Osuuskunnan toiminimi on Valkeiskylän vesiosuuskunta ja kotipaikka on Kuopion kaupungin Nilsiän kaupunginosa.

Samankaltaiset tiedostot
SAMMALJOEN VESIOSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT. 1 Toiminimi ja kotipaikka Osuuskunnan toiminimi on Sammaljoen Vesiosuuskunta ja kotipaikka on Sastamalan kaupunki.

1. Toiminimi ja kotipaikka Osuuskunnan toiminimi on Käsämän vesiosuuskunta ja kotipaikka Liperin kunta.

SANTALAHTI LINTULUOTO VESIOSUUSKUNTA SÄÄNNÖT

LEVANNON VESIOSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT

Korpilahden Hyrkkölän vesiosuuskunnan säännöt

Jäsen on velvollinen osallistumaan osuuskuntaan yhdellä osuudella. Jäsenellä on oikeus osallistua osuuskuntaan useammallakin osuudella.

ILLON VESIHUOLTO-OSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT

Patentti- ja rekisterihallitus Kaupparekisterijärjestelmä :06:16 Y-tunnus: YHTEISÖSÄÄNNÖT

Osuuskunnan toiminimi on Hirvihaaran Vesiosuuskunta ja sen kotipaikka on Mäntsälän kunta.

MALLI Sähköosuuskuntien säännöt ovat yhtenevät lukuun ottamatta nimeä ja kotipaikkaa.

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

AROLAN-JOKELANSEUDUN-HALKIAN VESIOSUUSKUNTA SUONEN SÄÄNNÖT

Sibbe vesihuolto osuuskunta Sibbe vattenserviveandelslag nimisen osuuskunnan säännöt

file:///f:/mat FutureVision/lieksan_vesiosuuskunta/sivuston_sisältöä/...

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Sivu 1 Kaupparekisterijärjestelmä Y-tunnus:

Osuuskunnan toiminimi on Roukalahden vesiosuuskunta ja kotipaikka Liperin kunta.

Osuuden nimellisarvo (osuusmaksu) on 120 euroa.

ETELÄ-KORPILAHDEN VESIOSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT. 1 Toiminimi ja kotipaikka

Suvisaariston vesiosuuskunta Säännöt 1 (9) SUVISAARISTON VESIOSUUSKUNTA-SOMMARÖ VATTENANDELSLAG -NIMISEN OSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT

1 Toiminimi ja kotipaikka Osuuskunnan toiminimi on Yläneenjoen Jätevesiosuuskunta ja kotipaikka on Pöytyä.

1. Toiminimi ja kotipaikka Osuuskunnan toiminimi on Käsämän vesiosuuskunta ja kotipaikka Liperin kunta.

HÄRKINVAARAN VESIOSUUSKUNTA VESIOSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT

Vehniän vesiosuuskunnan säännöt

Osuuskunnan toiminimi on Mäntsälän Sääksjärven vesiosuuskunta ja kotipaikka on Mäntsälä

MUHOKSEN SANGINJOEN VESIOSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT

VESIOSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT 2011

Etelä-Elimäen Vesiosuuskunta

SUOVANLAHTI-VESIJÄRVI VESIOSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT. 1 Toiminimi ja kotipaikka

Osuuskunnan toiminimi on Villingin vesiosuuskunta ja kotipaikka on Helsinki.

Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen. Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1.

Sivu Y-tunnus: PATENTTI- 3A REKISTERIHALLITUS Kaupparekisterijarjestelma SAANNOT. Yritys- ja yhteisotunnus:

VESIOSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT 1 (10) 4 Muiden kuin jäsenten oikeus käyttää palveluja ja liittyä osuuskunnan verkostoon

Leppälahti-Savio vesihuolto-osuuskunnan säännöt

Osuuskunnan toiminimi on Anjalan vesihuolto-osuuskunta ja kotipaikka on Kouvolan kaupunki.

4 Muiden kuin jäsenten oikeus käyttää palveluja ja liittyä osuuskunnan verkostoon

1 Toiminimi ja kotipaikka Osuuskunnan toiminimi on Uki-Kustavi saaristovesiosuuskunta. ja kotipaikka on Uusikaupunki.

Osuuden nimellisarvo (osuusmaksu) on 100 euroa.

VESIOSUUSKUNTA HKM:n SÄÄNNÖT

Osuuden nimellisarvo (osuusmaksu) on 90,00 euroa.

