Grilliraadin suosikit 16

Mikä lumen, kuka kelvin? 15 Yösähkö alkaa napsahtamatta 19 Tampereen Sähkölaitoksen asiakaslehti 2/2010 Grilliraadin suosikit 16 Alv nousee myös energia-alalla s. 9

7 Kraanaveden Kapteeni käskee vesille Kuva: Ossi Ahola 12 14 16 Suomalaisen energian puolestapuhuja. hiilijälki on pikkuruinen. Lauralla on suosikkigrilli, entä ympäristöllä? Vakiopalstat Kiva tietää...10 Muutama sana... 11 Virtapiikki...14 Yksi meistä... 15 Sähköä ilmassa... 17 Ratinasta...18 Pienin askelin...19 Nytpä tiedän tämänkin...19 Tästä härvelistä en luovu... 20 Kuva: Susanna Kekkonen Piirros: Johanna Havimäki Kuva: Juho Paavola Naps. Tampereen Sähkölaitos -konsernin asiakas- ja tiedotuslehti Julkaisija: Tampereen Sähkönmyynti Oy, PL 175, 33101 Tampere Naps. Internetissä: www.sahkolaitos.fi Päätoimittaja: Pertti Suuripää Toimitussihteeri: Tarja Heikkilä Toimitusneuvosto: Pertti Suuripää (puheenjohtaja), Tarja Heikkilä, Riitta Savola, Susanna Uusi-Erkkilä, Terhi Vairema ja Tapio Salonen; Ari Selander ja Virpi Aaltonen (Viestintätoimisto Selander & Co. Oy) Toimitus ja ulkoasu: Viestintätoimisto Selander & Co. Oy Kannen kuva: Juho Paavola, kuvassa Laura Haapamäki ja Tommi Takku Paino: PunaMusta Oy, Tampere 5/2010 Painos: 123 000 kpl ISSN 1239-8500 Neljästoista vuosikerta 2

Napsiniksi kysymystä Kaukolämpö on perusteltu lämmitysratkaisu sekä ilmaston että kukkaron kannalta. Etäluettavien mittarien ansiosta se on nyt lisäksi asiakkaalle entistäkin vaivattomampi lämmitysmuoto. Millainen lämmitysvalinta kaukolämpö on ympäristön kannalta, Tampereen Kaukolämpö Oy:n toimitusjohtaja Olavi Toiva? Kaukolämpö on ekologisesti kestävä valinta, ja sen valintaa voi perustella myös taloudellisesti. Kaukolämpö tarjoaa luotettavan, vaivattoman ja energiatehokkaan huoneistojen ja lämpimän käyttöveden lämmitysmuodon kilpailukykyiseen hintaan. Kaukolämmön vahvuutena Tampereella on, että lämmöntuotanto paikallisissa lämmitysvoimalaitoksissamme perustuu usean eri polttoaineen hyväksikäyttöön. Vähäpäästöisen maakaasun ohella yhä suurempi osa polttoaineesta on biopolttoainetta, josta tehdään korkealla hyötysuhteella kaukolämpöä ja sähköä. Miten näet kaukolämmön tulevaisuuden ja kehittämismahdollisuudet? Kaukolämmön mahdollisuuksia lisää se, ettei kaukolämpö ole riippuvainen mistään tietystä polttoaineesta. Luottamuksen osoituksena tulevaisuutta ajatellen voidaan pitää vaikkapa sitä, että puolustushallinnossa on nähty kaukolämmön edut, ja se on siksi juuri valittu Satakunnan lennoston alueen lämmitysmuodoksi. Kaikkiin kaukolämpökiinteistöjen mittareihin asennettiin etäluentalaitteet. Mitä uusi luentatapa tarkoittaa asiakkaan kannalta? Asiakkaiden ei tarvitse enää ilmoittaa itse kulutustietojaan, vaan saamme luettua laskutustiedot järjestelmän kautta aina kuukauden vaihtuessa. Etäluentajärjestelmän avulla saamme asiakkaiden mittareista lisäksi energia- ja lämpötilatietoja vuorokausittain tunnin tarkkuudella. Tavoitteenamme on lähitulevaisuudessa kehittää näiden tietojen hyödyntämistä muun muassa siten, että asiakas voisi halutessaan kirjautua nettiportaalin kautta palvelujärjestelmään. Sitä kautta hän voisi seurata kiinteistönsä lämmön käyttötietoja ja pyrkiä parantamaan energiatehokkuuttaan. Olavi Toiva toimitusjohtaja Tampereen Kaukolämpö Oy Ympäristö ja rahapussi nauttivat kaukolämmöstä Tällä palstalla julkaisemme lukijoiden omia energiansäästövinkkejä. Vinkin voi jättää osoitteessa www.sahkolaitos.fi > Naps-lehti Näin luonnonvalon lisääntyessä käytetään mahdollisimman vähän lamppuja. Vahvat verhot pois ikkunoiden edestä päivisin. Nukun makuuparvella, joka on huoneen yläpuolella. Illalla laitan lämmityspatterin lämpöä pienemmälle, sillä lämpöhän nousee ylemmäs. Aamulla on valmiiksi vilpoisa ilma asunnossa. Jos tulee liian viileä nukkuessa, niin lisää peittoa ylle. Osta energiatehokkuudeltaan parasta A -luokkaa ja tutustu energiamerkkeihin hankkiessasi uusia laitteita. Sähköiskuja Jaa energiansäästövinkkisi Napsin verkkosivuilla! Sähkötiloihin kevätsiivous Hei hamsteri! Oletko kerännyt pitkin vuotta romua mittarikomeroon