta aineistoa, esimerkiksi kuvia, tilastoja tai taulukoita. Kokeessa on vähintään 12 tehtävää, joista kokelas valitsee yhden. Osa tehtävistä on aineistopohjaisia. Tehtävät määritetään tehtävänantoina; tehtävänantona voi olla myös pelkkä otsikko. Tehtävänannossa voidaan lisäksi ilmoittaa, millaiseen tarkoitukseen teksti on suunniteltava kirjoitettavaksi. Kirjoitustehtävien aiheet voivat liittyä paitsi äidinkielen ja kirjallisuuden oppisisältöihin myös laajemmin lukiolaisen yleissivistykseen ja elämäntuntemukseen. Kirjoituksen näkökulma voidaan määrätä tehtävänannossa, mutta usein kirjoittajan on mahdollista itse valita näkökulmansa. Arvosteltaviksi tarkoitetut lopulliset suoritukset jätetään selvästi ja siististi kirjoitettuina. Kokeessa käytetään lyijykynää, jonka jälki on vaivattomasti luettavissa. Tekstit kirjoitetaan helposti luettavalla käsialalla niin, että isot ja pienet alkukirjaimet erottuvat toisistaan, yhdyssanojen osat on kirjoitettu selvästi yhteen ja kappalejako on osoitettu selvästi. Kokelaan on selvästi yliviivattava koetilaisuudessa suorituksen luonnosteluun käyttämänsä paperit.
14 Kielten kokeet Ylioppilastutkinnon kielikokeet koostuvat kuullunymmärtämiskokeesta ja kirjallisesta osasta. Hyväksytyn arvosanan edellytyksenä on, että kokelas osallistuu sekä kuullunymmärtämiskokeeseen että kirjallisen osan kokeeseen. Jos kokelas ei ole osallistunut molempiin kokeisiin, katsotaan kokonaissuoritus keskeytyneeksi eikä kompensaatio ole mahdollinen. Jos kokelas jollakin tutkintokerralla on osallistunut vain toiseen kielikokeen osaan, joko kuullunymmärtämiskokeeseen tai kirjalliseen osaan, hänen on koetta uusiessaan aina uusittava kokeen molemmat osat. Ruotsin kielessä on valittavana joko vaativampi A-taso (pitkä oppimäärä) tai helpompi B-taso (keskipitkä oppimäärä). Englannin, saksan, venäjän, ranskan ja espanjan kielissä on valittavana A-taso (pitkä oppimäärä) tai lyhyt oppimäärä (B3 oppimäärä). Valittava on vähintään yksi A-tason koe kielissä tai matematiikassa. Jos kokelas menee kuuntelussa väärän tason ryhmään, on vastuu kokelaan ja koe hylätään. Kuullunymmärtämiskokeet pidetään kielistudiossa tai lukion osoittamassa muussa tilassa. Varaa mukaan HB vahvuinen lyijykynä ja kumi. Optiset vastauslomakkeet saa täyttää vain pehmeällä lyijykynällä. Tutustu ennakolta kokeessa käytettävään optiseen lomakkeeseen ja kielikokeen vastauslomakkeeseen (A-puoli ja B-puoli). Mikäli vastausta ei ole kirjoitettu ohjeiden mukaiselle vastauspaperille, suoritus sekä kokelaan ja opettajan omasanainen selvitys siitä, miksi väärää vastauspaperia on käytetty, on lähetettävä lautakuntaan. Suoritus käsitellään kielikokeen vastauslomakkeiden tarkistusvaliokunnassa. Väärän vastauspaperin käyttäminen voi johtaa pistemäärän alenemiseen. Kuullunymmärtämiskokeessa ovat mahdollisia seuraavat tehtävätyypit: - monivalintatehtävät tavoite- tai äidinkielellä - A, B, C-vaihtoehdot - A, B, C, D-vaihtoehdot - oikein/väärin-väittämät - avoimet kysymykset tavoite- tai äidinkielellä - täydentämistehtävä - kuullun selostaminen tiivistäen Kirjallisen osan tehtävätyypit: - monivalintatehtävät tavoite- tai äidinkielellä - oikein/väärin-väittämät - avoimet kysymykset tavoite- tai äidinkielellä - monivalinta-aukkotesti - muunnostehtävä - produktiivinen aukkotesti - tiivistelmä / ohjattu tiivistelmä - käännös ja/tai selittäminen sekä tunnistamistehtävä - kirjoitustehtävät - Keskipitkän ja lyhyen oppimäärän kirjoitustehtävissä tulee kokelaan suorittaa kaksi kirjoitustehtävää joista toinen on lyhyt ja toinen laajempi. Tehtävät jakautuvat ryhmiin A ja B, joissa kummassakin on kaksi tehtävää. Kokelas valitsee suoritettavakseen kummastakin ryhmästä yhden tehtävän. Ryhmien
15 A ja B kirjoitustehtävät ovat sanamäärältään eripituisia. Odotettu sanamäärä mainitaan tehtävävihossa tehtäväryhmän yhteydessä. Kirjallisen tuottamisen tehtävien ohjeita tulee noudattaa tarkasti, sillä ohjepituuksien alittamisesta tai ylittämisestä seuraa pistevähennyksiä. Matematiikka 1. Koetehtävät Sekä pitkän, että lyhyen oppimäärän kokeissa on kummassakin yhteensä 13 tehtävää. Kokelas saa vastata kummassakin kokeessa enintään 10 tehtävään. 2. Kokeen rakenne Sekä pitkän että lyhyen matematiikan kokeessa on kaksi osaa: A-osa ja B-osa. B-osa jakautuu edelleen kahteen osaan, jotka merkitään tunnuksin B1 ja B2. Alla olevaan taulukkoon on merkitty, kuinka monta tehtävää kussakin osassa annetaan, kuinka moneen tehtävään kokelas vastaa ja mitä apuvälineitä on sallittua käyttää osan tehtäviä suoritettaessa. Osa Tehtäviä annetaan Kokelas vastaa Apuvälineet A 4 4 Ei laskinta, taulukkokirja B1 5 3 Laskin, taulukkokirja B2 4 3 Laskin, taulukkokirja 3. Koevihkot Sekä pitkän että lyhyen matematiikan kokeessa on kaksi tehtävävihkoa: A-osan tehtävävihko ja B-osan tehtävävihko. 4. Kokeen kulku Koetilaisuuden alkaessa kokelaalle annetaan sekä A-osan että B-osan tehtävävihko ja taulukkokirja. Kokelaan on palautettava A-osan koevihko viimeistään kolmen tunnin kuluttua kokeen alkamisesta. Laskimen käyttö ei ole sallittua sinä aikana, kun A-osan tehtävävihko on kokelaan hallussa. Kun kokelas palauttaa A-osan tehtävävihkonsa, hän saa laskimen. 5. Apuvälineet Matematiikan kokeessa saa käyttää tavanmukaisten kirjoitus- ja piirustusvälineiden lisäksi ylioppilastutkintolautakunnan määräysten mukaisia laskimia ja taulukkokirjoja seuraavasti: A-osassa on sallittua käyttää vain taulukkokirjaa. B-osassa on sallittua käyttää sekä laskinta että taulukkokirjaa. Laskin Matematiikan kokeen B-osassa saa käyttää yhtä tai useampaa laskinta. Kaikki funktio-, graafiset ja symboliset laskimet ovat sallittuja. Kokelaan on tyhjennettävä laskimen muisti ennen koetta. Taulukkokirjat