Osuuskunnan toiminimi on Pihlajalahden Vesiosuuskunta ja kotipaikka on Ruoveden kunta.

JÄTEVESIOSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT. 1 Toiminimi ja kotipaikka. Osuuskunnan toiminimi on Kierikkalan Jätevesiosuuskunta ja kotipaikka on Rusko.

Patentti- ja rekisterihallitus Kaupparekisterijärjestelmä :52:40 Y-tunnus: YHTEISÖSÄÄNNÖT

VIHTIJÄRVEN VESIOSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT. 1 Toiminimi ja kotipaikka Osuuskunnan toiminimi on Vihtijärven vesiosuuskunta ja kotipaikka on Vihti.

LUOMAN VESIOSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT (Säännöt on hyväksytty Luoman Vesiosuuskunnan perustavassa kokouksessa )

Linnanrauniontien vesiosuuskunnan säännöt

Osuuskunnan nimi on Vesankajärven vesiosuuskunta ja kotipaikka Jyväskylä.

Osuuskunnan toiminimi on Paksuniemen vesiosuuskunta ja kotipaikka on Rääkkylä.

Pohjois-Kangasalan vesihuolto-osuuskunta (9)

VIRTAIN VESIOSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT

LEMPYYN VESIHUOLTO-OSUUSKUNTA SÄÄNNÖT

Osuuden nimellisarvo (osuusmaksu) on 85 euroa.

SÄÄNNÖT. Käsittelevä toimisto: Kaupparekisteri Arkadiankatu 6 A Helsinki, puh

Osuuskunnan toiminimi on Alajärven Vesiosuuskunta ja kotipaikka on Alajärven kaupunki.

Osuuskunnan toiminimi on Varparannan vesiosuuskunta ja kotipaikka Kontiolahti.

Osuuskunnan toiminimi on Karunan vesihuolto-osuuskunta ja kotipaikka on Sauvo.

4 Jäsenen eroaminen Ilmoitus osuuskunnasta eroamisesta on tehtävä hallitukselle kirjallisesti.

Osuuskunnan toiminimi on Kitö Vattenandelslag Kitön Vesiosuuskunta ja kotipaikka on Sipoo.

4 Muiden kuin jäsenten oikeus käyttää palveluja ja liittyä osuuskunnan verkostoon

Vehniän vesiosuuskunnan säännöt

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisterijärjestelmä. Sivu Y-tunnus: Yritys- ja yhteisötunnus:

Osuuskunnan tarkoituksena on tietoliikenneverkon antamin edellytyksin tukea kestävää kehitystä.

2 Toimiala. [ei muutosta] [ei muutosta]

Osuuskunnan toiminimi on Suomen Luotto-osuuskunta, ruotsiksi Finlands Kreditandelslaget ja sen kotipaikka on Helsinki.

Järilä-Kuurolan jätevesiosuuskunta 1 (9) Säännöt

SUOMEN LUOTTO-OSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt

Pohjoisen yhteisöjen tuki - Majakka ry. Säännöt

1 Toiminimi ja kotipaikka Osuuskunnan toiminimi on Valkjärven Kuituosuuskunta ja kotipaikka on Nurmijärvi.

Osuuskunnan toiminimi on Haukiputaan Sähköosuuskunta ja kotipaikka Haukipudas.

I I PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS. Kaupparekisterijärjestelmä : -

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki.

Osuuskunnan toiminimi on Pispalan Kivijalka osk ja sen rinnakkaistoiminimi on Pispala Stonefoot co-op. Osuuskunnan kotipaikka on Tampere.

Nykyinen (voimassa lukien) (Päätettäväksi varsinaisessa osuuskunnan kokouksessa Voimaan mahdollisimman pian.

Osuuskunnan toiminimi on Tuuloksen tietoverkko-osuuskunta ja kotipaikka on Hämeenlinna.

Muiden kuin jäsenten oikeus käyttää palveluja ja liittyä osuuskunnan verkostoon

1 TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA Osuuskunnan nimi on Valoa kuidun päässä ja kotipaikka on Kouvola.

Osuuskunnan nimi on Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta ja sen kotipaikka on Kuusamo.

Motoristit koulukiusaamista vastaan MKKV ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere.

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu.

