Yhteenveto kansallisista ja alueellista biotaloutta koskevista ohjelmista, strategioista ja selvityksistä Biotalous Pohjois Savossa Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää biologisia luonnonvaroja ravinnon, tuotteiden, energian ja palveluiden tuottamiseen. Biotalous pyrkii vähentämään riippuvuutta fossiilisesta energiasta, ehkäisemään ekosysteemien köyhtymistä sekä edistämään talouskehitystä ja luomaan uusia työpaikkoja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.(www.biotalous.fi) Pohjois Savossa on jo nykyään paljon biotalouteen liittyvää toimintaa. Maakunnalla on hyvät mahdollisuudet kehittää kestävää biotaloutta sekä alueen luonnonvarojen, elinkeinorakenteen että osaamisen puolesta. Biotalouden kannalta keskeisiä maakunnan elinkeinoelämän ja tutkimuksen vahvuusalueita ovat mm. metsäteollisuus, metalliteollisuus, ympäristöterveyden ja ympäristönmuutoksen tutkimus, bioteknologia, energiateknologia, informaatio teknologia, maatalous ja agrobiotekniikka sekä matkailu. Savossa on myös hyvät mahdollisuudet hajautettuun, omavaraiseen energiantuotantoon, joka perustuu alueiden omiin energiavarantoihin ja paikalliseen yrittäjyyteen. Savossa on runsaat luonnonvarat, jotka kestävästi käytettyinä muodostavat alueelle kilpailuedun. (Savon ilmasto ohjelma 2025) Tähän selvitykseen on koottu yhteenveto keskeisistä biotaloutta koskevista kansallisista ja alueellista biotaloutta koskevista ohjelmista, strategioista ja selvityksistä. Selvitykseen on koottu tiiviiseen muotoon eri ohjelmissa esitettyjä biotalouden painopistealueita sekä esitettyjä kehittämis ja toimenpide ehdotuksia. Tämän selvityksen sekä tehtyjen asiantuntijahaastatteluiden pohjalta valitaan Pohjois Savon biotalousosaajat hankkeessa kehitettävät teemat.
1. Kansallinen energia ja ilmastostrategia (2013) Suomen pitkän aikavälin ilmasto ja energiastrategian tavoitteena on varmistaa, että Suomi saavuttaa vuodelle 2020 asetetut energia ja ilmastotavoitteet. Ilmasto ja energiastrategiaa päivitettiin vuoden 2013 aikana. Strategiapäivityksellä valmisteltiin tietä kohti pitkän aikavälin energia ja ilmastotavoitteita. Uuteen strategiaan on myös yhdistetty mineraaliöljyn käytön vähentämisohjelma. Selonteko sisältää yli 100 strategista linjausta, jotka koskevat mm. energiatehokkuutta, varautumista kasvihuonekaasupäästöjen lisävähennyksiin, uusiutuvan energian edistämisen edellyttämiä lisätoimia, kuluttajatoimien ohjausta, turpeen käytön hallittua vähentämistä, reagointia eurooppalaiseen ja kansalliseen energiamarkkinakehitykseen, sähkönhankinnan omavaraisuuden turvaamista ja kaukolämpöön liittyviä kysymyksiä. Strategiatyön valmistuttua alettiin laatia Suomen tiekarttaa kohti vuotta 2050 keinoista, joilla kasvihuonekaasupäästöjä vähennettäisiin vähintään 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Hallitusohjelman mukaisesti pitkän aikavälin tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta. Strategian keskeisiä tavoitteita ovat: Kasvihuonekaasupäästöt 20 % vuoden 1990 tasosta vuonna 2020 (ei päästökauppa). Uusiutuvan energian osuus energian loppukulutuksesta 38 % vuonna 2020 Biopolttoaineiden osuus liikenteen polttoaineista 20 % vuonna 2020 Mineraaliöljyn osuus Suomen kokonaisenergiankulutuksesta alle 17 % vuonna 2025 Tuulivoimalla tuotetaan sähköä 9 TWh vuonna 2025 Sähkön ja lämmön tuotannossa metsähakkeen osuus 25 TWh vuonna 2020 Kivihiilen voimalaitoskäyttö on syrjäytynyt metsäpohjaisella