16 Matematiikan kokeessa sallitaan seuraavien taulukkokirjojen käyttö koko kokeen ajan: - MAOL: MAOL-taulukot, Otava, sekä vastaava ruotsinnos - Ranta-Tiilikainen: Lukion taulukot, WSOY Kokeessa saa käyttää samanaikaisesti kumpaakin taulukkokirjaa. 6. Koetehtäviin vastaaminen A-osan tehtävien ratkaisut kirjoitetaan koevihkoon ratkaisuille varattuihin kohtiin. B-osan tehtävät lasketaan jokainen omalle arkille. Kullekin puoliarkille saa kirjoittaa vain yhden tehtävän ratkaisun. Tarvittaessa saman tehtävän käsittelyä voi jatkaa lisäpuoliarkilla. Mahdolliset kuviot piirretään samalle paperille ratkaisun kanssa tai erilliselle millimetripaperille. Arvosteltavaksi tarkoitetut lopulliset ratkaisut jätetään selvästi ja siististi kirjoitettuna. Ne tehtävät, joita ei haluta arvosteltavaksi on yliviivattava. Myös suoritusten luonnosteluun käytetyt paperit on yliviivattava. Reaaliaineiden kokeet Kokeiden jakautuminen kahdelle koepäivälle Yhdellä tutkintokerralla järjestetään kaksi reaaliaineiden koepäivää. Koepäivät sijoitetaan tutkintoaikatauluun siten, että niiden välillä on noin viikko. Koepäivien järjestys voi vaihdella. Eri aineiden kokeet jakautuvat kahdelle koepäivälle seuraavasti: samana koepäivänä psykologia filosofia historia fysiikka biologia samana koepäivänä evankelis-luterinen uskonto ortodoksinen uskonto elämänkatsomustieto yhteiskuntaoppi kemia maantiede terveystieto Kokelas voi osallistua yhtenä koepäivänä vain yhden reaaliaineen kokeeseen. Siten kokelas voi suorittaa yhdellä tutkintokerralla enintään kaksi reaaliaineen koetta. Tutkinnon hajauttamalla kokelas voi halutessaan osallistua usean reaaliaineen kokeeseen. Kokeisiin ilmoittautuminen Kokelas ilmoittautuu reaaliaineen kokeeseen etukäteen samoin kuin muihinkin tutkinnon kokeisiin. Samalla hän ilmoittaa, onko koe pakollinen vai ylimääräinen. Ilmoittautuminen on sitova. Kokeen pakollisuutta tai ylimääräisyyttä ei voi jälkikäteen muuttaa. Valitusta aineesta ei voi koetilanteessa poiketa.
17 Ilmoittautuminen evankelis-luterilaisen uskonnon, ortodoksisen uskonnon tai elämänkatsomustiedon kokeisiin ei ole sidoksissa mahdolliseen uskontokunnan tai uskonnollisen yhdyskunnan jäsenyyteen. Tehtävien määrä ja annettavien vastausten enimmäismäärä Reaaliaineiden kokeiden tehtävät laaditaan niiden kurssien oppimäärien mukaan, joista lukiolain 10 :n 1 momentin nojalla säädetään lukiokoulutuksen tuntijaon mukaisina pakollisina kursseina ja syventävinä opintoina tarjottavina kursseina. Tehtävien määrä riippuu oppiaineen pakollisten ja valtakunnallisesti määriteltyjen syventävien kurssien määrästä, oppiaineen luonteesta ja tehtävien luonteesta. Kunkin reaaliaineen kokeen tehtävien määrä on suurempi kuin vaadittavien vastausten enimmäismäärä. Annettavien tehtävien ja vastausten määrät ovat seuraavat: tehtävien määrä vastausten enimmäismäärä evankelis-luterilainen uskonto 10 6 ortodoksinen uskonto 10 6 elämänkatsomustieto 10 6 psykologia 10 6 filosofia 10 6 historia 10 6 yhteiskuntaoppi 10 6 fysiikka 13 8 kemia 12 8 biologia 12 8 maantiede 10 6 terveystieto 10 6 Jokeritehtävät Kussakin kokeessa voidaan antaa 