Suomen luolaseuran säännöt

Osuuskunta Visian yhteisösäännöt

Osuuskunnan nimi on Hailuodon laajakaistaosuuskunta ja kotipaikka on Hailuoto.

Osuuskunnan säännöt

KAINUUN PUHELINOSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT. Osuuskunnan kokous voi vuosittain päättää, että osuuskunnan jäsenen täysin maksetulle osuusmaksulle

Joensuu Joensuun Nuorisoverstas ry SÄÄNNÖT

Osuuskunnan toiminnan periaatteena on toimia voittoa tavoittelemattomasti ja tuottaa jäsenilleen osuuskunnan toimialaan liittyviä palveluja.

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki

Viikinkiajan Laiva yhdistyksen säännöt

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Stadin Slangi ry ja sen kotipaikka on Helsinki.

SUOMEN KATALYYSISEURA FINSKA KATALYSSÄLLSKAPET - FINNISH CATALYSIS SOCIETY

1 TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA 2 TOIMIALA 3 MONIPALVELUVERKKOINFRASTRUK- TUURIN HANKKIMINEN, YLLÄPITO, HAL- LINNOINTI JA MUU HOITO

LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT

PYÖTSAAREN MAAOSAKASKUNNAN SÄÄNNÖT

HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT hyväksytty syyskokouksessa osoite c/o Maija Lipponen, Juhonkyläntie 26 D Sotkamo

Osuuskunnan nimi on Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta ja sen kotipaikka on Kuusamo.

1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Työterveyslääkärit, ruotsiksi Företagsläkarna i Norra Finland. 3 Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:

1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu

Slovenia-seuran säännöt

HPK Kannattajat ry. Säännöt. Yhdistyslaki (503/1989)

Transkriptio:

1 VALKEISKYLÄN VESIOSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT 1. Toiminimi ja kotipaikka Osuuskunnan toiminimi on Valkeiskylän vesiosuuskunta ja kotipaikka on Kuopion kaupungin Nilsiän kaupunginosa. 2. Toimiala Osuuskunnan tarkoituksena on jäsenten taloudenpidon tai elinkeinon tukemiseksi ylläpitää ja hoitaa vesi- ja viemäriverkostoa pääasiassa jäsenten kiinteistöjä varten osuuskunnan määräämällä ja osuuskunnan yleiskokouksen päättämällä toiminta-alueella. Osuuskunnan palveluksia saavat hallituksen hyväksymän sopimuksen tehtyään käyttää hyväkseen muutkin kuin jäsenet. 3. Jäseneksi ottaminen Osuuskunnan jäseneksi pyrkivän on tehtävä siitä kirjallinen hakemus hallitukselle, joka päättää jäseneksi ottamisesta. Jos hallitus ei hyväksy hakijaa jäseneksi, hallitus voi alistaa asian osuuskunnan kokouksen ratkaistavaksi. Jokainen, joka täyttää jäseneksi pääsemisen edellytykset, on hyväksyttävä osuuskunnan jäseneksi. 4. Osuudet Jäsen on velvollinen osallistumaan osuuskuntaan yhdellä osuudella. Jäsenellä on oikeus osallistua osuuskuntaan useammallakin osuudella. 5. Osuusmaksu Osuusmaksun suuruus on 84,09 euroa. Osuusmaksu on suoritettava rahassa heti. 6. Liittymismaksu Osuusmaksun lisäksi suorittaa kukin jäsen jokaista erillisen kiinteistön vesi- tai viemäriliitäntää kohti liittymismaksun, joka on omaan pääomaan kuuluva erä. Liittymismaksulla katetaan verkoston rakennuskustannuksista se osa, jota ei saada katetuksi yleisillä avustuksilla. Maksun suuruuden määrää hallitus käyttäen perusteena yhtä erillistä liitäntää kohti jakautuvaa osuutta laitoksen rakennuskustannuksista ottaen huomioon kiinteistön laatu, koko ja tarkoitus. Liittymismaksu käsittää omarahoitusosuuden sekä mahdollisen lainanhoito-osuuden. Liittymismaksu on suoritettava rahassa hallituksen määrääminä erinä ja aikoina. Liittymismaksun kokonaismäärän voi hallituksen suostumuksella ja hyväksymin ehdoin suorittaa rahassa myös kertasuorituksena. Jäsen on velvollinen suorittamaan täysimääräisen liittymismaksun riippumatta siitä, milloin hänen käyttämänsä vesi- ja viemäriverkoston osa on rakennettu tai milloin hän on liittynyt jäseneksi tai milloin hän on ottanut liittymän käyttöönsä. Hallituksella on valta päättää, että määrätynlaisista johtoliittymistä ei peritä liittymismaksua lainkaan tai että se peritään vain osittain.