tai sähköpääkeskustilaan. Nyt on korkea aika heivata bensakanisterit, maalipurkit ja autonrenkaat muualle. Sähkökeskus on voitava tarvittaessa tehdä jännitteettömäksi nopeastikin, joten keskukselle on varattava hoitotila, jossa sitä voidaan huoltaa ja käyttää turvallisesti. Keskuksen eteen tai hoitokäytävälle ei siis saa varastoida tavaraa, joka haittaa sen käyttöä. Väärään paikkaan sijoitettu romu voi myös aiheuttaa palovaaran. Sähköturvaa pihalla ja puutarhassa Paitsi sähkökeskuksesta myös harvemmin käytettävistä sähkölaitteista kannattaa pitää huoli. Laitteita ei pidä säilyttää kosteissa tiloissa eikä ulkona, sillä kosteus tai pakkanen voivat vaurioittaa niitä. Kun kesällä tarvitaan pihalla ja puutarhassa sähkövempaimia, on syytä tarkistaa, että ne kestävät kosteutta ja sopivat siten ulkokäyttöön. Laitteen kotelointiluokka ilmaisee, millaisissa tiloissa sitä voi käyttää. Turvallisimpia ulkona ovat akkukäyttöiset laitteet. Kuva: Sami Helenius Tavallisimmat ulkona käytettävien laitteiden kotelointiluokat: Pisaratunnus IP-tunnus Selitys IP 21 Tippuvedenpitävä IP 23 tai IP 43 Sateenpitävä IP 34 tai IP 44 Roiskevedenpitävä IP 67 Vedenpitävä Lähde: Turvatekniikan keskus 3

Näsijärvi ja Pyhäjärvi erilaiset sisarukset Näsijärvi ja Pyhäjärvi ovat Pirkanmaan Itämeri: kulkureitti, nautiskelupaikka, luontokohde, kala-apaja ja energianantaja. Siksi järvet kannattaa pitää puhtaana ja nauttia niistä. Jos Näsijärvi ja Pyhäjärvi olisivat naisia, ensimmäinen voisi olla viileä ja veistoksellinen daami, jälkimmäinen huoleton ja uhkea emäntä. Näsijärvi näet on luonteeltaan karu: sitä ympäröivät paljolti metsät ja suoalueet, sen vesi on ruskeaa ja lajisto suppea. Pyhäjärven vesi taas on savisameaa, ja se on luonteeltaan lähinnä rehevä mikä ei kuitenkaan ole luonnon kannalta automaattisesti huono asia. Ihmisillä vain on halu kirkkaaseen veteen, sillä rehevyys kaventaa virkistyskäyttöä. Leväkukinnot voivat aiheuttaa allergisia reaktioita ja rajoittaa veden käyttöä, verkot limoittua ja rehevä vesikasvusto haitata uimista ja rantapuuhia, ylitarkastaja Heidi Heino Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta listaa. Eliöstön kannalta maltillinen rehevyys taas on hyväkin juttu. Kun on enemmän ravintoa, lajistokin on monipuolisempi. > Teksti: Virpi Aaltonen Kuva: Vastavalo.fi / Ari Seppä 4

Tunnetko tyyppilajit? Näsijärvessä kuikka ja muikku Näsijärvessä viihtyvät kirkasvetisten, vähäravinteisten vesien linnut kuten kuikka, koskelot ja telkkä sekä luodoilla esimerkiksi harmaa- ja selkälokit. Tavallisia pyyntikalalajeja ovat esimerkiksi muikku, siika, kuha ja järvitaimen. Muista lajeista yleisiä ovat kuore, särki, pienet lahnat ja pasuri. Näsijärvessä tavataan myös reliktinomaista härkäsimppua. Näsijärvelle ovat tyypillisiä kasvit, jotka vaativat kirkasta ja puhdasta vettä, kuten pohjalehtiset nuotta- ja äimäruoho sekä paunikko. Kasveista tärkeä on uhanalainen lietetatar, jonka Euroopan kannasta valtaosa on Suomessa. Pyhäjärvessä silkkiuikku ja hauki Pyhäjärven reheville lahdille tyypillisiä lajeja ovat silkkiuikku, monet sorsalinnut sekä lokkiyhdyskunnat. Isommilla selillä tavataan kuikkaa, ja kaakkuri käy kalaisassa Pyhäjärvessä ruokailemassa. Pyhäjärven pyyntikaloista yleisiä ovat järvitaimen, siika, kuha, lisäksi eteläosissa hauki ja talvisin made. Myös ahven on lisääntynyt. Muista lajeista tavallisia ovat sulkava sekä kuore, särki, lahnat ja pasurit, kuten Näsijärvessäkin. Kasveista tyypillisiä ovat ilmaversoiset järviruoko ja leveä osmankäämi sekä kelluslehtiset ulpukka ja lumme. Pyhäjärven rehevillä rantatörmillä tavataan lisäksi harvinaista jaloa lehtipuuta kynäjalavaa. Tammerkosken erikoisuutena saukko Näsijärven eteläosissa, Tammerkoskessa sekä Pyhäjärvessä tehdään vuosittain useita saukkohavaintoja. Parhaiten tämä vesielämään sopeutunut näätäeläin viihtynee Pyhäjärven kala-apajilla. Lähteet: Tampereen kaupungin ympäristösihteeri Lasse Kosonen, Pirkanmaan ELY-keskuksen ylitarkastaja Marita Saksa-Lapikisto sekä kalastaja Lauri Mustalahti 5