1-2 erityisen vaativaa jokeritehtävää. Jokeritehtävät merkitään tehtävänumeron edessä olevalla +-merkillä ja sijoitetaan sarjan loppuun. Jos kokeessa on kaksi jokeritehtävää, kumpaankin saa vastata. Oppiainerajat ylittävät tehtävät Reaaliaineiden kokeissa tulee olla oppiainerajat ylittäviä tehtäviä. (11 ) Kunkin reaaliaineen kokeessa on 1-4 oppiainerajat ylittävää tehtävää. Sekä tavallinen tehtävä että jokeritehtävä voivat olla oppiainerajat ylittäviä tehtäviä. Oppiainerajat ylittäviä tehtäviä ei merkitä erikseen, mutta tehtävänannolla pyritään ohjaamaan kokelas käsittelemään tehtävää eri aineiden näkökulmista tai lukion aihekokonaisuuksien kannalta. Oppiainerajat ylittävään tehtävään annetun vastauksen arvostelee kyseessä olevankokeen oppiaineen opettaja. Esimerkiksi biologian kokeessa olevaan oppiainerajat ylittävään tehtävään annetun vastauksen arvostelee lukiossa biologian opettaja. Ylioppilastutkintolautakunnassa tämän vastauksen arvostelee biologian sensori.
18 Tehtävien luonne Luonteeltaan tehtävät voivat olla erilaisia. Esseet, annetun aineiston tulkintaan ja käsittelyyn perustuvat tehtävät sekä toisaalta laskennalliset, ilmiön tunnistamiseen ja siihen liittyvien mallien soveltamiseen perustuvat tehtävät vaihtelevat oppiaineen mukaan. Osa tehtävistä voi koostua yksinkertaisesta laajempaan argumentointiin etenevistä osatehtävistä. Etenkin luonnontieteissä otetaan huomioon myös oppiaineiden kokeellinen luonne. Jos tehtävä on kaksi- tai useampiosainen (kohdat a, b jne.) vastataan molempiin tai kaikkiin osatehtäviin. Eri osatehtävät voivat olla painoarvoltaan erilaisia. Painotus voidaan esittää pisteinä tehtävänannossa. Koetehtävien käsittely Kokelas merkitsee vastauksen otsikoksi kyseessä olevan reaaliaineen nimen tai kirjainlyhenteen ja tehtävän numeron, esim. MAANTIEDE 3 tai GE 3, mutta ei itse tehtävää. Kokelas kirjoittaa ensimmäisen vastauksensa kokoarkille alkaen ensimmäiseltä sivulta. Muut vastaukset voidaan kirjoittaa puoliarkeille. Kullekin paperille saa kirjoittaa vain yhden tehtävän suorituksen. Tarvittaessa saman tehtävän käsittelyä saa jatkaa toiselle tyhjälle paperille. Kokoarkin sisään liitetään muut suoritukset numerojärjestyksessä. Kokelaan on selvästi yliviivattava koetilanteessa ne suoritukset, joita hän ei halua arvosteltaviksi. Myös suoritusten luonnosteluun käytetyt paperit on yliviivattava. Näitä papereita ei lähetetä lautakuntaan, mutta mahdollisten kyselyjen varalta ne tulee säilyttää lukiossa yhden vuoden ajan. KIRJOITUKSISTA MYÖHÄSTYMINEN Jos nukut pitkään tai matkalla tulee jokin viivytys ja myöhästyt, ota viipymättä yhteyttä kansliaan 044 778 4391. Lautakunta päättää saatko osallistua kokeeseen ja hyväksytäänkö suoritus, mutta aina siis kannattaa tulla itse tilaisuuteen. Kuullunymmärtämiskoetta ei voi enää järjestää myöhästyneelle kokelaalle, jos hän saapuu lukioon niin myöhään, että jossakin lukiossa koetilaisuus on saatettu jo päättää.