2 Liittymismaksua ei palauteta, mutta sen sijaan jäsenellä on oikeus siirtää saamansa edut kiinteistön luovutuksen yhteydessä sen uudelle omistajalle tai haltijalle. Kuolleen jäsenen oikeudenomistaja, jolle tämän osuus on siirtynyt, samoin kuin se, jolle jäsen on siirtänyt osuutensa, on siirtyneen osuuden osalta vapaa liittymismaksun suorittamisesta sellaisin edellytyksin kuin jäljempänä on sanottu. 7. Ylimääräinen maksu Osuuskunnan kokous voi päättää, että jäsenten on osuuskunnan toiminnan aikana suoritettava osuuskunnalle ylimääräistä maksua kiinteistön ostoa, rakennusten uusimista ja korjaamista tai uusien laitteiden hankkimista varten. Tätä maksua, joka peritään jäseniltä samojen perusteiden mukaan kuin liittymismaksua, voidaan kunkin tilikauden aikana määrätä jäsenen yhtenä tai useampana eränä suoritettavaksi enintään jäsenen liittymismaksujen nimellismäärä. Osuuskunnan kokouksen asiana on edellä tässä pykälässä mainituissa rajoissa päättää, minkä verran, millaisissa erissä ja minkä ajan kuluessa maksua kulloinkin jäseneltä otetaan, muutoin määrää maksusta hallitus. Osuuskunnan kokouksen päätös tässä tarkoitetun ylimääräisen maksun perimisestä ei ole pätevä, ellei sen hyväksymisen puolesta ole kokouksessa annettu kahta kolmasosaa (2/3) äänestykseen osallistuneiden äänistä. Tässä pykälässä tarkoitettua ylimääräistä maksua ei palauteta. 8. Jäsenen henkilökohtainen vastuu Jäsenet eivät ole henkilökohtaisesti vastuussa osuuskunnan sitoumuksista ja muista veloista. 9. Vesijohtoverkoston rakentaminen Osuuskunta rakentaa ja kunnossapitää vesi- ja viemärijohdot hallituksen määräämään liittymiskohtaan saakka. 10. Jäsenen velvollisuudet Jäsen on velvollinen: 1. Noudattamaan osuuskunnan hallituksen hyväksymiä kulloinkin voimassa olevia yleisiä määräyksiä vesi- ja viemäriverkostoon liittymisestä ja verkoston käytöstä. 2. Luovuttamaan korvauksetta maata jäsenen kiinteistöön johtavien vesi- ja viemärijohtojen rakentamista, korjaamista ja uusimista varten. 3. Kohtuullista korvausta vastaan myöntämään osuuskunnalle oikeuden rakentaa, korjata ja uusia maallaan myös muita kuin 2. kohdassa mainittuja vesi- ja viemärijohtoja. 4. Sallimaan, että hallitus tai sen valtuuttama henkilö tarkastaa vesi- ja viemäriverkostoon liitetyt putket, pumppaamot ja niihin liittyvät varusteet. 11. Vararahasto ja muut rahastot