Kuva: Vastavalo.fi / Ari Seppä Kuva: Kuva: Mikko Aivar / kuvaus.fi Pyhäjärvi Huolimatta Pyhäjärven ajoittaisista leväkukinnoista, molempien järvien virkistyskäyttöarvo on Heinon mukaan todella suuri. Mökkeily, veneily, kalastus, ravustus, uiminen ja oleilu veden äärellä ovat alueen asukkaille merkittäviä ajanviettotapoja. Vesien laatu nyt pääosin kunnossa Näsijärven vedenlaatu on Heidi Heinon mukaan suurelta osin jopa erinomainen. Järvi alkaa olla lähellä luonnontilaa. Pyhäjärven tilanne ei ole aivan yhtä on- Perusohjeita vesipedoille ja rantavahdeille Älä pese järvessä mattoja äläkä mitään muutakaan. Vaikka pesuaineet olisivatkin fosfaatittomia, veteen päätyy kiintoaineita, jotka huonontavat veden laatua. Esimerkiksi koirien ulosteet vaikuttavat myös veden hygieeniseen laatuun. Jos sinulla on rannan läheisyydessä nurmea, sen lannoitus kannattaa miettiä tarkkaan. Kasvimaita ei tulisi edes sijoittaa lähelle rantaviivaa. Pienveneillä tulisi olla septitankki. Vessavesiä ei saa päästää suoraan vesistöön. Mökkiläisen kannattaa pohtia, tarvitaanko mökillä vesivessaa vai riittäisikö kuivakäymälä mustien vesien puhdistustarve on aivan eri kuin harmaiden. Jos vesivessa on käytössä, umpisäiliö on vesien läheisyydessä paras ratkaisu. Näsijärvi nellinen, mutta järven pohjoisosa on kuitenkin vedenlaadultaan hyvässä ja eteläpuoli tyydyttävässä kunnossa. Suljetuilla lahtialueilla on kyllä välttäviäkin paikkoja. Lempäälän, Vesilahden ja Akaan alueille sijoittuvalla Hulauden vesialueella sekä Alhon-Laukonselän alueella on selkeästi enemmän vedenlaadun ongelmia. Ne ovat matalia vesialueita, joissa valuma-alueen vaikutus on voimakas. Pyhäjärven tilaan on Heinon mukaan vaikea vaikuttaa, sillä se on keskusallas, joka saa vetensä hyvin laajalta alueelta. Valuma-alueella pitää siis tapahtua paljon, ennen kuin Pyhäjärven tila paranee. Näsijärven tilanne on tältä kannalta helpompi. 70-luvulla uiminen teki heikkoa Aina Pirkanmaan isojen järvien tilanne ei ole ollut näin hyvä. Heikoimmillaan se oli 60 70-lukujen taitteessa, kun jätevedet hulahtivat järviin ilman sen suurempaa puhdistusta ja Näsijärvi kärsi puunjalostusteollisuuden vaikutuksista. Pyhäjärven Tampereen puoleinen osa oli tuolloin uimakelvottomassa kunnossa ja Näsijärven raakavedenotto uhattuna. Asumisjätevesien puhdistamoiden rakentaminen alkoi 70-luvulla, ja molempien järvien puhdistumista nopeutti biologisten puhdistamoiden käyttöönotto 80-luvulla. Lielahden teollisen jätevesikuorman merkittävä väheneminen 80-luvulla taas auttoi nopeasti Näsijärven toipumista, Heino kuvailee. Myös Mäntän puunjalostusteollisuuden päättymisellä 80-luvun puolivälissä oli suotuisa vaikutusta Näsijärven tilaan. Kuva: istockphoto Hoito-ohjelma auttaa Pyhäjärveä Nyt kun jäteveden purkuputkien ja teollisuuslaitosten kaltaiset isot pistekuormittajat on saatu kuriin, suurin merkitys järvien tilaan on hajakuormittajilla: maataloudella, haja-asutuksella ja paikallisesti myös metsätaloudella. Maatalous vaikuttaa varsinkin Pyhäjärven tilaan, sillä peltoprosentit ovat Etelä-Pirkanmaalla huomattavasti suuremmat kuin pohjoisessa. Tärkeä työkalu järven kunnon parantamisessa on vesienhoitosuunnitelma. Haja-asutuksen jätevesikuormaan taas on puututtu lainsäädännöllä, jonka mukaan jokaisessa töllissä on vuoden 2013 loppuun mennessä oltava asianmukainen jätevesienkäsittelyohjelma ja -järjestelmä. Yleensä Pirkanmaan järvien tila on Heidi Heinon mukaan menossa parempaan suuntaan. Yksi iso kysymys tulevaisuudessa on kuitenkin ilmastonmuutos, joka tuo mukanaan uudet tarpeet ja näkökulmat vesiensuojeluun. 6