biomassalla vuonna 2025 Turpeen energiakäyttöä vähennetään suunnitelmallisesti siten, ettei se korvaudu kivihiilellä Turpeen energiakäyttö vähenee kolmanneksella viime vuosien keskitasosta (23 TWh) vuoteen 2025 mennessä. Luodaan vuonna 2013 yksinkertaiset liittymistä ja verotusta koskevat menettelyt sekä yhtenäiset ohjeistukset pientuottajan sähköntuotannon myymiselle, hinnoittelulle ja laskutusmenettelylle Sähkön kokonaiskulutus enintään 94 TWh ja kaiken energian loppukulutus enintään 310 TWh vuonna 2020 Vähennetään ruokahävikkiä elintarvikeketjun joka vaiheessa ja korostetaan ruokavalintojen merkitystä kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi. Joukkoliikenteestä luodaan yhtenäinen palvelukokonaisuus, joka sisältää käyttäjäystävällisen, yhteen toimivan maksu ja informaatiojärjestelmän. Suomen energiateknologiavienti 20 miljardia ja cleantechvienti 38 miljardia euroa vuonna 2020. Näistä biotalouden edistämiseen liittyviä tavoitteita ovat erityisesti fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen ja uusiutuvan energian osuuden lisääminen, energiatehokkuuden parantaminen, ruokahävikin ja ruokaketjun kasvihuonepäästöjen vähentäminen sekä energiateknologian ja cleantechosaamisen ja viennin kehittäminen. (Lähde: Kansallinen energia ja ilmastostrategia, TEM, 2013)
2. Kansallinen biotalousstrategia Suomelle on laadittu kansallista strategiaa biotalouden edistämiseksi. Sen tavoitteena on saada aikaan uutta ja kansainvälistä liiketoimintaa sekä parantaa työllisyyttä ja ihmisten hyvinvointia. Biotalousstrategian oli määrä valmistua ja mennä valtioneuvostoon hyväksyttäväksi vuoden 2013 loppuun mennessä. Meillä on jo runsaasti biotalouteen liittyvää toimintaa, jonka kehittämiseen tarvitaan kansallista biotalouspolitiikkaa. Prosessin tavoitteena on ollut löytää biotalouden painopisteet, jotta mm. tutkimus ja kehittämisrahoitusta osataan suunnata oikein. Sen avulla voidaan myös luoda edellytyksiä uudelle liiketoiminnalle sekä varmistaa biotaloudessa tarvittava osaaminen monialaista yhteistyötä ja alan koulutusohjelmia kehittämällä. Strategiassa (luonnoksessa) nostettiin esiin biotalousstrategian vision toteuttamisen kannalta tärkeimmät asiat, nämä kiteytyivät viideksi strategiseksi valinnaksi. 1. Biotalouden tarvitsemien uusiutuvien luonnonvarojen saatavuuden, kestävyyden ja hyväksyttävyyden varmistaminen sekä luonnonprosessien merkityksen tunnistaminen biotalouden toimintaedellytysten vahvistamiseksi 2. Toimialarajojen rikkominen uusien biotalouden ratkaisujen synnyttämiseksi 3. Rohkeat kokeilut ja vahva kotimarkkina biotalouden ratkaisujen kaupallistamiseksi 4. Hajautettu korkean jalostusarvon biotalous paikallisten työpaikkojen ja hyvinvoinnin lisäämiseksi 5. Biotalousosaamisen kohdentaminen uusien biotalouden ratkaisujen luomiseksi Strategisia valintoja avattiin konkreettisiksi toimenpiteiksi toimenpideohjelmassa. 1: Uusiutuvien luonnonvarojen ja ekosysteemipalveluiden saatavuuden, kestävyyden ja hyväksyttävyyden varmistaminen biotalouden toimintaedellytysten vahvistamiseksi 1. Kestävän biotalouden resurssien inventointi ja seuranta 2. Biotalouden resurssien markkinoiden toimivuus 3. Selkeät kestävyyskriteerit biomassalle 2: Totuttujen rajojen rikkominen uusien biotalouden ratkaisujen luomiseksi 1. Rajojen rikkominen koulutuksessa 2. Biotalouden yhteistyöalustojen kehittäminen toimialarajoja rikkoviksi 3. Biolaakso (vrt. myös seuraava strateginen valinta) 4. Rajojen