3 Osuuskunnan vararahasto kartutetaan niin suureksi, että se vastaa vähintään osuuspääoman viisinkertaista määrää. Niin kauan kuin vararahasto ei nouse edellä mainittuun vähimmäismäärään, pannaan siihen sellainen osa vuotuisesta ylijäämästä kuin jäljempänä sen kohdalla on sanottu. Osuuskunnalla voi olla vararahaston lisäksi muitakin rahastoja. 12. Ylijäämä Vuotuisesta ylijäämästä on siirrettävä vararahastoon kunnes se on kasvanut täyteen määräänsä ainakin neljäsosa (1/4), ei kuitenkaan vähäisempää osaa siitä, mikä vastaa kymmenettä osaa (1/10) osuuskunnan vuosivaihdosta. Muu osa ylijäämästä käytetään, sen mukaan kuin osuuskunnan kokous siitä päättää, osuuskunnan omiin tarpeisiin. 13. Osuuskunnan kokoukset Osuuskunnan varsinainen kokous pidetään kerran vuodessa hallituksen määräämänä päivänä ennen toukokuun loppua. Ylimääräinen osuuskunnan kokous pidetään, milloin hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tahi se muutoin on lain mukaan pidettävä. Kokoukset pidetään osuuskunnan kotipaikassa, jollei hallitus yksittäistapauksessa määrää kokouspaikaksi jotain muuta Suomen paikkakuntaa. Kokouksen päätökseksi katsotaan se mielipide, jota kannattaneilla on enemmän kuin puolet äänistä. Äänten mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla, mutta muissa asioissa tulee voimaan se mielipide, johon puheenjohtaja on yhtynyt. Ellei vaalissa, milloin toimeen tai tehtävään on ehdotettu useampaa kuin kahta henkilöä, kukaan ole saanut annettujen äänten enemmistöä, toimitettakoon niistä ehdokkaista, joita äänestyksessä on kannatettu, uusi äänestys, ja katsottakoon silloin valituksi se, jonka saama äänimäärä on suurin. Kokouksessa on pidettävä pöytäkirjaa. Jos päätös on äänestyksen tulos, on pöytäkirjaan merkittävä, miten äänet ovat jakautuneet. Pöytäkirja on kokouksen puheenjohtajan ja vähintään kahden kokouksessa sitä varten valitun henkilön tarkistettava ja allekirjoitettava. 14. Osuuskunnan varsinainen kokous Varsinaisessa osuuskunnan kokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1. Valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri sekä vähintään kaksi pöytäkirjantarkastajaa, jotka samalla toimivat äänten laskijoina. 2. Todetaan, onko kokouskutsu ja mahdollinen ennakkotiedotus toimitettu sääntöjen määräämällä tavalla ja onko kokous muutoin laillinen. 3. Esitetään hallituksen toimintakertomus sekä tilinpäätös ja tilin/toiminnantarkastuskertomus edelliseltä tilikaudelta. 4. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta. 5. Päätetään vastuuvapauden myöntämisestä.

4 6. Päätetään ylijäämän käyttämisestä. 7. Määrätään hallituksen puheenjohtajan ja jäsenten sekä tilintarkastajien palkkiot. 8. Valitaan tarvittavat jäsenet hallitukseen. 9. Valitaan vähintään kaitsi tilin/toiminnantarkastajaa ja heille varamiehet tarkastamaan seuraavan tilikauden hallintoa ja tilejä. 10. Päätetään mahdollisesta osuuskunnan toiminta-alueen laajentamisesta. 11. Päätetään, miten osakkaat kutsutaan osuuskunnan kokoukseen (kirjeitse, yhdistyksen kotipaikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä, sähköpostitse, tekstiviestillä tai muulla vastaavalla tavalla). 12. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat. 15. Kokouskutsu ja muut tiedonannot Kutsu osuuskunnan kokoukseen toimitetaan jäsenille vähintään seitsemän (7) päivää ennen kokousta kohdassa 14.11 päätetyllä tavalla. Muut tiedonannot toimitetaan jäsenille todistettavalla tavalla kirjeellisesti, sanomalehti-ilmoituksella, osuuskunnan toimipaikoissa esillä pidettävillä ilmoituksilla tai muulla vastaavalla tavalla. 16. Osuuskunnan hallitus Osuuskunnan hallitukseen kuuluu viisi (5) henkilöä, jotka valitaan toimiinsa osuuskunnan varsinaisesta kokouksesta seuraavaan varsinaiseen kokoukseen käsittäväksi toimikaudeksi. Hallitukseen voidaan lisäksi valita vuodeksi kerrallaan niin monta varajäsentä kuin hallituksessa on varsinaisia jäseniä. Varajäsenet voidaan valita asianomaisten varsinaisten jäsenten henkilökohtaisiksi varamiehiksi. Vaalikelpoinen osuuskunnan hallitukseen on osuuskunnan jäsen tai vaihtoehtoisesti hänen aviopuolisonsa ja jäsenenä olevan yhteisön edustaja. Sellainen jäsen tai sellaisen jäsenyhteisön edustaja, joka ei säännöllisesti käytä hyväkseen osuuskunnan palveluksia, ei saa kuulua hallitukseen. Toimitusjohtaja saadaan valita hallitukseen siihen katsomatta, onko hän osuuskunnan jäsen vai ei. Hallitus valitsee keskuudestaan vuodeksi kerrallaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. 17. Hallituksen kokoukset Hallitus on päätösvaltainen, kun saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenten koko lukumäärästä. Asiaa ei kuitenkaan saa ottaa käsiteltäväksi, ellei, mikäli mahdollista, kaikille hallituksen jäsenille tai, jonkun heistä estyneenä ollessa, mahdollisesti valituille varajäsenille ole varattu tilaisuutta osallistua asian käsittelyyn. Hallituksen kokouksessa tulee päätökseksi se mielipide, jota enemmistö on kannattanut tai johon puheenjohtaja, äänten mennessä tasan, on yhtynyt. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan kutsusta niin usein kuin tarve vaatii ja käsittelee muun muassa seuraavat asiat: 1. Päättää osuuskunnan palveluista perittävistä maksuista. 2. Tarkastaa osuuskunnan omaisuuden ja rahavarojen hoitoa sekä kirjanpitoa tahi määrää jonkun jäsenistään ajoittain toimittamaan tällaisia tarkastuksia. 3. Päättää osuuskunnan kokouksen koollekutsumisesta ja valmistelee siinä käsiteltävät asiat. 4. Käsittelee muita hallituksen toimivaltaan kuuluvia ja sen toimenpiteitä vaativia asioita.