laitokselta virtauksesta. Huviveneellä voi olla juuri virtauksen vuoksi vaikeaa nousta maihin, varovaisuutta ja taitoa tarvitaan. Kapteenien kantapaikat Jos järvelle tekisi mieli, mutta suunta uupuu, voi turvautua ammattikapteenien apuun. Suomen Hopealinjalla työskentelevät sisävesilaivojen kipparit Jussi Mäkelä ja Juha Liikanen esittelevät vierailemisen arvoisia paikkoja Pyhäjärven reitiltä. Viikinsaari. Pakkohan Viikinsaari on mainita. Sauna, uimarannat, lava, ravintola ja kioski... Palveluita riittää ja luonnonkauneutta tietysti. Juha Liikanen (oik.) on ohjannut laivoja Pyhäjärvellä nyt 17 vuotta. Sitä ennen mies työskenteli nuorukaisesta asti merillä. Jussi Mäkelälle sisävesilaivan kipparoinnista tuli päätyö viitisen vuotta sitten. Jussin erityinen rakkaus on oma laiva M/s Lempi, joka teki miehestä myös tilausristeily-yrittäjän. Sotkanvirta. Paikkana mahtava kapeikko. Reittilaiva kulkee tästä ja huviveneellä pääsee rantaan Viinikanniemen leirintäalueelle. Koskiverstas. Eksoottinen paikka, kun käännytään Edenin kohdalta Nokianvirtaan, tehdasrakennuksien vuoksi aivan omanlaisensa miljöö. Lähellä sijaitsee myös Nokian panimo ja sen ravintola. Kun me ajamme Koskiverstaalle, kysymme päivää aiemmin Melon Kuva: Ossi Ahola Lempäälän kanava. Kaunista seutua, istutuksia rannoilla ja tästä lähtevät hienot kapeikot. Hakkarin kartano ja Kuokkalankosken maisema ovat näkemisen väärtejä. Hukianhovi ja Laukon kartano Vesilahdessa. Laukon kartano on huikea paikka, mutta siellä voi vierailla vain järjestetyillä retkillä, yksityisille se ei ole avoinna. Hukianhovissa taas on esimerkiksi savusauna, jota lämmitetään tilauksesta, ja ruokailupalveluja. Lepaa. Hieno paikka Vanajaveden rannalla. Lepaalla on muuten viinitila, jossa järjestetään maistelukierroksiakin. Ja golfkenttä toisenlaisia kierroksia varten. Visavuori. Kesäpäivänä aivan ehdoton: Emil Wikströmin taiteilijakoti ja Kari Suomalaisen Kari-paviljonki ja kahvila tietysti. Visavuoressa on laivan vaihto, jos haluaa mennä reittilaivalla Hämeenlinnaan. Rönni. Tässä täytyy tehdä jo pitempi reissu Valkeakosken kanavan kautta Roineesta Längelmäveteen, mutta tanssilavan ja paikan itsensäkin takia kannattaa käydä. Vierasvenesatamassa on monipuoliset palvelut. 7

Mitä seuraavaksi on odotettavissa? Rakentamisen toinen vaihe alkaa kesäkuun alussa. Silloin puretaan Tampellan tulvakanavan vanhat reunamuurit, jotta ne voidaan rakentaa uudestaan entistä vahvemmiksi. Samalla tehdään uuden padon perustukset Tampellan puoleiseen voimalaitoskanavaan sekä korjataan Vapriikin alapohjaa. Samaan aikaan tehdään myös Tampellan vesivoimalaitoksen peruskorjausta. Tampellan patomuurit uusitaan kesällä Palatsinraitin padon ja sillan rakentamisen ensimmäinen vaihe on onnellisesti ohi: työnaikainen pato ja tulvauomaan tehdyt uuden padon perustukset valmistuivat aikataulussa. Venepuomitkin on jo asennettu tulevien patorakenteiden eteen. Tuliko ensimmäisessä vaiheessa eteen yllätyksiä, projektipäällikkö Seppo Tattari? Tähän mennessä työ on sujunut suunnitelmien mukaan. Positiivinen yllätys oli, että räjähdysten ja louhinnan äänet jäivät ennakoituakin vähäisemmiksi. Kuva: Miisa Kaartinen Miten toinen vaihe vaikuttaa lähialueen asukkaiden ja kulkijoiden elämään? Työmaaliikenne lisääntyy, kun patomuurien kiviaines ja purkujäte pitää kuljettaa pois ja vastaavasti tuoda uutta betonia ja terästä tilalle. Edelleen tehdään louhinta- ja räjäytystöitä, joten ääntä syntyy väkisinkin. Räjäytystyöt ovat kuitenkin pienimuotoisempia kuin ensimmäisessä vaiheessa. Miten työ vaikuttaa Näsijärven pintaan? Näsijärven pinta on noin 20 senttiä tavallista alempana samoin kuin viime kesänä ja vielä tulevan vuoden kesänäkin. Pintaa joudutaan pitämään alhaalla turvallisuussyistä. Siten varaudutaan mahdollisiin runsaisiin sateisiin, sillä kukaan ei osaa varmasti ennustaa tulevan kesän sademäärää. Tammervoima tekee lähienergiaa roskapusseista Muutaman vuoden kuluttua pirkanmaalaisten jätteet eivät enää päädy kaatopaikalle, vaan niistä tehdään lämpöä ja sähköä. Tampereen Sähkölaitoksen ja Pirkanmaan Jätehuollon yhteistyöhanke Tammervoima rakentaa hyötyvoimalaitoksen, jossa on tarkoitus polttaa vuosittain noin 150 000 tonnia jätettä ja tuottaa samalla 300 GWh kaukolämpöä ja 100 GWh sähköä. Voimalaitos tuottaa energiaa lajittelun jälkeen jäävästä, nyt kaatopaikalle haudattavasta materiaalista. Samalla loppuu myös biohajoavien materiaalien ilmastoa kuormittava metaanikaasuttelu kaatopaikalla. 