rikkomista tukevat ohjausmekanismit 3: Rohkeat kokeilut ja vahva kotimarkkina biotalouden ratkaisujen kaupallistamiseksi 1. Rahoitus uusien ratkaisujen kokeilulle, pilotoinnille ja demonstroinnille 2. Biotalouden pääomarahoituksen kasvattaminen 3. Kansainvälinen innovaatiohaavi 4. Julkisten hankintojen kehittäminen 5. Markkinatiedon kerääminen ja markkinoiden ennakoiminen 6. Biotalouden ja sen investointien lainsäädännöllisten esteiden poistaminen 4: Resurssiviisasta hyvinvointia ja kilpailukykyä paikallisilla ratkaisuilla (ent. hajautettu biotalous) 1. Kierrätys ja sivuvirtojen tehokas hyödyntäminen 2. Vihreän matkailun ja hyvinvoinnin kokeilut ja palvelut 3. Alueellisten voimavarojen hyödyntäminen ja vetovoimaisten bioklusterien muodostaminen (Lähde: www.biotalous.fi, kansallisen biotalousstrategian sivusto)
3. Pohjois Savon maakuntaohjelma 2011 2014 Maakuntaohjelma on lakisääteinen aluekehitysohjelma, joka sisältää maakunnan kehittämisen tavoitteet, kehittämisen kannalta keskeisimmät hankkeet ja muut olennaiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi sekä suunnitelman ohjelman rahoittamiseksi. Pohjois Savon maakuntastrategian (2009) tavoitteet muodostavat maakuntaohjelman 2011 2014 neljä toimintalinjaa: (1) talouden uudistuminen, (2) työvoiman riittävyys ja osaaminen, (3) hyvinvointipalvelut ja hyvinvointi sekä (4) toimiva ja taloudellinen palvelu ja kuntarakenne sekä saavutettavuus. Toimintalinjoista erityisesti ensimmäinen eli talouden uudistuminen liittyy vahvasti biotalouden edistämiseen. Talouden uudistumisessa keskeiseksi tavoitteeksi on asetettu metsäklusterin kehittäminen energia ja biomateriaaliklusteriksi. Tämä tarkoittaa erityisesti puupohjaisen biojalostuksen kehittämistä ja tuotantoa, energiateknologian kehittämistä ja biopolttoaineiden saatavuuden lisäämistä sekä mekaanisen puunjalostuksen tuottavuuden, tuotteiden ja kapasiteetin lisäämistä. Nämä tavoitteet ovat vahvasti kytköksissä myös biotalouden edistämiseen. Alle on koottu ne maakuntaohjelman tavoitteet ja toimenpide ehdotukset, jotka liittyvät selkeästi myös biotalouden edistämiseen ja joiden toteuttamisessa osaamisen ja koulutuksen kehittämisellä on keskeinen rooli. Metsäteollisuudesta biojalostukseen ja energiateknologiaan Varmistetaan amk:n energiateknologian koulutuksen vetovoimaisuus ja riittävä osaaminen Varkauden biodieselkoelaitoksen hyödyntäminen innovaatioympäristönä Vahvistetaan Savonia amk:n Varkauden yksiköstä ja yliopistojen toiminnoista muodostuvaa energiatekniikan osaamiskeskittymää Puuenergian kustannustehokkuutta ja saatavuutta lisätään kehittämällä energiapuun korjausketjuja, halpaa kuivausta, puukuormien energiatiheyttä ja urakoitsijoiden yhteenliittymiä Kehitetään maatilojen biokaasutuotantoa ja lannan sekä muiden bioenergiajakeiden energiankäyttö ja jalostustapoja osana suurtilojen ympäristöratkaisuja Mekaanisen puunjalostuksen kehittäminen mm. o kasvuyrittäjyyttä edistämällä o tuotekehitystä ja tuottavuutta parantamalla o puun saatavuuden vakautta parantamalla o puunkasvatusta ja korjuuta kehittämällä Lääkeklusteria vahvistetaan Biojalostuksen sovellusmahdollisuudet lääketeollisuudessa, mm. puuperäisten aineiden lääkekäyttö ja kuitumateriaalit Innovaatioympäristöt profiloituvat Varkauden vahvistaminen ympäristöystävällisen energia ja bioenergiateknologian ja biojalostuksen keskuksena Akkuteknologian kehittäminen osana sähkö ja bioenergian kehittämisen kokonaisuutta Maitoketjun uudet energiatehokkuutta ja ympäristöä huomioivat teknologiat, maitotilojen energia ja ympäristöratkaisut Suurtilojen tilaenergian mahdollisuudet ja ympäristövaatimusten ratkaisu (Lähde: Pohjois Savon maakuntaohjelma 2011 2014)