5 18. Toimitusjohtaja Osuuskunnan liikettä hoitaa osuuskunnan toimitusjohtaja, jonka ottaa ja erottaa hallitus. 19. Oikeus toiminimen kirjoittamiseen ja prokura Toiminimen voivat kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja yksin sekä hallituksen jäsenet kaksi yhdessä. Hallitus voi antaa toiminimen kirjoitusoikeuden osuuskunnan palveluksessa oleville henkilöille siten, että he kirjoittavat toiminimen kukin erikseen yhdessä hallituksen jäsenen kanssa. Prokuran antamisesta päättää hallitus. 20. Tilikausi ja tilinpäätös Osuuskunnan tilinpäätöspäivä on kalenterivuoden viimeinen päivä. Tilinpäätöksen tulee olla valmiina ja tilikirjat, hallituksen toimintakertomus ja muut tarvittavat asiakirjat on jätettävä tilintarkastajille tarkastettavaksi kuukautta ennen osuuskunnan varsinaista kokousta, kuitenkin viimeistään ennen maaliskuun loppua. 21. Tilin/toiminnantarkastus ja kertomus siitä Tilin/toiminnantarkastajien on kultakin tilikaudelta annettava osuuskunnan hallinnosta ja tileistä kirjallinen tilin/toiminnantarkastuskertomus vähintään viikkoa ennen osuuskunnan varsinaista kokousta. Tarkastuskertomuksen tulee sisältää selostus tilin/toiminnantarkastajien toimittaman tarkastuksen tuloksesta sekä lausunto siitä, onko syytä muistutuksen tekemiseen tilinpäätöksen, osuuskunnan kirjanpidon tai muutoin osuuskunnan asioiden hoidon johdosta. Tilin/toiminnantarkastuskertomuksessa on annettava erityinen lausunto: - tilinpäätöksen vahvistamisesta - vastuuvapauden myöntämisestä - ylijäämää tai tappiota koskevasta hallituksen ehdotuksesta, sekä siitä käsittääkö hallituksen ehdotus säädetyt siirrot vararahastoon. Jos osuuskunnan pysyväiseen käyttöön tarkoitetun omaisuusesineen arvoa on korotettu siinä järjestyksessä, kuin kirjanpitolaissa on säädetty, on siitäkin tarkastuskertomuksessa erityisesti mainittava. 22. Velkakiinnitys Hallituksella on valta ilman osuuskunnan kokouksen antamaa lupaa kiinnityttää velasta osuuskunnan kiinteää omaisuutta tai vuokramaalla olevat rakennukset vuokraoikeuksineen. 23. Osuuden siirto ja siirronsaajan oikeus Osuus saadaan siirtää, mutta jäsenyyttä ei voida toiselle luovuttaa. Jos jäsen on siirtänyt osuutensa toiselle, on siirronsaaja, joka täyttää jäseneksi pääsemisen edellytykset, hyväksyttävä osuuskunnan jäseneksi. Siirronsaajalla, joka kuuden kuukauden kuluessa siirrosta tehdystä hakemuksesta hyväksytään jäseneksi, on oikeus lukea siirretyn osuuden osalta hyväkseen siirtäjän suorittama liittymismaksu samoin kuin osuusmaksunsa lyhennykseksi siirtäjän suorittama osuusmaksu siinä määrin kuin tämä olisi oikeutettu saamaan