8 Ympäristövaikutusten arviointi käynnistyy Voimalaitoksen paikkaa ei ole vielä päätetty. Kesän ja syksyn aikana aloitellaan ympäristövaikutusten arviointia neljässä kohteessa: Lielahden voimalaitoksen tontilla, Ruskon ja Sarankulman rakentamattomilla teollisuus- ja varastoalueilla sekä Tarastenjärven jätteenkäsittelyalueen vieressä, Tampereen Sähkölaitoksen kehitysjohtaja Mika Pekkinen kertoo. Ympäristövaikutusten arvioinnista saatavan viranomaislausunnon perusteella päätetään voimalaitoksen lopullinen sijoituspaikka vuoden 2011 aikana ja jätetään ympäristölupahakemus. Ympäristövaikutusten arvioinnin tekee Ramboll Finland Oy. Arvioinnissa vertaillaan sijoituspaikkoja hankkeen toteutuskelpoisuuden kannalta, pohditaan voimalaitoksen teknisiä ratkaisuja ja selvitellään vaikutukset muun muassa ihmisten terveyteen ja elinoloihin, yhdyskuntarakenteeseen, maisemaan ja kulttuuriperintöön sekä liikenteeseen ja päästöihin. Arviointiselostetta laadittaessa järjestetään myös yleisötilaisuuksia ja asukaskyselyjä sekä kuullaan mahdollisten sijoituspaikkojen lähipiirissä olevia tahoja, Pekkinen lupaa. Valmista neljän viiden vuoden kuluttua Alustavan aikataulun mukaan voimalaitoksen rakentaminen voisi alkaa 2013 ja se valmistuisi viimeistään vuonna 2015. Rakennusprojekti on omistajien yhteinen, mutta sen jälkeen työnjako on selvä: Pirkanmaan Jätehuolto toimittaa voimalaitokseen jätteet, yhteistyöyritys Tammervoima tuottaa siitä energiaa ja Tampereen Sähkölaitos siirtää ja myy energian. Nykyisestä tuotannostamme hyötyvoimalaitoksen osuus tulee olemaan vain 10 prosenttia, mutta meille on tärkeää monipuolistaa polttoainehankintaamme ja vähentää riippuvuuttamme maakaasusta, Pekkinen pohtii. Yli puolet jätteen määrästä on uusiutuvaa energiaa, mikä on tärkeä asia, kun tavoitteenamme on saavuttaa energiantuotannossamme uusiutuvan energian osuudeksi yli 30 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.

Sähkön, kaukolämmön ja maakaasun arvonlisävero nousee Yleinen arvonlisäverokanta nousee 1.7.2010 lukien 22 prosentista 23 prosenttiin lainsäädännön muutoksen vuoksi. Sähkön ja lämmön laskutuksessa muutos tarkoittaa sitä, että ennen 1.7. maksetuissa arviolaskuissa ja tasauslaskuissa vero on 22 prosenttia. Esimerkiksi laskussa ajalta 1.5. 31.7. arvonlisävero on 22 prosenttia siinä osuudessa suoritusta, joka kohdistuu aikaan ennen 1.7., ja 23 prosenttia sen jälkeiseltä ajalta. Liittymismaksujen verokanta määräytyy sen mukaan, onko liittymä avattu asiakkaan käyttöön ennen 1.7. vai myöhemmin. Arvonlisäverollisen, 1.7. jälkeen valmistuneen liittymän verokanta voi kuitenkin olla 22 prosenttia, jos maksu on saatu asiakkaalta ennakkoon, viimeistään 30.6.2010. Muutoin käytetään 23 prosenttia. Ratkaiseva on nimenomaan ennakkomaksun kertymispäivä. Ennen 1.7. valmiiksi rakennetuissa liittymissä arvonlisävero on 22 prosenttia. Lisätietoja: www.vero.fi/ajankohtaista Sähkönmyyntija verkkopalveluehtoihin muutoksia Energiateollisuus ry:n suosittelemat verkkopalveluehdot ja sähkönmyyntiehdot on päivitetty. Uudet ehdot lähetetään asiakkaiden laskutusosoitteisiin kesäkuun aikana. Tampereen Sähkönmyynti Oy ja Tampereen Sähköverkko Oy ottavat ne käyttöön 1.8.2010 alkaen. Ehtojen muuttamisen perusteena ovat lainsäädännön ja olosuhteiden olennainen muuttuminen, vanhentuneiden sopimus- ja hinnoittelujärjestelyjen uudistaminen sekä energian säästämiseksi tarpeellisten toimien toteuttaminen. Muutokset eivät vaikuta hintoihin. Kotitalouksien energiankulutuksella on merkittävä vaikutus ns. hiilijalanjälkeemme ( *. Ympäristötietoiselle kuluttajalle onkin nykyään sähkömarkkinoilla tarjolla runsaasti vaihtoehtoja, mikä saattaa tehdä sopivan sähkötuotteen valinnasta turhankin monimutkaisen tehtävän. Tampereen Sähkönmyynti Oy haluaa tehdä tämän valinnan asiakkaalleen mahdollisimman yksinkertaiseksi; Kotitalouksille myymämme sähkö on päästötöntä. ( ** Kotitalousasiakkaidemme kuluttama energiamäärä on tuotettu kokonaan uusiutuvilla energialähteillä, kuten vedellä, ja kuormittaa siten mahdollisimman vähän ympäristöä. Jos et ole vielä Sähkölaitoksen asiakas, voit tehdä sähkösopimuksen esimerkiksi osoitteessa www.sahkolaitos.fi. Sähkölaitoksen asiakkaana voit astella kevyin askelin