4. Savon ilmasto ohjelma 2025 Savon ilmasto ohjelma on Etelä ja Pohjois Savon maakuntien yhteinen ohjelma, jonka tavoitteena on hillitä Savon kasvihuonekaasupäästöjä, tehostaa ilmastonmuutokseen sopeutumista ja tunnistaa ilmasto ja energia asioihin liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia. Ilmasto ohjelmassa näitä kolmea läpileikkaavaa teemaa on tarkasteltu viiden näkökulman kautta: energiantuotanto, elinkeinojen ekotehokkuus, yhdyskunnat, luonnonvarat sekä viestintä ja elämäntapa. Savon ilmasto ohjelma 2025 laadittiin Etelä ja Pohjois Savon ELY keskusten ja Etelä ja Pohjois Savon maakuntaliittojen yhteistyöhankkeena vuosina 2011 2012. Savon ilmasto ohjelman linjauksilla ja toimenpiteillä pyritään täyttämään kansalliset tavoitteet kasvihuonekaasujen vähentämisessä, energiatehokkuuden parantamisessa ja uusiutuvan energian hyödyntämisessä. Ohjelmassa on kuvattu Savon visio vuoteen 2025: Olemme Savossa uusiutuvan energian ja ilmastoteknologian asiantuntijoita. Vahvuutemme on bioenergiaosaaminen, luonnonvarojen kestävä käyttö ja alueen ominaispiirteet huomioon ottava elämäntapa. Sopeudumme ilmastonmuutokseen varautumalla sen mukanaan tuomiin sääilmiöihin ja pyrimme hillitsemään sitä osaltamme päästöjä vähentävällä innovatiivisella toiminnalla ja toimintatavoilla. Savon ilmasto ohjelma 2025 on tavoiteohjelma, johon sisältyviä toimenpiteitä toteutetaan monien sektorikohtaisten ohjelmien ja strategioiden kautta. Ilmasto ohjelma kokoaa yhteen maakunnallisten ohjelmien ja strategioiden ilmasto ja energia asioihin liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet. Savon ilmastoohjelma ottaa kantaa myös biotalouden kehittämiseen maakunnassa, sillä ohjelman monet kehittämis ja toimenpide ehdotukset liittyvät uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön ja niihin pohjautuviin ratkaisuihin. Esitettyjä kehittämis ja toimenpide ehdotuksia Savon ilmasto ohjelmassa on tunnistettu toimenpiteitä, joilla ohjelmassa asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa. Toimenpiteiden painopisteiden valintaan ovat vaikuttaneet tiedot Etelä ja Pohjois Savon kasvihuonekaasupäästöistä (vuodelta 2010), asiantuntijalausunnot sekä asukaskyselyiden tulokset. Ohjelmassa on esitetty lukuisia toimenpiteitä viidestä eri teemasta: 1. Energiantuotanto ja energia ja materiaaliteknologia 2. Elinkeinojen ekotehokkuus 3. Liikenne, yhdyskunnat ja rakentaminen 4. Rakennusten ekotehokkuutta parantavat korjaustoimet 5. Viestintä ja neuvonta kestävään ja vähäpäästöiseen elämäntapaan ohjaamisessa Alle on koottu ne toimenpide ehdotukset, jotka liittyvät selkeästi myös biotalouden edistämiseen ja joiden toteuttamisessa osaamisen ja koulutuksen kehittämisellä on keskeinen rooli. Puu jalostetaan Savossa tuotteiksi ja energiaksi Edistetään ja kehitetään puun jatkojalostusta esim. pelleteiksi ja kaasuksi sekä innovatiivisiksi puutuotteiksi (esim. korvaamaan muovia). Tutkitaan ja edistetään nestemäisten biopolttoaineiden tuotantoa (esim. bioöljy). Tuetaan polttotekniikan osaamisen kehittämistä. Edistetään puurakentamista ja siihen liittyvää koulutusta. Julkinen puurakentaminen toimii esimerkkinä ja edellä kävijänä (pientalot, kerrostalot, sillat).