6 sen takaisin osuuskunnalta. Siirronsaaja saa tällöin hyväkseen myös muut taloudelliset edut, mitkä siirtäjällä olisi ollut, jos hänen jäsenyytensä olisi jatkunut. 24. Kuolleen jäsenen oikeudenomistajan oikeus Kuolleen jäsenen oikeudenomistajalla, jolle tämän oikeus on siirtynyt, on oikeus jäseneksi pääsemiseen, jos hän vuoden kuluessa kuolinpäivästä ilmoittaa osuuskunnalle sitä haluavansa ja edellytykset jäsenyyden saamiseen muutoin ovat olemassa. Oikeudenomistajalla, jonka sanotussa ajassa tekemästään hakemuksesta hyväksytään osuuskunnan jäseneksi, on tällöin oikeus lukea siirtyneen osuuden osalta hyväkseen vainajan suorittamat osuus- ja liittymismaksut sekä saada myös muut jäsenyydestä johtuvat taloudelliset edut, jotka vainajalla olisi eläessään ollut. 25. Jäsenen erottaminen Jäsen voidaan erottaa osuuskunnasta: 1. Jos jäsen ei saamastaan varoituksesta huolimatta aikanaan suorita maksujaan osuuskunnalle tai täytä muita jäsenyydestä johtuvia velvollisuuksiaan. 2. Jos jäsen aiheuttaa osuuskunnalle huomattavaa vahinkoa tai muutoin toimii osuuskunnan etujen ja tarkoitusperien vastaisesti. 3. Jos jäsen toimii liittymissopimuksessa mainittujen kulloinkin voimassa olevien yleisten määräysten vastaisesti. 4. Jos jäsen joutuu konkurssitilaan tai holhouksen alaiseksi. Jäsenen erottamisesta päättää hallitus. Erotettu jäsen saa aina moittia osuuskunnan kokouksen tekemää erottamispäätöstä tuomioistuimessa tai, mikäli säännöissä niin määrätään, välimiesmenettelyssä. 26. Osuuskunnan purkaminen Päätös osuuskunnan vapaaehtoisesta purkamisesta ja selvitystilaan asettamisesta ei ole pätevä, elleivät kaikki osuuskunnan jäsenet ole yhtyneet päätösehdotukseen tai ellei päätöstä ole tehty kahdessa perättäisessä osuuskunnan kokouksessa ja sen hyväksymisen puolesta ole viimeksi pidetyssä kokouksessa annettu kahta kolmasosaa (2/3) äänestykseen osallistuneiden äänistä. Kutsua seuraavaan kokoukseen ei saa antaa ennen kuin edellinen on pidetty. Jos kumpikaan kokous ei ole varsinainen, tulee niiden välillä kulua vähintään kuukauden aika. 27. Varojen jakaminen osuuskunnan purkautuessa Jos osuuskunta puretaan, päättää osuuskunnan kokous, miten osuuskunnan omaisuuden säästö käytetään. Mikäli säästöä ei jaeta jäsenille, on se käytettävä vesihuoltotoimintaa edistäviin tai yleishyödyllisiin tarkoituksiin.

7 28. Erimielisyydet Riidat toiselta puolen osuuskunnan ja toiselta puolen hallituksen jäsenen tai osuuskunnan muun edustajan, selvitysmiehen tai osuuskunnan jäsenen välillä ratkaistaan välimiesmenettelyä noudattaen niin kuin siitä annetussa laissa säädetään tai alioikeudessa, jos jompikumpi niin haluaa. 29. Sääntöjen muuttaminen Sääntöjen muuttamisesta päättää osuuskunnan kokous. Päätös on pätevä, ellei laissa ole muuta säädetty, jos sitä kannattavat jäsenet, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) annetuista äänistä. 30. Yleismääräys Muutoin noudatetaan voimassa olevaa osuuskuntalakia sekä lakia yleisistä vesi- ja viemärilaitoksista.