tulevaisuuteen. Voitokas Vihreä jalanjälki Tampereen Sähkölaitoksen Vihreä jalanjälki -tv-mainos valittiin MTV3:n vuoden 2009 parhaaksi aluemainokseksi Tampereen ja Kanta-Hämeen alueella. Vesivoima ei tuota hiilidioksidipäästöjä. Jos haluat pienentää hiilijälkeäsi, vieraile osoitteessa www.sahkolaitos.fi > Vihreä jalanjälki. * ) Termillä hiilijalanjälki viitataan yleensä jonkin tuotteen, toiminnan tai palvelun aiheuttamaan ympäristökuormaan eli siihen, kuinka paljon kasvihuonekaasuja tuotteen tai toiminnan elinkaaren aikana syntyy. Voit laskea oman ekologisen jalanjälkesi nettisivuillamme kohdassa Vihreä jalanjälki. ** ) koskee Lämpösähkö-, Taloussähkö- ja Kausisähkö-tuotteita. Tampereen Sähkönmyynti Oy Voimakatu 11 33100 Tampere puh. (03) 5653 5111 www.sahkolaitos.fi

Kiva tietää Vastaamme palstalla kysymyksiin, joiden arvelemme kiinnostavan mahdollisimman monia Naps-lehden lukijoita. Voisiko vanhojen sähkölaitteiden käyttökelpoisuutta tarkistuttaa jossakin, kyselee Arkasormi? Sähkölaitekorjaamot voivat tarkastaa laitteiden kunnon ja tarvittaessa samalla kunnostaa ne. RS Myyntineuvottelija Jarmo Nieminen neuvoo kaukolämpöasioissa. Puh. 050 553 8609 Kumpi on taloudellisempi: vanhan mallin liesi vai keraaminen liesi? Työtehoseuran tutkimuksen mukaan sähkönkulutus keraamisella keittoalueella on 10 15 prosenttia pienempi kuin vastaavalla valurautalevyllä. On hyvä muistaa, että viime kädessä käyttäjä ratkaisee omalla toiminnallaan laitteensa energiatehokkuuden. Keittotasolla on hyvä käyttää paksupohjaisia keittoastioita ja keitettäessä kantta kattilan päällä. TV Ympäristöneuvoja Terttu Viteli opastaa kotitalouksien energian ja sähkölaitteiden käytössä Ympäristötietokeskus Moreeniassa. Puh. (03) 5653 5449 ma ti klo 10 14 Miksi energiansäästölamput syttyvät niin hitaasti? Airam vastaa kysymykseen seuraavasti: Energiansäästölamppujen valontuotto perustuu sähköpurkaukseen. Sähköpurkaus ei kuitenkaan saavuta optimitehoaan heti, vaan sen lämpeneminen vie jonkin aikaa. Usein täysi valovirta saavutetaan vasta 2 4 minuutin kuluttua. Kohtuullinen valotaso saavutetaan kuitenkin 5 30 sekunnissa. Erityisesti pitkäikäisissä energiansäästölampuissa joudutaan sytytysvirtaa rajoittamaan käyttöiän saavuttamiseksi, mikä hidastaa lämpenemistä. Nopeampi syttyminen on kuitenkin yksi kehitystyön päätavoitteista, ja myös EU-direktiivi asettaa sille tiettyjä ehtoja tulevina vuosina. TV Kannattaako kännykän laturia pitää jatkuvasti pistorasiassa kiinni. Kuluttaako se sähköä, vaikka kännykkä ei ole siihen liitetty? Ei kannata pitää, laite lämpenee suotta ja kuluttaa sähköä. Vanhat mallit kuluttavat sähköä lepotilassa enemmän, uudet vähemmän. RS tiedot? Ainakin radiostani häviävät asemat, jos töpselin vetää irti seinästä. Virran voi katkaista laitteista, mutta kuten sanoit, laitteiden muisti voi tyhjentyä. Itselläni on yksi digiboksi, joka hukkaa muistinsa pienestäkin katkosta, kun taas toiset laitteet eivät välitä sähkökatkoista mitään. RS Vaihdoin vanhan 26-tuumaisen kuvaputkitelevision uuteen 32-tuumaiseen LCD-näytölliseen ns. taulutelkkariin. Kumpi vie enemmän sähköä? Taulutelkkari vie enemmän sähköä, mutta kulutus riippuu hyvin paljon kuvan säädöistä (kirkkaus, yms.). RS Kuvat: Sami Helenius Asiakaspalveluinsinööri Reino Seesvuori antaa sähköteknistä neuvontaa. Puh. (03) 5653 5112 Käytämme päivittäin paljon tietokonetta (läppäri). Käytön jälkeen jätämme koneen valmiustilaan, hyvin harvoin sammutamme kokonaan. Kumpi tapa kuluttaa vähemmän sähköä: valmiustilassa pitäminen vai kokonaan sammuttaminen ja uudelleen käynnistämien? Sähkön kulutus käyttötauon aikana riippuu hyvin paljon virransäästöasetuksista, joten tarkkaa arviota tauon pituudesta ei voi antaa. Pääsääntöisesti kannattaa kuitenkin sulkea kone kokonaan, jos tauko on vähänkin pidempi. RS Kun esimerkiksi tv:ssä tai soittimessa on vain virransäästöpainike (ei siis voi katkaista virtaa), voiko virrankatkaisun käsittävällä jatkojohdolla katkaista virran kyseisistä laitteista vai katoavatko koneeseen tallennetut Kodin sähkölaitteiden käyttö- ja huolto-oppaassa kerrotaan, että