Kierrätyskelvottomat jätteet hyödynnetään energiantuotannossa Edistetään ja tuetaan yhdyskuntajätteiden, jätevedenpuhdistamolietteiden ja maatalouden sivutuotteiden (esim. karjanlanta) biokaasutuslaitosten perustamista. Edistetään biokaasun hyödyntämistä liikennepolttoaineena. Tuuli ja aurinkoenergian sekä maa ja ilmalämmön käyttöä edistetään Selvitetään laajasti asutusalueiden energiantuotannon mahdollisuudet (aurinko, tuuli, maa/vesilämpö, ilmalämpöpumput) ja toteuttamistavat kuten pienet energiaosuuskunnat. Otetaan käyttöön rakennusten energiatehokkaita ja älykkäitä ratkaisuja (mm. informaatio, neuvonta ja tuotekehitys) Maatilat tehostavat energian käyttöä Edistetään maatilamittakaavan biokaasutuslaitosten perustamista Lisätään puupolttoaineen hankintaa ja käyttöönottoa Edistetään ja tuetaan maatilojen ja puutarhojen energiakatselmuksia Yritysten energiatehokkuus parantaa tuottavuutta Edistetään ja tuetaan toimitilojen energiakorjauksia ja selvityksiä Pyritään ottamaan käyttöön kevennetty ympäristöjärjestelmä PK yrityksille Parannetaan ympäristöasioiden hallintaa sekä materiaali ja energiatehokkuutta matkailuelinkeinossa Yritykset hyödyntävät toinen toistensa sivuvirtoja ja energiaa (esim. ekoteollisuuspuistot) Savoon Cleantech klusteri 1 Edistetään ja tuetaan materiaaliteknologian kehittämistä, resurssitehokkaiden teollisuusprosessien kehitystyötä, puhtaan veden ja energian teknologioita ja ympäristöturvallisuuden lisäämistä. Edistetään yritysten välistä yhteistyötä ja vientimahdollisuuksia ja parannetaan yritysten markkinointia ja näkyvyyttä. (yritykset, maakuntaliitot, ELY keskukset, kauppakamarit, kunnat) Rakennusten korjausrakentamisesta energiatehokasta käyttöä Edistetään ja avustetaan kiinteistöjen energiakatselmusten tekoa ja energiatehokkuuden lisäämistä Koulutetaan isännöitsijöitä tehostamaan rakennusten energiankäyttöä Koulutetaan rakennustarkastajia huomioimaan ja antamaan neuvontaa energia asioissa Edistetään rakennusmateriaalien kierrättämistä kulttuuriperintöä ja materiaalitehokkuutta ajatellen. Edistetään uudisrakentamisessa puurakentamista, nolla ja plusenergiataloja ja niiden tuotantoa. Viestintä, neuvonta ja elämäntapa Järjestetään maakunta/kuntatason ilmasto ja energianeuvonta (esim. energianeuvontapisteiden perustaminen) Julkisyhteisöt tekevät energiatehokkaita julkisia hankintoja Tuetaan ja edistetään kuntien energiatehokkuussopimusten ja ilmasto ohjelmien laadintaa Edistetään lähi ja luomuruoan käyttöä ja tunnettavuutta (Lähde: Savon ilmasto ohjelma, Etelä Savon elinkeino, liikenne ja ympäristökeskus. 2013. 1 Cleantech tarkoittaa tuotteita, palveluita, prosesseja ja teknologioita, jotka ehkäisevät tai vähentävät liiketoiminnan negatiivisia ympäristövaikutuksia. Rahoitusta suunnataan toimialan kehittämiseen erityisesti materiaaliteknologian, puhtaan veden ja energian teknologioiden sekä ympäristöturvallisuuden aloille sekä resurssitehokkaiden teollisuusprosessien kehittämiseen.