19 SYKSYN 2016 KOEPÄIVÄT Kuullunymmärtämiskokeet ma 12.9. vieras kieli, pitkä oppimäärä englanti klo 8.30 9.00 ranska klo 11 venäjä klo 13 espanja klo 15 ti 13.9. toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ruotsi, A- ja B-taso klo 8.30 9.00 ke 14.9. vieras kieli, lyhyt oppimäärä ranska klo 8.30 9.00 espanja klo 11 englanti klo 13 venäjä klo 14 italia klo 15.00 Kirjalliset kokeet. Kokeet alkavat kello 9.00 pe 16.9. äidinkieli, tekstitaidon koe ma 19.9. uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede (sähköinen koe), terveystieto ke 21.9. vieras kieli, pitkä oppimäärä pe 23.9. toinen kotimainen kieli (ruotsi), pitkä ja keskipitkä oppimäärä ma 26.9. äidinkieli, esseekoe suomi toisena kielenä koe ke 28.9. matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä pe 30.9. psykologia, filosofia (sähköinen koe), historia, fysiikka, biologia ma 3.10. vieras kieli, lyhyt oppimäärä Sähköiset kokeet Saksan pitkän ja lyhyen oppimäärän koe, maantieteen koe ja filosofian koe suoritetaan sähköisesti. Sähköisissä kielikokeissa ei ole erillistä kuullunymmärtämiskokeen päivää, vaan koko koe suoritetaan yhdellä kertaa (saksan kielen pitkän oppimäärän koe 21.9. ja lyhyen oppimäärän koe 3.10.). Sähköiset kokeet voidaan järjestää samassa tilassa kuin paperiset kokeet. Saavu hyvissä ajoin paikalle ennen asianomaisen koetilaisuuden alkua. Kokeitten aikatauluista saat vielä kirjallisen tiedotteen noin viikkoa ennen kokeitten alkua. Tarkkaile postiasi ja muista ilmoittaa mahdolliset osoitteenmuutokset kansliaan. Ole myös itse aktiivinen ja ota yhteyttä aikuislukion kansliaan mahdollisten kysymysten herätessä.
20 Koetilaisuuteen vietävien ruokien ja juomien kääreissä tai pakkauksissa ei saa olla vieraskielistä tekstiä tai mahdollisia kaavoja tai symboleita, joten ne on peitettävä tai poistettava ennen koesaliin tuloa. Laukkuja ja matkapuhelimia eikä älykelloja saa tuoda koetilaan. Liikuntasalin koetilaan tullaan ulkojalkineissa, jotka riisutaan salissa. Ota jalkaasi mukavat lämpimät sukat tai sisätossut. Varaudu myös pukeutumaan lämpimästi. Muista myös kotisivumme www.salo.fi/aikuislukio sekä ylioppilastutkintolautakunnan kotisivu www.ylioppilastutkinto.fi/ HUOM! to 15.9. taulukot ja laskimet kemian ja maantieteen koetta varten jätettävä tarkistettavaksi aikuislukion kansliaan. ma 26.9. taulukot ja laskimet matematiikan koetta varten jätettävä tarkistettavaksi aikuislukion kansliaan. ke 28.9. taulukot ja laskimet fysiikan koetta varten jätettävä tarkistettavaksi aikuislukion kansliaan. Tutustu ylioppilastutkintolautakunnan ohjeisiin koskien taulukkokirjaa ja laskimia. Ylioppilastutkinto/Määräykset ja ohjeet/koekohtaiset määräykset/ylioppilastutkintolautakunnan tiedotteet. Taulukkokirjoissa saa olla ainoastaan omistajaa koskevia lisämerkintöjä. Matematiikan, fysiikan, kemian ja maantieteen kokeissa saa käyttää yhtä tai useampaa laskinta. Kaikki funktio-, graafiset ja symboliset laskimet ovat sallittuja. Kokelaan on tyhjennettävä laskimen muisti ennen koetta ja tarvittaessa hänen on selvitettävä tyhjennysmenetelmä tarkastajalle. Tarkista, että laskimen paristot ovat kunnossa.