astianpesukoneella on hyvä olla turvakaukalo. Mikä se sellainen on? Turvakaukalo on vesitiivis alusta, jonka taka- ja sivulaitoja on nostettu noin 10 cm ylös. Jos astianpesukone alkaa vuotaa, vesi valuu alustan etureunan kautta eteen näkyville. Näin vuoto huomataan mahdollisimman pian. Kaukaloita myyvät kodinkone- ja huoltoliikkeet. TV Onko energiataloudellista kiehauttaa vesi ensin vedenkeittimellä ja laittaa sitten kattilaan esim. perunoita keitettäessä? Työtehoseuran tutkimuksen mukaan yhden vesilitran keittäminen on nopeinta ja energiatehokkainta vedenkeittimellä tai induktiokeittoalueella. Vedenkeittimen 10

Muutama sana......kodin sähkölaitteiden käytöstä käyttö voi siis hieman nopeuttaa ruoanvalmistusta, vaikkakin energiansäästö yksittäisen perunaveden keittämisessä on pieni. TV Mikä on oikea lämpötila pakastimessa? Miten se vaikuttaa sähkönkulutukseen ja onko sillä merkitystä ruoan säilymiseen? Oikea pakasteiden säilytyslämpötila on 18 astetta. Lämpimämmässä pakasteiden säilyvyys ja rakenne huononevat. On sähkön tuhlausta pitää pakastinta 18 astetta kylmempänä, sillä jokainen tarpeeton kylmäaste lisää sähkön kulutusta 5 prosenttia. TV Miten tulisi tarkkailla kaukolämpölaitteiden toimivuutta? Kaukolämmön asiakaslaitteet ovat kiinteistön omaisuutta, joten laitteiden kunnonseuranta ja huolto kuuluvat kiinteistölle. Ennen seuranta hoitui sujuvasti vähintään kerran kuussa lukemakortin lukemaa kirjattaessa. Nyt kaukolämmössä on siirrytty kaukoluentaan, joten lukemia ei enää tarvitse lähettää ja käynnit laitetilassa saattavat harventua. Kaukoluennasta huolimatta laitteiden kuntoa tulisi tarkastella säännöllisesti. Lämpötiloja seuraamalla saa luotettavan kuvan laitteiden toimivuudesta. Jos kaukolämmön paluuveden lämpötila (mittauskeskuksen alin putki) ylittää +60 C, laitteessa on jokin vika tai virheellinen asetus. Lämpötilan ylittyessä on syytä ottaa yhteyttä LVI-asiantuntijaan. JN Piirros: Johanna Havimäki Lue Napsin vinkit vuosien varrelta osoitteessa www.sahkolaitos.fi > Naps-lehti. Kodissa on monenlaisia sähkölaitteita, joiden käyttöohjeet antavat hyvin niukasti tietoa laitteiden yhteensopivuudesta muiden laitteiden ja ilmiöiden kanssa puhumattakaan niiden vaikutuksista sähkölaskuun. Eräät valmistajat ovat esimerkiksi keksineet nerokkaan idean: jääkaappi ja pakastin menevät automaattisulatukselle pienestäkin sähkökatkosta. Se mainitaan manuaalissa vain sulatuksen helppoutena: katkaise virta ja kytke takaisin niin laite hoitaa sulatuksen. Sähkökatkon sattuessa laite toimii ohjeensa mukaan. Siis sulattaa pakasteet ja jäädyttää ne uudestaan, jos käyttäjä ei tee asialle mitään. Ja mistä käyttäjä tietää, mitä kotona tapahtuu, jos on itse esimerkiksi työssä. Oman laitteen käyttäytymistä voi kokeilla irrottamalla johdon seinästä ja laittamalla sen takaisin. Jos sulatus käynnistyy, voi olla tiedossa ongelmia. Sähköllä toimiva kosteiden tilojen mukavuuslattialämmitys kaukolämpötaloissa on mukava jaloille, mutta epämukava lompakolle, koska kosteat tilat lämmitetään käytännössä sähköllä eikä kaukolämmöllä. Näin sähkölaskua kertyy helposti muutama kymppi kuukaudessa. Kaukolämmön hinta taas on vain puolet sähkön hinnasta. Lämpötilojen säädöt tehdään lisäksi yleensä siten, että lattia tuntuu lämpimältä eli lattialämpö nostetaan korkealle ja patterien lämpö lasketaan alas. Näin taloyhtiön lämpölasku pienenee ja asukkaan sähkölasku kasvaa. Ilmalämpöpumppuja käytetään paljon automaattiasennolla käytön helppouden takia, kuten ohjekirja sanoo. Jos asuntoon kuitenkin jostain syystä syntyy liikalämpöä (ihmisistä, takasta, tms.), ilmalämpöpumppu alkaa jäähdyttää tilaa. Tilanne voi olla sikäli hassunkurinen, että takalla lämmitetään ja ilmalämpöpumpulla jäähdytetään samaan aikaan. Ilmalämpöpumppu kannattaakin pitää lämmitysasennossa, jos jäähdytystä ei tarvita, ja sähkölämmittimien termostaatit asetella muutaman asteen pienemmälle kuin lämpöpumppu, jotta ne eivät olisi turhaan lämmittämässä. Reino Seesvuori 11