Sami K. Mörsky, Anni Panula Ontto Suuronen (toim.) 5. Pohjois Savon maakunnan maaseutustrategia 2014 2020 Rajattomien mahdollisuuksien maaseutu 2020 Pohjois Savon maaseutustrategian valmistelu toteutettiin laajasti osallistavana prosessina vuoden 2012 aikana. Strategiatyöhön osallistui kaiken kaikkiaan noin 200 henkilöä, joista tiiviimmin noin 30 henkilöä. Pohjois Savon alueellisen maaseutustrategian painopisteet perustuvat maakunnan maaseudun olemassa oleviin vahvuuksiin ja voimavaroihin sekä tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Painopisteet huomioivat EU:n maaseudun kehittämisen ohjelmakauden 2014 2020 kolme päätavoitetta: maatalouden kilpailukyky, luonnonvarojen kestävä käyttö ja maaseutualueiden tasapainoinen alueellinen kehitys. Pohjois Savon maaseudun visio vuonna 2020: Vuonna 2020 Pohjois Savo on valtakunnallisesti ja kansainvälisesti tunnettu ruokamaakunta. Ruoan tuotanto ja jalostus on ekotehokasta. Monipuolinen metsätalous on perustana vahvalle bioenergian tuotannolle. Uusiutumiskykyiset yritykset ja uudenlaiset yhteistyöverkostot ovat osa kestävää ja viihtyisää rajattomien mahdollisuuksien maaseutua. Pohjois Savon maaseutustrategia 2014 2020 Tämä toteutetaan kohdentamalla maaseuturahaston ja muiden rahastojen rahoitusta yrittäjyyden kehittämiseksi valituissa painopisteissä ruokaketjussa, metsäketjussa, maaseutuyrittäjyyden monipuolistamisessa. Toimenpiteet kohdistuvat tiedon ja osaamisen lisäämiseen, yrittäjyyden vahvistamiseen yhteistyön ja innovaatioiden avulla sekä toimintaympäristön kehittämiseen. Ekosysteemipalveluihin pohjautuva strategia huomioi ilmastonmuutoksen ja ympäristön kaikessa toiminnassa. Maaseutustrategian painopisteet 1. Perusmaatalouden tuotanto ja kysyntäympäristön muutokset ja kehittämistarpeet 2. Erikoismaatalouden tuotanto ja kysyntäympäristön muutokset ja kehittämistarpeet 3. Elintarvikkeiden jatkojalostus ja kysyntäympäristön muutokset 4. Puuntuotannon, bioenergian ja metsien tarjoamien ympäristöpalveluiden kysyntäympäristön muutokset ja kehittämistarpeet 5. Maaseutuyrittäjyyden muutostekijät ja kehittämistarpeet 6. Elinvoimaisen maaseudun muutostekijät ja kehittämistarpeet (kestävä maaseudun aluerakenne) Pohjois Savon maaseudun kehittämistavoitteet liittyvät kolmeen valittuun kilpailukykyyn vaikuttavaan kokonaisuuteen eli osaamisen kehittämiseen, yrittäjyyden vahvistamiseen sekä toimintaympäristön kehittämiseen. Myös kaksi läpileikkaavaa tavoitetta, nuoriso ja kansainvälisyys, otetaan huomioon tavoiteasettelussa kunkin painopisteen osalta. Lisäksi EU:n asetuksen tavoitteet, innovatiivisuus, ympäristö ja ilmastonmuutos ovat tärkeitä tavoitteita myös Pohjois Savon maaseudun tulevaisuudessa ja huomioidaan kaikissa kuudessa painopisteessä.