Energian pieni suuri maa Energiateollisuuden puhemies Jukka Leskelä uskoo suomalaiseen energiaan. Ja suomalaisiin: tulevaisuudessa me melkein kaikki tuotamme itse osan sähköstämme. on energian pieni suurvalta! Vähä ei ole mitään, kun Jukka Leskelä alkaa puhua suomalaisesta energiateollisuudesta. Il- "Suomi massa on melkein sähköä tai ainakin kokeneen puhujan vakuuttavuutta. Leskelä on yksi johtajista Energiateollisuus ry:ssä eli sähkö- ja kaukolämpöalan yhtiöiden etujärjestössä. Hänen siis kuuluukin vähän röyhistellä. Toisaalta Leskelällä on siihen myös hyvät perustelut. Suomella nimittäin riittää erilaisia ykköstiloja. Meillä on asukaslukuun suhteutettuna EU:n suurin sähkönkulutus. Kuitenkin sähkö on Euroopan halvinta. Bioenergiaa täällä tuotetaan absoluuttisesti eniten EU:ssa. Kun teollisuus ja valtiovalta ovat vuosikymmeniä huolehtineet sähkön saatavuudesta, tuloksena on syntynyt tehokas ja monipuolinen tuotanto sekä hyvä infrastruktuuri. Siinä sähköä ei juurikaan katoa siirrettäessä. Suomessa sähköä myös tuotetaan jos jonkinlaisilla tavoilla. On ydinvoimaa, vesivoimaa, maakaasua, öljyä, kivihiiltä. Ja jos jossain tehdään lämpöä, samalla tehdään myös sähköä, ja toisin päin. Se on tehokasta ja näin ollen myös hyväksi ympäristölle. Muissa maissa se ei ole niin itsestään selvää ei edes Ruotsissa. Meillä on kilpailtu energiantuotannossa, eikä sitä ole valtiovallan toimesta rajoitettu. Teksti: Riku Siivonen Kuva: Susanna Kekkonen Energia-ala osa uutta Nokiaa? Muutoksia on kuitenkin tulossa. Ilmastonmuutos ja öljyn ehtyminen pitävät siitä huolen. Leskelä arvioi, että muutokset ovat Suomelle mahdollisuus, sillä Suomi on jopa edelläkävijä uusiutuvan energian teknologiassa. Viemme ulkomaille jo nyt vuosittain viiden miljardin euron arvosta esimerkiksi tuulivoima- ja energiatehokkuusteknologiaa sekä bioenergiakattiloita, Leskelä huomauttaa. Viisi miljardia on kieltämättä paljon rahaa. Uskon, että tällaisissa aloissa lepää Suomen tuleva kasvu. Ei tule uusia Nokioita. Meidän on kehitettävä niitä aloja, joilla on jo valmiiksi osaamista. Sähkömylly joka kotiin Energiateollisuuden arvion mukaan sähkön käyttö kasvaa, vaikka energian kokonaiskäyttö kääntyykin laskuun. Uusi tuotanto on päästötöntä ja vanha fossiilituotanto poistuu vähitellen. Muutos voi näkyä sähkön kotikäyttäjänkin pihalla. Yllättävän pian pihoillemme voi ilmestyä jos jonkinlaista omaa pienvoimalaa, jolla tuotetaan osa kotitalouksien sähköstä. Sellaisia ennakoidaan Energiateollisuuden visiossa Suomen sähköntuotannosta vuonna 2050. Arvioimme, että jopa neljä prosenttia Suomen sähköstä tuotettaisiin rakennuksiin liitettynä pientuotantona, jonka älykäs sähköverkko pian mahdollistaa. Pieneltä kuulostava prosentti on käsittämätön määrä sähköä. Yksi prosentti tarkoittaa jo miljoonaa nykyistä parinkymmenen metrin korkuista tuulivoimalaa, Jukka Leskelä vertaa. Luvassa tuuli- ja ydinvoimaa Energiateollisuuden visiossa Suomessa on neljänkymmenen vuoden kuluttua hurjasti nykyistä enemmän tuulivoimaa, mutta myös ydinvoimaa. Pääosin 1970-luvulla rakennettu energiaverkkomme voimalaitoksineen alkaa nyt olla tiensä päässä. Mikään toiminnassa olevista voimalaitoksista ei ole käytössä enää vuonna 2050. Samaan aikaan ilmastonmuutos puskee päälle. Energian hinta nousee ja päästöistä pitää maksaa. Uskomme, että energiaa käytetään paljon vähemmän kuin nyt, mutta sähköä paljon enemmän. Sähköauto liikkuu kolmasosalla siitä energiasta mitä fossiilista bensaa polttava auto. Sähkö taas pitää tuottaa mielellään hiilineutraalisti: joko uusiutuvilla tai sitten ydinvoimaloissa. Energia-alalla vuosi 2020 on jo ovella Vuosi 2050 saattaa tuntua kaukaiselta, mutta ei energiaalalla. Meille vuosi 2020 on huomenna ja 2030 ylihuomenna. Pitkä aikajänne johtuu siitä, että voimalaitosten ja sähköverkkojen kaltaiset investoinnit ovat vuosikymmenten projekteja, joissa vaaditaan suuria pääomia. Energiayhtiöillä on pyyhkinyt hyvin, joten niillä on ollut mahdollisuus investoida lamankin aikana jopa 2,5 miljardia euroa vuodessa. Juuri siksi me tietysti toivomme mahdollisimman vakaata maailmaa ympärillemme. Tässä bisneksessä suurin riski on aina poliittinen riski. 12