Esitettyjä kehittämistarpeita ja ehdotuksia Maaseutustrategian valituille painopisteille on asetettu strategisia tavoitteita ja kehittämistarpeita. Alle on koottu ne toimenpide ehdotukset, jotka liittyvät selkeästi myös biotalouden edistämiseen ja joiden toteuttamisessa osaamisen ja koulutuksen kehittämisellä on keskeinen rooli. Perusmaatalous Yhteistyö ja verkostoituminen tukemaan liiketoiminnan kehittämistä sekä työssä jaksamista Uusien toimintatapojen ja yritysmuotojen edistäminen ja mallintaminen: yhteisyritykset, yhteistyö ja alihankintaketjut (mm. tulevaisuuden maatilan mallintaminen/ toimijaverkostot) Uusien teknologiaratkaisujen jatkuva etsiminen, haistelu, kokemusten vaihto ja nopea reagointi sekä kansainvälisen tutkimuksen seuranta ja tiedon tuonti Maidontuotannossa lantaongelman ratkaiseminen: uuden teknologian hyödyntäminen lannan käsittelyssä (esim. lannan tuotteistaminen, biokaasutus, suljetun kierron konsepti, veden poistaminen lietteestä) Ravinteiden ekotehokkuuden parantaminen (esim. lannoituksen tarkentaminen ja ravinnekierron hallinta, viljelykäytänteet) Uusiutuvien energiamuotojen laajempi käyttö ja hajautetun energiantuotannon lisääminen (esim. paikalliset ratkaisut ja pilottihankkeet, maatalouden lämpöenergian hankinnan ulkoistaminen, energiaomavarainen maatila) o Biokaasu, biodiesel, metsäbioenergia, aurinkoenergia, tuulivoima? Erikoismaatalous Marjanviljelyn perustutkintokoulutusta ei ole Suomessa: tarve oppilaitosten erikoistumiselle Työvoiman saatavuuden varmistaminen, esim. viljeltyjen ja luonnonmarjojen poiminnan yhdistäminen työvoiman saannissa Yrtti ja erikoiskasvien viljelyn lisääminen Asiakaslähtöinen tuotteistaminen, brändäys Marjan, yrtti ja erikoiskasvien viljely vaihtoehtona tuotantosuuntaa vaihtaville tiloille Keruutuotteiden tuotekehitys ja tuotteistaminen elintarvikkeiksi ja hoitotuotteiksi (myös eläimille) sekä keruutoiminnan verkostoituminen ja ammattimaisuus Marjanviljelyn koetilatoiminnan kehittäminen ja varmistaminen innovaatioympäristönä Yhteistyöverkostojen vahvistaminen marjojen markkinoinnissa: tavoitteena tuottajaorganisaation perustaminen Viljelijöiden ja jalostajien yhteistyö ja verkostot: mm. tuotekehityksessä, markkinoinnissa ja koulutuksissa Elintarvikeketju Yrittäjyyskoulutuksen vahvistaminen Alan vetovoimaisuuden varmistaminen Elintarvikejalostusyritysten työntekijöiden koulutuksen jatkuvuuden varmistaminen Pienten yritysten tarpeita tukeva tutkimustoiminta Kuluttajien laatutietoisuuden kasvaminen ja kulutuskäyttäytymisen nopeat muutokset huomioon pienten yritysten tuotekehityksessä ja jalostuksessa, mahdollisuutena erikoistuminen ja yhteistyö Yritysstrategian puute erityisesti pienissä yrityksissä: erikoistuminen strategiana (esim. asiakkaat, yhteistyökumppanit) Hyvinvointia edistävät elintarvikkeet eri kohderyhmille (vanhukset, urheilijat jne.)
Kasvien (esim. sipuli, puna apila, mustaherukka, mustikka) bioaktiivisuuteen perustuvien tuotteiden kehittäminen ja jalostus (bioaktiiviset elintarvikkeet, eläinten ruoka ja hoitotuotteet) Tuotannossa syntyvien sivutuotteiden hyödyntäminen Elintarvikealaan erikoistuneen yritysneuvonnan saatavuus ja jatkuvuus: kehittämis organisaatioiden verkostoituminen, tavoitteena maakunnallisen / itäsuomalaisen osaamiskeskittymän luominen Lähiruoan markkinoille saamisessa tarvitaan maakunnallinen logistiikkayritys sekä lähiruokamyymälöitä ja suoramyyntikanavia Elintarviketeollisuuden ympäristökuormituksen vähentäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä edellyttää energiatehokkuutta ja uusiutuvien energiamuotojen käyttöä sekä jätteiden vähentämistä ja käsittelyä (raaka aineet ja tuotannon sivuvirrat) Metsäketju Metsäosaamisen vienti, kansainvälinen metsäalan verkostoituminen ja tutkimus sekä opiskelija ja asiantuntijavaihto Bioenergiateknologian kehitys Metsävaratiedon jalostukseen, jatkokäsittelyyn ja hyödyntämiseen perustuva liiketoiminta Metsänomistajien puuntuotantotaitojen kehittäminen Uudet metsän omistamisen ja metsäyrittäjyyden muodot: yhteismetsät, vuokrametsät urakointi, lämpöyrittäjyys Puun käytön lisääminen (esim. puurakentaminen, uudenlaiset puutuotteet ja uudet työmenetelmät) Hajautettu energiantuotanto sekä korkeampi omavaraisuus Metsien maisema arvo ja metsäluonnon monimuotoisuus virkistyskäytössä: marjastus, sienestys, muut luonnontuotteet, metsästys, retkeily Metsään perustuva yritystoiminta: luontomatkailu, metsäturismi, luonnontuotteiden keräily, Metsä Green Care Metsävaratiedon käytön tehostaminen: metsäsuunnittelulta edellytetään ajantasaisuutta, saatavuutta ja markkinaehtoisuutta Metsäketjun toimivuus edellyttää yhteistyön vahvistamista koko ketjun osalta: Metsäkeskus, metsänhoitoyhdistykset, metsäyhtiöt, metsänomistajat (yksityiset, julkisyhteisöt), METLA Yhteistyön laajentaminen Itä Suomen alueella: logistiikka (mm. puuterminaalit), tutkimus, koulutus, luontomatkailu Maaseutuyrittäjyys Tarve ketterälle koulutukselle yrittäjille ja työntekijöille (erilaiset koulutusmuodot) Koulutuksen tulisi kasvattaa yrittäjyyteen, koulutuksessa vahvistettava yrittäjyyskasvatusta ja yrittäjyysmahdollisuuksien esille tuomista Yhteistyö tutkimuksen ja yritysten välillä tehtävä helpoksi yrityksen koosta riippumatta Tutkimuksessa ja koulutuksessa tarvitaan itäsuomalaista yhteistyötä Maahanmuuttajien kotoutus ja koulutus Ennakointitiedon hyödyntäminen Uudet yrittäjyyden muodot erityisesti nuorten mahdollisuutena: HUB, pilvipalvelut jne. Maaseutuyritysten kansainvälistymisen tukeminen: uusien markkinoiden etsiminen (ympäristöteknologia, matkailu jne.) ja viennin kehittäminen yhteistyössä isompien yritysten kanssa Pienten yritysten verkostoituminen ja yhteistyö (mm. markkinointi, tuotteistaminen) Palvelumuotoilu ja muut kehittämistyökalut uusien palveluiden ja tuotteiden kehittämisen tukena Menestyvän kehittämistyön ehtona ovat toimialojen rajat ylittävä yhteistyö ja uudet kumppanuudet Terveys ja hyvinvointipalvelut: hoivakodit, Green Care hoivamaatalous Matkailu ja vapaa ajan palvelut (mm. matkailu, kulttuuri, lähiruoka ruokapalveluissa)
Matkailun kehittäminen tuotteistamalla esim. savolaista ruokaa, lupsakkuutta (slow how) Uusien yrittäjyysmuotojen (mm. osuuskuntayrittäjyys, yhteiskunnallinen yrittäjyys,sosiaalinen yrittäjyys) pilotointi ja käyttöönotto Kehittämisorganisaatioiden erikoistuminen ja erikoisasiantuntijuuden vahvistaminen, valtakunnallinen ja kansainvälinen verkottuminen, kehittämistyön jatkuvuus ja osaamisen varmistaminen/pysyvyys Ympäristövastuullisuus ja materiaalitehokkuus tuotanto ja palveluprosesseissa: matalahiilisyys, energiatehokkuus, jätteiden vähentäminen ja tuotantoprosessien sivuvirtojen hyödyntäminen Vesi ja energiahuolto: tarvetta esim. jätevesineuvonalle ja kyläkohtaisille suunnitelmille puhdistusvaihtoehdoista Maaseudun kulttuuri ja luonnonmaisemaa sekä rakennettua ympäristöä hoitamalla ja kunnostamalla vahvistetaan alueen identiteettiä ja parannetaan viihtyisyyttä Paikallisen historian ja kulttuurin esiintuominen ja hyödyntäminen vahvistavat maaseudun asukkaiden yhteenkuuluvuuden tunnetta ja mahdollistavat omaleimaista kulttuuri ja matkailuyrittäjyyttä sekä kylämatkailua Luontoon ja liikkumiseen liittyvä infra tukee sekä elinkeinotoimintaa että virkistäytymistä ja viihtyvyyttä Paikalliset energiaratkaisut esim. yhdessä maatalouden kanssa Luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen ja ympäristövastuullisuus: kylien jätekimpat, jätteiden hyödyntäminen ja käsittely, romun keräys ja käsittely Kulttuuriperinnön ja perinnemaisemien säilyttäminen ja kunnostaminen sekä suojelukohteet (Lähde: Pohjois Savon maakunnan maaseutustrategia 2014 2020 Rajattomien mahdollisuuksien maaseutu 2020 )